Sosiaaliasiamiehen selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliasiamiehen selvitys"

Transkriptio

1 Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehet Mirja Sirén & Taija Mehtonen

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sosiaaliasiamies Lainsäädäntö Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna Selvityksen taustatiedot, tilastointi ja asiatapahtumat Yhteydenoton tehtäväalue Yhteydenoton syyt Toimeentulotuki Toimeentulotuen käsittelyajat Ehkäisevä toimeentulotuki Sosiaalinen luototus Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely Tampereen toimeentulotuki Etuoikeutettu tulo Lastensuojelu Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Lastensuojelun asiatapahtumien määrä on nousussa koko seutukunnalla Yksityisesti sijoitetut lapset Lapsiperheiden kotipalvelu Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Ikäihmisten palvelut Erityishuomioita Asiakkaiden oikeus päätökseen Ikäihmisten ja päivähoidon maksupäätösten viivästyminen Tampereella Muistutukset Muistutusvastaukset Muistutusten kirjaaminen Kantelut Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus Lopuksi Liite: Kuntakohtaiset tilastot Kangasala Pälkäne Lempäälä Nokia.34 Orivesi Pirkkala Tampere Valkeakoski Ylöjärvi Vesilahti

3 Tiivistelmä Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet palvelevat Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven kuntia. Sosiaaliasiamiehen selvittämien asiatapahtumien määrä vuonna 2015 oli 1317 kappaletta. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on suurin, mutta osuus on vähentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2015 toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 57 %:a kaikista yhteydenotoista. Lastensuojelun osuus on noussut viime vuosina ja yhteydenotoista 15 %:a koski lastensuojelua vuonna Vammaispalvelun osuus asiatapahtumista on hieman kasvanut ja se oli 4 %: a v Vammaispalveluissa käsitellään merkittäviä asiakkaan joka päiväiseen elämään vaikuttavia asioita. Jos vammaispalvelun päätöksenteko tai käsittely viivästyy, voi asiakas joutua kohtuuttoman vaikeisiin tilanteisiin. Erityisen huolissaan sosiaaliasiamiehet ovat Tampereen tilanteesta. Lastensuojelua tulee kehittää usean kunnan osalta. Erityistä huolta aiheuttaa se, että yksittäisellä työntekijällä on liian vähän aikaa yhtä perhettä kohden, joten asiakkaita ei ehditä riittävästi tapaamaan kasvotusten ja mm. kirjaamisessa ja asiakassuunnitelmien teossa on viivettä. Koska lastensuojelutyö on haastavaa, on tärkeää, että kunnissa on riittävä määrä päteviä ja kokeneita työntekijöitä. Pienemmissä kunnissa on tärkeää turvata työntekijöille riittävä tuki ja ohjaus työn vaativuuden vuoksi. Pääsääntöisesti sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä, kun ollaan tyytymättömiä palveluiden toteuttamiseen ja varsinkin toimeentulotuen osalta kyse on toimintatavoista. Asiakkaat ottavat myös yhteyttä yksittäisen päätösten ja pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Myönteistä on, että käsittelyajat ovat osittain parantuneet. Tietosuojaa koskevien yhteydenottojen määrä on noin viisi prosenttia. Kohtelua koskevien yhteydenottojen määrä on laskussa. Sosiaaliasiamies kiinnittää kuntien huomiota siihen, että sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös palveluista. Sosiaaliasiamies on toistuvasti joutunut puuttumaan siihen, ettei kaikista palveluista ole tehty asiakkaalle päätöksiä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että asiakkaalla on oikeus saada kielteinen päätös tai osittain kielteinen päätös, jos hänelle ei järjestetä hakemuksen mukaista palvelua. 2

4 1. Sosiaaliasiamies 1.1 Lainsäädäntö Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tulee: - neuvoa kuntalaisia sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa - antaa vuosittain asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä selvitys kunnanhallituksille. 1.2 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2015 Yhteiskuntatieteiden maisteri Taija Mehtonen toimi 70 %:a työajasta sosiaaliasiamiehenä ja 30 %:a hänen työajastaan oli varattu Oriveden, Kangasalan ja Pälkäneen potilasasiamiestoimintaan ja Tampereen potilasasiamiehen sijaisena toimimiseen. Päätoimisena sosiaaliasiamiehenä toimi hallintotieteiden maisteri Laura Helovuo asti. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mirja Sirén toimi alkaen loppuvuoden Helovuon sijaisena. Sosiaaliasiamiehet toimivat Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä suoraan johtaja Kari Hakarin alaisuudessa. Asemalla organisaatiossa pyritään turvaaman asiamiehen mahdollisuus toimia itsenäisesti ja puolueettomasti. Toimipaikka on Tampereen kaupungin virastotalossa, Aleksis Kiven katu C. Pääsääntöinen toimintamuoto on neuvonnan antaminen puhelimitse, mutta tarvittaessa sosiaaliasiamiehet tapaavat asiakkaita alkaen sosiaaliasiamiehet siirtyivät Tampereen kaupungin tilaajaryhmän uuteen toimintayksikköön, valvonta- ja ohjausyksikköön. Vuonna 2015 sosiaaliasiamiehet ovat siirtyneet käyttämään puhelinaikaa maanantaista torstaihin klo Sosiaali- ja potilasasiamiehet ovat toimintasuunnitelmansa mukaisesti toimittaneet neljännesvuosittain kertynyttä tietoa palveluiden toimivuudesta Tampereen tilaajaryhmälle ja tuotannolle omavalvonnan sekä työn kehittämisen tueksi. Muille kunnille tietoa on toimitettu tilanteen mukaan. 2. Selvityksen taustatiedot, tilastointi ja asiatapahtumat Sosiaaliasiamiehet antavat vuosittain seutukunnan kunnanhallituksille yhteisen selvityksen. Selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta, eikä sosiaalihuollon palveluiden tilasta alueella. Selvityksessä esitetyt tiedot perustuvat asiakkaiden, heidän edustajiensa sekä henkilöstön yhteydenottoihin, sosiaaliasiamiesten kunnille tekemään kyselyyn sekä 3

5 asioihin, jotka ovat tulleet esille sosiaaliasiamiestoiminnassa. Lisäksi sosiaaliasiamiehet ovat käyneet läpi seutukuntaa koskevat muistutukset sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta saadun tilaston alueen kantelupäätöksistä. Sosiaaliasiamiehet tilastoivat asiakkaiden yhteydenotot Sampaset - tilastointiohjelmaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa vastauksen esittämiinsä kysymyksiin tai asiatapahtuma voi myös sisältää useita yhteydenottoja useille eri tahoille ja asiakkaan tapaamisen. Yksi asiatapahtuma sisältää kaikki yhteydenotot koskien samaa asiakasasiaa. Sosiaaliasiamies tilastoi kuntakohtaisesti mm. - yhteydenottajan (asiakas, hänen edustajansa tai henkilöstö), - mitä palvelua yhteydenotot koskevat - mikä on yhteydenoton syy (eli onko kyse tiedustelusta vai tyytymättömyydestä) - mihin tyytymättömyys/ tiedustelu kohdistuu (esim. päätös, palvelun toteuttaminen, kohtelu, tietosuoja) - miten sosiaaliasiamies on tilanteessa toiminut ja - mikä on ollut sosiaaliasiamiehen toiminnan vaikutus Asiamiestoiminnalla tavoitellaan tyytyväisyyden lisäämistä sosiaalipalveluihin miettimällä asiakkaan kanssa yhdessä ongelman ratkaisua hänen esille tuomaansa asiaan. Ensisijainen ratkaisu on sovittelu ja neuvonta. Harvoin ratkaisuna on kirjallinen menettely. Asiamiehet pyrkivät välttämään omalla sovittelu- ja neuvontatyöllään epätarkoituksenmukaisia oikaisuvaatimuksia, muistutuksia, kanteluita ja muita kirjallisia menettelyjä. Taulukko: Kuntien asukasluku ja asiatapahtumien määrä Kunta Asukasmäärä Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti Yhteensä Asukasmäärä on väestörekisterinmukainen

6 3. Yhteydenoton tehtäväalue Yhteydenottoja tulee vuosittain eniten liittyen toimeentulotukeen. Vuonna 2015 toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli kaikista asiatapahtumista 57 %:a eli 754 kappaletta. Vaikka toimeentulotuen osuus on suuri, on se vähentynyt merkittävässä määrin vuodesta 2013 alkaen. V toimeentulotuesta otettiin yhteyttä 1207 kertaa, joten laskua on ollut kolmessa vuodessa n. 37,5 %: a. Etenkin Tampereen osalta lasku on ollut merkittävä. Kun vuonna 2012 toimeentulotuesta otettiin yhteyttä 981 kertaa, oli määrä vuonna 2015 laskenut 488 asiatapahtumaan. Myös Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä on toimeentulotukea koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet. Kunnat ovat panostaneet työntekijöiden perehdytykseen ja koulutukseen sekä prosessien ja ohjeistuksen kehittämiseen. Vuosien mittaan neuvontapalveluja on lisätty useassa kunnassa. Tampereen osalta sosiaaliasiamiesten soittoaika on osittain vähentänyt toimeentulotukea koskevia yhteydenottoja. Koska sosiaaliasiamies ei ole jatkuvasti tavoitettavissa, neuvontaan ja ohjeistukseen liittyvät yhteydenotot ohjautuvat nyt tarkoituksenmukaisemmin joko toimeentulotukiyksikön asiakaspalveluun tai sosiaalipalveluiden neuvontaa. Lastensuojelun osuus oli 15 %:a asiatapahtumista v Lastensuojelun osuus yhteydenotoista on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin Kangasalalla, Orivedellä, Pirkkalassa, Vesilahdella ja Pälkäneellä ovat yhteydenottojen määrät nousseet v Eniten laskua on ollut Lempäälässä ja Valkeakoskella. Tampereen osalta asiatapahtumien määrä on pysynyt viime vuodet lähes samoina, mutta suhteellisesti lastensuojelun osuus on kasvanut (13 %:a asiatapahtumista). Lastensuojeluun liittyvät asiat ovat usein haastavia, koska työntekijöiden ja asiakkaiden näkemykset voivat olla hyvin erilaisia tilanteista. Sosiaaliasiamiehen tehtäväksi jää usein lainsäädännöstä ja lastensuojeluprosessista kertominen asiakkaalle tai sen selvittäminen, onko toimittu lain edellyttämällä tavalla. Muiden kuin sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden osalta yhteydenottojen määrä on noin 7 %:a. Tähän kohtaan tilastoidaan mm. yhteydenotot, jotka koskevat Kelan ja TEtoimiston palveluja ja etuisuuksia. Niiden palveluiden osalta sosiaaliasiamies ohjaa pääsääntöisesti asiakkaan eteenpäin, koska Kelan ja TE-toimiston toimintaan liittyvät asiat on rajattu sosiaaliasiamiestoiminnan ulkopuolelle. Vammaispalveluiden osuus yhteydenotoista on 4 %:a. Vaikka vammaispalvelua kohtaan esiintyy tyytymättömyyttä, asiakkaat saavat usein tukea ja neuvontaa potilas- ja vammaisjärjestöiltä. Vammaispalvelujärjestöillä on tarjolla palveluja vertaistoiminnan lisäksi ja osalla on käytössä myös lakimiespalvelua. Tämän vuoksi sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan vammaispalveluiden yhteydenottojen määrät sosiaaliasiamiehelle ovat vähäisiä. Vammaispalveluissa käsitellään kuitenkin merkittäviä asiakkaan joka päiväiseen elämään 5

7 vaikuttavia asioita. Jos vammaispalvelun päätöksenteko tai käsittely viivästyy, voi asiakas joutua kohtuuttoman vaikeisiin tilanteisiin. Ikääntyneiden palveluiden osuus yhteydenotoista on 3 %:a. Tampereella toimii kaksi vanhusasiamiestä ja ensisijaisesti ikääntyneiden ihmisten valitusasiat ohjautuvat heille. Sosiaaliasiamiehin otettiin vuonna 2015 yhteyttä myös liittyen aikuissosiaalityön palveluihin, perheoikeudellisiin asioihin, päihdehuoltoon ja kehitysvammahuoltoon. Muutamia yhteydenottoja on tullut lisäksi liittyen kotipalveluun, lasten päivähoitoon ja omaishoidontukeen. 3.1 Yhteydenoton syyt Sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä pääsääntöisesti silloin, kun asiakas on tyytymätön sosiaalihuollon palveluihin. 76 %:a asiakkaista vuonna 2015 olivat tyytymättömiä palveluihin. Tiedustelujen osuus oli 23 %:a yhteydenotoista. Henkilöstön yhteydenotot kirjataan tiedusteluiksi. Tampereen osalta työntekijät ottavat sosiaaliasiamiehiin vähän yhteyttä, koska heidän käytössään on moniammatilliset tiimit, asiantuntija- ja lakimiespalvelut. Pienempien kuntien työntekijöille sosiaaliasiamies antaa tarvittaessa konsultaatioapua mm. lainsäädännön tulkintaan liittyvissä asioissa. Pienempien kuntien osalta yhteydenottojen määrissä on suurta vaihtelua vuosittain. Uusi työntekijä ja hänen erilaiset toimintatapansa voivat esim. lisätä yhteydenottoja ja tilanne tasaantuu, kun työntekijä tulee asiakkaille tutummaksi. Uudet työntekijät saattavat itse aktiivisemmin konsultoida sosiaaliasiamiehiä haasteellisissa tilanteissa. 6

8 Pääasiallisesti sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä silloin, kun ollaan yleisesti ottaen tyytymättömiä siihen, kuinka sosiaalihuollon palvelua toteutetaan. Toimeentulotuen osalta on yleensä kyse toimintatavoista esim. siitä, että asiakkaat kokevat, että heiltä pyydetään tarpeettomia selvityksiä tilanteestaan. Palautetta tulee myös siitä, että työntekijöitä on vaikea tavoittaa. Toiseksi eniten otetaan yhteyttä siksi, että oltiin tyytymättömiä päätökseen. Usein kyse on yksittäisestä esim. toimeentulotukeen liittyvästä päätöksestä, jota asiakas pitää virheellisenä. Jonotus- ja käsittelyaikoja koskevat yhteydenotot ovat olleet kolmanneksi tyypillisin syy. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen perusteella on voinut tehdä päätelmän, että kunnat ovat pyrkineet pitämään kiinni käsittelyajoista ja tämän vuoksi myös yhteydenotot ovat olleet laskusuunnassa. Esim. v käsittelyajoista otettiin yhteyttä 286 kertaa ja vuonna 2015 yhteensä 111 kertaa. Kuntien kuntakyselyyn antamien vastausten mukaan kaikissa kunnissa on silti ollut viivettä käsittelyajoissa. Asiakkaat ovat yhä tietoisempia siitä, että mm. toimeentulotukihakemukset pitää lain mukaan käsitellä seitsemässä arkipäivässä. Vammaispalvelun käsittelyajoista on tullut Tampereen osalta asiakkaiden yhteydenottoja. Vammaispalvelu on ruuhkautunut, eikä kaikkia hakemuksia ole pystytty käsittelemään kolmessa kuukaudessa. Lastensuojelun osalta yhteyttä otetaan pääsääntöisesti liittyen asiakasprosesseihin, toimintatapoihin ja päätöksiin. Vanhempien lisäksi yhteyttä ottavat lähiomaiset ja etenkin isovanhemmat, joilla on usein suuri huoli perheen tilanteesta. Lastensuojelun osalta sosiaaliasiamies näkee, että olisi tärkeää tukea yhä enemmän myös lasten läheisiä lastensuojeluprosessin aikana. Sosiaalihuollon asiat ovat salassa pidettäviä ja asiakkaat ovat entistä tarkempia tietosuojasta. Tietosuojaa koskevien asiatapahtumien osuus on viisi prosenttia yhteydenotoista. Tietosuojaa koskevaa koulutusta on lisätty ja ohjeistusta tarkennettu kunnissa. Myönteistä on, että huonoa kohtelua koskevat yhteydenotot ovat laskusuunnassa. Kunnissa on panostettu työntekijöiden koulutukseen mm. koskien asiakkaiden kohtaamista ja haastavia asiakastilanteita. Vuonna 2015 kohtelua koskevia asiatapahtumia on ollut 54 eli neljä prosenttia. Maksuasioista ovat asiakkaat ottaneet yhteyttä 54 kertaa. Esimerkiksi palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen maksujen perusteista kysytään sosiaaliasiamieheltä. Asiakasmaksulain tulkinnassa on havaittavissa kuntakohtaisia eroavaisuuksia. Muutamia yhteydenottoja on lisäksi tullut koskien toimenpidevaihtoehtoja ja itsemääräämisoikeutta. 7

9 4. Toimeentulotuki Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki (1412/1997). Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Tuki on tarveharkintaista ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukipäätös on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. 8

10 Taulukko: Toimeentulotuen käsittelyajat Kunta Onko käsittely ylittänyt 7 arkipäivää vuoden 2015 aikana? Montako arkipäivää ylitys on pisimmillään kestänyt? Kuukaudet, joina ylitystä on tapahtunut Tampere Kyllä välisenä aikana Orivesi Nokia Kyllä 9 huhti- ja toukokuu, pääsääntöisesti tietotekniset syyt Ylöjärvi Kyllä 10 tammi- maaliskuu, toukokesäkuu, joulukuu Kangasala Pälkäne Kyllä 10 muutamia ylityksiä kuukausittain Lempäälä Kyllä 9 joka kuukausi Valkeakoski Ei - - Pirkkala Kyllä 9 maalis-, huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo-, syys-, loka-, marras- ja joulukuu (n. 20 asiakasta koskenut) Vesilahti Kyllä 10 helmi-, maalis- ja huhtikuu Vuonna 2015 on kaikissa muissa kunnissa, paitsi Valkeakoskella ollut toimeentulotuen käsittelyajoissa viivettä. Pisimmällään käsittelyaika on ollut 9-10 arkipäivää. Huolestuttavaa on, että Ylöjärvellä viivettä on ollut kuuden kuukauden aikana, Pirkkalassa kymmenen kuukauden aikana ja Lempäälässä joka kuukausi. Sosiaaliasiamies toivoo, että vaikka perustoimeentulotuen käsittely onkin 2017 siirtymässä Kelaan, kunnat huolehtisivat viimesijaisen perusturvan käsittelystä määräajassa siirtymää odotellessaan. Parin, kolmen päivän viive saattaa olla asiakkaalle varsin merkittävä. Ylipäätään siirto Kelaan on suuri muutos sellaisille ihmisille, joilla on riittämättömien tulojen lisäksi myös muita ongelmia. Vaarana on, että paljon tukea tarvitsevat ihmiset eivät hakeudu sosiaalityön palveluihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos painottaa sitä, että kuntien on huolehdittava siitä, ettei näitä ihmisiä jätetä yksin. Sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssä, kuinka suuri osa aikuissosiaalityön asiakkaista on erityistä tukea tarvitsevia. Kuntien vastauksista ilmenee, että toistaiseksi määrittely on kesken ja siksi määrien arviointi on epätarkkaa. Esim. Ylöjärvi arvioi, että erityistä tukea tarvitsevia on n. 4-5 %: a asiakkaista, kun taas Tampereen arvion mukaan n. 90 %: a aikuissosiaalityön asiakkaista on erityistä tukea tarvitsevia. Aikuissosiaalityön palveluun Tampereella pääsee asiakkaaksi vain määriteltyjen kriteerien perusteella (esim. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, asunnottomat, päihdehoidosta toipuvat) eikä kaikille halukkaille ole aina mahdollisuutta tarjota palvelua. 9

11 Monialaista yhteistyötä tehdään aktiivisesti asiakkaan suostumuksella kaikissa kunnissa. Yhteistyötä tehdään mm. asumis- ja päihdepalveluiden sekä mielenterveyspalveluiden työntekijöiden kanssa. 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumisesta sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö on Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan tuloksellista ja tuen avulla edistetään sekä inhimillisyyttä että taloudellisuutta ja se on tarpeellinen sosiaalityön väline. Ehkäisevää toimeentulotukea myöntämällä on mm. mahdollisuus edistää vaikeissa olosuhteissa elävien lasten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymiskehitystään korvaamalla esim. harrastusmenoja. Sosiaaliasiamies seuraa vuosittain selvityksessään ehkäisevän toimeentulotuen määrän kehitystä, koska sosiaaliasiamies pitää tärkeänä, että myös erilaisissa kriisitilanteissa olevilla asiakkailla on mahdollisuus saada rahallista tukea, vaikkei perustoimeentulotuenoikeutta aina asiakkaalla olisikaan. Taulukko: Ehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus myönnetyn toimeentulotuen määrästä: Kunta Tampere 2,2 2,1 2 Nokia 3,1 2 2 Ylöjärvi 2,5 2 3 Kangasala 4 4,6 4,27 Lempäälä 2,5 2,1 2,2 Valkeakoski 4,32 2,55 1,9 Pirkkala 3,0 3,7 2,4 Orivesi 1,7 ks. Tampere 1,0 Pälkäne 3 3,5 1,83 Vesilahti 5,1 4,5 1,5 Ehkäisevän toimeentulotuen määrä on lähes kaikissa kunnissa noussut vuodesta 2014, jota sosiaaliasiamies pitää erittäin myönteisenä asiana. Vain Pirkkalassa ehkäisevän toimeentulotuen määrä on laskenut, mutta Pirkkalassa ollaan lähempänä suositusta kuin monessa muussa kunnassa. Useimmilla kunnilla on vielä mahdollisuus parantaa suosituslukuun nähden. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että kunnat varaisivat määrärahoistaan 3,3 %:a ehkäisevään toimentulotukeen. 10

12 4.3 Sosiaalinen luototus Sosiaaliasiamies pitää erinomaisena asiana, että Tampereella otetaan käyttöön sosiaalinen luototus, joka myös omalta osaltaan tarvittaessa tukee vähävaraisia alkaen Tampereella asuvat voivat saada sosiaalista luottoa. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu niille pienituloisille ja vähävaraisille, joilla ei ole mahdollisuuksia saada muuta luottoa kohtuullisilla ehdoilla mm. luottohäiriömerkinnän vuoksi. Sosiaalisen luoton avulla ehkäistään taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistetään itsenäistä suoriutumista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esim. velkojen järjestelyyn, mutta sosiaalisen luoton saaminen edellyttää esim. säännöllistä tuloa. 4.4 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely Toimeentulotukipäätöksessä pitää olla aina muutoksenhakuohjeet, eli neuvoa asiakasta, miten päätöksestä voi valittaa. Päätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua ja oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös voidaan korjata itseoikaisuna. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen ja joissain tapauksissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sosiaaliasiamies on seurannut vuosittain toimeentulotuen asiakkaiden muutoksenhakuun liittyviä lukuja. Vuonna 2015 sosiaaliasiamies toisti kunnille kuntakyselyssään saman kysymyksen kuin aiempina vuosina. 11

13 Taulukko: Kuntien toimeentulotuen muutoksenhaku lautakunnalle ja viranhaltijalle Kunta Oikaisuvaatimukset lautakunnalle Itseoikaisut Lautakunnan oikaisemat Tampere (osa edellisen vuoden oikaisuvaatimuksia) 3 kokonaan, 1 osittain Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne , joista 1 kokonaan, 1 osittain 0 Lempäälä Valkeakoski Pirkkala , osittain 0 Orivesi Vesilahti Jos itseoikaisu tehdään ja oikaisuvaatimuksen peruuttamista esitetään asiakkaalle, on varmistuttava, että asiakas on ymmärtänyt, miten päätöstä on itseoikaisuna muutettu, ja että asiakas hyväksyy tehdyt muutokset ja pitää niitä riittävinä. Asiakkaalla on lisäksi oikeus hakea oikaisua myös uuteen päätökseen, jolla aiempi päätös on itseoikaisun johdosta kumottu. Itseoikaisun käyttö vaihtelee eri kunnissa: osassa itseoikaisuja tehdään vähän, mutta parhaimmillaan itseoikaisu on nopea ja joustava keino korjata asia- ja kirjoitusvirheitä ilman hitaampaa lautakuntakäsittelyä. Lautakunnat oikaisevat päätöksiä äärimmäisen harvoin ja niiden merkitys muutoksenhaussa on asiakkaan kannalta vähäinen. Vain Ylöjärvellä lautakunta on muuttanut kaksi oikaisuvaatimusta. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä, miten paljon hallinto-oikeudessa on ratkaistu toiminta-alueen kuntien toimeentulotukipäätöksiä ja kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on palauttanut kunnille uudelleen käsittelyä varten. 12

14 Taulukko: Kuntien hallinto-oikeusratkaisut Kunta Hallinto-oikeuden ratkaisemat toimeentulotukiasiat Hallinto-oikeuden palauttamat toimeentulotukiasiat Tampere 1 muuttunut, palautettu käsittelyyn 8 Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski 0 0 Pirkkala Orivesi Vesilahti Yhteensä Hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettiin seutukunnassa edellisten vuosien tapaan vähän. 4.5 Tampereen toimeentulotuki Tampereen kaupungin toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen määrä on selvästi laskenut vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2012 Tampereen kaupungin sosiaalihuollon palveluita koskevista asiatapahtumista 76 %:a koski toimeentulotukea, kun se vuonna 2015 on ollut enää 60 %: a. Lasku on merkittävä. Yhtenä merkittävänä asiana voidaan pitää sitä, että viime vuosina Tampereella ovat toimeentulotuen käsittelyajat olleet huomattavasti paremmat. Kun asiakas saa taloudellisen tuen ajoissa, tyytymättömyys sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan selkeästi vähenee. Sosiaaliasiamies kiittää Tampereen toimeentulotuen palveluita siitä, että käsittelyajoissa on pysytty paremmin ja sitä myöten tyytymättömyys on selvästi vähentynyt. Jatkossa voitaisiin toimeentulotuen palveluissa keskittyä käsittelyaikojen ohelle laadun parannukseen. Tampereella voitaisiin miettiä, miten kaupungille vuonna 2017 jäävät toimeentulotuen palvelut järjestetään niin, että asiakkaat välttyisivät aiheettomilta lisäselvityspyynnöiltä, miten saataisiin puhelinpalvelu toimimaan, etteivät asiakkaat kokisi saavansa huonoa kohtelua ja jonotusajat palveluun eivät olisi niin pitkiä. Lisäksi päätösten muodon ja perustelujen tulisi olla asiakkaan kannalta ymmärrettäviä. 13

15 4.6 Etuoikeutettu tulo Toimeentulotuessa etuoikeutettua ansiotuloa voi lain mukaan olla vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta, kuitenkin enintään 150 euroa/ tulonsaaja/ kuukausi. Hallituksen esityksessä todetaan, että harkinnan mukaan tulojen vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä voidaan käyttää tätä suurempaakin vähennysprosenttia. Sosiaaliasiamiehet ovat ottaneet esille Tampereen toimeentulotuesta vastaavien viranomaisten kanssa etuoikeutetun tulon. Käytäntö, jossa 50 euron yksityispano on kokonaan jätetty huomioimatta vähäisyyden vuoksi, ja 50 euron työtulosta on jätetty ottamatta huomioon 20 %: a eli 10 euroa, on sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan epäoikeudenmukainen. Asiakas on rahan vastikkeeksi tehnyt työtä ja sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan työntekoon tulisi kannustaa. Tämän jälkeen Tampere muutti linjaansa työntekoa kannustavampaan suuntaan. Myös Nokia on ottanut käyttöönsä työntekoa kannustavamman linjan. Sosiaaliasiamiehet toivovat myös muiden kuntien pohtivan etuoikeutetun tulon kohdalla, millä tavoin työstä tulisi toimeentulotuen asiakkaille kannustavampaa. 5. Lastensuojelu Lastensuojelun ja lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelusta säädetään vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lastensuojelulailla. Vuoden 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaan osa lastensuojelun asiakasperheistä on siirtynyt sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin lapsiperhepalveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että kuntien lastensuojelun asiakasmäärä ovat vuonna 2015 pienentyneet. Sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssään, että kuinka suuri osa lastensuojelussa olleista lapsiperheistä on siirtynyt lakimuutoksen myötä kuntien yleisiin lapsiperhepalveluihin. Lakiuudistukset ovat edellyttäneet kunnilta, että siirtymävaiheessa lastensuojelun asiakkaiden asiakkuuden perusteet on tarkistettu. Asiakkuus tulee myös päättää ja asia merkitä asiakasasiakirjoihin tiedoksi, kun sosiaalihuollon järjestämiselle ei ole enää perusteita. 14

16 Taulukko: Yleisiin perhepalveluihin siirtyneet asiakkaat % Kunta Tampere n. 40 % Nokia n. 20 % Ylöjärvi n % Kangasala n. 40 % Pälkäne Lempäälä n. 4 % (osa asiakkuuksista lopetettu siirtymävaiheessa) Valkeakoski n. 10 % Pirkkala n. 40 % Orivesi n. 23 % Vesilahti n. 30 % Kuntien luvuista on vaikeaa tehdä päätelmiä, mutta näyttäisi siltä, että osa kunnista, kuten Lempäälä on lopettanut suuren osan asiakkaiden asiakkuuksista ja osa kunnista on siirtänyt asiakkuudet suoraan perhepalveluihin. Lastensuojelusta perhepalveluihin siirtyneiden asiakkaiden määrää voidaan kuitenkin pitää merkittävänä. 5.1 Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Uusi sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulain muutokset ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia lastensuojeluun. Lain mukaan asiakkuuden alussa erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Erityistä tukea tarvitseva lapsi määritellään lain mukaan näin: 1. Lapsi, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali - ja terveyspalveluita kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai 2. Lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi Uuden sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arviointi toimii asiakassuunnitelman pohjana. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella, lastensuojelun asiakkaalla on oltava asiakassuunnitelma ja tapaamiset omatyöntekijän kanssa on kirjattava ja järjestettävä suunnitelman mukaisesti. Sosiaaliasiamies kysyi vuoden 2015 kuntakyselyssään edellisen vuoden tavoin, miten kunnat ovat huolehtineet lastensuojeluasiakkaiden asiakassuunnitelmien kirjaamisesta ja niiden ajantasaisuutta. 15

17 Taulukko: Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Kunta Tampere Orivesi Nokia Ovatko asiakassuunnitelmat ajan tasalla? Kyllä Sijaishuollossa ajan tasalla, avohuollossa ja jälkihuollossa suunnitelmia puuttuu tai niitä ei ole päivitetty. Kuinka kauan asiakkaan tulee asiakassuunnitelmapalaverin jälkeen odottaa suunnitelman valmistumista? n. 2-4 viikkoa 2-6 viikkoa Ylöjärvi Kyllä 1 vko- 1 kk Kangasala Kyllä sama päivä- usea kuukausi (kirjaukset eivät aina ajan tasalla) Lempäälä Kaikilla ei ole ajantasaiset asiakassuunnitelmat Valkeakoski Kyllä 2-6 viikkoa Pirkkala Sijaishuollossa ovat, 2 kk avohuollossa päivittämättä osa sama päivä- 3 kk, keskimäärin 1 kk Pälkäne Kyllä sama päivä- usea kuukausi Vesilahti Kyllä 6 viikkoa Verrattuna vuoteen 2014 kunnissa on paremmin huolehdittu asiakassuunnitelmien kirjaamisesta ja asiakkaat ovat saaneet nopeammin itselleen suunnitelman. Erityisesti Tampereella tilanne näyttää paremmalta, koska viime vuonna lukuja ei ollut edes saatavilla. Vaikka asiakassuunnitelmien kirjaaminen on parantunut, on sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan yli kuukauden odotusaika asiakkaalle liian pitkä. Sosiaaliasiamies toivoo, että Nokia korjaa asiakasprosessiaan siten, että kaikki lastensuojelun asiakkaat saisivat kirjallisen asiakassuunnitelman. Nyt osa suunnitelmista kirjataan vain asiakaskertomukseen. Lempäälä on ilmoittanut kuntakyselyvastauksessaan, että perhe- ja sosiaalipalveluiden yksi strateginen tavoite on vuonna 2016 asiakassuunnitelmien laatiminen ja niiden kirjoittamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Lainsäädäntö edellyttää lastensuojelun asiakkaille tehtävää asiakassuunnitelmaa ja siihen kirjattavia ja toteutettuja omatyöntekijän ja lapsen tapaamisia. Sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssään, kuinka monta lasta tai lapsiperhettä on yhdellä sosiaalityöntekijää vastuullaan, kuinka usein lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lasta kuukaudessa sekä sitä, kuinka usein muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä tapaa lasta kuukaudessa? 16

18 Taulukko: Lasten määrät ja tapaamiset Kunta Kuinka monta lasta/lapsiperhettä yhdellä on sosiaalityöntekijällä? Tampere 70-80, yhtä aikaa km. 42 lasta Nokia keskimäärin 37 perhettä (enimmillään 45) Kuinka monta tuntia lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lasta? Kuinka monta tuntia muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva työntekijä tapaa lasta? km. n. 25 min/ kk avohuollossa 1h 45 min, osasto n. 8 h Aktiivisessa työvaiheessa useita kertoja sa perhetyössä 2-20 h/ kk tehostetus- kk:n aikana, mutta seurantavaiheessa 1h/3kk. Sijaishuollossa vain 1-2 kertaa vuodessa. Ylöjärvi perhettä tarpeen mukaan tarpeen mukaan Kangasala Pälkäne 46 lasta (arvio 23 perhettä) tavoite 2 h/ kk ei aina toteudu 6-8 h (perhetyö suurimmalla osalla) Lempäälä Keskimäärin 52 Vaihtelevasti (aiotaan Vaikea arvioida asiakasta (enimmillään 62) panostaa v.2016 henkilökohtaisiin tapaamisiin) Valkeakoski n. 30 min/ kk tarpeen mukaan Pirkkala 40 lasta 1 tunti/ kk 8-10 h/ kk Orivesi 60-70, km. 44 yhtä ks. Tampere ks. Tampere aikaa Vesilahti 40 lasta 1 tunti/ kk 6-8 h/ kk STM:n mukaan lainsäädännön uudistuksissa valvonnan lähtökohtana on ollut, että sosiaalityöntekijät pystyvät tekemään lastensuojelutyötä laadukkaasti ja lainmukaisesti, jos asiakkaita on yhtä työntekijää kohden. Jos asiakkaita on merkittävästi enemmän, kunnan tulisi selvittää, miten lastensuojelun lakisääteisistä tehtävistä selviydytään. Apuna voidaan käyttää lastensuojelun laatusuosituksissa esitettyjä kriteerejä. Niiden mukaan työyhteisöissä selvennetään se, mikä on sopiva henkilöstömäärä ja asiakkaan käytettävissä oleva aika työn tekemiseen. Henkilöstömitoitus voi vaihdella sen mukaan, mikä on sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja lähihoitajien välinen työnjako. Näyttäisi siltä, ettei seutukunnissa laatusuositusten mukaisiin lukuihin päästä. Sosiaaliasiamiehen kysymyksen asettelu on ollut epätarkka, joten kunnat ovat vastanneet kysymykseen kahdella eri tavalla: osa kunnista on ilmoittanut sosiaaliasiamiehelle lapsien määrän ja osa perheiden määrän. Ensi vuonna sosiaaliasiamies korjaa kysymystä, jotta saadaan vertailukelpoisia lukuja. Sosiaaliasiamies on vuosittain seurannut kuntakyselyssään lastensuojelulain antamia määräaikoja. Määräajoissa on tapahtunut huomattavaa parannusta vuosien varrella. 17

19 Taulukko: Lastensuojelun määräaikojen toteutuminen Kunta Lastensuojeluilmoituksen käsittely 7 arkipäivässä Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n määräajassa Tampere 97,3 98,5 97,4 99,79 Nokia ,8 (vain yksi ylitys) Ylöjärvi Kangasala Lempäälä 97 9, ,6 Valkeakoski 91, ,2 94,3 Pirkkala Orivesi 99,1 94,3 98,4 100 Pälkäne Vesilahti Lastensuojelun asiatapahtumien määrä on nousussa koko seutukunnalla Lastensuojelun asiatapahtumien määrä on suhteessa noussut, vaikka asiatapahtumien kokonaismäärä on määrällisesti laskenut kahdesta edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 lastensuojelua koski 11,7 % kaikista seutukunnan asiatapahtumista, vuonna 2014 määrä oli 13,6 %: a ja vuonna 2015 määrä on jo 15,3 %: a kaikista asiatapahtumista. Lastensuojelusta yhteyttä ottaneiden asiakkaiden näkökulmasta lastensuojelu koetaan usein negatiiviseksi palveluksi ja lastensuojelun koetaan puuttuvan merkittävässä määrin huoltajien ja heidän lastensa oikeuksiin. Lastensuojeluun liittyvät asiat saattavat olla haastavia, koska työntekijöiden ja asiakkaiden näkemykset voivat olla hyvin erilaisia tilanteista. Lastensuojeluun liittyy usein kriisinkäsittelyä, kun lastensuojeluilmoitus saattaa tulla perheelle yllätyksenä. Usein siinä vaiheessa, kun lastensuojeluun kutsutaan keskustelemaan, kriisin käsittely on täysin kesken ja asiakkaat eivät aina ymmärrä kaikkea, mistä tapaamisella on puhuttu. Näissä tilanteissa sosiaaliasiamiehen kanssa keskustelu siitä, että miten lainsäädännön prosessi etenee, koetaan usein helpottavana. Välillä sosiaaliasiamies soittaa asiakkaan luvalla lastensuojeluun ja selvittää työntekijältä, että mistä asiakaspalaverissa on puhuttu, koska asiakkaalle tilanne on jäänyt epäselväksi. Lastensuojelun asiatapahtumien määrä suhteessa edelliseen vuoteen on noussut vuonna 2015 Tampereella, Orivedellä, Pirkkalassa, Kangasalla, Pälkäneellä, Vesilahdella sekä Ylöjärvellä. Eniten lastensuojelun yhteydenottoja suhteessa asiatapahtumien määrään on tullut Orivedeltä (47 %:a kaikista asiatapahtumista). Oriveden tilanteen osalta asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä sosiaaliasiamieheen mm. siitä syystä, etteivät he ole tienneet, kuka työntekijä hoitaa heidän perheensä ja lapsensa asiaa. Asiakkaat kokivat myös turhautu- 18

20 mista siitä, kun samaa asiaa joutui selvittelemään usean työntekijän kanssa työntekijän vaihtuessa. Koska lastensuojelutyö on haastavaa, on tärkeää, että työtä tekee riittävä määrä päteviä ja kokeneita työntekijöitä. Pienemmissä kunnissa on tärkeää turvata työntekijöille riittävä tuki ja ohjaus työn vaativuuden vuoksi. 5.3 Yksityisesti sijoitetut lapset Yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan sellaista sijoitusta, johon sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei ole vaikuttanut. Kysymys on huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Lain mukaan lapsen huoltajien ja henkilöiden, joiden huoltoon lapsi on sijoitettu, tulisi tehdä ilmoitus yksityisistä sijoituksista lapsen sijoituskuntaan. Ilmoituksen saatuaan sosiaalitoimen tulisi suorittaa tarkastus sijoituspaikassa. Yksityisesti sijoitetuista lapsista kunnan tulisi ylläpitää rekisteriä. Sosiaaliasiamies selvitti ensimmäisen kerran vuoden 2014 kuntakyselyssään tarkemmin kuntiensa alueella yksityiseen sijoitukseen liittyviä asioita. Taulukko: Yksityisesti sijoitetut lapset Kunta Kuinka monta yks. sijoitettua lasta on kunnan alueella 2014? Kuinka monta yks. sijoitettua lasta on kunnan alueella 2015? Tampere Ei tietoa n. 100 muut kunnat sijoittaneet ja 2010-luvulla 25 hyväksymispäätöstä Nokia 1 0 Ylöjärvi 1 itse sijoitettu, muista ei tarkkaa arvio 20 lasta tietoa Kangasala (Pälkäne 0) Pälkäne Lempäälä 2 1 Valkeakoski 0, rekisterissä ei yhtään merkintää 0 Pirkkala 3 4 Vesilahti 1 1 Orivesi Ei tietoa 0 hyväksymispäätöstä Kunnat näyttäisivät varsin huonosti olevan selvillä siitä, kuinka paljon kunnan alueella on yksityisesti sijoitettuja lapsia. Ne tahot, joiden tulisi tehdä ilmoitus asiasta kuntaan, jättävät usein ilmoituksen tekemättä ja sosiaaliasiamiehen kuntiin käymissä keskusteluissa ollaan oltu epätietoisia siitä, että kunnan velvollisuus olisi selvittää, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Kunnan tulee myös tehdä sijoituksen hyväksymisestä päätös. Kunnalle saattaa lisäksi syntyä velvollisuus maksaa perhehoitajalain mukaista palkkiota ja kulukorvausta ja neuvoa tarvittaessa toimeentulotuen hakemisessa. 19

21 6. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten ja kodin hoidossa sekä vahvistamalla arjen taitoja. Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut useassa kunnassa tavallisten lapsiperheiden ulottumattomissa ennen vuonna 2015 tapahtunutta sosiaalihuoltolain uudistusta. Sosiaaliasiamies on yllättänyt positiivisesti siitä, miten vähän seutukunnista on tullut yhteydenottoja liittyen siihen, että lapsiperheiden kotipalveluissa olisi ollut ongelmia palvelun saamisessa. Myös kuntakyselyn perusteella palvelua on tarjottu melko suurelle osalla hakijoista. Valkeakoskella ei järjestetä varsinaisesti kotipalvelua lapsiperheille. Osa palveluista ostetaan ostopalveluna ja osan palvelusta tuottaa perheohjausyksikkö. Valkeakoskella palvelua on haettu/ myönnetty poikkeuksellisen vähän asukaslukuun nähden. Taulukko: Lapsiperheiden kotipalvelu Kunta Kuinka monta Kuinka monelle lapsiperheelle on palvelu myönnetty? lapsiperhettä on hakenut kotipalvelua? Tampere 313 käyntikertaa ei 736:lle eri perheelle, käyntejä yhteensä 8269 Orivesi ole voitu järjestää Nokia yli 83, joillekin asiakkaille 83 jokin muu palve- lu ollut sopivampi vaihtoehto Ylöjärvi Kangasala Pälkäne 145 (Kangasala) 12 (Pälkäne) Lempäälä (16 perheen kanssa ajankohta ei onnistunut) Valkeakoski 11 7 (tuotetaan perheohjausyksiköstä) Pirkkala Vesilahti Tampereelta on joitakin yhteydenottoja tullut, joissa erityisesti lastensuojelun asiakkailla on ollut vaikeuksia saada kotiin apua, koska heillä on tehostetun perhetyön palvelu. Tehostettu perhetyö on voinut käydä perheessä varsin harvoin, mutta varsinainen kotiapu on evätty kuitenkin tällä perusteella, eikä perhetyöstä ole voitu luvata perheelle lisäkäyntejä. Kun asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä sosiaaliasiamieheen, asia on kuitenkin järjestynyt esim. ostettuna palveluna. Näiden yhteydenottojen perusteella Tampereella on viimeistään tiedostettu se, että lastensuojelun lapsiperhe saattaa olla hankalassa välikädessä, jos tehostetun perhetyön kautta ei saada tarpeeksi kotipalvelua järjestettyä ja lapsiperheiden koti- 20

22 palvelun kautta Tampere ei lastensuojelun asiakkailleen kotipalvelua myönnä, jolloin apua on ryhdytty lainkriteerit täyttäville perheille muulla tavoin järjestämään. 7. Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Tampereen ja Oriveden vammaispalveluissa on otettu käyttöön alkaen sähköinen hakemusmenettely koskien vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja taloudellista tukea sekä vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Hakemuksen tekijä saa päätökset sähköisesti ja myös lisäselvityspyynnöt on mahdollisuus lähettää sähköisen asiointipalvelun kautta. Sosiaaliasiamies on ollut vuonna 2015 huolissaan edellisten vuosien tapaan Tampereen kaupungin vammaispalveluiden tilanteesta, sillä vammaispalveluiden asiakkailla päätösten saaminen on kestänyt useita kuukausia. Sähköinen hakemusmenettely ei ole auttanut asiakkaita saamaan päätöksiään nopeammin. Tampereelta saadun tiedon mukaan kuljetuspalvelupäätökset on pystytty tekemään loppuvuonna kohtuullisessa noin kuukauden käsittelyajassa, mutta huomattavassa osassa palveluita käsittelyaika on ollut kolme kuukautta. Tätä ei voida pitää asiakkaiden edun mukaisena. Vammaispalveluiden osalta käsittelyaikatilanne on ollut liian pitkä liian monta vuotta, joten sosiaaliasiamiehet kiinnittivät Tampereen kaupungin huomiota asiantilan korjaamiseen ja toivovat, että kaupunki panostaa selvittämään päätöksentekoprosessiaan sekä tarkistamaan, että resurssit vammaispalveluissa ovat asianmukaiset. Sosiaaliasiamies on saanut tilaajalta tiedon, että joihinkin korjaaviin toimiin on jo ryhdytty, mutta vielä ei tuloksia ole nähtävissä. Vammaispalveluissa on kehitetty toimintatapoja, muutettu työnkuvia, otettu käyttöön sähköinen hakemusmenettely ja huhtikuussa 2015 lisättiin vammaispalveluihin yksi sosiaalityöntekijän vakanssi. 8. Ikäihmisten palvelut voimaan tullut vanhuspalvelulaki asettaa kunnille yksiselitteisiä velvoitteita, joita ovat muun muassa hyvinvointisuunnitelmien laatiminen, voimavarojen varaaminen vanhuspalvelulain mukaisten jonotustietojen julkaisemiseen, määräaikoja palvelun saamiseen ja niiden noudattamiseen. Lisäksi kuntien tulee nimetä vanhusneuvosto. Sosiaaliasiamies kysyi ensimmäisen kerran vuoden 2014 selvitykseen liittyvässä kuntakyselyssä, että kuinka kauan asiakas odottaa ikäihmisten ympärivuorokautiseen pitkäaikaisasumiseen. 21

23 Taulukko: Ikäihmisten ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito Kunta Tampere Orivesi Odotusaika ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon? 2014 Tilastotieto touko-elokuu: alle 1 kk: 79 asiakasta 1-3 kk: 89 asiakasta 2-6 kk: 49 asiakasta Odotusaika ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon? 2015 Odotusaika alle 1 kk: 114 asiakasta Odotusaika 1-3 kk: 89 asiakasta Odotusaika 3-6 kk: 75 asiakasta Odotusaika yli 6 kk: 14 asiakasta yli 6 kk: 27 asiakasta Nokia keskimäärin 26 vrk ei kronologista jonotuskäytäntöä, tarpeen mukaan arvioidaan kiireellisyys, keskimäärin 11 vrk odotusaika, yli 3 kk jonottaneita ei yhtään. Ylöjärvi Alle puolessa vuodessa pääsevät kaikki palveluihin. Alle 3 kk pääsee palveluihin 67 %. Heinäkuusta alkaen n. 2 kk siitä, kun myönteinen päätös on tehty, hakemuksesta n. 3 kk Kangasala Pälkäne alle 1 kk n. 16 vrk (Kangasala) n. 10 vrk (Pälkäne) Lempäälä 1-6 kk Maksimissaan 3 kk Valkeakoski 1 kk n. 2 kk Pirkkala Vesilahti keskimäärin 10 päivää 44 vuorokautta hakemuksesta päätökseen ja sen jälkeen keskimäärin 8 vrk palvelun toteuttamiseen (vaihteluväli 0-31 vrk). Tampereen ja Lempäälän osalta sosiaaliasiamiehet toteavat edellisen vuoden tapaan, että kolme kuukautta on liian pitkä aika odottaa päätöstä tai ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Jonotusaika näyttäisi kuitenkin kummassakin kunnassa lyhentyneen viime vuodesta. 9. Erityishuomioita 9.1 Asiakkaiden oikeus päätökseen Sosiaalihuollon asiakaslain 6 :ssä on päätöksentekoa koskeva yleissäännös. Säännöksen mukaan sosiaalihuollon tulee perustua päätökseen. Hallintolain 19 :n nojalla sosiaalihuollon asiakas voi panna vireille etuutta, palvelua tai tukitoimea koskevan hakemuksensa kirjallisesti tai viranomaisen luvalla suullisesti. Mikäli suullisen vireillepanoon suostutaan, on viranomaisen kirjattava tarkasti kaikki asiakkaan vaatimukset häntä koskeviin asiakirjoihin. Asian tullessa viranomaisessa vireille syntyy etuudesta tai palvelusta päättävälle viranomaiselle velvollisuus käsitellä hakemus ja antaa hakemusta koskeva perusteltu päätös. Asiakkaiden tekemien valitusten perusteella sosiaalihuollossa esiintyy edelleen ongelmia sekä päätösten tekemisessä, niiden perustelemisessa että toimeenpanossa. Päätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asiakas on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia muutoin on ratkaistu (hallintolaki 44 ). Lain mukaan päätöksessä on ilmoitettava sen perusteena olevat tosiseikat sekä säännökset ja muut seikat. Päätöksen perusteluvel- 22

24 vollisuus on asiakkaan ja mahdollisten muiden asianosaisten oikeusturvan kannalta keskeistä, etenkin sovellettaessa ilmaisultaan väljiä oikeusohjeita. Tällöin päätöksen perustelu tarjoaa lähes ainoan mahdollisuuden arvioida ratkaisua jälkikäteen. Jos esitettyihin vaatimuksiin ei suostuta tai suostutaan vain osittain, on päätös erityisesti näiltä kielteisiltä osin perusteltava mahdollisimman hyvin. Sosiaaliasiamiehet korostavat, että asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös. Vuonna 2016 on toivottavaa, ettei asiakkaiden tarvitse soittaa sosiaaliasiamiehelle kertoakseen, ettei kunnassa ole tehty päätöstä sosiaalihuoltoon liittyvästä palvelusta. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että asiakkaalla on oikeus saada kielteinen päätös tai osittain kielteinen päätös, jos hänelle ei järjestetä hakemuksen mukaista palvelua. Sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan kielteinen päätös voi olla samassa asiakirjassa kuin myönteinen päätös korvaavan (toissijaisen) palvelun järjestämisestä. Tämä edellyttää kuitenkin, että päätös on riittävän selkeä, jotta asiakas ymmärtää mahdollisuutensa hakea valittamalla muutosta, jos hän ei ole tyytyväinen päätökseen. 9.2 Ikäihmisten ja päivähoidon maksupäätösten viivästyminen Tampereella Vuonna 2014 Tampereen kaupungilla oli viivettä ikäihmisten ja päivähoidon maksupäätöksissä. Asiakkaat saivat maksupäätöksiä ja takautuvia laskuja pahimmassa tapauksessa yli puolen vuoden viiveellä. Sosiaaliasiamies toi vuoden 2014 selvityksessään esiin, että tilanne oli kohtuuton asiakkaiden kannalta. Sosiaaliasiamies selvitti maksupäätöksistä vastaavalta taholta, että tilanne on ollut huomattavasti parempi loppuvuonna Vielä keväällä on ollut ikäihmisten palveluissa tilanteita, joissa joiden kohdalla on ollut 12 kuukauden käsittelyaika. Kesän jälkeen ongelmia ei ole ollut ja maksupäätösten käsittelyajat ovat olleet 1-3 kk ikäihmisten palveluissa. Päivähoidossa tilanne on maksupäätösten osalta saatu kuntoon syksyllä Muistutukset Sosiaalihuoltoon tyytymättömän asiakkaan kannattaa selvittää asiaansa ensisijaisesti työntekijän tai tämän esimiehen kanssa. Jos asia ei korjaannu, voi asiakas tuoda asiansa sosiaaliasiamiehelle selviteltäväksi ja soviteltavaksi. Kirjallinen käsittely harvoin ratkaisee asiakkaan ongelmaa. Asiakkaan asia selviää useimmiten nopeammin ja asiakasta tyydyttävämmin suullisessa käsittelyssä. Asiakkaalla on kuitenkin halutessaan oikeus saada asiansa käsitellyksi muistutuksena. Asiakaslain 23 :n (muutettu ) mukaan: sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon 23

25 toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että muistutukset käsittelevät viranhaltijat, joilla on mahdollisuus toimivaltansa nojalla vaikuttaa tilanteen muuttamiseksi, mikäli muistutus antaa siihen aihetta. Vaikka muistutuksen voi tehdä myös suullisesti, pitää vastaus antaa aina kirjallisesti. Muistutus on säädetty nopeaksi keinoksi reagoida henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin ja asiakkaan saamaan kohteluun. Yli kuukauden mittainen vastausaika ei enää vastaa edellä mainittua tarkoitusta. Sosiaalihuollon muistutuksia suhteessa kanteluihin on vahvistettu asiakaslain muutoksella. Muutokset koskevat sekä yksityistä että julkista sektoria. Vuoden 2015 alusta alkaen valvontaviranomainen, eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto, voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Sosiaaliasiamiehet käyvät läpi vuosittain kuntien muistutukset ja niihin annetut vastaukset sekä tarvittaessa tuovat esiin epäkohtia tai korjausehdotuksia. Muistutuksista saatu tieto on arvokasta, kun yksiköt kehittävät palveluidensa laatua. 24

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru. Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 37/2017 1 (7) Kaupunginhallitus, 179, 20.03.2017 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 20, 15.02.2017 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 17, 16.02.2017

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Kaupungin valtuusto Kati Kallimo Toimialajohtaja

Kaupungin valtuusto Kati Kallimo Toimialajohtaja Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Kaupungin valtuusto 28.9.2015 Kati Kallimo Toimialajohtaja Sosiaaliasiamiestoiminta Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010

Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010 Sosiaaliasiamiehen havaintoja 2010 Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä vuoden 2010 aikana kaikkiaan 357 kertaa (edellisenä vuonna 265) ja asiakkaita oli 221 (190). 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 TURKU RAUMA JYVÄSKYLÄ VANTAA OULU TAMPERE SEINÄJOKI

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys

Sosiaaliasiamiehen selvitys Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

ASIAMIEHEN TEHTÄVÄT VANHUSASIAKKAAN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN EDISTÄJÄNÄ. Sosiaali- ja potilasasiamies Arja Björnholm, Oulun kaupunki 20.3.

ASIAMIEHEN TEHTÄVÄT VANHUSASIAKKAAN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN EDISTÄJÄNÄ. Sosiaali- ja potilasasiamies Arja Björnholm, Oulun kaupunki 20.3. ASIAMIEHEN TEHTÄVÄT VANHUSASIAKKAAN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN EDISTÄJÄNÄ Sosiaali- ja potilasasiamies Arja Björnholm, Oulun kaupunki 1 Oulun seutukunnan sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta * Oulu, Hailuoto,

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2009 Rovaniemi ja Ranua Anne Vierelä Sosiaali ja potilasasiamies 31.3.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ROVANIEMELLÄ JA RANUALLA...

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys

Sosiaaliasiamiehen selvitys Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja oikeuksien tarkastelua Mäntsälän, Pornaisten, Siuntion ja Vihdin kunnissa sekä Hyvinkään, Karkkilan ja Lohjan kaupungeissa

Lisätiedot

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen?

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Seminaari RSKK 4.9.2015 Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö Esityksen sisältö Yleistä sosiaalihuoltolaista

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN OIKEUKSIEN JA ASEMAN KEHITYKSESTÄ VUONNA 2012 Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden, Oriveden ja

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUN ABC, Leijonaemot ry Järjestötyöntekijä Erja Perkola

MUUTOKSENHAUN ABC, Leijonaemot ry Järjestötyöntekijä Erja Perkola MUUTOKSENHAUN ABC, Leijonaemot ry Järjestötyöntekijä Erja Perkola Palveluiden hakeminen Palveluita haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti Laita hakemukseen kuka hakee ja mitä haetaan ja miksi Hakemukseen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2011

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2011 SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2011 Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä,

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Toimeentulotuki Rovaniemellä 2017

Toimeentulotuki Rovaniemellä 2017 Toimeentulotuki Rovaniemellä 2017 - Toimintatapoja aikuissosiaalityössä uudistettu siirrytty kahteen tehtäväalueeseen: 1. Aikuisten palveluohjaus ja kiireellinen sosiaalityö ( uudet ja satunnaiset toimeentulotuen

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ja Kuntakysely kevät 2012

Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ja Kuntakysely kevät 2012 Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus 2012 2015 ja Kuntakysely kevät 2012 SOSIAALIHUOLTO 1 Tavoitteen arviointi: Aluehallintovirasto on valvonut seuraavia kuntien toimia: Vammaisen henkilön

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 18.3.214] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/23 Tammikuu 214 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun toiminnan ja talouden toteutumassa vaikuttavat vielä vuoden 213 loppuvuoden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

Kansa-koulun tehtävävihko

Kansa-koulun tehtävävihko Kansa-koulun tehtävävihko 1 1. Yhdistä sosiaalipalvelu ja palvelutehtävä HUOM! Sama sosiaalipalvelu voi kuulua useampaankin palvelutehtävään. PALVELUTEHTÄVÄ SOSIAALIPALVELU Lapsen elatusavun turvaaminen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot