Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan tuotosta noin 2/3 kerätään 24 keräyspiirissä ja 1/3 valtakunnallisessa varainhankintatoimistossa.

Transkriptio

1 1. Sotiemme Veteraanit varainhankinta mitä se on? Sotiemme Veteraanit on kolmen valtakunnallisen veteraaniliiton ja Kaatuneitten Omaisten Liiton yhteisen varainhankinnan tunnus. Sotiemme Veteraanit -varainhankintaa hallinnoi Veteraanivastuu ry, Y-tunnus Sotiemme Veteraanit -varainhankinnassa ovat mukana Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Kaatuneitten Omaisten Liitto. Veteraanijärjestöt yhdistivät varainhankintansa vuonna 2006, Sotainvalidien Veljesliitto tuli mukaan yhteiseen varainhankintaan vuonna Alusta asti keräyksessä mukana ollut Rintamanaisten Liitto lopetti toimintansa maaliskuussa 2013 ja sen osalta viimeinen keräysvuosi oli vuosi Varainhankintaan kuuluu keräystoiminta kuten varusmiesten ja reserviläisten tuella suoritetut lista- ja lipaskeräykset, sekä hyväntekeväisyystuotteiden myynti. Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan tuotosta noin 2/3 kerätään 24 keräyspiirissä ja 1/3 valtakunnallisessa varainhankintatoimistossa. Keräyspiirit jakavat keräämäänsä tuottoa useamman kerran vuodessa liittojen paikallisyhdistyksille, jotka käyttävät sitä pääosin pienituloisimpien veteraanien ja heidän puolisoidensa kotona asumisen tukemiseen. Monessa paikallisyhdistyksessä veteraanien tukeminen perustuu valtaosin Sotiemme Veteraanit -keräyksillä saatuihin varoihin. Valtakunnallisen varainhankintatoimiston hankkimaa tuottoa jaetaan kerran tai kahdesti vuodessa neljälle mukana olevalle järjestölle. Kunkin järjestön saama osuus perustuu niiden veteraani/sotainvalidijäsenten määrään. Järjestöissä tuotto ohjataan niiden piirien ja yhdistysten kautta yksittäisille veteraaneille. Sotiemme Veteraanit - varainhankinnalla kerätyt varat eivät jää järjestöjen tileille, vaan käytetään veteraanien hyväksi mahdollisimman nopeasti. 2. Mitä kerätyillä rahoilla tehdään? Keräysvaroilla avustetaan etupäässä pienituloisten (bruttotulot alle 1000 euroa/kk) sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa, leskiensä sekä sotaleskien kotona asumista. Tuotolla avustetaan tarpeissa, joihin keräyslupa on myönnetty. Eri liitoilla tuoton käyttö painottuu eri tarpeisiin, mutta kaikkia koskevia luvan mukaisia käyttökohteita ovat avustajatoiminta, kuntoutus ja kuntoliikunta, virkistystoiminta, kunto- ja virkistyskurssit. Lisäksi apuvälineiden kuten silmälasien ja rollaattoreiden hankinta, pienimuotoiset asuntojen korjaukset, pesutilojen kunnostaminen ikäihmisten tarpeita vastaaviksi, hieronta ja jalkahoidot, sekä kotiapu kuten ikkunoiden pesu ja siivous kuuluvat avun kohteisiin. Vuosien Sotiemme Veteraanit - keräyksen tuotolla avustettiin veteraanien ja sotainvalidien erilaisia tarpeita yli kertaa. Valtaosa oli erilaisia kotiin vietyjä palveluita.

2 3. Varainhankinnan tuotto ja kulut? Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan valtakunnallinen tuotto on ollut vuosittain noin 3 miljoonaa euroa. Kulut ovat viime vuosina olleet alle 20 %, vuonna 2013 kulut olivat 16,5 %. Eri keräystapojen ja myyntituotteiden osalta kulut vaihtelevat, mutta kokonaistuotosta ne ovat noin viidennes. Vuosi Tuotto milj. euroa Kulut % Netto tuotto milj. euroa /veteraani ,4 20,6 2, ,2 21 2, ,7 19 2, ,1 19,6 2, ,0 20 2, ,7 17,6 2, ,7 18,2 2, ,4 16,3 2,0 62 Vuoden 2013 varainhankinnan nettotuotto (=avustamiseen käytettävä tuotto) varainhankinnan järjestämisestä aiheutuvien kulujen jälkeen oli 2 miljoonaa euroa. Jaettuna kaikkien Suomen veteraanien määrällä tämä on noin 62 euroa/veteraani. Veteraanien ohella keräystuotolla avustetaan veteraanien puolisoita ja leskiä. Kulut syntyvät pääosin keräysmateriaalin ja myyntituotteiden pakkaamisesta ja postituksista keräyspiireille, mainosmateriaalin valmistuksesta sekä valtakunnallisen varainhankintatoimiston työntekijöiden (2) palkasta. Piireissä keräys hoidetaan täysin vapaaehtoisvoimin. Veteraaniliittojen edustajat eivät saa korvausta varainhankinnan hallinnoinnista. Huomattavaa on, että monet yhteistyökumppanit tukevat Sotiemme Veteraanit -varainhankintaa merkittävästi esimerkiksi mediatilan ja materiaalituotannon osalta. 4. Miksi vieläkin kerätään sotiemme veteraanien auttamiseksi? Rintamatunnuksen omaavia sotiemme veteraaneja on vielä joukossamme Heistä on sotainvalideja ja sotatoimialueella palvelleita naisia. Sotaleskiä on elossa noin 500. (Luvut ). Sotiemme veteraanien keski-ikä on 90 vuotta. Talvisodassa taistelleet veteraanit ovat jo noin 95-vuotiaita. Korkeasta iästä huolimatta kahdeksan kymmenestä veteraanista asuu edelleen omassa kodissaan. Arjen vaikeutumisesta huolimatta tämä on useimpien oma tahto. Yli puolet veteraaneista saa eläkettä, joka on noin euroa/kk. Iän myötä lisääntyvät erilaiset tarpeet, joista selviytymiseen pienet kuukausitulot eivät riitä. Näitä ovat mm. lääkkeet ja arjessa selviytymistä helpottavat apuvälineet, kuten rollaattorit ja silmälasit. Liikkumisen vaikeutuessa koti vaatii muutostöitä, kuten kynnysten poistoja ja kaiteiden rakentamista. Moni veteraani on asunut vuosikymmenet sodan jälkeen rakennetussa rintamamiestalossaan, joka vaatii etenkin talvisin erilaisia huolto-ja lumenluontitöitä. Sotiemme veteraaneja elää vielä jokaisessa Suomen kunnassa. Ikäihmisen kunnon heikentyessä elämä rajoittuu usein kodin piiriin, emmekä siksi tapaa heitä usein omassa arkisessa ympäristössämme. Vuonna 2015 sotiemme veteraanien arvioitu määrä on Vaikka veteraanien määrä vähenee, iän noustessa avun tarve kasvaa.

3 5. Miten voin olla varma että kerääjä on oikealla asialla? Sotiemme Veteraanit -keräystä suorittavat henkilöt ovat aina varustautuneet Sotiemme Veteraanit -tunnuksin: Sinisellä Sotiemme Veteraanit -keräysliivillä tai heillä on rinnassaan Sotiemme Veteraanit -keräystunniste. Sotiemme Veteraanit -keräystä suorittavat henkilöt käyttävät aina voimassa olevilla lupatiedoilla merkittyjä, poliisilaitoksen leimalla varustettuja keräyslistoja ja -lippaita. Sotiemme Veteraanit -keräyksellä on valtakunnallinen Poliisihallituksen myöntämä keräyslupa. Lupa on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Vuosien 2014 ja 2015 keräyksellä on lupa numero 2020/2013/3055, Mikä on mukana olevien liittojen omaisuus? Sotainvalidien Veljesliiton omaisuus on pääosin peräisin kuntoutuslaitosten myynnistä. Muiden veteraanijärjestöjen omaisuus koostuu pääasiassa veteraanien itsensä hankkimista varoista ja saaduista lahjoituksista. Liittojen ja säätiöiden varat tullaan käyttämään veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huolto-ja tukitoimintaan heidän elinaikanaan. Alle on koottu tiedot veteraaniliittojen varallisuudesta. Omaisuus on myös jaettu sotainvalidi-/ veteraanijäsenmäärällä. Kun mukaan lasketaan myös puolisojäsenet, omaisuus jäsentä kohden on pienempi. Veteraanijärjestö Pysyvät vastaavat ja Pakolliset varaukset Omaisuus/ Omaisuus/ tilanne vaihtuvat vastaavat ja vieras pääoma oma pääoma veteraanijäsen Sotainvalidien Veljesliitto Suomen Sotaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto Säätiöt, tilanne Pysyvät vastaavat ja Pakolliset varaukset ja Omaisuus/oma pääoma vaihtuvat vastaavat vieras pääoma Sotainvalidien Veljesliiton tuki- ja perinnesäätiö Suomen Sotaveteraaniliiton Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö Rintamaveteraaniliiton kannatus ja perinnesäätiö Huom. Säätiöt EIVÄT saa varoja Sotiemme Veteraanit -keräyksestä.

4 Liittojen jäsenmäärät Sotainvalidien Veljesliitto: sotainvalidijäsentä ja puolisojäsentä. Suomen Sotaveteraaniliitto: jäsentä ja puoliso- ja leskijäsentä. (Lisäksi kannattajajäsentä) Rintamaveteraaniliitto: jäsentä Kaatuneitten Omaisten Liitto: 189 sotaleskeä (jäseniä ) 7. Miten avustusta haetaan? Sotiemme Veteraanit - keräyksen tuotosta jaettavia avustuksia voi hakea kuka tahansa rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnuksen omaava sotiemme veteraani. Apua voi hakea myös Sotaveteraaniliittoon, Sotainvalidien Veljesliittoon tai Rintamaveteraaniliittoon kuuluva sotiemme veteraanin/sotainvalidin puoliso tai leski. Myös sotalesket voivat hakea avustusta. Avustuksia myönnettäessä huomioidaan ensisijassa pienituloisimmat, ylimääräistä rintamalisää saavat veteraanit ja puolisot. Huom. Sotaleskeksi nimitetään henkilöä jonka puoliso kaatui rintamalla Suomen sodissa ( ). Liittojen jäseninä olevat sotiemme veteraanit, puolisot ja lesket hakevat avustusta siitä yhdistyksestä osastosta tai kerhosta johon he omalla paikkakunnalla kuuluvat. Avustusta voi kysyä yhdistyksen/osaston/kerhon puheenjohtajalta tai sihteeriltä. Heidän yhteystietonsa saa kyseisestä veteraaniliitosta: Suomen Sotaveteraaniliitto (09) Sotainvalidien Veljesliitto (09) Rintamaveteraaniliitto (09) Veteraaniliiton jäsenyyden voi tarkistaa ottamalla liittoihin yhteyttä. Liittoihin kuulumattomat sotiemme veteraanit, puolisot ja lesket voivat hakea avustusta suoraan Sotiemme Veteraanit -keräykseltä. Hakemuslomakkeen voi tulostaa internetissä osoitteesta tai lomakkeet voi tilata Sotiemme Veteraanit/Veteraanivastuu ry, puh. (09) Sotalesket voivat hakea avustusta Kaatuneitten Omaisten Liiton paikallisyhdistyksen kautta. Yhteystiedot saa liiton toimistosta: Kaatuneitten Omaisten Liitto (09) Mistä tiedän, onko veteraanisukulaisellani rintamatunnus? Rintamaveteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat rintamasotilastunnus (miehille) rintamapalvelustunnus (naisille) rintamatunnus (työvelvollisille linnoittajille) ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille) Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi

5 Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa ja esim. kuvallisessa Kela-kortissa, jossa on iso R-kirjain kortin kääntöpuolella. Jos näitä asiapapereita ei ole, rintamasotilastunnuksen olemassa olon voi varmistaa Puolustusvoimien aluetoimistoista, rintamapalvelustunnuksen puolustusministeriöstä ja rintamatunnuksen sekä ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksen Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä. 9. Mistä löydän tietoa sodassa olleesta sukulaisestani? Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä säilytetään seuraavia henkilöasiakirjoja: Asevelvollisista laaditut kantakortit, jotka sisältävät tiedot asevelvollisen palvelusurasta puolustusvoimissa (laadittu pääsääntöisesti vuoden 1896 jälkeen syntyneistä) nimikirjat, jotka sisältävät tiedot puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa olleiden palvelusurasta (sekä sotilaista että siviileistä) puolustusvoimien terveyden-ja sairaanhoidon piirissä olleiden potilasasiakirjat Jokaisesta asevelvollisesta on ollut kantakortti, josta selviää asevelvollisen palvelus puolustusvoimissa. Kantakortista löytyy henkilötietoja, kuten sotilasarvo, aselaji, palveluskelpoisuus, erikoiskoulutus ja kutsuntanumero. Tämän lisäksi niissä on myös tietoa palvelusajoista, kutsunnoista, erilaisista saavutuksista, haavoittumisista, sairaalakäynneistä ja taisteluista, joihin on osallistuttu. Sodan aikana kortteja on saattanut hävitä, eikä uuteen korttiin ole välttämättä saatu siirrettyä kaikkia tietoja. Henkilöasiakirjojen saaminen käyttöön Kansallisarkiston sivuilta löydät lisätietoa ja ohjeet kantakortin tilaamiseen. Henkilöasiakirjat saattavat sisältää salassa pidettäviä tietoja, minkä vuoksi niiden saaminen käyttöön edellyttää tutkimuslupahakemuksen tekemistä. Tutkimuslupahakemus toimii samalla tilauslomakkeena. Lomakkeella ilmoitetaan, tullaanko asiakirjoja tutkimaan tutkijasaliin vai tilataanko niistä postitse lähetettävät kopiot. Tutkiminen Kansallisarkistossa on ilmaista, mutta kopioiden lähettäminen on maksullista. Kansallisarkistosta voi kysyä myös joukko-osastojen sotapäiväkirjoja, päiväkäskyjä, ansioluetteloita ja oikeusasiakirjoja. Lisätietoa