Fiilistä asumiseen -hanke. Materiaalipaketti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fiilistä asumiseen -hanke. Materiaalipaketti"

Transkriptio

1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat Fiilistä asumiseen -hanke Materiaalipaketti Syksy 2013 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUNNETAAN TOISEMME Nimileikit Tutustumisleikit Liikunnalliset leikit Piirileikit Rauhallisemmat leikit Muita leikkejä FYYSINEN HYVINVOINTI Liikunta Liikuntamuodot Keskusteluaiheita liikunnasta Päihteet OPISKELIJAN TALOUSASIAT KODINHOIDOSTA HYVINVOINTIA Toiminnalliset menetelmät Pohdintatehtävät LOPETUS JA ARVIOINTI Yhteistä tekemistä Tuotos muistoksi Arviointimenetelmät LÄHTEET LIITE LIITE LIITE

3 3 1 JOHDANTO Materiaalipaketti syntyi SeAMK:n sosiaalialan opiskelijoiden projektiharjoittelun tuotoksena. Projektiharjoittelu toteutettiin koulutuskeskus Sedun opiskelijaasuntolassa Seinäjoella syksyn 2013 aikana. Projektiharjoittelu pohjautui opetushallituksen rahoittamaan Fiilistä asumiseen hankkeeseen. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Irti huumeista ry sekä Seinäjoen liikuntakeskus EasyFit. Hankkeen tavoitteena oli saada asuntolassa asuvat nuoret toimimaan yhdessä, opettaa heitä elämään asuntolassa muut huomioon ottaen sekä antaa virikkeitä mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Lisäksi tarkoituksena oli kartuttaa solun nuorten keskinäistä vuorovaikutusta ja me-henkeä. Tämä materiaalipaketti kokoaa yhteen nuorten kanssa käytetyt menetelmät. Materiaalipaketista selviää esimerkiksi se, millaisia ryhmäytymisleikkejä nuorten kanssa on käytetty ja minkälaisin keinoin ravitsemus- ja talousaiheita on käsitelty. Materiaalipaketin tarkoituksena on tuoda esiin projektin aikana käytetyt menetelmät teemoittain ja antaa ideoita muille nuorten kanssa työskenteleville. Tekijät: Junttila, Hanna Kangasmäki, Miia Kanto, Arja Kentala, Inka Kostiainen, Jenni Kujanpää, Hanna-Leena Niskala, Johanna Paananen, Tiia Rajala, Tanja Raunio, Marja Viitasalo, Sara Vuorenmäki, Aino

4 4 2 TUNNETAAN TOISEMME Tutustumisleikkien tarkoitus on saada ryhmässä olevat jäsenet tutustumaan toisiinsa. Leikit vahvistavat ryhmän yhteishenkeä ja poistavat pelkotiloja ja auttavat osallistujia keräämään rohkeutta (Tutustumis-, vuorovaikutus- ja nimileikit [Viitattu ]). Leikkien tarkoituksena on myös mahdollistaa heittäytyminen ja uusien asioiden kokeileminen. Turvallisessa ryhmässä jokainen pystyy ilmaisemaan mielipiteensä, erehtymään ja yrittämään. Hyvää ryhmää ja sen turvallista ilmapiiriä ei rakenneta hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. (Ryhmäyttäminen [Viitattu ].) Turvallisen ryhmän muodostumiseen tarvitaan yhteiset pelisäännöt. Nuoret tekevät omalle solulleen säännöt. Heidät jaetaan pienryhmiin ja jokainen ryhmä keksii kolme sääntöä. Ryhmien ehdotukset käydään yhdessä läpi. Nuoret päättävät yhdessä, mitkä säännöt ovat tärkeimmät ja lopuksi ne kirjoitetaan kartongille. 2.1 Nimileikit Nimiviesti Osallistujista muodostetaan kaksi joukkuetta ja kumpikin joukkue muodostaa jonon. Jonon ensimmäinen juoksee toiseen päähän käytävää ja kirjoittaa paperiin jonkun oman joukkueensa jäsenen nimen, ei kuitenkaan omaansa. Sen jälkeen hän palaa joukkueensa luokse ja vuoroon tulee seuraava joukkueen jäsen. Tämä toistetaan niin monta kertaa, että jokaisen nimi on paperissa, kenenkään nimi ei saa kuitenkaan olla kahta kertaa. Nopeampi joukkue voittaa. Nimirinki Osallistujat istuvat ringissä ja heitä pyydetään keksimään ruoka-aine, joka alkaa oman nimen etukirjaimella, esimerkiksi Suvi Sipuli. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja ruoka-aineen. Ensimmäinen aloittaa ja kertoo oman nimensä. Seuraava toistaa edellä olevan nimen ja kertoo oman nimensä, kolmas toistaa

5 5 kahden edellä olevan nimen ja kertoo oman nimensä jne. Leikki jatkuu niin, että ensimmäisenä nimensä sanonut toistaa kaikkein leikkijöiden nimet. Tämä tehtävä vaatii keskittymistä ja hyvää muistia. Muut voivat auttaa tarvittaessa. Leikkiä voidaan leikkiä myös käyttämällä pelkkiä nimiä, tai siten, että ruoka-aineen tilalle vaihdetaan jokin adjektiivi (esimerkiksi Suvi Suloinen). Verhonpudotusleikki Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen, verhoa pidetään ylhäällä ja joukkueet asettuvat verhon kummallekin puolelle. Kummastakin joukkueesta siirtyy yksi leikkijä istumaan verhon lähelle kasvot verhoon päin. Verho lasketaan ja verhon edessä olevan täytyy sanoa mahdollisimman nopeasti vastakkaisen kilpailijan nimi. Se, kumpi huutaa ensin toisen nimen, saa vastapuolen kilpailijan omaan joukkueeseensa. Voittajajoukkue on se, jolla on lopuksi enemmän kilpailijoita. Nimiläpsy Leikkijät istuvat pöydän ääressä kädet pöydän keskelle asetettuina, kämmenet ylöspäin. Pelin aloittajan läpsäyttää jonkun pelaajan kämmenelle. Se pelaaja, jota läpsäytettiin huutaa jonkun toisen pelaajan nimen. Se jonka nimi huudetaan, on seuraava läpsäyttäjä. Jos huutaa tai läpsäyttää väärään aikaan, tippuu yksi käsi pelistä pois. Muistisääntönä: Se huutaa, ketä läpsäistään. 2.2 Tutustumisleikit Posterin teko Jokainen saa tehtäväksi etsiä lehdistä kuvia/tekstejä, jotka kiinnostavat tai kertovat jotain itsestä tai ovat itselle jollain tavalla tärkeitä. Kuvat/tekstit liimataan kartongille. Jokainen saa tehdä juuri oman näköisensä posterin, jonka avulla esittelee itsensä muille ryhmän jäsenille.

6 6 Kaksi valhetta, yksi totuus Jokainen leikkijä miettii itsestään yhden totuuden ja kaksi valhetta. Jokainen kertoo nämä väittämät itsestään muulle ryhmälle, ja muut yrittävät arvata, mikä on oikeasti totta. Ohjaaja voi aloittaa ja antaa esimerkkiä. Väittämien keksimiseen kannattaa varata riittävästi aikaa ja muistamisen helpottamiseksi väittämät voi kirjoittaa paperille. 2.3 Liikunnalliset leikit Norjalainen jalkaleikki Leikkijät muodostavat piirin. Tämän jälkeen joku aloittaa piirin liikkumisen, koskettamalla omalla jalallaan seuraavan jompaakumpaa jalkaa. Näin vuoro siirtyy eteenpäin. Nyt leikkijän pitää koskea sillä jalalla, jolla edellinen häntä koski, seuraavan pelaajan jompaakumpaa jalkaa ja näin leikki etenee. Leikkijän täytyy aina liikuttaa sitä jalkaa mihin edellinen häntä koski. Pelistä tippuu pois, jos menettää tasapainonsa tai kaatuu. Peli yleensä lopetetaan vasta kun jäljellä on kaksi pelaajaa. Paperiaskeleet Ryhmä jaetaan kahdeksi joukkueeksi. Kummallekin joukkueelle annetaan A4- kokoisia kopiopapereita 2-4 kpl. Joukkueessa kilpaillaan pareittain niin että toinen asettelee paperit lattialle ja toinen astuu niiden päälle, koskematta lattiaan. Matka jatkuu kunnes on saavutettu etukäteen määritetty maali. Tämän jälkeen molemmat juoksevat oman joukkueensa luokse, antavat paperit ja lähettävät seuraavan parin matkaan. Joukkueen jokaisen parin tulee suorittaa tehtävä, voittajaksi selviytyy nopein joukkue. Maton kääntäminen Tarvitaan lyhyehkö matto, jonka päälle koko ryhmä menee seisomaan. Matto tulee kääntää jaloilla niin, että kaikki seisovat maton päällä. Matolta ei saa pudota, eikä siihen saa koskettaa käsillä.

7 7 2.4 Piirileikit Läpsy Pelaajat istuvat ringissä siten, että kaikki laittavat kätensä vieressä istuvan pelaajan käsien väliin, jolloin jokaisen käsien välissä on kaksi vierasta kättä. Yksi pelaajista aloittaa ja sanoo, kumpaan suuntaan läpsy lähtee ja läpäyttää kättä pöytään. Jokainen läpäyttää kättä vuorotellen siinä järjestyksessä, kuin kädet ovat pöydällä. Jos joku läpsäyttää kahdesti, vaihtuu suunta. Jos läpsäyttää väärään aikaan, joutuu ottamaan sen käden pois, jolla on läpsäyttänyt. Kissa ja hiiri Leikkijät seisovat ringissä. Jokainen pitää oikean käden kämmentä avoinna, ja asettaa vasemman käden peukalonsa vieressä olevan avoimelle kämmenelle. Ohjaaja laskee kolmeen, jonka jälkeen avoimella kämmenellä yritetään ottaa vieressä olevan peukaloa kiinni ja samanaikaisesti vetää oma peukalo pois vieressä olevan kämmeneltä. Leikki voidaan toistaa vaihtamalla käsiä. Formulakisa Leikkijät istuvat piirissä. Kaksi lankarullaa asetetaan eri puolille piiriä, yksi kummallekin joukkueelle. Joukkueen muodostavat aina joka toinen istuja. Lankarulla ojennetaan aina joka toiselle tuolilla istujalle eli seuraavalle oman joukkueen pelaajalle. Tehtävänä joukkueilla on saada kuljetettua oma lankarulla toisen joukkueen lankarullan ohitse mahdollisimman nopeasti. Kuka minä olen? Leikkijät asettuvat piiriin siten, että kaikki näkevät toisensa. Jokainen osallistuja saa otsalleen lapun, jossa lukee jonkun tunnetun henkilön nimi (elokuvista, piirretyistä, tv-sarjoista, kirjoista ym.). Osallistujat esittävät vuorotellen kysymyksiä ja yrittävät selvittää kuka henkilö itse on. Kysymysten tulee olla sellaisia, joihin vastataan sanoilla kyllä tai ei.

8 8 2.5 Rauhallisemmat leikit Kuvaile esine piirtämisleikki Leikkijät jaetaan pareihin. Toiselle ojennetaan jonkin pieni esine, jota ei saa näyttää parille. Toiselle annetaan paperia ja kynä. Se pari, jolla on esine, kuvailee esineen ääriviivoja ja toisen tehtävänä on piirtää ohjeistuksen mukaan esine paperille. Tarkoituksena on kuvailla vain ääriviivoja. Vihjeitä ei saa antaa, esimerkiksi "piirrä kolmio" tai "piirrä sille jalat". Lopuksi piirrokset esitellään muulle ryhmälle, jonka jälkeen jaetaan uudet esineet ja vaihdetaan rooleja - piirtäjästä tulee selittäjä. Sosiometriaa korteilla Välineinä on runsaasti erilaisia kortteja/tai kuvia. Kukin kertoo vuorollaan valitsemastaan kortista ja asettaa sen eteensä, niin että kaikki näkevät toistensa kortit/kuvat. Kun ensimmäinen kierros on käyty läpi, jatketaan siten, että kuka tahansa ryhmän jäsenistä voi valita toistensa korteista sellaisen, joka puhuttelee häntä. Hän asettaa oman korttinsa valitsemansa kortin viereen. Tätä jatketaan kunnes kaikki halukkaat ovat saaneet tehdä oman valintansa. Harjoitusta voi käyttää myös aiheena olevan teeman käsittelyyn, jolloin kuvien ja teemojen valintakriteerit muodostuvat käsiteltävän aiheen mukaan. Tämä harjoitus onnistuu myös pienryhmissä. Tavoitteena on ajatusten ja kokemusten jako. Rikkinäinen puhelin Osallistujat menevät jonoon. Takimmaiselle näytetään jokin kuva, esim. aurinko, jonka hän piirtää sormella edessä istuvan/seisovan selkään. Leikki jatkuu niin, että jokainen piirtää edessä olevan selkään sellaisen kuvan kuin itse on omaan selkäänsä tuntenut piirrettävän. Lopulta jonon ensimmäinen piirtää selkäänsä tunteman kuvion paperille ja näyttää kuvan muulle ryhmälle, jotta kaikki näkevät, kuinka kuva on mahdollisesti muuttunut matkan varrella.

9 9 2.6 Muita leikkejä Tunnepantomiimi Osallistujat nostavat vuorotellen lapun, jossa on jokin tunne. Vuorossa olevan leikkijän tulee esittää tunne pantomiimina, mutta hänen kasvonsa ovat peitettyinä. Ajatuksena on viestiä tunnetta kehon kiellellä. Muut yrittävät arvata mistä tunteesta on kyse. Arvoitukset Leikkijöille esitetään erilaisia arvoituksia kisailun muodossa. Eniten oikeita arvauksia keksinyt on voittaja. - Oveton aitta, ruokaa täynnä. Mikä se on? Muna. - Minussa on järviä, muttei vettä. Minussa on teitä, muttei autoja. Minussa on metsiä, mutta ei puita. Mikä minä olen? Kartta. - Missä lajissa voittajat kulkevat taaksepäin ja häviäjät eteenpäin? Köydenvedossa. Numeroleikki Ohjaaja kuiskaa jokaiselle leikkijälle jonkin numeron. Jos leikkijöitä on mukana kymmenen, numeroita on viiteen asti: yksi numero kuiskataan aina kahdelle leikkijälle. Ohjaaja antaa ohjeeksi etsiä henkilön, jolla on sama numero. Parit etsitään kättelemällä: kätellessä ravistetaan niin monta kertaa kuin oma numero edellyttää. Oman parin etsintää jatketaan niin kauan, kunnes jokainen on löytänyt omansa. Leikin avulla voidaan jakaa leikkijät pareihin esimerkiksi seuraavaa leikkiä varten.

10 10 3 FYYSINEN HYVINVOINTI 3.1 Liikunta Liikunta on tärkeää jokaiselle iästä riippumatta. Monesti nuoren muuttaessa toiselle paikkakunnalle vanha tuttu liikuntaharrastus jää, eikä vastaavaa harrastusta välttämättä löydetä uudelta paikkakunnalta. Liikunta-aiheessa koimme tärkeäksi etsiä nuorille mielekkäitä liikuntamuotoja ja huomioida heidän toiveensa sekä tuoda esiin erilaisia vaihtoehtoja oman paikkakunnan harrastusmahdollisuuksista. Halusimme laittaa nuoret konkreettisesti liikkumaan. Useilla nuorilla kuluu päivittäin paljon aikaa tietokoneen ja television äärellä. Pitkäaikainen istuminen huonossa asennossa tietokoneen tai pelilaitteiden ääressä aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Liikunta on hyvää vastapainoa istumiselle. Nuoren tulisi liikkua 1,5h päivässä, josta puolet tulisi olla reipasta liikuntaa. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja ikään sopivaa. Jokaisen tulisi löytää itseä kiinnostava laji, jotta liikunta olisi mielekästä. (Nuoret Liikunta [Viitattu ].) Säännöllinen liikunta on fyysisen ja henkisen terveyden osatekijä, joka on rinnastettavissa hyvään ravitsemukseen. Säännöllinen liikunta ylläpitää toimintakykyä ikääntyessä, ylläpitää fyysistä kuntoa sekä pienentää liikalihavuuden, aikuistyypin diabeteksen, osteoporoosin, korkean verenpaineen, aivohalvauksen, sepelvaltimotaudin sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Liikuntaa tarvitaan myös elintoimintojen ylläpitoon ja säilyttämiseen. (Terveyskirjasto [Viitattu ].) Liikuntamuodot Sähly Sähly on salibandyn kaltainen, vapaammilla säännöillä pelattava joukkueliikuntalaji. Se on kiivastempoinen peli, joka kohottaa tehokkaasti kuntoa ja lisää ryhmähenkeä. Sählyssä pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, sovitun peliajan sisällä enemmän maaleja tehnyt joukkue voittaa.

11 11 SH BAM, kokeilutunti Seinäjoen liikuntakeskus EasyFitissä SH BAM koostuu helpoista ja mukaansatempaavista tanssiaskelista, mikä tekee siitä erinomaisen tavan kohottaa kuntoa tanssien. Lisäksi saat liikkua tunnin ajan kuin tanssilattian tähti. Liikkeitä rytmittävät vanhat klassikkokappaleet sekä latinalaiset rytmit, jotka ovat nousseet listaykkösiksi eri puolilla maailmaa. (Tuntikuvaukset [Viitattu ].) Kävelylenkki Tutustutaan kävellen Seinäjoen kaupunkiin ja käydään tärkeissä paikoissa, joita nuori elämässään tarvitsee, kuten Kela ja kaupungintalo. Kävelylenkin aikana tutustutaan myös erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin, esimerkiksi elokuvateatteriin ja kirjastoon Keskusteluaiheita liikunnasta Nuorten kanssa keskustellaan liikunnasta ja sen tärkeydestä hyvinvoinnille seuraavien aiheiden kautta: - Mitä kukin harrastaa - Missä voi harrastaa, millaisia harrastusmahdollisuuksia Seinäjoelta löytyy - Opiskelijabudjetille sopivien harrastusvaihtoehtojen etsiminen - Liikuntatottumuskyselyn täyttäminen. (kts. liite1) 3.2 Päihteet Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä ja yhä merkittävämpi osa nuorista suhtautuu huumeisiin myönteisesti, mikä on erittäin huolestuttavaa. Nuoruusikään kuuluu uteliaisuus ja kokeilunhalu ja tämän vuoksi kavereiden kertomukset omista huumekokeiluistaan luovat paineita myös kokeilemaan niitä itse. Nuoret saavat usein myös valheellista tietoa esimerkiksi huumeiden vaarallisuudesta, riippuvuuden syntymisestä ja käytön seurauksista. Ennaltaehkäisevän työn ei tulisi olla vain kieltoja ja käskyjä, vaan myös asian pohdintaa ja fakta-

12 12 tietojen antamista. Keskeistä on katkaista nuorten huumemyönteinen asenne (Huumevalistus, [viitattu ]). Päihdeluento Päihdeteemaan kuuluu kaikille yhteinen luento. Vierailevana päihdeluennoitsijana toimii Sedun Ilmajoen toimipisteen asuntolaohjaaja, eritysnuoriso-ohjaaja ja Irti Huumeista ry:n läheisten vertaistukiryhmän ohjaaja Tanja Keski-Antila, joka on myös itse huumeidenkäyttäjän läheinen. Luennossa keskeisintä on faktatieto päihteistä. Käydään läpi huumeiden käytön, hallussapidon ja kaupustelun juridisia ja terveydellisiä seurauksia, sekä millaisia seurauksia valinnoilla on omaan hyvinvointiin ja läheisiin ihmisiin. Luennon jälkeen keskustellaan aiheesta nuorten kanssa. Millaisia tuntemuksia luento herätti? Minkälaiset nuorten asenteet ovat huumeita kohtaan? Muuttiko luento asenteita? Tuliko uutta tietoa?

13 13 4 OPISKELIJAN TALOUSASIAT Tavoitteena on saada nuoret pohtimaan omaa rahankäyttöään ja menojaan. Nuorten on tärkeää huomata mihin rahaa todellisuudessa kuluu. Näin he oppivat suunnittelemaan myös talouttaan sen jälkeen kun he muuttavat asuntolasta pois. Asuntolassa asuminen on usein nuorten ensimmäinen askel itsenäiseen elämiseen ja asuntolassa elämisen taitoja voi harjoitella turvallisesti. (Autio & Paju 2005.) Kyselevä keskustelu Tulot: Paljonko rahaa on käytettävissä, esimerkiksi palkka, opintoraha, viikkoraha, lahjat. Menot: Pakolliset menot, vapaaehtoiset kulut. Miksi vuokraa maksetaan eli mihin vuokrana maksetut rahat menevät. Säästäminen: Säästämistavat, säästämiskohteet. Pikavipit: Pikavipit ja muut lainat sekä niiden korot. Ns. paheet tai turhat kulut : Esimerkiksi tupakka ja alkoholi: paljonko tupakkaa kuluu päivässä, viikossa ja kuukaudessa. Jokaista tupakkaa polttavaa nuorta ohjeistetaan laskemaan omien tupakan kulutustottumustensa mukaan, paljonko rahaa kuluu viikossa, kuukaudessa sekä vuodessa tupakkaan. Nuorten kanssa voidaan lopuksi keskustella, mitä he tekisivät rahasummalla, joka vuodessa säästyisi jos ei polttaisi ollenkaan tupakkaa. Auto/ajokortti: Mitä auton pitäminen ja ajokortin hankkiminen maksaa. Harrastukset: Harrastukseen tarvittavat välineet ja muut kulut esim. jäsenmaksut. Kulkeminen: Bussikortti, oma kulkuneuvo yms. Kesätyöt: Onko nuorilla kesätöitä ja mistä niitä löytää. Tehtävä: Mitä asuminen maksaa? Paperille on laadittu taulukko, jossa on sarakkeet erilaisille menoerille. Käydään keskustelua jokaisesta menoerästä ja arvioidaan, paljonko siihen kuluu keskimäärin rahaa. Paljonko esimerkiksi asuntovuokra on? Nuorten arvion jälkeen ohjaajat kertovat paljonko menot todellisuudessa ovat. o Jatkuvat kulut yhdeltä henkilöltä kuukaudessa:

14 14 o Asuminen Vuokra (yksiö Seinäjoella) Sähkö Vesi Vakuutukset (henki/koti/matka) Nuorisovakuutus o Eläminen Ruoka Hygieniatuotteet Internet Kännykkälasku Kulkeminen (bensa/bussikortti) Harrastukset (välineet/jäsenmaksut/kurssimaksut) Vaatteet Viihde (musiikki/elokuvat/lehdet) Tupakka Omien menojen arviointi Nuoret kirjaavat taulukkoon ylös kuukauden kaikki tulot sekä menot. Huomioon otetaan kaikki mahdolliset asumismenot, laskut, ruokamenot, opinto- ja asumistuki, vanhemmilta saatava raha, mahdolliset palkkatulot sekä muut menot ja tulot. Lopuksi nuoret laskevat, jäävätkö he kuukauden lopussa plussalle vai miinukselle. Lopuksi pohditaan, mitä voi tehdä parantaakseen rahatilannetta, jos budjetti jää miinukselle. TULOT MENOT Tuet: Viikkoraha tms.: Palkka: Muut: YHTEENSÄ: Asumiskulut: Puhelinlaskut tms.: Ruoka&muut pakolliset: Vapaa-ajan menot: YHTEENSÄ: Jäitkö plussalle vai miinukselle? Mitä säästötoimenpiteitä voisit tehdä? Mitä tekisit säästöön jäävillä rahoilla?

15 15 Rahankäyttöpäiväkirja Nuoret merkitsevät valmiiseen pohjaan, kuinka paljon rahaa on käytettävissä ja kirjaavat viikon ostokset ja mihin muuhun on mennyt rahaa. Lopuksi kulut lasketaan yhteen ja katsotaan, kuinka paljon rahaa on mennyt. Moniste käydään läpi seuraavalla tapaamiskerralla. Omaisuuden laskeminen Lasketaan, kuinka paljon kukin on kuluttanut rahaa yllään oleviin vaatteisiin. Huomioon otetaan vain ne vaatteet ja korut, jotka on itse ostanut. Lahjaksi saadut tai muiden ostamat vaatteet ja asusteet jätetään huomiotta. Lasketaan yhteissumma ja keskustellaan tuloksista. Lasketaan myös, kuinka paljon kukin on käyttänyt rahaa asuntolan huoneeseen. Laskelmassa huomioidaan esimerkiksi tietokone, pelikonsoli, vaatteet ja henkilökohtaiset hygieniatuotteet. Videot Katsotaan seuraavat videot: - Nina on säästänyt pahan päivän varalle (Talousvalmentaja, [viitattu ]) - Henkilökohtainen tuloslaskelma (Talous kuralla, [viitattu ]) - Nuorten rahankäyttö realistista (Nuorten rahankäyttö, [viitattu ]) Seuraavan kerran valmistelu Nuoret suunnittelevat seuraavan kerran ravitsemusaiheeseen liittyen jonkin ruuan, jonka he itse valmistavat. Tätä varten heidän tulee miettiä, mitä valitun ruuan valmistaminen maksaa ja mitä aineksia siihen tarvitaan. Heidän tulee suunnitella myös työnjako. Kuka ostaa mitäkin ja ketkä käyvät kaupassa? Miten tarvikkeet saadaan hankittua tasapuolisesti? Näin nuoret saavat käytännössä miettiä paljonko ruoka maksaa.

16 16 5 KODINHOIDOSTA HYVINVOINTIA Kasvavan nuoren on tärkeää huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta. Se auttaa jaksamaan niin koulussa, kuin koulun jälkeisissä harrastuksissa. Ravinnon monipuolisuus takaa kaikkien tärkeiden ravintoaineiden saannin. Monipuolisen ravinnon lisäksi on hyvä muistaa huolehtia riittävästä nesteiden saannista. (Nuorisuomi [Viitattu ].) Terveellinen ruokavalio on helppo koota, kunhan muistaa muutaman tärkeän perusasian. Ruuan on sisällettävä riittävästi välttämättömiä ravintoaineita sekä riittävästi energiaa elimistön tarpeeseen. Epäterveellisen ravinnon haitat näkyvät vähitellen vuosien ja jopa vuosikymmenten kuluessa. (Terveyskirjasto [Viitattu ].) Vanhempien luona ollessaan nuori ei välttämättä ole tutustunut lainkaan ruuan valmistukseen ja siihen tarvittaviin eri ainesosiin. Yksin asuessaan ruuanlaitto voi olla aivan tuntematon alue ja helpotusta voidaankin hakea valmisruuista ja pikaruokaravintoloista. Valitsimme ravinnon yhdeksi teemaksi, jotta nuoret saisivat innostusta monipuolisen ruokavalion noudattamiseen ja ruuanlaittoon. 5.1 Toiminnalliset menetelmät Ruuan valmistaminen Nuoret valmistavat ruuan, jonka he ovat edelliskerralla suunnitelleet. Nuorille mieluisat vaihtoehdot ruuista olivat pizza ja tortillat. Edullisiksi välipalavaihtoehdoiksi osoittautuivat lätyt ja sämpylät sekä makeana vaihtoehtona pullat ja muffinit. Aterioiden luomista -leikki Paperilappuihin on kirjoitettu ruoka-aineksia, esimerkiksi kananmuna, tomaatti, suklaa, maito. Jokainen ottaa vuorollaan muutaman lapun, joista sitten kehittää joko yhden ruoan tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi pääruoan ja jälkiruoan. Tämän voi toteuttaa joko yksitellen tai ryhmässä.

17 17 Leikkiä voi soveltaa myös siten, että jokainen kirjoittaa lapulle yhden inhoamansa ruoka-aineksen ja toiselle lapulle rakastamansa ruoka-aineksen. Inhokki-lapuista sitten kehitettään ruokalaji ja katsotaan, saako se kannatusta vai ei. Samoin tehdään myös niille lapuille, joissa on aineksia, joista pidetään 5.2 Pohdintatehtävät Terveellinen ruokavalio Nuoret jaetaan pieniin ryhmiin, joissa he saavat pohtia terveellistä ruokavaliota. Nuoret kirjoittavat ylös kolme heidän mielestään tärkeintä asiaa mitä kuuluu terveelliseen ruokavalioon, ja sen jälkeen jokainen ryhmä saa esitellä omat pohdintansa muulle ryhmälle. Lopuksi keskustellaan yhdessä aiheesta. Keskustelua Keskustellaan lempiruuista, allergioista, ruuan hinnasta, kouluruuan tärkeydestä sekä ruuan sosiaalisesta merkityksestä. Tekevätkö nuoret ruokaa asuntolassa yksin tai yhdessä, syövätkö he yhdessä? Pohditaan myös sitä, mistä esimerkiksi Seinäjoella kannattaa ostaa ruuat (hinta/laatu). Hyvä puheenaihe on myös miten urheilua harrastavan tulee syödä, jotta monipuolisen ja riittävän perusruuan saaminen tulee taattua. Kotitehtävä: Viikon ruokaostokset Nuorille annetaan tehtäväksi laskea paperille viikon aikana ruokaan kuluvat menot. Laskelmaan saa ottaa vain ne menot, jotka liittyvät jollain tapaa ruokaan ja syömiseen. Myös ulkona syöminen lasketaan mukaan. Tehtävä puretaan seuraavalla tapaamiskerralla. Testaa syömistottumuksesi Jokainen täyttää Testaa syömistottumuksesi kyselyn, (kts. liite2) keskustellaan tuloksista ja niiden herättämistä ajatuksista.

18 18 6 LOPETUS JA ARVIOINTI Lopetuskerta on kokoava tapaaminen, jossa ei enää käsitellä uusia aiheita, vaan tehdään lopetustyötä: pohditaan yhdessä opittua ja koettua, sekä siitä saatuja hyötyjä. Tämän kautta ohjaajat saavat osallistujilta palautetta projektin onnistumisesta. Ryhmän lopetus tulisi ottaa ryhmäläisten kanssa puheeksi jo hyvissä ajoin, jotta se ei tule yllätyksenä. Joillekin toiminnan loppuminen voi tuoda mukanaan surua ja haikeutta. (Vertaisohjaajan käsikirja, [Viitattu ] s. 14). Projekti lopetetaan juhlaan, jossa on nuorten toiveiden mukaan valittua mukavaa tekemistä. Projekti lopetetaan iloisiin tunnelmiin ja kiitetään nuoria osallistumisesta. Tärkeintä on yhdessä olo ja yhdessä tekeminen. Jokaisessa ryhmässä lopetus on omanlaisensa: nuorten ja ohjaajien näköinen. Mukana on yhteistä toimintaa, yhdessäoloa ja keskustelua. 6.1 Yhteistä tekemistä Elokuvailta Vuokrataan elokuva ja pidetään rento elokuvailta. Halukkaat voivat tuoda herkkuja mukanaan. Katsotaan nuorten valitsema, heille mieluinen elokuva ja vietetään mukava viimeinen kerta yhdessä. Biljarditurnaus Pidetään leikkimielinen biljarditurnaus, johon kaikki halukkaat saavat osallistua. Turnaus järjestetään nuorisotiloissa, toisena hyvänä vaihtoehtona kaupungista löytyvä Galaxy Center tai jokin muu yleinen oleskelutila, josta löytyy biljardipöytä. Hengailuilta Vietetään mukava ilta lautapelien, korttipelien ja erilaisten leikkien parissa. (kts. esim. 2.4 Piirileikit) Tarjoillaan esimerkiksi kahvia sekä pullaa ja oleskellaan ren-

19 19 nosti yhdessä. Vaihtoehtoisesti käydään kahvilla läheisessä kahvilassa ja pelaillaan sieltä löytyviä pelejä. 6.2 Tuotos muistoksi Valokuvaus Kuvataan yhteisiä tilanteita ja hetkiä, otetaan kuva koko ryhmästä tai heidän käsistään kuvaamaan yhteenkuuluvuutta. Valokuva lähetetään sähköpostilla halukkaille muistoksi yhteisistä hetkistä. Sydänleikki Leikitään sydänleikki. Jokaisen nuoren selkään kiinnitetään sydämen muotoinen lappu. Nuoret kulkevat ympäri tilaa ja jokainen kirjoittaa toisen paperiin jotain positiivista kyseisestä henkilöstä. Leikin lopuksi voidaan käydä paperit läpi ja jokainen nuori saa kertoa mitä mieltä lämmittävää omassa paperissa lukee. Sydämet jäävät jokaiselle mukavaksi muistoksi. Posterin teko Tehdään posteri (kts. 2.2 Tutustumisleikit), tällä kertaa kuvataan tämän hetkisiä tuntemuksia. Posteri toteutetaan yhtenä yhteistuotoksena tai jokainen tekee sen yksin. 6.3 Arviointimenetelmät Tunne-/mielipidejana Tilaan tehdään kuviteltu viiva, jonka toisessa päässä on positiivisin ja toisessa päässä negatiivisin tunne tai vastaavasti vaihtoehdot KYLLÄ ja EI. Nuorille esitetään väittämiä tai kysymyksiä ja he asettuvat viivalle sen mukaan mitä mieltä ovat asiasta: kuinka negatiivisia tai positiivia ajatuksia se herättää. Kysymyksiä ovat esimerkiksi: tykkäätkö asua tässä asuntolassa, pidätkö opiskelemastasi alasta, pidätkö syksystä yms. Jokaisen väittämän jälkeen keskustelemme mielipiteistä ja

20 20 tunteista yhdessä ja jokainen halukas saa kertoa, miksi seisoo valitsemallaan paikallaan. Tunnelmakierros Ryhmän kanssa käydään läpi tunnelmakierros, jossa jokainen osallistuja saa kertoa lyhyesti millainen mieli asuntolakurssista kokonaisuudessaan jäi. Esimerkkikysymyksiä: Kuinka kurssi vastasi odotuksia? Mikä oli mukavaa? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Mitä mieltä nuoret ovat menneestä kurssista? Mitä ajatuksia sen lopettaminen herättää? Minkälaisista asioista nuoret pitivät, ja mistä taas eivät? Mitä he jäivät kaipaamaan? Myös ohjaajat antavat nuorille palautetta kuluneesta kurssista ja kertovat omia tunnelmiaan. Palautelomake Lopetuksessa nuorilta kerätään palautetta ja mielipiteitä palautelomakkeiden avulla. (kts. liite3) Palautelomaketta suunniteltaessa tulee pohtia, minkälainen kysely kohderyhmälle sopii. Kuinka avoimia tai suljettuja kysymykset voivat olla? Millaisilla kysymyksillä saadaan haluttua tietoa?

21 21 LÄHTEET Autio, M., & Paju, P. (toim.), 2005 Kuluttava nuoruus. Helsinki. Opetusministeriö, Nuorisotutkimusverkosto : Nuorisoasiain neuvottelukunta. Stakes Huumevalistus. [Verkkosivusto]. [Viitattu ]. Saatavana: Nuoret Liikunta [Verkkojulkaisu] Hyvinvointipolku.fi [Viitattu ]. Saatavana: Nuorten rahankäyttö. [Video]. Vimeo. [Viitattu ]. Saatavana: Nuorisuomi Ravinto [Verkkojulkaisu] Nuorisuomi [Viitattu ] Saatavana: Ryhmäytyminen. [Verkkojulkaisu]. MLL. Saatavana: emid=90 Talous kuralla [Video]. Ruutu.fi. [Viitattu ]. Saatavana: Talousvalmentaja. [Video]. YLE. [Viitattu ]. Saatavana: %C3%A4ytt%C3%B6 Terveyskirjasto Liikunta [verkkojulkaisu] Terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavana: Terveyskirjasto Terveellinen ruoka. [verkkojulkaisu] Terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavana: Testaa liikuntatottumuksesi [Verkkosivusto]. Suomen Sydänliitto ry [Viitattu ]. Saatavana: Testaa syömistottumuksesi [Verkkosivusto]. Suomen Sydänliitto ry. [Viitattu ]. Saatavana: Tuntikuvaukset [Verkkosivu] Easyfit.fi. [Viitattu ]. Saatavana: Tutustumis-, vuorovaikutus- ja nimileikit. Ei päiväystä. [Verkkosivusto]. Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL. [Viitattu ]. Saatavana:

22 Vertaisohjaajan käsikirja. [Verkkolähde]. [Viitattu ]. Saatavana: JAN_KAESIKIRJA_takaosa_PDF_2.0.pdf 22

23 23 LIITE 1 Testaa liikuntatottumuksesi 1. Parannan kestävyyskuntoani a. liikkumalla useana päivänä viikossa reippaasti, esimerkiksi reipas kävely, yhteensä ainakin 2 t 30 min alle 2 t 30 min en ollenkaan b. liikkumalla useana päivänä viikossa rasittavasti, esimerkiksi pallopelit, hiihto, juoksu, yhteensä ainakin 1 t 15 min alle 1 t 15 min en ollenkaan 2. Kohennan viikoittain lihaskuntoani esimerkiksi kuntosalilla ainakin 2 kertaa kerran en kertaakaan 3. Kun nousen ylempiin kerroksiin rakennuksissa, yleensä käytän hissiä kävelen portaita 4. Käydessäni kaupassa ajan mopolla/mopoautolla mahdollisimman lähelle ovea kävelen tai pyöräilen kauppaan aina kun mahdollista 5. Halutessani onnistun järjestämään itselleni aikaa liikuntaa varten aina useimmiten joskus en koskaan 6. Yleisin syy siihen, että en liiku, on Huono sää väsynyt olo työn tai muiden vaatimusten vuoksi ajanpuute liikuntapaikkojen kaukainen sijainti en jätä liikuntaa väliin, ellen ole sairas 7. Liikkuminen tuottaa minulle mielihyvää aina useimmiten joskus ei koskaan

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

Poikaryhmä. Ohjelmarunko

Poikaryhmä. Ohjelmarunko Poikaryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Kuka minä olen? 3. Kaverit 4. Tunteet 5. Pojasta mieheksi 6. Onnistumiset ja epäonnistumiset 7. Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Kognitiiviset taidot: reaktiokyvyn ja visuaalisen havainnointikyvyn kehittyminen

Kognitiiviset taidot: reaktiokyvyn ja visuaalisen havainnointikyvyn kehittyminen Peli edistää: Kognitiiviset taidot: reaktiokyvyn ja visuaalisen havainnointikyvyn kehittyminen Luvut, määrät & muodot: laskemisen alkeet, muotojen tunnistaminen Värit: värien tunnistaminen Sosiaaliset

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Tutustumisleikkejä ja vastaavaa ohjelmaa

Tutustumisleikkejä ja vastaavaa ohjelmaa Tutustumisleikkejä ja vastaavaa ohjelmaa Miksi leikkejä? Leikit helpottaa ihmisiin tutustumista ja nimien muistamista. Oikeanlaiset leikit eivät ole liian vaivaannuttavia ja kiusallisia vaan tekevät tehtävänsä:

Lisätiedot

Tutustumisleikkejä tuutoreille!

Tutustumisleikkejä tuutoreille! Tutustumisleikkejä tuutoreille! 1. Jonoon Leikkijät jaetaan ryhmiin. Ohjaajan komennon mukaan ryhmät asettuvat jonoon jonkin tietyn ominaisuuden mukaan, esimerkiksi pituusjärjestyksessä, kengän numeron

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015

JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015 JÄÄPALLO-OHJAAJAN OPAS 2014-2015 Leikkejä, luisteluharjoitteita ja lajiharjoitteita lapsille ja nuorille Toteutettu yhteistyössä Ruotsin jääpalloliiton kanssa Harjoitusten rakenne esimerkki 60 min: Huomioi

Lisätiedot

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen

Nuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen Nuori urheilija Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen Ei mitään absoluuttisia totuuksia eikäsuuria viisauksia, vaan ajatuksia ja

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin

75289 Laskuvarjo. Ideoita LASKUVARJO leikkeihin 75289 Laskuvarjo Ideoita LASKUVARJO leikkeihin LASKUVARJO leikit, tuotenumero 75289 Leikkivarjon käyttö: - hauskaa, jännittävää, erilaista ja motivoivaa toimintaa Leikin valmisteluissa ja opettelemisessa

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min)

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min) Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min) Salipallo/ikuisuuspolttopallo Polttopallosta johdettu leikki, jossa on enemmän toimintaa. Toimintamuoto Pelit ja leikit Kesto 10 min Liikuntataidot Juokseminen,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot