Fiilistä asumiseen -hanke. Materiaalipaketti

Transkriptio

1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat Fiilistä asumiseen -hanke Materiaalipaketti Syksy 2013 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUNNETAAN TOISEMME Nimileikit Tutustumisleikit Liikunnalliset leikit Piirileikit Rauhallisemmat leikit Muita leikkejä FYYSINEN HYVINVOINTI Liikunta Liikuntamuodot Keskusteluaiheita liikunnasta Päihteet OPISKELIJAN TALOUSASIAT KODINHOIDOSTA HYVINVOINTIA Toiminnalliset menetelmät Pohdintatehtävät LOPETUS JA ARVIOINTI Yhteistä tekemistä Tuotos muistoksi Arviointimenetelmät LÄHTEET LIITE LIITE LIITE

3 3 1 JOHDANTO Materiaalipaketti syntyi SeAMK:n sosiaalialan opiskelijoiden projektiharjoittelun tuotoksena. Projektiharjoittelu toteutettiin koulutuskeskus Sedun opiskelijaasuntolassa Seinäjoella syksyn 2013 aikana. Projektiharjoittelu pohjautui opetushallituksen rahoittamaan Fiilistä asumiseen hankkeeseen. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Irti huumeista ry sekä Seinäjoen liikuntakeskus EasyFit. Hankkeen tavoitteena oli saada asuntolassa asuvat nuoret toimimaan yhdessä, opettaa heitä elämään asuntolassa muut huomioon ottaen sekä antaa virikkeitä mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Lisäksi tarkoituksena oli kartuttaa solun nuorten keskinäistä vuorovaikutusta ja me-henkeä. Tämä materiaalipaketti kokoaa yhteen nuorten kanssa käytetyt menetelmät. Materiaalipaketista selviää esimerkiksi se, millaisia ryhmäytymisleikkejä nuorten kanssa on käytetty ja minkälaisin keinoin ravitsemus- ja talousaiheita on käsitelty. Materiaalipaketin tarkoituksena on tuoda esiin projektin aikana käytetyt menetelmät teemoittain ja antaa ideoita muille nuorten kanssa työskenteleville. Tekijät: Junttila, Hanna Kangasmäki, Miia Kanto, Arja Kentala, Inka Kostiainen, Jenni Kujanpää, Hanna-Leena Niskala, Johanna Paananen, Tiia Rajala, Tanja Raunio, Marja Viitasalo, Sara Vuorenmäki, Aino

4 4 2 TUNNETAAN TOISEMME Tutustumisleikkien tarkoitus on saada ryhmässä olevat jäsenet tutustumaan toisiinsa. Leikit vahvistavat ryhmän yhteishenkeä ja poistavat pelkotiloja ja auttavat osallistujia keräämään rohkeutta (Tutustumis-, vuorovaikutus- ja nimileikit [Viitattu ]). Leikkien tarkoituksena on myös mahdollistaa heittäytyminen ja uusien asioiden kokeileminen. Turvallisessa ryhmässä jokainen pystyy ilmaisemaan mielipiteensä, erehtymään ja yrittämään. Hyvää ryhmää ja sen turvallista ilmapiiriä ei rakenneta hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. (Ryhmäyttäminen [Viitattu ].) Turvallisen ryhmän muodostumiseen tarvitaan yhteiset pelisäännöt. Nuoret tekevät omalle solulleen säännöt. Heidät jaetaan pienryhmiin ja jokainen ryhmä keksii kolme sääntöä. Ryhmien ehdotukset käydään yhdessä läpi. Nuoret päättävät yhdessä, mitkä säännöt ovat tärkeimmät ja lopuksi ne kirjoitetaan kartongille. 2.1 Nimileikit Nimiviesti Osallistujista muodostetaan kaksi joukkuetta ja kumpikin joukkue muodostaa jonon. Jonon ensimmäinen juoksee toiseen päähän käytävää ja kirjoittaa paperiin jonkun oman joukkueensa jäsenen nimen, ei kuitenkaan omaansa. Sen jälkeen hän palaa joukkueensa luokse ja vuoroon tulee seuraava joukkueen jäsen. Tämä toistetaan niin monta kertaa, että jokaisen nimi on paperissa, kenenkään nimi ei saa kuitenkaan olla kahta kertaa. Nopeampi joukkue voittaa. Nimirinki Osallistujat istuvat ringissä ja heitä pyydetään keksimään ruoka-aine, joka alkaa oman nimen etukirjaimella, esimerkiksi Suvi Sipuli. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja ruoka-aineen. Ensimmäinen aloittaa ja kertoo oman nimensä. Seuraava toistaa edellä olevan nimen ja kertoo oman nimensä, kolmas toistaa

5 5 kahden edellä olevan nimen ja kertoo oman nimensä jne. Leikki jatkuu niin, että ensimmäisenä nimensä sanonut toistaa kaikkein leikkijöiden nimet. Tämä tehtävä vaatii keskittymistä ja hyvää muistia. Muut voivat auttaa tarvittaessa. Leikkiä voidaan leikkiä myös käyttämällä pelkkiä nimiä, tai siten, että ruoka-aineen tilalle vaihdetaan jokin adjektiivi (esimerkiksi Suvi Suloinen). Verhonpudotusleikki Ryhmä jaetaan kahteen joukkueeseen, verhoa pidetään ylhäällä ja joukkueet asettuvat verhon kummallekin puolelle. Kummastakin joukkueesta siirtyy yksi leikkijä istumaan verhon lähelle kasvot verhoon päin. Verho lasketaan ja verhon edessä olevan täytyy sanoa mahdollisimman nopeasti vastakkaisen kilpailijan nimi. Se, kumpi huutaa ensin toisen nimen, saa vastapuolen kilpailijan omaan joukkueeseensa. Voittajajoukkue on se, jolla on lopuksi enemmän kilpailijoita. Nimiläpsy Leikkijät istuvat pöydän ääressä kädet pöydän keskelle asetettuina, kämmenet ylöspäin. Pelin aloittajan läpsäyttää jonkun pelaajan kämmenelle. Se pelaaja, jota läpsäytettiin huutaa jonkun toisen pelaajan nimen. Se jonka nimi huudetaan, on seuraava läpsäyttäjä. Jos huutaa tai läpsäyttää väärään aikaan, tippuu yksi käsi pelistä pois. Muistisääntönä: Se huutaa, ketä läpsäistään. 2.2 Tutustumisleikit Posterin teko Jokainen saa tehtäväksi etsiä lehdistä kuvia/tekstejä, jotka kiinnostavat tai kertovat jotain itsestä tai ovat itselle jollain tavalla tärkeitä. Kuvat/tekstit liimataan kartongille. Jokainen saa tehdä juuri oman näköisensä posterin, jonka avulla esittelee itsensä muille ryhmän jäsenille.

6 6 Kaksi valhetta, yksi totuus Jokainen leikkijä miettii itsestään yhden totuuden ja kaksi valhetta. Jokainen kertoo nämä väittämät itsestään muulle ryhmälle, ja muut yrittävät arvata, mikä on oikeasti totta. Ohjaaja voi aloittaa ja antaa esimerkkiä. Väittämien keksimiseen kannattaa varata riittävästi aikaa ja muistamisen helpottamiseksi väittämät voi kirjoittaa paperille. 2.3 Liikunnalliset leikit Norjalainen jalkaleikki Leikkijät muodostavat piirin. Tämän jälkeen joku aloittaa piirin liikkumisen, koskettamalla omalla jalallaan seuraavan jompaakumpaa jalkaa. Näin vuoro siirtyy eteenpäin. Nyt leikkijän pitää koskea sillä jalalla, jolla edellinen häntä koski, seuraavan pelaajan jompaakumpaa jalkaa ja näin leikki etenee. Leikkijän täytyy aina liikuttaa sitä jalkaa mihin edellinen häntä koski. Pelistä tippuu pois, jos menettää tasapainonsa tai kaatuu. Peli yleensä lopetetaan vasta kun jäljellä on kaksi pelaajaa. Paperiaskeleet Ryhmä jaetaan kahdeksi joukkueeksi. Kummallekin joukkueelle annetaan A4- kokoisia kopiopapereita 2-4 kpl. Joukkueessa kilpaillaan pareittain niin että toinen asettelee paperit lattialle ja toinen astuu niiden päälle, koskematta lattiaan. Matka jatkuu kunnes on saavutettu etukäteen määritetty maali. Tämän jälkeen molemmat juoksevat oman joukkueensa luokse, antavat paperit ja lähettävät seuraavan parin matkaan. Joukkueen jokaisen parin tulee suorittaa tehtävä, voittajaksi selviytyy nopein joukkue. Maton kääntäminen Tarvitaan lyhyehkö matto, jonka päälle koko ryhmä menee seisomaan. Matto tulee kääntää jaloilla niin, että kaikki seisovat maton päällä. Matolta ei saa pudota, eikä siihen saa koskettaa käsillä.

7 7 2.4 Piirileikit Läpsy Pelaajat istuvat ringissä siten, että kaikki laittavat kätensä vieressä istuvan pelaajan käsien väliin, jolloin jokaisen käsien välissä on kaksi vierasta kättä. Yksi pelaajista aloittaa ja sanoo, kumpaan suuntaan läpsy lähtee ja läpäyttää kättä pöytään. Jokainen läpäyttää kättä vuorotellen siinä järjestyksessä, kuin kädet ovat pöydällä. Jos joku läpsäyttää kahdesti, vaihtuu suunta. Jos läpsäyttää väärään aikaan, joutuu ottamaan sen käden pois, jolla on läpsäyttänyt. Kissa ja hiiri Leikkijät seisovat ringissä. Jokainen pitää oikean käden kämmentä avoinna, ja asettaa vasemman käden peukalonsa vieressä olevan avoimelle kämmenelle. Ohjaaja laskee kolmeen, jonka jälkeen avoimella kämmenellä yritetään ottaa vieressä olevan peukaloa kiinni ja samanaikaisesti vetää oma peukalo pois vieressä olevan kämmeneltä. Leikki voidaan toistaa vaihtamalla käsiä. Formulakisa Leikkijät istuvat piirissä. Kaksi lankarullaa asetetaan eri puolille piiriä, yksi kummallekin joukkueelle. Joukkueen muodostavat aina joka toinen istuja. Lankarulla ojennetaan aina joka toiselle tuolilla istujalle eli seuraavalle oman joukkueen pelaajalle. Tehtävänä joukkueilla on saada kuljetettua oma lankarulla toisen joukkueen lankarullan ohitse mahdollisimman nopeasti. Kuka minä olen? Leikkijät asettuvat piiriin siten, että kaikki näkevät toisensa. Jokainen osallistuja saa otsalleen lapun, jossa lukee jonkun tunnetun henkilön nimi (elokuvista, piirretyistä, tv-sarjoista, kirjoista ym.). Osallistujat esittävät vuorotellen kysymyksiä ja yrittävät selvittää kuka henkilö itse on. Kysymysten tulee olla sellaisia, joihin vastataan sanoilla kyllä tai ei.

8 8 2.5 Rauhallisemmat leikit Kuvaile esine piirtämisleikki Leikkijät jaetaan pareihin. Toiselle ojennetaan jonkin pieni esine, jota ei saa näyttää parille. Toiselle annetaan paperia ja kynä. Se pari, jolla on esine, kuvailee esineen ääriviivoja ja toisen tehtävänä on piirtää ohjeistuksen mukaan esine paperille. Tarkoituksena on kuvailla vain ääriviivoja. Vihjeitä ei saa antaa, esimerkiksi "piirrä kolmio" tai "piirrä sille jalat". Lopuksi piirrokset esitellään muulle ryhmälle, jonka jälkeen jaetaan uudet esineet ja vaihdetaan rooleja - piirtäjästä tulee selittäjä. Sosiometriaa korteilla Välineinä on runsaasti erilaisia kortteja/tai kuvia. Kukin kertoo vuorollaan valitsemastaan kortista ja asettaa sen eteensä, niin että kaikki näkevät toistensa kortit/kuvat. Kun ensimmäinen kierros on käyty läpi, jatketaan siten, että kuka tahansa ryhmän jäsenistä voi valita toistensa korteista sellaisen, joka puhuttelee häntä. Hän asettaa oman korttinsa valitsemansa kortin viereen. Tätä jatketaan kunnes kaikki halukkaat ovat saaneet tehdä oman valintansa. Harjoitusta voi käyttää myös aiheena olevan teeman käsittelyyn, jolloin kuvien ja teemojen valintakriteerit muodostuvat käsiteltävän aiheen mukaan. Tämä harjoitus onnistuu myös pienryhmissä. Tavoitteena on ajatusten ja kokemusten jako. Rikkinäinen puhelin Osallistujat menevät jonoon. Takimmaiselle näytetään jokin kuva, esim. aurinko, jonka hän piirtää sormella edessä istuvan/seisovan selkään. Leikki jatkuu niin, että jokainen piirtää edessä olevan selkään sellaisen kuvan kuin itse on omaan selkäänsä tuntenut piirrettävän. Lopulta jonon ensimmäinen piirtää selkäänsä tunteman kuvion paperille ja näyttää kuvan muulle ryhmälle, jotta kaikki näkevät, kuinka kuva on mahdollisesti muuttunut matkan varrella.

9 9 2.6 Muita leikkejä Tunnepantomiimi Osallistujat nostavat vuorotellen lapun, jossa on jokin tunne. Vuorossa olevan leikkijän tulee esittää tunne pantomiimina, mutta hänen kasvonsa ovat peitettyinä. Ajatuksena on viestiä tunnetta kehon kiellellä. Muut yrittävät arvata mistä tunteesta on kyse. Arvoitukset Leikkijöille esitetään erilaisia arvoituksia kisailun muodossa. Eniten oikeita arvauksia keksinyt on voittaja. - Oveton aitta, ruokaa täynnä. Mikä se on? Muna. - Minussa on järviä, muttei vettä. Minussa on teitä, muttei autoja. Minussa on metsiä, mutta ei puita. Mikä minä olen? Kartta. - Missä lajissa voittajat kulkevat taaksepäin ja häviäjät eteenpäin? Köydenvedossa. Numeroleikki Ohjaaja kuiskaa jokaiselle leikkijälle jonkin numeron. Jos leikkijöitä on mukana kymmenen, numeroita on viiteen asti: yksi numero kuiskataan aina kahdelle leikkijälle. Ohjaaja antaa ohjeeksi etsiä henkilön, jolla on sama numero. Parit etsitään kättelemällä: kätellessä ravistetaan niin monta kertaa kuin oma numero edellyttää. Oman parin etsintää jatketaan niin kauan, kunnes jokainen on löytänyt omansa. Leikin avulla voidaan jakaa leikkijät pareihin esimerkiksi seuraavaa leikkiä varten.

10 10 3 FYYSINEN HYVINVOINTI 3.1 Liikunta Liikunta on tärkeää jokaiselle iästä riippumatta. Monesti nuoren muuttaessa toiselle paikkakunnalle vanha tuttu liikuntaharrastus jää, eikä vastaavaa harrastusta välttämättä löydetä uudelta paikkakunnalta. Liikunta-aiheessa koimme tärkeäksi etsiä nuorille mielekkäitä liikuntamuotoja ja huomioida heidän toiveensa sekä tuoda esiin erilaisia vaihtoehtoja oman paikkakunnan harrastusmahdollisuuksista. Halusimme laittaa nuoret konkreettisesti liikkumaan. Useilla nuorilla kuluu päivittäin paljon aikaa tietokoneen ja television äärellä. Pitkäaikainen istuminen huonossa asennossa tietokoneen tai pelilaitteiden ääressä aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Liikunta on hyvää vastapainoa istumiselle. Nuoren tulisi liikkua 1,5h päivässä, josta puolet tulisi olla reipasta liikuntaa. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja ikään sopivaa. Jokaisen tulisi löytää itseä kiinnostava laji, jotta liikunta olisi mielekästä. (Nuoret Liikunta [Viitattu ].) Säännöllinen liikunta on fyysisen ja henkisen terveyden osatekijä, joka on rinnastettavissa hyvään ravitsemukseen. Säännöllinen liikunta ylläpitää toimintakykyä ikääntyessä, ylläpitää fyysistä kuntoa sekä pienentää liikalihavuuden, aikuistyypin diabeteksen, osteoporoosin, korkean verenpaineen, aivohalvauksen, sepelvaltimotaudin sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Liikuntaa tarvitaan myös elintoimintojen ylläpitoon ja säilyttämiseen. (Terveyskirjasto [Viitattu ].) Liikuntamuodot Sähly Sähly on salibandyn kaltainen, vapaammilla säännöillä pelattava joukkueliikuntalaji. Se on kiivastempoinen peli, joka kohottaa tehokkaasti kuntoa ja lisää ryhmähenkeä. Sählyssä pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, sovitun peliajan sisällä enemmän maaleja tehnyt joukkue voittaa.

11 11 SH BAM, kokeilutunti Seinäjoen liikuntakeskus EasyFitissä SH BAM koostuu helpoista ja mukaansatempaavista tanssiaskelista, mikä tekee siitä erinomaisen tavan kohottaa kuntoa tanssien. Lisäksi saat liikkua tunnin ajan kuin tanssilattian tähti. Liikkeitä rytmittävät vanhat klassikkokappaleet sekä latinalaiset rytmit, jotka ovat nousseet listaykkösiksi eri puolilla maailmaa. (Tuntikuvaukset [Viitattu ].) Kävelylenkki Tutustutaan kävellen Seinäjoen kaupunkiin ja käydään tärkeissä paikoissa, joita nuori elämässään tarvitsee, kuten Kela ja kaupungintalo. Kävelylenkin aikana tutustutaan myös erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin, esimerkiksi elokuvateatteriin ja kirjastoon Keskusteluaiheita liikunnasta Nuorten kanssa keskustellaan liikunnasta ja sen tärkeydestä hyvinvoinnille seuraavien aiheiden kautta: - Mitä kukin harrastaa - Missä voi harrastaa, millaisia harrastusmahdollisuuksia Seinäjoelta löytyy - Opiskelijabudjetille sopivien harrastusvaihtoehtojen etsiminen - Liikuntatottumuskyselyn täyttäminen. (kts. liite1) 3.2 Päihteet Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä ja yhä merkittävämpi osa nuorista suhtautuu huumeisiin myönteisesti, mikä on erittäin huolestuttavaa. Nuoruusikään kuuluu uteliaisuus ja kokeilunhalu ja tämän vuoksi kavereiden kertomukset omista huumekokeiluistaan luovat paineita myös kokeilemaan niitä itse. Nuoret saavat usein myös valheellista tietoa esimerkiksi huumeiden vaarallisuudesta, riippuvuuden syntymisestä ja käytön seurauksista. Ennaltaehkäisevän työn ei tulisi olla vain kieltoja ja käskyjä, vaan myös asian pohdintaa ja fakta-

12 12 tietojen antamista. Keskeistä on katkaista nuorten huumemyönteinen asenne (Huumevalistus, [viitattu ]). Päihdeluento Päihdeteemaan kuuluu kaikille yhteinen luento. Vierailevana päihdeluennoitsijana toimii Sedun Ilmajoen toimipisteen asuntolaohjaaja, eritysnuoriso-ohjaaja ja Irti Huumeista ry:n läheisten vertaistukiryhmän ohjaaja Tanja Keski-Antila, joka on myös itse huumeidenkäyttäjän läheinen. Luennossa keskeisintä on faktatieto päihteistä. Käydään läpi huumeiden käytön, hallussapidon ja kaupustelun juridisia ja terveydellisiä seurauksia, sekä millaisia seurauksia valinnoilla on omaan hyvinvointiin ja läheisiin ihmisiin. Luennon jälkeen keskustellaan aiheesta nuorten kanssa. Millaisia tuntemuksia luento herätti? Minkälaiset nuorten asenteet ovat huumeita kohtaan? Muuttiko luento asenteita? Tuliko uutta tietoa?

13 13 4 OPISKELIJAN TALOUSASIAT Tavoitteena on saada nuoret pohtimaan omaa rahankäyttöään ja menojaan. Nuorten on tärkeää huomata mihin rahaa todellisuudessa kuluu. Näin he oppivat suunnittelemaan myös talouttaan sen jälkeen kun he muuttavat asuntolasta pois. Asuntolassa asuminen on usein nuorten ensimmäinen askel itsenäiseen elämiseen ja asuntolassa elämisen taitoja voi harjoitella turvallisesti. (Autio & Paju 2005.) Kyselevä keskustelu Tulot: Paljonko rahaa on käytettävissä, esimerkiksi palkka, opintoraha, viikkoraha, lahjat. Menot: Pakolliset menot, vapaaehtoiset kulut. Miksi vuokraa maksetaan eli mihin vuokrana maksetut rahat menevät. Säästäminen: Säästämistavat, säästämiskohteet. Pikavipit: Pikavipit ja muut lainat sekä niiden korot. Ns. paheet tai turhat kulut : Esimerkiksi tupakka ja alkoholi: paljonko tupakkaa kuluu päivässä, viikossa ja kuukaudessa. Jokaista tupakkaa polttavaa nuorta ohjeistetaan laskemaan omien tupakan kulutustottumustensa mukaan, paljonko rahaa kuluu viikossa, kuukaudessa sekä vuodessa tupakkaan. Nuorten kanssa voidaan lopuksi keskustella, mitä he tekisivät rahasummalla, joka vuodessa säästyisi jos ei polttaisi ollenkaan tupakkaa. Auto/ajokortti: Mitä auton pitäminen ja ajokortin hankkiminen maksaa. Harrastukset: Harrastukseen tarvittavat välineet ja muut kulut esim. jäsenmaksut. Kulkeminen: Bussikortti, oma kulkuneuvo yms. Kesätyöt: Onko nuorilla kesätöitä ja mistä niitä löytää. Tehtävä: Mitä asuminen maksaa? Paperille on laadittu taulukko, jossa on sarakkeet erilaisille menoerille. Käydään keskustelua jokaisesta menoerästä ja arvioidaan, paljonko siihen kuluu keskimäärin rahaa. Paljonko esimerkiksi asuntovuokra on? Nuorten arvion jälkeen ohjaajat kertovat paljonko menot todellisuudessa ovat. o Jatkuvat kulut yhdeltä henkilöltä kuukaudessa:

14 14 o Asuminen Vuokra (yksiö Seinäjoella) Sähkö Vesi Vakuutukset (henki/koti/matka) Nuorisovakuutus o Eläminen Ruoka Hygieniatuotteet Internet Kännykkälasku Kulkeminen (bensa/bussikortti) Harrastukset (välineet/jäsenmaksut/kurssimaksut) Vaatteet Viihde (musiikki/elokuvat/lehdet) Tupakka Omien menojen arviointi Nuoret kirjaavat taulukkoon ylös kuukauden kaikki tulot sekä menot. Huomioon otetaan kaikki mahdolliset asumismenot, laskut, ruokamenot, opinto- ja asumistuki, vanhemmilta saatava raha, mahdolliset palkkatulot sekä muut menot ja tulot. Lopuksi nuoret laskevat, jäävätkö he kuukauden lopussa plussalle vai miinukselle. Lopuksi pohditaan, mitä voi tehdä parantaakseen rahatilannetta, jos budjetti jää miinukselle. TULOT MENOT Tuet: Viikkoraha tms.: Palkka: Muut: YHTEENSÄ: Asumiskulut: Puhelinlaskut tms.: Ruoka&muut pakolliset: Vapaa-ajan menot: YHTEENSÄ: Jäitkö plussalle vai miinukselle? Mitä säästötoimenpiteitä voisit tehdä? Mitä tekisit säästöön jäävillä rahoilla?

15 15 Rahankäyttöpäiväkirja Nuoret merkitsevät valmiiseen pohjaan, kuinka paljon rahaa on käytettävissä ja kirjaavat viikon ostokset ja mihin muuhun on mennyt rahaa. Lopuksi kulut lasketaan yhteen ja katsotaan, kuinka paljon rahaa on mennyt. Moniste käydään läpi seuraavalla tapaamiskerralla. Omaisuuden laskeminen Lasketaan, kuinka paljon kukin on kuluttanut rahaa yllään oleviin vaatteisiin. Huomioon otetaan vain ne vaatteet ja korut, jotka on itse ostanut. Lahjaksi saadut tai muiden ostamat vaatteet ja asusteet jätetään huomiotta. Lasketaan yhteissumma ja keskustellaan tuloksista. Lasketaan myös, kuinka paljon kukin on käyttänyt rahaa asuntolan huoneeseen. Laskelmassa huomioidaan esimerkiksi tietokone, pelikonsoli, vaatteet ja henkilökohtaiset hygieniatuotteet. Videot Katsotaan seuraavat videot: - Nina on säästänyt pahan päivän varalle (Talousvalmentaja, [viitattu ]) - Henkilökohtainen tuloslaskelma (Talous kuralla, [viitattu ]) - Nuorten rahankäyttö realistista (Nuorten rahankäyttö, [viitattu ]) Seuraavan kerran valmistelu Nuoret suunnittelevat seuraavan kerran ravitsemusaiheeseen liittyen jonkin ruuan, jonka he itse valmistavat. Tätä varten heidän tulee miettiä, mitä valitun ruuan valmistaminen maksaa ja mitä aineksia siihen tarvitaan. Heidän tulee suunnitella myös työnjako. Kuka ostaa mitäkin ja ketkä käyvät kaupassa? Miten tarvikkeet saadaan hankittua tasapuolisesti? Näin nuoret saavat käytännössä miettiä paljonko ruoka maksaa.

16 16 5 KODINHOIDOSTA HYVINVOINTIA Kasvavan nuoren on tärkeää huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta. Se auttaa jaksamaan niin koulussa, kuin koulun jälkeisissä harrastuksissa. Ravinnon monipuolisuus takaa kaikkien tärkeiden ravintoaineiden saannin. Monipuolisen ravinnon lisäksi on hyvä muistaa huolehtia riittävästä nesteiden saannista. (Nuorisuomi [Viitattu ].) Terveellinen ruokavalio on helppo koota, kunhan muistaa muutaman tärkeän perusasian. Ruuan on sisällettävä riittävästi välttämättömiä ravintoaineita sekä riittävästi energiaa elimistön tarpeeseen. Epäterveellisen ravinnon haitat näkyvät vähitellen vuosien ja jopa vuosikymmenten kuluessa. (Terveyskirjasto [Viitattu ].) Vanhempien luona ollessaan nuori ei välttämättä ole tutustunut lainkaan ruuan valmistukseen ja siihen tarvittaviin eri ainesosiin. Yksin asuessaan ruuanlaitto voi olla aivan tuntematon alue ja helpotusta voidaankin hakea valmisruuista ja pikaruokaravintoloista. Valitsimme ravinnon yhdeksi teemaksi, jotta nuoret saisivat innostusta monipuolisen ruokavalion noudattamiseen ja ruuanlaittoon. 5.1 Toiminnalliset menetelmät Ruuan valmistaminen Nuoret valmistavat ruuan, jonka he ovat edelliskerralla suunnitelleet. Nuorille mieluisat vaihtoehdot ruuista olivat pizza ja tortillat. Edullisiksi välipalavaihtoehdoiksi osoittautuivat lätyt ja sämpylät sekä makeana vaihtoehtona pullat ja muffinit. Aterioiden luomista -leikki Paperilappuihin on kirjoitettu ruoka-aineksia, esimerkiksi kananmuna, tomaatti, suklaa, maito. Jokainen ottaa vuorollaan muutaman lapun, joista sitten kehittää joko yhden ruoan tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi pääruoan ja jälkiruoan. Tämän voi toteuttaa joko yksitellen tai ryhmässä.

17 17 Leikkiä voi soveltaa myös siten, että jokainen kirjoittaa lapulle yhden inhoamansa ruoka-aineksen ja toiselle lapulle rakastamansa ruoka-aineksen. Inhokki-lapuista sitten kehitettään ruokalaji ja katsotaan, saako se kannatusta vai ei. Samoin tehdään myös niille lapuille, joissa on aineksia, joista pidetään 5.2 Pohdintatehtävät Terveellinen ruokavalio Nuoret jaetaan pieniin ryhmiin, joissa he saavat pohtia terveellistä ruokavaliota. Nuoret kirjoittavat ylös kolme heidän mielestään tärkeintä asiaa mitä kuuluu terveelliseen ruokavalioon, ja sen jälkeen jokainen ryhmä saa esitellä omat pohdintansa muulle ryhmälle. Lopuksi keskustellaan yhdessä aiheesta. Keskustelua Keskustellaan lempiruuista, allergioista, ruuan hinnasta, kouluruuan tärkeydestä sekä ruuan sosiaalisesta merkityksestä. Tekevätkö nuoret ruokaa asuntolassa yksin tai yhdessä, syövätkö he yhdessä? Pohditaan myös sitä, mistä esimerkiksi Seinäjoella kannattaa ostaa ruuat (hinta/laatu). Hyvä puheenaihe on myös miten urheilua harrastavan tulee syödä, jotta monipuolisen ja riittävän perusruuan saaminen tulee taattua. Kotitehtävä: Viikon ruokaostokset Nuorille annetaan tehtäväksi laskea paperille viikon aikana ruokaan kuluvat menot. Laskelmaan saa ottaa vain ne menot, jotka liittyvät jollain tapaa ruokaan ja syömiseen. Myös ulkona syöminen lasketaan mukaan. Tehtävä puretaan seuraavalla tapaamiskerralla. Testaa syömistottumuksesi Jokainen täyttää Testaa syömistottumuksesi kyselyn, (kts. liite2) keskustellaan tuloksista ja niiden herättämistä ajatuksista.

18 18 6 LOPETUS JA ARVIOINTI Lopetuskerta on kokoava tapaaminen, jossa ei enää käsitellä uusia aiheita, vaan tehdään lopetustyötä: pohditaan yhdessä opittua ja koettua, sekä siitä saatuja hyötyjä. Tämän kautta ohjaajat saavat osallistujilta palautetta projektin onnistumisesta. Ryhmän lopetus tulisi ottaa ryhmäläisten kanssa puheeksi jo hyvissä ajoin, jotta se ei tule yllätyksenä. Joillekin toiminnan loppuminen voi tuoda mukanaan surua ja haikeutta. (Vertaisohjaajan käsikirja, [Viitattu ] s. 14). Projekti lopetetaan juhlaan, jossa on nuorten toiveiden mukaan valittua mukavaa tekemistä. Projekti lopetetaan iloisiin tunnelmiin ja kiitetään nuoria osallistumisesta. Tärkeintä on yhdessä olo ja yhdessä tekeminen. Jokaisessa ryhmässä lopetus on omanlaisensa: nuorten ja ohjaajien näköinen. Mukana on yhteistä toimintaa, yhdessäoloa ja keskustelua. 6.1 Yhteistä tekemistä Elokuvailta Vuokrataan elokuva ja pidetään rento elokuvailta. Halukkaat voivat tuoda herkkuja mukanaan. Katsotaan nuorten valitsema, heille mieluinen elokuva ja vietetään mukava viimeinen kerta yhdessä. Biljarditurnaus Pidetään leikkimielinen biljarditurnaus, johon kaikki halukkaat saavat osallistua. Turnaus järjestetään nuorisotiloissa, toisena hyvänä vaihtoehtona kaupungista löytyvä Galaxy Center tai jokin muu yleinen oleskelutila, josta löytyy biljardipöytä. Hengailuilta Vietetään mukava ilta lautapelien, korttipelien ja erilaisten leikkien parissa. (kts. esim. 2.4 Piirileikit) Tarjoillaan esimerkiksi kahvia sekä pullaa ja oleskellaan ren-

19 19 nosti yhdessä. Vaihtoehtoisesti käydään kahvilla läheisessä kahvilassa ja pelaillaan sieltä löytyviä pelejä. 6.2 Tuotos muistoksi Valokuvaus Kuvataan yhteisiä tilanteita ja hetkiä, otetaan kuva koko ryhmästä tai heidän käsistään kuvaamaan yhteenkuuluvuutta. Valokuva lähetetään sähköpostilla halukkaille muistoksi yhteisistä hetkistä. Sydänleikki Leikitään sydänleikki. Jokaisen nuoren selkään kiinnitetään sydämen muotoinen lappu. Nuoret kulkevat ympäri tilaa ja jokainen kirjoittaa toisen paperiin jotain positiivista kyseisestä henkilöstä. Leikin lopuksi voidaan käydä paperit läpi ja jokainen nuori saa kertoa mitä mieltä lämmittävää omassa paperissa lukee. Sydämet jäävät jokaiselle mukavaksi muistoksi. Posterin teko Tehdään posteri (kts. 2.2 Tutustumisleikit), tällä kertaa kuvataan tämän hetkisiä tuntemuksia. Posteri toteutetaan yhtenä yhteistuotoksena tai jokainen tekee sen yksin. 6.3 Arviointimenetelmät Tunne-/mielipidejana Tilaan tehdään kuviteltu viiva, jonka toisessa päässä on positiivisin ja toisessa päässä negatiivisin tunne tai vastaavasti vaihtoehdot KYLLÄ ja EI. Nuorille esitetään väittämiä tai kysymyksiä ja he asettuvat viivalle sen mukaan mitä mieltä ovat asiasta: kuinka negatiivisia tai positiivia ajatuksia se herättää. Kysymyksiä ovat esimerkiksi: tykkäätkö asua tässä asuntolassa, pidätkö opiskelemastasi alasta, pidätkö syksystä yms. Jokaisen väittämän jälkeen keskustelemme mielipiteistä ja

20 20 tunteista yhdessä ja jokainen halukas saa kertoa, miksi seisoo valitsemallaan paikallaan. Tunnelmakierros Ryhmän kanssa käydään läpi tunnelmakierros, jossa jokainen osallistuja saa kertoa lyhyesti millainen mieli asuntolakurssista kokonaisuudessaan jäi. Esimerkkikysymyksiä: Kuinka kurssi vastasi odotuksia? Mikä oli mukavaa? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Mitä mieltä nuoret ovat menneestä kurssista? Mitä ajatuksia sen lopettaminen herättää? Minkälaisista asioista nuoret pitivät, ja mistä taas eivät? Mitä he jäivät kaipaamaan? Myös ohjaajat antavat nuorille palautetta kuluneesta kurssista ja kertovat omia tunnelmiaan. Palautelomake Lopetuksessa nuorilta kerätään palautetta ja mielipiteitä palautelomakkeiden avulla. (kts. liite3) Palautelomaketta suunniteltaessa tulee pohtia, minkälainen kysely kohderyhmälle sopii. Kuinka avoimia tai suljettuja kysymykset voivat olla? Millaisilla kysymyksillä saadaan haluttua tietoa?

21 21 LÄHTEET Autio, M., & Paju, P. (toim.), 2005 Kuluttava nuoruus. Helsinki. Opetusministeriö, Nuorisotutkimusverkosto : Nuorisoasiain neuvottelukunta. Stakes Huumevalistus. [Verkkosivusto]. [Viitattu ]. Saatavana: Nuoret Liikunta [Verkkojulkaisu] Hyvinvointipolku.fi [Viitattu ]. Saatavana: Nuorten rahankäyttö. [Video]. Vimeo. [Viitattu ]. Saatavana: Nuorisuomi Ravinto [Verkkojulkaisu] Nuorisuomi [Viitattu ] Saatavana: Ryhmäytyminen. [Verkkojulkaisu]. MLL. Saatavana: emid=90 Talous kuralla [Video]. Ruutu.fi. [Viitattu ]. Saatavana: Talousvalmentaja. [Video]. YLE. [Viitattu ]. Saatavana: %C3%A4ytt%C3%B6 Terveyskirjasto Liikunta [verkkojulkaisu] Terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavana: Terveyskirjasto Terveellinen ruoka. [verkkojulkaisu] Terveyskirjasto. [Viitattu ] Saatavana: Testaa liikuntatottumuksesi [Verkkosivusto]. Suomen Sydänliitto ry [Viitattu ]. Saatavana: Testaa syömistottumuksesi [Verkkosivusto]. Suomen Sydänliitto ry. [Viitattu ]. Saatavana: Tuntikuvaukset [Verkkosivu] Easyfit.fi. [Viitattu ]. Saatavana: Tutustumis-, vuorovaikutus- ja nimileikit. Ei päiväystä. [Verkkosivusto]. Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL. [Viitattu ]. Saatavana:

22 Vertaisohjaajan käsikirja. [Verkkolähde]. [Viitattu ]. Saatavana: JAN_KAESIKIRJA_takaosa_PDF_2.0.pdf 22

23 23 LIITE 1 Testaa liikuntatottumuksesi 1. Parannan kestävyyskuntoani a. liikkumalla useana päivänä viikossa reippaasti, esimerkiksi reipas kävely, yhteensä ainakin 2 t 30 min alle 2 t 30 min en ollenkaan b. liikkumalla useana päivänä viikossa rasittavasti, esimerkiksi pallopelit, hiihto, juoksu, yhteensä ainakin 1 t 15 min alle 1 t 15 min en ollenkaan 2. Kohennan viikoittain lihaskuntoani esimerkiksi kuntosalilla ainakin 2 kertaa kerran en kertaakaan 3. Kun nousen ylempiin kerroksiin rakennuksissa, yleensä käytän hissiä kävelen portaita 4. Käydessäni kaupassa ajan mopolla/mopoautolla mahdollisimman lähelle ovea kävelen tai pyöräilen kauppaan aina kun mahdollista 5. Halutessani onnistun järjestämään itselleni aikaa liikuntaa varten aina useimmiten joskus en koskaan 6. Yleisin syy siihen, että en liiku, on Huono sää väsynyt olo työn tai muiden vaatimusten vuoksi ajanpuute liikuntapaikkojen kaukainen sijainti en jätä liikuntaa väliin, ellen ole sairas 7. Liikkuminen tuottaa minulle mielihyvää aina useimmiten joskus ei koskaan