Tietopaketti alkoholilain uudistuksen vaikutuksista THL

Transkriptio

1 Tietopaketti alkoholilain uudistuksen vaikutuksista THL 1

2 Sisällysluettelo Miksi alkoholinkulutuksen määrä on olennainen kysymys? (Diat 4-6) Mitä lakimuutoksen vaikutuksista voidaan sanoa? (Diat 8-12) Mihin arvio vaikutuksesta perustuu? (Diat 14-19) Voiko vain kohtuukulutus lisääntyä, jolloin haitat eivät lisääntyisi? (Diat 21-25) Humalan rooli juomiskulttuurissamme (Diat 27-31) Mihin suuntaan alkoholipolitiikka on kehittymässä muissa EU-maissa? (Diat 33-35) Mitä mieltä suomalaiset ovat vallitsevasta alkoholipolitiikasta? (Diat 37-38) Miten paljon alkoholia suomalaiset tuovat ulkomailta? (Diat 40-41) Lisääkö vai vähentääkö alkoholiveron nosto verotuloja? (Diat 43) Etunäkökohtia koskeva ilmoitus (Dia 45) Lisätietoja (Dia 46) THL 2

3 MIKSI ALKOHOLINKULUTUKSEN MÄÄRÄ ON OLENNAINEN KYSYMYS? THL 3

4 Kuolleisuus kansansairauksiin on vähentynyt alkoholisyyt keskeisin poikkeus Alkoholikuolleisuus on indikaattori muillekin haitoille Työikäisten kuolemansyyt Suomessa asukasta kohti Yksin alkoholista johtuvia maksasairauskuolemia on n. 1000, eli 4 kertaa niin paljon kuin liikennekuolemia Lähde: Tilastokeskus THL 4

5 Erilaiset alkoholihaitat kulkevat käsi kädessä alkoholin kokonaiskulutuksen kanssa Kuolleisuus/ Litraa 100 % alkoholia/15-v. asukas & pahoinpitelyjä per 1000 asukasta Alkoholin kokonaiskulutus Alkoholikuolleisuus yhteensä Pahoinpitelyt Lähde: Tilastokeskus ja THL THL 5

6 Alkoholisyyt ovat olleet keskeinen syy terveyserojen kasvulle ja vähenemiselle vuoden 2008 jälkeen Alkoholisyyt selittävät miesten sosiaaliryhmittäisistä kuolleisuuseroista viidenneksen, ja naisilla kuudesosan. Elinajanodote-erojen kasvu 2000-luvun alussa juontui työikäisten alkoholikuolleisuuden lisääntymisestä. Alkoholi selittää miesten kuolleisuuseron kasvusta lähes 70%; alkoholi ja tupakka naisilla kuolleisuuseron kasvusta 85%. Vuoden 2008 jälkeen, kun alkoholinkulutus ja -kuolleisuus ovat vähentyneet, myös kuolleisuuserot ovat pienentyneet. Lähde: Mäkelä ym. Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä. THL 2017, Tutkimuksesta tiiviisti THL 6

7 MITÄ LAKIMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA VOIDAAN SANOA? THL 7

8 Kulutus ja haitat seuraavat liberalisointeja, verotusta ja talouden suhdanteita 1969 alkoholilaki: keskiolut kauppoihin & Alkoja avattiin myös maaseudulla ym alkoholilaki: Alkon laaja monopoli purettiin, <4,7% käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien (uutena siideri ym.) myynti myös kioskeilla ja huoltoasemilla THL 8

9 Alkoholilain lausunnoissa asiantuntijat yksimielisiä: esitys lisäisi kulutusta ja haittoja Kielteisesti lakiesitysluonnokseen suhtautuivat kuntasektorin edustajat sekä kaikki lausuntoja antaneet asiantuntijaorganisaatiot, terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajat ja päihde-ehkäisyn toimijat. Lakiesityksen sisällön katsottiin olevan keskeisiltä osin ristiriidassa lain 1 :ssä määritellyn haittojen ehkäisemisen tavoitteen kanssa. Alkoholin saatavuuden lisäämisen nähtiin heikentävän lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja kasvattavan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Alkoholihaittojen arvioitiin vaikuttavan kielteisesti väestön mielenterveyteen, työkykyyn ja tuottavuuteen. Lähde: Hallituksen esitys alkoholilaista eduskunnalle > Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen THL 9

10 Millä alkoholilain muutoksilla olisi eniten vaikutusta? Kansanterveyden kannalta ylivoimaisesti olennaisin muutos: Päivittäistavarakaupassa myytävien oluiden ja siidereiden alkoholipitoisuuden maksimi nousisi 4,7% 5,5%. Kysynnän lisäämisen sekä nuorten alkoholinkäytön kannalta myös olennainen: Valmistustaparajoitteen poisto (korkeintaan 5,5% tislattua alkoholia sisältävien juomien myynti siirtyisi päivittäistavarakauppoihin) THL 10

11 THL:n arvio vaikutuksista kokonaiskulutukseen THL: arvion mukaan todennäköinen skenaario olisi, että kokonaiskulutus lisääntyisi 6% Oletukset: 1. päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi 4,4 4,9% 2. päivittäistavarakaupan myynnin nettolisäys (yli Virosta tai Alkoista siirtyvän määrän): +5% Oletus vastaa 1 uutta pulloa [olutta] per kuukausi per suomalainen 6 prosentin kasvusta noin 4% johtuisi oletuksesta 1, 2% oletuksesta 2 Lähde: Miten hallituspuolueiden tekemät alkoholilain uudistuksen linjaukset vaikuttavat alkoholin kulutukseen ja kansanterveyteen? THL:n arvio (2016) THL 11

12 Kustannukset lisääntyisivät maksajat vähenisivät Kestävyysvajetta koskeviin tavoitteisiin pääsy vaikeutuisi Maksajien väheneminen: runsaan alkoholinkäytön on osoitettu lisäävän riskiä sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin, tuottavuuden laskuun, työttömyyteen ja kuolleisuuteen Alkoholin aiheuttamien kuolemien määrä lisääntyisi n. 150:llä. Alkoholisairaudet ja tapaturmat aiheuttaisivat n sairaalahoitoa vuodessa nykyistä enemmän. Kulutuksen kasvu uhkaisi erityisesti haavoittuvimpia väestöryhmiä tavoitteet terveyserojen supistamisesta olisi entistä vaikeampi saavuttaa. Alkoholihaitat eivät vähene myymällä lisää alkoholia! THL 12

13 MIHIN ARVIO VAIKUTUKSESTA PERUSTUU? THL 13

14 1. Oluen ja siiderin vahveneminen Nykyinen politiikka suosii keskiolutta, ja oluesta 90% juodaan keskioluena Keskioluen saatavuus on 15-kertainen ja tarjous-keskioluessa etyylialkoholin hinta on huomattavasti halvempi kuin vahvassa oluessa. Politiikka tuki juomatapojen muutosta: vaihto nelosesta keskiolueen 1990-luvun alussa ei tapahtunut itsestään Alko aloitti 1980-luvun lopussa keskiolutta suosivan hinta- ja anniskelukorvauspolitiikan (Lähde: Koski, Yhteiskuntapolitiikka 2012; Hakala Alkoholipolitiikka 1991). Siirtyminen keskiolueen vauhdittui vielä laman vaikutuksesta. Lakiehdotuksen myötä keskioluen ja vahvan oluen suhde saatavuudessa ja hinnassa muuttuisi erittäin merkittävästi vahvan oluen hyväksi. Vahvan oluen suosio kasvaisi. Keskioluen suosio ei ole itsestään selvä. Se voidaan lakimuutoksella tahattomasti tärvellä THL 14

15 2. Aito kysynnän lisäys (yli sen, mitä siirtyy Virosta ja Alkoista) Mikä erottaa valtiollisen alkoholimonopolin ja päivittäistavarakaupat miksi myynti lisääntyisi kauppiasta vaihtamalla? Systemaattinen katsaus monopolien vaikutuksista (Hahn ym. 2012, Community preventive services task force, US) 17 tutkimusta 12:n eri alkoholimonopolin yksityistämisen vaikutuksista, pääosin Pohjois-Amerikasta Tulos: kun alkoholimonopoleja yksityistettiin, eri tutkimuksista laskettu tilastoidun alkoholinmyynnin mediaanikasvu oli 44% (0-305 %) THL 15

16 Mikä erottaa monopolia ja muita kauppoja, ja mitä näiden mekanismien vaikutuksista tiedetään? VAIKUTUKSET Esim. Kanada : erikoismyymälä-myyntipisteiden lukumäärän lisääntyminen lisäsi alkoholin kulutusta (Stockwell ym. 2009). Vastaava vaikutus kulutukseen myyntipisteiden muutoksesta koko valikoimalla olisi n. 20% (Stockwell, painossa). Ei vielä huomioi päivittäistavarakauppojen heräteostosvaikutusta (asiakasvirrat) Halvemmilla hinnoilla on merkittävä kulutusta lisäävä vaikutus (Wagenaar ym meta-analyysi) Aukioloaikojen ja päivien lisäyksellä on pieni mutta merkitsevä kokonaiskulutusta lisäävä vaikutus (Sherk ym., painossa - systemaattinen katsaus) Myynninedistämistoimilla voidaan lisätä alkoholin myyntiä (esim. Saffer & Dave 2002) Laajemmat valikoimat yli eri kauppojen tarjonta vastaa useampaa makumieltymystä ja lisää siten myyntiä. Laajat uudet valikoimat tarkoittavat myös lisää näkyvyyttä mediassa. Tunnetut brändit houkuttavat myös nuoria enemmän THL 16

17 Mikä muuttuisi alkoholilain myötä vahvojen oluiden ja juomasekoitusten myynnissä? Käynti varta vasten THL 17

18 Eikö myynti vain siirry Virosta Suomeen ja Alkoista kauppoihin? Long drink -juomien ja <5,5% oluen myynti siirtyisi lähes kokonaan Alkosta kauppoihin. Myyntitaholla ei ole kansanterveysmerkitystä JOS määrä on sama. Edellä käsitelty mekanismeja, joiden vuoksi kysyntä kuitenkin aidosti lisääntyisi (yli myyjätahojen välisten siirtymien) Matkustajatuonti: Tuontia siirtyy joka tapauksessa Suomen myynniksi Viron veronkorotusten vuoksi. Sitä siirtyisi lisää Suomen vahvan oluen halpenevien hintojen ja tarjouskampanjoiden vuoksi Hinnan vaikutus ei rajaudu maahantuojiin. Mitä tehokkaammin halvat hinnat houkuttelevat tuontia kotimaan myynniksi, sitä tehokkaammin ne houkuttavat myös uutta kysyntää. Viinien ja väkevien myynnin merkittävä väheneminen ei ole todennäköistä Oluen, viinin ja väkevien hintojen nk. ristijoustot ovat vaatimattomia: juomat eivät juurikaan korvaa toisiaan. Vrt. siideri & long drink vs. väkevämmät 1990-luvun lopussa (seuraava dia) Alkon asiakasvirrat syntyvät valtaosin viinin ja väkevien ostajista (jotka ovat voineet samalla ostaa olutta/long drink -juomia) ennemmin kuin oluen/long drink-juomien ostajista, jotka ovat samalla ostaneet viiniä tai väkeviä Politiikkamuutosten vaikutukset ovat usein olleet additiota (lisäystä), eivät vain substituutiota (korvautumista). Esimerkkejä: siideri 1990-luvulla; hintojen ristijoustoestimaatit; Suomi 1969: oluen kulutuksen lisäys ei vähentänytkään väkevien juomista; Ruotsi/keskiolut 1966 kauppoihin ja pois THL 18

19 Siideri ja long drink kauppoihin 1995: niiden kasvu 1990-luvun lopulla ei vähentänyt muuta kulutusta. Vastaava kehitys uskottava myös nyt uusien tuotteiden kohdalla. Litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 6 5 Mallasjuomat 4 Väkevät juomat 3 Viinit 2 Long drink 1 Siiderit Olut + long drink + siideri: 58% kaikesta myynnistä Lähde: THL, Alkoholijuomien kulutus THL 19

20 VOIKO VAIN KOHTUUKULUTUS LISÄÄNTYÄ, JOLLOIN HAITAT EIVÄT LISÄÄNTYISI? THL 20

21 Haittojen ja kokonaiskulutuksen läheinen yhteys todistaa etteivät kulutuksen lisäykset synny vain haitattomasta kulutuksesta 22 Litroja per 15-vuotias väestö; Pahoinpitelyjä per 1000; Kuolemia per (ikävakioitu) Pahoinpitelyt Alkoholiehtoiset maksasairauskuolemat Kokonaiskulutus Lähde: Tilastokeskus, THL THL 21

22 Kulutusmuutokset osoittavat, että kulutuksen lisäys ja väheneminen tapahtuvat kollektiivisesti kaikilla kulutustasoilla Koko jakauma suurkuluttajista (kuvassa harmaat ja pinkit pallot eli eniten juova 5% ja 10% väestöstä) mediaanikuluttajien (kuvion vihreät pisteet) kautta vähän kuluttaviin (kuvion kolmiopisteet) muuttaa kulutustaan suurin piirtein samassa suhteessa kokonaiskulutuksen kanssa. Kun väestön kulutus lisääntyy, sitä on vaikea saada aikaan lisäämättä samalla suurkuluttajien määrää ja heidän kuluttamiaan alkoholimääriä Tietyn vuoden ja sukupuolen kulutuksen jakauma Lähde: Mäkelä ja Härkönen, Yhteiskuntapolitiikka 2017 (painossa) THL 22

23 Onko yksi juomalaji vaarallisempi kuin toinen? Joskus ajatellaan, että mietojen kulutuksesta ei synny haittoja, vaan lähinnä väkevien Tutkimuskirjallisuudessa on melko johdonmukaisesti todennettu, että haitat seuraavat kokonaiskulutusta Ajanjaksot, jolloin väkevien kulutus ja kokonaiskulutus ovat kehittyneet eri suuntiin, tarjoavat testin THL 23

24 Onko yksi juomalaji vaarallisempi kuin toinen? (SININEN JAKSO: väkevien ja miedompien kulutuksen PUNAINEN JAKSO Väkevien kulutus kehitys samansuuntainen, ei erottelukykyä) romahti. Alkoholikuolleisuus ei se seurasi kokonaiskulutuksen linjaa. VALKOINEN JAKSO : Väkevien kulutus tasaista, kokonaiskulutus lisääntyi. Alkoholikuolleisuus VIHREÄ JAKSO : Väkevien kulutus yleistyi selvästi. tasaista. Alkoholikuolemien kasvu oli silti merkittävä Tilastot eivät tue väitettä, että väkevien kulutus olisi haittojen kannalta ratkaisevaa. Ratkaisevaa on alkoholin kokonaiskulutus Kokonaiskulutus sisältää arvioidun tilastoimattoman kulutuksen, jossa on sekä väkeviä että mietoja Sarjat on skaalattu lähtemään suurin piirtein samalta tasolta kehityksen vertailun helpottamiseksi THL 24

25 Suurkuluttajatkin juovat eniten mietoja: nyt keskiolutta, tulevaisuudessa vahvaa olutta? Suurkuluttajien kulutuksesta suurin piirtein sama osuus on olutta, siideriä tai long drink -juomia kuin muillakin (Mäkelä ym., Yhteiskuntapolitiikka 2007) Riski- ja suurkuluttajat kaikkein todennäköisimmin vaihtavat oluensa vahvempaan, jos vahvempaa saa yhtä helpolla kuin miedompaa ja etenkin jos etanoli on vahvemmassa halvempaa per senttilitra. Uhkana on, että kulutusjakauma jopa levenee, eli riski- ja suurkuluttajat lisäävät kulutustaan tavallista enemmän, jolloin myös haitat lisääntyisivät odotettua enemmän THL 25

26 HUMALAN ROOLI JUOMISKULTTUURISSAMME THL 26

27 Pohjoiset ja itäiset maat, joissa juodaan harvoin mutta enemmän kerralla, erottuvat juomiskulttuuriltaan selvästi eteläisistä maista, joissa juodaan usein mutta vähän kerralla Kerralla keskimäärin juotu alkoholimäärä, cl 100% alkoholia (1 annos on noin 1,5 cl) Alkoholinkäyttökertojen keskimääräinen lukumäärä vuodessa Lähde: RARHA-tutkimus, Moskalewitz ym THL 27

28 Alkoholin aiheuttamissa tapaturmissa sijoitumme itäeurooppalaiseen vyöhykkeeseen. Monessa vyöhykkeen maassa alkoholipolitiikka on hyvin vapaata. Juomiskulttuuri ei siis muutu rajoituksia poistamalla. Alkoholiin liittyvien tapaturmaisten kuolemien määrä henkeä kohti Lähde: WHO, Status report on Alcohol and health in 35 European countries THL 28

29 Humalakokemukset harventuneet : hyvän trendin soisi jatkuvan 100 % Miehet Naiset 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Raitis Ei koskaan Harvemmin kuin 1 2 krt/vuosi Ainakin kerran vuodessa Ainakin kerran kuukaudessa Ainakin kerran viikossa Lähde: Juomatapatutkimus 2016, THL THL 29

30 Joudumme yhä painimaan humalasta syntyvien ongelmien kanssa 13 annosta alkoholia tai enemmän yhden päivän aikana oli juonut 46 % vuotiaista miehistä ja 20 % saman ikäisistä naisista v Kaikilla miehillä osuus oli 37 % ja naisilla 9%. (Lähde: Juomatapatutkimus 2016, THL 2017) Esimerkiksi Kuusankosken aluesairaalassa tapaturmaensikäynneillä joka neljäs ja viikonloppuisin lähes joka toinen potilas oli alkoholin vaikutuksen alainen (Lähde: Nurmi- Lüthje ym., Suomen Lääkärilehti 2007) Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa alkoholi aiheutti 18 % tehohoitopäivistä (Lähde: Uusaro ym. Acta Anasthesiol ) Alkoholi on hyvin merkittävä aivovammojen riskitekijä, ja keski-ikäisten kaatumis- ja aivovammat lisääntyivät vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen jälkeen (Lähde: Puljula, väitöskirja, 2012) THL 30

31 Positiivista: vuotiaiden humalajuominen* on vähentynyt Pojat Tytöt 100% 100% 80% 80% 60% 40% 20% 0% 53% 25% 22% 9% Viime 30 päivän aikana 3+ kertaa viime 30 päivän aikana 60% 40% 20% 0% 49% 19% 20% 6% * Juonut vähintään kerran kuusi annosta kerralla viimeisen 30 päivän aikana THL 31

32 MIHIN SUUNTAAN ALKOHOLIPOLITIIKKA ON KEHITTYMÄSSÄ MUISSA EU- MAISSA? THL 32

33 EU-maissa alkoholipolitiikkaa on 2000-luvulla pääosin kiristetty Rajoittava toimenpide 8 6 Liberalisoiva toimenpide Saatavuus Verotus Alkoholin saatavuuteen tai verotukseen vaikuttavat muutokset EU-maissa vuosina : Rajoittavia toimenpiteitä 69 kpl Liberalisoivia toimenpiteitä 14 kpl Lähde: Karlsson T ym ( THL 33

34 Ajankohtaisia politiikkamuutoksia eräissä Euroopan maissa Norja Vuonna 2012 säädettiin mahdollisuus myöntää viinitiloille enintään 4,7-prosenttisia tuotteita koskeva suoramyyntilupa. Vuonna 2016 enimmäispitoisuus nostettiin 22% siiderin ja siman osalta. Islanti Parlamentissa käsitellään paraikaa lakiesitystä joka korvaisi vähittäismyyntimonopolin luvanvaraisella myyntijärjestelmällä. Vastaavanlaisia lakiesityksiä on ollut viime vuosina useita, mutta ne eivät ole johtaneet muutoksiin. Viro Alkoholiveroa on korotettu toistuvasti. Viimeisin korotus oli oluen verotuksen korotus 70% tämän vuoden heinäkuussa. Vuoteen 2020 mennessä oluen verotusta korotetaan yli 160 % vuoteen 2016 verrattuna THL 34

35 Ajankohtaisia politiikkamuutoksia eräissä Euroopan maissa Liettua Oluen ja viinin valmisteveroa nostettiin 112 % Uusi alkoholilaki hyväksyttiin kesäkuussa ja astuu voimaan 2018 ja 2020 Irlanti Alkoholin ostamisen ikäraja nostetaan 20 vuoteen ja alkoholin myyntiaikoja vähittäiskaupassa lyhennetään. Alkoholin mainonta kielletään. Yli 7,5% juomien myyminen joukkotapahtumissa kielletään. Parlamentti käsittelee paraikaa lakiesitystä vuodelta 2015 joka tarkoittaisi: Alkoholijuomien minimihintoja Alkoholijuomien rajaamista omiin osastoihin vähittäismyynnissä Mainosten sisällön rajaamista tuotetietoon Varoitusmerkintöjä alkoholijuomapakkauksiin Skotlanti Rattijuopumusrajaa laskettiin 0,5 promilleen vuonna Päätös alkoholijuomien minimihinnoista on oikeusprosessissa THL 35

36 MITÄ MIELTÄ SUOMALAISET OVAT VALLITSEVASTA ALKOHOLIPOLITIIKASTA? THL 36

37 Suomalaisten suhtautuminen vallitseviin alkoholipoliittisiin rajoituksiin vuosina tehtyjen mielipidekyselyjen perusteella, % Lähde: Kysely alkoholipoliittisista mielipiteistä, THL THL 37

38 Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet Nykyisen ja nykyistä tiukemman alkoholipolitiikan kannalla on THL:n eri kyselyissä prosenttia vastaajista, väljempää alkoholipolitiikkaa halusi prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa keskimääräistä enemmän kannattavat miehet, keski-ikäiset, korkeasti koulutetut, työssäkäyvät, suurituloiset sekä kaupunkimaisissa kunnissa asuvat. Jyrkimmin mielipiteitä erottelee vastaajien oma alkoholinkäyttö. Naisista ja henkilöistä jotka eivät juo itseään humalaan, vain reilu viidennes toivoi väljempää alkoholipolitiikkaa. Lähde: THL, Alkoholipoliittiset mielipiteet THL 38

39 MITEN PALJON ALKOHOLIA SUOMALAISET TUOVAT ULKOMAILTA? THL 39

40 Lähde: Alkoholijuomien matkustajatuonti, THL THL 40

41 Yhteenveto alkoholin matkustajatuonnista Vuonna 2016 maahan tuotiin alkoholijuomia noin 8,5 miljoonaa litraa 100% alkoholia tai noin 82 miljoonaa litraa juomia. Valtaosa ostetaan joko Virosta tai laivalta Virosta palattaessa. Matkustajatuonnin osuus kokonaiskulutuksesta oli 17 % ja Viron matkustajatuonnin osuus oli 11 % v Viime vuosina väkevien tuonti Virosta on vähentynyt ja miedompien alkoholijuomien tuonti on lisääntynyt. Vähän yli puolet matkailijoista (52 %) ei palatessa tuo mitään alkoholijuomia. Näiden matkustajien suhteellinen osuus on pitkällä aikavälillä lisääntynyt. Samalla maahan alkoholijuomia tuoneiden keskimääräinen kertatuontilasti on kääntynyt nousuun, mikä johtuu lähinnä siitä että panimotuotteita on tuotu aiempaa enemmän ja väkeviä hieman vähemmän. Matkustajatuonnin tilanne muuttuu, kun Viron 7/2017 voimaan tulleet sekä jo päätetyt tulevat alkoholiveronkorotukset alkavat vaikuttaa THL 41

42 LISÄÄKÖ VAI VÄHENTÄÄKÖ ALKOHOLIVERON NOSTO VEROTULOJA? THL 42

43 Alkoholiveron nostot ovat lisänneet myös alkoholiveron kertymää, vaikka alkoholinkulutus onkin vähentynyt 2004: verojen leikkaus : 5 kappaletta pienempiä verojen korotuksia Alkoholiverokertymä, milj. Alkoholilaki lisäisi kulutusta paljon enemmän kuin vuoden 2018 veronkorotus vähentäisi Alkoholin kokonaiskulutus, senttilitraa per 15-vuotias Maahantuonti, senttilitraa per 15- vuotias Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja, THL THL 43

44 ETUNÄKÖKOHTIA KOSKEVA ILMOITUS THL 44

45 Etunäkökohtia koskeva ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Alko ovat molemmat STM-konsernin osia, joiden tehtäväksi on laissa säädetty toimia alkoholinkulutuksesta aiheutuvien, tai laajemmin kaikkien terveyshaittojen, vähentämiseksi. Alkon yhtiökokous (perhe- ja peruspalveluministeri) on päättänyt Alkon rahoittavan joitakin THL:ssä toteutettuja tutkimuksia. THL toteuttaa tutkimukset rahoittajista riippumattomasti THL 45

46 Lisätietoja Tutkimusprofessori Pia Mäkelä (juomatavat, haitat, THL:n vaikutusarvio) Erikoistutkija Thomas Karlsson (matkustajatuonti, mielipidekyselyt, alkoholipolitiikka EU-maissa) THL 46