Uusi yhteispäivystys avajaisjuhlan kautta arkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi yhteispäivystys avajaisjuhlan kautta arkeen"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Tyksin suuri muutto sujui upeasti Uusi yhteispäivystys avajaisjuhlan kautta arkeen Matti Simola maalaislääkäri LUE LISÄÄ SIVULTA»4 LUE LISÄÄ SIVULTA»7 LUE LISÄÄ SIVULTA»9

2 2 Hospitaali 2013 SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE KUUKAUDEN KIRJOITUS Marimekko... 2 MÅNADENS SKRIVELSE Marimekko... 2 Kanttiinitoiminta palaa A-sairaalaan.3 Riku Aantaa Palvelualuejohtaja, Totek, toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelut Ledare för serviceområdet, Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Paimion sairaalaan Muutto oli napakymppi Hyvä suunnittelu A ja O... 4 Brakyhoito yksilöllistä kehon sisäistä sädehoitoa... 6 Ammattina»sädehoitaja»... 6 Yhteispäivystys avautui Työyhteisön kehittämishanke - Inhimillinen investointi ihmisiin... 8 Matti Simola on maalaislääkäri Aurasta... 9 Sairaanhoitopiirin uusi hallitus... 9 Sydämen asialla Välinehuollon uudet palveluohjaajat God mat får personalen att trivas och ge järnet HaRRASTUKSENA Pyramidien maa valloitti Annukan. 12 Kehityskeskusteluihin uusin ohjein.12 Kyllä putatti Sairaanhoitajapäivien yhteisosastosta menestys Taitoradalla kisattiin osaamisesta. 13 Sarvesta härkää Nuoruus ei ole vika MULTASORMELLA ON ASIAA Makoisat erikoisuudet Sähköpotkulaudoista potkua liikkumiseen Arvostettu kansainvälinen palkinto Peter Boströmille Taide rikastuttaa sairaalan arkea...16 Kansi: Suuresta muutto-operaatiosta huolimatta tärkeintä oli potilaista huolehtiminen. Kuvassa osastonhoitaja Merja Korhonen ja sairaanhoitaja Jarno Uutela medisiinisen toimialan sisätautien osastolta 1 ottavat vastaan muuttavan potilaan. Taustalla näkyy muuttolaatikoita, joita tarvittiin suuressa sairaalamuutossa kaikkiaan noin (Kuva: Marjo Peltoniemi) Marimekko Kirjoitan tätä helpottuneena, sillä vaativa muutto T-sairaalaan on juuri saatu onnellisesti päätökseen. Totekista sinne pääsivät sekä teho-osasto että suuri päivystävä 14 salin leikkausosasto. Yli 280 työntekijäämme sai uudet, avarat, itsensä suunnittelemat tilat. Jännitystä toi se, että vielä aivan viime metreillä oli paljon kesken ja testaamatta: mm. tietojärjestelmät ja verkko sekä laiteliittymät kaipasivat koekäyttöä juuri ennen muuttoa. Leikkaussalissa jouduttiinkin tyytymään aluksi paperiseen kirjausalustaan tietojärjestelmän sijaan. Totekilaiset tekivät ympäripyöreitä päiviä varmistaakseen sujuvan ja turvallisen muuton siirsimmehän sairaalan kaikkein sairaimmat potilaat uudelle osastolle. Moni oli töissä yli koko pääsiäisen ja yksittäiset työntekijät kantoivat vastuuta aivan huikealla tavalla. Haluan tässä esittää lämpimät kiitokset kaikille muuttotyöhön osallistuneille Myös alkutalvi on ollut jännittävä. Totekiin liittyi vuoden vaihteessa miltei 400 uutta työntekijää. U-sairaalan pienten leikkausosastojen lopullinen liittyminen Totekiin päätettiin vasta viime kesänä. Näin niiden työntekijöille jäi lyhin aika sopeutua muutosuutiseen, vaikka muutos juuri heidän kohdallaan oli suurin. Tunnelma näillä osastoilla on kuitenkin muuttunut nopeasti varovaisen epäilevästä iloisen vastaanottavaksi. Uuden toimintamallin edut on näillä leikkausosastoilla löydetty ja otettu heti käyttöön. Esimerkkinä voin mainita lasten sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien päiki-toiminnan yhdistämisen, minkä ansiosta voimme pitää entisin henki- Marimekko Jag känner mig lättad när jag skriver detta eftersom den krävande flytten till T-sjukhuset just har avslutats lyckat. Från perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling flyttade både intensivvården och den stora jouroperationsavdelningen med 14 salar dit. Över 280 anställda fick nya, rymliga utrymmen som de fått planera själva. Spänning orsakades ännu då det i sista minuten fanns mycket som inte var färdigt och inte hade testats: bl.a. datasystemen och -nätverket samt behövde apparatanslutningarna ännu testas precis före flytten. I operationssalen var man också tvungen att i början nöja sig med anteckningar på papper istället för datasystemet. De anställda på Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling arbetade dygnet runt för att säkerställa en smidig och trygg flytt - vi flyttade ju sjukhusets allra sjukaste patienter till en ny avdelning. Flera arbetade över hela påsken och enskilda anställda tog ansvar på ett alldeles enormt sätt. Jag vill här varmt tacka alla som deltog i flyttarbetet. Vi hade spännande moment även i början av vintern. Vi fick närmare 400 nya anställda till Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandlingen. Man beslöt ansluta U-sjukhusets små operationsavdelningar till Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling först förra sommaren. På så sätt blev tiden för att anpassa sig till flyttnyheten kortast för dem även om förändringen just för dem var störst. Stämningen på dessa avdelningar har dock snabbt gått över från försiktigt misstänksam till glatt mottagande. Man har på dessa operationsavdelningar funnit och genast tagit i bruk fördelarna med den nya verksamhetsmodellen. Som ett exempel kan jag nämna förenandet av dagkirurgin för barnsjukdomar och öron-, näs- och halssjukdomar, vilket gör att vi med tidigare personalresurs kan hålla den dagkirurgiska avdelningen öppen längre och utnyttja operationslövoimavaroin päiväkirurgisen osaston auki pidempään ja hyödyntää leikkaussaleja tehokkaammin. Lapset voivat näin toipua leikkauksesta ja anestesiasta asiallisemmissa tiloissa. Olemme myös siirtäneet lasten KNK-kirurgian sinne, missä muutkin lapset leikataan. Luulisin sen olevan lapsille ja heidän vanhemmilleen mukavampaa. Näin aikuiskirurgia sai kolme lisäleikkauspäivää viikossa. Osastot ovat myös huomanneet, että henkilökuntaa voi aiempaa helpommin käyttää yli vanhojen klinikkarajojen. Miltei joka päivä joku leikkausosasto avittaa toista esim. yllättävien poissaolojen ilmaantuessa. Ja kaikki tämä rapistuvan sairaalarakennuksen aiheuttamassa kaaoksessa. Juuri tätä organisaatiouudistuksella haettiin. Moni varmaan ihmettelee otsikkoa. Kertoessani Totekista yhteistyökumppaneille ja kuntapäättäjille olen ottanut esimerkiksi Marimekon. Se kun on kutakuinkin samankokoinen yritys kuin Totek on palvelualue. Marimekon liikevaihto on ollut noin 75 miljoonaa ja Totekin vuosittaiset käyttömenot noin 72 miljoonaa euroa. Marimekolla on vajaa 500 työntekijää ja Totekilla noin 600. Brändimme vain ei vielä ole ihan Marimekon luokkaa. Sitä voi kuitenkin tavoitella, sillä siinä kun Marimekko luo tuotteita, jotka tuovat ihmisille iloa pitkään ja aiheuttavat ympäristölle harmia mahdollisimman vähän, Totek lisää sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti vuosittain yli leikkaus-, 1700 teho- ja 3000 kipupotilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. salarna effektivare. Barn kan på sätt återhämta sig från operation och anestesi i mer sakliga utrymmen. Vi har också flyttat kirurgin öron-, näs- och halssjukdomar för barn dit där övriga barn opereras. Det är nog trevligare så för både barnen och deras föräldrar. På så sätt fick vuxenkirurgin tre extra operationsdagar i veckan. Avdelningarna har också märkt att personalen lättare går att använda över gamla klinikgränser. Nästan varje dag hjälper någon operationsavdelning en annan t.ex. då det uppstår oväntade frånvaron. Och allt detta i ett kaos orsakat av en förfallande sjukhusbyggnad. Det var just detta man sökte med organisationsreformen. Det är säkert många som undrar över rubriken. När jag berättar om Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling för våra samarbetspartners och kommunpolitiker har jag tagit Marimekko som exempel. Det företaget är nästan av samma storlek som Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling är som serviceområde. Marimekkos omsättning har varit cirka 75 miljoner och Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandlingens årliga driftskostnader cirka 72 miljoner euro. Marimekko har drygt 500 anställda och Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling cirka 600. Vårt varumärke är inte ännu av samma klass som Marimekkos. Man skulle dock kunna försöka sträva efter det eftersom då Marimekko skapar produkter som ger människor glädje för en lång tid och orsakar så lite skada som möjligt för miljön, ökar Perioperativa tjänster, intensivvård och smärtbehandling, i enlighet med sjukvårdsdistriktets strategi, årligen hälsa och socialt välbefinnande hos över operationspatienter, 1700 intensivvårdspatienter och 3000 smärtpatienter.

3 2013 Hospitaali 3 Kanttiinitoiminta palaa A-sairaalaan Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin A-sairaala on ollut ilman kahvilapalveluita siitä lähtien, kun ensiapu muutti A-sairaalan tulipalon jälkeen syyskuussa 2011 kanttiinin tiloihin. Ensiavun muutettua T-sairaalaan kanttiini ei palannutkaan A-sairaalaan takaisin. Kanttiinia ja kahvittelupaikkaa ovat kaivanneet sekä potilaat että henkilökunta. A-sairaalan kanttiinin puolesta kerättiin adressi kahden viikon aikana A-sairaalan henkilökunnalta sekä asiakkailta ja omaisilta. Saimme keräyksen saldona 1596 allekirjoitusta, Lennu Yläneva ja Tommi Soisalo Tyksin Neurologian poliklinikalta kertovat. Adressiin liittyivät myös omilla vetoomuksillaan potilasjärjestöistä Suomen Parkinson-liitto, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry, Munuais- ja maksaliitto sekä Lounais-Suomen Ms-yhdistys. Adressi luovutettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajalle Olli- Pekka Lehtoselle Lehtonen vastasi adressin kannanottoon, että toiminta tullaan näillä näkymin jossain muodossa palauttamaan, vaikkei ihan yhtä laajana kuin ennen. Yläneva ja Soisalo olivat tyytyväisiä vastaukseen. Lennu Yläneva ja Tommi Soisalo luovuttivat lähes 1600 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen A-sairaalan kanttiinin puolesta O-P Lehtoselle. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Paimion sairaalaan Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön edustajat allekirjoittivat vuokrasopimuksen Paimion sairaalan tiloista Sopimuksen myötä säätiö keskittää valtakunnallisen toimintansa Yläneeltä Paimioon huhtikuusta 2014 alkaen. MLL vuokraa lähes puolet tilojen kokonaisneliömäärästä ja noin kolmanneksen sairaalarakennuksesta. MLL:n Kuntoutussäätiön käyttöön tulee sairaalan potilas- ja palvelutilojen lisäksi sairaala-alueen asuntoja kuntoutettavien lasten perheiden majoitustiloiksi, taloustoimistorakennus sekä osa keskusvarastorakennuksesta. Tilojen suhteen selvitään vähäisillä muutoksilla. Esimerkiksi porraskaiteita suojataan lapsiystävällisemmiksi. Sairaalan asuntojen keittiö- ja saniteettitiloja pintaremontoidaan. Paloturvallisuusseikat pitää myös varmistaa viranomaismääräykset täyttäviksi. Kuntoutuspalveluiden asiakkaana on perheitä, joiden lapsella on neuropsykiatrinen oireyhtymä (esimerkiksi AD- HD tai Aspergerin oireyhtymä) tai kehitysvamma. Henkilökuntaa MLL:n Kuntoutussäätiöllä on noin 100 henkilöä. - Meille on tärkeää, että tiloissa on myös kasvuvaraa toiminnallemme. Koko luonnonläheinen ympäristö sopii käyttöömme yllättävän hyvin ilman suuria muutoksia, säätiön vt. johtaja Seppo Ristilehto toteaa. Kuntoutussäätiö tarjoaa lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen pääosin Kela-rahoitteisia ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja sekä perhekohtaista yksilöllistä laitoskuntoutusta. Toiminta ei ole varsinaista sairaalahoitoa. Kuntoutuksessa koko perhe saa psykososiaalista tukea. Vuokrasopimus tehtiin neljän vuoden määräajaksi, jonka jälkeen vuokrasopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevaksi. MLL kertoo hakevansa pitkäaikaista ratkaisua vuokrasuhteeseen. Säätiön vt. johtaja Seppo Ristilehto (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Olli Hakkarainen (kesk.) allekirjoittivat VSSHP:n teknisen johtajan Juha Rantasalon kanssa vuokrasopimuksen positiivisin mielin. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 10.6., aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

4 4 Hospitaali 2013 Muutto oli napakymppi Hyvä suunnittelu A ja O Teksti» Markku Näveri kuva» Marjo Peltoniemi ja Markku Näveri Laulua mukaillen kevät toi Tyksiin muuttomiehet. Yli 40 osastoa ja Turun alueen yhteispäivystys muuttivat kevään mittaan T-sairaalaan tai Tyksin muihin rakennuksiin. Kiireisin muuttovaihe keskittyi viikolle 14. Miten suuressa ponnistuksessa sitten onnistuttiin? Sairaalaylihoitaja Tuija Lehti ja muuttokoordinaattori Annika Lindblom muistuttavat muuton vaatineen tarkkaa suunnittelua. Muuttoa suunniteltiin yhdessä, ja jokaisessa muuttavassa yksikössä tehtiin oma muuttosuunnitelma. Yhteinen suunnittelu alkoi keväällä 2012 ja muuttavien yksiköiden kanssa pidettiin 5 10 kokousta. Näissä käsiteltiin mm. aikataulua, potilassiirtoja, tavaran määrä arvioitiin ja justeerattiin muuttojen yhteensovittamista. Myös elvytysryhmän toimintaa piti miettiä. Paljon oli pohdittavana käytännön seikkoja kuten tietokoneet, kulkuoikeudet, puhelimet, pukukopit. Ennen muuttoa ja muuton aikana hoidettiin samalla potilaita, huolehdittiin perustehtävästä potilasturvallisuus huomioiden. Samaan aikaan pakattiin, varusteltiin uusia tiloja, pyrittiin ennakoimaan mahdollisia ongelmia ja ratkaistiin yllättäviä tilanteita. Tähän toki sairaalahenkilökunta on tottunut. Yksiköissä venyttiin, tehtiin pitkää päivää ja uurastettiin pääsiäisenäkin, Annika Lindblom kertoo. Muutto-organisaatio on uskonut yhteistyön voimaan. Sairaalaylihoitaja, muuttokoordinaattori, edustajat kuljetuksesta, potilaskuljetuksesta, laitoshuollosta, puhelinkeskuksesta, ruokahuollosta ja Fujitsusta pitivät tilannekokouksen joka torstai. Kokouksissa jaettiin informaatiota, tarkennettiin rooleja ja tuotiin esiin ongelmakohtia. Muuttoa valvoi ja ohjeisti kerran kuussa kokoontunut muutto-ohjausryhmä. Varsinainen muutto sujui hyvin ja tilat olivat muuttovalmiina, joskin pieniä puutteita on löytynyt toiminnan alettua. Niihin rakennushuolto ja tekninen toimisto pyrkivät vastaamaan. Nyt totutellaan uusiin tiloihin, haetaan tavaroille paikkaa, etsitään tavaroita, mietitään uudenlaista tapaa hoitaa. Nyt suurin osa henkilökunnasta nauttii toimivista, kauniista hoitotiloista ja työympäristöstä, Tuija Lehti kuvailee. Muutto toteutettiin moniammatillisesti, ja kaikki siihen osallistuneet tekivät ahkerasti töitä sen onnistumiseksi. Muuttosuunnitelma toteutui lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, lukuun ottamatta Neuron toimialueen aikataulumuutosta. Haluamme osoittaa suuret kiitokset kaikille muuttoon osallistuneille ammattiryhmille. Heidän ansiostaan muutto onnistui kiitettävästi. Potilaat siirrettiin uusiin tiloihin hallitusti ja turvallisesti. Potilaat ovat olleet ymmärtäväisiä ja ovat myös iloisia uusista, valoisista tiloista. Tyksissä muuton suunnittelusta vastanneet muuttokoordinaattori Annika Lindblom (vas.) ja sairaalaylihoitaja Tuija Lehti kertoivat muuton sujuneen huolellisen suunnittelun ansiosta ilman suuria yllätyksiä. Anneli Virta kiitteli, että hoitajat ovat olleet rauhallisia ja hymyileväisiä, vaikka heidän on pitänyt toimia monessa paikassa ja kiireessä. Haastava aikataulu piti Myös huoltopalvelujen päällikkö Kari Kandelberg korostaa ennakkosuunnittelun merkitystä. Muuttoja suunniteltiin niin hyvin kuin mahdollista. Ensimmäiset muutot tehtiin jo ennen pääsiäistä, ja ne onnistuivat hyvin. Silti 2.4. oli jännitystä ilmassa, miten muutot lähtevät rullaamaan ja pysytäänkö haastavassa aikataulussa. Nopeat potilassiirrot mahdollistivat osastojen muuton ajallaan lauantainakin. Ylimääräisiä vartijoitakin oli paikalla, kaiken varalta. Fujitsu hoiti tietokoneiden siirron Niemen Kuljetuksen kanssa ammattitaitoisesti. Suurimman urakan tekivät Tyksin kuljetusmiehet, jotka ahersivat aamusta iltaan urakalla muuttojen onnistumiseksi. Kandelberg kiittääkin kuljetuspäällikkö Jari Airolaa henkilöstönsä oivasta motivoinnista, miehet olivat kuin liekeissä. Laitoshuolto venyi vanhojen osastotilojen tiukkaan siivousaikatauluun, jotta uudet käyttäjät pääsivät tiloihin ajallaan, ja uusissa sijoituspaikoissa laitoshuolto saatiin heti käyntiin. Potilaat saivat ruoan ajallaan, osa kahteen eri paikkaan päivän aikana. Onnistumisten takana oli hyvä suunnittelu, kuljetusmiesten reipas työnteko pitkine päivineen ja erityisesti kuljetuspäällikkö Jari Airolan ammattitaitoinen ja innostunut ote haastavaan muuttoruljanssiin, Kandelberg kiittelee. Potilassiirroissa ei pulmia Työnjohtaja Niina Nolvi vastasi joukkoineen potilassiirroista. Normaalimiehityksen lisäksi oli muuttomiehitystä 4 henkilöä. Trukki- ja lavettiyhdistelmiä oli käytössä 5. Yhden osaston potilasmuutto vei noin minuuttia. Teho-osaston potilasmuutto kesti runsaat 2 tuntia. Kuljetuspäällikkökin pääsi tositoimiin.

5 2013 Hospitaali 5 Potilassiirrot veivät aikaa minuuttia osastoa kohden. Teho-osaston potilaat siirrettiin runsaassa kahdessa tunnissa. Potilaspaikkoja siirrettiin noin 350. Ajoittaista ruuhkaa A-tunnelin suulla Henkilökunnalta vaadittiin paljon, sillä muun työn ohella piti hoitaa muuttotöitä. Muuttolaatikoita oli kaikkiaan noin Myös Nolvi todistaa muuton sujuneen potilaskuljetusten osalta suunnitellusti. Aikatauluissa pysyttiin hyvin. Kuljetimme tunnelin kautta potilaita noin 100. Välillä oli hieman ruuhkaista, mutta sopu antoi sijaa kaikille. Myös vartioinnin osalta kaikki sujui mainiosti. Järjestyshäiriöitä ei ollut, ja vartijat opastivat yhdessä vahtimestareiden kanssa asiakkaita ja henkilökuntaa oikeille kulkureiteille. Niina Nolvi osoittaakin suuren kiitoksen henkilöstölleen ja Iss:n vartijoille, samoin muuttajaosastoille hyvästä yhteistyöstä. Meidän hetkemme näyttää Suunnitelmien mukaan ja vailla kummempia kommelluksia muutto sujui myös kuljetuspäällikkö Jari Airolan näkökulmasta. Hänen miehistönsä vastasi tavaroiden siirroista yhdessä kahden ulkopuolisen muuttofirman kanssa. Aikatauluissa pysymisen salaisuus oli ennakkomuutoissa, teimme paljon töitä ennen muuttoajankohtaa. Osastoja ohjeistettiin poistamaan romuja, paperia A-sairaalan lastaustiloissa riitti tavaraa. ja kaikkea mitä ne eivät enää tarvinneet. Ohjeistukset olivat menneet hyvin perille, laatikot ja huonekalut oli hyvin merkitty ja siksi saimme vietyä tavarat paikoilleen suoraan niille tarkoitettuihin huoneisiin. Kuljetus teki pitkää päivää, ne venähtivät 16-tuntisiksi kiivaimpien muuttojen aikana. Myös kiireelliset normaaliarkeen kuuluvat tavara- ja muut kuljetukset pystyttiin hoitamaan. Kuorma-autoja oli enimmillään käytössä viisi. Yhteistyö potilaskuljetusten kanssa pelasi esim. hissien suhteen, ja näin saatiin nopeutettua tavaravirtaa lastauspaikoille. Kuljettajien motivaatio oli korkealla. Tämä oli meidän hetkemme näyttää, mihin osasto pystyy. Kokemuksena muutoilla ja tiukoilla aikatauluilla oli yhdistävä vaikutus, osastojen henkilökunta ja meidän väkemme puhalsivat yhteen hiileen ja mielialat olivat hyvin positiivisia, vaikka työmäärä oli valtava, Jari Airola summaa.

6 6 Hospitaali 2013 Brakyhoito yksilöllistä kehon sisäistä sädehoitoa Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin T-sairaalan sädehoitopoliklinikalla halutaan olla kehityksen eturintamassa. Siksi normaalin ulkoisen sädehoidon lisäksi erikoistutaan uusiin sädehoitotekniikoihin. Eräs tällainen erikoistumisalue on kehon sisäinen sädehoito eli brakyhoito, josta käytetään myös suomenkielistä termiä tyköhoito. Sädehoitopoliklinikka sijaitsee Tyksin T-sairaalan C-siiven ensimmäisessä kerroksessa ja siellä annetaan sädehoitoa potilaille arkipäivisin maanantaista perjantaihin. Pääasiassa annetaan ulkoista sädehoitoa, jota saa sädehoitopoliklinikalla noin ihmistä päivässä. Ulkoisen sädehoidon lisäksi pystytään antamaan kehon sisäisiä sädehoitoja, joissa säteilylähde viedään kasvaimen sisälle tai sen viereen. Niitä tehdään vuositasolla Viime vuoden lopulla saimme käyttöön tilan, johon tyköhoidot on keskitetty ja sinne tarvittavan TT-kuvantamislaitteen. Tähän tilaan siirrettiin olemassa Kuvassa vasemmalta: Sairaalafyysikko Jarno Laivola, osastonhoitaja Päivi Wilén, röntgenhoitaja Minna Telén, sairaanhoitaja Outi Veijalainen ja vt. osastonylilääkäri Paula Lindholm sekä ylifyysikko Jarmo Kulmala sädehoitopoliklinikalta brakyhoitotilassa, jossa sijaitsee TT-laite AQUILION LB, TOSHIBA (edessä) ja jälkilatauslaite VARISOURCE IX, VARIAN (näkyy osittain oikeassa reunassa). oleva jälkilatauslaite, jolla hoitoa antava säteilylähde voidaan kohdistaa erittäin tarkasti hoitokohteen sisään. Säteilylähde viedään kohde-elimeen määräajaksi etukäteen asennetun putken kautta, osaston ylifyysikko Jarmo Kulmala kertoo. Tyköhoitoa käytetään sekä tehostamaan ulkoista sädehoitoa että myös ainoana hoitona tilanteen mukaan. Ensimmäiset tyköhoidot uudessa yksikön aktiivisen ponnistelun ansiosta saadussa brakyhoitotilassa annettiin lokakuun lopulla. Hoito suunnitellaan kolmiulotteisen kuvantamisen avulla, mikä on uutta tekniikkaa. Annosten suunnittelussa ja hoidon toteutuksissa on Kulmalan mukaan päästy entistä yksilöllisemmälle ja tarkemmalle tasolle. Tärkein etu potilaalle on, että uudella tekniikalla saadaan haluttuun kohteeseen tarvittava korkea säteilyannos aiempaa tarkemmin säästäen kriittisiä elimiä, mikä vähentää samalla sivuvaikutuksia, sairaalafyysikko Jarno Laivola kiteyttää. Olemme saaneet yhdistettyä sekä suunnittelun että hoidon. Tyköhoidot toteutetaan saman tien, kun potilas on kuvattu ja hoitoasettimien paikat tällä tavoin varmistettu. Tämä on meillä uusi toimintatapa, osastonhoitaja Päivi Wilén sanoo. Malliesimerkki moniammatillisuudesta Tyköhoitotoiminta on vt. osastonylilääkäri Paula Lindholmin mukaan malliesimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä, sillä minimivaatimus on, että paikalla ovat sairaanhoitaja, röntgenhoitaja ja fyysikko. Lisäksi on paikalla erikoislääkäri sen mukaan, minkä alueen hoidosta on kyse. Joissakin tapauksissa tarvitaan lisäksi anestesiologi ja anestesiahoitaja. Tyköhoitoa voidaan toteuttaa ontelonsisäisesti esimerkiksi gynekologian alueella, nenänielussa, henkitorvessa sekä ruokatorvessa. Lisäksi tyköhoitoja voidaan toteuttaa kudoksen sisäisesti hoitokohteeseen asetettavien neulojen avulla. Jälkimmäistä tekniikkaa ei Tyksissä vielä käytetä, mutta sitä varten kouluttaudutaan. Suomessa kudoksen sisäistä sädehoitoa toteutetaan KY- Sissa esimerkiksi kohdunkaulan syövässä. Tämänkin tekniikan käyttöönottoa suunnitellaan nyt yhdessä gynekologien ja onkologien kanssa, mutta siihen tarvitaan vielä lisää koulutusta ja instrumentteja, Paula Lindholm sanoo. Hoitolaitteella tehdään vähemmän hoitoja, koska siinä missä tavalliseen ulkoiseen sädehoitoon valmisteluineen kuluu yleensä noin 15 minuuttia, tyköhoitoon varataan minuuttia per potilas. Viime vuonna tyköhoitoja annettiin 123 kertaa. Yksi potilas saa hoitoa noin 2-5 kertaa, joten tyköhoitoa saavien potilaiden määrä oli nelisenkymmentä, Kulmala kertoo. Uutta tekniikkaa ja toimintatapoja Sädehoitopoliklinikan viidestä hoitokoneesta vanhin on jäänyt vähemmälle käytölle vanhentuneen tekniikan takia ja sen korvaa tänä vuonna hankittava uusi laite. Sädehoidon suunnitteluun käytettäviä tietokonetomografialaitteita on käytössä kaksi. Sekä TT-laitteelle että jälkilatauslaitteelle löytyi sopiva hoitohuonetila poliklinikan yhteydessä sijaitsevasta välitilasta, joka olisi muuten jäänyt varastotilaksi ja siten osaston logistiikkaa saadaan nyt hyödynnettyä hoitohuoneessa kätevästi. - Meillä on menossa sisäänajovaihe, kun uutta tekniikkaa ja toimintatapoja otetaan käyttöön. Se edellyttää uusien asioiden oppimista, koulutusta ja innovointia. Yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti on meille tärkeää, Jarmo Kulmala sanoo. Jos toimintaa halutaan kehittää, tarvitsemme myös lisää henkilökuntaa, sillä laitteet eivät tykötoiminnassa korvaa käsityötä, vt. osastonylilääkäri Paula Lindholm lisää. SANASTOA: BRAKYHOITO Lähihoito, tyköhoito. Sädehoito siten, että säteilylähde viedään kasvaimen sisälle tai sen viereen. JÄLKILATAUSLAITE Sädehoitoon käytetty laite, jossa säteilylähde viedään kohde-elimeen määräajaksi etukäteen asennetun putken kautta. Näin vältetään hoitohenkilöstön altistuminen säteilylle. Ammattina»sädehoitaja» Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi T-sairaalan sädehoitopoliklinikalla sädehoitoon erikoistuneena röntgenhoitajana työskentelevä Annika Koivu kertoo työstään, jossa yhdistyy hänen mielestään hienosti tekniikan hallinta ja hoitotyö. Annika Koivu, 29, valmistui röntgenhoitajaksi vuoden 2008 toukokuussa. Hän on työskennellyt eri työpisteissä ja eri hoitokoneilla, mutta samalla osastolla eli T-sairaalan sädehoitopoliklinikalla siitä saakka. Potilastyö ja mukavat työkaverit ovat olleet hänen mukaansa parasta antia. Omalla osastollani pidän siitä, että meillä on pitkiä potilassuhteita. Voimme nähdä samoja ihmisiä pari kuukauden ajankin joka päivä, joten tässä työssä pystyy yhdistämään teknisen ja hoidollisen puolen. Suomessa röntgenhoitajan koulutukseen kuuluu sädehoidon osa-alue ja siihen liittyvä harjoittelujakso. Ammatti tuntui kiinnostavalta ja kun pääsin opiskelujen myötä ensimmäiseen oman alan harjoitteluun, valinta tuntui oikealta. Opiskeluaikana olin viimeisen kesätyöjakson tekemässä täällä sädehoitopoliklinikalla. Opiskelujen alkuvaiheessa vähän jännitti, että miten kaikkia koneita ja systeemejä oppii käyttämään, mutta laitteet tulevat nopeasti tutuiksi. Alati kehittyvä hoitotekniikka Sädehoitopoliklinikka tuli T-sairaalaan heti sen ensimmäisen osan valmistuttua vuonna Osastolla työskentelee noin 30 röntgenhoitajaa, seitsemän lääkäriä, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja sekä sairaalafyysikoita ja sihteereitä. Käytössä on viisi hoitokonetta ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Aamurutiineihin kuuluvat hoitokoneen valmiiksi laittaminen tarvittavine mittauksineen ja tarkistuksineen sekä raportti edelliseltä päivältä koneen käytön osalta, mitkä yksi joka hoitokoneelta tekee. Eri koneet soveltuvat erilaisiin hoitoihin. Esimerkiksi hoitohuone ykkösen koneella, jolla nyt olen, tehdään prosentuaalisesti eniten eturauhassyöpähoitoja sekä nielun, kaulan ja päänalueen hoitoja. Tekniikka on kehittynyt paljon omana aikanani, mikä tekee työn osaltaan mielenkiintoiseksi. Röntgenhoitajia toimii osastolla myös suunnittelukuvauksissa ja annoslaskennassa. Fyysikot tekevät vaativimmat ja erikoisimmat suunnitelmat, mutta röntgenhoitajat tekevät perinteisempiä suunnitelmia, joiden avulla vältetään kriittisiä elimiä ja saadaan hoito kohdistettua oikein. Suurella ja vilkkaalla sädehoitopoliklinikalla on Annikan mielestä hyvä henki ja mukava työskennellä. Ryhmätyötä Kun otamme potilaan sisälle, kyselemme tavallisesti voinnista ja neuvomme miten mahdollisia sivuoireita pystyisi helpottamaan. Röntgenhoitajan työssä on olennaisen tärkeää osata asetella potilas täsmälleen oikeaan hoitoasentoon, mikä tehdään parityönä. Tässä auttavat potilaan iholle suunnittelukuvauksien yhteydessä tatuoidut pienet pisteet sekä hoitohuoneessa olevat vaaka- ja pystylaservalot. Suurin osa hoidoista kuten eturauhassyöpähoidot ovat kuvantaohjattuja sädehoitoja. Kun potilas on aseteltu oikeaan asentoon, hänestä otetaan vielä röntgenkuvat kahdesta eri suunnasta. Niiden perusteella pystytään tekemään tarvittaessa siirtoja. Eturauhassyöpähoidoissa on tavallisesti laitettu urologian puolella kolme kultajyvää, joiden perusteella määritellään hoidoissa joka kerta samanlainen asento kuin suunnittelukuvauksissa on ollut. Säätötilassa on monitorit ja hoitotilassa kamerat, joiden kautta näemme ja kuulemme potilaan. Suurin osa parametreista tulee annoslaskennassa tehdystä hoitosuunnitelmasta suoraan sähköisesti koneelle. Tarkistamme tietyt parametrit vielä itse. Kaksoistarkistus auttaa välttämään virheet. Sen jälkeen tietokone laskee annokset automaattisesti ja laitamme säteilyn päälle. Potilaan oikean asennon hakemisessa ja hoidon antamisessa menee vain noin vartin verran. Säteily on päällä sekuntia per hoitosuunta. Esimerkiksi eturauhassyövän hoidossa säteilyä saattaa tulla viidestä eri suunnasta eli kaikkiaan noin minuutin verran. Hoidon jälkeen potilas saa lähteä kotiin. Röntgenhoitajan työ on pääasiassa tiimityötä, sillä hoitokoneella ei olla koskaan yksin ja hoito toteutetaan aina yhdessä. Työpisteessä työskentelee kolmesta neljään henkilöä. Ainoastaan haastattelu potilaan kanssa käydään hoidon alussa kahden kesken.

7 2013 Hospitaali 7 oli osallistunut toiminnan suunnitteluun alusta saakka ja tutustunut paikkoihin etukäteen. Parannusta on, että yhdestä ovesta tullaan sisään ja siitä eteenpäin potilaat jaetaan eri pisteisiin hoitotarpeen mukaan. Päivystyksessä käy normaalisti arkisin noin 200 ja viikonloppuisin noin 300 potilasta. Kiireisimpänä viikonloppuna yhteispäivystyksessä on käynyt 450 potilasta ja puheluita on ollut jonossa yli 80. Viikolla kiireisin päivä on maanantai. Tilaisuutta luotsasi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius. Puheenvuorot pitivät Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli- Pekka Lehtonen, tilaisuudessa vieraillut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sekä Suomen ensimmäinen akuuttilääketieteen professori Maaret Castren. Olli-Pekka Lehtonen totesi puheessaan, että päivystys herättää syystäkin eniten keskustelua kaikista kansalaisten terveyspalveluista. Ei ole aivan samantekevää, kuinka pitkällä ja kuinka helppoa avun tavoittaminen on. Juuri päivystyksessä saatamme nopeasti muuttua harkitsevasta hätääntyneiksi. Siksi on niin tärkeää, että meillä juuri päivystyksessä on käytettävissä paras ja asiantuntevin apu. Ja toisaalta, monissa suurissa kansansairauksissa päivystykseen tulo on laatupoikkeama; meidän pitäisi pystyä siksi myös vähentämään päivystyskäyntejä, hän totesi. Paula Risikko muistutti puheessaan, että noin 80 prosenttia potilaista tulee sairaalaan päivystyspoliklinikoiden kautta. - Hyvä akuuttihoito on tärkeää paitsi potilaiden hyvinvoinnille, myös kuntien taloudelle. Päivystyksen osuus kuntarahoitteisten sairaaloiden kustannuksista on jopa 40 prosenttia, Risikko totesi. Ministeri pitää akuuttilääketieteen erikoisalan perustamista erikoislääkärikoulutukseen esimerkkinä siitä, että päivystyksen merkitys on huomattu. Alan erikoislääkärien saaminen etulinjaan on tärkeää ja alan koulutusta tulee hänen mukaansa saada myös sairaanhoitajille ja lähihoitajille. - Päivystyksen pitää taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy. Tämän eteen on hänen mukaansa tehtävä pitkäjänteistä politiikkaa. Ammatillisesti korkeatasoista päivystystä ei voida järjestää pienissä yksiköissä. Laajoihin yhteispäivystyksiin, joita nyt maakunnissa kehitetään, tarvitaan kokenutta ja osaavaa henkilöstöä sekä puhelimitse tehtävään hoidon arviointiin että varsinaiseen hoitotyöhön. Professori Maaret Castren totesi puheenvuorossaan, että Turun yhteispäivystyksestä halutaan kehittää niin hyvä, että se edustaa pohjoismaiden kärkeä. Hän iloitsi siitä, että ensimmäinen akuuttilääketieteen professuuri haluttiin Turkuun sekä siitä, että koulutukseen näyttää riittävän paljon halukkaita. Myös ensimmäisenä Ruotsissa akuuttilääketieteen erikoislääkärin oikeudet saanut Victoria Webster on suomalaissyntyinen. Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, jossa akuuttilääketiede tuli erikoisalaksi. Uuden yhteispäivystyksen kunniaksi kuultiin muun muassa Anna Järvisen ja Olavi Uusivirran Nuori ja kaunis -kappale Johanna Öyryn ja Juuso Peipon esittämänä. Lopuksi oli mahdollisuus nauttia Alan kuulumisia oli mahdollisuus vaihtaa avajaistilaisuuden jälkeen. Yhteispäivystys avautui Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen T-sairaalan uuden yhteispäivystyksen avajaistilaisuutta vietettiin T-sairaalan Johan Haartman luentosalissa kahvitarjoilusta ja vaihtaa kuulumisia henkilökunnan ruokasalisalissa. Haasteellinen alku Ensimmäisinä päivinä ja vielä ensimmäisinä viikkoinakin avautuneen yhteispäivystyksen puhelinneuvonta ja hoidon tarpeen arviointi ruuhkautuivat ajoittain ja odotusajat muodostuivat pitkiksi odotettua suuremman potilasmäärän takia. Tämä johtui osittain myös joidenkin potilaiden väärinkäsityksestä, että koko Turun päivystystoiminta olisi siirtynyt T-sairaalaan, vaikka virka-aikaiset päivystysvastaanotot edelleen toimivat terveysasemilla. Uusiin toimintamalleihin siirtyminen on vaatinut henkilökunnalta paljon. Modernit tilat ovat huomattava parannus aiempiin, mutta niihin totutteleminen ja tavaroiden etsiminen uusista paikoista aiheutti myös alkuun lisähaastetta. Tässä edesauttoi kuitenkin, että henkilökunta Alkuhankaluudet voitettu kehittäminen jatkuu Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius ja henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Kaarina Tanttu kertovat, että toiminta on jo alkanut sujua selvästi paremmin, mutta kehitystyö jatkuu. Lääkäri- ja hoitajaresursseja lisätään todellisen tarpeen mukaan. Hoitohenkilökuntaa pyritään lisäämään ympärivuorokautisesti toimiviin hoidontarpeen arviointipisteeseen, potilasvastaanottoon sekä puhelinneuvontaan. Odotustiloissa on tarkoitus jatkossa toimia aulahoitaja, joka tarkistaa sisään tulevat potilaat ja ohjaa kiireellistä hoitoa tarvitsevat henkilöt jonon ohi nopeasti hoitoon. Vartiointiresurssit on koettu riittäviksi: päivystyksessä on koko ajan vähintään yksi turvamies ympärivuorokautisesti. Koko sairaanhoitopiriin valvontakameroiden kilpailutushankkeen viivästymisen vuoksi yhteispäivystykseen on tilattu väliaikaiset valvontakamerat. Odotustiloissa on jo myös lähdevesi- ja välipala-automaatit. Sairaanhoitopiiri on ulkoistanut osan T-sairaalan laitoshuollon toiminnasta resurssipulan vuoksi. Myös laitoshuollon palvelutasoa pyritään jatkuvasti parantamaan. Suomen ensimmäinen akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén, Suomen ensimmäinen naispuolinen anestesiologian ja tehohoidon professori, Leena Lindgren, joka on edesauttanut akuuttilääketieteen kehitystä omalla panoksellaan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kokoontuivat yhteiskuvaan.

8 8 Hospitaali 2013 Työyhteisön kehittämishanke Inhimillinen investointi ihmisiin Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Raision Aikuispsykiatrian poliklinikalla toteutettiin parin vuoden mittainen työyhteisön kehittämishanke. Ylihoitaja Sirpa Vuorisen ja työterveys- ja organisaatiopsykologi Soile Ahon mielestä onnistunut kehittämishanke on investointi parempaan hoitotyöhön. Helmikuussa 2013 päättynyt työyhteisön kehittämisrupeama nimettiin Kota - Kohti tasapainoa -hankkeeksi. Kehittämiseen osallistuivat kaikki poliklinikan työntekijät. Soile Aho Psykologipalvelu Fokka Oy:stä toimi työpsykologian asiantuntijana sekä projektijohtajana toimineen poliklinikan ylihoitaja Sirpa Vuorisen kehittämiskumppanina. Työyhteisöjen kehittämisessä paras tulos saavutetaan sisäisen ja ulkoisen asiantuntijuuden kombinaatiolla. Sirpalla on tietämys mitä käytännön työ on haasteineen ja minulla on kokemusta sekä asiantuntijuutta erilaisten työyhteisöjen kehittämisestä, Soile Aho sanoo. Miksi kehitettiin? Hankkeen tarve sai alkunsa henkilökunnan kuormittavuustekijöistä ja siitä, että systeemi koettiin helposti haavoittuvaksi. Toiset kokivat työkuorman voimakkaammin. Kun kaikki olivat töissä ja kaikki meni niin kuin oli suunniteltu, hommat kutakuinkin pyörivät, mutta jos tuli ennalta arvaamattomia muutoksia kuten äkillisiä sairaslomia, tasapaino järkkyi helposti. Hankkeen tarkoituksena oli tukea perustehtävän eli hoitotyön sujuvuutta ja työntekijöiden työssäjaksamista sekä parantaa työyhteisön yhteistyötä ja ilmapiiriä. Työntekoa haluttiin tutkia ja kehittää potilastyö keskiössä, siten, että työyhteisön toimivuus saadaan valjastettua parhaalla mahdollisella tavalla potilaan hyväksi - ei pelkästään organisaatio- tai työntekijälähtöisesti. Mitä tehtiin? Ensin tutkittiin nykyinen työntekotapa. Kriittiset kohdat tunnistettiin ja niihin pyrittiin löytämään hyviä yhteisiä toimintamalleja. Sovimme esimerkiksi puheluiden välittämisestä ja soittopyyntöihin vastaamisesta, Sirpa Vuorinen kertoo. Ammattiryhmäkohtaisia tehtäväkuvia on selkeytetty hankkeen myötä. Töiden uudelleenorganisoinnilla ja diagnoosipohjaisilla työryhmillä on kohdennettu työntekijöiden osaamista aikaisempaa paremmin potilaan tarpeiden ja suositusten mukaiseen hoitoon, hän sanoo. Diagnoosipohjaisella työnjaolla tarkoitetaan, että tietty ryhmä työntekijöitä keskittyy erityisesti tiettyjen potilaiden kuten masennus- tai psykoosipotilaiden hoitoon. Myös moniammatillisuus on haluttu taata potilaille Vuorisen mukaan entistä tehokkaammin. - Kun työ sujuu, päästään myös parempaan työterveyteen. Usein mietitään, että kehittäminen maksaa ja vie aikaa, mutta onnistuessaan kehittäminen tuo aina enemmän, vaikkakin pienellä viiveellä. Hienoa, että tämä on sairaanhoidossa jo ymmärretty ainakin psykiatrisella puolella, Soile Aho kiittelee. Kuvassa Raision Aikuispsykiatrian poliklinikan väkeä. Ylärivissä vasemmalta: sh Ritva Sillanpää, sh Jari Peltomaa, yh Sirpa Vuorinen, toimistosihteerit Ritva Andersson ja Hanna Maija Sahlberg sekä askartelunohjaaja Marja-Leena Veijola. Alarivissä vasemmalta: sh Erja Hautala, aoh Maarit Tuusvuori, sh Heidi Lindholm-Ventola, mielenterveyshoitaja Helena Lindström ja sh Annette Virtanen. Miten toteutettiin? Menetelminä kehitystyössä ovat olleet muun muassa ryhmätyöt ja yhteiset keskustelutilaisuudet. Ihmiset ovat olleet vahvasti mukana tekemässä muutosta, mutta sitä on kuitenkin ohjattu, Soile Aho selventää. Jokainen ammattiryhmä huomioitiin ja mietittiin mitä voidaan ehkä hoitaa pienemmällä työllä. Toimistohenkilöstö oli esimerkiksi miettimässä asiakaspalvelun eturintamaa, Sirpa Vuorinen kuvailee. On ollut tärkeää, että meillä on ylimmän johdon tuki ja suunta selvillä. Osa kehittämishankkeen tavoitteista kulkee käsi kädessä psykiatrian tulosalueen toiminnallisten tavoitteiden kanssa, hän lisää. Prosesseista puhuttiin paljon ja avoimesti. Monimutkaisuutta syntyy kehittäjien mukaan, kun jokaisella on asioista oma mielikuvansa ja oma tapansa tehdä asioita. Siksi on tärkeää miettiä yhdessä miten asiat saadaan sujumaan. Tämä olisi Vuorisen mielestä tärkeää joka työpaikassa nykyään. Tulokset Olennaista on, että kyetään keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta tekemään tietoisia muutoksia työhön eli pystytään rakentavaan ja ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Nämä asiat ovat Raisiossa kehittyneet ja edistyneet, Aho sanoo. Toki johtaminenkin on tärkeää ja se, että tehdään sellaisia asioita, joilla on vai- kutusta, ja jotka ovat työajan käytön ja osaamisen kannalta mielekkäitä eikä niin, että on vaan valtavasti tekemistä. Konkreettisia muutoksia on Vuorisen mukaan ollut esimerkiksi, että tutkimusvaiheeseen ja hoidontarpeenarviointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota siten, että tunnistetaan perusongelma ja pohditaan minkälaista hoitoa parhaimmillaan voidaan antaa. Potilaan näkökulmasta nopea reagointi on tärkeää ja sillä voidaan voi välttyä monilta ongelmilta taloudellisesti ja inhimillisesti, hän uskoo. Työ jatkuu Tämän tyyppistä kehittämistä tarvittaisiin enemmänkin psykiatrisessa ja somaattisessa hoidossa. Tapa, jolla asioita on tehty, jää niin helposti päälle, Soile Aho sanoo. Hankkeen onnistumisesta on tarkoitus tehdä vielä kysely henkilökunnalle. Kyseessä on Sirpa Vuorisen mukaan pitkäkestoinen oppimis- ja rakentamisprosessi, joka jatkuu yhä. Poliklinikalla työskentelevien mielestä edistystä on tullut. Sairaanhoitaja Jari Peltomaan mielestä parasta antia on ollut tehtävänkuvien selkeytyminen ja ydintoiminnan kirkastuminen. Toimistosihteeri Ritva Andersson on hyvillään, että kaikki ammattiryhmät huomioitiin ja työhön sai uutta näkökulmaa.

9 2013 Hospitaali 9 Matti Simola on maalaislääkäri Aurasta Psykiatrian erikoislääkäri Matti Simola valittiin Loimaan aikuispsykiatrian poliklinikan ylilääkäriksi viime kesäkuussa. Teksti ja kuva» Pekka Remes Minä olen tällainen maalaislääkäri, kuvailee itseään 45-vuotias psykiatrian erikoislääkäri Matti Simola, joka valittiin Loimaan aikuispsykiatrian poliklinikan ylilääkärin virkaan viime kesäkuussa. Simola on syntyisin Aurasta. Lääkärin työn lisäksi hän on auralainen maanviljelijä. Toki elämä on häntä kuljettanut muuallekin kuin Aurasta Loimaalle. Toimin nykyisessä työhuoneessani syyskuusta 2001 marraskuuhun Olin silloin avohoidon erikoislääkäri. Sitten Simola siirtyi Satakuntaan. Hän toimi muun muassa Harjavallan ja Huittisten psykiatrian poliklinikan työryhmien ja Harjavallan ja Huittisten kuntoutumisyksikköjen sekä Harjavallan päiväosaston ylilääkärinä. Nuorena ylioppilaana Simola harkitsi myös sähköinsinöörin opintoja, mutta niiden takia olisi pitänyt muuttaa Tampereelle. Siispä lääketieteenopiskelijaksi. Lääkärin ammatti tarjosi myös monia suuntautumisvaihtoehtoja. Psykiatriaan Simola erikoistui paljolti sattumalta. Etsin kandidaattina kesätöitä vuonna Silloin oli lama-aika, ja oli erittäin vaikea löytää töitä. Soitin lopulta Harjavallan sairaalaan ja esitin asiani. Sieltä vastattiin: Milloin tulet? Ensimmäisen kesän jälkeen Simola teki Harjavallassa sijaisuuksia ja hän oli siellä myös seuraavana kesänä. Siellä oli käytössä yhteisöllinen hoitomenetelmä, ja kiinnostuin siitä. Aloitin erikoistumisen vuonna 1996 ja valmistuin vuonna Vanhan kotitilansa sivutoimisena maanviljelijänä Simola on viljellyt ruista ja vehnää vuodesta 2003 alkaen. Hänellä on lääkäripuoliso sekä kolme lasta, 17-vuotias tytär ja 14- ja 10-vuotiaat pojat. Yhteiskunnan muutokset näkyvät Jos yhteiskunnan tilanne muuttuu huonompaan suuntaa, tulee esimerkiksi työttömyyttä, ei uskalleta hakeutua hoitoon heti hoidon tarpeen ilmentyessä, vaan yritetään sinnitellä, Simola arvioi. Ihmiset pelkäävät menettävänsä työpaikkansa, jos he ovat sairauslomalla. Simola sanoo, että terveydenhoidon tehtävänä on hoitaa sairauksia, joilla on tautiluokitus. Potilaiden kaikki ongelmat eivät aina ole terveydenhuollon resurssein ratkaistavissa. Pitää myös nähdä olosuhteet, joissa ihmiset elävät. Yhteiskunnassa yksilön vapaus kasvaa, mutta se edellyttää myös kykyä vastuullisuuteen. Jos ennen halusi lainaa, piti mennä pankkiin anomaan sitä. Nyt on pikavipit, joissa on kovat lainan korot ja ovat netin rahapelit. Nyky-yhteiskunnassa asiansa pitää osata hoitaa. Pitää osata hakea etuisuuksia ja täyttää lippuja ja lappuja esimerkiksi matkakorvaushakemuksiin. Simola kuitenkin tähdentää, että yleisesti ottaen Loimaan seutukunnan asukkaat osaavat hoitaa asiansa. Loimaan aikuispsykiatrian poliklinikka Aikuispsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrisia avohoidon palveluja Loimaan, Oripään, Auran, Pöytyän, Marttilan ja Kosken TL alueella. Hoitoontulon syitä ovat vaikeat mielenterveydenhäiriöt kuten psykoosit, vaikeat mielialahäiriöt, vaikeat ahdistuneisuushäiriöt, vaikeat persoonallisuushäiriöt ja vaikeat uniongelmat. Hoito alkaa tutkimusjaksolla, jolloin arvioidaan hoidon tarve ja laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Poliklinikan työryhmä on moniammatillinen. Työryhmään kuuluu kaksi psykiatrian erikoislääkäriä, apulaisosastonhoitaja, seitsemän sairaanhoitajaa, psykologi, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja osastonsihteeri. Yksilökeskustelujen lisäksi hoitomuotoina ovat pari-, perhe-, verkosto- ja ryhmätapaamiset, toiminnalliset menetelmät, jalkautuva työ sekä kotikäynnit. Lääkehoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Tiiviimpää hoitoa tarvitseville on mahdollisuus päiväyksikkömuotoiseen hoitoon. VSSHP:n hallitus Teksti ja kuva» esa HALSINAHO Kuntayhtymämme uusi hallitus aloitti tehtävänsä kokoontumalla ensimmäiseen istuntoonsa 23. huhtikuuta. Yli neljä tuntia kestäneen kokouksen jälkeen otettiin ryhmäkuva. Eturivissä vasemmalta Jukka Kärkkäinen (2. vpj.), Juhani Leppä (1. vpj.), Piia Elo (pj.)., Anneli Kivijärvi, Mirjam Karila ja Kaarina Ylhäinen (valt. 2. vpj.). Keskirivissä vasemmalta Pirkko Tammelin, Sanna-Mari Tammilaakso, Olli Lassila, Tuija Ollikkala, Pirjo Reide, Lasse Virtanen, Seppo Lehtola ja Aila Harjanne (valt. pj.). Takarivissä vasemmalta Marjatta Hyttinen, Ulla Huittinen, Aimo Suikkanen, Eero Kuisma (valt. 1. vpj.), Simo Paassilta, Silvia Koski ja Heikki Tamminen. Kuvasta puuttuvat hallituksen varsinaiset jäsenet Kari Friman ja Kalle-Antti Suominen (varajäsen Olli Lassila kuvassa).

10 10 Hospitaali 2013 Sydämen asialla Sydänosastojen henkilökunta oli tyytyväinen koulutusten antiin. Palautteen perusteella liikuntaosaaminen oli lisääntynyt. (Kuva Markku Näveri) Turun yliopistollisen keskussairaalan sydänpotilaita hoitavissa yksiköissä (nykyinen sydäntoimialue) järjestettiin syksyllä 2012 liikuntaan ja terveyden edistämiseen kannustavia koulutustilaisuuksia. Ne liittyivät Liikunnalla terveyttä -projektiin, joka oli osa terveystieteiden maisterikoulutukseen sisältyvän opintojakson kliinisen hoitotieteen ja terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen harjoittelua. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä kahdeksan, kaksi jokaisella neljällä kohdeosastolla. Ideoita koulutustilaisuuksiin saatiin osastojen toimintaan tutustumisesta. Tutustuminen auttoi kohdentamaan koulutukset paremmin henkilökunnan toiveita vastaaviksi. Lisäksi sydäntoimialueella työskenteleviä fysioterapeutteja konsultoitiin tilaisuuksia valmistellessa. Terveyden edistämistä Varsinaisen terveesti Projektin tavoitteena oli lisätä sairaanhoitopiirin päivitetyn terveyden edistämisen suunnitelman, Varsinaisen terveesti, tunnettuutta ja liikuntaosaamista sydäntoimialueen henkilökunnan osalta. Sairaanhoitopiiri on kirjannut terveyden edistämisen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi vuosille Varsinaisen terveesti -suunnitelma tarjoaa keinoja tavoitteen toteutumiseen ja on sisällöltään konkreettisempi kuin aiempi terveyden edistämisen toimintasuunnitelma. Liikunnalla terveyttä Liikuntaosaamisen lisääminen valittiin yhdeksi projektin tavoitteeksi, koska hyvät liikuntatottumukset ovat osallisena usean Varsinaisen terveesti -suunnitelmassa käsitellyn terveysongelman ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Lisäksi liikunnalla on terveyttä edistäviä vaikutuksia useisiin muihin sairauksiin ja väestön terveysongelmiin. Liikunta otetaan puheeksi sydänpotilaiden hoidossa liian harvoin. Oppia ja kokemuksia Ensimmäisessä koulutustilaisuudessa käsiteltiin Varsinaisen terveesti -suunnitelman tavoitteita ja sisältöä sekä liikunnan terveysvaikutuksia yleisesti. Osastot saivat käyttöönsä liikuntamateriaalikansion ja liikunnan terveysvaikutuksista kertovan julisteen. Kansio sisältää tietoa sydänpotilaiden liikunnasta ja on tarkoitettu osastoilla sellaisten potilaiden ja omaisten käyttöön, jotka eivät saa yksilöllistä liikuntaohjausta. Jokaiselle osastolle jätettiin askelmittareita lainaksi, jotta henkilökunta sai vapaasti kokeilla niitä ja seurata kertyneitä askelmääriä esimerkiksi aamu-, ilta- ja yövuorojen aikana. Askelmittareista saatu informaatio motivoi ja auttoi tiedostamaan, että työvuoron aikana kertyneet askeleet eivät välttämättä riitä päivittäisen ideaaliaktiivisuuden ja askelmäärän saavuttamiseen. Henkilökunta sai palautteen askelmääristä toisessa koulutustilaisuudessa. Ensimmäiseen koulutustilaisuuteen osallistuneille jaettiin liikuntapiira- kat, jotka kertovat suositellun terveysliikunnan määrän terveelle aikuisväestölle. Toisessa koulutustilaisuudessa puhuttiin liikunnasta sydänterveyden näkökulmasta. Henkilökunnalla oli mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen ja yksilölliseen palautteeseen sen tuloksista. Mittaus osoittautui erittäin suosituksi, lähes kaikki työntekijät halusivat osallistua siihen. Mittauksiin osallistuneet saivat henkilökohtaisen palautteen lisäksi mittaustulosten viitearvotaulukon sähköposteihinsa, jotta omia tuloksia saattoi tulkita mittauksen ja palautteen jälkeen itsenäisesti. Henkilökunnalle esiteltiin myös Sydänliiton henkilökunnalle tarkoitetut Pro-sarjan liikuntaoppaat. Osallistujilta pyydettiin palautetta projektista kirjallisesti palautelomakkeilla. Lomakkeita palautui yhteensä 97 kappaletta. Palautteen perusteella koulutuksen tavoitteet saavutettiin hyvin, sillä ensimmäisen koulutustilaisuuden jälkeen 92 ja toisen 91 % vastaajista oli sitä mieltä, että koulutus lisäsi tietoa terveyden edistämisen suunnitelmasta. Lisäksi henkilökunnan liikuntaosaaminen lisääntyi koulutustilaisuuksien jälkeen kerätyn palautteen perusteella. Huomio omaan liikkumiseen Terveyden edistäminen vaatii sitoutumista koko henkilökunnalta. Projekti kehitti henkilökunnan liikuntaosaamista, ja henkilökunnan asenne sydänpotilaiden liikuntaa kohtaan muuttui positiivisemmaksi. Koulutuksiin osallistuneet olivat tyytyväisiä heille kohdistettuihin motivointikeinoihin, askelmittarien käyttöön ja kehonkoostumusmittauksiin. Liikuntaosaamisen ja terveyden edistämisen tunnetuksi tekeminen toivottavasti innostaa henkilökuntaa pitämään itsestään parempaa huolta, liikkumaan aiempaa enemmän ja innostamaan myös potilaita liikkumaan. LOTTA KAUHANEN, ANNA DAHLGREN, MINNA POHJOLA, HEIDI LAINE JA MAIJA HUPLI Välinehuollon uudet palveluohjaajat Moderni välinehuoltokeskus starttasi huhtikuussa. Välinehuoltokeskuksen toimintaa ja välinehuoltajien osaamista on pohdittu T-sairaalan välinehuoltokeskuksen henkilöstötyöryhmässä. Alusta asti on ollut kirkkaana mielessä välinehuoltajien erikoisosaamisen hyödyntäminen ja ammatin kehittäminen. Neljä välinehuoltajaa on suorittanut oppisopimusperiaatteella välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon Turun ammatti-instituutissa. Lisäksi tutkintoa on suorittamassa kolme välinehuoltajaa. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta on perustanut kaksi palveluohjaajan tointa helmikuun alusta Loppuvuonna on tarkoitus perustaa vielä kaksi tointa lisää. Palveluohjaajan pätevyysvaatimuksena on välinehuoltajan erikoisammattitutkinto. Muissa yliopistosairaaloissa on jo muutaman vuoden ollut vastaavia nimikkeitä ja tehtäviä. Palveluohjaajan työ on erityisosaamista vaativaa, lähityötä ohjaavaa ja koordinoivaa sekä opastuksellista (esim. asiakaskoulutus tilausten tekoon) otetta vaativaa työtä osana välinehuoltopalvelujen ja välinehuoltoprosessin kokonaisuutta. Erikoistehtäviä ovat esim. tietojärjestelmän pääkäyttäjyys tai tähystimien huollon asiantuntijuus. Työnkuvaan kuuluu lisäksi lähityön ohjausta ja koordinointia sekä työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta huolehtimista yhdessä esimiesten kanssa. Tehtäviin voi kuulua toimimista tiimin vetäjänä ja työvuorojen alustavaa suunnittelua yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä asiakkaiden, opiskelijoiden ja oman henkilökunnan neuvonta, ohjaus ja koulutus ovat myös osa laajaa tehtäväkuvausta. Tärkeänä nähdään myös osallistuminen välinehuoltajan perustyöhön. Varsinais-Suomen välinehuollon uudet palveluohjaajat ovat Ilse-Marie Österman ja Mia Lehtinen. HANNA MÄKILÄ, johtaja, Tyks-Sapa-liikelaitos, Varsinais-Suomen välinehuolto Mia Lehtisellä (vas.) ja Ilse Östermanilla on pitkäaikainen kokemus välinehuollosta. Palveluohjaajan työ laajentaa heidän toimenkuvaansa, ja kumpikin pitää työtä haastavana mutta antoisana ja mielekkäänä. Palveluohjaajan he sanovat antavan kasvot ja puhelinnumeron, johon asiakkaat voivat ottaa yhteyttä mahdollisissa pulmissaan. Yhtenä työn tavoitteena on myös helpottaa välinehuoltajien työntekoa ottamalla hankalat asiat selvitettäviksi. (Kuva: Markku Näveri)

11 2013 Hospitaali 11 God mat får personalen att trivas och ge järnet Jaana Levo jobbar med att ta fram mat som inte bara är trygg för patienterna utan också ger personalen kraft att jobba. Text och bild» Mathias Luther När jag började här tänkte jag först på patienterna. Men sedan har jag börjat tänka mera på att personalen måste orka med sitt jobb. Det gynnar också patienterna, säger Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts kosthållschef Jaana Levo. Personalen och patienterna får sin mat från samma kök och i stort sett från samma menyer, med undantag för specialdieterna. Jaana Levo tycker att det inte är så meningsfullt att via maten försöka påverka patienternas matvanor i hälsosammare riktning. De flesta hinner inte äta många vanliga måltider under sjukhusvistelsen. När de kan göra det är de ändå tillräckligt friska för att åka hem. Men personalen kanske äter sjukhuslunchen i tiotals år och då spelar näringsriktigheten större roll. Jaana Levo lämnar det sista valet till individen: den som vill hålla tillbaka på fett, salt och socker väljer ett äppelmärkt alternativ vid serveringen. Inga risker Sjukvårdsdistriktets mat måste i första hand vara trygg. 60 procent av de som äter av den mat som vi upphandlar hör till grupper med förhöjd hygienrisk. Mikrober i maten kunde vara ödesdigert för dem, säger Levo. Till den riskgruppen hör alla utom skoleleverna, studenterna och personalen. Maten skall stödja tillfrisknandet, absolut inte förorsaka komplikationer eller ökade risker. Man måste veta vad den innehåller. Vi vet varifrån allt som serveras här kommer. Vi vet inte bara från vilket land om det är från en lokal leverantör också från vilket område och rentav från vilket åkerskifte. Sjukvårdsdistriktet och Loimaa stad och landskapets specialomsorgsdistrikt upphandlar sina livsmedel tillsammans. Förutom själva sjukhusen förser organisationen också flera skolor, åldringshem och hälsocentraler med mat. Det blir omkring 60 olika matställen. Tillredningsköken är fem: i Nystad, på ÅUCS stamsjukhus, på Åbolands sjukhus, i Loimaa och i Salo. Matbonus Självkostnadspriset för en personallunch är 7,90. Det är klar mera än till exempel skolmat. Det som gör sjukhusmaten dyrare är framför allt att den skall tillredas och serveras från morgon till kväll 365 dagar om året. Dessutom finns de speciella kvalitetskraven. Den som hör till personalen betalar 5,90. Arbetsgivaren står för mellanskillnaden. Två euro motsvarar ungefär kostnaden för administrationen och matsalarna. Ett slags sjukvårdens stanna kvar-bonus, och den verkar fungera. Vi har år för år flera ur personalen som äter, fast personalen inte har blivit större, säger Levo. Jobbet är tack för maten. Som tack får personalen ibland sina favoriter på menyn, som tonfiskgratäng och ugnskorv. Lång kedja Maten upphandlas via offerter. Det kan vara ett hot mot kvalitetskraven, om priset får för stor betydelse. Det här har Jaana Levo benat ut i detalj. I januari färdigställde hon en utredning av matens produktion och kvalitetskedja, med speciell fokus på Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Kedjans längd är problemet. Det överraskade mig att det kan finnas hela åtta länkar. Varje länk i kedjan innebär en risk för kvalitetsproblem till exempel genom att kylkedjan brister. Varje länk gör det också svårare att granska matens ursprung och kvalitet. Centralaffärerna vet ofta inte själva hur det ser ut i början av deras kedja. Det är lättare att se om maten producerats nära. Fisk och potatis direkt De kortaste kedjorna gäller för potatisen som odlaren levererar direkt till sjukhuset i Loimaa och för regnbåge och strömming som köps direkt vid stranden i Nystad. I landskapet odlas mycket rotsaker, grönsaker och spannmål. Däremot är det ont om köttproducenter. I en kartläggning som sjukvårdsdistriktet genomfört tillsammans med Åbo universitet hittade man omkring 300 lokala livsmedelsföretag. Men bara av dem hade kapacitet att sälja det som sjukvårdsdistriktet behöver. Ju större helheter man upphandlar, desto svårare är det för små lokala företag att ge offerter. Det hjälper om man upphandlar maten som produktgrupper, säger Jaana Levo. Det passar sjukvårdsdistriktet också därför att man vill köpa själva basprodukterna, inte färdigblandad industrimat. Distriktet köper enskilda ingredienser men de kan vara förädlade. Köttet får gärna vara färdigt tillrett vilket också förbättrar dess hållbarhet. Potatisen köps färdigt skalad och vätskeförpackad. Sammanlagt upphandlar man maten som 14 produktgrupper och hela kostnaden är 5,5 miljoner euro per år. Lokal kontakt Jaana Levo och distriktets uppköpare gör vad de kan för att hjälpa de lokala leverantörerna på traven. Inför offertbegäran har de besökt företag och producenter för att informera om vad som behövs och för att få reda på vad företagen kan erbjuda. Små företag har inte heller samma expertis och laboratorier som stora. På sätt och vis bidrar vi med vår egen produktutveckling genom att berätta exakt hur vi vill ha det, säger Levo. För att säkra tillgången på närmat i sjukhusets matsalar och matkärror behövs det också åtgärder på andra sidan. Producenterna behöver hjälp utifrån med sin produktutveckling och kvalitetsövervakning, skriver Levo i sin utredning. Sanasto Ingrediens ruoka-aine Kosthållschef ruokahuoltopäällikkö Offert tarjous Produktgrupp tuoteryhmä Regnbåge kirjolohi Servera tarjoilla Sjukhusvistelse sairaalassaoloaika Stanna kvar-bonus sitouttamisbonus Tillfrisknande paraneminen Tillredas valmistaa (ruokaa) Upphandling hankinta

12 12 Hospitaali 2013 Harrastuksena Pyramidien maa valloitti Annukan Teksti» Markku Näveri Syksyllä 1995 suunnittelivat tyksiläiset potilaskuljettaja Brita Göransson-Airola, kuljetuspäällikkö Jari Airola, vahtimestarit Riitta Hiiri ja Annukka Nurmi yhteistä etelänmatkaa. Brita ehdotti Egyptiä suuren Egypti-innostuksensa vuoksi, ja enemmistöpäätöksellä varattiin matka Kairoon maaliskuulle Itse olisin lähtenyt mieluimmin johonkin bilehilepaikkaan Välimeren rannoille, mutta kun sitten pääsimme Kairon kentältä bussiin ja lähdimme auringon jo laskettua kohti hotellia, minulle tuli vahva tunne, että olen ollut siellä ennenkin. Hihkuin bussin takapenkillä, kuinka hienoa oli päästä juuri sinne ja kuinka olen edellisessä elämässä ollut siellä, muistelee Nurmen Annukka ensituntemuksiaan Egyptistä. Tuntemuksia, jotka johtivat suureen Egypti-rakkauteen. Ryhmä kävi Gizan pyramideilla, Sakkaran pyramidialueella, Kairon Egyptiläisessä museossa ja tutustui Kairon koptikristittyyn alueeseen. Meillä oli asiantunteva opas, mutta silti harmitti suuresti, kun en tiennyt alueen historiasta juuri mitään. Sain tietää ketkä rakensivat pyramidit, mutta olisin halunnut tietää syvemmin, keitä nämä ihmiset olivat, miten faaraot aikalaisineen elivät ja kuinka sen aikainen yhteiskunta pystyi rakentamaan niin valtavia monumentteja. Tiedonjanoa sammuttamaan Egyptistä lähdettyään Annukka alkoi perehtyä Egyptin historiaan, koska hänelle oli selvää, että jonain päivänä hän palaisi sinne. Lainasin kirjastosta kaiken mitä siellä oli suomeksi ja englanniksi. Hankin lisää materiaalia, ja nettikin alkoi jo tulla avuksi. Ongelma vain oli, että kun sai yhteen kysymykseen vastauksen, uusia kysymyksiä heräsi noin viisi. Annukan kiinnostus Egyptiä kohtaan kasvoi entises- Indiana Jones -meininkiä Egyptissä. Annukka Nurmi aatelismies Ti n haudassa (Kuva: Riitta Hiiri) tään vuonna 1998, kun hän ja Riitta piipahtivat Kyproksen-matkan yhteydessä päiväksi Kairossa. Nyt jo tiesin jotain ja oli hienoa istuskella varjossa elokuisessa Gizassa ihaillen pyramidien ihmeellisyyttä ja mietiskellen kaikkea lukemaansa. Nyt matkoja on takana jo kahdeksan, ja joka matkallaan Annukka ja Riitta menevät Kairoon. Sieltä he ovat lentäneet mm. Luxoriin ja Assuaniin. Viime vuonna he kiertelivät Fayyumin keitaalla pyramideja ja temppeleitä katsomassa. Alueelle pääsy on hankalahkoa ja luonnistuu vain järjestämällä itse kyydin ja suunnittelemalla reitin. Parivaljakko ei ole Egyptin-matkoillaan käyttänyt matkatoimistoa enää kahden ensimmäisen reissun jälkeen, vaan hoitaa asiat itse. Lempipaikkani Egyptissä on Sakkara. Pienellä, rauhallisella alueella on useita pyramideja eri ajoilta ja monia hienoja hautoja. Nyt kun Egyptin turismi on romahtanut, Sakkarassa voi ottaa valokuvia ilman häiritseviä turistiryhmiä ja mm. 6. dynastian faarao Tetin pyramidiin pääsin vuonna 2011 aivan yksin, Annukka kertoo. Nykypäivää ja historiaa Useiden matkojen jälkeen on myös nykyelämä Kairossa alkanut kiinnostaa: poliittisten kiemuroiden sijasta lähinnä uskonnon vaikutus ihmisten elämään. Syksyllä 2011 olimme katsomassa Tahir-aukiolla mielenosoitusta, olihan se niin once in a lifetime -kokemus. Riitta tietää paljon tämän päivän Egyptistä ja seuraa tiiviisti missä mennään. Matkoillamme hän kyselee minulta historiasta ja minä häneltä nykypäivästä. Historia on kuitenkin minun harrastukseni, onhan maan historia uniikkia, mutta nykyisyys kuin missä tahansa arabimaassa. Kiinnostukseni alkaa esidynastisilta kausilta eli ajalta ennen faaraoita ja päättyy noin 20. dynastian vaiheille (n eaa.), jolloin Egyptin Uuden valtakunnan aika loppui. Suurin kiinnostuksen kohteeni lienee siellä 18. ja 19. dynastioiden ympäristössä. Aina Egyptin kamaralle astuessaan Annukka tuntee olevansa kotona, sillä vain Egyptissä hän sanoo voivansa aistia totaalisen rauhan. On kuin tonni kiviä poistettaisiin hartioilta koneen laskeutuessa Kairon kentälle. Osittain tämä varmaan johtuu siitä, että siellä on lomalla vailla stressiä tai muita huolia, mutta en kuitenkaan tunne muualla matkustaessani samoin. My Book Kun suunnittelimme Kairon-matkaa vuodelle 2003, etsin sopivaa matkaopasta, josta voisin reissulla lukea kohteistamme. Moista ei löytynyt, joten tein sen itse. Kokosin tietoa omasta, kohtalaisen laajasta kirjastostani ja netistä. Niin valmistui Kairon lähistön muinaisista hauta-alueista opas, joka sisältää oleellisen tiedon kaikista haudoista, joista tietoa löytyy. Matkan jälkeen kirjoitin oppaaseeni vielä matkakertomuksen sopiviin kohtiin, ja tekstiä valmistui 109 sivua. Kirjan nimeksi tuli My Book. Se on kirjoitettu englanniksi, koska matkalla oli mukana suomea osaamattomia henkilöitä. Nyt olen kokoamassa uutta kirjaa, jonka työnimi on Next Book. Se sisältää vastaavan koosteen Luxorin alueen muinaisista monumenteista. Seuraavaa matkaa suunnitellaan jo täyttä häkää ensi syksyksi, kohteena on Kairon lisäksi jälleen Luxor. Kamerat ovat vaihtuneet parempiin, ja haluamme käydä kuvaamassa Luxorin hienot kohteet uudestaan. Suunnitelmissa on yöpyä hienossa, Agatha Christie -henkisessä Winter Palacessa. Kehityskeskusteluihin uusin ohjein Uudistetusta kehityskeskusteluohjeistuksesta on kerrottu yleiskirjeessä 7/2013. Ohjeistuksen kantavana ajatuksena on, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa käydä kehityskeskusteluja tai yhtä oikeaa kehityskeskustelulomaketta. VSSHP:n kokoisessa organisaatiossa tarpeet keskustelun sisällölle vaihtelevat suuresti eri ammattiryhmien ja tilanteiden välillä. Jokainen keskustelu on erilainen. Nämä mielessä pitäen on ohjeistus laadittu joustavaksi, erilaisiin tilanteisiin sopivaksi sekä tasa-arvoiseen keskustelutilanteeseen kannustavaksi. Keskustelun tarkoitus ja tavoitteet ovat sen muotoa tärkeämmät. Muita kantavia ajatuksia ovat seuraavat: kehityskeskustelujen käyminen kuuluu jokaisen työtehtäviin, se on sekä oikeus että velvollisuus. Ilman päätöksentekoa, konkreettisia suunnitelmia ja aikatauluja kehityskeskustelu ei johda mihinkään. Hyväksi koettu keskustelu ja sovitusta kiinni pitäminen vaikuttaa motivaatioon ja sitoutumiseen. Oman työn hallinta paranee, samoin paranee tietoisuus siitä, että käytämme työaikaamme oikein. Tukimateriaalit ja vinkit Yksilö- ja ryhmäkeskustelua varten on laadittu omat tukimateriaalit. Ohjeiden pituus saattaa arveluttaa, mutta mikäli asiat ovat jo ennestään tuttuja, ei ohjeiden läpikäyntiin kulu kuin hetki. Toisaalta jos asiat ovat vieraampia, on niitä syytäkin avata hieman laajemmin ja ohjeisiin tutustuminen kannattaa ottaa tosissaan. Koko materiaali löytyy Santrasta osoitteesta Henkilöstöasiat/Muut asiat/ Kehityskeskustelut. Keskustelua jämäkällä otteella ohjaavasta lomakkeesta luopuminen voi tuntua haastavalta. Keskustelua ohjaa nyt yhteinen asialista, joka löytyy samanmuotoisena kaikista ohjedokumenteista. Asialistalla on mm. seuraavia teemoja: kuluneen kauden arviointi, alkavan kauden suuntaviivat, työyhteisön toimivuus sekä osaamisen varmistaminen. Keskustelun jälkeen tehtävä muistio on muuttunut pääkohdiltaan huomattavasti tiiviimmäksi, mutta kenttiin voi kirjoittaa asioita juuri sillä tarkkuudella kuin yhdessä tarpeelliseksi todetaan. Etukäteisvalmistautumisella on merkittävä rooli. Työntekijöidenkin kannattaa ottaa hetki omien ajatusten ja itselle tärkeiden asioiden selkeyttämiseen. Työntekijöille suunnatun ohjeen lopusta löytyy valmistautumislista, joka auttaa keskustelun arvoisten asioiden tunnistamisessa. Sitä ei ole tarkoitus toimittaa etukäteen esimiehelle, vaan keskusteluun mennään omien ajatusten kera. Esimiesten ohjeessa on mukana tarkistuslista onnistuneen keskustelun aikaansaamiseksi. Lisäksi tarvitaan tilannetajua ja pelisilmää: keskustelu etenee ja keskustelun painopiste vaihtelee tilanteen ja henkilön mukaan. Haastavia aiheita kannattaa lähestyä ratkaisukeskeisesti. Kehityskeskustelut ovat esimiehelle luonnollisestikin vain yksi työkalu johtamistyössä. Valmistautumisen lisäksi keskustelun onnistumiseen vaikuttavat mm. kiireettömyys, molempien avoin mieli, toisen kuuntelu ja yhteistyöhengessä käytävä keskustelu. Keskustelussa ei kannata tavoitella ihmeitä vaan asettaa odotukset realistisiksi. Ryhmän kehityskeskustelun tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys ryhmän onnistumisista ja haasteista. Ohjeistuksessa on esitelty SWOT-analyysi, joka on mainio keino näiden asioiden kartoittamiseen. Suositeltu ryhmän koko on enintään 10 henkilöä, jotta saataisiin varmistettua keskustelun toimivuus. Ryhmäkeskustelun ei ole tarkoitus korvata yksilökeskusteluja, vaan ne täydentävät toisiaan. Yksilökeskusteluissa keskitytään tietyn henkilön asioihin, kuten osaamiseen ja henkilökohtaiseen työhyvinvointiin. Säännöllisyys vaikuttaa keskustelujen onnistumiseen ja harjoitus tekee mestarin. Annetaan siis toisillemme sekä yhteiselle keskustelulle mahdollisuus. Kaikki asiat ja ihmiset, niin esimiehet kuin työntekijätkin, onnistuvat parhaiten myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä! Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija Tulossa: Tietoisku uudesta kehityskeskusteluohjeistuksesta: ke klo 9 10 (SH auditorio, videoyhteys) Onnistu kehityskeskusteluissa! -koulutus: ti klo (Johan Haartman sali, T-sairaala). Lisätiedot koulutuskalenterista.

13 2013 Hospitaali 13 Emännöimisvuorossa Seija Klemetti (vas.), Sanna-Mari Heinonen ja Mervi Siekkinen. (Kuva: Jarno Kaukola) Kyllä putatti Taitoradalla kisattiin osaamisesta Teksti» Markku Näveri Sairaanhoitajapäivien yhteisosastosta menestys Sairaanhoitajapäivät on Suomen suurin vuosittainen hoitotyön tapahtuma, joka keräsi maaliskuussa yli 5000 hoitotyön asiantuntijaa mm. luennoille, workshopeihin, posterinäyttelyyn, kollegakahvilaan ja messuosastoille. Tänä vuonna VSSHP lähti valloittamaan Helsingin Messukeskusta yhdessä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Ajatus yhteistyöstä oli kytenyt jo vuosia VSSHP:n ja Turun kaupungin rekrytointisuunnittelijoiden mielissä, ja tänä vuonna haave varsinaissuomalaisesta yhteistyöstä saatiin toteutumaan. Tavoitteena oli alueellisen työtarjonnan ja jatkokoulutusmahdollisuuksien markkinointi ja ennen kaikkea positiivisten mielikuvien herättäminen. Messuosaston suunnittelu aloitettiin varhain syksyllä. Ideakukkaset lensivät suuntaan jos toiseen, kunnes päädyttiin Putattaako?-teemaan eli minigolfaukseen ja oman viheriön etsintään Varsinais-Suomesta. Osastolla kävijät täyttivät green card -kilpailukupongin ja saivat sen jälkeen kokeilla osumatarkkuuttaan minigolfradalla. Kaikki puttaajat palkittiin kassilla ja suukolla (niillä makeisilla), lisäksi reikään osuneet saivat lisäpalkinnon. Pelaamisen ja palkintojen jaon yhteydessä juteltiin mukavia ja ihan asiaakin. Eniten keskusteluja herättivät mm. T-sairaalan uudet kuviot sekä AMK:n aikuis- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet. Kokemukset yhteisosastosta olivat todella positiiviset! Puttauspisteelle syntyi ajoittain pitkiä jonoja ja muutoinkin riitti menoa, meininkiä ja naurua, kun yli 1500 sairaanhoitajaa kävi testaamassa golfaustaitojaan kahden messupäivän aikana. Kolmen organisaation messuemännät ja -isännät sekoittuivat osastolla sujuvasti toimivaksi kokonaisuudeksi. VSSHP:n messuedustus koostui eri yksiköiden sairaanhoitajista, hoitotyön asiantuntijoista ja ylihoitajista. Osastolla työskennelleiden vahva näkemys oli, että samalla konseptilla jatketaan ensi vuonnakin. Yhteistyöllä saavutetaan parempaa näkyvyyttä kustannustehokkaasti. Vuoden 2014 osaston suunnittelu aloitetaan syksyllä, ja osastosta pyritään tekemään tietysti entistäkin hienompi. Mikäli sinulla on hyviä ideoita messuosaston aktiviteetiksi, lähetä niitä allekirjoittaneelle. Sanna-Mari Heinonen, HR-päällikkö Vilskettä riitti turkulaisten yhteisosastolla. (Kuva: Jarno Kaukola) Edustusjoukkueemme Taitorata-kilpailussa, vas: Johanna Gustafsson, Jaana Sandberg, Jaana Sjöroos ja Suvi Saarinen. Sairaanhoitajapäivillä Helsingissä kisattiin 14. maaliskuuta taitoradalla työyhteisöjen välisestä osaamisesta. Rata koostui neljästä rastista, joilla tiimit päivittivät tietonsa ja taitonsa kliinisen osaamisen, tiimityötaitojen ja potilasturvallisuuden osalta. Rastit olivat: 1. Potilaan ensiarvio ABCDE-menetelmällä 2. Sydänpysähdyksen tunnistaminen, defibrillointi ja elvytyksen aloittaminen 3. ISBAR-raportointi parempaa potilasturvallisuutta 4. Rintakipupotilaan hoito. Mukaan mahtui 7 joukkuetta, joissa jokaisessa oli 4 jäsentä. Kisa arvosteltiin simulaatiokoneiden antamien tulosten ja paikalla olleiden tuomareiden pisteytysten perusteella. Myös asenne, rohkeus ja luovuus olivat kisassa valttia ja avainasemassa oli tiimityöskentely. Yhdeltä ryhmältä kierroksen läpikäynti kesti noin tunnin ja 20 minuuttia. Voittajaksi leipoutui ja ensimmäisenä nimensä kiertopalkintoon sai Puolustusvoimain joukkue, joka on siis tämän vuoden Taitotiimi. Hopeaa ja pronssia ei kisassa jaettu. VSSHP:tä edustivat kunniakkaasti sh Johanna Gustafsson Tyksin aikuisten teho-osastolta, sh Suvi Saarinen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksesta, sh Jaana Sandberg Tyksin ihotautien poliklinikalta ja aoh Jaana Sjöroos.Salon aluesairaalan kirurgian yksiköstä. Joukkueen nimeksi muotoutui Fibrat.

14 14 Hospitaali 2013 Nuoruus ei ole vika, sillä siitä paranee iän myötä. Vanheneminen taas on laulun sanojen mukaan taidetta. Työelämässä vanhenemista ei ole nostettu taiteen asemaan, vaan ikääntyminen on enemmänkin taitavaa taiteilua ja sukkulointia lisääntyvien kremppojen, melkoisen osaamisen ja kiireen keskellä. Vanheneminen on kuitenkin peräti luonnollinen ilmiö, jota tapahtuu meille kaikille kaikenaikaa. Joillakin prosessi etenee näkyvästi, joillakin piilevänä. Valtakunnan päättäjien keskuudessa on nostettu esiin ajatus työurien pidentämisestä. Keskustelu on käynyt kiivaana eläkeiän nostamisen ja toisaalta nuorisotyöttömyyden välimaastossa. Syyttävä sormi on osoittanut suuria ikäluokkia, jotka nyt, synnyttyään vuosina uhkaavat yllättäen yhtä aikaa eläköityä. Jotkut työnantajat ovat panostaneet senioreittensa jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Viimeksi uutisiin nousi Helsingin kaupunki, jonka palveluksessa olevien eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi kahdella vuodella neljän vuoden aikana. Työssä jatkaneita oli erityisen paljon sosiaali- ja terveysalalla. Käytössä on ollut useita toimintamalleja, ja ongelmia on lähestytty yksilön tarpeita lähtien. Myös koneyritys Pekka Niska on tullut kuuluisaksi omintakeisesta henkilöstöpolitiikastaan. Rahapalkkioita maksetaan tupakoimattomuudesta, raittiudesta MIRJA HOVIRINTA» Tehyn koordinoiva pääluottamusmies ja kuntoilusta. Jokaisella työntekijällä on myös oikeus käyttää kuntoiluun tunti työaikaa päivässä, ja vaikkapa kävelystä maksetaan vielä euro kilometriltä. Työnantaja maksaa kaikki liikuntakulut, kuten esimerkiksi kuntosali- tai uimahallikäynnit. Siinä meillä on kadehdittavaa. Työurien pidentämisen toivoisi olevan tavoite meidänkin sairaanhoitopiirissämme. Meiltä löytyy hienosti laadittu henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma Tehrään porukal ja vielä käytössä kulumaton Työhyvinvointiohjelma vuosille Työyksiköissä tulee ihan aikuisten oikeasti miettiä, mitä näiden julkaisujen sisältö tarkoittaa omalla työpaikalla. Kun vastaan tulee tilanne, jossa ikääntyneen työntekijän työkyky on osin alentunut ja tarvittaisiin pientä työtehtävien räätälöintiä, työn rasituksen vähentämistä tai työvuorojen järjestelyä, on esimiehen vastaus liian usein; ei meillä, mutta ehkä jossain toisessa yksikössä onnistuisi. Yksilön työkykyrajoitteet hoituvat parhaiten yksilöllisillä ratkaisuilla ihan siellä omalla työpaikalla. Sairaanhoitopiirissä ei ole olemassa niitä muita osastoja, jonne ikääntyneet sijoitettaisiin. Otetaan meilläkin tavoitteeksi eläkkeelle lähtöiän nostaminen, sen sijaan että odotetaan lähtijöiden luonnollista poistumaa ja sen tuomaa budjettisäästöä. Makoisat erikoisuudet Pakko uskoa kesän tulevan tänäkin vuonna, vaikka kirjoitushetkellä lunta on vielä paljon ja kovat yöpakkaset jylläävät. Tosin ekat sipulikukat yrittävät puskea pintaan jopa jään läpi. Hyvin suunniteltu on kuitenkin puoliksi tehty, ja nyt on aika suunnata mieli tulevaan kesään. Kohta puutarhamyymälät avautuvat, ja monelle tulee halu istuttaa jotain uutta pihalleen, syötävää tai silmäniloa. Monesta syötävästä tosin saa myös silmäniloa. Tuo otsikko on melko hämäävä, viittaan sillä vain omaan mielleyhtymääni. Uutuuskasvit, ja ne joita on tottunut normaalisti näkemään vähän etelämpänä, tuntuvat vähän erikoisemmilta, myös kasvien jalostus tuottaa erikoisuuksia. Tosin sanonta vanhassa vara parempi pitää tässäkin yhteydessä usein paikkansa. Omalla tontillani on suurin osa noita tuttuja ja turvallisia, mutta monta kokeiluakin on vuosien varrella tullut tehtyä. Aikanaan viinirypäleitä pystyttiin Suomessa kasvattamaan vain kasvihuoneessa, mutta nyt on lajikkeita, jotka menestyvät ilman talvisuojaa. Itselläni talon seinustalla kasvaa Zilga, ja sitä uskallan suositella. Kasvin vanhetessa rypäleitten maku vain paranee. Se menestyy myös vaikka pergolan säleikössä. Syötävän sadon saamiseksi vaatii voimakasta leikkausta. Siitä ohjeet löytää netistä. Toinen suosikkini on pensasmustikka. Sekin jo vanha erikoisuus. Ensimmäiset lajikkeet tulivat Kanadasta, kasvi on juolukan ja mustikan risteytys. Suomalaisia lajikkeitakin on ollut jo kymmenen vuotta. Aino ja Alvar varmaan monelle tuttuja. Vaatii kosteahkon, happaman maan ja pölyttymisen takia useampaa lajiketta. Maku on makea ja miedompi kuin metsämustikalla. Marjasta puuttuu se suun siniseksi tekevä väriaine, joten tässä siisti vaihtoehto. Näillä molemmilla on syyspuolella hyvä koristearvo, ensin sato ja myöhemmin lehtien syysväritys. Omien mustikoitteni Kymmenen vuoden kasvatuksen jälkeen Zilga-viinirypäleen pitäisi näyttää tältä. sekaan olen istuttanut krookuksia, ja kääpiöivällä alppiruusulla Elviiralla olisi myös yhtenevä kasvupaikkavaatimus. Luumut kuuluvat myös suosikkeihini. Valitettavasti makoisimpia ovat arimmat lajikkeet. Kahdeksaa lajiketta löytyy puutarhasta, ja vanhat lajikkeet Victoria ja Reineglaude de olliens ovat maultaan parempia kuin uutuudet. Näiden jalojen luumujen kanssa ronski raakileharvennus auttaa talvehtimiseen, ja sadon makuun. Kirsikoista löytyy nykyään paljon vaihtoehtoja, jotkut erinomaisen makuisia. Kirsikkaa valitettavasti kiusaa versotauti. Itse löysin hyvän vaihtoehdon naapurin pihalta. Ilmeisesti latvialainen lajike, joka ei ole tiedossani. Aina kannattaa pitää silmät auki, josko aarteita löytyisi lähipiiristä. MULTASORMELLA ON ASIAA Viime vuonna näin taimimyymälässä usean persikkalajikkeen taimia. Vaikka taas kerran suhtaudun epäillen, on jotain niistä varmaan pakko kokeilla. Jos aikoo istuttaa jotain, jonka kasvupaikkavaatimuksia tai hoito-ohjeita ei tiedä, on netti hyvä apu. Paljon on myös puutarhaharrastajia ja heiltä voi saada jopa käytännön opastusta. Paras ja varmin herkku puutarhassani on kuitenkin itsekasvatettu varhaisperuna. Lajikkeena Timo. Muutamaksi viikoksi sopivan lämpimään itämään, ennen vappua istutus, ja jussina on makunautinto taattu. No, tarvitaan siinä kyllä kasvuharsoakin. Kokeilemisen iloa! Hannu Naistenklinikan kuoro, vieraanaan Alvar-kööri Paimiosta, esittää tuttuja klo 17 korvaklinikan luentosalissa, 12 krs. Kahvi-kakkutarjoilu. Tervetuloa!

15 Body Worlds, Kurkista rohkeasti ihon alle! Ainutlaatuinen näyttely ihmisen anatomiasta, fysiologiasta ja terveydestä on aiemmin ollut esillä 70 kaupungissa ympäri maailman ja sen on nähnyt jo yli 35 miljoonaa ihmistä. Nyt Body Worlds vierailee Suomessa ensimmäistä kertaa. Body Worlds näyttely nyt Vantaan Heurekassa! Lähde mukaan ammattiosastojen yhteiselle virkistysmatkalle. Matkalla mukana Tyksin,Turun kaupungin ja Raision seudun ammattiosastot. lauantaina Lähtö aamulla klo 9 Turun kauppatorin tilausajopysäkiltä ja paluu samaan paikkaa n. klo 18. Sitovat ilmoittautumiset Tyksin ao:n pj. Mikalle sähköpostilla mennessä. Matkan ja näyttelyn omavastuu osuus vain 10. Ruokailu omalla kustannuksella. Omavastuu maksetaan Tyksin ao:n tilille: IBAN: FI (lisätietona oma ao:si) Paikkoja on rajoitetusti joten toimi nopeasti! Sähköpotkulaudoista potkua liikkumiseen Teksti ja kuva» Markku Näveri Liikenne Tyksin Kantasairaalan yhdystunneleissa on vilkastunut vuosi vuodelta. Varsinkin erilaisten kulkuneuvojen määrä on kasvanut. Ja kasvoi kertaheitolla rutkasti runsas kuukausi sitten, kun Tekniset palvelut hankki 19 E-One-sähköpotkulautaa ja yhden sähköisen Segway-henkilökuljettimen. Viime mainittu on käyttöpäivystäjien menopeli, kun sähköiset potkulaudat jaettiin tekniikan muiden ryhmien kesken. Käyttäjiä ovat esim. sähkö-, viestintä-, LVIja rakennustekniikan ammattimiehet. Hankinnan takana oleva sairaalainsinööri Ville Lehto kertoo kulkuvälineiden tarkoituksena olevan vähentää sairaalan eri osien välisiin matkoihin kuluvaa aikaa ja vapauttaa sitä itse työntekoon sekä lyhentää poikkeamatilanteissa tekniikan vasteaikaa. Vastikään käyttöön otetut T- sairaalan laajennus ja lääkehuollon rakennus lisäävät entisestään etäisyyksiä, mikä edelleen korostaa sähköisten kulkuneuvojen merkitystä työn tuottavuuden lisäämisessä. Kaikki kulkemiseen käytetty aika on pois itse työsuorituksesta. Uusien rakennusten myötä myös tekniset järjestelmät ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet sekä niiden häiriöttömän toiminnan vaatimukset kasvaneet. Meillä oli 4. huhtikuuta putkipostijärjestelmään liittyvä häiriö joka heijastui koko mäen putkipostiin. Sen aikana järjestelmästä vastuussa olevat ammattimiehet ajoivat sähköpotkulautoihin noin 10 km, ennen kuin häiriö saatiin korjattua ja järjestelmä palautettua normaaliin toimintaan, hän mainitsee esimerkkinä niin ajopelien hyödystä kuin tarpeestakin. Sähkötekniikan ammattimies Jari Santanen toimii sähköisten potkulautojen teknisenä tukihenkilönä ja vastaa laitteiden kunnosta. Käyttöpäivystäjä Martti Toivola (vas.) sekä ammattimiehet Jari Santanen ja Ville Alonen ovat tyytyväisiä uusiin ajokkeihinsa. Potkulaudat on otettu hyvin vastaan, ja niitä käytetään mielellään. Niille on sekä kysyntää että tarvetta, hän tietää. Santanen myös opastaa ajopelien käyttöön. Samoilla linjoilla on käyttöpäivystäjä Martti Toivola: A-sairaalasta T-sairaalan perimmäisiin tiloihin tai lääkehuoltoon on aikamoinen taival, ja sen kun taittaa useasti päivässä tai kiiretilanteessa, on sähköinen kuljetin aivan paikallaan. Ville Lehto on laatinut sähköisten kulkuvälineiden käyttöön yleiset turvallisuussäännöt, joiden noudattamiseen henkilöstö on sitoutunut. Mm. suojakypärän käyttö on pakollista ja suurin sallittu nopeus on rajattu 20 km/h:ksi. Rikkeistä seuraa varoitus, ja pahimmillaan otetaan kortti kuivumaan, ensin määräajaksi, sitten pysyvästi. Toisaalta kuten Jari Santanen toteaa: Paras turvallisuuden tae on, kun kaikki tunneleissa liikkujat noudattavat liikennesääntöjen lisäksi varovaisuutta ja pitävät järjen mukana. Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Asiantuntijapalvelut Suilamo Sami, sairaalafyysikko Lasten ja nuorten klinikka Heinola Anu, osastonhoitaja Medisiininen toimialue Löytölä Minna, osastonsihteeri, varahenkilö Neuron toimialue Ranne Elise, sairaanhoitaja Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Baker Marianne, sairaanhoitaja Kosonen Mervi, sairaanhoitaja, varahenkilö Sydänkeskus Kastman Susanna, sairaanhoitaja Mariani Giacomo, sairaanhoitaja Laato Oona, johdon sihteeri Totek Ilola Tiina, apulaisosastonhoitaja Kaskinoro Kimmo, erikoislääkäri Vatsatoimialue Kaita Minja, sairaanhoitaja Lallukka Sinikka, lähihoitaja Lintula Anu-Kaarina, sairaanhoitaja Mulo-Rantanen Marja-Liisa, perushoitaja Mustonen Päivi, sairaanhoitaja Rantala Mari, apulaisosastonhoitaja Setälä Johanna, sairaanhoitaja Silven Elisa, sairaanhoitaja Soini-Koskinen Elina, apulaisosastonhoitaja Uski Erika, sairaanhoitaja ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOS Niemelä Jussi, erikoislääkäri TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Kliinisen neurofysiologian yksikkö Dalén Johanna, sairaanhoitaja Ilvola Sini, laboratoriohoitaja Räisänen Anna-Maria, laboratoriohoitaja Siltanen-Lehtovaara Sarita, sairaanhoitaja Tykslab Manelius Maiju, hallinnollinen osastonhoitaja Mäkelä Minna, hallinnollinen osastonhoitaja Nuutinen Alexandra, laboratoriohoitaja Salo-Tuominen Krista, laboratoriohoitaja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Keihäs Jaana, toimistosihteeri Laaksonen Riikka, röntgenhoitaja Lehtimäki Leena, röntgenhoitaja Mäkinen Sanna, röntgenhoitaja Söderholm Tuukka, röntgenhoitaja Vahalahti Eeva, röntgenhoitaja Varsinais-Suomen lääkehuolto Heinonen Tuija, farmaseutti PSYKIATRIAN TULOSALUE Aikuispsykiatrian tulosyksikkö Keskinen Tuuli-Maria, sairaanhoitaja Mäkinen Essi, sairaanhoitaja Mäntynen Mari, fysioterapeutti Niemelä Johanna, sairaanhoitaja Peltomäki Taru, sairaanhoitaja Takatupa Sami, sairaanhoitaja Tiisanoja Pirjo, sairaanhoitaja Tuomisalo Mari, sairaanhoitaja Virkki Maria, sairaanhoitaja Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Manninen Hanna, apulaisylilääkäri maaliskuuta tarkastettiin Turun yliopistossa TtM Heljä Lundgrén-Laineen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Välitön päätöksenteko ja tiedontarpeet tehohoidon koordinoinnissa. Lundgrén- Laine toimii suunnittelijana VSSHP:n hoitotyön toimistossa. Väitös kuuluu hoitotieteen alaan. 5. huhtikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa FM Olli Eskolan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Fluori ja 18-fluori radiolääkevalmistuksessa. Eskola työskentelee erikoistutkijana Valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitös kuuluu kemian alaan. 19. huhtikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Tuulia Avorannan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Valikoitujen merkkiaineiden ennusteellinen merkitys paksu- ja peräsuolisyövässä. Avoranta toimii tutkijana Tyksin syöpätautien klinikalla. Väitös kuuluu syöpätautien ja patologian alaan. KIITOS Tuhannet kiitokset kaikille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle. Sirpa Peltomaa Arvostettu kansainvälinen palkinto Peter Boströmille Tyksin urologian ylilääkäri, dosentti Peter Boström on saanut arvostetun Crystal Matula -palkinnon. Se ojennettiin hänelle EAU:n eli Euroopan urologiyhdistyksen kongressissa Milanossa maaliskuun puolivälissä. Palkinto myönnetään vuosittain lupaavalle alle 40-vuotiaalle akateemiselle urologille. Se jaettiin 16. kertaa ja tuli Pohjoismaihin nyt toisen kerran. Palkinnon arvo on euroa. Peter Boström on erikoistunut urologisten syöpien kuten eturauhasen, munuaisen, virtsarakon ja kivesten kokonaisvaltaiseen hoitoon, jossa kirurgia yhdistyy syövän hoitoon. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan on virtsarakon syövän ja kiveksen syövän kirurginen hoito Hospitaali 15

16 16 Hospitaali 2013 Taidekoordinaattori Matti Tainio on vastannut T-sairaalan taideprojektista. Kuvassa myös Petri Eskelisen teos Auringon tutkija. Juha-Allan Ekholm takanaan valokuva X-files Jyrkkälässä sarjasta Figuurikaupunki. Tiina Vainio ja maalauksensa kokonaisuudesta Pikku aarteita. Taide rikastuttaa sairaalan arkea Teksti ja kuvat Markku Näveri Meillä on hieno sairaala ja siellä hieno taidekokoelma, kiteytti taidekoordinaattori Matti Tainio maaliskuun 19. päivänä pidetyssä tilaisuudessa, jossa Tyksin T-sairaalan laajennuksen taidetta esiteltiin itse tekijöille eli taiteilijoille, joiden teoksia sairaalaan on hankittu. Erika Adamsson maalaussarjansa Lähiömaisema edessä. Laajennusosan taidehanke alkoi keväällä 2008 ja päättyy tänä keväänä. Tuloksena T-sairaalassa on yli 200 yksittäistä taideteosta tai taiteilijan suunnittelemaa kokonaisuutta. Pienimuotoisten sarjallisten teosten yksittäiset kappaleet mukaan lukien teoksia on yli 500. Taitelijat on valittu mukaan kilpailujen, vapaan teoshaun sekä taidekoordinaattorin ehdotusten pohjalta. Teoksia on 26 taiteilijalta, joista suurin osa asuu ja työskentelee Varsinais-Suomessa. Matti Tainio kertoo taiteen hankkimiseen olleen monia syitä: Tärkein syy varmaankin on potilaiden, vierailijoiden ja henkilökunnan viihtyvyyden parantaminen taideteosten avulla. Teokset tuovat sairaalaan tuulahduksen muusta elämästä ja toivottavasti vievät ajatukset edes hetkeksi pois omista vaivoista ja murheista. Toisekseen T-sairaalan tilojen ja sisustuksen suunnitteluun on panostettu erityisen paljon, ja laadukasta sisustusta on mielekästä täydentää taiteella. Ei vain seinillä Teokset on sijoitettu sinne, missä niistä on iloa mahdollisimman monelle. Niitä on kaikissa vuodeosastojen potilashuoneissa, useimmissa odotustiloissa ja auloissa. Lisäksi taidetta voi ihastella hoitotiloissa, pesuhuoneissa ja hisseissä. Seinien lisäksi teoksia on sijoitettu lattiaan ja kattoon. T-sairaalan taide on suomalaista nykytaidetta. Prosenttiperiaatteen hengessä teokset on hankittu taiteilijoilta, joiden taiteellinen työskentely on aktiivisessa vaiheessa. Lisäksi hankintoja on painotettu varsinaissuomalaiseen taiteeseen. Suuri osa teoksista on perinteisiä seinälle ripustettavia tauluja: maalauksia, grafiikkaa ja valokuvia, joiden ripustuspaikkaa voidaan tarvittaessa vaihtaa. Näin niille voidaan helposti löytää uusi paikka sairaalan toiminnan muuttuessa. Osa taiteesta on toteutettu kiinteänä osana sairaalarakennusta. Näitä teoksia ovat erilaiset kaakeleihin (Erika Adamsson, Teija Lehto, Merja Ylitalo), lattiamateriaaleihin (Katriina Bergström, Ami Lindholm) sekä kattolevyihin (Sirkku Ketola) toteutetut teokset. Lisäksi teoksia on myös kiinteissä, taustavalaistuissa vitriineissä eri puolilla laajennusosaa (Kati Immonen, Ismo Luukkonen, Katja Syrjä). Myös pääaulan uusien hissien seinät on päällystetty taidemateriaalilla (Heini Aho). Saaristosta lähiöihin Tainion mukaan taidehankkeen ideana on ollut tuoda T-sairaalaan teoksia, jotka muistuttavat sairaalan ulkopuolisesta elämästä luonnosta, kaupungista ja kodista. Useat luontoaiheiset teokset liittyvät saaristoon (Marjatta Nuoreva, Pive Toivonen, Ismo Reponen), kaupunkielämää näytetään Turun lähiöiden kautta (Erika Adamsson, Juha-Allan Ekholm), ja koti tulee teoksiin yksityiskohtina ja tuttuina esineinä (Teija Lehto, Erika Adamsson). Muutamat teokset viittaavat T-sairaalan paikkaan ja sen historiaan Kupittaan saven tonttina. Joissain teoksissa yhteys on selvä, toisissa salavihkaisempi (Katja Syrjä, Paula Ollikainen, Ismo Luukkonen). Teosten sisällössä on pyritty huomioimaan sairaalan erityisolosuhteet: potilaiden kunto ja pääosin lyhyt sairaalassaoloaika, mutta myös henkilökunta, joka viettää työpaikallaan suuren osan vuodestaan. Teosten pitäisi avautua helposti lyhyessäkin ajassa, mutta kyllä niistä tulisi löytyä sellaistakin katsottavaa, joka ei aivan aluksi kiinnitä huomiota. Tämä on ollut hankintojen aikana ajatuksissa pidetty toive, jonka toteutumisen vasta sairaalan toiminnan aika näyttää T-sairaalan taiteilijat: Erika Adamsson, Heini Aho, Katriina Bergström, Juha-Allan Ekholm, Saara Ekström, Petri Eskelinen, Janne Gröning, Kati Immonen, Sirkku Ketola, Teija Lehto, Ami Lindholm, Ismo Luukkonen, Tarja Malinen, Marjatta Nuoreva, Sandra Nyberg, Paula Ollikainen, Salli Partanen, Jarkko Rantanen, Ismo Reponen, Hannele Romppanen, Katja Syrjä, Tea Tikka, Pive Toivonen, Tiina Vainio, Vesa Väärä, Merja Ylitalo

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 15.08.2014 ELOKUU 2014 Avoinna arkisin ti - pe klo 10-12, lisäksi ke 6.8. ja 20.8. klo 16-18 Aila Schwartzin valokuvanäyttely Ke 20.8. klo 13.00-15.00 Peli-iltapäivä,

Lisätiedot

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Etelä-Karjalan keskussairaalassa Päivi Virtanen, osastonhoitaja Eksote Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Perustettu v.

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09. Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.2015 TAUSTAA Leikkaussalihoitaja n. 20 vuotta Päikissä 15 vuotta

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot