TuuliWatti Oy Tornion Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistohanke. Tiivistelmä mahdollisista ympäristövaikutuksista

Transkriptio

1 Tiivistelmä mahdollisista ympäristövaikutuksista

2 TuuliWatti Oy, Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa yhteensä 8 voimalayksikön tuulivoimapuiston Tornion Kitkiäisvaaran alueelle (alustava layout seuraavalla sivulla) Voimalat olisivat tehoiltaan 2,5-3 MW ja siiven pituus m Tornivaihtoehtoina ovat noin m korkeat teräslieriö- tai teräsristikkotornit Finavian ( ) mukaan alin lentoestekorkeus Kitkiäisvaaran alueella on 461 m Perustamistaso on n m, jolloin alin lentoestekorkeus ei rajoita voimaloiden rakentamista TuuliWatti Oy:n Porin Tahkoluodon 3 MW voimala 100 m korkealla hybriditornilla ja 50 m siivillä. Esimerkkikuva Saksa sta napakorkeudeltaan 142 m korkeista teräsristikkotorneilla olevista 2,5 MW tuulivoimaloista, siipi 50 m.

3 Asutus Kitkiäisvaara: Lähin asutus sijaitsee Mustajärven kylässä, noin 1,4-1,7 km päässä, noin 12 asuinrakennusta Palovaaran ja Ryynäsenpään kyläasutukseen on matkaa noin 2,9-4 km Tornionjokivarteen, Saukkolanpään-Korpikylän-Vonkavaaran kyläasutukseen on matkaa noin 3,5-4,5 km Ruotsin puolen Korpikylän asutus sijoittuu lähimmillään noin 6-6,5 km päähän 3-4

4 Luonto Lähimmät Natura alueet: Hurujärvi Iso-Mustajärvi FI (SCI ja SPA) Pesivän linnuston perusteella järvet ovat valtakunnallisesti arvokkaita lintuvesiä ja niillä on myös kohtalainen merkitys muutonaikaisena ruokailu- ja levähdysalueena Kitkiäisvaaralta on matkaa Iso-Mustajärvelle lyhimmillään noin 1,6 km ja Hurujärvelle noin 2,2 km Vaarajänkkä-Rovajänkkä FI (SCI), matkaa lyhimmillään noin 12 km Sattavuoma FI (SCI), matkaa lyhimmillään noin 10 km Runtelin lehto FI (SCI), matkaa lyhimmillään noin 13,5 km Karunginjärvi FI (SPA), matkaa lyhimmillään noin 8 km Heinivuoma-Pietinvuoma FI (SCI), matkaa lyhimmillään noin 15 km Kainuunkylän saaret FI (SCI ja SPA), matkaa lyhimmillään noin 13 km Muut lähiseudun Natura 2000 alueet sijaitsevat yli 20 km päässä Kitkiäisvaaran-Palovaaran alueelta Alueelta tullaan laatimaan kesällä 2011 luontoinv entointi, jossa kartoitetaan voimalapaikkojen ja niiden lähiympäristön luontotyypit sekä havainnoidaan alueen linnustoa/eläimistöä Maastokäynnillä kesällä 2010 havaittiin Kitkiäisvaaran lakiosissa rakka kivikoita (muinaisia rantamuodostumia), joita voidaan pitää MetsäL 10 mukaisina erityisen merkittävinä luontotyyppeinä Tuulivoimalaitokset sijoitetaan edustavimpien rakkakivikoiden ulkopuolelle Alueet ovat kokonaisuudessaan tehokkaassa metsätalouskäytössä, pääosin hakkuualueita, taimikoita ja nuoria ka svatusmetsiä, kosteikkojuotit on pääosin ojitettu < Kitkiäisv aaran rakkakiv ikkoa

5 Linnusto Lapin lintuvesityöryhmän mietinnössä Lapin lintuvedet suojelun, hoidon ja käytön järjestäminen (Lapin ympäristökesku s ) todetaan Hurujärven Iso-Mustajärven alueen osalta seuraavaa: Järvien linnustoon kuuluu liki kolmekymmentä kosteikoille ominaista lajia, joiden yhteenlaskettu parimäärä on lähes 300. Lintudirektiivin lajeista alueella pesivät mustakurkku-uikku, joutsen, uivelo, sinisuohaukka, suoku kko, liro, pikkulokki ja lapintiira. Uhanalaisia lajeja on kaksi ja silmälläpidettäviä yksi laji. Pesimälinnuston suojelupistearvosta lähes puolet muodostuu vesilinnuista ja neljännes lokkilinnuista, kahlaajien osuus on noin viidennes. Järvillä on maakunnallista merkitystä muuttolintujen levähdysalueena. Alueella on merkitystä myös sulkasadon aikaisena kerääntymisalueena ja pesimäaikaisena ruokailualueena. Ja edelleen: Iso Mustajärven avovesiala on pienentynyt järvenlaskujen seurauksena viidennekseen alkuperäisestä. Järvillä metsästetään jonkin verran, muu käyttö on hyvin vähäistä. Valtakunnallisessa selvityksessä kunnostettavien kosteikkojen tärkeysjärjestykse ssä kohde on sijalla 108. Viranomaisneuvottelussa lapin ely-kesku ksessa ke skusteltiin Kitkiäisvaaran asemasta muuttolintujen reitillä, ko ska läheinen Tornionjokilaakso on yksi lintujen päämuuttoreitti. Karunginjärvellä voi muuttoaikana olla levähtämässä ja ruokailemassa tuhat joutsenta ja parituhatta sorsalintua. Kitkiäisvaara on päämuuttoreitiltä sivussa noin 4 km. Lähin muuttohaukan pesäreviiri on noin 4 km päässä. Muuttohaukka saalistaa pääasiassa suoalueilla. Maa- tai merikotkan tai suurten haukkojen pesimäreviirejä ei ole tiedossa Kitkiäisvaaran lähialueilla (Pekka Herva, suullinen tiedonanto ). Tuulivoimapuisto ja sen sähkönsiirtolinja ei sijoitu Hurujärven ja Iso-Mustajärven linnuston järvien väliselle siirtymisreitille. Pentti Rauhalan (suullinen tiedonanto ) mukaan Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistohankkeesta on keskusteltu Xenus ry:ssä ja siellä on todettu, että hankealue sijoittuu sivuun Tornionjokivarren muuttoväylältä. Xenus ry:n mukaan hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen linnustoon.

6 Kaukomaisema Kitkiäisvaara kohoaa noin metriä ympäristöään korkeammalle loivapiirteisenä vaarana, joka ei kuitenkaan näy erityisen selvästi kaukomaisemassa mistään suunnasta Kitkiäisvaara kohoaa korkeimmillaan hieman yli 130 m merenpinnasta ja suunnitellut voimaloiden perustukset sijoittuvat noin metrin korkeudelle Kitkiäisvaaran lounaispuolella, Tornionjokivarressa on 124,4 m korkea lähes pohjoiseteläsuuntainen ja jyrkkäpiirteinen Nivanvaara, joka peittää Kitkiäisvaaran näkyvistä usean kilometrin matkalla Suomen ja Ruotsin puolen jokirannan asutukselta Nivanvaara näkyy Kitkiäisvaaraa laajemmalla alueella kaukomaisemassa loivapiirteisten metsäalueiden yläpuolelle kohoten; Nivanvaara hallitsee näkymiä jokivarren maisemassa Kitkiäisvaaran laakea laki näkyy kaukomaisemassa maantielle lyhyellä matkalla Iso-Mustajärven eteläpuolelta Ryynäsenpäästä (kuva 1) ja vain paikoin Suomen puolen Korpikylältä (kuva 2) Noin 5 km päässä alueen eteläpuolella kulkevalta Aapajärven tieltä tarkasteltuna Kitkiäisvaara jää kokonaan metsän taakse Ruotsin puolen Korpikylän pohjoisosasta katsoen Kitkiäisvaaran kaukainen (yli 6 km) laakea laki kohoaa juuri ja juuri metsän yläpuolelle (kuvat 3 ja 4) Kuvasovitteet on tehty kolmelta paikalta, Suomen puolelta Ryynäsenpäästä ja Korpikylältä sekä Ruotsin Korpikylältä Kuvasovitteissa on näkymät sekä 120 m korkealla teräslieriötornilla varustetuin voimaloin (kokonaiskorkeus m) ja 150 m korkealla teräsristikkotornilla varustetuin voimaloin (kokonaiskorkeus n. 200 m)

7 Kaukomaisema, näkymiä Suomen puolelta Kuva 1. Näkymä Ryynäsenpään suoralta kohti Kitkiäisvaaraa. Vaara näkyy tältä paikalta juuri ja juuri metsän reunan yläpuolelle kohoavana laakeana metsäalueena. Kuva 2. Näkymä E78-tieltä Korpikylältä kohti Nivanpäätä ja Kitkiäisvaaraa. Kitkiäisvaaran laakea laki kohoaa hieman etualan metsän yläpuolelle.

8 TuuliWatti Oy Kaukomaisema, havainnekuvia Suomen puolelta Kuva 1A. Havainnekuva Ryynäsenpään suoralta kohti Kitkiäisvaaraa. 120 m korkealla teräslieriötornilla varustetut voimalat näkyvät metsän yläpuolella suoran päässä. Kuva 1B. Havainnekuva Ryynäsenpään suoralta kohti Kitkiäisvaaraa. 150 m korkealla teräsristikkotornilla varustetut voimalat näkyvät metsän yläpuolella suoran päässä.

9 TuuliWatti Oy Kaukomaisema, havainnekuvat Suomen Korpikylältä Kuva 2A. Havainnekuva E78-tieltä Korpikylän peltoauksean kohdalta kohti Kitkiäisvaaraa. Kuvasovitteessa 120 m korkealla teräslieriötornilla varustetut voimalat. Kuva 2B. Havainnekuva E78-tieltä Korpikylän peltoauksean kohdalta kohti Kitkiäisvaaraa. Kuvasovitteessa 150 m korkealla teräsristikkotornilla varustetut voimalat.

10 Kaukomaisema, havainnekuvat Suomen Korpikylältä Kuva 2C. Havainnekuva E78-tieltä Korpikylän peltoauksean kohdalta kohti Kitkiäisvaaraa. Kuvasovitteessa 120 m korkealla teräslieriötornilla varustetut voimalat. Osasuurennos edellisen sivun havainnekuvasta.

11 Kaukomaisema, näkymiä Ruotsin Korpikylältä Kuva 3. Näkymä Ruotsin puolen Korpikylän pohjoisosasta peltoaukean ja Tornionjoen yli kohti Suomen Korpikylää. Nivavaara erottuu selkeästi näkymässä. Kitkiäisvaara 6-6,5 km:n päässä erottuu juuri ja juuri Viitavaaran ja metsän takaa laakeana kohoumana. Kuva 4. Osasuurennos näkymästä Tornionjoen yli kohti Viitavaaraa ja Kitkiäisvaaraa n. 200 m kuvan 5 ottopaikalta etelään. Kitkiäisvaara näkyy osittain Viitavaaran takaa.

12 TuuliWatti Oy Kaukomaisema, havainnekuvat Ruotsin Korpikylältä Kuva 3A. Havainnekuva Ruotsin puolen Korpikylän pohjoisosasta peltoaukean ja Kuva 3B. Havainnekuva Ruotsin puolen Korpikylän pohjoisosasta peltoaukean Tornionjoen yli kohti Suomen Korpikylää. Kuvaan on sijoitettu 120 m ja Tornionjoen yli kohti Suomen Korpikylää. Kuvaan on sijoitettu teräslieriötornilla varustetut tuulivoimalat. 150 m teräsristikkotornilla varustetut tuulivoimalat.

13 Alueidenkäyttö Länsi-Lapin seutukaavassa (ote ohessa) alue on varustettu merkinnällä MT 5068 (Martimon lohko, puuntuotantoalue) Noin 1,5-2 km päässä suunnitellun tuulivoimapuiston eteläpuolella on kaksi kosteikkoa merkinnällä SL 4086 (Hurujärvi ja Iso-Mustajärvi, varausperusteena lintuvesien suojeluohjelma VNp ja Natura VNp ) Noin 2,5-3 km Kitkiäisvaaralta itään on Palovaaran kylä (AT 339), noin 4 km Kitkiäisvaaralta länteen Tornionjokivarressa on Korpikylän kylä (AT 335) ja noin 6 km Kitkiäisvaaralta etelään on Aapajärven kylä (AT 340)

14 Alueidenkäyttö Alueella on voimassa Tornion yleiskaava (ote ohessa) Kitkiäisvaaralla on yleiskaavamerkintä tv/st (tuulivoimalan suunnittelutarvealue) Mustajärven kyläalueella ja läheisten maanteiden varrella on AT-3 alueita (kyläalue vähintään 5 km etäisyydellä palvelukylistä). Mustajärven alueella on myös paikallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (sk/p) Kitkiäisvaaran alueella on tiedossa olevia muinaisjäännöksiä (sm). Alueella tullaan toteuttamaan arkeologinen inventointi ja arvokkaiden luontokohteiden kartoitus kevään-kesän 2011 aikana ennen tarkempaa voimalapaikkojen suunnittelua Iso-Mustajärven ja Hurujärven alueet on yleiskaavassa merkitty SL-alueiksi (luonnonsuojelualue)

15 Tuulivoimaloiden meluvaikutukset Kitkiäisvaaran alueella ei ole tehty melumallinnusta Vertailevana mallinnuskohteena käytetään TuuliWatti Oy:n Porin Peittoon tuulivoimapuiston YVAmenettelyssä tehtyä melumallinnusta 140 m korkealle ristikkojalkatornille ja 2,5 MW Fuhrländerin voimalalle, jonka lähtömelutaso on valmistajan mukaan 104,1 db Tuulivoimaloiden melu ei ole luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista. Äänen voimakkuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimalan suunnasta, vastatuuleen ääni kantautuu paljon heikommin. Hyvin lähellä voimalaa voidaan äänestä erottaa yksittäisen tuulivoimalan lavan aiheuttama ääni. Melumallinnuksessa tuulen nopeudeksi on valittu 8 m/s. Pienemmillä tuulen nopeuksilla tuulivoimaloiden melu vähenee, kuten myös luonnossa ilmenevä taustamelu. Tuulen nopeuden kasvaessa tuulivoimaloiden melu voimistuu, mutta yli 10 m/s tuulen nopeuksilla ympäristön taustamelu on jo niin voimakasta, että se peittää alleen tuulivoimalaitoksien äänen. Porin Peittoon metsäisessä maastossa tehty melumallinnus osoitti db melutason ulottuvan noin 150 metrin säteelle voimalasta ja db melutaso ulottuu enimmillään noin metrin päähän voimalasta. Teoreettisen melutarkastelun perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso ei tule ylittämään Kitkiäisvaaran läheisyydessä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asetettuja melutason ohjearvoja, jotka asumiseen käytetyillä alueilla ovat päiväsaikaan 55 db ja yöaikana 50 db ja loma-asumiseen käytetyillä alueilla ovat päiväsaikaan 45 db ja yöaikana 40 db

16 Tuulivoimaloiden vilkkumisvaikutukset Kitkiäisvaaran alueella ei ole tehty vilkkumismallinnusta. Vertailevina mallinnuskohteina käytetään TuuliWatti Oy:n Porin Peittoon tuulivoimapuiston YVA-menettelyssä tehtyä vilkkumismallinnusta 140 m korkealle ristikkojalkatornille ja 2,5 MW Fuhrländerin voimalalle, jonka siipien pituus on 50 m se kä Iin Olhavan tuulivoimapuiston vaikutusarvioinnin yhteydessä tehtyä vilkkumismallinnusta 100 m korkealle teräslieriötornille ja 3 MW WinwinD:in voimalalle, jonka siipien pituus on 50 m. Mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esim. puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuksessa. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvan varjon vaikutukset koetaan subjektiivisesti; herkät henkilöt voivat kokea sen häiritsevänä, toisia henkilöitä se ei taas häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tahi onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen: Mikäli sää on pilvinen tai tuulen suunta painaa roottorin tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Ilmiötä ei luonnollisesti esiinny tyynellä säällä kun tuulivoimala on pysähdyksissä. Varjo ulottuu pisimmälle, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksa ssa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen varjostus, Real Case). Muissa kaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen varjostus, Real Case). Porissa tuulivoimaloiden vilkkumisvaikutus 1-9 tuntia vuodessa ja Iissä vilkkumisvaikutus 1-8 tuntia vuodessa ulottui kauimmillaan 1,5-2 km päähän voimaloista Porissa vilkkumisvaikutus tuntia vuodessa ulottui noin metrin päähän voimaloista ja Iissä vilkkumisvaikutus 9-29 tuntia vuodessa ulottui kauimmillaan metrin päähän voimaloista Teoreettisesti vilkkumisvaikutus 1-9 tuntia vuodessa voisi eteläisimmän voimalan osalta ulottua Mustajärven kylän alueelle, mutta käytännössä kylän asutuksen ja Kitkiäisvaaran välinen alue on peitteistä metsäaluetta ja Kitkiäisen lakialueet eivät näy Mustajärvelle. Mustajärven kylä sijoittuu lounaaseen eteläisimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Mahdollinen vilkkumisvaikutus kohdistuisi Mustajärvelle kesäaikaan varhaisina aamuyön tunteina, mikäli aurinko näkyy vaaran takaa (ei pilvessä) ja mikäli voimala näkyy katselupisteeseen auringon ja katsojan välissä ja mikäli voimala on toiminnassa ja mikäli tuulen suunta on noin katseluakselin suuntainen (eteläinen-läntinen tai pohjoinen-koillinen).

17 Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston sähköntuotanto siirretään keskijännitteellä (20 tai 30 kv ilmajohto) Tornionjokilaakson Sähkö Oy:n 110 kv johdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulipuiston liittämiseksi korkeajänniteverkkoon (kuva s. 3). Keskijännitteinen yhdysjohto voidaan sijoittaa sopimuksemme mukaisesti koko matkallaan vuokrasopimuskumppanimme metsäpalstalle, joka ulottuu Kitkiäisvaaralta voimajohdolle. Sähkönsiirtoon liittyvistä menettelyistä on alustavasti sovittu Torniojokilaakson Sähkö Oy:n kanssa käymässämme neuvottelussa Kitkiäisvaaran tuotantoalueen sisäinen keskijännitteinen sähköverkko toteutetaan maakaapelein. < Nykyaikainen keskijännitteinen johtoyhteys rakennetaan eristetyin johtimin kapeassa johtokäytävässä. Tornionjokilaakson Sähkö > Oy:n vuonna 2010 uusima 110 kv johto, joka on toteutettu harustetuin yksijalkaisin teräspylväin. Tuulivoimapuisto liittyisi tähän johtoon.

18 Muut tuulivoimahankkeet lähistöllä TuuliWatti Oy:llä on kehitysvaiheessa lähialueilla seuraavat tuulipuistohankkeet: Iin Olhavassa (8 x 2,5 MW), toteutus todennäköisesti (4 rakennuslupaa voimassa, yleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo päättynyt, loput 4 voimalaa luvitukseen kesällä 2011) Tervolan Varevaaralla (10 x 2,5-3 MW), toteutus todennäköisesti 2012 (4 rakennuslupaa voimassa, yleiskaavaluonnos nähtävillä, loput 6 voimalaa luvitukseen kesällä 2011) Simon Putaankankaalla (3 x 2,5 MW) ja Simon Onkalossa (3 x 2,5 MW), yhteensä 6 rakennuslupaa voimassa, infran rakentaminen käynnistyy syöttötariffipäätöksen vahvistuttua EU:ssa, toteutus ) Iin Olhavan kohde sijoittuu noin 80 km päähän, Tervolan Varevaaran kohde noin 40 km päähän ja Simon Putaankangas ja Onkalo noin 70 km päähän suunnitellusta Kitkiäisvaaran tuulivoimapuistosta Tiedossa olevia muiden toimijoiden hankkeita lähiseudulla: Kemi, Ajos: toiminnassa oleva PVO:n tuulipuisto, 10 x 3 MW, etäisyys noin 55 km YVA-menettelyssä oleva PVO:n merituulipuisto Ajoksen edustalla, enintään 69 x 3-5 MW + maalle 3 x 3 MW, etäisyys noin 55 km Tornio, Röyttä: valmistumassa oleva Rajakiirin tuulipuisto, 8 x 3,6 MW, etäisyys noin 40 km