Jäkäläkartoitukset Etelä-Suomen luontopalveluiden alueilla vuonna 2012

Transkriptio

1 Kimmo Jääskeläinen Jäkäläkartoitukset Etelä-Suomen luontopalveluiden alueilla vuonna 2012 Jurmon lepikkoa (kuva Kimmo Jääskeläinen) Raportti (asianumero MH 6826/41/2012) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi/Pohjanmaa/Lappi

2 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä- JULKAISUAIKA Suomi/Pohjanmaa/Lappi LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 6826/41/2012 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA JA NIMI NATURA 2000-ALUEEN NIMI JA KOODI Niukkala (FI ), Haapasaari-Luhtanen-Majaluhta (FI ), Pyhäniemi (FI ), Kyyvesi (FI ), Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaari (FI ), Korsunmäki-Keinälänniemi (FI ), Kolmisoppi-Neulamäki (FI ), Laivonsaari (FI ), Kolin kansallispuisto (FI ), Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI ), Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne (FI ), Medvastö- Stormossen (FI SCI, SPA), Saaristomeri (FI ), Houtskarin lehdot (FI ), Åvensorin lehto (FI ), Uudenkaupungin saaristo (FI ), Kemiönsaaren kalliot (FI ), Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue (FI ), Rekijokilaakso (FI ), Vanajaveden alue (FI ), Vanajaveden lintualueet (FI ), Isojärvi Arvajanreitti (FI ), Kärppäjärven alue (FI ) TEKIJÄ(T ) Kimmo Jääskeläinen JULKAISUN NIMI Jäkäläkartoitukset Etelä-Suomen luontopalveluiden alueella 2012 JULKAISUN TYYPPI Raportti Tiivistelmä Kartoituksen tavoitteena oli selvittää Luonnonhoito-Life kohteiden jäkälälajistoa sekä sen merkitystä kohteiden hoitotoimille. Kartoitettuja kohteita oli 23, ja ne sijoittuivat Etelä- Suomen luontopalvelujen alueelle. Maastotyöt tehtiin kesä-lokakuussa. Kartoitukseen käytettiin noin 200 tuntia ja kartoitetun alueen pinta-ala oli yhteensä noin 295 hehtaaria. Kartoituksissa kertyi havaintoja 103 taksonista. Suojeltavia lajeja löytyi yhteensä 18, näistä kaksi vaarantuneita (VU), 14 silmälläpidettävää (NT) ja seitsemän alueellisesti uhanalaista (RT) lajia. Löydettyjen indikaattorilajien määrä oli yhteensä 23, näistä osa kuuluu edellä mainittuihin luokkiin. Lisäksi Saaristomeren kohteeseen kuuluvasta Jurmosta löytyi raidanisokarpeeseen (Parmelia sulcata s. lato) kuuluva, eteläinen, Suomesta aiemmin löytämätön taksoni. Lajistollisesti parhaita kohteita olivat Kolin alue, Laivonsaari ja Kyyvesi. AVAINSANAT MUUT TIEDOT SUOSITELTAVA VIITTAUS Jääskeläinen, Kimmo 2012: Jäkäläkartoitukset Etelä-Suomen luontopalveluiden alueella Raportti. Metsähallitus, luontopalvelut, Etelä-Suomi. 59 s. SIVUMÄÄRÄ 59 s. KIELI suomi JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA - 3

3 Sisällys 1 Johdanto Kartoituskohteet Kartoitusmenetelmät Yhteenveto tuloksista Life-toimenpidesuunnittelukohteiden tulokset Saaristomeri Houtskarin lehdot Åvensorin lehto Uudenkaupungin saaristo, Liesluoto Kemiönsaaren kalliot Rekijokilaakso Tammisaaren ja Hangon saariston ja pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Medvastö-Stormossen Vanajaveden alue Vanajaveden lintualueet Isojärvi-Arvajanreitti Kärppäjärven alue Pyhäniemi Haapasaari-Luhtanen-Majaluhta Kyyvesi Kolmisoppi-Neulamäki Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaari Laivonsaari Korsunmäki-Keinälänmäki Niukkala Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Huurulampi-Sammakkolampi-Huurunrinne Kolin kansallispuisto Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Kartoituskohteilta löydetyt lajit

4 1 Johdanto Jäkälälajiston kartoitus tehtiin osana Luonnonhoito-LIFE hanketta. Lajistokartoitus toimii perustietona alueille laadittaville luonnonhoitosuunnitelmille, Kyyvedellä ja Kärppäjärvellä kartoitukset palvelevat myös alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Tavoitteena oli kartoittaa alueiden jäkälälajisto niin hyvin, että jäkälät voidaan huomioida kohteiden luonnonhoidossa asianmukaisesti. Pääasiallisesti etsittiin uhanalaisia, silmällä pidettäviä, EU:n luontodirektiivin ja Suomen vastuulajeja. Myös muihin luonnonsuojelullisesti merkittäviin lajeihin, kuten indikaattorilajeihin, kiinnitettiin erityistä huomiota. 2 Kartoituskohteet Kartoitettavat kohteet olivat Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden alueella olevia Luonnonhoito-Life kohteita, ja erityisesti hoidettaviksi suunniteltavia kuvioita. Kartoitettavat kohteet olivat valinneet näiden alueiden hoidosta vastaavat henkilöt, ja heidän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen useimmilla kohteilla tarkentuivat ne kuviot, joihin jäkäläkartoitus oli mielekästä keskittää. Muutamalla kohdealueella, Kärppäjärvellä, Kolilla, Tammisaaressa ja Medvastössä, on tehty aiemmin jäkäläkartoituksia, vaikkakaan ei varsinaisilla Lifehoitokuvioilla. Kaikille kohteille on suunnitteilla hoitotoimia, useimmiten kuusen poistoa. Valtaosa Life-kuvioista oli käsiteltyä metsää. Varsinaista luonnonmetsää oli vähän. Tavoitteena oli kartoittaa Life-hoitokuvioiden merkittäviä jäkäliä sekä pohtia hoitotoimien vaikutuksia jäkälälajistoon. Kartoituksen tehokkuutta on arvioitu kohdekohtaisesti viisiportaisella asteikolla. 1 kokonaisuudessaan erittäin hyvin kartoitettu kohde, uusintakartoituksissa ei todennäköisesti löytyisi uutta lajistoa juurikaan 2 koko kohde hyvin kartoitettu jonkin tietyn resurssin/mikrohabitaatin osalta, mutta muita resursseja/mikrohabitaatteja katsottu vain satunnaisesti 3 kohteen tietyt osat (jotka näkyvät tallennetussa jäljessä) hyvin kartoitettu kaikkien resurssien/mikrohabitaattien osalta 4 kohteen tietyt osat (jotka näkyvät tallennetussa jäljessä) hyvin kartoitettu tietyn resurssin/mikrohabitaatin osalta, mutta muita resursseja katsottu vain satunnaisesti 5 kohteella on käyty vain pikaisesti, eikä lajistosta ole saatu selkeää kuvaa. Etelä-Suomessa kartoitettavia kohteita oli yhteensä 23 ja ne sijaitsivat Etelärannikon, Hämeen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella; kasvillisuuslohkoilla 1b-2b sekä Varsinais-Suomen (V), Uudenmaan (U), Etelä-Hämeen (EH), Etelä- Savon (ES, sisältää Laatokan Karjalan, LK), Pohjois-Savon (PS) ja Pohjois-Karjalan (PK) eliömaakunnissa. Tiedot kartoituskohteista ja kartoituksista on koottu taulukkoon 1. 5

5 Taulukko 1. Kartoitusten kohteet, sijainti, kartoitettu pinta-ala, käytetty maastotyöaika sekä kartoitusten tekijä. Kartoituksen syy-sarakkeessa M= METSO, EI-M= ei METSO-biotooppi Kas v. lohko 1b Kunta Koodi Kohteen nimi syy Kartoittajat Parainen FI Saaristomeri EI-M, Life Sis. muita kuin MH:n alueita Kartoitettu pintaala, ha Maastotyöhön käyt. työaika, h Kartoi tustehokkuus 1b x 0, Jääskeläinen Parainen 1b 1b 1b 1b FI Saaristomeri M, Life x 46, Jääskeläinen Parainen Parainen Uusikaupunki Kemiön saari FI Houtskarin lehdot M, Life 5,7 6 3 Jääskeläinen FI Åvensorin lehto M, Life Jääskeläinen FI Uudenkaupungin M, Life 13,7 6 3 Jääskeläinen saaristo FI Kemiönsaaren kalliot M, Life x Jääskeläinen 1b Somero FI Rekijokilaakso M, Life 6,2 4 3 Jääskeläinen 1b Raasepori FI Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden M, Life x Jääskeläinen 1b FI Kirkkonummi merensuojelualue Medvastö- Stormossen M, Life 13,3 6 3 Jääskeläinen 2a Valkeakoski FI Vanajaveden alue M, Life 3,0 3 3 Jääskeläinen 2a Valkeakoski FI Vanajaveden lintualueet M, Life 3,2 4 3 Jääskeläinen 2a Kuhmoinen FI Isojärvi-Arvajanreitti M, Life 4,6 6 3 Jääskeläinen 2a Kuhmoinen FI Kärppäjärven alue M, Life 43, Jääskeläinen 2b Mäntyharju FI Pyhäniemi M, Life 6,3 3 3 Jääskeläinen 2b Mäntyharju FI Haapasaari-Luhtanen- Majaluhta M, Life x 3,8 3 3 Jääskeläinen 2b Mikkeli FI Kyyvesi M, Life 21,8 9 3 Jääskeläinen 2b Kuopio FI Kolmisoppi- Neulamäki M, Life x 4,2 3 3 Jääskeläinen 2b Kuopio FI Halmejoki- Karhonsaari- M, Life x 3,3 3 3 Jääskeläinen Potkunsaari 2b Kuopio FI Laivonsaari M, Life x 24, Jääskeläinen 2b Kuopio FI Korsunmäki- Keinälänmäki M, Life 4,7 5 3 Jääskeläinen 2b Parik- FI Niukkala M, Life 12,9 8 3 Jääskeläi- 2b 2b kala Parikkala, Kesälahti FI FI Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus nen M, Life Jääskeläinen Kontiolahti Huurunlampi- Sammakkolampi- Huurunrinne M, Life 12,2 8 3 Jääskeläinen 2b Lieksa FI Kolin kansallispuisto M, Life 5, Jääskeläinen yht. 295,

6 3 Kartoitusmenetelmät Epifyyttijäkälälajistosta huomattava osa on pieniä ja vaikeasti havaittavia rupijäkäliä, joiden määrittäminen on hidasta ja hankalaa, toisinaan jopa mahdotonta. Koko lajiston kartoittaminen laajoilla alueilla olisi kohtuuttoman työlästä, joten jäkäläinventoinneissa keskitytään yleensä rajatun lajiston etsimiseen. Tiettyjen indikaattorilajien sekä uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajiston avulla voidaan tehdä päätelmiä muun muassa kartoitetun alueen luonnontilaisuudesta ja laadusta jäkälien kannalta. Tässä jäkäläkartoituksessa keskityttiin indikaattorilajien (metsien luonnontilaisuutta ja suojeluarvoa ilmentävät lajit) sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien etsimiseen kartoituskohteilta. Indikaattoreina käytetyt lajit on valittu aiemmissa tutkimuksissa ja kartoituksissa (mm. Hyvärinen & Jääskeläinen 2007, Hyvärinen 2008, Jääskeläinen 2011) käytettyjen lajilistojen sekä kirjallisuuden (mm. Nitare 2000) ja useiden asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Indikaattorilajeihin sisältyy elinvoimaisten lajien lisäksi myös joukko uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja. Peruslajistosta kartoitettiin vain tiettyjä tavallisia epifyyttijäkäliä etukäteen laaditun listan perusteella (77 taksonia). Listan lajien esiintyminen kohteella noteerattiin rasti ruutuun periaatteella, mutta runsauksia ei laskettu. Muusta jäkälälajistosta tietoa kerättiin satunnaisesti. Muiden eliöryhmien uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit kirjattiin ylös havaittaessa. Harvinaiset epifyyttiset sammalet, kuten haavanriippusammal (Neckera pennata) on perinteisesti kuulunut etsittävien lajien joukkoon vanhojen metsien jäkäläinventoinneissa. Inventointi kohdistui epifyyttilajistoon ja niille soveltuviin mikrohabitaatteihin, muita mikrohabitaatteja, kuten kallioseinämiä inventoitiin vain satunnaisesti. Peruslajit kartoitettiin lukuun ottamatta Halmejokea, Kolmisoppea sekä Kärppäjärveä ja Kolin aluetta. Ensin mainittujen Life-hoitokuviot olivat niin pieniä, että yleiskartoitus oli tarpeeton. Kärppäjärven alueella on tehty vuonna 2008 ja Kolin alueella vuosina 2007, 2009 ja 2010 kartoituksia luonnonmetsäkuvioilla, ja tuolloin on kertynyt laajat peruslajilistat. Uusia peruslajeja ei tässä kartoituksessa näiltä viimeksi mainituilta alueilta löytynyt. Jäkäläkartoitusten perusperiaatteena oli kulkea järjestelmällisesti kartoitettavalla alueella ja tutkia epifyyttijäkälien kannalta potentiaaliset kasvualustat ja mikrohabitaatit. Tässä kartoituksessa kiinnitettiin erityistä huomiota Life-kuvioilla tehtävien erilaisten hoitotoimien vaikutuksia jäkälälajistoon. Tästä johtuen kartoituksen pääpaino oli selkeästi Lifehoitokuvioilla. Kartoituksessa löydetyt indikaattorilajit merkittiin muistiin kuviokohtaisesti tukkimiehen kirjanpidolla kymmeneen havaintoon asti. Uhanalaisista, silmälläpidettävistä ja alueellisesti uhanalaisista lajeista kirjattiin kaikki havainnot ja niistä tallennettiin gps:llä tarkat koordinaatit. Mielenkiintoisimmista, tunnistamatta jääneistä lajeista kerättiin maastossa näyte myöhempää määritystä varten. Määritystyö tehtiin pääosin Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseolla. Hankalien näytteiden määrityksessä avusti Juha Pykälä. Tärkeimmät näytteet tullaan tallentamaan museonäytteiksi Helsingin kasvimuseon (H) kokoelmiin. Kaikki lajihavainnot on tallennettu Excel-taulukkoon (MH_tulostaulukko_jäkälät_KJ_2012.xls), joka löytyy Metsähallituksen H-verkkolevyltä (H:\LP_lajisto\2012\Jäkälät\kimmoja). Kartoittaessa kuljet- 7

7 tu reitti tallennettiin gps-laitteella jälkitiedostoksi. Gps-pisteet ja jäljet on tallennettu Metsähallituksen H-verkkolevylle (H:\LP_lajisto\2012\Jäkälät\kimmoja). 4 Yhteenveto tuloksista Kartoituksissa kertyi havaintoja 103 taksonista. Suojeltavia lajeja löytyi yhteensä 18, näistä kaksi oli vaarantuneita (VU), 14 silmälläpidettävää (NT) ja viisi alueellisesti uhanalaista (RT) lajia. Löydettyjen indikaattorilajien määrä oli yhteensä 23, näistä osa kuuluu edellä mainittuihin luokkiin. Lisäksi Saaristomeren kohteeseen kuuluvasta Jurmosta löytyi vanhalta pihlajalta raidanisokarpeeseen (Parmelia sulcata s. lato) kuuluva, eteläinen, ilmeisesti vielä kuvaamaton, Suomesta aiemmin löytymätön taksoni. Erittely kartoituskohteilta löydetyn jäkälälajiston havaintomääristä on esitetty taulukossa 2. Kaikki kartoituskohteilta löytyneet lajit on esitetty liitteessä 1. Kartoituksen kokonaistulos on inventoidun lajiston suhteen monelta osin melko vaatimaton. Tämä selittyy pitkälti Life-hoitokuvioiden laadulla. 8

8 Taulukko 2. Yhteenveto kartoitetuista lajeista. Suojeltavat lajit: valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä silmälläpidettävät lajit. Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) ja indikaattorilajit (ind.) voivat sisältyä muihin luokkiin. *=ei peruskartoitusta (kts. luku 3). Kas v. loh ko Kunta Koodi Kohteen nimi syy Lajeja yhteensä Suojeltavat yhteen sä Erityi sesti suojeltavat Muut uhan alaiset NT RT Ind. 1b 1b 1b 1b 1b Parainen Parainen Parainen Uusikau punki Kemiön saari FI Saaristomeri Life FI Houtskarin lehdot Life FI Åvensorin lehto Life FI Life FI Kemiönsaaren kalliot Life b Somero FI Rekijokilaakso Life b 1b Uudenkaupungin saaristo Raasepori 2a 2a 2a 2a 2b 2b FI Vanajaveden alue Life FI Vanajaveden lintualueet Life FI Isojärvi-Arvajanreitti Life FI Kärppäjärven alue* Life 4* FI Pyhäniemi Life FI FI Tammisaaren ja Hangon Life saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuoje- lualue FI Medvastö-Stormossen Life Kirkkonummi Valkeakoski Valkeakoski Kuhmoinen Kuhmoinen Mäntyharju Mäntyharju Haapasaari-Luhtanen- Majaluhta Life b Mikkeli FI Kyyvesi Life b Kuopio FI Kolmisoppi-Neulamäki* Life 1* b Kuopio FI Halmejoki-Karhonsaari- Life 1* Potkunsaari* 2b Kuopio FI Laivonsaari Life b 2b 2b Kuopio FI Korsunmäki- Life Keinälänmäki b Parikkala FI Niukkala Life Parikkala, Kesälahti Kontiolahti FI FI Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Huurunlampi- Sammakkolampi- Huurunrinne* Life Life 7* b Lieksa FI Kolin kansallispuisto* Life 12* lajeja yhteensä

9 5 Life-toimenpidesuunnittelukohteiden tulokset 5.1 Saaristomeri Paraisilla sijaitseva Saaristomeren kohde muodostui Jurmon, Långholmin ja Bodön saarilla sijaitsevista Life-kuvioista. Taulukko 3. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot vuodelta Kas v. loh ko Kunta Koodi Kohteen nimi 1b Parainen Kartoitettu p-ala (ha) Maas totyö aika (h) Kartoitustehokk. syy Kartoittajat FI Saaristomeri Life 69, Jääskeläinen 200 m Kuva 1. Jurmo, YSA-kuviot ja kuljettu reitti punaisella. 10

10 Kuva 2. Jurmo, MH-kuviot 200 m 500 m Kuva 3. Långholm ja Bodö, reitti. 11

11 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Långholmin ja Bodön Life- ja muut kuljetut kuviot kartoitettiin kohtalaisen hyvin. Jurmon Lifekuviot ovat pääosin puutonta nummea, joten siellä kartoituksissa keskityttiin paljolti tervalepikoihin. Lajisto Taulukko 4. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 5. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Bacidea rubella punalehtojäkälä NT x 1 Calicium salicinum pajunnuppijäkälä NT x 1 Peltigera horizontalis nappinahkajäkälä NT x 1 Kohteesta löytyi kolme valtakunnallisesti silmälläpidettävää jäkälää, pajunuppijäkälä koivupökkelöltälångholmista ja Bodösta punalehtojäkälä vaahteralta sekä nappinahkajäkälä kallioseinämältä. Nämä lajit ovat myös indikaattorilajeja. Edellä mainittujen lisäksi merkittävänä voidaan pitää myös Jurmon Träsketin pohjoispuolisessa tervalepikossa, kuviolla 65.2 vanhalla pihlajalla kasvava, raidanisokarpeeseen (Parmelia sulcata) kuuluva, ilmeisesti vielä kuvaamaton taksoni, jota ei ole aiemmin havaittu Suomesta. Kyseistä taksonia on löydetty ainakin Etelä-Ruotsista. Tulosten arviointi Jurmon osalta tässä kartoituksessa keskityttiin lähinnä epifyyttilajistoon, koska saaren maajäkälistä on kertynyt varsin runsaasti tietoa ainakin Helsingin ja Turun kasvimuseoihin. Saaren kalkkimailla on hyvin omalaatuinen ja Suomessa harvinainen jäkälälajisto. Sekä Långholm että Bodö ovat kohtalaisen merkittäviä jäkälälajiston suhteen. Tärkeitä ovat saarien kalliojyrkänneseinämät sekä kallioalueiden väliset lehtomaiset metsät. Näiden metsien varttuessa niiden merkitys kasvaa entisestään. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Jurmon Life-hoitokuviot ovat pääosin puutonta ruohomaata. Monin paikoin kataja on vallannut paljon pinta-alaa. Varsinkin kalkkimaan jäkälät lajit hyötyisivät katajan harvennuksesta. Laidun- 12

12 nus tai yleensäkin kuvioiden avoimena pito hyödyntäisi maajäkälälajistoa. Kulotus sitä vastoin olisi melko haitallista, eikä sitä tulisi tehdä ainakaan kalkkimailla. Långholmin NE-kulman hoitokuvioiden 20 ja 22 männiköt ovat jo varsin harvoja, mutta nuorempia mäntyjä on mahdollista poistaa. Kuvion 63 eteläosassa ja kuvion 52 länsiosassa voi tehdä varsin vapaasti hoitotoimia ilman haittaa jäkälälajistolle. Sitä vastoin hoitokuvioilla 30, 30.1 ja 39 hoitojen tulisi olla hyvin varovaisia, korkeintaan kevyttä kuusen poistoa. Varttuneet lehtipuut ja pökkelöt tulisi kokonaisuudessaan säästää. Näillä kuvioilla on erittäin suuri potentiaali kehittyä jäkälälajiston kannalta erinomaisiksi metsiköiksi. Bodön W-rannan hoitokuvioilla voi tehdä männyn harvennusta, kuitenkin vanhimmat puut säilyttäen. Ainakin kuviolla 65 on jo tehty havaittavia hoitotoimia. Itäisemmällä hoitoalueella (kuviot 14, 14.1, 101) hoitojen tulisi olla erittäin varovaisia, alueen S-N -suuntaisella kostealla painanteella on hieno lehtipuusto. Yleisesti ottaen vanhimmat puut - erityisesti lehtipuut - ja kuolleet ja kuolevat pystypuut tulisi aina jättää hoitojen ulkopuolelle. 5.2 Houtskarin lehdot Kohteena oli Paraisten Houtskarin NW-puolella sijaitsevan Rosmanskärin hoitokuviot. Taulukko 6. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kas v. loh ko Kunta Koodi Kohteen nimi 1b Parainen Kartoitettu p-ala (ha) Maas totyö aika (h) Kartoitustehokk. Kartoittajat syy FI Houtskarin lehdot life 7,5 6 3 Jääskeläinen 200 m Kuva 4. Houtskarin lehdot, Rosmanskär, kuljettu reitti punaisella. 13

13 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot on inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 7. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 8. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Peltigera praetextata karstanahkajäkälä LC x 2 Ramalina fraxinea isorustojäkälä LC x 1 Alueelta löytyi kaksi indikaattorijäkälää. Tulosten arviointi Alueella oli kohtalaisen paljon kuollutta ja kuolevaa lehtipuustoa. Inventoitu alue on melko pieni, joten todennäköisesti siitä syystä merkittävien lajien määrä jäi pieneksi. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Hoitokuvioilla kuusen ja katajan poisto eivät haittaa jäkälälajistoa. Kuviolla 1 mahdollisten hoitotoimien tulisi olla erityisen varovaisia. Kallioiden väliset lehtipuuvaltaiset kuviot ovat hyvin potentiaalisia jäkälälajiston kehityksen kannalta. Yleisesti ottaen vanhimmat puut - erityisesti lehtipuut - ja kuolleet ja kuolevat pystypuut tulisi aina jättää hoitojen ulkopuolelle. 5.3 Åvensorin lehto Kartoituskohteena oli Hevonkackin keskiosissa sijaitsevat Life-hoitokuviot. Taulukko 9. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 1b Parainen FI Åvensorin lehto life KJ 14

14 200 m Kuva 5. Åvensorin lehto, Hevonkack, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 10. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Lajeja Havaintoja Taulukko 11. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Calicium salicinum pajunnuppijäkälä NT x 1 Ramalina sinensis suonirustojäkälä NT x x 1 Ramalina fastigiata nappirustojäkälä LC x 1 Ramalina fraxinea isorustojäkälä LC x 1 Kartoitetuilta kuvioilta löytyi kaksi valtakunnallisesti silmälläpidettävää jäkälää, joista toinen on myös alueellisesti uhanalainen (1b). 15

15 Tulosten arviointi Hevonkackin kartoitetut kuviot ovat tällä hetkellä kohtalaisia jäkälälajistoltaan, mutta erityisesti länsiosan lehtokuvioilla on suuri potentiaali kehittyä merkittävästi. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Itäisillä hoitokuvioilla (11, 19, 12, 17) kuusenpoisto ja kevyt taimikon harvennus eivät haittaisi jäkälälajistoa. Itärannan tervalepikko tulisi jättää sellaisenaan kehittymään. Hoitokuvion 37 länsipään tiheälle kuusikolle voi tehdä vapaasti hoitoja. Länsiosan lehtokuvioilla tehtävien hoitotoimien tulisi olla varsin varovaisia, nuorimpia kuusia voi hämärimmistä kohdin poistaa, jotta metsän valoisuus lisääntyisi. Alueen potentiaali on suuri jäkälälajiston kannalta. Vanhoihin puihin ei tulisi kajota. 5.4 Uudenkaupungin saaristo, Liesluoto Kartoitettu Liesluoto sijaitsee Uudenkaupungin luoteispuolella. Taulukko 12. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 1b Uusikaupunki FI Uudenkaupungin saaristo syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life 19,5 6 3 KJ 300 m Kuva 6. Uudenkaupungin saaristo, Liesluoto, kuljettu reitti punaisella. 16

16 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 13. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja 26 Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Alueelta ei löytynyt merkittävää lajistoa. Tulosten arviointi Alue ei ole tänä päivänä merkittävä jäkälälajiston suhteen, epifyyttilajisto ei ole kovin kehittynyttä. Toisaalta alueella on kohtalaisesti pökkelöitä ja kuolevaa puustoa, joten tulevaisuudessa tilanne todennäköisesti paranee huomattavasti. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Jäkälälajiston suhteen hoitokuvioilla voi tehdä monenlaisia hoitoja melko vapaasti, esimerkiksi kuusien poistosta ei ole haittaa jäkälille. Vanhempia puita ja pökkelöitä tulee varoa. Lisäksi soistumien reunojen muokkausta tulisi välttää. 5.5 Kemiönsaaren kalliot Kartoitettu alue on Svinbergetin kallion itäpuolinen lehtojen ennallistamiskohde. Taulukko 14. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 1b Kemiönsaari FI Kemiönsaaren kalliot Life KJ 17

17 Kuva 7.Kemiösaaren kalliot, kuljettu reitti punaisella. 100 m Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 15. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja 22 Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Alueelta ei löytynyt merkittävää lajistoa. Tulosten arviointi Alue ei ole tänä päivänä merkittävä jäkälälajiston suhteen, epifyyttilajisto ei ole kovin kehittynyttä. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Alue on pääosin nuorehkoa männikköä. Jäkälälajiston suhteen hoitokuvioilla voi tehdä hoitoja melko vapaasti. Muutamat vanhat raidat tulisi säästää. Kallioilla ja niiden reunoilla hoitotoimien tulisi olla hyvin pienimuotoisia. 18

18 5.6 Rekijokilaakso Rekijokilaakson hoitokuviot ovat pääosin avoimia laidunmaita. Jäkäläkartoitus tehtiin Häntälän lehtomaisilla hoitokuvioilla. Taulukko 16. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 1b Somero FI Rekijokilaakso Life 7,5 4 3 KJ 200 m Kuva 8.Rekijokilaakso, Häntälä, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 17. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja 22 Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Alueelta ei löytynyt merkittävää lajistoa. 19

19 Tulosten arviointi Alue ei ole tänä päivänä merkittävä jäkälälajiston suhteen, epifyyttilajisto ei ole kovin kehittynyttä. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Jäkälälajiston suhteen hoitokuvioilla voi tehdä hoitoja melko vapaasti. Nuorta puustoa voi harventaa ja kuusia voi poistaa, sen sijaan vanhat lehtipuut tulisi säästää. 5.7 Tammisaaren ja Hangon saariston ja pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Kartoituskohteena oli Life-hoitokuviot Bylandetilla, Dragsvikissa ja Tvärminnen Långholmenilla. Taulukko 18. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 1b Raasepori FI Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life KJ 300 m Kuva 9. Bylandet, kuljettu reitti punaisella. 20

20 300 m Kuva 10. Dragsvik, kuljettu reitti punaisella. 100 m Kuva 11. Långholmen, kuljettu reitti punaisella. 21

21 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 19. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 20. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Sclerophora peronella koivunhuhmarjäkälä NT x 1 Kartoitetuilta kuvioilta löytyi yksi valtakunnallisesti vaarantunut jäkälä (Bylandet). Tulosten arviointi Kaikki tutkitut kuviot olivat käsiteltyä metsää ja usein varsin avoimia laidunkäytössä olleita alueita. Jäkälille tärkeä jatkumo on suurelta osin jossain vaiheessa katkennut. Kuitenkin paikoitellen löytyi vanhoja ja kuolleita pystypuita. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Bylandetissa hoidot alkoivat jo heti kartoituksen jälkeen kesä-heinäkuun vaihteessa, ja hoitoohjeita annettiin suullisesti heti kartoituksen jälkeen. Kuusen poisto ja perinnebiotoopin varovainen avaaminen eivät haittaa jäkälälajistoa. Vanhat puut ja pökkelöt sekä itärannan tervalepikko tulisi kuitenkin jättää hoitojen ulkopuolelle. Lisäksi kallioiden reunoilla hoitotoimien tulisi olla hyvin varovaisia, koska näihin muodostuu vanhoille puille itsestään jäkälille sopivia puolivaloisia elinympäristöjä. Dragsvikissa tulevan infotaulun viereisellä kuviolla 1.5 sekä kuviolla 2.5 hoitotoimet ovat jäkälien suhteen vapaita. Lahden itärannan pohjoisosan lehtokuvioilla (2.2, 2.3, 2.4) hoitojen tulisi olla varovaisia. Alueella on runsaasti vanhoja ja kuolevia puita, mikä on jäkälälajiston kehittymisen kannalta merkittävää. Kuusien harvennus parantaa jäkälien olosuhteita, mutta sen pitäisi tapahtua hellävaraisesti, tärkeitä kasvualustapuita varoen. Rannan tervalepikko tulisi jättää kehittymään luontaisesti. Långholmenin pohjoisosan hoitokuvioilla 47 ja 48 kuusia voidaan poistaa vapaasti. Kuviolla 44 mahdollisesti tehtävissä hoitotoimissa pitää varoa pökkelöitä. Etelä-pohjoissuuntaisella hoitoalueella (kuviot 58, 59, 63, 43) on varsin vähän kuusia poistettavaksi. Eteläosaa voi varovaisesti avata valoisuuden lisäämiseksi, mutta alueen vanhat koivut tulisi jättää pökkelöitymään. Alueen kes- 22

22 kiosissa kasvavat haavat tulisi jättää paikoilleen. Lisäksi kallioiden reunoja tulee varoa hoitoja tehdessä. Life-hoitokuvioita on lisäksi myös Tammisaaren Stadsfjärdenin Kalvön ja Slåtterholmenin saarilla. Heini Rämä on tehnyt saarilla kartoituksen vuonna 2009 ja se löytyy MH:n levyasemalta. Saarien hoitotoimissa tulisi jättää vanhat lehtipuut ja tervalepikot hoitojen ulkopuolelle. Muutoin saarien hoitokuvioiden valoisuuden lisäämiselle ei ole esteitä. 5.8 Medvastö-Stormossen Kartoituskohteen hoitokuviot muodostuvat lähinnä puoliavoimista metsistä ja pohjoisrannan ruovikosta. Kahdelle luonnonmetsäkuviolle (81, 83) ei ole suunniteltu isoja hoitoja. Taulukko 21. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 1b Kirkkonummi FI Medvastö- Stormossen syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life 16,5 6 3 KJ 200 m Kuva 12. Medvastö-Stormossen, kuljettu reitti punaisella. 23

23 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 22. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 23. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 1 Kartoitetuilta kuvioilta löytyi yksi indikaattorilaji (kuvio 165). Tulosten arviointi Tutkitut kuviot olivat lähinnä käsiteltyä metsää ja pääosin varsin avoimia. Jäkälille tärkeä jatkumo on suurelta osin jossain vaiheessa katkennut. Itäreunan ojan varren lehtokuviot ja kohteen keskellä sijaitsevat luonnonmetsäkuviot ovat potentiaalisia jäkälien kannalta. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Alueella voi tehdä melko vapaasti tarvittavia hoitotoimia ilman, että jäkälälajisto kärsisi. Poikkeuksena luonnonmetsäkuviot 81 ja 83, joilta voisi harventaa vain tiheimpiä kuusikoita. Itäreunan ojan varren lehtokuviot tulisi jättää kokonaan hoidoitta. Lisäksi vanhat lehtipuut, kuten haavat ja koivut tulisi kauttaaltaan jättää pystyyn. 5.9 Vanajaveden alue Kartoituskohteena oli Sydänniemen suojelualueen Kiponmäen valtionmaat. Taulukko 24. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2a Valkeakoski FI Vanajaveden alue Life 5,5 3 3 KJ 24

24 100 m Kuva 13. Vanajaveden alue, Kiponmäki, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 25. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja 26 Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Kartoitetuilla alueelta ei löytynyt merkittäviä jäkälälajeja. Tulosten arviointi Tutkitut kuviot olivat lähinnä käsiteltyä ja nuorehkoa. Vaativalle jäkälälajistolle tärkeä jatkumo on suurelta osin jossain vaiheessa katkennut. Alueella on suht paljon haapoja, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa vaativamman lajiston paluun. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Alueella voi tehdä melko vapaasti tarvittavia hoitotoimia ilman, että jäkälälajisto kärsisi. Haavat tulisi kuitenkin pääosin jättää hoitotoimien ulkopuolelle. 25

25 5.10 Vanajaveden lintualueet Kartoituskohteen olivat Suolahden länsirannalla sijaitsevan Ikkalan lehtomaiset hoitokuviot. Muut Suolahden ympärillä olevat life-hoitokuviot olivat märkiä, osin nuoria ja osin vain järven puolelta lähestyttäviä rantametsiköitä, joista suurella todennäköisyydellä ei olisi ollut löydettävissä merkittäviä jäkäliä. Taulukko 26. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 2a Valkeakoski FI Vanajaveden lintualueet syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life KJ 100 m Kuva 13. Vanajaveden lintualueet, Ikkala, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 27. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Lajeja 34 1 Havaintoja 2 26

26 Taulukko 28. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 2 Kartoitetuilta kuvioilta löytyi yksi indikaattorilaji (kuvio 42). Tulosten arviointi Ikkalan lehto oli hieno, haavat olivat vanhoja, pökkelöitä oli jonkin verran. Mutta jäkälille tärkeä jatkumo on suurelta osin jossain vaiheessa katkennut. Tulevaisuuden potentiaalia on kuitenkin runsaasti. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Vanhat lehtipuut, kuten haavat ja koivut tulisi kauttaaltaan jättää pystyyn. Kuusia, erityisesti nuorempia, voidaan poistaa vapaasti. Jäkälien kannalta alueen nykykyisen luonteen säilyminen on tärkeää Isojärvi-Arvajanreitti Life-hankkeen hoidettavat kuviot sijoittuvat Isojärven kansallispuiston kaakkoiskulmaan ja siitä pohjoiseen puiston rajojen ulkopuolelle. Hoitokuviot ovat pääosin nuorta ja voimakkaasti käsiteltyä metsää, osin vastahakattua. Tässä kartoituksessa inventoidut kuviot olivat life-hankkeen pohjoisosassa olevan Salovuoren ympäristössä olevaa varttuneempaa metsää. Taulukko 29. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2a Kuhmoinen FI Isojärvi-Arvajanreitti Life 7,5 6 3 KJ 27

27 100 m Kuva 14. Isojärvi-Arvajanreitti, Salovuori, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 30. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Lajeja Havaintoja Taulukko 31. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Lobaria pulmonaria raidankeuhkojäkälä NT x x 1 Nephroma bellum silomunuaisjäkälä NT x x 2 Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 8 28

28 Kartoitetuilta kuvioilta löytyi pihlajalta yksi ja raidalta kaksi valtakunnallisesti silmälläpidettävää jäkälää, jotka ovat myös alueellisesti uhanalaisia (2a). Näiden lisäksi löytyi kolmas indikaattorilaji. Tulosten arviointi Salovuoren ympäristö on kohtalaisen hyvä jäkäläkohde. Pienuudestaan huolimatta se saattaa toimia jonkinlaisena kansallispuiston kaakkoiskulman leviämiskeskuksena, kunnes ympäröivät metsät varttuvat riittävästi. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Salovuoren eteläpuolisilla hoitokuvioilla voi tehdä vapaasti erilaisia ennallistamistoimia ilman, että siitä olisi merkittävää haittaa jäkälille. Sitä vastoin pohjoisilla kuvioilla 472, 477 ja kuvion 479 pohjoisosissa ennallistamistoimien tulisi olla hyvin varovaisia. Kuvio 472 on jo nyt melko valoisa mutta kuusivaltainen, joten ainakin nuorimpia puita voi poistaa. Salovuoren itärinteen paikoin melko tiheitä kohtia voi hieman harventaa, mutta vanhempia lehtipuita tulee varoa. Esimerkiksi vanhat raidat ja aivan erityisesti pihlajat voivat olla hyviä kasvualustoja, vaikkeivät olisikaan halkaisijaltaan kookkaita Kärppäjärven alue Kuhmoisten Kärppäjärven alue on suuri ennallistamiskohde. Portinvuoren aluetta lukuun ottamatta kaikki life-hoitokuviot ovat hyvin nuorta tai nuorehkoa metsää, osa jopa hakkuuaukioita. Suurin osa hoitokuvioista rajoittuu varttuneisiin luonnonmetsiin. Jääskeläinen on tehnyt Metsähallituksen toimeksiannosta Kärppäjärven alueella vuonna 2008 kartoituksia luonnonmetsäkuvioilla. Tällöin kerättiin myös peruslajistosta tiedot, joten sitä ei uusittu tässä kartoituksessa. Tuolloin kartoitettiin myös Portinvuoren alue, joten sitä ei tehty uudelleen tässä selvityksessä. Lifehoitokuvioiden lisäksi kartoitettiin myös Kärppäjärven alueen eteläosasta luonnonmetsäkuvio 220. Ainoat tämän kartoituksen merkittävät lajilöydöt ovat tältä kuviolta. Taulukko 32. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2a Kuhmoinen FI Kärppäjärven alue Life KJ 29

29 400 m Kuva 15. Kärppäjärven alue N, kuljettu reitti punaisella. Kuva 16. Kärppäjärven alue S, kuljettu reitti punaisella. 300 m 30

30 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 33. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 34. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Neckera pennata haavanriippusammal U VU x 1 Nephroma bellum silomunuaisjäkälä NT x x 1 Nephroma parile jauhemunuaisjäkälä x 3 Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 7 Kartoitetuilta life-hoitokuvioilta ei löytynyt yhtään merkittävää jäkälää. Taulukoissa 33 ja 34 mainitut lajit löytyivät alueen eteläosassa sijaitsevalta luonnonmetsäkuviolta 220. Vaarantunut haavanriippusammal sekä silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen silomunuaisjäkälä kasvoivat haavoilla etelään suuntautuneen, jyrkähkön rinnemetsän yläosassa. Tulosten arviointi Kärppäjärven alueen luonnonmetsäkuviot ovat hyviä jäkälälajistoltaan, niiltä on löytynyt useita uhanalaisia lajeja. Sitä vastoin Life-hoitokuviot lukuun ottamatta Portinvuoren aluetta ovat metsien ikärakenteesta johtuen lajistoltaan vaatimattomia. Tulevaisuudessa, hoitotoimien alkaessa vaikuttaa, Kärppäjärven alueella on paljon potentiaalia kehittyä jäkälistöltään erinomaiseksi. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Portinvuoren alueen hoitokuviota 2 ja 3 lukuun ottamatta voi muilla life-kuvioilla tehdä varsin vapaasti erilaisia ennallistamistoimia. Luonnonmetsiin rajautuvilla hoitokuvioilla tulisi erityisesti järeämpien hoitojen yhteydessä kuitenkin jättää suojaava puskurivyöhyke luonnonmetsiin rajautuvissa kohdissa. Portinvuoren laella ja jyrkänteillä hoitotoimien tulisi olla hyvin varovaisia ja varsinkin vanhoja puita ja pökkelöitä säästävää. 31

31 5.13 Pyhäniemi Pyhäniemen kohteella on tarkoitus ennallistaa metsää valkoselkätikalle sopivaksi elinympäristöksi. Metsä on varsin nuorta ja osalla alueesta on jo raivattu lehtipuutaimikkoa. Taulukko 35. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Mäntyharju FI Pyhäniemi Life KJ 200 m Kuva 17. Pyhäniemi, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 36. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja 14 Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. 32

32 Kartoitetuilta life-hoitokuvioilta ei löytynyt yhtään merkittävää jäkälää. Tulosten arviointi Pyhäniemen alue on epifyyttilajistoltaan varsin vaatimatonta. Pystylahopuun määrän kasvaessa tulevaisuudessa todennäköisesti myös jäkälälajisto voi hieman monipuolistua. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Jäkälälajiston kehityksen suhteen ennallistamistoimille ei ole juurikaan rajoituksia. Kuviolta 7 on jo raivattu lehtipuuvesakkoa, eikä enempään liene tarvetta. Alueen hoidoissa on otettava huomioon vanhat lehtipuut ja pökkelöt, nämä pitäisi jättää kehittymään harvinaisille jäkälille sopiviksi kasvualustoiksi Haapasaari-Luhtanen-Majaluhta Suojelukohteella on tarkoitus ennallistaa metsää valkoselkätikalle sopivaksi. Tässä kartoituksessa keskityttiin Luhtasen alueeseen. Kesällä ilmeni, ettei Haapasaaressa oleville life-kuvioille ole tarvetta mennä. Taulukko 37. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 2b Mäntyharju FI Haapasaari- Luhtanen-Majaluhta syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life KJ 100 m Kuva 18. Luhtanen, kuljettu reitti punaisella. 33

33 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 38. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 39. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 1 Kartoitetuilta life-hoitokuvioilta löytyi vain yksi indikaattorijäkälä. Tulosten arviointi Luhtasen alue on epifyyttilajistoltaan varsin vaatimatonta. Tikoille sopivan pystylahopuun määrän kasvaessa tulevaisuudessa todennäköisesti myös jäkälälajisto voi hieman monipuolistua. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Jäkälälajiston kehityksen suhteen ennallistamistoimille ei ole juurikaan rajoituksia. Alueella on jonkin verran vanhoja haapoja ja koivuja. Ne pitäisi jättää kehittymään harvinaisille jäkälille sopiviksi kasvualustoiksi Kyyvesi Kyyveden suojelualueella Life-hankkeena on Pihtsalonniemi, jossa on tarkoitus ennallistaa metsää valkoselkätikalle sopivaksi. Tämän lisäksi kartoitettiin jäkäliä myös Tähtiniemen saarilta sekä Keronvuoren jyrkänteeltä. Alueen suunnittelusta vastaava suojelubiologi Pekka Heikkilä oli mukana maastossa, joten hoitotoimista pystyttiin keskustelemaan ja sopimaan jo maastossa. Taulukko 40. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Mikkeli FI Kyyvesi Life 28,5 9 3 KJ 34

34 Kuva 19. Kyyvesi, Pihtsalonniemi kuljettu reitti punaisella. 200 m 100 m Kuva 20. Kyyvesi, Keronvuori, kuljettu reitti punaisella. 35

35 200 m Kuva 21. Kyyvesi, Tähtiniemen saaret, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 41. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Lajeja Havaintoja >33 Taulukko 42. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Neckera pennata haavanriippusammal U VU x 8 Leptogium saturninum samettikesijäkälä NT x 18 Chaenotheca brachypoda lahoneulajäkälä x 1 Nephroma parile jauhehankajäkälä x 1 Peltigera canina huopanahkajäkälä x 1 Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x >30 36

36 Pihtsalonniemen Life-hoitokuvioilta löytyi kaksi indikaattorijäkälää, huopanahkajäkälä maapuulta ja lahoneulajäkälä raidan pökkelöltä, molemmat kuviolta 30. Keronvuoren jyrkänteeltä maininnan arvoinen laji on pohjankorvajäkälä (Nephroma arcticum). Se on Pohjois-Suomessa melko yleinen metsien ja metsäkallioiden laji. Eteläisimmässä Suomessa se on harvinainen, jyrkänteiden tyvisammalilla kasvava jäkälä. Loput eli valtaosa merkittävistä löydöistä oli Tähtiniemen saarilta. Tulosten arviointi Pihtsalonniemessä on nuorehko, tiheä istutuskuusikko, ja tästä johtuen jäkälälajisto on vaatimatonta. Indikaattorilajit löytyivät kuvioiden 29 ja 30 rajalta, puolivaloisalta kostealta painanteelta. Kuvio 29 ei ole hoitokuvio. Keronvuoren jyrkänteen lajisto oli melko tavanomaista, pohjankorvajäkälän eteläinen, hyväkuntoinen esiintymä on maininnan arvoinen löytö. Tähtiniemensaarten lajisto oli varsin mielenkiintoista. Saarten puolivaloisissa metsissä oli runsaasti varttuneita haapoja, ja näillä erittäin runsaat vaarantuneen haavanriippusammalen sekä silmälläpidettävän samettikesijäkälän kasvustot. Molemmat lajit ovat tyypillisiä haavan epifyyttejä. Saarten lajistossa näkyi myös kulttuurivaikutus erittäin selvästi, sillä haavoilla kasvoi puistoripsijäkälää sekä useita laakajäkälälajeja. Lisäksi karstanahkajäkälää tuntui kasvavan lähes jokaisen haavan tyvellä. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Kyyveden ainoat life-hoitokuviot ovat Pihtsalonniemessä, kuviot 28 ja 30. Näille kuvioille suunniteltu alikasvospuuston poisto ei aiheuta jäkälälajistolle minkäänlaista haittaa. Kun metsä muotoutuu tikoille sopivaksi, niin samalla myös harvinaisempien jäkälien mahdollisuudet paranevat. Tähtiniemen saarilla ei ilmeisesti ole suunnitteilla mitään hoitoja, mikä on hyvä saarten epifyyttilajistoa ajatellen Kolmisoppi-Neulamäki Life-hoitokuvioilla on tarkoitus poistaa puron varresta vieraslajeja. Hoitokohde oli liian pieni peruskartoituksen tekemiseen. Pari merkittävää jäkälälajia löytyi reitin varrelta jyrkänteen alusmetsästä. Taulukko 43. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 2b Kuopio FI Kolmisoppi- Neulamäki syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life KJ 37

37 100 m Kuva 22. Kolmisoppi-Neulamäki, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 44. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Usnea glabrescens silonaava NT x 1 Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 10 Life-hoitokuvioilta ei löytynyt yhtään merkittävää jäkälää. Hoitokuvion vieressä, Pölkkypuron pohjoispuolisen puolivarjoisan jyrkänteen edustalta löytyi kuusen oksilta silmälläpidettävä silonaava. Lisäksi samalla alueella kasvoi kivillä ja kivisammalilla useita karstanahkajäkälän sekovarsia. Tulosten arviointi Hoitokuvioina oli hieman pusikoitunut puronpätkä, joka ei ole jäkälien kannalta kovin hyvä kasvupaikka. Tämän kartoituksen perusteella ei Kolmisopen-Neulamäen suojelualueen jäkälälajistosta pysty sanomaan paljoakaan. Reitin varrelta löytyneet silonaava ja karstanahkajäkälät antavat kuitenkin vihiä siitä, että laajan suojelualueen jäkälälajistokin kannattaisi kartoittaa. 38

38 Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Life-kuvioille suunnitellulle vieraslajien poistolle ei ole esteitä. Isojen ruohojen poisto puron varresta, varsinkin rinteessä, parantaa jäkälien elinolosuhteita. Erityisesti, jos puron varren puusto alkaa pökkelöityä Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaari Moniosaisen Natura-alueen Life-hoitokohteena oli pieni pätkä Halmejokea, jonka varresta on tarkoitus poistaa vieraslajeja. Hoitokohde oli liian pieni peruskartoituksen tekemiseen. Taulukko 45. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 2b Kuopio FI Halmejoki- Karhonsaari- Potkunsaari syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life KJ 100 m Kuva 23. Halmejoki, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. 39

39 Lajisto Life-hoitokuvioilta eikä reitin varrelta löytynyt yhtään merkittävää jäkälää. Tulosten arviointi Hoitokuvioiden kohdalla puron varressa oli jonkin verran varttuneita lehtipuita, mutta näiltä ei löytynyt merkittävää lajistoa. Muutoin Halmejoen varsi on vanhaa pellon pohjaa, mikä kasvaa nykyään nuorta metsää. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Life-kuvioille suunnitellulla vieraslajien poistolle ei ole esteitä. Puron varren vanhat ja pökkelöityvät lehtipuut eivät liene hoitojen kohteena? 5.18 Laivonsaari Laivonsaaressa on useita Life-hoitokohteita. Näille lehtojen ennallistamiskuvioille on suunniteltu pääasiassa kuusenpoistoa. Taulukko 46. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Kuopio FI Laivonsaari Life KJ 200 m Kuva 24. Laivonsaari N, YSA-kuviot, kuljettu reitti punaisella. 40

40 200 m Kuva 25. Laivonsaari S1, MH-kuviot, kuljettu reitti punaisella. 200 m Kuva 26. Laivonsaari S2, MH-kuviot, kuljettu reitti punaisella. 41

41 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 47. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 48. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Massalongia carnosa sammaljäkälä NT x 1 Peltigera venosa suoninahkajäkälä NT x 1 Evernia mesomorpha jauhehankajäkälä NT x 1 Leptogium saturninum samettikesijäkälä NT x 1 Hypogymnia vittata kalliopaisukarve x 1 Nephroma parile jauhemunuaisjäkälä x 1 Peltigera leucophlebia ahonahkajäkälä x 1 Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 1 Laivonsaaresta löytyi neljä valtakunnallisesti silmälläpidettävää jäkälää, näistä kaksi on myös alueellisesti uhanalaisia (2b). Indikaattoreita löytyi kuusi. Merkittävistä lajeista vain kaksi löytyi life-hoitokuvioilta. Karstanahkajäkälä kasvoi Pitkäniemen hoitokuviolla 37 vanhan kannon tyvellä. Samettikesijäkälä kasvoi Rukasniemen hoitokuviolla 24 tervaleppäpökkelöllä rannan tuntumassa. Samettikesijäkälän kasvualustana tervaleppä on erittäin harvinainen. Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset sammaljäkälä sekä suoninahkajäkälä kasvoivat Hepokallion eteläpuolisen ravinteisen kallion tyvellä kuviolla 269. Harvinaisena havaintona voidaan pitää myös silmälläpidettävän jauhehankajäkälän kasvaminen Hepokallion seinämällä. Mainitsemisen arvoisia ovat myös kuhmunapajäkälä (Lasallia pustulata) sekä suomulimijäkälä (Vahliella leucophaea). Kuhmunapajäkälä eteläinen rantakallioiden laji, joka on Pohjois-Savossa jo hyvin harvinainen. Suomulimijäkälä kasvaa ravinteisilla kallioilla lähes koko Suomessa, mutta kaikkialla vähälukuisena. Tulosten arviointi Laivonsaaren Life-hoitokuviot ovat pääosin varsin vaatimattomia lajistoltaan. Kartoitusreitin varrelle osuneet muutkin metsiköt olivat suurelta osin käsiteltyä kuusikkoa. Ravinteisilla kallioilla 42

42 kasvoi harvinaisempaa lajistoa. Saaren luonnon muutoksista kertoo se, että museokokoelmista löytyy melko paljon vanhoja Laivonsaaresta kerättyjä jäkälänäytteitä. Kalliolajien lisäksi keruissa on mukana runsaasti useita vanhan metsän lajeja. Jos Laivonsaaren kangasmetsien annetaan varttua ja lehtojen ennallistamishoidot onnistuvat hyvin, niin tulevaisuudessa saari saattaa ainakin osin palautua ennalleen lajistorunsauden suhteen. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Kaikilla Laivonsaaren Life-hoitokuvioilla voidaan suorittaa tarvittavat ennallistamistoimet ilman, että jäkälälajisto kärsisi. Suunnitellut toimet ovat pääosin istutuskuusien poistoa ja tiheikköjen harvennusta. Kuitenkin yleisenä ohjeena koskee myös Laivonsaarta se, että vanhat lehtipuut ja pökkelöt tulisi jättää paikoilleen. Hoitoja suunnittelevan suojelubiologi Anna-Riikka Ihantolan kanssa keskusteltiin mahdollisista hoitotoimista jo kartoituksen tekohetkellä heinäkuun alussa Korsunmäki-Keinälänmäki Suojelualueen Life-kuviot sijaitsevat Keinälänniemessä Alueella on tarkoitus ennallistaa lehtoa. Taulukko 49. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 2b Kuopio FI Korsunmäki- Keinälänmäki syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life 7,5 5 3 KJ 100 m Kuva 27. Keinälänmäki, kuljettu reitti punaisella. 43

43 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 50. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 51. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Hypogymnia farinacea jauhepaisukarve x 1 Nephroma parile jauhemunuaisjäkälä x 2 Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 2 Keinälänniemestä löytyi yksi alueellisesti (2b) uhanalainen jäkälä ja kaksi indikaattorilajia. Peruslajilistaan kuuluvan jauhepaisukarpeen tarkka sijainti jäi merkitsemättä muistiin, koska kartoitusta tehdessä sen alueellinen uhanalaisuus ei muistunut mieleen(!). Laji on selvästi eteläinen, ja se kasvaa tavallisesti männyillä, harvemmin lahopuulla. Pohjois-Savossa se on jo hyvin harvinainen. Mainitsemisen arvoinen on myös pienellä seinämällä kuviolla 51 kasvanut suomulimijäkälä (Vahliella leucophaea). Se kasvaa ravinteisilla kallioilla lähes koko Suomessa, mutta kaikkialla vähälukuisena. Lisäksi lehdossa lauloi valtakunnallisesti silmälläpidettävä punavarpunen, ja kansanopiston pellolla kreksutteli ilahduttavasti runsastunut ruisrääkkä. Tulosten arviointi Keinälänniemen Life-hoitokuviot ovat pääosin varsin vaatimattomia lajistoltaan. Puusto oli nuorta. Pieniltä kallioseinämiltä löytyivät merkittävimmät lajit. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Kaikilla Keinälänmäen Life-hoitokuvioilla voi tehdä suht vapaasti ennallistamistoimia. Kuusia voi poistaa ja tiheikköjä harventaa, kuitenkin vanhimmat lehtipuut ja pökkelöt paikoilleen jättäen. 44

44 5.20 Niukkala Suojelualueen Life-kuviot sijaitsevat Karhukalliossa, Kurenpolvessa ja Kapakanjoella. Alueilla on tarkoitus hoitaa lehtoa. Taulukko 52. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Parikkala FI Niukkala Life 16,5 8 8 KJ 200 m Kuva 28. Niukkala, Karhukallio, kuljettu reitti punaisella. Kuva 29. Niukkala, Kurenpolvi ja Kapakanjoki, kuljettu reitti punaisella. 200 m 45

45 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 53. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Lajeja Havaintoja Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind Taulukko 54. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 21 Niukkalan suojelualueelta löytyi vain yksi indikaattorijäkälä, karstanahkajäkälä. Tosin siitä tehtiin yhteensä 21 havaintoa, 14 Karhukallion ja seitsemän Kapakanjoen alueelta. Tulosten arviointi Karhukallion ja Kapakanjoen alueilla oli kohtalaisen paljon haapaa. Puusto oli vielä sen verran nuorta ja jatkumo katkennut, ettei merkittävää lajistoa karstanahkajäkälän lisäksi löytynyt. Puiden lajistossa näkyi myös selvästi kulttuurivaikutusta, muun muassa härmälaakajäkälän (Physconia distorta) sekä haavan- ja pikkukeltajäkälän (Xanthoria parietina, X. polycarpa) yleisyytenä. Metsien varttuessa näillä alueilla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä jäkälälajiston suhteen. Kurenpolven aluetta hallitsee tiheä istutuskuusikko, ja siksi se on hyvin vaatimaton epifyyttilajistoltaan. Tulevien ennallistamistoimien onnistumisesta riippuu, kuinka paljon alueen lajisto pystyy kehittymään. Joka tapauksessa se tulee olemaan hidasta. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Kurenpolven Life-hoitokuviolla 9 on tiheä istutuskuusikko, ja sille voi tehdä vapaasti hoitotoimia. Pohjoispuolinen kuvio 8 on jo nyt avoimempi, joten toimien tulisi olla hieman varovaisempia, vanhempia lehtipuita suosivaa. Karhukalliolla on neljä hoitokuviota: 1, 4 ja 6. Kuviolla 6 kuusen poistolle ei ole esteitä. Kuviolta 1 tulisi poistaa vain pienet kuuset. Kuvio 4 on hieman ongelmallinen, jäkälien kannalta kuviolla ei pitäisi tehdä mitään hoitotoimia, korkeintaan poistaa nuorimpia kuusia kevyin menetelmin. Kuviolla on runsaasti ikääntyvää haapaa, mikä rajoittaa ennallistamistoimia. 46

46 Kapakanjoen hoitokuvioilla voi tiheimmillä kohdin kevyesti raivata taimikkoa. Topografialtaan tasainen ja kosteapohjainen metsikkö on suurelta osin melko avointa, ja siellä on varttuneita haapoja. Alueen luonnetta ei tulisi muuttaa liikaa, sillä se on jo nyt kehityskelpoinen alue jäkälille Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Suojelualueen Life-kuviot sijaitsevat Raatosaaressa ja Petäjäsaaressa. Alueilla on tarkoitus ennallistaa lehtoa. Maastossa oli mukana alueen suunnittelusta vastaava metsänhoitaja Rauli Perkiö, joten sopivista ennallistamistoimista pystyttiin pitkälti sopimaan maastossa. Perkiön lokakuussa nähtäville lähettämä alustava hoitosuunnitelma on jäkälien kannalta hyvä. Taulukko 55. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 2b Parikkala, FI Pyhäjärven alueen Kesälahti luontokokonaisuus syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life KJ 100 m Kuva 30. Pyhäjärvi, Raatosaari, kuljettu reitti punaisella. 47

47 200 m Kuva 31. Pyhäjärvi, Petäjäsaari, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Lajisto Taulukko 56. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Lajeja 29 1 Havaintoja 1 Taulukko 57. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 1 Kartoitetulta alueelta löytyi vain yksi indikaattorijäkälä, karstanahkajäkälä. Tulosten arviointi Tutkitut kuviot ovat pääosin nuorta istutusmetsää. Luonnontilan jatkumo on katkennut siten, ettei merkittävää lajistoa karstanahkajäkälän lisäksi löytynyt. Puiden lajistossa näkyi myös selvästi kulttuurivaikutusta, muun muassa härmälaakajäkälän (Physconia distorta) yleisyytenä. 48

48 Tulevien ennallistamistoimien onnistumisesta riippuu, kuinka nopeasti alueen lajisto pystyy kehittymään. Joka tapauksessa se tulee olemaan hidasta. Tilannetta parantaa hieman se, että hoitokuvioiden ulkopuolisissa saarten rantametsissä on kohtalaisesti varttunutta ja pökkelöityvää lehtipuustoa. Harvinaisemman lajiston on tulevaisuudessa mahdollista levitä ensimmäisenä näille alueille. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Rauli Perkiön sekä Raato- että Petäjäsaarelle suunnittelemat harvennus- ja pienaukkohakkuut ovat hyviä myös jäkälien kannalta. Hoitokuviot ovat tiheitä istutuskuusikoita, joten valoisuuden lisääminen hyödyttää useita eliöryhmiä. Vanhimmat puut on tarkoitus joka tapauksessa jättää toimien ulkopuolelle Huurulampi-Sammakkolampi-Huurunrinne Suojelualue sijaitsee Kolin kansallispuiston kupeessa sijaitsevan Herajärven länsipuolella. Lifekuviot sijaitsevat alueen etelä- ja pohjoisosassa. Alueella on tarkoitus ennallistaa lehtoa. Taulukko 58. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi 2b Kontiolahti FI Huurunlampi- Sammakkolampi- Huurunrinne syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Life KJ 200 m Kuva 32. Huurunlampi jne S, kuljettu reitti punaisella. 49

49 200 m Kuva 33. Huurunlampi jne N. kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot ovat inventoitu kohtalaisen hyvin. Yleislajeja ei inventoitu, koska Kolin alueelta on aiempien vuosien kartoituksista laajat peruslajitiedot. Lajisto Taulukko 59. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Lajeja Havaintoja Taulukko 60. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Lobaria pulmonaria raidankeuhkojäkälä NT x 2 Nephroma bellum silomunuaisjäkälä NT x 4 Nephroma resupinatum nukkamunuaisjäkälä NT x 2 Parmeliella triptophylla karstajäkälä NT x 1 Usnea glabrescens silonaava NT x 1 50

50 Nephroma parile jauhemunuaisjäkälä x 1 Peltigera praetextata karstanahkajäkälä x 11 Kartoitetulta alueelta löytyi viisi valtakunnallisesti silmälläpidettävää jäkälää, jotka ovat myös indikaattorilajeja. Näiden lisäksi löytyi kaksi muuta indikaattorijäkälää. Silmälläpidettävät lajit löytyivät raidoilta ja pihlajilta. Lähes kaikki life-hoitokuvioilta löytyneet merkittävät lajit löytyivät eteläpään kuviolta 6. Koukkelonrinteen eteläpuoliselta hoitokuviolta 52.1 löytyi kolme karstanahkajäkälää. Välittömästi edellä mainitun kuvion pohjoispuolelta kuvioilta 47.2 ja 50.2 löytyivät raidankeuhkojäkälä, karstajäkälä sekä kolme silomunuaisjäkäläpuuta. Pohjoisimmalta Koukkelorinteen hoitokuviolta 54 ei löytynyt merkittäviä jäkäliä. Tulosten arviointi Tulokset kertovat selvästi sen, että vaikka hoitokuviot ovat osin voimakkaastikin käsiteltyjä, niin monin paikoin ainakin niiden reunoilla ei laajempi luonnontilan jatkumo ole täysin katkennut. Tämä luonnollisesti merkitsee sitä, jos ennallistamistoimet onnistuvat hyvin ja parhaita piirteitä vanhasta säilyttäen, niin tulevaisuudessa lajisto saattaa kehittyä paremmaksi nopeastikin. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Pohjoisimmalla hoitokuviolla 54 kuusen poisto ei haittaa jäkälälajistoa. Myös nuorta harmaaleppää voi harventaa. Kuviolla on paikoin runsaasti nuorta haapaa, joita voi hieman harventaa, jos se mahdollistaa nopeamman lehdon ennallistumisen. Hoitokuviolla 52.1 kuusen harvennus ei haittaa jäkälälajistoa. Eteläisimmän hoitokuvion 6 arvokkain osa on sen rinteenpuoli eli länsireuna, mistä suurin osa merkittävästä lajistosta löytyi. Tämä tulisi ottaa huomioon ennallistamistoimia suunnitellessa. Kuusien maltillisesta harvennuksen tuomasta valoisuuden lisääntymisestä jäkälät hyötyisivät, varsinkin jos pienilmasto samalla säilyisi kosteana. Tärkeää olisi, jos mahdollista, pystyä vaikuttamaan hoitokuvion (samalla suojelualueen) länsipuolella olevan rinnemetsän käyttöön. Suuri avohakkuu tällä alueella vaikuttaisi selvästi heikentäen suojelualueen lajistoon. Kaikilla hoitokuvioilla tulisi säästää vanhat lehtipuut ja pökkelöt. Kuusen poisto tulisi keskittää nuorimpiin ikäluokkiin. Jos hoitotoimissa käytetään metsätyökoneita, niin niiden kulku-urat tulisi suunnitella kulkemaan nuorimman puuston läpi Kolin kansallispuisto Kolin kansallispuiston alueella tehtiin yksi kartoitus Life-kohteella (Purolanahon lehdon ennallistaminen) sekä kaksi pientä erillistä aluetta (Pirunkirkko-Repokallio sekä Paimenvaara). Taulukko 61. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Lieksa FI Kolin kansallispuisto Life KJ 51

51 100 m Kuva 34. Koli, Purolanahon lehto, kuljettu reitti punaisella. 100 m Kuva 35. Koli, Pirunkirkko ja Repokallio, kuljettu reitti punaisella. 52

52 100 m Kuva 36. Koli, Paimenvaara, kuljettu reitti punaisella. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitetut kuviot on inventoitu kohtalaisen hyvin. Paimenvaaran kartoitus loppui melko lyhyeen, koska voimakas ukkossaderintama yllätti vaaran lakea lähestyttäessä. Ja koska inventointipäivä oli viimeinen Kolilla, niin kartoitusta ei voinut jatkaa seuraavana päivänä. Kovassa sateessa jäkälien inventointi on käytännössä mahdotonta. Tällöin pienimmät lajit jäävät lähes poikkeuksetta löytämättä, koska vesikalvo sekä puilla että kivipinnoilla muodostaa valon vähyyden kanssa näköesteen. Yleislajeja ei inventoitu, koska Kolin alueelta on aiempien vuosien kartoituksista laajat peruslajitiedot. Uusia peruslajeja pidettiin silmällä, mutta niitä ei löytynyt. Lajisto Taulukko 62. Yhteenveto kohteelta havaitusta jäkälälajistosta. Kaikkiaan Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT RT Ind. Lajeja Havaintoja Taulukko 63. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, Ind. = indikaattorilaji. Mk = maakunnalle uusi Ha- Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LS A UH RT Ind. Mk vain- toja Alectoria sarmentosa korpiluppo NT x 4 Leptogium saturninum samettikesijäkälä NT x 2 Lobaria pulmonaria raidankeuhkojäkälä NT x 1 Nephroma bellum silomunuaisjäkälä NT x 15 53