Tuomo Takala Etelä-Suomen luontopalveluiden sammalkartoituksia Itä-Suomessa vuonna 2012

Transkriptio

1 Tuomo Takala Etelä-Suomen luontopalveluiden sammalkartoituksia Itä-Suomessa vuonna Raportti (6827/41/2012) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi

2 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi JULKAISUAIKA LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 6827/41/2012 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA JA NIMI NATURA 2000-ALUEEN NIMI JA KOODI Luhtanen (YSA201219), Revonsaarten suojelualue (VMA060037), Kyyvesi 1 (YSA065870), Revonsaaret (Tähtiniemensaaret) (AMO060041), Kyyvesi (RSO060049), Puijo 1 (YSA080024), Puijo 2 (YSA086459), Puijo 3 (YSA086480), Puijon lehdot (LHO080266), Halmejoen lehto 1 (YSA083030), Halmejoen lehto 3 (YSA086464), Halmejoen lehto 4 (YSA086478), Halmejoen lehto (LHO080271), Korsumäki 1 (YSA081961), Korsumäki 3 (YSA086385), Korsumäki 4 (YSA086393), Keinälänniemi 1 (YSA086402), Korsumäki 7 (YSA086461), Korsunmäen letot (SSO080219), Kolmisoppi- Neulamäki (YSA086468), Rukasniemen lehto (YSA086466), Pitkäniemi-Rukasniemi (YSA086521), Hepokallion lehto (LHO080265), Pyhäjärvi (RSO050011) Niukkala (FI ), Haapasaari-Luhtanen-Majaluhta (FI ), Pyhäniemi (FI ), Kyyvesi (FI ), Puijo (FI ), Halmejoki-Karhonsaari- Potkunsaari (FI ), Korsunmäki-Keinälänniemi (FI ), Kolmisoppi- Neulamäki (FI ), Laivonsaari (FI ), Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI ) TEKIJÄ Tuomo Takala JULKAISUN NIMI Etelä-Suomen luontopalveluiden sammalkartoituksia Itä-Suomessa vuonna 2012 JULKAISUN TYYPPI Raportti TIIVISTELMÄ AVAINSANAT MUUT TIEDOT SUOSITELTAVA VIITTAUS Sammalkartoituksia tehtiin kaiken kaikkiaan kymmenen, joista yhdeksän toimenpidesuunnitelmaa (TPS) ja yksi hoito- ja käyttösuunnitelmaa (HKS) varten. Tavoitteena oli selvittää osana Luonnonhoito-Life hanketta alueiden sammallajisto, jotta se voitaisiin ottaa huomioon hoitotoimenpiteiden ja alueiden käytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Kohteista sijaitsi viisi Kuopiossa, yksi Mikkelissä, kaksi Mäntyharjulla ja kaksi Parikkalassa. Maastotyöt tehtiin syyskuussa 2012 ja niihin käytettiin 69 tuntia. Kartoitettu pintaala oli yhteensä noin 190 hehtaaria. Havaintoja tehtiin yhteensä 1201, joista kahdeksan koski uhanalaista ja viisi silmälläpidettävää lajia. Uhanalaisia lajeja löytyi kaksi ja silmälläpidettäviä kolme. Näistä yksi on sekä erityisesti suojeltava että luontodirektiivin laji. Alueellisesti uhanalaisia lajeja löytyi lisäksi yhteensä 10. Merkittävimpiä lajilöytöjä olivat erityisesti suojeltavat korpihohtosammal (Herzogiella turfacea, VU, Niukkala ja Pyhäjärvi), haapariippusammal (Neckera pennata, VU, Kyyvesi ja Niukkala) ja lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola, NT, Puijo ja Halmejoki). Lisäksi kartoituksessa löytyivät silmälläpidettävät turrisammal (Oxystegus tenuirostris, Pyhäjärvi) ja aarnisammal (Schistostega pennata, Puijo ja Niukkala). Sammalyhteisöiltään merkittävimpinä kartoituskohteina erottuivat Kuopion kalkkivaikutteiset Keinälänniemi ja Laivonsaari, Kyyveden monipuolinen Vitassalo ja mesotrofinen Keronvuori sekä Niukkalan Kapakanjoen ja Pyhäjärven Petäjäsaaren lehdot. Alueiden hoidossa ja käytössä on sammalten kannalta keskeistä, että niiden rakenteellinen monimuotoisuus säilytetään ja lisätään sammalille tärkeitä niukkoja mikrohabitaatteja (lahopuu, haavat). Lehtojen pienaukotuksessa ja alikasvoskuusten poistossa on suositeltavaa jättää suojaavaa kuusikkoa kosteiden painanteiden ja kalliojyrkänteiden ympärille. Haavan uudistumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. sammalet, toimenpidesuunnitelma, hoito- ja käyttösuunnitelma, uhanalaisuus Takala, Tuomo: Etelä-Suomen luontopalveluiden sammalkartoituksia Itä-Suomessa vuonna Raportti. Metsähallitus, luontopalvelut, Etelä-Suomi. 41 s. SIVUMÄÄRÄ 41 s. KIELI suomi JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA - 3

3 Sisällys 1 Johdanto Kartoituskohteet Kartoitusmenetelmät Yhteenveto tuloksista Tulokset Puijo, Kuopio Laivonsaari, Kuopio Halmejoki, Kuopio Kolmisoppi, Kuopio Keinälänniemi, Kuopio Kyyvesi, Mikkeli Pyhäniemi, Mäntyharju Luhtanen, Mäntyharju Niukkala, Parikkala Pyhäjärvi, Parikkala Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Kartoituskohteilta löydetyt lajit 4

4 1 Johdanto Sammallajiston kartoitus tehtiin osana Luonnonhoito-LIFE hanketta. Lajistokartoitus toimii perustietona aluille laadittaville luonnonhoitosuunnitelmille, Kyyvedellä kartoitukset palvelevat alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista. Tavoitteena oli kartoittaa alueiden sammallajisto niin hyvin, että sammalet voidaan huomioida kohteiden luonnonhoidossa asianmukaisesti. Pääasiallisesti etsittiin uhanalaisia, silmälläpidettäviä, EU:n luontodirektiivin ja Suomen vastuulajeja. Myös muihin luonnonsuojelullisesti merkittäviin lajeihin, kuten indikaattorilajeihin, kiinnitettiin erityistä huomiota. 2 Kartoituskohteet Kartoituskohteet valittiin Luonnonhoito-LIFE hankkeeseen, koska alueilla on tarvetta luonnonhoitoon. Suojelukohteiden sisällä kartoitukseen valittiin TPS-kohteilla ne kuviot, joille on lähiaikoina tulossa hoitotoimenpiteitä. HKS-kohteella (Kyvesi, Mikkeli) kartoitettiin sammallajistoltaan potentiaalisesti mielenkiintoisimpia kohteita (taulukko 1). Taulukko 1. Kartoitusten kohteet, sijainti, kartoitettu pinta-ala, käytetty maastotyöaika sekä kartoitusten tekijät. Kasv. lohko 2b 2b 2b 2b 2b 2b 2b Kunta Koodi Kohteen nimi syy Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Mikkeli Kartoittajat Mäntyhar- FI YSA YSA YSA LHO FI YSA YSA LHO FI YSA YSA YSA LHO FI YSA FI YSA YSA YSA YSA YSA YSA SSO FI VMA YSA AMO RSO FI Puijo Puijo 1 Puijo 2 Puijo 3 Puijon lehdot Laivonsaari Rukasniemen lehto Pitkäniemi-Rukasniemi Hepokallion lehto Halmejoki-Karhonsaari- Potkunsaari Halmejoen lehto 1 Halmejoen lehto 3 Halmejoen lehto 4 Halmejoen lehto Kolmisoppi-Neulamäki Kolmisoppi-Neulamäki Korsunmäki- Keinälänniemi Korsumäki 1 Korsumäki 3 Korsumäki 4 Keinälänniemi 1 Korsumäki 7 Kolmisoppi-Neulamäki Korsunmäen letot Kyyvesi Revonsaarten suojelualue Kyyvesi 1 Revonsaaret (Tähtiniemensaaret) Kyyvesi Pyhäniemi tps tps tps tps tps hks tps ala (ha) 28,3 27,7 2,7 6,4 12,5 44,0 14,8 Maastotyöaika (h) 11 9,5 2 2, , tehokkuus* 3 TT TT TT TT TT TT TT 5

5 2b 2a 2a Parikkala Parikkala FI YSA FI FI RSO ju Mäntyharju Haapasaari-Luhtanen- Majaluhta Luhtanen Niukkala Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus Pyhäjärvi tps tps tps 11,7 25,7 16,4 2 7, TT TT TT yht * Kartoitustehokkuus: Yleisarvio kartoitustehokkuudesta suojelukohteittain (=suojelualueittain) (tarvittaessa eliöryhmille sovellettavin erillisohjein): 1 kokonaisuudessaan erittäin hyvin kartoitettu suojelukohde, uusintakartoituksissa ei todennäköisesti löytyisi uutta lajistoa juurikaan 2 koko suojelukohde hyvin kartoitettu jonkin tietyn resurssin/mikrohabitaatin osalta, mutta muita resursseja/ mikrohabitaatteja katsottu vain satunnaisesti 3 suojelukohteen tietyt osat (jotka näkyvät tallennetussa jäljessä) hyvin kartoitettu kaikkien resurssien/ mikrohabitaattien osalta 4 suojelukohteen tietyt osat (jotka näkyvät tallennetussa jäljessä) hyvin kartoitettu tietyn resurssin/mikrohabitaatin osalta, mutta muita resursseja katsottu vain satunnaisesti 5 suojelukohteella on käyty vain pikaisesti, eikä lajistosta ole saatu selkeää kuvaa. 3 Kartoitusmenetelmät Kartoituskohteista suurin osa oli lehtokohteita, tosin lehtojen ominaispiirteet vaihtelivat niin alueiden välillä kuin niiden sisälläkin. Osalla kohteista oli selvää luhtaisuutta, ei kuitenkaan pohjavesivaikutusta. Lisäksi kartoitettiin joitakin jyrkänteitä erityisesti kalkkivaikutteisilla kohteilla. Pienelinympäristöistä kiinnitettiin erityistä huomiota lahopuuhun, haavanrunkoihin, kosteisiin painanteisiin sekä siirtolohkareisiin ja pienialaisiin jyrkänteisiin. Kartoitus suoritettiin Metsähallituksen sammalkartoitusohjeen mukaisesti (Korvenpää & Korvenpää 2012). Tiedot kartoituksen kaikista sammalhavainnoista löytyvät Excel-taulukosta Metsähallituksen h-verkkolevyltä. Havainnot uhanalaisista lajeista tallennetaan Herttaan. Museonäytteet on toimitettu Kuopion ja Oulun kasvimuseoihin. 4 Yhteenveto tuloksista Taulukko 2. Yhteenveto kartoituksissa kootuista lajien havaintotietojen määristä. 1 tieto tarkoittaa 1 riviä lajihavaintotiedostossa. Suojeltavat lajit: valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luonto- ja lintudirektiivin lajit. Muut U: vuoden 2010 uhanalaisluokituksessa luokkiin EN ja VU kuuluvat lajit, muut kuin erityisesti suojeltavat (E). Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) ja luontodirektiivin lajit (LuDir) voivat sisältyä muihin luokkiin, joten suojeltavien lajien havaintomäärä ei ole sama kuin sarakkeiden summa. Koodi Kohteen nimi syy Tietoja yht. Suojeltavat yht. E Muut U NT DD RT LuDir FI Puijo TPS FI Laivonsaari TPS FI Halmejoki TPS FI Kolmisoppi TPS FI Keinälänniemi TPS

6 Koodi Kohteen nimi Suojeltavat E Tietoja Muut syy yht. U yht. NT DD RT LuDir FI Kyyvesi TPS FI Pyhäniemi TPS FI Luhtanen TPS 53 0 FI Niukkala TPS FI Pyhäjärvi TPS yht Tulokset 5.1 Puijo Puijo kartoitettiin kahdessa osassa, eteläinen ja pohjoinen osa erikseen (kuvat 1 & 2) (taulukko 3), minkä vuoksi lajimatriisissa yleisimmistä lajeista on kaksi havaintoa kustakin (liite 1). syy ala (ha) Taulukko 3. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kasv kuvio Kunta Koodi Kohteen nimi Maastotyöaika (h) 2b Kuopio FI Puijo tps 28, TT tehokkuus* Kartoittajat Pvm m Kuva 1. Puijon eteläosa. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 7

7 300 m Kuva 2. Puijon pohjoisosa.. Kuljettu reitti punaisella viivalla. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Puijon suojelualueen eteläosassa Puijon tornin ympäristö on kartoitettu varsin tarkoin, koillisosan kartoitustehokkuutta heikensivät hämärtyvä ilta ja vesisade. Puijon pohjoisosan kuvioilla kartoitus onnistui hyvin. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset sammaliin voidaan arvioida luotettavasti molemmilla alueilla, vaikka harvinaisia lajeja on saattanut jäädä huomaamatta. Lajisto Puijon tornin ympäristö (kuva 1) sekä pääosa Puijon pohjoisosan kartoitusalueista (kuva 2) ovat varttunutta, tasaikäistä lehtomaista kuusikkoa. Siellä täällä maastoa täplittävät kosteat korpijuotit ja painanteet, joista löytyivät muun muassa silmälläpidettävä aarnisammal (Schistostega pennata, kuvio 246) sekä maakunnalle uutena kalliokinnassammal (Scapania scandica, kuvio 11). Lähteistä lajistoa painanteissa ei esiinny. Sammalten kannalta kiintoisia pienelinympäristöjä kuusikoissa ovat kosteat painanteet, havulahopuu ja tuulenkatojen paljastamat mineraalimaalaikut. Kartoitusalueisiin kuului myös lehtipuuvaltaisia lehtoja, joista löytyivät alueellisesti uhanalaiset lehtonokkasammal (Eurrhynchium angustirete, kuvio , pohjoisen kartoitusalueen eteläisimmät osat) ja lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola, kuviot ) sekä luontoarvoja indikoiva katvesammal (Callicladium haldanianum, kuvio 253). Pohjoisen kartoitusalueen itäisimmässä osassa kulkevan puron uomasta löytyi alueellisesti uhanalainen rosopurosammal (Hygrohypnum duriusculum). EU:n direktiivilajia idänlehväsammalta (Plagiomnium drummondii) 8

8 ei kartoituksessa löytynyt, mutta alueen tiedetään olevan sen pääesiintymisalueita Suomessa (taulukot 4 ja 5). Taulukko 4. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä Taulukko 5. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Callicladium haldanianum katvesammal LA 1 Eurhynchium angustirete lehtonokkasammal RT 1 Hygrohypnum duriusculum rosopurosammal RT 1 Plagiothecium latebricola lepikkolaakasammal E NT RT 1 Scapania scandica kalliokinnassammal MU 1 Schistostega pennata aarnisammal NT 1 Tulosten arviointi Puijon suojelualue on jo vanhastaan tiedetty sammalistoltaan merkittäväksi kohteeksi, mitä tämän kartoituksen tulokset vain vahvistavat. Uhanalaisen lajiston lisäksi jo rehevyyttä ilmentävä metsänpohjan peruslajisto on huomionarvoista (Dicranum majus, Hylocomiastrum umbratum, Plagiochila asplenioides valtalajeina). Lajiston tulevaisuus lienee kohtuullisen turvattu, jos luonnonhoitotoimenpiteillä ei vahingossa heikennetä uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Lehtipuuvaltaisten lehtojen kuusettumista on myös aikanaan syytä seurata. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Kartoitusalueen kuusikoissa on tarkoitus suorittaa pienaukotusta. Sammallajiston kannalta on oleellista, että toimenpiteet kohdistetaan kuivemmille kohdille ja säilytetään kosteiden painanteiden varjoisa ja kostea pienilmasto. Myös painanteissa ajelua on syytä välttää metsätöiden aikana. Erityisesti kuvion 246 edustava korpipainanne ympäristöineen on syytä rauhoittaa kaikilta toimenpiteiltä. Samoin suojelualueen pohjoisosan kartoitetun puronvarren varjoisuus on säilytettävä. Ehdottoman tärkeää olisi myös jättää kaadetut puut metsään, sillä lahopuuta ja näin ollen myös lahopuusta riippuvaisia lajeja on alueella niukasti. Lisäksi alueen maapuut ja kannot ovat varsin tasaikäisiä, joten lahopuujatkumoa ei vielä oikeastaan ole. Muutoin pienaukotus on varmasti omiaan vain kasvattamaan sammalten monimuotoisuutta alueella, sillä yksilajisista tasaikäisistä kuusikoista puuttuu helposti pienelinympäristöjen monimuotoisuus. Erityisesti haapaa kannattaa metsissä suosia, sillä Puijon kaltaisessa taajamametsässä hirvikannat voisivat sallia haapojen uusiutuminen. 9

9 Lehtipuuvaltaisissa lehdoissa vieraslajien (terttuselja) poistot tuskin vaarantavat minkään sammallajin olemassaoloa. Kosteammilla alueilla työ on kuitenkin maapohjan kulumisriskin vuoksi hyvä suorittaa talvisaikaan. Alueiden kuusettumista on syytä seurata ja alikasvoskuusten osittainen poistaminen tarvittaessa on suotavaa, mutta myös lehtipuuvoittoisissa lehdoissa on tärkeää pyrkiä pienelinympäristöjen monimuotoisuuteen säilyttämällä kuusten varjostusta erityisesti kosteammissa painanteissa. 5.2 Laivonsaari Laivonsaaressa kartoitettiin Pitkäniemen ja Rukasniemen yksityisten suojelualueiden sekä valtionmaiden hoitokuviot (taulukko 6) (kuvat 3-6). Taulukko 6. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Kuopio FI Laivonsaari tps 27,7 9,5 3 TT Pvm 300 m Kuva 3. Pitkäniemi ja Rukasniemi. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 10

10 100 m Kuva 4. Kartoitetut kuviot 237 ja 226. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 200 m Kuva 5. Kartoitetut kuviot 270 ja 274. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 11

11 200 m Kuva 6. Kuviot 277 ja 292 sekä kuljettu reitti punaisella viivalla. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoitustehokkuus vaihteli kuvioittain. Erityisen luotettava kuva lajistosta saatiin Pitkäniemessä ja Rukasniemellä sekä valtionmaiden kuvioilla 186, 270 ja 277 (kuvat 3,5 a 6). Kattilalammien pohjoispään yksityiset suojelualueet jätettiin kartoituksen ulkopuolelle. Lajisto Pitkäniemen lehmusmetsiköiden merkittävimmäksi sammallöydöksi osoittautui lehtonokkasammal (Eurhynchium angustirete). Rukasniemi on suurelta osin istutuskuusikkoa, mutta siitä huolimatta sieltä löytyivät alueellisesti uhanalaiset kantohohtosammal (Herzogiella seligeri) ja lehtopalmikkosammal (Breidleria pratensis) sekä luontoarvoja indikoivat katvesammal (Callicladium haldanianum) ja lettosiipisammal (Fissidens adianthoides). Alueellisesti uhanalainen tihkulehväsammal (Plagiomnium elatum) löytyi valtionmaiden kuvioilta 186 ja 237 (taulukot 7 ja 8). Taulukko 7. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä

12 Taulukko 8. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Breidleria pratensis lehtopalmikkosammal RT 1 Callicladium haldanianum katvesammal LA 1 Eurhynchium angustirete lehtonokkasammal RT 1 Fissidens adianthoides lettosiipisammal LA 1 Herzogiella seligeri kantohohtosammal RT 1 Plagiomnium elatum tihkulehväsammal RT 2 Scapania scandica kalliokinnassammal MU 1 Tulosten arviointi Valtionmaat Laivonmäen länsipuolella ovat selvästi kalkkivaikutteisia ja vaikutus näyttää ulottuvan aina Rukasniemen yksityiselle suojelualueelle asti. Nämä alueet ovat sammalille erityisen tärkeitä ja arvokkaita laajemminkin. Pitkäniemen ja Laivonmäen itäpuolen kuvioiden lajistot eivät sen sijaan indikoi kalkkivaikutusta, mutta varsinkin Pitkäniemen lehdot voisivat hyvinkin toimia monen harvinaisen lajin elinympäristönä. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Pitkäniemen metsälehmuslehtojen hoidossa voidaan sammalet ottaa huomioon lisäämällä lahopuun määrää ja huolehtimalla puuston monilajisuudesta ja eri-ikäisrakenteisuudesta. Rukasniemellä on paljon istutuskuusikoita, joiden taantunut aluskasvillisuus ei ilman rankkoja toimenpiteitä elvy vuosikymmeniin. Puuston käsittely on siis sammalten kannalta suotavaa, samoin lahopuun tuottaminen alueelle. Metsätaloustoimissa on kuitenkin oltava huolellinen, sillä alueella on paljon harvinaista lajistoa ja kosteita painanteita. Kaikki kartoituksessa löydetyt huomionarvoiset lajit esiintyivät joko järven tai kosteiden painanteiden välittömässä läheisyydessä. Siksi olisi suotavaa, että rantaluhdat ja kosteiden painanteiden välittömät lähiympäristöt jätettäisiin käsittelemättä, jotta pienilmastot eivät radikaalisti muutu. Alueelle suunniteltu kosteikon ennallistaminen ojia patoamalla on suotavaa, sillä kyseisen korpijuotin lajisto on selvästi yksipuolistunut ojituksen seurauksena. Valtionmaiden kuviolla 186 oli kartoitusta ennen jo poistettu kuusta lehtipuuvaltaisilta osilta. Kuvion keskiosat ovat kuitenkin yksilajista istutuskuusikkoa, jonka aluskasvillisuus on erittäin niukkaa. Puuston osittainen poisto ja lahopuun tuottaminen lienevät sammalille eduksi, mutta jälleen on syytä jättää paikoin kuusikoita ja yksittäisiä kuusia. Alueen koillisosassa on hieno nuori haavikko, jollaisia harvemmin näkee mantereen puolella suurten hirvikantojen vuoksi. Kuviolla 237 oli myös jo poistettu kuusta lehtipuuvaltaisemmilta osilta ja ennallistettu kosteikko patoamalla. Suuren alan peittivät kuitenkin täälläkin arviolta n. 40-vuotiaat istutuskuusikot, joiden kenttä- ja pohjakerros olivat lähes autiot kasveista. Jo aiemmin mainitut puuston harkittu poisto ja lahopuun tuottaminen monipuolistavat varmasti sammallajistoa täälläkin. Kosteikon ja purojen/ojien ympärille on kuitenkin syytä jättää kuusikkoa. Samat ohjeet pätevät myös kuvioon 270, joka rajautuu itäosiltaan hienoon kalkkivaikutteiseen kalliojyrkänteeseen. Paikoin jyrkänteen alla on haapoja ja metsälehmuksia, mutta pääosin kuvio on nuorta ylitiheää kuusikkoa. Jyrkänteen alaosien metsien käsittelyssä on oltava erityisen varovainen, sillä monet kalliojyrkänteiden vaateliaat lajit edellyttävät varjoisia olosuhteita ja tasaista pienilmastoa, mikä puoltaa metsän säilyttämistä kuusivoittoi- 13

13 sena. Toisaalta erityisesti haapaa on myös syytä suosia, sillä se tarjoaa elinympäristön monille vaateliaille sammalille ja muiden eliöryhmien edustajille. Kuvioilla 226 ja 227 kasvaa järeää tasaikäistä kuusikkoa. Niiden sammallajisto on selvästi köyhempää kuin edellisten (ei kalkkivaikutusta) eikä sammalten kannalta tärkeitä pienelinympäristöjä (haavat, lohkareet ja jyrkänteet, kosteat painanteet, lahopuu) ole liiemmälti. Kuvioille suunniteltu pienaukotus on varsin suotavaa, kunhan kaadetut puut jätetään metsään. Hoitoseurantakuvioilla 292 ja 274 ei ollut vielä tapahtunut suuria sammallajistollisia muutoksia istutuskuusikoiden kaatamisen jälkeen. Alueiden kasvillisuus toi kokonaisuutena mieleen hakkuuaukon ja niiden sammallajisto oli varsin tavanomaista. 5.3 Halmejoki Taulukko 9. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Kuopio FI Halmejoki tps 2,7 2 3 TT Pvm 200 m Kuva 7. Halmejoki. Kuljettu reitti punaisella viivalla. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Alueen lajistosta ja toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista saatiin varsin kattava kuva. Lajisto Kartoitetulta harmaaleppää kasvavalta jokivarrelta (kuviot 11-12) löytyi erityisesti suojeltava lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola). Muutoin lajisto oli varsin tavanomaista lehtolajistoa (taulukot 10 ja 11). 14

14 Taulukko 10. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä Taulukko 11. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Plagiothecium latebricola E NT RT 1 Tulosten arviointi Erityisesti suojeltavan lajin esiintyminen tekee alueesta merkittävän, vaikka se ei muutoin kummoinen sammalkohde olekaan. Kartoitetun alueen luontoarvoja uhkaa kuitenkin sen itäpäässä, toistaiseksi vielä pääosin suojelualueen ulkopuolella, runsaana kasvava jättipalsami. Lisäksi läheisen asutuksen liepeiltä valui jokeen epämääräisen näköistä möhnää. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Jättipalsamin torjuntaan on ryhdyttävä kiireesti. Pelkkä suojelualueella operoiminen ei riitä, sillä Ranta-Toivalaan menevän tien varressa ja talojen pihamailla palsamia kasvaa yltäkylläisesti. Alueen asukkaat olisi saatava mukaan vieraslajin torjuntaan. Lepikkolaakasammalen elinolosuhteet eivät toimenpiteistä heikkene, kunhan puuston varjostus jokiuoman ympärillä säilytetään. 5.4 Kolmisoppi Taulukko 12. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Kuopio FI Kolmisoppi tps 6,4 2,5 4 TT Pvm 15

15 200 m Kuva 8. Kolmisoppi. Kuljettu reitti punaisella viivalla. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kolmisoppi kartoitettiin varsin nopeasti, sillä alueelle suunnitellut vieraslajien poistot eivät vaaranna alueen sammallajistoa. Lajisto Kartoitettu alue koostui puronvarresta ja sitä ympäröivästä lehtomaisesta kuusikosta, josta löytyi alueellisesti uhanalainen lehtopalmikkosammal (Breidleria pratensis). Harvinainen aapapykäsammal (Barbilophozia kunzeana) kasvoi kartoitusalueen länsiosan soistumalla ja maakunnalle uusi törmänukkasammal (Dicranella heteromalla) metsäpolun varrella (taulukot 13 ja 14). Taulukko 13. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä

16 Taulukko 14. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Barbilophozia kunzeana aapapykäsammal Harv. 1 Breidleria pratensis lehtopalmikkosammal RT 1 Dicranella heteromalla törmänukkasammal MU 1 Tulosten arviointi Alueella on selvä kalkkivaikutus ja jo metsänpohjan peruslajisto on huomionarvoista. Uhanalaista ja harvinaista lajistoa löytyi kartoituksessa vähän, mutta suuremmalla panostuksella sitä olisi varmasti löytynyt lisää. Kartoituskuvioilta on löydetty aiemmin EU:n direktiivilajia idänlehväsammalta (Plagiomnium drummondii). Kartoitetun kuvion luoteisosasta puronvartta pitkin leviävä jättipalsamikasvusto on alueen ilmeisiä luontoarvoja silmällä pitäen huolestuttava. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Alueelle on suunniteltu vieraslajien (jättipalsamin) poistoa, mikä on erittäin suositeltavaa sammaltenkin kannalta. Vieraslajin leviämisen ohella on syytä kiinnittää huomiota kartoitusalueen länsipään soistumaan, joka on sammalistoltaan monipuolinen, selvästi kuivumassa ja kasvaa nyt laajoilta osiltaan nuorta pihlajaa. Ongelmaan on vaikea keksiä syytä tai ratkaisua, mutta sammalten monimuotoisuutta se saattaa vähentää. Muilta osiltaan kartoitusalueella ei liene toimenpiteiden tarvetta. Kaatuneet puut on syytä jättää metsään. 5.5 Keinälänniemi Taulukko 15. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat Pvm 2b Kuopio FI Keinälänniemi tps 12, TT

17 200 m Kuva 9. Kartoituskuviot ja kuljettu reitti. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Keinälänniemen lajistosta saatiin kartoituksen aikana hyvä yleiskuva. Lajisto Keinälänniemi on kauttaaltaan kalkkivaikutteinen ja sammallajisto kokonaisuutena monipuolinen. Uhanalaisia lajeja ei kuitenkaan löytynyt. Rannan lettosiipisammal (Fissidens adianthoides) ja kalliojyrkänteiden kalkkikiertosammal (Tortella tortuosa) indikoivat alueen luontoarvoja (taulukot 16 ja 17). Taulukko 16. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki Suojeltavat yhteensä suojeltavat alaiset Erityisesti Muut uhan- yhteensä NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä Taulukko 17. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Fissidens adianthoides lettosiipisammal LA 1 Tortella tortuosa kalkkikiertosammal LA 1 18

18 Tulosten arviointi Harvinaisia ja uhanalaisia lajeja löytyi oikeastaan yllättävän vähän, kun ottaa huomioon alueen kalkkivaikutteisuuden ja kartoitustehokkuuden. Tosin kartoitettavat hoitokuviot eivät selvästikään olleet alueen parhaita sammalkohteita. Alueen kalkkivaikutusta ilmentävä peruslajisto tekee kuitenkin myös hoitokuvioista huomionarvoisia sammalten elinympäristöjä. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Kartoitusalueen kaakkoisosan kuvioilla on huomattavan paljon keski-ikäistä istutuskuusikkoa, joskin valtalajeina ovat harmaaleppää ja haapa. Osalla kuvioista on tarkoitus poistaa alikasvospuustoa, kuusikoissa tehdään järeämpiä toimenpiteitä. Sammalten kannalta varsinkin tiheimpien kuusikoiden reipas kurittaminen on suotavaa, mutta kosteiden painanteiden ympärille on syytä jättää varjostavaa kuusikkoa. Lahopuuta on syytä tuottaa alueelle lisää. Kuvioilla 47 ja 25 on myös nuorehkoa ylitiheää kuusikkoa, jota voi sammalten puolesta hyvin harventaa. Kuviolla 25 on kuitenkin myös pienialaisia kalliojyrkänteitä ja isoja siirtolohkareita, joilla kasvaa paljon huomionarvoista sammallajistoa. Niiden ympäristöt on syytä jättää kuusivaltaisiksi, jotta varjoisa ja tasainen pienilmasto säilyy. Varttunutta kuusta kasvavalla kuviolla 58 on tarkoitus tuottaa lahopuuta, mikä varmasti monipuolistaa aluetta sammalten elinympäristönä, kunhan kuvion itäpuolisen korpinotkelman varjoisuus säilyy. Lahopuun niukkuus onkin koko suojelualueen pääheikkouksia. Olisi hienoa, jos puita pystyttäisiin kaatamaan juurineen, sillä juuripaakut ja niiden viereiset mineraalimaan paljastumat ovat monille sammalille ensiarvoisen tärkeitä elinympäristöjä. Tämä lienee kuitenkin käytännössä vaikeaa. 5.6 Kyyvesi Kyyvedellä kartoitettiin erikseen Tähtiniemensaaret, Pihtsalonniemi, Keronvuoren jyrkänne, Porosaari ja Vitassalo, joista kaikista kerättiin tiedot myös yleisistä lajeista. Siksi lajimatriisissa on yleisimmistä lajeista viisi havaintoa kustakin (liite 1). Seuraavassa koko Kyyvettä tarkastellaan kuitenkin yhtenäisenä alueena. Kyyvedellä tehtiin muista kohteista poiketen HKS-kartoitus. Taulukko 18. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Mikkeli FI Kyyvesi tps 44,0 8,5+7,5 3 TT Pvm

19 200 m Kuva 10. Tähtiniemensaari. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 200 m Kuva 11. Pihtsalonniemi. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 20

20 100 m Kuva 12. Keronvuori. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 300 m Kuva 13. Porosaari. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 21

21 300 m Kuva 14. Vitassalo. Kuljettu reitti punaisella viivalla. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Tähtiniemensaarissa oli tehty sammalkartoitus jo aiemmin, joten se kartoitettiin varsin nopeasti. Keronvuorella keskityttiin jyrkänteen lajistoon. Jyrkänteen alapuolisesta korpinotkelmasta kerättiin vain satunnaisia havaintoja. Muut alueet kartoitettiin normaalisti. Lajisto Kyyvedeltä löytyi huomattava määrä huomionarvoisia lajeja, joskin tämä johtunee osittain alueeseen kohdistetuista kartoitusresursseista (taulukot 19 ja 20). Tähtiniemensaarten laajojen haavikoiden haapariippusammalesiintymät (Neckera pennata) olivat jo ennen tätä kartoitusta tiedossa. Lisäksi lajia löytyi niukkana (2 esiintymää) Vitassalosta, joka osoittautui lehtoineen, kosteine painanteineen ja kalliojyrkänteineen varsin edustavaksi sammalkohteeksi. Vitassalosta löytyivät myös kolme alueellisesti uhanalaisen lehtonokkasammalen (Eurrhynchium angustirete) kasvupaikkaa, sekä luontoarvoja indikoiva lettosiipisammal (Fissidens adianthoides). Viereisellä Porosaarella oli ilahduttavan paljon nuorta haapaa turvaamassa siitä riippuvaisen lajiston tulevaisuutta. Huomionarvoisista sammalista saarella kasvoivat lehtonokkasammal ja harvinaiset rantapyörösammal (Odontoschisma elongatum) ja rusorahtusammal (Cephaloziella rubella). Keronvuoren mesotrofiselta jyrkänteeltä ei yllättäen löytynyt yhtään erityisen huomionarvoista lajia, mutta jyrkänteen tyvellä kasvoi alueellisesti uhanalainen tihkulehväsammal (Plagiomnium elatum). Pihtsalonniemen hoitokuviot olivat ylitiheää istutuskuusikkoa, mutta kuusikon ja niemen poikki kulkevan luhdan rajamailla kasvoi alueellisesti uhanalainen kantohohtosammal (Herzogiella seligeri). 22

22 Taulukko 19. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä Taulukko 20. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Cephaloziella rubella Harv. 1 Dicranella heteromalla Harv. 1 Eurhynchium angustirete RT 4 Fissidens adianthoides LA 2 Herzogiella seligeri RT 1 Hylocomiastrum pyrenaicum LA 1 Neckera pennata E VU 5 Odontoschisma elongatum Harv. 1 Plagiomnium elatum RT 1 Tulosten arviointi Kyyveden kartoituskohteista erottuivat sammalistoiltaan Vitassalon ja Keronvuoren mesotrofiset jyrkänteet sekä Vitassalon lehdot. Tähtiniemensaaret ovat tärkeä haapariippusammalen kasvupaikka ja Porosaaret ovat sitä ehkä tulevaisuudessa. Nimenomaan haavan monipuolinen ikäluokkajakauma tekee Kyyveden alueesta tärkeän sammalten kannalta: mannerkohteissa hirvet estävät monin paikoin haavan uusiutumisen. Saarten rannoilla kasvoi yllättävän runsaina lettolajistoa, kuten lettosiipisammalta ja lettoväkäsammalta. Kartoitettujen kohteiden sammalia ei ilmeisestikään uhkaa mikään niin kauan kuin suojelumyönteinen ilmapiiri vallitsee. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Tähtiniemensaarissa ei ole juurikaan tarvetta tehdä hoitotoimia. Alikasvoskuusia on paikoin poistettu, mikä ei sinällään heikennä sammalten monimuotoisuutta alueella. Alueelle on kuitenkin hyvä jättää myös havupuita, sillä kaikkien muiden puulajien raivokas poistaminen heikentää haavikon lajistollista monimuotoisuutta. Esimerkiksi haapariippusammal viihtyy nimenomaan hieman varjoisemmissa olosuhteissa. Myös Porosaaressa ja Vitassalossa on muistettava jättää kuusia etenkin kosteiden painanteiden ja jyrkänteiden ympärille säilyttämään varjoisaa ja kosteaa pienilmastoa. Vitassalon haapariippusammalesiintymän ympäristö vaikuttaa tällaisenaan lajille oikein sopivalta. Molemmissa saarissa on kuitenkin myös nuoria ylitiheitä kuusikoita, joille voisi ehdottomasti tehdä rankkojakin toimenpiteitä. Pihtsalonniemelle toimenpiteitä on tulossakin. Sielläkin kuusta on hyvä jättää luhdan reunaan turvaamaan kantohohtosammalen kasvuolosuhteita. Lahopuuta on hyvä lisätä kaikilla kartoituksen kohteilla. Keronvuoren jyrkänteellä ei ole tarvetta hoitotoimille. 23

23 5.7 Pyhäniemi Taulukko 20. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Mäntyharju FI Pyhäniemi tps 14,8 4,5 3 TT Pvm 300 m Kuva 15. Kartoituskuviot ja kuljettu reitti. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Pyhäniemi kartoitettiin tarkoin ja toimenpiteiden vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Lajisto Pyhäniemen kartoituskohteet olivat pääosin koivuvaltaista lehtoa. Uhanalaisia lajeja löytyi vain yksi, alueellisesti uhanalainen kantohohtosammal (Herzogiella seligeri) kuusivaltaisimmalta kuviolta 1.2. Lisäksi alueelta löytyivät harvinainen törmänukkasammal (Dicranella heteromalla), luontoarvoja indikoiva kivikutrisammal (Homalothecium sericeum) sekä maakunnalle uusi kalvashiippasammal (Orthotrichum pallens) (taulukot 21 ja 22). 24

24 Taulukko 21. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä Taulukko 22. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Dicranella heteromalla Harv. 1 Herzogiella seligeri RT 1 Homalothecium sericeum LA 1 Hypnum andoi MU 1 Orthotrichum pallens MU 1 Tulosten arviointi Pyhäniemi ei ole sammalistoltaan erityisen rikas, eikä olemassa olevaa lajistoa todennäköisesti uhkaa mikään. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Pyhäniemen lehtokuvioiden hoidossa sammalia ei tarvitse asettaa etusijalle, mutta toki nekin on syytä jotenkin huomioida. Kartoitettujen kuvioiden ongelmana on sammalten kannalta puustorakenteen yksipuolisuus: kartoitetut kuviot ovat lähes täysin yksilajista koivikkoa. Kuvaavaa on, että alueen huomionarvoiset sammallajit löytyivät kuviolta 1.2., jossa kasvaa myös kuusta ja harmaaleppää, sekä kuvion pienialaisesta haavikosta. Koivikoiden puuston lajikoostumusta ja ikärakennetta olisi suositeltavaa muuttaa hiljalleen. Kuusten voisi antaa kasvaa paikoin erityisesti kosteiden painanteiden ympärille. Elävän puuston monipuolistuessa myös lahopuuta alkaisi pikku hiljaa syntyä. Nytkin lahopuuta on jonkin verran, mutta nopeasti lahoava kuorellinen koivulahopuu ei sovellu monenkaan sammallajin kasvupaikaksi. 5.8 Luhtanen Taulukko 23. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Mäntyharju FI Luhtanen tps 11,1 2 3 TT Pvm 25

25 200 m Kuva 16. Luhtanen. Kuljettu reitti punaisella viivalla. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Luhtasen kartoitus oli nopeasti ohi, sillä lajisto oli pääosin varsin tavanomaista. Kartoituksen aikana syntyi kuitenkin selkeä kuva toimenpiteiden vaikutuksista sammallajistoon. Lajisto Luhtasesta löytyi luontoarvoja indikoiva sirohavusammal (Thuidium assimile). Alueen lajisto oli luhtaisten ja lehtomaisten sekä kangasmetsien peruslajistoa (taulukot 24 ja 25). Pohjavesivaikutusta ei lajiston perusteella ollut havaittavissa. Taulukko 24. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä

26 Taulukko 25. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Thuidium assimile LA 1 Tulosten arviointi Luhtasen sammallajisto ei ole mitenkään poikkeuksellista, mutta hoitotoimenpiteiden vaikutuksesta sammalille tärkeitä pienelinympäristöjä voidaan lisätä. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Luhtasessa on tarkoitus poistaa alikasvospuustoa (alueen kaakkoisosa, kuviot 35-37) sekä ennallistaa alueen lounaisosan luhta ojat tukkimalla (kuviot 28 ja 30). Luhdan ennallistaminen on sammalten kannalta erittäin hyvä asia, sillä kuvioiden kuivuminen on selvästi yksipuolistanut lajistoa. Alikasvospuuston poisto on suotavaa ja sammallajistoa suosivaa kuivilla osilla, mutta etenkin kosteissa painanteissa, kuten kuviolla 35, olisi syytä säilyttää puuston varjostus, jotta painanteen pienilmasto pysyy tasaisena ja kosteana. Lahopuun lisääminen puolestaan hyödyttäisi sammalia koko alueella. Yleisesti ottaen kannattaa pyrkiä pienelinympäristöjen monipuolisuuteen ja monimuotoisuuteen. 5.9 Niukkala Niukkalassa kartoitettiin erikseen Karhukallion, Kurenpolven ja Kapakanjoen suojelualueet (kuvat 17, 18 ja 19) (taulukko 26). Siksi liitteen 1. lajimatriisissa on yleisimmistä lajeista kolme havaintoa. Seuraavassa kaikkia kolmea käsitellään kuitenkin yhdessä. Taulukko 26. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) 2b Parikkala FI Niukkala tps 21,5 7,5 3 TT tehokkuus* Kartoittajat Pvm 27

27 200 m Kuva 17. Niukkala, Karhukallio. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 200 m Kuva 18. Niukkala, Kurenpolvi. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 200 m Kuva 19. Niukkala, Kapakanjoki. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 28

28 Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Niukkalan suojelualueet tulivat tarkoin kartoitetuiksi ja niiden lajistosta saatiin hyvä yleiskuva. Lajisto Niukkalan Karhukallion koivuvaltaisella lehtokuviolla 1 kasvoi koivun tyvellä lehtonokkasammalta (Eurhynchium angustirete) yksittäisenä, mutta komeana kasvustona sekä erityisesti suojeltava EU:n luontodirektiivilaji korpihohtosammal (Herzogiella turfacea). Kuvion 6 haavikosta löytyi pieni kasvusto erityisesti suojeltavaa haapariippusammalta (Neckera pennata) ja kaatuneen koivun juuripaakun onkaloista harvinaisen runsaasti aarnisammalta (Schistostega pennata). Kuvio 4 on poikkeuksellisen laaja haapavaltainen lehto ja on suorastaan kummallista, ettei sieltä löytynyt haapariippusammalta. Sen sijaan kuviolta löytyivät harvinaiset kalvashiippasammal (Orthotrichum pallens) ja törmänukkasammal (Dicranella heteromalla). Kurenpolven kartoituskuvio oli vuotias istutuskuusikko, jonka pohjakerroksessa kasvoi hyvin vähän mitään. Myöskään ympäröivät koivuvaltaiset lehdot eivät olleet kovin lajirikkaita. Kapakanjoen lehdossa sen sijaan ilahdutti puuston monilajisuus ja eri-ikäisrakenteisuus. Myös haapaa ja raitaa oli jonkin verran. Kun kartoituskuvioilla vielä vaihtelivat kosteat painanteet ja kuivemmat kohdat ja kun lahopuuta ja kiviäkin esiintyi jonkin verran, oli kuvioilla kasvupaikkoja hyvin monenlaisille sammalille. Kuviolta 1 löytyivät luontoarvoja indikoivat pohjankerrossammal (Hylocomiastrum pyrenaicum) ja sirohavusammal (Thuidium assimile). Kuviolla 14 kasvoivat alueellisesti uhanalaiset lehtonokkasammal (Eurhynchium angustirete) ja kantohohtosammal (Herzogiella turfacea) (taulukot 27 ja 28). Taulukko 27. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä Taulukko 28. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Eurhynchium angustirete RT 3 Herzogiella seligeri RT 1 Herzogiella turfacea E VU Liite III 1 Hylocomiastrum pyrenaicum LA 1 Neckera pennata E VU 1 Orthotrichum pallens Harv. 1 Schistostega pennata NT 1 Dicranella heteromalla Harv. 1 Thuidium assimile LA 1 29

29 Tulosten arviointi Niukkalan kartoituskohteista haavikkoinen Karhukallio ja pienelinympäristöiltään monipuolinen Kapakanjoki ovat sammalmielessä erittäin merkittäviä kohteita, vaikka kalkkivaikutusta niissä ei ole kummassakaan. Kurenpolven kartoituskohteet eivät vaikuttaneet erityisien merkittäviltä. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Karhukallion kartoituskuvioilla on tarkoitus poistaa alikasvoskuusia. Kuvion 1 pohjoispäässä onkin nuorta kuusta paikoin niin paljon, että pohjakerroksen kasvillisuus on taantunut. Sama koskee kuvion 4 korkeampia kumpareita alueen kaakkois-, lounais- ja pohjoispäässä. Näissä kohdissa kuusten poisto monipuolistanee sammallajistoa. Alavammilla, kosteammilla osilla kuusta ei oikeastaan ole, mikä saattaa itse asiassa heikentää monen vaateliaan sammallajin elinmahdollisuuksia. Yksi syy haapariippusammalen puuttumiseen kuvion 4 haavikoista saattaakin olla liian valoisa, kuuma ja kuiva pienilmasto. Kuusten poisto on siis syytä tehdä maltilla ja jättää varjostavaa puustoa etenkin kosteiden painanteiden ympärille. Myöskin kuivemmilla kumpareilla kannattaa ennemmin pyrkiä puustorakenteen monipuolisuuteen kuin pääsemään eroon kaikista kuusista. Kuviolla 6 lienee varminta olla tekemättä minkäänlaisia toimenpiteitä. Kaadettava puusto kannattaa jättää alueelle sellaisenaan, vaikka se nuorehkoa onkin, sillä lahopuuta on koko alueella vähänlaisesti. Kurenpolven istutuskuusikkoa on syytä käsitellä ronskisti, sillä pohjakerroksen lajisto ei ilman rankkoja toimenpiteitä toivu moniin kymmeniin vuosiin. Kuitenkin jälleen on syytä jättää kuusikkoa kartoituskuvion pohjois- ja itäosien kosteisiin painanteisiin. Lahopuun tuottamisesta on etua myös täällä. Kapakanjoen tilanne ei näytä kovinkaan hälyttävältä sammalten kannalta eivätkä toimenpiteet vaikuta tarpeellisilta. Alikasvoskuusia on vähän ja niiden poisto vaikuttaa toistaiseksi ajanhaaskaukselta. Sen sijaan nuorta pihlajaa on paljon, mutta ne tuskin heikentävät minkään sammallajin selviämismahdollisuuksia. Laidunnus alhaisella laidunnuspaineella monipuolistaisi varmasti lajistoa Pyhäjärvi Pyhäjärvellä kartoitettiin Raatosaari ja Petäjäsaaren eteläkärki (taulukko 29) (kuvat 20 ja 21). Molemmista kartoitettiin myös yleiset lajit, minkä vuoksi lajimatriisissa (liite 1) on yleisimmistä lajeista kaksi havaintoa kustakin. Murtosaaressa ei käyty ajanpuutteen vuoksi ja siksi, että siellä tehtävät toimenpiteet (alikasvoskuusten poisto) ovat kahta edellä mainittua saarta vaatimattomampia. Taulukko 29. Kohteen ja kartoituksen yleistiedot. Kunta Koodi Kohteen nimi syy ala (ha) Kasv kuvio Maastotyöaika (h) tehokkuus* Kartoittajat 2b Parikkala FI Pyhäjärvi tps 14,6 7 3 TT Pvm 30

30 200 m Kuva 20. Pyhäjärvi, Raatosaari. Kuljettu reitti punaisella viivalla. 500 m Kuva 21. Pyhäjärvi, Petäjäsaari Kuljettu reitti punaisella viivalla. Arvio kohteen kartoitustehokkuudesta Kartoituskohteiden lajistosta saatiin hyvä yleiskuva. Lajisto Raatosaaren kartoituskuvion haapavaltaisen lehdon siirtolohkareelta löytyi harvinainen rantapörrösammal (Dicranoweisia crispula) ja kuvion länsiosan kosteapohjaisesta, kuusivaltaisesta lehdosta leppämaapuulta alueellisesti uhanalainen kantohohtosammal (Herzogiella seligeri). Petäjäsaaren koivuvaltaisessa lehdossa (kuvio 22) kasvoi alueellisesti uhanalainen lehtonokkasammal (Eurrhynchium angustirete) sekä yleisenä kantohohtosammalta (6 havaintoa). Kantohohtosammalen seasta löytyi erityisesti suojeltavaa, EU:n luontodirektiivissä mainittua korpihohtosammalta (Herzogiella turfacea). Lisäksi kuviolta 22 löytyi turrisammal (Oxystegus tenuirostris) sekä harvinainen kalvashiippasammal (Orthotrichum pallens). Kantohohtosammalta löytyi lisäksi hoitokuvioiden ulkopuolelta kuviolta 19, joka on huomattavan monilajinen, paikoin luhtainen lehto. 31

31 Taulukko 30. Yhteenveto suojelukohteelta havaitusta lajistosta ja tallennetuista havainnoista Kaikki yhteensä Suojeltavat yhteensä Erityisesti suojeltavat Muut uhanalaiset NT DD RT LuDir Lajeja Havaintoja Yksilöitä Taulukko 31. Kohteen merkittävimmät lajit. LSA: luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava (E) tai uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka (RE, CR, EN, VU, NT, DD), RT = alueellisesti uhanalainen laji, LuDir = luontodirektiivin laji (II ja/tai IV-liite - merkitse mikä). Havaintojen määrä = rivien määrä havaintotaulukossa. LA=Luontoarvolaji, MU=kasvillisuusvyöhykkeen lohkolle uusi laji (Sammaltyöryhmä 2012). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi LSA UH RT LuDir Muu Runsaus Dicranoweisia crispula rantapörrösammal MU 1 Eurrhynchium angustirete lehtonokkasammal RT 1 Herzogiella seligeri kantohohtosammal RT 8 Herzogiella turfacea korpihohtosammal E VU Liite III 1 Orthotrichum pallens kalvashiippasammal Harv. 1 Oxystegus tenuirostris turrisammal NT 1 Tulosten arviointi Varsinkin petäjäsaaren koivuvaltainen lehtokuvio 22 on sammalistoltaan huomattavan arvokas kohde, samoin arvokkaaksi voidaan luonnehtia Raatosaaren kartoituskuvion läntistä, kosteapohjaista osaa. Kontrasti Raatosaaren ja Petäjäsaaren keski-ikäisiin kuusikoihin on hätkähdyttävä: niiden sammallajistossa ei ole juurikaan kerrottavaa. Raatosaaressa ilahdutti myös nuoren haavan suuri määrä. Saarten sammallajistoa ei ilmeisesti uhkaa mikään sikäli kun hoitotoimet suoritetaan oikein. Hoidon, ennallistamisen ja käytön ohjauksen suositukset Molemmissa saarissa on tarkoitus kurittaa ylitiheitä, osin istutettuja kuusikoita. Raatosaaressa kartoituskuvion länsiosan kosteapohjainen, kuusivaltainen kantohohtosammalta kasvava lehto on syytä jättää hakkuiden ulkopuolelle ja keskittyä saaren kuivempiin osiin, joissa hakkuut varmasti edistävät sammalten monimuotoisuutta. Kosteassa lehdossa ei tule myöskään ajella metsäkoneilla. Erityisesti kuvion keskellä sijaitsevan, selvästi kulttuurivaikutteisen kallion ympäristöön olisi hyvä saada valoa. Sen sijaan jo valmiiksi lehtipuuvaltaisissa lehdoissa muutama kuusi vain lisää maiseman ja pienelinympäristöjen monimuotoisuutta. Hakkuiden yhteydessä kannattaa pyrkiä lisäämään lahopuun määrää, sillä sitä on saaressa hyvin vähän. Petäjäsaaressa kuvio 22 on sellaisenaan hieno ja paranee vain sammalten näkökulmasta, kun lahopuuta syntyy ajan kanssa lisää. Toimenpiteitä ei tarvita, joskin muutaman yksittäisen puun voi kaataa, jos viereisillä kuvioilla operoidaan. Petäjäsaaren muut hoitokuviot ovat sen sijaan sammallajistoltaan köyhiä ylitiheitä kuusikoita, paikoin myös männiköitä ja koivikoita. Lehtipuita on kuitenkin kuusikoissakin siellä täällä ja niille kannattaa avata elintilaa hakkuissa. Kuusilämpäreitä kannattaa jättää varsinkin maaston painanteisiin. Lahopuuta on syytä tuottaa hakkuiden yhteydessä, sillä sitä on Petäjäsaarella kokonaisuudessaan hyvin vähän. Raatosaaren ja Petäjäsaaren hakkuusuunnitelma tehtiin kartoituksen kanssa samaan aikaan ja suositukset on otettu niissä hyvin huomioon. Murtosaarta ei 32