NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Seurantaryhmän 2. kokous 3.5.

Transkriptio

1 NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seurantaryhmän 2. kokous , Nokia

2 ESITYSLISTA 1) Kokouksen avaus 2) Esittäytyminen 3) Suunnitellun hankkeen tilannekatsaus (Nokian Vesi ja Pirkanmaan Jätehuolto) 4) YVA-menettelyn selostusvaihe (Pöyry) 5) Ympäristövaikutusten arviointiselostus (Pöyry) 6) Kommentteja ja keskustelua 7) Muut asiat 8) Kokouksen päätös 2

3 HANKEVASTAAVIEN, VIRANOMAISEN JA YVA-KONSULTIN ESITTELY Hankevastaavat: Pirkanmaaan Jätehuolto Oy: Elina Tiira Nokian Vesi Oy: Ilkka Laukkanen YVA-yhteysviranomainen: Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo YVA-konsultti: Pöyry Finland Oy Projektipäällikkö: Karoliina Jaatinen Projektikoordinaattori: Leena-Kaisa Piekkari 3

4 SUUNNITELLUN HANKKEEN TILANNEKATSAUS Nokian Vesi Oy ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen alueelle bioratkaisua. Bioratkaisun YVAn keskeiset toiminnot ja sijainnit Jätevedenpuhdistamo Siirtoviemärit ja purkuputki Biolaitos: biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelylaitos Biokaasulaitos Mädätysjäännöksen kompostointi Jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelu tehty vuonna 2016, ylösajo 2019 loppupuolella Biokaasulaitoksen yleissuunnittelu tehty talvella 2017, käyttöönotto 2019 alkupuolella Tavoitteena, että koko bioratkaisu on toiminnassa kokonaisuudessaan vuonna

5 SUUNNITELLUN HANKKEEN TILANNEKATSAUS Suunnittelussa tapahtuneita muutoksia ohjelmavaiheen jälkeen Jätevedenpuhdistamo: Esikäsittelyyn tehokas mikrosiivilöinti- tai vastaava käsittely Biologinen vaihe tullaan toteuttamaan perinteisen aktiivilietelaitoksen sijaan nykyaikaisella kalvotai kantoaineprosessilla (ei vaadi enää tertiäärikäsittelyä lisäksi) Kantoainekäsittelyn jälkeen puhdistustulos varmistetaan kiekkosuodatuksella Mitoitusvirtaama kuutiota päivässä Siirtoviemäreiden ja purkuputkien reittejä linjattu uusiksi, ympäristönäkökohdat huomioiden Biokaasulaitos ja kompostointi Jätevirrat tonnia (bio t ja liete t) Biojätteet käsitellään biolinjalla (kuivamädätys) ja liete lietelinjalla (tod. näk. märkämädätys) > ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta toimivin systeemi Mädätysjäännöksen käsittelynä kompostointi Biokaasusta ensisijaisesti liikennepolttoainetta 5

6 YVA-MENETTELY Tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia Perustana laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja sen nojalla annettu ns. YVA-asetus (VNA 713/2006) YVA-menettelyssä ei anneta lupaa hankkeen toteuttamiseen, vaan se on edellytys esimerkiksi ympäristö- ja vesiluvan myöntämiselle Tärkeää keskittyä siihen, että hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan ennakolta (mm. vesistö, kalasto, ilma, melu, luonto, virkistyskäyttö, ihmiset) Merkityksellisyyteen vaikuttaa paitsi hanke itsessään, myös tarkastelijan valitsema näkökulma Arviointia tekevät hankkeesta vastaava, viranomaiset, alueen asukkaat ja erilaiset yhteisöt kukin omasta näkökulmastaan YVA-ohjelmavaiheen tarkoituksena oli suunnata arviointia oikeisiin asioihin YVA-selostusvaiheessa tehdään yleistajuinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista > hankevaihtoehtojen vertailu keskenään 6

7 YVA-SELOSTUS Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen kuvaus YVA-menettelyn kuvaus Ympäristön nykytila Ympäristövaikutusten arviointi ja - menetelmät Vuorovaikutus ja viestintä YVA-menettelyn ja kaavoituksen aikataulu Luettelo hankkeen edellyttämistä luvista 7

8 YVASSA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Ei nollavaihtoehtoa, koska se ei ole realistisesti mahdollinen > Nollavaihtoehdon poisjättämisestä huolimatta hankkeen ympäristövaikutuksia tarkastellaan vertaamalla eri hankevaihtoehtojen toteutuksen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Toiminnot ja laitokset Hankevaihtoehdot Biokaasulaitos (1 ja 2) ja laitoskapasiteetti (t) Jätevedenpuhdist amon mitoitus (AVL) VE VE VE VE t/a rejektivettä t/a rejektivettä Purkulinjat ja purkupaikat purkulinjat 1 tai 2 & purkupaikka 1 purkulinja 3 & purkupaikka 2 tai purkulinjat 4 tai 5 & purkupaikka 3 purkulinjat 1 tai 2 & purkupaikka 1 purkulinja 3 & purkupaikka 2 tai purkulinja 5 & purkupaikka 3 Siirtoviemärilinjat siirtoviemärilinjat 1, 2, 3, 4 ja 5 Siirtoviemärilinjojen reittivaihtoehdot (1-5) ja biokaasun siirtoreitti ovat samat kaikissa hankevaihtoehdoissa. 8

9 BIORATKAISUN TOIMINTOJEN SIJAINNIT- MUUT TOIMIJAT 9

10 BIORATKAISUN TOIMINTOJEN SIJAINNIT - SIIRTOVIEMÄRIT 10

11 BIORATKAISUN TOIMINTOJEN SIJAINNIT - PURKULINJAT 11

12 BIORATKAISUN TOIMINTOJEN SIJAINNIT - BIOKAASUN SIIRTOREITTI 12

13 KESKEISET HUOMIOITAVAT ASIAT JA HANKKEEN VAIKUTUKSET Sidosryhmäsuhteiden laadukas hallinta > seurantaryhmä ja pienryhmätapaaminen Lähialueen Natura alueet ja virkistyskäyttö sekä kaavoitus Arvioitavat rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset: Vesistö, kalasto ja kalastus > vedenlaatumallinnus Maankäyttöön ja maisemaan sekä kulttuuriympäristöön Ilmanlaatuun > Hajumallinnus Ilmastoon Luontoon > Luontokartoitus, Natura-arvioinnin tarvearvio Meluun > Melumallinnus Liikenteeseen Maa- ja kallioperään ja pohjaveteen Ihmisiin, elinkeinoihin ja aluetalouteen > Asukaskysely Häiriö- ja onnettomuustilanteet Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja toimintojen kanssa Tärkeimmät tässä hankkeessa vesistöt ja ihmiset, elinkeinoelämä ja aluetalous sekä maankäyttö 13

14 VIESTINTÄ HANKKEESTA JA VUOROVAIKUTUSSUUNNITELMA Sidosryhmätyöskentelyn laadukas hallinta hankkeen kaikissa vaiheissa Hankkeesta viestitty alueen asukkaille ja toimijoille jo noin vuosi sitten ensimmäisen kerran Hankkeen viestintää on jatkettu koko YVA-menettelyn ajan Seurantaryhmä Yleisötilaisuudet nähtävilläoloajan loppupuolella (ohjelma- ja selostusvaiheet) Työpaja (pienryhmät asukkaille sekä alueen yrityksille ja toimijoille) Verkkokysely Nokian kaupungin sivuille, johon kaikki voivat osallistua 14

15 YVAN JA KAAVOITUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN YVA-selostus nähtäville noin kesäkuun alussa (nähtävilläolo noin 60 pv) Yleisötilaisuus kesäkuun puolivälissä 15

16 ARVIOINTISELOSTUS NÄHTÄVILLÄ MM. INTERNETISSÄ 16

17 KAAVOITUSTILANNE - ASEMAKAAVA - VIREILLÄ 17

18 ILMAKUVA

19 MELUSELVITYS YVAn meluselvitys sisältää seuraavat melulaskennat Nykytila LAeq, klo Nykytila LAeq, klo Bioratkaisu LAeq, klo (teollisuusmelu + liikennemelu) Bioratkaisu LAeq, klo (teollisuusmelu + liikennemelu) Lisäksi yhteismelu Ecolanin hankkeen kanssa Lisäksi meluselvityksessä arvioitu rakentamisen ajan melutilannetta Meluntorjunta lyhyesti Melutilanteen seuranta lyhyesti Meluvaikutukset ihmisiin

20 HAVAINNEKUVA, MELUN 3D-MALLISTA

21 MELUSELVITYS Huomioitavaa mallinnuksista: Melulähteet ovat sijainnin ja äänipäästön osalta arvioperusteisia. Äänilähdetiedoissa on hyödynnetty mm: o Mitattuja kohteita o Referenssilaitoksia o Tietoja kirjallisuudesta Melulähteitä ei ole millään tavoin optimoitu meluntorjunnan kannalta => mallinnus kuvaa tilannetta ilman meluntorjuntasuunnittelua (vrt. tyypillinen tilanne) Mallinnuksen avulla on saatu näkyviin melun leviämisen kannalta keskeiset uudet alueet Melukartat mallinnettu 45 db(a):iin asti (klo kartat) ja 40 db(a):iin asti yöllä (klo kartat) Hiljaisten alueiden osalta tutkittiin 40 db:n keskiäänitason LAeq meluvyöhykkeen muutoksia

22 MELUSELVITYS Melun nykytilanne hyvin vaihteleva > moottoriurheilutoiminta: db Kaakkujärvien Koukkujärven luonnonsuojelualueella saavutetaan 45 db päiväajan ohjearvo osassa aluetta ajoittain, kauempana sijaitsevien alueiden osalla jäädään alle Bioratkaisun rakentamisen meluvaikutus kohdistuu etelä ja lännen välille, kiivaimpana aikana voi vaikutuksia ulottua Kaakkurijärvien alueelle Toiminnot eivät kuitenkaan itsessään aiheuta melun ohjearvon ylityksiä läheisten luonnonsuojelualueiden rajoilla, mutta voivat kasvattaa nykytilaa jonkin verran. Laitosten normaalikäytön aikana toimintojen meluvaikutus jää selvästi alle päivä- ja yöajan ohjearvojen jopa yhdessä laskettuna bioratkaisun ja tuhkarakeistamon ja laskennallisen nykytilan osalta Yöaikana melutaso voi kasvaa nykyisestä suojelualueiden reunoilla sekä VT11 eteläpuolella ja Halimaan alueella > ei kuitenkaan ohjearvojen ylityksiä Hiljaiset alueet: ei ylity 40 db, rakentamisen aikainen melu ei merkittävästi kavenna hiljaisten alueiden laajuutta

23 HAJUSELVITYS Hajua aiheutuu nykytilanteessa jätteenkäsittelyalueesta > voimakasta hajua esiintyi yli 10 % ajasta, ulottui kompostointikentältä etelässä valtatien VT11 tasolle, ja koillisessa yli 2 km etäisyydelle kuormituspisteistä. Kaikki hajua aiheuttavat toiminnot sisätiloihin, paitsi jälkikompostointi Bioratkaisun suunnitellulta sijoituspaikalta kulkeutuvat hajupäästöt pysyvät vaihtoehdoilla VE1 ja VE3 jätteenkäsittelyyn varatun alueen sisäpuolella. Hajupäästöt leviävät pisimmälle koilliseen kaatopaikan alueelle. Mahdollisten vikatilanteiden hajupäästö ulottuu osittain bioratkaisun eteläpuolella olevan moottoriajoneuvojen harjoittelualueen päälle ja länteen virkistysalueelle. Bioratkaisun avulla alueen hajukuormitus vähentyy merkittävästi vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna

24 VEDENLAATUMALLINNUS Vesistövaikutusten arvioinnissa käytettiin mallinnustekniikkaa eli laskennallista menetelmää, jolla pystytään erittelemään halutun kohteen tai vaihtoehdon kuormituksen vaikutukset. Mallinnettiin Nokianvirran purkupaikat 1 ja 2 sekä Kuloveden purkupaikka 3 Siuron ulopuolelle (kolme eri paikkaa) Jätevesivirtaamiltaan tai kuormituksiltaan YVA:n mukaiset vaihtoehdot eivät merkittävästi poikkea toisistaan > erot 10 % luokkaa, pitoisuuslisäyksiin kohdistuvat vaikutukset olemattomia Huomioitiin Melon juoksutukset (seisokit ka h, pisimmät 1,5 vrk)

25 VEDENLAATUMALLINNUS Kaikkien purkupaikkavaihtoehtojen lähialueilla esiintyy mallinnustulosten perusteella suurehkoja typpipitoisuuden nousuja etenkin Melon seisokkien aikana, tyypillisimmin kesällä ja loppuvuonna > ka. noin 20 µg/l, maks useita satoja µg/l Uuden puhdistamon myötä typpikuormitus ja etenkin ammoniumtyppikuormitus vähenee merkittävästi, millä on vesistössä revyyttä vähentävä ja happitilannetta parantava vaikutus. Fosforin osalta keskimääräinen pitoisuuslisäys jää keskimäärin alle yhden mikrogramman ja ajoittaiset maksimipitoisuuslisäykset muutamaan mikrogrammaan. Fosfori on kohdevesistön minimiravinteena kuitenkin typpeä tärkeämmässä roolissa rehevöitymisen kannalta. Kullaanvuoren purkupaikkavaihtoehdossa suurimmat vaikutukset kohdistuvat Nokianvirtaan ja Siuron vaihtoehdossa Kuloveden itäosaan Nokianvirran jäädessä vaikutusten ulkopuolelle. Johdettaessa jätevedet Nokianvirran alueelle ei niillä ole merkittävää vaikutusta toutaimen lisääntymisalueisiin Kulovedellä. Kulovedellä toutaimen kannalta paras purkupaikka on Isosaaren lounaispuolen syvänteen reuna (purkupaikka A)

26 VEDENLAATUMALLINNUS Uuden Koukkujärven jätevedenpuhdistamon teknisessä suunnittelussa tullaan varautumaan jätevesien desinfiointiin, mutta sen tarve ja mitoitus määritetään vasta laitoksen käynnistyttyä, jotta laitteisto voidaan tarvittaessa mitoittaa todellisten vedenlaatutulosten perusteella. Hankkeella ei vaikutusta noin 50 kilometriä Nokianvirrasta alavirtaan Kokemäenjoen ja Loimijoen yhtymäkohdan yläpuolella sijaitsevan TVS:n Turun vedenottamoon Kullaanvuoren altaat jäävät varoaltaiksi ja lisäksi jätevesi kulkee kahdessa rinnakkaisessa putkessa

27 LUONTOKARTOITUS Tehtiin syksyllä 2016 ja keväällä 2017 siirtolinjojen alueilla Hankkeella ei vaikutusta Natura-alueiden suojeluarvoihin Puhdistamon ja biojalostamon käytön aikaiset vaikutukset luontoon ovat vähäiset ja johtuvat lähinnä liikenteen ja vähäisemmässä määrin toimintojen aiheuttamasta melusta. Siirtolinjojen rakentamista varten työalueelta raivataan nykyinen puusto ja muu kasvillisuus Luontoselvitysten perusteella linjoja muutettiin joiltakin osin, jotta haitalliset vaikutukset luontokohteisiin voidaan välttää. Eniten muuttui purkuputken 4 reitti, jota siirrettiin Alinenjärven ja Siuron välisellä metsäalueella pohjoisemmaksi. Lisäksi purkuputki 6 Siuroon jätettiin osittain luontovaikutusten takia kokonaan pois. Suuria haitallisia vaikutuksia ei arvioitu kohdistuvan mihinkään luontokohteeseen. Mahdolliset haitalliset vaikutukset voidaan estää tai niitä voidaan pienentää ottamalla luontoarvot huomioon jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa. Rakentaminen ei heikennä direktiivilajien elinympäristöjä

28 ASUKASKYSELY Toteutettiin verkkopohjaisena marraskuussa 2016 tammikuussa 2017 Yhteensä 125 vastaajaa, kyselyä avattiin 700 kertaa Kyselyyn vastanneista 69 % oli miehiä ja alle kolmannes naisia, suurin ikäluokka vuotiaat Vastaajista enemmistö, eli noin 61 % oli alueen vakituisia asukkaita Keskeisimpiä vastaajien kirjaamia toimintoja ovat virkistys, asuminen, lenkkeily, luonnonantimien kerääminen, virkistyskalastus, veneily, mökkeily, Kuloveden virkistyskäyttö ja puutarhan sekä nurmikon kastelu järvivedellä. Vastaajat kiinnittivät erityishuomiota tehokkaan vedenkäsittelyn vaatimuksiin, hajuhaittojen ehkäisemiseen sekä pyrkimykseen estää sinilevän lisääntyminen järvialueella. Erityisen herkkiä kohteita Ruutanan ls-alue, Koukkujärventien läntiset alueet, Koukkujärventien ulkoilureitit sekä Melon alueen Natura-alue. Ohjelmavaiheen jälkeen muutettiin asukaskyselyn, muiden mielipiteiden sekä tarkemman suunnittelun pohjalta mm. siirtoreittejä soveltuvammiksi ympäristöön Nykyisellään ei koeta haittaa jäteveden purusta Uusi puhdistamo parantaa toimintavarmuutta ja bioratkaisu vähentää hajuhaittoja Koukkujärvellä VE1 koettiin parhaaksi ja VE4 huonoimmaksi (Siuron purkupaikka 3)

29 KOMMENTTEJA JA KESKUSTELUA MUUT ASIAT 29

30 KIITOS! YHTEYSTIEDOT: NIMI: KAROLIINA JAATINEN PUH: