Nokian kaupungintalo, Valtuustosali, (Harjukatu 23, 2.krs., Nokia)

Transkriptio

1 Muistio Bioratkaisun YVA Yleisötilaisuus Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Päivä , klo Sivu 1 (8) Päivä Aika Paikka Läsnä Nokian kaupungintalo, Valtuustosali, (Harjukatu 23, 2.krs., Nokia) Ilkka Laukkanen, Nokian Vesi Oy (hankevastaava) Elina Tiira, Pirkanmaan Jätehuolto Oy (hankevastaava) Leena Ivalo, Pirkanmaan ELY-keskus (YVA-yhteysviranomainen) Karoliina Jaatinen, Pöyry Finland Oy (YVA-konsultti) Jorma Hakola, Nokian kaupunki (kaavoittaja) Jyri Pelkonen, Pöyry Finland Oy (Jätevedenpuhdistamon esisuunnittelusta vastannut konsultti) Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Suvi Suomalainen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Yleisöä 30 henkilöä 1 TILAISUUDEN AVAUS Tilaisuus avattiin klo ESITTÄYTYMINEN YVA-yhteysviranomainen Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Ivalo toivotti yleisötilaisuuteen osallistujat tervetulleiksi ja esitteli YVAmenettelyn ja kaavoitusmenettelyn toimijat. Ivalo kertoi illan kulun sekä tilaisuuden pelisäännöt, jotta keskustelu pysyy asiapitoisena ja kaikki saavat puheenvuoron. 3 YVA-MENETTELYN ESITTELY Ivalo esitteli YVA-menettelyn pääpiirteet (YVA-laki ja asetus) sekä arvioinnin tavoitteita ja menettelyn kulkua yleisellä tasolla. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnittelun työkalu, jonka keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ja arvioida hankkeen paikalliset, haitalliset vaikutukset. Ivalo kuvasi, kuinka YVA-menettely tuottaa tietoa päätöksentekoon ja vaihtoehtojen vertailuun. Ivalo kertoi lausunnosta, jonka viranomainen tulee antamaan myöhemmin YVA-ohjelmasta ja - selostuksesta. Lausunnossa on yhteenveto lähetetyistä mielipiteistä ja lausunnoista, jotka otetaan huomioon YVA-yhteysviranomaisen lausunnossa.

2 2 YVA-ohjelman sisältövaatimukset on esitetty YVA-asetuksessa. Hankkeiden arviointiohjelma kuulutetaan ja se on nähtävänä mm. Nokian kaupungin kirjaamossa, kaupungintalolla, Nokian kirjastoissa sekä ELY-keskuksen www-sivuilla: Ivalo painotti, että YVA tehdään erityisesti ympäröivälle yhteiskunnalle ja rohkaisi osallistujia esittämään mielipiteitä ohjelman nähtävilläoloaikana. Ivalo kertoi, kuinka ihmiset voivat osallistua hankkeen suunnitteluun sekä kuinka mielipiteensä voi toimittaa viranomaiselle (vapaamuotoisella kirjeellä, sähköpostilla tai sähköpostiin liitettävällä asiakirjalla, nimi ja yhteystieto on liitettävä mukaan viralliseen mielipiteeseen). Yhteysviranomaisen lausuntoon kuuluvaan yhteenvetoon viranomaislausunnosta ja mielipiteistä ei tule yksityishenkilöiden nimiä, eikä nimiä siten julkaista hankkeen Internet-sivulla. Kirjalliset mielipiteet on annettava mennessä. Ivalo kertoi mikä on virallisen mielipiteen rooli hankkeessa sekä mikä puolestaan hankkeesta vastaavan tarjoamien osallistumistapojen rooli hankkeessa ja kuinka ne eroavat keskenään. Viranomaiselle tulee toimittaa kirjalliset mielipiteet omalla nimellä varustettuna. Sen lisäksi hankkeesta vastaava tarjoaa mm. asukaskyselyn sekä työryhmät, joihin kaikki voivat osallistua ja kertoa sitä kautta mielipiteensä myös anonyymisti. Mielipiteitä ja kommentteja käytetään YVAselostusta tehtäessä ja hanketta suunniteltaessa. Ivalo rohkaisi yleisöä osallistumaan asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnattuun työpajaan, joka järjestetään Nokialla (paikka kerrotaan tiedotteissa myöhemmin). Ivalo korosti, että kuka tahansa voi ilmaista mielipiteensä, ei tarvitse olla erityisasiantuntija - jokainen on oman elinympäristönsä asiantuntija. Ivalo kertoi, miksi osallistuminen on tärkeää ja että mielipiteet tullaan aidosti ottamaan huomioon niin viranomaisen lausunnossa kuin hankkeen suunnittelussa. Viranomaisen tehtävä on varmistaa, että mielipiteet huomioidaan riittävällä tasolla hankkeen suunnittelussa. Ympäristövaikutusten lisäksi YVAssa on laajasti mukana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (ns. IVA). Siinä tarkastellaan myös mm. koettuja haittoja, virkistystä, viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Ivalo kertoi myös lyhyesti YVA-selostuksesta ja sen sisällöstä. Lisäksi Ivalo kertoi, kuinka hankkeen eteneminen jatkuu lupamenettelyllä YVA-menettelyn jälkeen. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto liitetään valitun vaihtoehdon lupa- ja hyväksymismenettelyjen hakemuksiin. Hankkeiden toteutusvaihtoehdot valitaan kesällä/syksyllä 2017 YVA-menettelyn päätyttyä, jonka jälkeen siirrytään lupavaiheesen. Ivalo kertoi, että samaan aikaan Koukkujärven bioratkaisun YVA-menettelyn kanssa on meneillään myös Ecolan Oy:n tuhkarakeistamoon liittyvä YVA-menettely. Ivalo kertoi myös, että näiden hankkeiden yhteisvaikutuksia tullaan arvioimaan molempien YVA-menettelyiden yhteydessä. Hankkeisiin liittyen tullaa julkaisemaan yhteinen tiedote Nokian Uutisissa, missä esitellään molempia hankkeita. 4 HANKKEEN ESITTELY Ilkka Laukkanen Nokian Vesi Oy:stä esitteli jätevedenpuhdistamon ja Elina Tiira Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä biokaasulaitoksen ja mädättämön. Jätevedenpuhdistamon suunnittelu aloitettu jo noin 10 vuotta sitten, kun alettiin selvittää vaihtoehtoja nykyisen Kullaanvuoren puhdistamon uudistamiseen liittyen. Laukkanen kertoi, miksi toiminta ei voi jatkua Kullaanvuoren nykyisessä puhdistamossa johtuen siitä, että laitoksen laajentaminen viereiselle kallioalueelle osoittautui käytännössä mahdottomaksi alueen suojelullisten arvojen vuoksi. Nokian Vesi Oy:n hallitus päätti toukokuussa 2015 rakentaa

3 3 uuden puhdistamon Nokian Koukkujärven alueelle noin neljän vuoden kuluessa. Uuden laitoksen sijaintipaikaksi valittiin Koukkujärven alue, sillä se soveltuu hyvin jätevedenpuhdistamon toimintaan alueen teollisen luonteen ansiosta ja lisäksi maakuntakaavan on tehty varaukset vastaavalle toiminnalle. Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa on voimassa asti. Siuron jätevesille tullaan rakentamaan siirtolinja Nokialle ja nykyiset jätevedenpuhdistamot lakkautetaan, kun Koukkujärven uusi puhdistamo otetaan käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä. Laukkanen kertoi, että uuden puhdistamon myötä jätevesien puhdistamisen toimintavarmuus sekä puhdistustehokkuus paranevat entisestään. Uuden puhdistamon myötä varaudutaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan kapasiteetin kasvuun ja väkiluvun kasvuun Nokian alueella. YVAmenettely viedään läpi perustuen perinteiseen aktiiviliete-menetelmään, mutta laitoksen suunnittelussa selvitetään myös muita puhdistusmenetelmiä. Todennäköistä on, että perinteiseen prosessiin lisätään vaiheita, joiden avulla laitoksen prosessi muuttuu modernimmaksi. Kuormituksen osalta kaikki muutokset modernimpaan menetelmään tarkoittavat entistä pienempää kuormitusta. Laukkanen esitteli myös lyhyesti puhdistamon hajua aiheuttavien toimintojen sijoittamista sisätiloihin, ja näin hajuhaitat saadaan minimoitua tehokkaiden suodattimien ansiosta. Laitoksen jätevesivirtaama tulee alkuvaiheessa olemaan sama kuin nykyisin ja jopa alhaisempi, kun suotovesiä saadaan hallintaan ja niiden virtaamaa pienennettyä. Kun jätevesivirtaama on sama ja puhdistustehokkuus paranee tarkoittaa se sitä, että vesistöön päätyvä kuormitus pienenee. Jätevesikuormitus on aina suhteessa jätevesivirtaamaan, eli asukasluvun kasvaessa myös kuormitus kasvaa. Tulevaisuuden asukaslukua on hyvin vaikea ennustaa, minkä vuoksi tulee varautua riittävällä kapasiteetilla. Laitoksen mitoituskapasiteetti on tehty vuoden 2040 ennusteen ja asukasvastineluvun mukaan. Tiira kertoi, että biokaasulaitoksen osalta on tehty taustatyötä hankkeen toteuttamiseksi jo noin kaksi vuotta. Suunnitellussa uudessa biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelylaitoksessa tullaan käsittelemään ja jatkojalostamaan erilliskerättyä biojätettä ja puhdistamolietettä mädätysprosessilla (kuivamädätystekniikkaa alkuvaiheessa) sekä osittain myös kompostoimalla tai muulla soveltuvalla menetelmällä (pyrolyysi, struviittisaostus tai ammoniakin strippaus). Biokaasulaitoshankkeen tavoitteena on saada biomateriaalien (biojätteet, puhdistamolietteet) ravinteet kiertoon ja hyödyntää niitä mahdollisimman paljon raaka-aineena ja energiana. Mädätyksessä muodostuva biokaasu on suunniteltu hyödynnettävän esimerkiksi liikennekäytössä (tai CHP-tuotantoon eli yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon) ja mädätysjäännös jatkojalostetaan lannoitteeksi kasvintuotannossa. Tiira esitteli myös laitoksen hajua aiheuttavien toimintojen sijoittamista sisätiloihin, ja tuuletuskanaviin asennettavan tehokkaat hajunpoistosuodattimet. Kompostin kääntämisestä tulee hajuhaittoja, mutta niitä pyritään vähentämään ajoittamalla käännöt suotuisien tuulten vallitessa, jotteivät hajuhaitat leviä virkistys- tai asuinalueille. Täysin hajutonta Koukkujärven alueesta ei tulevaisuudessakaan tule, vaikka hajuhaitat vähenevät muuttuen suurimmaksi osaksi vain ajoittaisiksi. Nykyisin Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksessa kompostoidaan ulkokentällä puhdistamolietteitä, mutta ei biojätteitä. Biojätteitä kompostoidaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toisessa jätteenkäsittelykeskuksessa Tampereen Tarastenjärvellä membraanilaitoksessa. Uusi käsittelylaitos tulee korvaamaan Tarastenjärven membraanilaitoksen. Koukkujärven alue valikoitui sijoituspaikaksi mm. elinkaarianalyysin tuloksena. Tarkoituksena on, että uudessa käsittelylaitoksessa käsitellään biojätteitä ja lietteitä vuoteen 2024 ulottuvassa ensimmäisessä vaiheessa enintään tonnia vuodessa ( t/a biojätteitä ja t/a lietteitä) ja toisessa vaiheessa vuodesta 2024 eteenpäin enintään tonnia vuodessa ( t/a biojätteitä ja t/a lietteitä). Toisessa vaiheessa kapasiteetin lisäyksellä varaudutaan laitoksella käsittelemään

4 4 myös Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon puhdistamolietteet ( t/a). Biokaasulaitoksen osalta laitoshankinta tullaan kilpailuttamaan vuonna 2016 ja rakentaminen aloittamaan syksyllä Tavoitteena on, että laitos saataisiin käyttöön syksyllä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA (PÖYRY) Karoliina Jaatinen esitteli YVA-ohjelman pääkohdat ja keskeiset huomioitavat seikat. Jaatinen kertoi, että YVA-menettelyssä tarkastellaan neljää eri toteutusvaihtoehtoa (VE1 VE4), jotka eroavat keskenään laitosten kapasiteetin, siirtoreittien sekä purkupaikkojen osalta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole varsinaista nollavaihtoehtoa (hankkeen toteuttamatta jättäminen). Nollavaihtoehdon poisjättämisestä huolimatta hankkeen ympäristövaikutuksia tarkastellaan vertaamalla eri hankevaihtoehtojen toteutuksen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Puhdistettava jätevesi johdetaan puhdistamolle siirtoviemärilinjoja pitkin, joiden osalta tarkastellaan neljää eri reittivaihtoehtoa (siirtoviemärilinjat 1 4). Neljästä reittivaihtoehdoista arvioidaan toteutuvan kaksi. Siirtoviemärilinjojen reittivaihtoehdot ovat samat kaikissa hankevaihtoehdoissa. Jätevedenpuhdistamolla puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkia pitkin vesistöön. Purkulinjojen osalta tarkastellaan kuutta eri purkulinjavaihtoehtoa (purkulinjat 1 6) ja purkupaikkoja 1 3. Purkulinjoista arvioidaan toteutuvan vaihtoehdosta riippuen joko yksi tai kaksi. Purkupaikoista arvioidaan toteutuvan vaihtoehdosta riippuen joko yksi tai kaksi. Biokaasun siirron osalta tarkastellaan yhtä reittivaihtoehtoa. Jaatinen esitteli hankealueen lähiympäristön toimintoja sekä siirtoreittien alueita. Jaatinen kertoi, että siirtoreittien linjaukset ja käsitellyn jäteveden purkupaikat ovat alustavia ja niitä tullaan tarvittaessa muuttamaan YVA-menettelyn pohjalta, kun saadaan enemmän tietoa ympäristöstä, maaperästä sekä alueen sidosryhmien mielipiteistä. Tarkoituksena on löytää sellaiset vaihtoehdot, jotka kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Hankkeen suunnittelussa arvioidaan myös vaihtoehtojen kustannustehokkuutta. Hankkeen vaikutuksia arvioidaan laajasti ja tässä hankkeessa erityistä huomiota kiinnitetään vesistöihin ja ihmisiin, elinkeinoelämään ja aluetalouteen sekä maankäyttöön kohdistuviin vaikutuksiin. Jaatinen kertoi arvioinnin tarkastelualueen laajuudesta ja siitä, että tarkastelua laajennetaan niin kauas, kuin vaikutuksia näyttää ulottuvan. Arviointityön tueksi tehdään melu-, haju- ja vesistömallinnus, joiden avulla saadaan karttapohjaista tietoa vaikutuksien leviämisestä ympäristöön ja vaikutusten suuruudesta. Mallinnuksella voidaan tarkastella erilaisia skenaarioita liittyen tulevaisuudessa tapahtuviin ennustettuihin muutoksiin (muun toiminnan muutokset lähialueella). Melumallinnus pyritään tekemään yhdessä Ecolan Oy:n kanssa, jolloin voidaan tehdä ns. yhteismelumalli, missä huomioidaan molempien hankkeiden vaikutukset. Lisäksi on jo tehty kasvillisuus- ja luontokartoitus siirtoreittien osalta syksyllä Jaatinen kertoi hankkeen viestinnästä sekä vuorovaikutussuunnitelmasta. YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana tehdään asukaskysely sekä kerätään tietoa pienryhmien avulla, joihin voivat kaikki osallistua. Lisäksi hankkeen YVA-menettelyä seuraamaan on perustettu seurantaryhmä, johon on kutsuttu jäseniä eri sidosryhmistä. Lisäksi järjestetään yleisötilaisuudet YVA-ohjelma ja - selostusvaiheissa. Kyseltiin myös yleisön näkemyksiä toivotuista osallistamistavoista. Laukkanen esitteli demoversiota verkkokyselystä, jonka avulla voi ilmaista vapaamuotoisen mielipiteensä ja osoittaa esim. tietyn toiminnon tai havainnon sijoittumisen kartalla. Verkkokysely tulee Nokian kaupungin nettisivujen alle ja lisäksi siihen pääsee ELYn virallisten YVA-sivujen kautta. Nokian kapungin nettisivuille verkkosovelluksen aloitussivulle tulee lisäksi linkki asukaskyselyyn, jossa on kysymyksiä, joihin voi vastata joko nimellään tai anonyymisti. Näiden molempien mielipiteen keruutapojen aineistoja tullaan analysoimaan YVA-selostusvaiheessa sidosryhmätyöskentelyyn erikoistuneiden asiantuntijoiden toimesta ja niiden avulla luodaan kokonaisnäkemys siitä, mitkä vaihtoehdot ovat parhaita asukkaiden ja toimijoiden näkökulmasta. Edellä mainitut tavat edustavat

5 5 hankkeesta vastaavan tarjoamia tapoja osallistua ja ovat eri asia kuin viranomaiselle toimitettu virallinen kirjallinen omalla nimellään varustettu mielipide. Jaatinen kertoi lopuksi YVA- ja kaavoitusmenettelyiden yhteensovittamisen aikatauluista ja tavoista. 6 KOUKKUJÄRVEN ASEMAKAAVOITUKSEN OAS (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) Nokia kaupungin kaavoittaja Jorma Hakola kertoi asemakaavoituksen OAS-vaiheesta ja kuinka asukkaat voivat osallistua siihen. Hakola kertoi, että asemakaavasta tullaan kuulemaan Nokian lisäksi ainakin Sastamalan kuntaa. Muita ns. osallisviranomaisia ovat Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan Maakuntamuseo sekä STUKES. Hakola esitteli myös alueen yleis- ja maakuntakaavoitusta ja niiden merkintöjä sekä merkintöjen merkitystä suunnittelussa. Lisäksi Hakola kertoi, mitä selvityksiä ja kartoituksia on tehty ja tullaan tekemään asemakaavoitusprosessin yhteydessä ja kuinka asemakaavoituksen menettelyssä tullaan myös hyödyntämään YVAmenettelyn tuottamaa tietoa. Alueella on selvitetty mm. kasvillisuutta (mm. direktiivilajit), eläimistöä (mm. direktiivilajit), kulttuurisia arvoja (muinaismuistokartoitus) sekä hulevesitilannetta. YVA-menettelyssä tullaan puolestaan hyödyntämään asemakaavoituksen tuottamaa tietoa ja aineistoa soveltuvin osin. Asemakaavan on tarkoitus mennä kaupunginvaltuuston käsittelyyn syksyllä Lainvoimainen asemakaava on bioratkaisun hankkeen rakentamisluvan edellytys. 7 KOMMENTTEJA JA KESKUSTELUA Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua hankkeesta. Kysymyksiä sai esittää esitysten jälkeen ja Ivalo hoiti puheenvuorojen jaon. Seuraavat asiat nousivat esille yleisön kysymyksissä ja keskustelussa: Kysymys 1: Tuodaanko biokaasulaitokselle jätteitä muualtakin kuin Nokian alueelta? Vastaus - Pirkanmaan Jätehuolto (jatkossa PJ): Jätteitä voidaan tuoda myös muista kunnista, mutta lietettä ei alkuvaiheessa tuoda todennäköisesti muualta. Jatkossa voidaan tuoda lietettä myös Tampereen keskuspuhdistamosta. Kysymys 2: Onko kompostille suunniteltu jatkokäyttöä? Vastaus - PJ: Kyllä, lopputuotetta on suunniteltu toimitettavan esim. lähialueen viljelijöille viljelykäyttöön. Tiira esitteli myös, että jätevesiliete ja muu mädätettävä jäte pidetään erillään, eli tulee kahden linjaston systeemi, jolloin saadaan luomukelpoista maanparannusainetta tuotteeksi (eikä sitä sekoiteta jätevesilietteen kanssa keskenään). Kysymys 3: Kysyjää huolestuttivat jätevedenpuhdistamon hajuhaitat. Verrattiin siihen, että sellutehtaat haisevat myös, vaikka toiminta pääosin sisätiloissa. Vastaus - Nokian Vesi (jatkossa NV): Puhdistamolta ei tule hajupäästöjä, sillä hajua aiheuttavat toiminnot ovat sisätiloissa ja hajut kerätään hallitusti. Hajukaasut puhdistamon sisällä kerätään yhteen useita kanavia pitkin ja johdetaan sitten käsiteltäviksi biosuotimelle tai pesurille. Lisäksi siirtoreittien varrella olevat pumppaamot varustetaan tehokkailla suodattimilla. Yleisön joukosta jätevedenpuhdistamoalalla oleva henkilö korosti, etteivät nykyaikaiset laitokset haise, hänellä oli omakohtaista kokemusta Turun puhdistamon lähialueella asumisesta. Kysymys 4: Kysyjää huolestutti kuinka voi muistaa useita eri verkkosivujen osoitteita, jotta löytää tietoa hankkeesta sekä pääsee osallistumaan esim. kyselyihin.

6 6 Vastaus - konsultti: Hankkeesta kiinnostuneen tulee muistaa vain yksi osoite: jonne tulee kaikki hanketta koskeva informaatio. Luvattiin lisäksi olla jatkossa tarkempi sen suhteen, että nettilinkit korostetaan aina eri värillä, jotta erottuvat tekstin seasta. Nokian Uutisiin tullaan myös laittamaan infopaketti molemmista Koukkujärven alueella suunnitteilla olevista hankkeista ja niiden tärkeistä verkkosivujen osoitteista. Lisäksi yleisötilaisuuden osallistujille jaettiin ns. osallistujan kortti, johon on koottu tieto molemmista hankkeista ja kaavoituksesta. Lisäksi hankkeesta vastaavat informoivat hankkeesta omilla verkkosivuillaan, mutta niillä oleva tieto on yhtenevä virallisten YVA-sivujen kanssa ja niille tulee linkit YVA-sivulle. Kysymys 5: Vaativatko myös siirtoreitit asemakaavan muutosta? Vastaus - Nokian kaupungin kaavoittaja: Jos siirtolinjojen työmaa- ja käyttöalue jäävät katualueen rajojen sisälle, ei tarvita asemakaavan muutosta. Muussa tapauksessa voi vaatia, asiaa selvitetään suunnittelun edetessä tarkemmin. Kysymys 6: Kuinka isoja siirtoputket ovat? Vastaus - NV: 2x400 mm tai 1x600 mm, mutta asiat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Kysymys 7: Voiko jätevesi muuta ympäröivää vettä lämpimämpänä vaikuttaa järven täyskiertoon ja kertyä syvänteeseen. Vastaus - NV ja konsultti: Jätevedestä tullaan ottamaan mahdollisimman tehokkaasti lämpö talteen ennen vesistöön purkamista. Mallintamalla tullaan hakemaan optimaalisin paikka lähialueen vesistöistä, missä sekoittumisolosuhteet ovat parhaimmat ja käsitelty jätevesi häiritsisi mahdollisimman vähän ympäröivää vesiluontoa. Käsiteltyä jätevettä ei ole tarkoituksenmukaista purkaa syvännealueille eikä huonoihin sekoittumisolosuhteisiin. Mallinnuksen ja asiantuntijaarvioin perusteella valitaan purkupaikka. Lisäksi purettavan jäteveden vaikutuksia vesistöön tullaan jatkossakin tarkkailemaan velvoitetarkkailun avulla, jolloin muutokset saadaan mahdollisimman hyvin selville. Paikan valinnassa huomioidaan olemassa olevat tutkimukset ja tarkkailutulokset sekä paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset parhaasta paikasta. Kysymys 8: Paikallisen kalastusosakaskunnan edustaja kysyi, miksi käsiteltyjä jätevesiä ei voida purkaa Pyhäjärveen? Vastaus - NV ja konsultti: Pyhäjärveä kuormittavat jo nykyisellään mm. Viinikan jätevedenpuhdistamo ja Tampereen alueen hajakuormitus sekä tulevaisuudessa keskuspuhdistamon käsitellyt jätevedet. Pyhäjärvestä kuormitus virtaa pääosin edelleen Nokianvirtaan ja Kuloveteen, eli kuormituksen siirtäminen Pyhäjärveen ei poista kuormitusta alapuolisista vesistöistä reittivesiluonteesta johtuen. Lisäksi koska Vihnusjärvessä sijaitsee Nokian Vesi Oy:n vedenottamo, ei haluta lisätä riskiä juomaveden saastumiseen siirtämällä purkua Pyhäjärven ja Nokianvirran yhtymäkohtaan eli lähemmäksi Vihnusjärveä. Kysymys 9: Kysyttiin, miksi ei sijoiteta purkuputkea samaan kaivantoon, mihin tulee Siuron lakkautettavalta puhdistamolta rakennettava siirtoviemäri? Vastaus - NV: YVA-menettelyn yhteydessä tullaan todennäköisesti ottamaan mukaan muitakin reittivaihtoehtoja ja kysyjän esittämää ideaa on viety alustavasti jo aiemmin eteenpäin. Hankkeesta vastaava on samaa mieltä, että sijoittamalla samaan kaivantoon saadaan rakentamisen ja käytön aikaisia haittoja minimoitua sekä huoltojen suorittamista helpotettua. Kysymys 10: Minkälaisia kokemuksia on Turun kalliopuhdistamon hajuista? Vastaus - NV ja suunnittelukonsultti: Turun puhdistamon sijainti kallion sisällä aiheuttaa sen, että kaikki hajut tulevat yhdestä samasta putkesta ulos, mikä asettaa suodattimen toiminnalle haasteita. Koukkujärvellä hajukaasut puhdistamon sisällä kerätään yhteen useita kanavia pitkin ja johdetaan

7 7 sitten käsiteltäviksi biosuotimelle tai pesurille.yleisön seasta lisättiin tähän vielä, ettei Turun puhdistamon ympäristössä haise. Kysymys 11: Paikallisen kalastusosakaskunnan edustaja kysyi, miksi ei voida yhdistää Nokian jätevesiä Mätikön putkeen ja edelleen Huittisiin menevään putkeen? Kysyjä oli huolissaan jo nykyisellään ajoittain runsaista sinileväkukinnoista Siuron edustalla ja Nokianvirran alajuoksulla ja voivatko ne pahentua tulevaisuudessa. Vastaus - NV: Uuden puhdistamon myötä vesistökuormitus tulee lähitulevaisuudessa pienenemään. Pitkien purkuputkien osalta riskiksi tulee häiriöherkkyys ja huollon vaikeus. Lisäksi kustannukset ovat hyvin suuret, kun rakennetaan pitkiä putkia. Kysymys 12: Kuinka häiriötilanteisiin on varauduttu? Mitä tapahtuu, jos tulee häiriö ja laitoksen joku osa hajoaa? Onko varoaltaita? Entä, jos pumppaamot hajoavat? Vastaus - NV ja suunnittelukonsultti: Häiriöihin ja poikkeustilanteisiin on varauduttu huolellisesti jo esisuunnittelusta lähtien ja varautumista jatketaan laitoksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Laitos on 4-linjainen, jolloin käytössä on ikään kuin 4 laitosta rinnakkain. Yhden linjan ollessa huollossa tai pois käytöstä, muut 3 linjaa pystyvät käsittelemään koko jätevesimäärän. Lisäksi pumppaamot toimivat samalla periaatteella ja niissä on omat varavoimalansa sähkökatkoja varten. Kullaanvuoreen tullaa todennäköisesti jättämään altaita, jotka voita tarvittaessa toimia ns. varoaltaina ja niihin voidaan kerätä esim. vuorokauden kahden jätevedet, jotka voidaan toiminnan normalisoiduttua johtaa edelleen käsiteltäviksi Koukkujärven puhdistamoon. Kerrottiin lisäksi, että Siuroon jää pumppaamot jäljelle puhdistamon lakkauttamisen jälkeen, sinne ei jätetä näillä näkymin altaita. Kysymys 13: Koukkujärven alue sijaitsee Nokian keskusta-aluetta korkeammalla maaston muotojen vuoksi. Onko järkevää rakentaa sinne? Vastaus - NV: Jäteveden siirto (pumppaaminen laitokselle ja purku) Koukkujärvelle maksaa yhteensä noin euroa vuodessa. Korkeuserosta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Paikkavalintaa puoltavat lisäksi monet tekijät verrattuna siihen, että laitos sijoitettaisiin Nokian keskusta-alueelle. Hankkeen myötä Kullaanvuoren alue voidaan mahdollisesti kaavoittaa tulevaisuudessa johonkin muuhun käyttöön. Kysymys 14: Paikallisen omakotitaloyhdistyksen edustajan näkemyksen mukaan on otettava huomioon, että hankkeen myötä jätevedenpuhdistuksen taso Nokialla paranee ja toimintavarmuus paranee modernin laitoksen myötä. Lisäksi todettiin, että tonttialaa saadaan hyödyllisempään käyttöön keskusta-alueella, mikä on myös hankkeen positiivinen vaikutus. Vastaus - Kaavoittaja: kaavoittaja vahvisti, että puhdistamon tonttialue pyritään jatkossa kaavoittamaan muuhun käyttöön, jolloin tonttiala keskustassa saadaan paremmin käyttöön esim. asuinrakentamiseen. Kysymys 15: Kysyttiin että ovatko menetelmät siis kuivamädätys ja jatkossa märkämädätys? Vastaus - PJ: suunnittelua on tehty kuivamädätys edellä ja märkämädätyksellä varaudutaan tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan keskuspuhdistamolta tulevan lietteen käsittelyyn. Mädätysjäännöksen rejektivedet pyritään saamaan ravinnekiertoon tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä lainsäädäntö estää puhdistamolietteen rejektiveden (mädätysjäännöksen nesteosan) käytön lannoitevalmisteena. Kysymys 16: Kysyttiin onko taloudellisesti kannattavaa ottaa Tampereen keskuspuhdistamon lietteitä vastaan ja voiko siitä koitua kuluja nokialaisille? Vastaus - PJ: Laitoksen suunnittelu lähtee siitä, että tehdään kustannustehokkaita ja kustannusvastaavia ratkaisuja, joista ei aiheudu kuluja nokialaisille, päinvastoin hanke hyödyttää

8 8 paikallisia työllisyysvaikutusten kautta. PJ:n edustaja vakuutti, etteivät nokialaiset hankkeen myötä joudu maksumiehiksi Tampereen keskuspuhdistamon lietteiden vastaanottamisen vuoksi. Kysymys 17: Kysyttiin asemakaavan aikataulusta ja koska siitä pääsee lausumaan? Vastaus - Kaavoittaja: Valmis arviolta vuoden 2017 lopussa, jolloin kaavasta pääsee lausumaan. Kysymys 18: Kysyjää huolestuttivat paikalliset virtausolosuhteet ja niiden vaikutus käsiteltyjen jätevesien leviämiseen ja kuormittamiseen. Huomioidaanko Melon nollavirtaamatilanteet kunnolla mallinnuksessa? Vastaus - konsultti: Mallinnuksen pohjana ovat kattavat aineistot, joissa on huomioitu mm. Melon lupaehdot, olemassa olevat virtausmittaukset vuosikymmenien ajalta, virtauksien ääritilanteet, joiden pohjalta mallinnetaan erilaisissa tilanteissa käsitellyn jäteveden leviämistä vesistössä. Lisäksi mallinnuksen tuloksista tullaan keskustelemaan seurantaryhmän kesken, missä on edustusta laajasti vesiensuojeluyhdistyksestä, luonnonsuojeluyhdistyksistä, kalastusosakaskunnista, alueen asukkaista jne. Kysymys 19: Kenen vastuulla siirtoputket ovat? Vastaus - NV: Nokian Vesi Oy:n Kysymys 20: Miksi ei ole jaettu enempää painettuja versioita YVA-ohjelmasta, esim. kaikille kuntalaisille? Vastaus - konsultti: YVA-ohjelman asettaminen nähtäville riittävän moneen paikkaan on velvoitteena YVA-laissa ja näin on toimittu myös tässä hankkeessa. YVA-ohjelman nähtävilläolopaikat on listattu virallisilla YVA-sivuilla. Lisäksi kuka tahansa voi tulostaa raportin itselleen. Lisäksi erillisestä pyynnöstä YVA-ohjelma voidaan toimittaa halukkaille postitse. Ympäristön kannalta ei olisi kestävää tulostaa raporttia lähtökohtaisesti kaikille. Tilaisuuden päätteeksi kerättiin lista niistä, jotka haluavat postitse YVA-ohjelman. Raportti toimitetaan konsultin toimesta mahdollisimman pian. 8 YLEISÖTILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osallistujia vilkkaasta keskustelusta ja päätti tilaisuuden klo