VUOSIKERTOMUS LUKUVUOSI

Transkriptio

1 Turvallisuusalan koulutus alkoi. Eväsrepun uudet tilat. SAKUn kesäkisoissa tuli menestystä. Uusi infopiste valmistui n ammattiopiston VUOSIKERTOMUS LUKUVUOSI Nils-Erik Nisse Andersson opetti jälleen keväällä ammattiopistolla. KOKKOLAN AMMATTIOPISTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

2 kokkolan ammattiopisto yli 50 vuotta ammatillista koulutusta LUKUVUOSI

3 SISÄLTÖ Sisältö Rehtorin katsaus lukuvuoteen Ammattiopetuksen johtokunnan puheenjohtajan terveiset Opiston toiminta pähkinänkuoressa Henkilöstö Vuoden työntekijä Eläkkeelle jääneet Kuntaliiton ansiomerkin saaneet Tiedottaminen, viestintä ja markkinointi Vierailut, tapahtumat ja tilaisuudet Opiskelijahuolto Terveydenhuolto Opiskelija-asuntola Opiskelijoiden ruokailu Opiskelukustannukset Koulumatkatuki Opiskelijakunta ja tutor-toiminta Opiskeluhyvinvointi Opintojen ohjaus Kuraattorit Opiskelijahuollon tukihenkilö Erityisopetus Opiskelijahuollon projektit Lohko A:n toimintakatsaus Kone- ja metalliala Sähkö-, automaatio- sekä tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessiteollisuus ja laboratorioala Turvallisuusala Lohko B:n toimintakatsaus Auto- ja kuljetusala Puuala Pintakäsittelyala Rakennusala Talotekniikka Tekstiili- ja vaatetusala Lohko C:n toimintakatsaus Hotelli- ja ravintola-ala Opetusravintola Kokkolinna 10 vuotta Elintarvikeala Kotityö- ja puhdistuspalveluala Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien lohko D:n toimintakatsaus Henkilöstö, lohko D Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Aikalisä a & b Ammattistartti Ammattilukio Kansainvälisyys TIKCI TiLe Museums in Fashion Opettajavaihdot/Talent Lähtevät opiskelijat Saapuvat opiskelijat Saapuvat opettajat ja asiantuntijat Teemakurssi Muu projektitoiminta Luma-toiminta PaLaVa-projekti Elintarvikealan kehittäminen Keski-Pohjanmaalla -hanke Keskipohjalainen Väylä-hanke Työsuojelu Aikuis- ja lisäkoulutus Yleiset kielitutkinnot Liikunta ja urheilu Ammattiopisto ja Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia SAKU-kesäkisat ja SAKU-maraton SAKU-golf SAKU-talvikisat SAKU-jalkapallo ja futsal SAKU-salibandy ja sähly SAKU-keilailu Voimailulajit SAKUstars-kulttuurikilpailut Opiskelijamäärät luokittain Lukuvuosi

4 REHTORIN KATSAUS LUKUVUOTEEN Lukuvuosi on todistusten jakoa vaille valmis. On arvioinnin paikka. Onnistumisia ja vahvuuksia on opistollamme paljon. Tosin parannettavaa ja kehittämistäkin jää seuraavaan lukuvuoteen. Ammattiopiston vuosikertomusta on ilo lukea. Kunkin opintoalan arkityö tulee konkreettisesti esille. Miten opetusta on toteutettu, minkälaisia asiakastöitä on tehty, mitä on kehitetty, ja ketkä ovat olleet tekijöinä? Kuvilla on myös suuri merkitys. Kesällä 2012 eläkkeelle siirtynyt toimistosihteeri Kaija Kantola on koonnut monta vuotta vuosikertomuksemme, vielä kerran kiitoksemme Kaijalle. Tämän vuosikertomuksen kokoon juoksusta on vastannut työryhmä Jussi Wiirilinna, Sanna Silvennoinen ja Eeva Huotari. Tärkeän osan ovat tehneet myös kunkin opintoalan ja vastuualueen kirjoittajat. Heidän tekstiensä kautta aktiivinen vuotemme avautuu lukijalle. Vuosikertomus on arvokas sekä tänään valmistujaispäivänä että vuosien jälkeen historian dokumenttina. Ammatillisen koulutuksen tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat opiskelijat ja alueen työelämä. Yhdessä heidän kanssaan voimme päästä opistollemme asetettuihin tavoitteisiin. Tämänkin lukuvuoden päätteeksi on syytä iloita jokaisen opiskelijamme etenemisestä ammatillisen kasvun polulla. Kaiken kaikkiaan opiskelijaa on opiskellut kuluneena lukuvuotena ammattiopistossa. Em. luvun lisäksi 29 aikuisopiskelijaa on suorittanut näyttötutkintoa. Lyhyissä lisäkoulutuksissa osallistujia on ollut 360. Lukuvuoden aikana ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksia valmistuu yhteensä 302. Valmistavista koulutuksista todistuksen saa 46 opiskelijaa. Olemme toteuttaneet perinteisesti tekniikan ja liikenteen alan sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkintokoulutusta 17 eri perustutkintoon ja 23 eri koulutusohjelmaan. Uusin tutkintomme turvallisuusvalvojan koulutus käynnistyi syksyllä Vetovoimamme on pysynyt hyvänä. Yhteishaussa keväällä 2013 ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkoihin nähden oli 1,37. Eniten hakijoita oli talonrakentajan, maarakennuskoneenkuljettajan, ajoneuvoasentajan, turvallisuusvalvojan ja autonkuljettajan koulutusohjelmiin. Loppusyksystä 2012 lähtien olemme jännityksellä odottaneet, miten valtiovalta kohdentaa ammatillisen koulutuksen leikkaukset Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän osalta. Koko yhtymässä joutunemme uudelleen kohdentamaan aloituspaikkoja vuosina Määrät varmistuvat lopullisesti kesällä Eri alojen työvoiman tarpeet, työllistyminen ja koulutusten vetovoima ovat epäilemättä tärkeimmät kriteerit näitä päätöksiä tehtäessä. Toisaalta nuoriso- ja koulutustakuu vaativat linjauksia nuorten ja aikuisten koulutusten määrien arvioinnissa, jotta toiminta-alueemme peruskoulun päättävät tai ilman toisen asteen tutkintoa vailla olevat nuoret pääsevät koulutukseen. Valmistavat koulutukset ovat myös hyvä mahdollisuus opintojen polun alkupäähän. Ammattistartissa, Aikalisässä ja maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa voi suuntautumistaan pohtiva opiskelija parantaa opiskelutaitojaan ja varmistua itselleen sopivasta alasta. Vaikka harmaat pilvet ovat varjostaneet päättymässä olevaa lukuvuotta, olemme ammattiopistossa keskittyneet perustehtäviimme: ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen, sen kehittämiseen, opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä työelämäyhteistyöhön. Ammattikampuksen määrätietoinen rakentaminen on ollut käynnissä koko lukuvuoden ajan. Olemme työskennelleet rakennustyömaiden, evakkoratkaisuiden ja muuttojen keskellä. Ammattikampuksen ensimmäiset peruskorjatut tai uudistetut tilat, Henkilöstöravintola Paratiisi, Myymälä Eväsreppu, Infopiste, Opis- 3

5 kelijaravintola Menuetin laajennus sekä hallinnon, keskitettyjen opiskelijapalveluiden ja yhtymän palkkatoimiston tilat, on otettu käyttöön osin elokuussa ja loput joulukuussa. Ammattikampuksen 2. vaiheen rakentaminen Närvilänkadulle alkoi vuoden vaihteessa. Opetusravintola Kokkolinna täytti 10 vuotta syksyllä. Se on toiminut erinomaisena työelämälähtöisenä oppimisympäristönä tuottaen samalla ravintola-asiakkaille palveluita keskustassa. Torkinmäen koululta väliaikaistiloihin siirretyt perusopetuksen oppilaat ovat ruokailleet opiskelijaravintolassamme päivittäin. Erilaisten oppijoiden vaihtoehtoisia koulutusmalleja on kehitetty hankkeilla. Opistomme on rakentanut Tuotantokoulumallia yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa. Erilaisia yksilöllisiä opinpolkuja toteutuu jokaisessa ryhmässämme. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on pysynyt entisellään. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on ollut ammatilliseen koulutukseen valmistavassa ryhmässä 18 ja eri perustutkinnoissamme 49. Opistostamme valmistuvien työllistyminen heikkeni hieman toimintavuoden aikana. Syksyllä 2012 tehdyn kyselyn mukaan vuonna 2012 valmistuneista työttöminä oli 10,2 %. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 9 %. Erilaisilla kansainvälisyyshankkeilla olemme kyenneet rahoittamaan sekä opiskelijoiden että henkilöstön kansainvälisiä vaihtoja. Olemme myös vastaanottaneet Euroopan maista sekä opettajia että opiskelijoita. Taitaja-semifinaaleihin vuoden 2013 alussa osallistui 20 opiskelijaa 12 eri lajissa. Taitaja-finaaliin Joensuuhun pääsi yhdeksän opiskelijaamme viidessä lajissa, mikä on opistomme ennätys. Onnittelemmekin tässä heitä kaikkia: Niko Sorsamäki, Antti Muuraiskangas, Riku Hietala, Mikko Ylitalo, Pauli Ranta-Nilkku, Joonas Harju, Sampo Linna, Wilbert Riihimäki ja Eetu Kolppanen. EuroSkills-kisojen Suomen maajoukkueessa Belgian Spassa syksyllä 2012 kilpaili Timo Möttönen kuljetuslogistiikkalajissa sijoittuen toiseksi ja elektroniikka-asennuslajissa Niko Kinnunen, joka sijoittui pronssille. Näiden onnistumisten takana on ensisijaisesti aloistaan motivoituneet nuoret, mutta myös osaavat opettajamme, valmentajat sekä työelämän kanssa tehty yhteistyö. Aikuiskoulutuksessa olemme toteuttaneet eri alojen lyhytkursseja ja yleisiä kielitutkintoja. Näyttötutkinnon järjestämissopimukset on solmittu neljään uuteen tutkintoon. Elintarvikealan kehittämishankkeen tavoitteena on tukea alan yritysten toimintaa ja kasvua. Vuoden työssäoppimispaikaksi valittiin toukokuussa KPO:n Heinolankaaren ABC. Vuoden työssäoppijana palkittiin maalariopiskelija Elina Aspvik. Toiminnan sopeuttaminen taloudellisiin resursseihin on vaatinut koko henkilöstöltä kustannustehokasta tapaa toimia. Tilikauden 2012 tulos saatiinkin käännettyä positiiviseksi. Talouden seurantaa on aktivoitu opintoaloittain ja tileittäin. Opiskelijoiden tekemät asiakastyöt ovat monella tapaa tärkeitä: niistä saadaan tuloja, ne kattavat materiaalimenoja. Samalla opiskelijat oppivat toimimaan yrittäjämäisesti jo opiskelun aikana. Lisäkoulutusten myynti on ammattiopistolla hieman kasvanut. Kuvassa lehtori Tuula Junttila, Heinolankaaren ABC:n työpaikkaohjaajat Päivi Kuutti, Anne Korkiakangas ja Johanna Parkkonen sekä liikenneaseman päällikkö Piia Karhula, vuoden työssäoppija Elina Aspvik, opettaja Heikki Tumminki ja työpaikkaohjaaja Marko Orava Kiurusta. EuroSkills-mitalistit Timo Möttönen ja Niko Kinnunen. 4

6 Opetustyön ohella olemme järjestäneet ennen presidentinvaaleja nuorisovaalit, kunnallisvaalien ehdokasesittelyn ja kaksi Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin itsenäisyyspäivän konserttia. Lisäksi osallistuimme mm. Nenäpäivä-keräykseen. SAKUn erilaisissa liikunta- ja kulttuuritapahtumissa olemme olleet aktiivisia. Valtakunnallisten SAKU-kesäkisojen järjestelyihin ssa ammattiopiston henkilöstö osallistui suurella joukolla vastuullisesti. Tämä lukuvuosi on päättymässä. Tutkintotodistuksen saaville toivotan erinomaista ja vireää tulevaisuutta. Tulevaisuuden rakentamiseen tulee tarttua aktiivisesti ja tehdä siitä itselle mielekäs, eikä jäädä odottamaan, mitä tulevaisuus sattuisi tuomaan tullessaan. Jokaisesta työkokemuksesta oppii, ja uusia opinpolkuja voi aloittaa. Elämän kantavia voimia ovat läheiset ja itselle sopiva vapaa-ajan viettotapa. Näitä asioita on tärkeä arvottaa, ja olla oman elämänsä paras asiantuntija. Onnitteluni opintonsa nyt päättäville. Turvallista ja mielenkiintoista matkaa elämäntaipaleellenne! Parhaimmat kiitokseni opiskelijoille ja henkilöstölle hyvin tehdystä työstä. Lämmin kiitokseni myös yhteistyökumppaneille, mm. työelämän, yhtymäpalveluiden, koulutusorganisaatioiden, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen edustajille! Yhdessä olemme enemmän! Kiitos stipendien lahjoittajille! Ammattiopetuksen johtokunnan lopettaessa nelivuotiskautensa, kiitos puheenjohtaja Yrjö Kurthille ja muille jäsenille ammatillisen koulutuksen eteen tehdystä työstä. n ammattiopiston nykyinen johtoryhmä on toiminut viisi vuotta lähes samalla miehityksellä. Sihteeri vain on vaihtunut. Iso kiitokseni jokaiselle. Olemme määrätietoisesti ja avoimuuden periaatetta noudattaen vieneet eteenpäin opistoamme niin haasteissa kuin lystikkäämmissäkin asioissa! Tulkoon kesä ja pieni tauko. Kerätään voimia ja nautitaan! Elokuussa sitten voimaantuneina ja uusin ideoin rakentamaan tulevaisuutta! Sirkku Purontaus, rehtori Ammattiopiston johtoryhmä: Tom Bjon, Erkki Juola, Sirkku Purontaus, Tuula Junttila, Sanna Silvennoinen, Ilkka Timosaari ja Pekka Luoma. Kuvasta puuttuu Jouni Mantila. 5

7 AMMATTIOPETUKSEN JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Toivottavasti joskus lähitulevaisuudessa menemme kohti parempia taloudellisia mahdollisuuksia. Tällä hetkellä painiskelemme taloudellisten haasteiden kanssa, ja valitettavasti mukanamme kulkevat monet psyykkiset ongelmamme, vaikka niitä tulisi kyetä käsittelemään ainakin osittain raha-asioista piittaamatta. Nuoret elävät yhteiskunnan takuumaailmassa, jonka maamme päättäjät ovat paperille laatineet. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että takuulle ei taida löytyä kylliksi toteutumisen mahdollisuuksia. Kunnilta ja valtiolta ei heru rahaa riittävästi koulutuspaikkojen tarjontaan työpaikkojen riittämättömyyden ohella. Moni nuori voikin joutua etsimään itsestään voimia ja avuja rakentaakseen itselleen yhteiskunnan hyväksymää tulevaisuutta. Mihin asioihin tällä hetkellä tulisi johtokunnan keskittyä ammatillista koulutusta pohtiessaan. Ammattiopisto opettajineen, johtajineen ja henkilöstöineen on vuosien saatossa tehnyt sen, mitä niiltä on odotettu. Tulokset ovat olleet hyvää paremmat. Nuoret ovat saaneet pätevän ammatillisen koulutuksen ja sijoittuneet maakuntamme työelämään. Väliä ja merkitystä on sillä, millä valmiuksilla nuori aloittaa ammatilliset opintonsa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tarkastelua voi kohdistaa perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja sitä myöten opetus- ja kulttuuriministeriöön. Voidaanko perusopetuksella varmistaa riittävät valmiudet ammatillisen koulutuksen aloittamiseen ottamalla huomioon nuorisotakuu kaikkien peruskoulunsa päättäneiden osalta. Niitä elämänhallinnan, elinikäisen koulutuksen ja oppimisen perusasioita olettaisi valtakunnan johtavien päättäjien kykenevän määrittämään yksiselitteisesti. Keskittyä voi myös nuoren kasvuympäristöön, kotiin, varhaiskasvatukseen ja meihin kanssaihmisiin. Johtokunnan mahdollisuudet vaikuttaa edellä mainittuihin seikkoihin liittyvät kykyyn ja haluun osallistua keskusteluihin ja mielipiteiden vaihtoon päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Keskusteluja tarvitaan useilla aloilla tapahtuvien rajujen muutosten ja kehityksen vuoksi. Lopetan terveiseni kysymällä: Miten ja missä vaiheessa maamme koulutus ja sen yhtenä tärkeänä osana ammatillinen koulutus reagoi seuraavaan vai lieneekö jo reagoitu? Kiitokset päättyneestä lukuvuodesta ammattiopiston johdolle, opettajille ja muulle henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneille. Hyvää kesää kaikille. Yrjö Kurth, päättyneen nelivuotisen valtuustokauden ammattiopetuksen johtokunnan puheenjohtaja 6

8 AMMATTIOPISTON TOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA n ammattiopisto kuuluu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään. Se on suurin sekä opiskelijamäärältään että koulutuksiltaan. Koulutusyhtymään kuuluu 11 jäsenkuntaa; Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen,, Lestijärvi, Perho, Pietarsaari, Sievi, Toholampi ja Veteli. Sopimuskuntina ovat Kruunupyy, Pedersöre ja Vöyri. n ammattiopistolla, kauppaopistolla, sosiaali- ja terveysalan opistolla sekä Keski-Pohjanmaan Opistolla on yhteinen ammattiopetuksen johtokunta, joka johtaa opetustoimintaa. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Yrjö Kurth. Johtokunnan esittelijöinä toimivat opistojen rehtorit. Ammattiopistonkäytännön toiminnasta vastaavat rehtori Sirkku Purontaus ja apulaisrehtori Tom Bjon. Eri koulutusaloistaon on ammattiopiston organisaatiossa muodostettu ns. lohkoja: (A, B, C ja D): Lohko a lohko B lohko C lohko D Kone- ja metalliala Auto- ja kuljetusala Hot-Ra-Ca-ala Yhteiset opinnot Sähkö- ja automaatioala Rakennusala Elintarvikeala maahanmuuttajien Prosessi- ja puu- ja pintakäsittelyala Kotityö- ja puhdistuspalv.ala valmistava koulutus laboratorioala talotekniikka opiskelijaravintola Menuetti Ammattistartti Turvallisuusala Tekstiili- ja vaatetusala Henkilöstöravintola Paratiisi Aikalisä a & b myymälä Eväsreppu Lisäopetus opetusravintola Kokkolinna Neljä koulutuspäällikköä johtaa lohkojen koulutusalojen toimintaa ja kehittämistä. Lohko A: kemianalan lehtori Ilkka Timosaari, lohko B: auto- ja kuljetusalan lehtori Pekka Luoma, lohko C: hotelli- ja ravintola-alan lehtori Tuula Junttila ja lohko D: yhteisten opintojen lehtori Erkki Juola. Yleishallintoa ja talousasioita yhdessä rehtorin kanssa hoitavat yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju. Jukka Penttinen toimii vs. koulutusjohtajana ja Minna Kallioinen vs. talouspäällikkönä. n ammattiopistossa työskentelee osaavan henkilöstön johdolla noin opiskelijaa. Henkilöstöä on vuosikertomusta tehtäessä 130, joista opetustehtävissä 88 ja opetuksen tukipalveluissa 42. Osa ammattiopiston toimiston henkilöstöstä työskentelee yhtymäpalveluissa taloushallinnon tehtävissä. Kiinteistönhoito ja IT-palvelut on keskitetty koulutusyhtymän kiinteistö- ja RegiOnLine IT -palveluille. Joulukuussa 2011 alkaneen n Ammattikampus Närvilänkatu -hankkeen 1. vaiheessa peruskorjattiin ja laajennettiin n ammattiopiston tiloja, kuten mm. opetus-, toimisto- ja hallintotiloja sekä opiskelija- ja henkilöstöravintolaa yhteensä noin m 2. Ammattiopiston kevätlukukauden käynnistyessä tammikuun alussa uudet tilat, olivat täydessä käytössä. Vuodenvaihteen tienoilla alkoivat n Ammattikampus Närvilänkatu -hankkeen 2. vaiheen rakentamistyöt, joiden valmistumisen myötä n kauppaopiston ja n ammattilukion toiminnot siirtyvät Vingen- ja Puutarhakadulta Torkinmäelle alkuvuonna Ammattiopisto on etupäässä nuorten perustutkintojen kouluttaja, perustutkintoja on 17 ja eri koulutusohjelmia 23. Ohjaavia ja valmistavia koulutuksia on kolme. Jokaisen opintoalan toiminnasta löytyy vuosikertomuksemme sivuilta kuvaus päättymässä olevan lukuvuoden toiminnasta. Opetussuunnitelmat on laadittu yhdessä työelämän edustajien kanssa. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön jokaisessa koulutusohjelmassa. Painopisteinä on päädytty kehittämään koulutusta kohti parempaa ammatin osaamista paikallisesta näkökulmasta ja kannustamaan jatko-opintoihin. Pääpaino on tekniikan ja liikenteen tutkinnoissa. Toinen vankka koulutusala on matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkinnot. Nuorten ammatillinen peruskoulutus on suunnattu etupäässä alle 25-vuotiaille. Kaikkien perustutkintojen pituus on kolme vuotta eli 120 opintoviikkoa (ov). Lukion päättötodistuksen saaneen tai ylioppilastutkinnon suorittaneen opiskeluaika on lyhyempi. Opinnot koostuvat vähintään 80 ov:n ammatillista opinnoista (vähintään 20 ov toteutetaan työssäoppien), 20 ov:n yhteisistä opinnoista (16 ov on pakollisia ja 4 ov valinnaisia) sekä 10 ov:n vapaasti valittavista opinnoista. Opintojen henkilökohtaistamisen myötä opiskelijoita valmistuu myös pitkin lukuvuotta opintojaksojen (5 jaksoa/lukuvuosi) lopussa. 7

9 Ammattilukion opiskeluaika on noin neljä vuotta. Sähköalalla ammattilukiossa on mahdollisuus valmistua ICT-asentajaksi. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon suorittaneet valmistuvat ammattilukiossa kokeiksi. Opiskelija voi myös valita normaalissa perustutkinnossa ammatillisten aineiden lisäksi opintoja, ns. yhdistelmäopintoja, esim. lukiosta tai muista toisen asteen oppilaitoksista. Kansainvälisen toimintamme painopistealueena on Eurooppa. Opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihtoja tehdään useita kymmeniä lukuvuoden aikana. Opiskelijoiden työssäoppiminen ulkomailla on lisääntynyt. Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehdimme monin eri tavoin. Tukipalveluitamme ovat esim. kuraattori- ja terveyspalvelut sekä asuntola-, harrastus- ja opiskelijakuntatoiminta. Ammattiopisto tunnetaan monipuolisista opiskelijoiden asiakastöistä. Meillä muun muassa: valmistetaan metalliosia ja esineitä asiakkaiden tarpeisiin. rakennetaan taloja ja LVI-järjestelmiä. korjataan autoja ja hoidetaan kuljetuksia. sähköistetään. pinnoitetaan. valmistetaan vaatteita. leivotaan ja tehdään lihatuotteita sekä valmisruokia. valmistetaan tarjoiluja pieniin ja isoihin juhliin sekä tapahtumiin. Opetusravintolamme Kokkolinna tarjoaa ravintolalounaita ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Tarjoamme myös aikuisille lyhytkursseja ja erillisiä tutkintoja. Opisto ja sen henkilöstö on profiloitunut erityisesti nuorten elämänhallinnan kehittämiseen tukemalla koko kasvuprosessia täysipainoiseen aikuisuuteen. Yrityselämäyhteytemme ovat laajat ja vuorovaikutteiset. 8 Ammattiopistosta valmistuu opiskelijoita jokaisen jakson päättyessä.

10 HENKILÖSTÖ Hallinto Sirkku Purontaus, rehtori, KM, MBA Tom Bjon, apulaisrehtori, DI Ammattiopiston johtoryhmä Sirkku Purontaus, rehtori Tom Bjon, apulaisrehtori Tuula Junttila, koulutuspäällikkö, hotelli-, ravintolaja cateringala, elintarvikeala sekä kotityö- ja puhdistuspalveluala Erkki Juola, koulutuspäällikkö, yhteiset opinnot eli ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja valmistavat koulutukset Pekka Luoma, koulutuspäällikkö, auto- ja kuljetus-, puu-, pintakäsittely-, talotekniikka-, rakennus- sekä tekstiili- ja vaatetusala Jouni Mantila, opinto-ohjaaja Ilkka Timosaari, koulutuspäällikkö, kone- ja metalli-, sähkö- ja kemianteollisuuden ala sekä turvallisuusala Sanna Silvennoinen, toimistosihteeri Ammattiopiston YT-ryhmä Sirkku Purontaus, puheenjohtaja, rehtori Tom Bjon, apulaisrehtori Dieter Heiermann, pääluottamusmies, lehtori Leila Keski-Oja, ravitsemistyöntekijä Jouni Mantila, opinto-ohjaaja Marjo Saarinen, opettajayhdistyksen pj. Heikki Salo, varastonhoitaja Matti Varpaluoma, työsuojeluasiamies, lehtori Johanna Vähärautio, ruokapalveluesimies YT-ryhmä on kokoontunut lukuvuoden aikana kaksi kertaa. Opiskelijahuoltohenkilöstö Eini Honkala vs. koulutussuunnittelija, lasten- ja nuorten erityisohjaaja Britt-Marie Karlsson, kuraattori, YTK Päivi Kaustinen, kuraattori, YTM Jouni Mantila, opinto-ohjaaja, lehtori Ulla Myllymäki, terveydenhoitaja (n terveyskeskus) Matti Räisänen, asuntolan yövalvoja, lasten- ja nuorten erityisohjaaja Marjo Saarinen, opinto-ohjaaja, lehtori Kristiina Salo, asuntolanvalvoja, nuorten erityisohjaaja Hilkka Viitala, asuntolanhoitaja, merkonomi Markku Vähähyyppä, tk-lääkäri (n terveyskeskus) Toimistohenkilöstö Esa Jääskä, vahtimestari, merkonomi Kaija Kantola, toimistosihteeri, yo-merkonomi, eläkkeelle alkaen Liisa Pirkola, toimistovirkailija/infopiste, merkonomi Armi Pyykkönen, toimistovirkailija, merkantti Sanna Silvennoinen, toimistosihteeri, yo-merkonomi Sirpa Slotte, opintosihteeri, merkonomi Opiskelijaravintola Menuetin henkilöstö Eija Ahola, kokki, ravintolakokki Raija Forsell, kokki, keittäjä, eläkkeelle alkaen Kirsi Hyyppä-Juhola, kokki, laitoskeittäjä Leila Keski-Oja, myymälä, ravitsemistyöntekijä, laitoskeittäjä Päivi Lukkarila, myymälä, ravitsemistyöntekijä, ravintolakokki Niina Mäkelä, myymälä, ravitsemistyöntekijä, suurtalouskokki Maarit Pekkarinen, ravitsemistyöntekijä, ravintolakokki, sij Vuokko Savolainen, ravitsemistyöntekijä, kotitaloudenhoitaja Marja-Leena Suvanto, ravitsemistyöntekijä, kotitalousyrittäjä Johanna Vähärautio, ruokapalveluesimies, keittiömestari Varastonhoitajat Ville Hakkio, opiskelijaravintola ja elintarvikeala, kokki Mika Harju, auto- ja kuljetusala, autonasentaja Juha Joki, kone- ja metalliala, konepuuseppä Heikki Salo, sähköala, radio- ja tv-asentaja Veli-Pekka Suominen, sähkövarastoapulainen, ohjaava ammattihenkilö, elektroniikka-asentaja Vuoden työntekijä Ammattiopiston rehtori on vuodesta 2001 lähtien valinnut vuoden opettajan kevätjuhlassa. Käytäntöä uudistettiin vuonna 2009, jonka jälkeen työntekijämääräsuhteessa joka kolmas vuosi palkitaan tukihenkilöstöön kuuluva ja kahtena vuotena peräkkäin opettaja. Lukuvuoden päätteeksi vuorossa on vuoden työntekijän palkitseminen. Tänä vuonna tittelin ja pyörän saa opintosihteeri Sirpa Slotte. Sirpa Slotte hoitaa vastuullisesti ja oma-aloitteisesti opintosihteerin tehtävänsä. Hän on huolehtinut oman osaamisensa kehittämisestä vuosien varrella. 9

11 Kuntaliiton ansiomerkin saivat Markku Forsell, Veli Saaranen, Esa Jääskä, Tuula Höglund, Erkki Juola, Marjo Saarinen ja Jari Piispanen. Kuvassa myös rehtori Sirkku Purontaus. Hän etsii tietoa ja kysyy sitä tarvittaessa. Hän tiedottaa opettajia ja muuta henkilöstöä opiskelijahallintojärjestelmän muutoksista tai ajankohtaisista asioista. Hän on antanut myös ohjausta ohjelman käytöstä vieressä istuen ja neuvoen. Sekä opettajien että opiskelijoiden on helppo lähestyä ongelmien kanssa Sirpaa,, joka osaa myös suunnitella onnistuneesti omaa työtään. Oman tehtävänsä lisäksi Sirpa toimii usein opiston henkilöstötapahtumien järjestelijänä sekä kokoaa joukon lähtemään esim. City Runiin tai henkilöstöyhdistyksen tapahtumiin. Viime talven toimiston muutoissa Sirpa luonnostaan otti vastuuta monesta käytännön asiasta. Hänellä on kyky nähdä asioita, joiden ansiosta opiston arki muodostuu mukavammaksi. Eikä hän vain näe, vaan toimii niin, että moni asia myös sujuu myönteisellä tavalla. 10 Eläkkeelle jääneet Eläkkeelle henkilöstöstä jäivät keittäjä Raija Forsell, toimistosihteeri Kaija Kantola ja lehtori Hannu Puukangas. Elintarvikealan lehtori Tuula Höglundin eläkepäivät alkoivat Kuntaliiton ansiomerkin saaneet Suomen Kuntaliitto myönsi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työntekijöille kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä tunnustukseksi pitkäaikaisesta ansiokkaasta työstä. Ansiomerkkien luovutustilaisuus järjestettiin ammattiopiston opiskelijaravintola Menuetissa. Ammattiopiston työntekijöistä hopeisen ansiomerkin(20 v.) saivat Markku Forsell, Esa Jääskä, Jari Piispanen ja Veli Saaranen. Kultaisen ansiomerkin (30 v.) saajat olivat Tuula Höglund, Erkki Juola ja Marjo Saarinen. Kultaisen ansiomerkin (40 v.) sai Aino Pihakari. Sähköalan opintoalavastaava Teijo Kivineva kiittää eläkkeelle jäävää Hannu Puukangasta. Kuvassa rehtori Sirkku Purontaus ja eläkkeelle jäänyt ammattiopiston pitkäaikainen toimistosihteeri Kaija Kantola.

12 TIEDOTTAMINEN, VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI: vierailut, tapahtumat ja tilaisuudet Peruskoulun 9-luokkalaiset tutustuivat n toisen asteen opistoihin Koordinoiva opinto-ohjaaja Jouni Mantila organisoi ja hoiti yhteistyön muiden opistojen ja peruskoulujen opintoohjaajien kanssa. n opistojen yhteistä vanhempien iltaa vietettiin n yhteislyseon lukiolla. Marraskuussa 2012 sekä tammi- ja helmikuussa 2013 ovat koulutusyhtymän toisen asteen opistojen opinto-ohjaajat vuorollaan käyneet peruskoulujen vanhempien illoissa esittelemässä toisen asteen koulutusta. Mukana on ollut opiston opiskelijoita kertomassa ammatillisista opinnoista. Muutamia erityisryhmiä on vieraillut ammattiopistossa vuoden aikana. Alueen perusopetuksen 8. luokkalaisille on esitelty ammatillisia opintoja vierailemalla yläkoulussa maalis-huhtikuussa. Koulutusyhtymän opinto-ohjaajista paikalla on ollut yksi, jolla mukana opiskelijoita eri opistoista. Ammattiopiston opiskelijoita ovat edustaneet pääsääntöisesti tutor-opiskelijat. Paikka kaikille -tapahtuma järjestettiin n kaupunginkirjastossa Kohderyhmänä olivat ne perusopetuksen päättävät, joilla ei vielä ollut paikkaa toisen asteen opintoihin. Avoimien ovien päivää n ammattiopistolla vietettiin lauantaina Nuorten vierailijoiden määrä oli aiempia vuosia suurempi. Jokainen koulutusala esitteli omaa koulutustaan. Turvallisuusala järjesti yhdessä Aluehallintoviraston kanssa kansalaisten turvallisuuteen liittyvän seminaarin. Avoimien ovien päivässä esitteli toimintaansa myös erinomaiset yhteistyökumppanimme: Boliden, OMG (nykyisin Freeport Cobalt Oy), Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto ja Kreivi-talo Oy. Peruskoulun 8-luokkalaisten äideille suunnattu Äidin rooli nuoren ammatinvalinnassa -tapahtuma ajoittui tiistai-iltaan , sillä helatorstai sattui äitienpäiväviikolle. Keväisen buffetin lomassa esiteltiin toisen asteen koulutusta. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät: Tervetuliaispuhe, rehtori Sirkku Purontaus (n ammattiopisto) Tulevaisuus Keski-Pohjanmaan työmarkkinoilla, toimitusjohtaja Jonne Sandberg (KOSEK) Töihin n Suurteollisuusalueelle, toiminnanjohtaja Ville Honkala (KIP) Millaista osaamista työnantajat odottavat?, hotellinjohtaja Jaki Silvennoinen (Sokos Hotel Kaarle ) Maatalousala, toiminnanjohtaja Ritva-Liisa Nisula (ProAgria) Nuoren kaipaama sosiaalinen tuki, psykologi Merja Lehtomaa (Konstituutti Oy) Tilaisuudessa jaettiin jokaiselle äidille leipuri-kondiittoriopiskelijoiden tekemät täytekakut. Opetusravintola Kokkolinnassa tarjottiin jäsenkuntien yläkoulujen ja lukioiden rehtoreille ja opintoohjaajille sekä ammatillisen koulutuksen edustajille Kevätillallinen-tilaisuudessa. Illallisen ohessa suunniteltiin ensi lukuvuoden yhteistyötä ja saimme kuulla Pohjanmaan TE-toimiston uudesta organisaatiosta ja palveluista. Ammattiopistosta kirjoitetut lehtiartikkelit toimivat hyvänä tiedotuskanavana suurelle yleisölle. Web-sivujen merkityksen tärkeys lisääntyy vuodesta toiseen. Rakennusalan oma blogi Raksalla kpeduraksalla.blogspot.fi/ on avannut talonrakentajaopiskelijoiden opintojen toteuttamista. Olemme aloittaneet esittelyvideoiden tekemisen jokaisesta perustutkinnosta. Tavoitteena on saada videot valmiiksi lokakuuhun 2013 mennessä. Esitteet on päivitetty syksyn 2012 aikana. Alueen opinto-ohjaajien yhteiset kokoukset ja kehittämispäivät ovat keskeinen tiedotuskanava perusopetuksen suuntaan. Ajankohtainen tieto opintotarjonnasta ja opiskelijavalinnasta välittyy perusopetuksen opinto-ohjaajilta oppilaille. Opinto-ohjaaja Jouni Mantila esittelemässä koulutustarjontaa avoimien ovien päivänä. 11

13 OPISKELIJAHUOLTO 12 Terveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto on n terveyskeskuksen palvelua opiskelijoille. Opistolla tarjottava opiskeluterveydenhoito on maksutonta. Alle 18-vuotiaalle opiskelijalle muutkin terveyskeskuspalvelut ovat maksuttomia riippumatta opiskelijan kotipaikkakunnasta. Terveydenhoidon tilat sijaitsevat ammattiopiston opiskelija-asuntolan alakerrassa. Ammattiopiston opiskelijaterveydenhoidossa työskentelee kokopäiväisesti terveydenhoitaja Ulla Myllymäki. Yhden päivän viikossa hänen apunaan on terveydenhoitaja Anu Vähärautio. Opiskelijoiden lääkärinä on terveyskeskuslääkäri Markku Vähähyyppä etukäteen sovittuina päivinä, noin kaksi kertaa kuukaudessa. Psykiatrinen sairaanhoitaja Tarja Salonen käy opistolla tapaamassa opiskelijoita kerran viikossa. Muita perusterveydenhoidon ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluja hankitaan opiskelijan terveydentilan tai sairauden selvittelyn ja hoidon niin vaatiessa. Terveyskeskuksen hammashuollon palveluja opiskelijat saavat myös käyttää, varaamalla itse aikoja. Uusien opiskelijoiden terveystarkastuksia tehdään lukuvuoden alettua luokittain. Koulutusammateilla on erilaisia terveydentilavaatimuksia, joita selvitellään mahdollisimman pian kunkin opiskeluaan aloittavan opiskelijan kanssa terveystarkastusten yhteydessä. Niin ikään opiskelijoiden rokotussuojasta huolehditaan. Ammattiopisto on vakuuttanut opiskelijat koulupäivien ja -matkojen tapaturmien varalta. Opiskelija-asuntola Opiston opiskelija-asuntolaan mahtuu asumaan 70 opiskelijaa. Asuntola on tarkoitettu alle 18-vuotiaille opiskelijoille kodinomaiseksi asuinmuodoksi. Asuntolan kolme asuinkerrosta on jaettu kahdeksaan soluun, joissa asuu 8 10 opiskelijaa yhden tai kahden hengen huoneissa. Asuntolan yksi soluhuoneisto on varattu vierassoluksi, jonne on kuluneen lukuvuoden aikana majoitettu koulutusyhtymän eri opistojen vieraita. Asuntolan pohjakerroksessa on terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottotilat sekä erilaiset harrastustilat vapaa-ajan käyttöön. Lisäksi sieltä löytyvät sauna, pyykinpesu- ja varastotilat. Asuminen on maksutonta, ja siitä tehdään kirjallinen sopimus, joka sitouttaa opiskelijan noudattamaan asuntolan sääntöjä ja ohjeita. Opiskelijoiden tuetun asumisen järjestää Keski- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. (ATSA = Asuminen Tuettuna Saavutuksena Ammatti). Yksikkö on kahdeksanpaikkainen toimien n ammattiopiston asuntolan solussa yhteistyössä asuntolanohjaajien ja opiston muun henkilöstön kanssa. ATSAssa on kaksi ohjaajaa, jotka antavat ohjausta ja tukea arjen hallintaan, vuorokausirytmin löytymiseen, sosiaalisiin taitoihin, vapaa-ajan viettämiseen ja harrastamiseen sekä muihin elämänhallinnallisiin taitoihin. ATSAn tuettu asuminen on mahdollista nuoren kotikunnan sosiaalitoimen myöntämällä maksusitoumuksella. Ohjaajina toimivat Satu Kinnunen ja Laura Lehikoinen. Asuntolassa järjestetään iltaisin vapaa-ajan toimintaa ja muuta tekemistä. Kerhohuoneessa nuoret viettävät vapaa-aikaansa pelaten biljardia ja seurapelejä, katsellen TV:tä ja elokuvia tai muutoin vaan viettäen aikaa yhdessä. Asukkaiden käytössä on myös ns. nörttiluola, jossa on tietokoneita kotitehtävien tekemiseen ja vapaa-ajan käyttöön. Lukuvuoden aikana on järjestetty mm. elokuvailtoja, joulubingo, arpajaiset sekä tyttöjen ja poikien illat. Turvallisuuteen ja pelastautumiseen liittyvä harjoitus pidettiin yhteistyössä palolaitoksen sekä turva-alan opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Perinteinen asuntolan lukuvuoden päätös toteutettiin haastepelien, grillauksen ja yhdessäolon merkeissä. Asuntolan lukuvuosi alkoi asuntolakurssilla, joka oli tarkoitettu opintonsa aloittaville alle 18-vuotiaille asuntolan opiskelijoille. Kurssin suorittamisesta opiskelijat saavat yhden opintoviikon vapaasti valittaviin opintoihin. Oppilaitospastori Reetta Mourujärven kanssa toteutettiin opiskelijoiden ryhmäytyminen Vasikkasaaren leirikeskuksessa. Yhteisöllisyyden tukemista ja oppimista harjoiteltiin tutustumalla toisiin opiskelijoihin. Asuntolan asukkaaksi voi pyrkiä jokainen n ammattiopiston opiskelija, jolla ei ole mahdollisuutta huonojen kulkuyhteyksien tai pitkän kotimatkan vuoksi asua kotonaan. Asuntolanhoitajana toimii Hilkka Viitala ja -ohjaajana Kristiina Salo sekä yövalvojana Matti Räisänen Opiskelijoiden ruokailu Kouluruokailu on tärkeä osa opiskelijahuoltoa. Ruokailun avulla ylläpidetään ja edistetään opiskelusekä työtehoa. Kouluateria on opiskelijalle maksuton. Kouluruokailu tarjoaa monipuolisen ja vaihtelevan aterian koulupäivän aikana ja ohjaa terveellisiin ruo-

14 katottumuksiin ja hyvään ruokakulttuuriin. Opiskelijaravintola Menuetti tarjoaa lounasta klo , ruokailuajat on porrastettu ryhmittäin. Opiskelijakahvilasta opiskelijat voivat ostaa kahvia ja välipalatuotteita, on avoinna klo ja iltapäivällä klo Muina aikoina kahviopalveluita saa Myymälä Eväsrepusta, joka on suosittu opiskelijoiden kohtauspaikka välitunneilla. Eväsrepussa myydään eri osastojen valmistamia tuotteita edulliseen hintaan. Opiskelukustannukset Ammattiopistossa opiskelu itsessään on maksutonta, mutta opiskelijan on hankittava omalla kustannuksellaan ammatillisten ja yhteisten aineiden oppikirjat sekä liikuntatunneilla tarvittavat varusteet. Eri alojen opiskelijoiden on, alan tarpeista ja ammatillisista tavoitteista riippuen, hankittava erinäinen määrä henkilökohtaisia ja itse kustannettavia työvälineitä, jotka opiskelujen jälkeen jäävät opiskelijoille itselleen. Ainoastaan opistosta saadut ja kiertoon soveltuvat välineet ja suojavaatteet opiskelija palauttaa takaisin opiskelujensa päätteeksi. Koulumatkatuki Ammattiopisto on korvannut alle 20-vuotiaiden, ensimmäistä kertaa keskiasteen tutkintoa suorittavien opiskelijoiden päivittäisistä koulumatkoista aiheutuneet omavastuuosuudet. Muu osa koulumatkojen kustannuksista katetaan Kelan maksaman koulumatkatuen kautta. Päivittäisen yhdensuuntaisen matkan on oltava yli 10 km ja alle 100 km. Opiskelijakunta ja tutor-toiminta Amiksen kaikki opiskelijat kuuluvat n ammattiopiston opiskelijayhdistykseen ja opiskelijoiden etua ajavat hallitukseen valitut viisi varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Opiskelijayhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on lukuvuonna toiminut Jesse Pesola 12KOMEa-, sihteerinä Tommi Karjula 12RAKb- ja varapuheenjohtajana Jaakko Rinne 12ICT-luokalta sekä varsinaisina jäseninä Pia Vähähyyppä 12TURVA-luokalta ja Nelli Junkala samasta ryhmästä. Hallitus on kokoontunut viisi kertaa tämän lukuvuoden aikana. Keskeisintä tämän vuoden opiskelijakuntatoiminnassa on ollut yhteisten asioiden hoitamisen tärkeys sekä ensisijaisesti opiskelijoiden etujen ajaminen ja aktivoiminen yhteisölliseen toimintaan. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän eri opistoista valitaan edustajat KeKo ry:n eli koulutusyhtymän yhteiseen opiskelijayhdistykseen. Kolmosvuoden opiskelijat Sini Rintala 10KOKKIa-ryhmästä ja ajoneuvoasentajaksi opiskeleva Martina Fredriksson Ammattiopiston Taitaja2013-kilpailun finalistit, suluissa sijoitus ja laji: Eetu Kolppanen (2., CAD-suunnittelu), Antti Muuraiskangas (2., automaatioasennus), Sampo Linna (7., ajoneuvoasennus), Joonas Harju (8., ajoneuvoasennus), Wilbert Riihimäki (4., ajoneuvoasennus), Pauli Ranta-Nilkku (4., sähköasennus), Niko Sorsamäki (4., automaatioasennus) sekä Riku Hietala ja Mikko Ylitalo (5., mekatroniikka/parilaji). 13

15 10AUTO-luokalta ovat toimineet KeKo ry:n hallituksen jäsenenä lukuvuonna Opiskeluoikeuden toimikunnassa Amiksen edustajana on toiminut tänäkin vuonna logistiikka-alan opiskelija Matti Rahkonen 11LOG-luokalta. n ammattiopiston opiskelijat saivat lukuvuoden alussa vieraaksi Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton, SAKKI ry:n, edustajia. Myös toisenkin opiskelijaliiton, OSKU ry:n, Suomen Opiskelija- Allianssi, edustajat kävivät kertomassa toiminnastaan. Sekä SAKKI että OSKU ry:stä voi hankkia opiskelijakortin, joilla opiskelijat saavat erilaisia etuja opiskelija-alennuksina. Vertaisohjaajia koulutetaan perinteisesti tutorkoulutuksessa, jossa opiskelijat suorittavat yhden opintoviikon mittaisen koulutuksen viidennellä jaksolla. Amikselta 18 innokasta opiskelijaa eri koulutusammateista ilmoittautui koulutusyhtymän yhteiseen koulutukseen. Tutor-toiminnan keskeisimpinä tavoitteina on auttaa ja tukea aloittavia opiskelijoita Amiksen tapakulttuuriin sekä muutoinkin madaltaa kynnystä päästä mahdollisimman nopeasti mukaan uuteen opiskeluyhteisöön. Opiskeluhyvinvointi Opiskelijahuolto on opiskelijan psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on tukea sekä yksittäistä opiskelijaa että kokonaisten opetusryhmien toimintakykyä ja edistää opistoyhteisön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Opiskelijahuolto kuuluu opiston koko henkilöstölle. Opiskelijahuoltotyötä koordinoi opiston rehtori, joka johtaa puhetta opiskeluhyvinvointi-työryhmässä. Tähän ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitaja, erityisopettajia, opiskelijahuollon tukihenkilö, asuntolan työntekijät ja opintosihteeri. Ryhmä suunnittelee ja kehittää koko opiston hyvinvointiin liittyviä asioita. Työhön on osallistunut satunnaisesti myös oppilaitospastori. Oppilaitospoliisi Pentti Haimakaista on konsultoitu yksittäisissä opiskelija- tai opiskelijaryhmäasioissa. Hyvinvointityötä täydennetään opiskelijakohtaisiin asioihin perehtyvän ns. miniohran (= pieni opiskelijahuollon kokous) kokoontumisella. Kodin ja opiston välinen yhteistyö on tärkeää opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Aloittaville opiskelijoille on jaettu lukuvuoden alkaessa koko koulutusyhtymässä käytössä oleva Opiskelijan ja huoltajan opas. Sähköinen Wilma-opiskelijajärjestelmä mahdollistaa vanhemmille opiskelijan poissaolojen seuraamisen sekä viestien lähettämisen opettajille ja opiskelijahuollon henkilöstölle. Opintojen keskeyttämisen ennaltaehkäisy ja koulutuksen läpäisyn edistäminen on edelleen tärkeä 14 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kaksi itsenäisyyspäiväkonserttia järjestettiin auditoriossa täysilukuiselle opiskelijayleisölle 5.12.

16 ja ajankohtainen tavoite. Eronneiden opiskelijoiden määrä on ollut tänä lukuvuonna kohtuullinen ja opintojen keskeyttäminen vähäistä. Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä Kyselyyn vastasivat ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat. Edellisen kyselyn vastauksien perusteella järjestettiin vertaisryhmäkokoontumisia kiusaamista kokeneille opiskelijoille. Vetäjinä toimivat opiskelijapastori Reetta Mourujärvi ja psykologi Terhi Melametsä. Lokakuussa järjestettiin ammattiopistolla omille ja alueen muille opiskelijoille Hyvinvointi-messut. Lukuisat alueen viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka työskentelevät nuorten hyvinvointiasioiden parissa, esittelivät toimintaansa ja nostivat ajankohtaisia teemoja esille. n terveyskeskuksen nuorten tuki- ja neuvontapisteen Nuotan työntekijät pitivät noin kerran kuukaudessa vastaanottoa ammattiopistolla. n terveyskeskuksen psykiatrian sairaanhoitaja Tarja Salonen jatkoi työtään ammattiopiston opiskelijaterveydenhuollossa osa-aikaisena. Lukuvuoden alussa kiinnitettiin erityistä huomiota uusien ryhmien myönteisten toimintakulttuurin aikaansaamiseen. Ensimmäisen jakson aikana kaikki ensimmäisen vuosikurssin ryhmät osallistuivat ryhmäytymisharjoituksiin. Kokeilu toteutettiin Keski- Pohjanmaan Opiston toisen vuosikurssin nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijoiden työssäoppimisina. Opistossa puututaan kaikkiin ilmitulleisiin kiusaamistapauksiin välittömästi ja ylläpidetään nollatoleranssia. Tarvittaessa kiusaamisia ja epäasiallista kohtelua on hoidettu yhteistyössä koulupoliisi Haimakaisen ja nuorisopoliisi Juha Puurulan kanssa. Poliisin ja sovittelutoimiston yhteisellä luennolla syyskuussa erityisen huomion kohteena oli netissä tapahtuva kiusaaminen sekä näistä aiheutuvat seuraamukset. Poliisista paikalla oli Tony Carlsson ja Keski-Pohjanmaan sovittelutoimistosta Marja Lager. Yhteistyö n evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa on jatkunut. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tavata opistolla oppilaitospastori henkilökohtaisissa asioissa. Opiskelijahuolto järjesti opiskelijoille helmikuussa 2013 tutustumismatkan Oulun Luovin yksikköön. Kokin työssä Kim Slotte. Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen keskeisin tehtävä on ohjata nuori valinnaisuuksien kautta sellaiselle ammattialalle ja tehtäviin, jonka hän kokee omakseen. Opiskelut eivät monellakaan pääty näihin toisen asteen opintoihin, vaan yhä useampi löytää itsensä työnantajan ohjaamana entistä työtehtävää vastuullisimmissa tehtävissä lisäkoulutuksen myötä. Opinto-ohjauksen tavoitteena on se, että opiskelija osaa toimia opiskeluyhteisössään, kasvaa kaikkien tukemana tasapainoiseksi ja itsestään huolehtivaksi yhteiskunnan jäseneksi ja nuori työllistyy joko omalle ammattialalle tai muiden ammattialojen tehtäviin. Koulutus ei ole itsetarkoitus, vaan koulutuksen avulla omaksutaan ne ammatilliset perustiedot ja -taidot, joiden avulla hankitaan itselle ja perheelle elanto. Ammatilliseen koulutusalaan olennaisesti kuuluvat työelämässä suoritetut vähintään 20 opintoviikon mittaiset työssäoppimisjaksot koko opiskelun aikana. Työssäoppiminen on työpaikoilla tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista opiskelua, kunkin jakson keskeisiin oppimistavoitteisiin tukeutuen. Opiskelijan tehtävänä on toistoilla ja harjaantumisen myötä opiskella työtehtävät sellaiselle tasolle, että ammattiosaaminen on hyväksyttävällä tasolla. Toisen asteen ammatillinen koulutus on erittäin keskeisessä asemassa yhteiskuntatakuun toteutuksessa. Miltei jokaisessa kunnassa etsivä nuorisotyön- 15

17 16 tekijä on tukemassa ja ohjaamassa vailla päämäärää olevan nuoren ammatinvalintaa. Toivoisin, että etsivien työpiste olisi tulevaisuudessa meillä Amiksessa, sillä keskeyttämisuhan alaisien nuorien ongelmiin olisi hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siellä, missä he opiskelevat. Jokaiselle peruskoulusta valmistuneelle nuorelle ja niille, joilla ei ole toisen asteen ammatillista peruskoulutusta, pyritään lisäämään ja saamaan oikea-aikaista, oikeanlaista ohjausta myös heidän kouluttamisekseen ja työllistymisekseen. Tavoitteena on antaa nuorelle täsmäohjausta. Opiskelun suunnitelmallisuus ja nuoren henkilökohtaista elämäntilannetta pidämme kaikkien toimijoiden keskeisimpänä tavoitteena. Jokaisella ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevällä toimijalla on yhteinen tavoite: saada nuori mahdollisimman ammattitaitoisena työelämään. Marjo Saarinen, opinto-ohjaaja Kuraattorit Kuraattori työskentelee opiston sosiaalityöntekijänä. Kuraattori opastaa ja neuvoo opiskelijoita opintososiaalisissa asioissa, asumiseen ja taloudellisiin asioihin liittyvissä kysymyksissä, mielenterveys- ja päihdevaikeuksissa sekä elämänhallinnan arkipäiväisissä asioissa. Kuraattorin työ on osa opiskelijahuollon työtä. Kuraattorin tehtävänä on yhdessä opiskelijan ja hänen muun lähiverkoston kanssa selvittää asioiden nykytila ja pyrkiä löytämään ratkaisuja opiskelijan tueksi ja koulutuspolun turvaamiseksi. Opistossa pyritään opiskelijoiden vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen viipymättä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asiantuntemusta on ollut mahdollisuus hyödyntää myös opiskelija-asioissa, jotka vaativat useiden viranomaistahojen arviota ja kannanottoa. Kuraattorin tehtäviin kuuluu myös osallistuminen opistoyhteisön kehittämiseen sekä oman opiston opiskelijahuollon työryhmiin että koulutusyhtymän opiskelijahuollon kehittämistiimin työhön. Kuraattori Päivi Kaustinen osallistui kutsuttuna n, Kruunupyyn ja Jyta-alueen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmään. Kuraattori Britt-Marie Karlsson oli mukana yhdessä koulutusyhtymän opiskelijahuollon edustajien kanssa Care for VET -hankkeen (Care and Guidance Systems Violence Prevention and Crisis Intervention in VET) seminaareissa. Hankkeessa tuotettu materiaali löytyy osoitteesta Syksyllä sosionomiopiskelija Tanja Asiala suoritti työssäoppimisensa tutustumalla kuraattorin työhön puolentoista kuukauden ajan. Opiskelijahuollon tukihenkilö Opiskelijahuollon tukihenkilö toimii yhdyshenkilönä erilaisten tukitoimien toteuttamisessa ja opiskelijoiden asioidessa eri palvelupisteissä. Tukihenkilö auttaa opiskelijoita sitoutumaan opiskeluun ja tukee heitä motivaation ylläpitämisessä. Hänellä on mahdollisuus toimia nopeasti opiskelijoiden elämänhallintaan liittyvissä pulmatilanteissa. Ammattiopiston tukihenkilönä on työskennellyt Eini Honkala. Erityisopetus Erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea. Kuluvana lukuvuonna opiskelijoille on tehty 240 henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS). Opiskelijan on mahdollista saada yksilöllistä tai eriytettyä tukea ja opetusta. Erityisopetuksen tavoitteena on opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen niin, että jokainen opiskelija saa omien edellytystensä mukaista opetusta. Erityisopetukseen sisältyy oppimisvalmiuksien kartoitus ja tukitoimien suunnittelu sekä henkilökohtainen oppimisen ohjaus ja opetus. Tarvittaessa opiskelijoille suunnitellaan ja yksilöllisiä ratkaisuja ja oppimisen polkuja opiskeluun. Konsultoivana erityisopettajana on toiminut Leena Hietalahti. Hietalahden osittaisella opintovapaalla sijaisena toimi Leena Kaikkonen. Ammattiopistossa on kahdeksan ammatillista erityisopettajaa, joista päätoimisissa erityisopettajan tehtävissä, Aikalisän opettajina toimivat Reijo Paavola ja Jouni Anttila. 3T- hankkeessa ammattiopistossa on työskennellyt erityisopettaja Auli Saaren ylläpitämä tutkintohautomo, jossa yksilöllisen tuen piirissä on ollut 50 opiskelijaa. Kokkotyö-säätiön kanssa yhteistyössä on toiminut Tuotantokoulun metalli- ja puualan ryhmät kahden päätoimisen opettajan, Juha Sämpin ja Eerik Mustajärven johdolla. UVA 2 -hankkeen avulla Marika Ahola on Kokkotyö-säätiön työvalmentajien kanssa opinnollistanut työpajoja. Erityisammattioppilaitos Luovin konsultointi ja yhteistyö on ollut tärkeällä sijalla erityisopetuksen käytänteiden kehittämisessä. Leena Hietalahti, erityisopettaja Opiskelijahuollon projektit Polkuja läpäisyn tehostamiseen 2 Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa on muun muassa kehitetty puualan tuotantokoulua

18 sekä otettu käyttöön työpajaympäristö ja käyty läpi opetussuunnitelmaa, josta on valittu painotukset tätä toimintaa varten. Lisäksi on jatkettu HOPSin ja Wilman kehittämistä niin, että ryhmänohjaajan tekemä opiskelijoiden ohjaaminen jämäköityy ja opintojen etenemisen kirjaamiset ja puuttuvat opinnot näkyvät reaaliaikaisesti. Kaikille aloittaville opiskelijoille on tehty motivaatiokysely sekä käyty systemaattisesti läpi ne opiskelijat, joiden opinnot uhkaavat viivästyä ja läpäisy pitkittyä. Edelleen on kehitetty Opiskelijahyvinvoinnin käsikirjaa. Niin ikään on oltu mukana kehittämässä Dialoogin kanssa kyselyitä ja toteutettu ne oman opiston osalta. Erityisopetuksesta tehtiin kysely tammikuussa. On järjestetty myös kiusattujen tukiryhmä ja lisäopetusta sekä palkattu osa-aikainen yksilöohjaaja Kokkotyö-säätiön tuotantokouluopiskelijoita varten. Hankekoordinoinnista on vastannut Anne Eteläaho UVA 2 - Uusi Väylä ammattiin Hankkeen tavoitteena on työvaltaisen koulutuksen kehittäminen Lapin Elyn ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteistyössä paikallisten työpajojen kanssa. Hanketta koordinoi Tornion työvoimala-säätiö. Hankkeessa on opinnollistettu Kokkotyö-säätiön pajat. Marika Ahola koordinoi koulutusyhtymän osuutta. 3T-hanke Hankkeessa on kehitetty Tutkintohautomoa erityisopettaja Auli Saaren johdolla. Hautomoon ohjatuille opiskelijoille voidaan tarjota kaksi viikkoa kestävä arviointijakso Kokkotyö-säätiöllä. Hautomossa on ollut mahdollista suorittaa atto-aineita tai/ ja lähteä suorittamaan tutkintoa loppuun työvaltaisesti joko yrityksissä tai Kokkotyö-säätiön pajoilla Tuotantokoulussa. Non stop -periaatteella toimivassa Tutkintohautomossa opiskelijoita on ollut yli 50 ja suoritettuja kursseja yli 150 lokakuusta huhtikuulle. Hankkeessa on kehitetty myös metallialan tuotantokoulua yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa, palkattu opettaja Juha Sämpi ja työvalmentaja Kimmo Aho non stop -periaatteella toimivan ryhmän ohjaajiksi. Lisäksi on kehitetty valmistuvien työllistymispalveluita yhdessä TE-toimiston kanssa. On haastateltu metallialalta valmistuvia opiskelijoita, järjestetty CV:n tekokurssi ja metallialan työnohjaajakoulutusta. Uraohjaajina ovat toimineet Tiina Rimmistö ja Johanna Hankonen. Hanketta koordinoi Anne Eteläaho. Lisätietoja löytyy osoitteesta projektit. Anne Eteläaho, opiskelijahuollon koordinaattori 17

19 LOHKO A:N TOIMINTA Toimintakatsaus Merkittävin asia A-lohkon kuluneessa talvessa oli turvallisuusalan koulutuksen alkaminen syksyllä. Koska turvallisuusala on hyvin erilainen lohkon muihin tekniikan koulutusaloihin verrattuna, perehtyminen opetussuunnitelmaan, opetusjärjestelyihin ja toimintatapoihin on vaatinut runsaasti aikaa. Oman panoksensa on vaatinut myös opetusjärjestelyiden ja toimintatapojen suunnittelu. Opetus on tapahtunut pääosin metalliosastolla sijaitsevissa tiloissa, joten yhteiselon toteuttamisessa saatiin hyvää harjoitusta. Johdon ja opiskelijoiden tapaamiset toteutettiin sekä syys- että kevätlukukaudella. Rehtorin johdolla kokoonnuttiin henkilöstökyselyn palautekeskusteluun, jossa selvitettiin lohkon tärkeimmät onnistumiset ja vielä kehittämistä vaativat asiat. Koulutusalavastaavien tapaamisissa keskusteltiin lohkon yhteisistä toimintatavoitteista sekä tuotiin esiin kehittämis- ja investointitarpeita. Koulutuspäällikkö, koulutusalavastaavat ja turvallisuusalan opettaja kävivät vierailulla Bolidenillä edellisen vuoden tapaamisessa sovitun suunnitelman mukaisesti. Bolideniltä mukana oli henkilöstöhallinnon, tuotannon ja kunnossapidon edustajia. Prosessialan ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat osan käynnissä pidon opinnoistaan metalliosastolla metallialan ammattiopettajan opetuksessa. Osa opinnoista tehtiin lohkon yhteisesti hankkimilla pneumatiikan opetusvälineillä. KONE- JA METALLIALA 18 Kone- ja metallialan perustutkinto Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneistaja Levyseppähitsaaja Opettajat Thomas Isoaho, tuntiopettaja, ins. (AMK, EWS) Jarkko Kröger, tuntiopettaja, ins.(amk,iwe) Jarmo Luomanmäki, ohjaava ammattihenkilö (EWS) Kari Manninen, lehtori, ins. (ylempi AMK, EWS) Kuisma Peura, lehtori, DI Stefan Rönnkvist, lehtori, opintoalavastaava, ins. (AMK, EWS) Veli Saaranen, lehtori, ins. (IWE) Pasi Skantsi, lehtori, ins. (AMK) Juha Sämpi, tuntiopettaja, Tuotantokoulu Harri Tapio, ohjaava ammattihenkilö, teknikko Kevään 2012 yhteishaussa kone- ja metallialalle oli aloituspaikkoihin nähden noin puolitoistakertainen määrä ensisijaisia hakijoita. Elokuussa opintonsa aloittikin perinteiseen tapaan kaksi n. 20 hengen ryhmää. Kone- ja metallialalla ensimmäisen vuoden opinnot ovat molemmille ryhmille yhteneväiset, toisin sanoen opiskellaan perusteet koneistuksesta, asennuksesta ja automaatiotekniikasta sekä levytöistä ja hitsauksesta. Ensimmäisen vuoden keväällä valitaan, aikooko suuntautua koneistajan vai levyseppähitsaajan työammattiin. Opintoalan työpajoissa on perinteiseen tapaan tehty runsaasti asiakkaiden tilaamia tuotteita. Kirjo on ollut erittäin laaja vaihdellen mönkijän metsäperävaunuista ja traktorin lumikauhoista aina tarkkuuskoneistettuihin koneenosiin ja kolmiulotteisiin muotteihin. Voidaankin todeta, että kone- ja metallialalla opiskelu tapahtuu mahdollisimman aidossa työympäristössä ja alan oikeiden työtehtävien parissa. Asiakastöissä korostuu myös yrittäjämäinen ote työhön ja opiskelijan vastuu siitä, että tuote saadaan ajallaan valmiiksi ja täyttää annetut laatuvaatimukset. Alati tiukentuvien laatuvaatimuksien täyttämiseksi on tärkeää hallita myös työhön liittyvä teoriatieto mahdollisimman kattavasti. Lokakuussa 2012 aloitti toimintansa kone- ja metallialan tuotantokoulu, joka toimii 3T-hankkeen rahoittamana Kokkotyö-säätiön tiloissa. Tuotantokoulun tarkoituksena on edistää keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden opintoja työvaltaisin menetelmin. Tuotantokoulun vetäjäksi valikoitui aiemmin Maaseutuopiston Kannuksen yksikössä konetekniikan opettajana toiminut Juha Sämpi. 3T-hankkeen myötä on talven aikana järjestetty myös mm. työpaikkaohjaajien koulutuspäivät ja valmistuvien opiskelijoiden työnhakuun liittyvät haastattelut yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Henkilökohtaiset opinpolut ovat olleet jatkuvasti lisääntymässä. Suurelta osin tämä on seurausta opis-

20 kelijoiden lisääntyvistä elämänhallintaan liittyvistä ongelmista, mutta joukkoon mahtuu useita ammattilukiolaisia, koulun vaihtajia ja jo aiempina vuosina keskeyttäneitä, jotka jatkavat opintojaan. Tämä tuo valtavasti haasteita henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimiseen, sillä non-stop-koulutusta ei ole tarjolla, vaan useimmat tutkinnon osat ja muut kurssit ovat tarjolla vain kerran vuodessa. Onneksi opintoalalla on kaksi ohjaavaa ammattihenkilöä, jotka tekevät erittäin hyvää työtä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa ja tukiopetuksessa. Kuluneen talven aikana järjestettiin ensimmäistä kertaa kymmenen opintoviikon mittainen IW-hitsauskurssi. Tämän kansainvälisen hitsaajan tutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla; piena-, levy- ja put- kitaso, eri hitsausprosesseilla; puikko (111), MIG/ MAG (131, 135, 136), TIG (141) ja eri perusaineilla. Vaikka varsinaista äärimmäisen vaativaa IW-hitsaajan tutkintoa ei yksikään opiskelijoista läpäissyt, niin moni suoritti tähän liittyvän teoriatentin ja osan hitsauskokeista hyväksytysti, joten tutkinnon täydentäminen myöhemmin on täysin mahdollista. Taitaja-semifinaaleihin osallistui 11Kon-ryhmästä Eetu Kolppanen, lajina CAD-suunnittelu IT- ja viestintäteknologian alalta. CAD-suunnittelussa kilpaillaan 3D-mallien ja 2D-koneenpiirustuksien luomisessa. Myös kokoonpanokuvat, tuotekortit ja visualisointi olivat osana kilpailutehtäviä. Kolppanen sijoittui finaalissa hienosti toiseksi. KONE- JA METALLIALAN OPISKELIJALUETTELOT 12KOMEa Ryhmänohjaaja: Kuisma Peura Aho Jussi-Markus Uusikaarlepyy Alatalo Rony Pietarsaari Haapala Ali Hautala Oskari Pietarsaari Helander Niclas Hyttinen Nico Pietarsaari Joutsen Ville Pietarsaari Kauppinen Matias Kontio Oskari Kalajoki Kuorikoski Joonas Kylmämaa Harri Meri Miska Er Myllylä Benjami Olli Miika Pietarsaari Pesola Jesse Kaustinen Saarenpää Vili Salonen Pontus Kaustinen Snåre Jan Videnoja Niko Yli-Hallila Samuel 12KOMEb Ryhmänohjaaja: Kari Manninen Alatalo Mikko-Matias Erkkilä Rami Kannus Haapasalo Niko Hakkio Joni Hanhisuanto Tomi Pietarsaari Herronen Henri Hietapakka Sami Lestijärvi Järvi Santeri Keiski Tomi Kivijärvi Mika Pietarsaari Lahti Markus Malkamäki Lauri Norlund Miika Ormiskangas Niko Pietarsaari Paavola Jesse Kaustinen Pihlajamaa Väinö Kaustinen Piispanen Janne Pottala Antti Kaustinen Rakkolainen Joni Soininen Jani Vierimaa Henri Kannus 12KOMET Ryhmänohjaaja: Juha Sämpi Dahl Miro Haapala Samu Kangasvieri Jori Lindell Matias Nummenpää Janne Pelkonen Rami Typpö Topias 11KON Ryhmänohjaaja: Pasi Skantsi Alapiha Henrik Haaponiemi Jesse Haasiomäki Toni Harmaala Ville Kalajoki Hautaniemi Ville Hämäläinen Jarkko Pietarsaari Jokela Rolle Kannus Keskinen Joni Kolppanen Eetu Veteli Konttinen Henry Linna Teppo Perho Ojala Joni Kyyjärvi Orpana Antti Pietarsaari Syri Eetu Ylikorpi Teemu 10KON Ryhmänohjaaja: Stefan Rönnkvist Alakotila Janne Toholampi Anttila Teemu Veteli Aro Aleksi Pietarsaari Enholm Joonas Pietarsaari Er Hirsikangas Tomi Valm Honkala Aleksi Jokela Jimi Käsnäkoski Matias Kaustinen Lassi Ilmari Mäkelä Marko Ojatalo Miika Kalajoki Palin Iiro Valm Syri Tuomas Valm Tamminen Jussi Kyyjärvi Tamminen Riku Valm Timonen Pauli Kaustinen Vaskivuo Aleksi Pietarsaari Verronen Eerik Wevar Thomas Vihavainen Henri Kyyjärvi Virkkala Joni 11LEHI Ryhmänohjaaja: Thomas Isoaho Bäckström Robert Hakala Ville Kannus Heikkinen Aki Kannus Heinoja Sami Jaakola Kimi Juko Aki Kalliokoski Sami Karjalahti Riku Kaustinen Kaustinen Ossi Markkula Jimi Sievi Nissilä Saku-Petteri Nivala Juho Kannus Orjala Joonas Paavola Eero-Pekka Ronkainen Kasimir Sillanpää Antti Storbacka Kai Veteli Wentjärvi Joni 10LEHI Ryhmänohjaaja: Jarkko Kröger Brunell Patrick Göös Juho Haapasalo Mico Harju Arttu Hautala Sami Veteli Heinoja Ville Järvelä Sami Kaustinen Valm Järvi Otto Kauris Toni Evijärvi Kemppainen Juuso Pietarsaari Leskelä Henri Pedersören kunta Lindell Niklas Niininen Jaakko Nikkari Jaakko Kalajoki Pollarikoski Tuomas Rantala Risto-Matti Salo Janne Lestijärvi Tervola Niklas Tynkkynen Juho Halsua 19