Toimintakertomus vuodelta 2013

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta 2013 Vantaa-Seura on kaikille avoin ja koko Vantaalla toimiva kotiseutuyhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna 1961 nimellä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä kotikaupunkia ja sen historiaa tunnetuksi sekä luoda yhteistä Vantaa-henkeä. Yhdistyksen toimenkuvaan kuuluu erilaisten kotiseutuun ja kulttuuriin liittyvien tapahtumien, kuten retkien, luentojen ja opastusten järjestäminen. Yhdistys julkaisee vuosittain kahta tuotetta; Helsingin pitäjä -kirjaa sekä Vantaan kalenteria. Yhdistyksessä harjoitetaan perinteenkeruuta Lauri Leppäsen nimeä kantavan rahaston turvin. Vuonna 2013 yhdistys ryhtyi vuokraamaan Vantaan kaupungilta kotiseututalo Övre Nybackaa. Sisällys A VARSINAINEN TOIMINTA 2 1 HALLINTO JA TALOUS 2 2 JÄSENISTÖ 3 3 TOIMITILA PÅKAKSESSA 3 4 KESÄTOIMINTA HELSINGIN PITÄJÄN KIRKONKYLÄSSÄ 3 5 TIEDOTUS JA YHDISTYKSEN NÄKYVYYS 4 6 TILAISUUDET, TAPAHTUMAT, LUENNOT 5 7 MYLLYYN LIITTYVÄT ASIAT 8 8 VANTAAN KALENTERI 9 9 JÄSENYYDET MUISSA YHTEISÖISSÄ JA EDUSTUKSET 9 B HELSINGIN PITÄJÄ -VUOSIKIRJA 9 C LAURI LEPPÄSEN RAHASTO 9 D ÖVRE NYBACKA 10 1 KIINTEISTÖN VUOKRAAMINEN 10 VANTAA-SEURA VANDASÄLLSKAPET RY Koukussa kotiseutuun! Oman asuinympäristön tunteminen on avain siinä viihtymiseen. 2 TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN 10 3 TIEDOTUS, MARKKINOINTI JA NÄKYVYYS 12 4 TYÖPANOS 12 5 YHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄT TAPAHTUMAT 13 6 VUOKRAUSTOIMINTA 14 7 ONGELMAKOHTIA 14 Liity joukkoomme!

2 A VARSINAINEN TOIMINTA Yhdistyksen toimintavuosi 2013 on ollut ennätyksellisen vilkas, ajoittain myös kiireinen. Övre Nybackan vuokraus teki yhdistyksen toimintavuodesta ja tapahtumatarjonnasta poikkeuksellisen laajan. Erilaisia jäsentilaisuuksia ja kaikille avoimia tapahtumia järjestettiin yhteensä 72 kappaletta, sisältäen 13 myllyiltaa, 16 opastusta Kirkonkylässä (15 kulttuurikävelyä ja 1 lasten kierros), kevät- ja syysretken, retken Saksan joulumarkkinoille, 4 tapahtumaa Vantaan kaupunkijuhlien aikaan (2 opastusta, 1 retki ja yksi yhdistyksen esittelytilaisuus), 5 museo-, teatteri- tai konserttikäyntiä, 1 kotiseutuiltapäivän, 7 luentoa tai seminaariesitystä (mukana luentosarja), yhdistyksen esittely Laurin elojuhlilla, Hyvinvointimessuilla ja Kartanon joulussa, sääntömääräinen kevätkokous ja syyskokous sekä vantaalaisten muistojen keruu Koivukylän vanhustenkeskuksessa. Övre Nybackassa järjestettiin avajaiset, 8 avointen ovien tilaisuutta, neljä arkeologisen kaivauspaikan esittelytilaisuutta, 1 luento, joulutapahtuma ja kahdet talkoot. Yhdistys oli aktiivisesti mukana toimittamassa ensimmäisten Kirkonkylän esitettä. Lokakuussa julkaistiin Vantaan kalenteri 2014 ja marraskuun lopussa ilmestyi vuosikirja Helsingin pitäjä Alkuvuodesta saatettiin päätökseen Muistojeni Vantaa-projekti. Toimintavuoden aikana yhdistys perusti myös blogin. 1 HALLINTO JA TALOUS 1.1 Johtokunta, henkilökunta ja ostopalvelut Johtokunta kokoontui 6 kertaa. Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Andreas Koivisto (läsnä 6 kokouksessa), varapuheenjohtajana Kati Tyystjärvi (4) sekä jäseninä Jukka Hako (6), Pietari Jääskeläinen (0), Paula Lehmuskallio (3), Veli-Paavo Pentikäinen (6), Marika Stam (5), Jarmo Tiukkanen (3) ja Marianne Träskman (5). Yhdistyksen sihteerinä toimi Riina Koivisto. Yhdistyksessä työskentelee kaksi palkattua työntekijää. Työntekijöiden toimet ovat osa-aikaisia ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Toiminnanjohtaja Riina Koiviston viikkotyömäärä on 20 tuntia ja kulttuurituottaja Susanna Eklundin 10 tuntia. Taloudenhoitajan tehtävät on suoritettu ostopalveluna. Taloutta hoiti vuonna 2013 Jukka Hako. 1.2 Toiminnantarkastajat Yhdistyksen varsinaisina toiminnantarkastajina ovat toimineet Keijo Yli-Kivistö ja Ari Vesola. Varalla on toiminut Jukka Huvilinna. Vuoden 2013 kirjanpidon hoiti Vuokko Karjalainen. 1.3 Kevät- ja syyskokoukset, henkilövalinnat Vantaa-Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Håkansbölen kartanolla. Ennen varsinaista kokousta yhdistyksen johtokunnassa toimivat Andreas Koivisto, Jukka Hako ja Kati Tyystjärvi kertoivat kukin omalta osaltaan kartanon historiasta, tulevaisuudesta ja sen merkityksestä alueen asukkaille. Kevätkokoukseen osallistui 34 jäsentä. Sääntömääräinen syyskokous järjestettiin Hiekkaharjun Nuorisotila 36:ssa. Ennen kokousta talon varhaisvaiheista kertoi FM Kirsti Pietilä. Vantaan kaupunginmuseon tutkijat Anna Kangas ja Mari Immonen valottivat talon myöhäisempiä vaiheita ja kuulimme millä tavoin Kolmekutonen liittyi museon projektiin Rock`n Vantaa. Syyskokouksessa Vantaa-Seura ry:n puheenjohtajana valittiin jatkamaan Andreas Koivisto. Jäseniksi johtokuntaan vuosiksi valittiin Jukka Hako, Veli-Paavo Pentikäinen, Marianne Träskman ja Kati Tyystjärvi. Johtokuntaan kuuluvat lisäksi vuosiksi valitut Pietari Jääskeläinen, Paula Lehmuskallio, Marika Stam ja Jarmo Tiukkanen. Syyskokouksen osallistujamäärä oli myös 34 henkilöä. 1.4 Talous Yhdistyksen vakiintuneen toiminnan talous oli toimintavuonna vakaalla pohjalla. Uuden haasteen toi Övre Nybackan vuokraaminen. Rakennuksen saaminen vuokrattavaan kuntoon vaati tuntuvia panostuksia. Lisäksi markkinointia ei voitu aloittaa riittävän ajoissa, koska viranomaisluvat eivät olleet kunnossa. Tämä puolestaan vaikutti vuokratuottoihin. Yhdistyksen tilikauden alijäämä jäi Övre Nybackan käynnistysvuoden kustannuksista huolimatta vain euroa alijäämäiseksi. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta myönsi yhdistykselle toiminta-avustusta euroa. Yhdistys ei enää saa kohdeavustuksia varsinaiseen toimintaansa. Erilaisiin projekteihin kohdeavustuksen saaminen on myös jatkossa mahdollista. 2

3 2 JÄSENISTÖ Yhdistyksen jäsenmäärä on jatkanut kasvua. Vuonna 2013 uusia jäseniä liittyi 60 ja poistoja tehtiin 24, joten jäsenmäärä lisääntyi 36:lla. Vuoden 2013 lopussa yhdistyksessä oli 436 jäsentä, joista varsinaisia jäseniä oli 425, kunniajäseniä 10 ja kannattajajäseniä 1. Jäsenmaksu oli 17 euroa henkilöjäseniltä ja 50 euroa kannattajajäseneltä. Yhdistyksen kunniajäsenet ovat Eila Hiltunen, Antti Jokela, Veikko Kankkunen, Lauri Leppänen, Seija Leppänen, Liisa Pöyhönen, Ritva Salmi, Matti Sippola, Eila Vuorela ja Veini Vuorela. 3 TOIMITILA PÅKAKSESSA Yhdistyksen julkaisuvarasto oli edelleen Kotiseututalo Påkaksen yläkerrassa. Toimitila on yhteinen Vantaan Kansanpelimannien kanssa. Johtokunta piti yhden kokouksen Påkaksessa. 4 KESÄTOIMINTA HELSINGIN PITÄJÄN KIRKONKYLÄSSÄ 4.1 Myllyillat Ensimmäinen Myllyilta järjestettiin jo vuonna Toimintavuonna Myllyiltoja järjestettiin joka keskiviikko kesäkuun alusta elokuun loppuun, yhteensä 13 kertaa. Viileä ja epävakainen sää vaivasi useana kesäkeskiviikkona ja se näkyi iltojen kävijämäärissä. Yksi Myllyilta vietettiin kokonaan sisätiloissa ja yhtenä iltana siirryttiin sisälle tauon aikana. Myllyiltojen keskimääräinen kävijämäärä oli 133 henkilöä illassa. Myllyiltojen ohjelmasta vastasivat pääasiassa vantaalaiset kuorot, tanssiryhmät ja järjestöt. Ohjelmanumeroina nähtiin kuoro- ja lauluesityksiä, yhteislaulua ja tanssia. Useimpiin yhteislauluiltoihin oli valittu jokin teema. Ohjelma alkoi klo ja päättyi noin klo Myllyiltoihin oli vapaa pääsy. Myllyiltojen ohjelma, kesä Puhallinorkesteri Louhi johtajanaan Okko Kivikataja. Illassa esiintyi myös Seutulan eläkeliiton Nopsajalat Tikkurilan Mieskuoro ja Vantaan Kansanpelimannit Myllyllä myytiin arpoja ja yhdistyksen julkaisuja iloiselle yhteislauluväelle Svensk allsångsafton: iltaa isännöi Gunnar Weckström ja Helsinge-Tusby Ungdomsförbund Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro 3.7. Oopperalaulaja Klaus Pennanen Kansanlaulukirkko, isäntänä Tikkurilan seurakunta Yhteislauluja Kalle Partasen kanssa. Säestäjänä Antero Ketonen Ilta lapsille ja lapsenmielisille. Esiintyjänä Kosti Kotiranta ja Bruunin jengi Tomi Pulkkinen ja Riitta Leivo esittivät Vantaan historia -aiheisia lauluja 7.8. Kansantanssi-illassa esiintyivät Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit sekä Spelarit-yhtye. Iltaan ei sisältynyt yhteislaulua Tikkurilan Työväenyhdistyksen Kisällit laulattivat työväen- ja merimieslauluja Yhteislauluina Reino Helismaan ja Toivo Kärjen sävelmiä. Rekolan sekakuoro esiintyi Jori Männistön johdolla Kesän päätti Vantaan Naislaulajat ja Vantaan kansantanssijoiden Lintuset -ryhmä. Yhteislaulut laulettiin Laura Huhtinen-Hildénin johdolla Myllytoiminnan tukemiseksi ja myllyn kunnostuksen hyväksi jokaisessa Myllyillassa pidettiin pienarpajaiset, joissa päävoittona oli taiteilija Paul Envaldsin tekemä keraaminen myllypytty. Muina voittoina jaettiin yhdistyksen Helsingin pitäjä -vuosikirjoja, Vantaan kalentereita ja kortteja. Lisäksi yhdistyksen myyntipöydältä oli mahdollisuus 3

4 ostaa yhdistyksen julkaisuja. Mylly-yleisön kahvituksesta vastasi viime vuosien tapaan kahvituspaikan vuokrannut Vantaan Nuorten Kotkien aluejärjestö. Myllyilloista painatettiin keväällä nelivärinen esite Julkaisuapu Oy:ssä. 4.2 Muu toiminta myllyllä Myllyä vuokrattiin kesäkaudella ulkopuolisia tilaisuuksia varten yhden kerran. Penkit olivat lainassa kaksi kertaa. 4.3 Kulttuurikävelyt ja opastoiminta Opastettuja kävelykierroksia Helsingin pitäjän kirkonkylässä järjestettiin joka keskiviikko, jolloin reilun tunnin mittaiselle kierrokselle lähdettiin kirkkoaukiolta klo Kävelykierroksen hinta oli 5 euroa. Kierroksella käytiin mahdollisuuksien mukaan kirkossa, tutustuttiin hautausmaan muistomerkkeihin sekä luotiin yleissilmäys Kirkonkylän vanhaan rakennuskulttuuriin. Keskiviikkona opaskierros järjestettiin ruotsiksi (oppaana toimi Anita Kyrklund). Tavallisen opastuksen lisäksi järjestettiin englanninkielinen kierros (oppaana Minna Söderqvist), lasten kierros (oppaana Riina Koivisto) ja viittomakielellä opastettu kierros (oppaana Ritva Engblom). Kesän 2013 opastuksille osallistuttiin yhteensä 225 kertaa. Se on eniten koko opastusten historiassa, mutta toisaalta opastuksia järjestettiin kuluvana kesänä muutama enemmän kuin tilastoinnin alkuvuosina. Lasten seikkailukierros järjestettiin nyt toista kertaa keskiaikaseikkailuna ja siihen osallistui peräti 34 lasta. Viittomakieliselle opastukselle osallistui 7 henkilöä. Kirkonkylän kesäoppaina toimivat Petri Karhumäki, Riina Koivisto, Anita Kyrklund, Richard Strohm, Minna Söderqvist, Kati Tyystjärvi ja Pia Vuorikoski. Erillisiä Kirkonkylän tilausopastuksia järjestettiin ryhmille yhteensä 4 kappaletta. Yksi opastus tilattiin englanniksi. Lisäksi yhdistykseltä tilattiin yksi opastus Sotunkiin ja Vantaan Sanomat tilasi yhdistykseltä lukijamatkan Vantaan keskiaikaan. Lukijamatka järjestettiin ja se sisälsi keskiaikaisen rooliopastuksen Kirkonkylässä. Englanninkielisen tilausopastuksen opasti Richard Strohm, keskiajan lukijamatkan oppaina toimivat Andreas ja Riina Koivisto. Riina Koivisto opasti muut tilausopastukset. Kulttuurikävelyillä tutustuttiin Kirkonkylän nähtävyyksiin kokeneen oppaan johdolla. 5 TIEDOTUS JA YHDISTYKSEN NÄKY- VYYS 5.1 Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen Yhdistys tiedotti toiminnastaan jäsenkirjeillä, joita lähetettiin jäsenille sähköisesti noin kerran kuukaudessa, yhteensä 12 kappaletta. Jäsenet, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, saivat maapostitse yhteensä viisi jäsenkirjettä. Jäsenkirjeet ovat kehittyneet korkeatasoisiksi kirjeiksi, joiden taittoon ja valokuviin on panostettu. Jäsenkirjeet taittoi Susanna Eklund. Yhdistyksen verkkosivuja uudistettiin syksyllä 2013 yhdistyksen kulttuurituottajan toimesta. Verkkosivua, ( facebook-sivua ( ja Vantaan Sanomien kumppanuussivuja ( kumppanit/vantaa-seura) päivitettiin säännöllisesti. Tiedotusvälineille lähetettiin tiedotteita yhdistyksen tapahtumista, Myllyilloista ja kulttuurikävelyistä, Övre Nybackan vaiheista ja toiminnasta sekä vuosikirjasta ja kalenterista. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin myös useissa sähköisissä tapahtumakalentereissa, kuten Vantaan kaupungin, Vantaan Sanomien, Helsingin Sanomien ja Kotiseutuliiton tapahtumakalentereissa. Toiminnasta tiedotettiin myös Vantaan Järjestöringin sivuilla Yhdistyksen näkyvyys Helsingin Sanomat julkaisi jutun Övre Nybackasta 3.7. ja Hufvudstadsbladet 3.8. Lisäksi tapahtumien ja toimistojen ammattilehdessä nimeltä Evento oli numerossa 5/2013 juttu Övre Nybackasta. 4

5 Yhdistyksen toimintaa ja tuotteita sekä Övre Nybackaa esiteltiin muutamissa tilaisuuksissa. Yhdistyksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat pyydettäessä käyneet esittelemässä yhdistystä erilaisissa tilaisuuksissa. Toukokuussa ilmestyi Vantaan seurakuntien ja Vantaa-Seuran yhteisestä aloitteesta ensimmäistä kertaa esite, johon oli koottu Helsingin pitäjän kirkonkylän kaikkien toimijoiden kesätapahtumat. Esitteessä oli myös tietoa Kirkonkylästä. Yhdistys oli aktiivisesti mukana toteuttamassa esitettä. Esitteen kustannuksista vastasivat pääasiassa Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat. Yhdistyksen esiintyminen Pointissa Pointin kirjastossa esiintyivät alueen yhdistykset. Kulttuurituottaja oli paikalla esittelemässä yhdistyksen toimintaa. Tilaisuudessa oli vain vähän yleisöä. Laurin elojuhlat Susanna Eklund ja Kati Tyystjärvi esittelivät yhdistyksen toimintaa ja tuotteita Laurin elojuhlilla Kirkonkylässä Yhdistyksen kojulle kävi tutustumassa satakunta kävijää. Hyvinvointimessut Yhdistys osallistui ensimmäistä kertaa Hyvinvointimessuille, jotka järjestettiin Energia-Areenalla Myyrmäessä. Yhdistys esitteli toimintaansa sekä kotiseututalo Övre Nybackaa. Yhdistyksen pisteeseen tutustui noin 130 kävijää Vantaa-Seuran blogi Keväällä perustettiin blogi Koukussa kotiseutuun. Blogia voi käydä lukemassa osoitteessa Blogiin kirjoitettiin vuoden aikana kaksi kirjoitusta. 6 TILAISUUDET, TAPAHTUMAT, LUENNOT 6.1 Vapaaehtoistyön kehittäminen Vapaaehtoistyön kehittäminen päätettiin ottaa osaksi yhdistyksen toimintaa, mutta talouden sallimissa rajoissa. Kulttuurituottaja Susanna Eklund suoritti vuonna 2012 vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyviä opintoja. Lopputyössään Eklund esitti vaihtoehtoja vapaaehtoisten hyödyntämisestä yhdistyksen toiminnassa. Vapaaehtoistyötä on tehty yhdistyksessä jo vuosien ajan Myllyiltojen yhteydessä. Vapaaehtoistyön kehittäminen on luonnollista yhdistää Övre Nybackan toiminnan kehittämiseen. Övre Nybackan talkoot suoritettiin vapaaehtoisvoimin. 6.2 Retket Toiminnanjohtaja Hyvinvointimessuilla Myyrmäen Energia Areenalla. Kartanon joulu Håkansbölen kartanon joulutapahtumassa johtokunnan jäsenet Jarmo Tiukkanen ja Kati Tyystjärvi esittelivät yhdistystä ja myivät yhdistyksen tuotteita. Kevätretki Kuninkaantietä länteen helatorstaina 9.5 Perinteinen helatorstain retki suuntautui tänä vuonna läntiselle Uudellemaalle. Retkellä kuljettiin mahdollisuuksien mukaan vanhaa, mutkittelevaa Kuninkaantien reittiä. Retken oppaina toimivat Riina Koivisto ja Andreas Koivisto. Matkan varrella kiinnitettiin huomiota rakennuskulttuuriin. Ensimmäinen pysähdys oli Inkoon idyllisessä Fagervikissä, jossa on hyvin säilynyt, yksityinen ruuk- 5

6 kialue. Kävelimme ruukkialueen läpi ja jatkoimme matkaa Raaseporin linnalle. Raaseporin linnan edustalla lounastimme Linnanvoudin tuvassa ja sen jälkeen kukin sai tutustua linnaan omaan tahtiinsa. Bussissa Andreas Koivisto oli etukäteen selostanut linnan vaiheita. Raaseporista matka jatkui Siuntioon Sjundbyn kartanoon. Aluksi kahvittelimme makasiinissa ja sen jälkeen itse kartanonrouva Margareta Segersven esitteli mieleenpainuvalla tavalla upeaa kotiaan. Retki herätti suurta mielenkiintoa eikä paikkoja riittänyt kaikille halukkaille, vaikka reissu tehtiin suurella bussilla. Retkelle osallistui 62 henkilöä. Syysretki Vantaankosken alueen kulttuurimaisemaan 8.9. Euroopan rakennusperintöpäivien valtakunnallisena teemana oli Eläköön rakennus ja tutustuimme aiheenmukaisesti rakennuksiin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Retki alkoi ja päättyi kotiseututalo Övre Nybackaan, joka on toiminut maatilana, kestikievarina ja tällä hetkellä kokous- ja juhlatilana. Syysretkellä kävelimme maalaismaiseman läpi ja Mustakosken yli Vantaankoskelle. Retken oppaana toiminut Riina Koivisto kertoi alueen esihistoriallisista hylkeenpyyntipaikoista. Bongasimme Vantaankosken ruotsinkielisen kansakoulun, joka on muuttunut koulusta kurssikeskukseksi ja sitten ravintolaksi. Vierailimme viereisessä Martinkylän pikkukoulussa, jota kunnostetaan asuinkäyttöön. Esillä oli tekstiilitaiteilija Päivi Ruuskan töitä ja taiteilija itse esitteli töitään vierailijoille. Näimme vielä mm. ravintolaksi muuttuneen vanhan viilatehtaan ja Kuninkaantien vanhan reitin. Kävelimme lähes helteisessä säässä takaisin kotiseututalo Övre Nybackaan kahvittelemaan. Retkelle osallistui 20 henkilöä. Retkikertomus on luettavissa yhdistyksen verkkosivuilla. Joulumarkkinamatka Saksan joulutoreille Vantaa-Seuran joukko matkusti joulun alla Saksan joulutoreille. Kohteina olivat Berliini, Leipzig, Dresden ja Wittenberg. Joulutorien lisäksi matkaan sisältyi runsaasti kulttuurikohteita, mm. adventtimessu Leipzigin Tuomas-kirkossa ja käynti Kustaa II Aadolfin muistomerkillä Lutzenissä. Matkalle osallistui 30 yhdistyksen jäsentä ja kaksi edustajaa Vantaan kaupungin kulttuuritoimesta. Yhdistys Fagervik Raasepori Sjundby Viilatehdas Vantaankoskella. Kuva Riina Koivisto

7 toimi matkan kokoajana, järjestelyjen keulahahmona toimi Kati Tyystjärvi. Matkan järjestelyistä huolehti Forssan matkatoimisto. Retkikertomus on luettavissa yhdistyksen verkkosivuilla. 6.3 Vantaan kaupunkijuhla Yhdistys osallistui jälleen aktiivisesti Vantaan kaupunkijuhlan viettoon. Tapahtuma järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Juhla oli kutistunut kaksipäiväiseksi tapahtumaksi. Yhdistyksen neljästä tapahtumasta ensimmäinen oli yhdistyksen esittely Pointissa jo Järjestimme myös Vantaan kartanokierroksen, keskiaikaisen rooliopastuksen Kirkonkylässä ja olimme mukana järjestämässä uudenlaista historiaa ja musiikkia yhdistävää tapahtumaa. Perjantaina Nimismiehen vaimo Sigrid kertoo keskiajasta Rooliopastuksella Nimismiehen vaimo Sigrid alias Riina Koivisto kertoi Kirkonkylän historiasta ja arkisesta sekä kirkollisesta elämästä 500 vuoden takaisessa Kirkonkylässä. Kierrokselle osallistui yhteensä 45 kuulijaa. Lauantaina Kartanokierros Vantaalla Bussiretkellä tutustuttiin Vantaan 10 kartanoon. Joissakin kohteissa, kuten Linnan kartanossa ja Håkansbölessä, jaloiteltiin tutustuen kartanoiden ympäristöön ja rakennuskulttuuriin. Oppaana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hako. Retkelle osallistui 32 henkilöä. Lauantaina Historia kohtasi musiikin Kirkonkylässä Kyseessä oli uudenlainen tapahtuma, jossa yhdistyivät musiikki, historia ja ainutlaatuinen tunnelma. Ilta alkoi noin 45 minuutin Kirkonkylän opastuksella, joka oli katsaus alueen historiaan ja Kirkonkylän maisemaan. Opastetun kävelyn jälkeen Pyhän Laurin kirkossa alkoi barokkikonsertti. Konsertissa kuultiin orkesterimusiikkia otsikolla Viva Graupner! Konsertissa nähtyjä ja kuultuja harvinaisia barokkiajan soittimia olivat viola d amore, chalemeau, fagotti ja luonnontorvi. Opastus oli kaikille maksuton ja BRQ Vantaan järjestämä konsertti oli ilmainen Vantaa-Seuran jäsenille. Opastukselle osallistui 22 kuulijaa. Saksan joulumarkkinahumua. Kuva Kari Toppari Aikuisopiston luentosarja Vantaan kylistä Järjestimme yhteistyössä Aikuisopiston kanssa luentosarjan otsikolla Näkökulmia vantaalaisiin kyliin. Luennot järjestettiin klo Tikkurilan Opistotalossa. Luentosarjan ohjelma Elämää Vantaan kivikautisissa kylissä (FM Riina Koivisto) Elämää Vantaan keskiaikaisissa kylissä (FM Andreas Koivisto) Sotunki Vantaan viimeisimpiä maatalouskyliä (FM Andreas Koivisto) Helsingin pitäjän kirkonkylä rakennusperinnön aarreaitta (arkkitehti Amanda Eskola) Miten Vantaasta kasvoi kaupunki (FM Jukka Hako) Oli mahdollista ilmoittautua yksittäiselle luennolle tai koko luentosarjaan. Luennolle osallistui yhteensä noin 60 henkilöä. Barokin aikaan keskittyvässä opastuksessa tutustuttiin myös pappilan puistoon. 7

8 6.5 Museo-, teatteri- ja konserttikäynnit Tammikuussa Vantaan taidemuseo järjesti remontoituun kaupungintaloon ja sen taiteeseen tutustuttavia opastuksia. Kierros alkoi uudesta valtuustosalista, jossa tutustuttiin diojen avulla talon historiaan. Kierroksen aikana tutustuimme myös vanhaan valtuustosaliin, kokoushuoneisiin, työhuoneisiin ja niiden taiteeseen. Vantaa-Seuralaisia osallistui kahdelle kierrokselle yhteensä 20 henkilöä. Huhtikuussa kävimme katsomassa Teatteri Vantaan näytöksen Tää on niin tätä. Huumoria hersyvässä näytöksessä keskustelivat ja näyttelivät Jaana Saarinen ja ja Susanna Haavisto. Mukana oli yhteensä 12 henkilöä. Yhdistys teki historiansa ensimmäisen vierailun Vantaan taidemuseoon 6.6. Museon opas esitteli kiinnostuneelle joukolle näyttelyä Drawing in the Flesh piirtäjän näkökulma. Näyttely pureutui suomalaiseen piirustustaiteeseen nykytaiteen ja taidehistorian näkökulmista. Paikalla oli 8 henkilöä. Elokuussa yhdistyksen joukko kävi Pyhän Laurin kirkossa kuuntelemassa BRQ Vantaa -festivaalin järjestämää konserttia Adam Le Halle: Le Jeu de Robin et de Marion. Konsertissa kuultiin keskiaikaisia sävelmiä laulettuna ja soitettuna harvinaisilla vanhoilla soittimilla. Konsertti sisälsi humoristista tarinankerrontaa. Hullaantunut yleisö taputti muusikot lavalle aina vain uudelleen. Vantaa-Seuran konserttiryhmässä oli yhteensä 16 henkilöä. Tikkurilan Mieskuoron 40-vuotisjuhlakonsertti järjestettiin Tikkurilan lukion juhlasalissa Konserttiin osallistui yhdistyksen kautta 8 henkilöä. 6.6 Muut tapahtumat Identiteettiseminaari Tikkurilan lukion auditoriossa järjestettiin identiteettiseminaari Mistä oletkaan kotoisin? Seminaarin aloitti FT Laura Hirvi kertomalla väitöskirjatyöstään sikh-yhteisöjen parissa. Luento toimi teoreettisena taustana aiheelle. Muut luennoitsijat olivat Riina Koivisto Vantaa-Seurasta, Kati Tyystjärvi Hakunila-Seurasta, Andreas Koivisto Vantaan kaupunginmuseosta ja Mari Immonen sekä Anna Kangas Vantaan kaupunginmuseosta. Näkökulmat identiteettiin vaihtelivat. Riina Koivisto kertoi yhdistyksen Muistojeni Vantaa -ryhmästä, jossa ikäihmiset pohtivat kotiseutuaan. Seminaarin järjesti Vantaan kaupunginmuseo. Yleisöä oli paikalla noin 55 henkilöä. Lämminhenkisen seminaarin keskusteluihin yleisö osallistui kiitettävästi. Kotiseutuiltapäivä Koivukylässä Tilaisuuden aluksi toiminnanjohtaja kertoi lyhyesti Koivukylän ja lähialueiden historiasta. Sitten esiteltiin Vantaa-Seuran toimintaa valokuvien kera. Susanna Eklund esitteli Vantaan kotiseutuelokuvat. Ensiksi katsoimme elokuvan vuodelta 1964, kun pitäjä oli vielä Helsingin maalaiskunta. Toinen, lyhyempi elokuva oli vuodelta Tilaisuudessa esiteltiin myös yhdistyksen tuotteita. Tilaisuudessa oli 29 kävijää. Osa kävijöistä oli vanhustenkeskuksen asukkaita ja osa talon ulkopuolisia henkilöitä. Muistojen pysäkki Koivukylän kirjastossa 7.3. Pysäkillä sai käydä jakamassa haluamansa muiston. Muistelun tueksi tarjolla oli Vantaa-Seurassa tehtyjä kaavakkeita. Muistoja kirjasi ylös Elina Mattila Koivukylän vanhustenkeskuksesta ja Riina Koivisto Vantaa-Seurasta. Muistelua tukemassa oli vanhoja esineitä ja lehtileikkeitä. Tilaisuudessa Vantaa-Seura myi tuotteitaan. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Koivukylän vanhustenkeskuksen avoin päivätoiminta ja Vantaa- Seura. Pysäkillä kävi noin 20 ihmistä. 7 MYLLYYN LIITTYVÄT ASIAT Myllytyöryhmä Johtokunnan nimeämään myllytyöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana puheenjohtajana Riina Koivisto ja jäseninä Jukka Hako, Andreas Koivisto sekä asiantuntijajäseninä Antti Jokela, Lauri Leppänen ja Veini Vuorela. Myllytyöryhmä ei kokoontunut toimintavuonna. Myllyn kunnostukseen liittyvät asiat Myllyn omistukseen liittyvät epäselvyydet selvitettiin vuosina ja yhdistys sekä kaupunki allekirjoittivat myllyyn liittyvän vuokrasopimuksen keväällä Kesäkuussa 2013 kaupunki kävi korjaamassa myllyn ikkuna-aukon, joka oli vioittunut myllylle tapahtuneessa murrossa elokuussa Samalla tagien peittämiä seiniä, ovea ja ikkunoita maalattiin. Myllyn yleisilme kohentui huomattavasti. 8

9 8 VANTAAN KALENTERI Vantaan kalenteri on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien, jolloin silloinen Vantaan Opaskerho aloitti kalenterin julkaisemisen. Vuodesta 1986 lähtien Vantaan kalenterin julkaisi Lions Club Hiekkaharju-Sandkulla. Keväällä 2010 Vantaa-Seuran johtokunta päätti ottaa uuden haasteen vastaan ja ryhtyä julkaisemaan kalenteria. Vuonna 2013 Vantaa-Seura toimi neljättä kertaa kalenterin julkaisijana. Kalenterikuvien tekstit julkaistiin suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Kalenterin toimitustyöstä vastasi Jukka Hako. Kalenterin 2014 valokuvaajina toimivat Jukka Hako, Vesa Greis ja Matti Kolho. Kalenterin painosmäärä oli sama kuin edellisvuonna eli kappaletta. Kalenterin ohjemyyntihinta oli 12,90. 9 JÄSENYYDET MUISSA YHTEISÖISSÄ JA EDUSTUKSET Yhdistys on Vantaan Kotiseutuliiton jäsen ja sitä kautta Suomen Kotiseutuliiton jäsenjärjestö. Yhdistys on myös Vantaan Järjestörinki ry:n jäsen sekä mukana Kotiseututalo Påkaksen talotoimikunnassa. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Seinäjoella yhdistystä edusti puheenjohtaja Andreas Koivisto. Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä yhdistyksen edustajana oli Andreas Koivisto. Yhdistyksen edustaja kotiseututalo Påkaksen talotoimikunnassa oli toimintavuonna Marianne Träskman ja varaedustajana Veli-Paavo Pentikäinen. Vantaan Kotiseutuliiton kokouksissa yhdistystä edusti Jarmo Tiukkanen. Vantaan Järjestöringin vuosikokouksessa yhdistystä edusti Riina Koivisto. B HELSINGIN PITÄJÄ -VUOSI- KIRJA Helsingin pitäjä Helsinge vuosikirja ilmestyi marraskuussa Julkaisu painettiin Bookwell Oy:ssä. Ensimmäinen vuosikirja, joka oli paremminkin kotiseutulehti, julkaistiin vuonna Julkaisu täytti 50 vuotta vuonna Julkaisun toimituskuntaan kuuluivat Jukka Hako päätoimittajana sekä jäseninä Susanna Eklund, Andreas Koivisto, Riina Koivisto, Lauri Vantaan kalenteri 2014 Leppänen, Anu Mönkkönen, Kirsti Pietilä, Matti Sippola, Tero Tuomisto ja Pia Vuorikoski. Toimituskunta kokoontui toimintavuoden aikana kerran. Yhdistyksellä oli vuosikirjan toimittamiseen liittyvä yhteistoimintasopimus Vantaan kaupungin sivistystoimen, Tiedekeskussäätiön, Vantaan seurakuntayhtymän sekä Tikkurila Oy:n kanssa. Lisäksi yhteistyökumppanina oli Vantaan Yrittäjät ry. C LAURI LEPPÄSEN RAHASTO Vandakalendern Yhdistyksen yhteydessä toimivan Lauri Leppäsen rahaston turvin ei suoritettu kuvien keruuta vuonna Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsi toukokuussa 2012 yhdistykselle euron apurahan kotiseutuaiheisten kuunnelmien tuottamista varten. Avustuksen turvin Koivukylän vanhustenkeskukseen perustettiin syksyllä 2012 Muistojeni Vantaa -ryhmä. Ryhmässä muisteltiin elettyä elämää Helsingin maalaiskunnassa ja Vantaalla. Muistelutuokioiden perusteella kirjoitettiin marraskuussa 2012 käsikirjoitus vantaalaisista jouluperinteistä ja sarja sai jatkoa, kun alkuvuonna 2013 käsikirjoitettiin laajempi Vantaan kotiseutukuunnelma. Kuunnelmat luki nauhalle Audience Firstin studiolla Klaukkalassa Susanna Eklund ja Riina Koivisto. Joulukuunnelma oli kuunneltavissa joulukuussa 2012 Sävelsirkku-äänipalvelun avulla vanhustenkeskuksissa eri puolilla Suomea. Joulukuunnelma ja Vantaan kotiseutukuunnelma liitettiin keväällä 2013 pysyvästi osaksi ohjelmapalvelu Sävelsirkkua. Kuunnelma on jatkuvasti kuunneltavissa laitteen avulla kautta maan. 9

10 D ÖVRE NYBACKA Övre Nybacka on Vantaanlaaksossa sijaitseva kantatila, jonka historia ulottuu ainakin 1500-luvulle. Nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Hienosti säilynyt tila on kokonaisuudessaan erinomainen esimerkki tyypillisestä talonpoikaisesta rakennusperinteestä. Övre Nybacka on aikanaan toiminut myös kestikievarina. Vantaan kaupunki osti tilan vuonna 1980 ja kunnosti ensin päärakennuksen ja myöhemmin navetan ylisen juhlatilaksi. Övre Nybackaa vuokrattiin 2010 alkuun asti, minkä jälkeen se oli kolme vuotta tyhjillään. Vantaan kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja navetan ylisen Vantaa-Seuralle toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella alkaen. Yhdistys on jatkanut talon vuokraustoimintaa ja järjestänyt siellä sekä omia tapahtumia että avoimia yleisötilaisuuksia. Ensimmäisenä vuonna toiminta Övre Nybackassa oli tappiollista. 1 KIINTEISTÖN VUOKRAAMINEN 1.1 Vuokrauksen taustat Jo 1970-luvun lopulta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut saada käyttöönsä kokonaan omat tilat. Kohteena Övre Nybacka oli yhdistykselle ennestään tuttu, sillä yhdistys on muun muassa tehnyt aikoinaan esityksen navetan vintin kunnostamisesta juhlatilaksi. Övre Nybackan vuokraaminen täytti tavoitteen omasta tilasta, vaikka Övre Nybackan yhteyteen ei olekaan mahdollista sijoittaa henkilökunnan työhuoneita. Samalla yhdistys sai tukikohdan myös Länsi-Vantaalle. 1.2 Vuokrasopimuksen solmiminen Neuvottelut Övre Nybackan vuokraamiseksi Vantaan kaupungilta aloitettiin toukokuussa 2012 ja niitä jatkettiin läpi syksyn. Toiveena oli päästä käynnistämään toiminta jo alkuvuodesta 2013, mutta lopullinen ratkaisu venyi useista eri syistä kevääseen. Johtokunnan valtuuttamina yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittivat vuokrasopimuksen Vantaan kaupungin kanssa Vuokra-alueeseen kuuluivat Övre Nybackan päärakennuksen alakerta sekä navetan yläkerta. Vuokraan sisällytettiin sähkö, vesi sekä kiinteistöhuolto. Vastuunjakotaulukossa määriteltiin yhdistykselle kuuluvat huolenpito- ja korjausvastuut. Vuokrasopimusta solmittaessa lähtökohtana oli, että vuokraustoiminta jatkuu samanlaisena kuin aiemminkin eli sekä päärakennus että navetan ylinen ovat vuokrattavissa asiakkaille. Päärakennuksen tuli olla käytettävissä henkilölle. 2 TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN 2.1 Käynnistystoimenpiteet Kolmen vuoden tyhjillään olon jälkeen päärakennus oli erittäin likainen. Talon aloitussiivous ostettiin Tmi Taito Kotiavulta. Terveysviranomaiselta ja palotarkastajalta tilattiin lakisääteiset tarkastukset. Tarkastuksissa ilmeni ongelmia, jotka johtuivat muun muassa edellisten tarkastusten laiminlyönneistä. Epäkohtien selvittäminen ja korjaaminen sitoi runsaasti yhdistyksen työntekijöiden työtunteja. Palotarkastaja määräsi sekä päärakennuksen että navetan rakennusluvista tarkistettavaksi suurim- 10

11 Tuvan ikkunaan lisättiin saranat. Koko talo siivottiin katosta lattiaan. man sallitun henkilömäärän. Navetan juhlatilalle ei löytynyt rakennuslupaa ja se asetettiin käyttökieltoon. Päärakennukselle löytyi rakennuslupa, mutta siitä puuttui suurin sallittu henkilömäärä. Palotarkastaja määritti ylärajan aikaisempaa alhaisemmaksi, 60 henkilöön, sillä talossa oli vain yksi poistumistie. Ennen käyttöönottolupaa oli salin ja tuvan ikkunoista yksi muutettava varatieksi. Työhön palkattiin puuseppäopiskelija Lassi Heikkilä. Lakisääteisen pelastussuunnitelman teki yhdistyksen kulttuurituottaja. Päärakennus sai terveystarkastajalta käyttöluvan, vaikka viranomainen kiinnitti huomiota wc-tilojen vähäiseen määrään ja pieneen kokoon. Markkinointimateriaaleja varten talon kuvaus tilattiin Kuvasuomi Oy:ltä, valokuvaaja Matti Kolholta. Kolho otti kuvat ennen toukokuun kutsuvierasavajaisia. Lisäksi Kolho kuvasi avajaiset. Syksyllä puutarhassa pidettiin pihakatselmus, jonka perusteella kaupunki teetti piha-alueen puuston ja pensaiden huoltoharvennukset. Leikkipaikan keinu uusittiin tarvittavilta osin. 2.2 Hankinnat ja varustelutaso Toiminnan käynnistäminen edellytti hankintojen tekemistä, sillä talossa ei ollut astioita eikä keittiön pienkoneita. Osa tarpeellisista hankinnoista jätettiin odottamaan parempaa taloudellista tilannetta. Taloon saatiin yksityisiä tavaralahjoituksia. Esimerkiksi kamareiden verhokankaat ja suurin osa ruokaja tarjoiluastioista oli yksityisiä lahjoituksia. Pöytäliinat ja osa astioista saatiin Vantaan Pitopalvelulta. Piano, syöttötuolit ja valkokangas ovat lainassa yhdistyksen työntekijöiltä. Suurimmat hankinnat olivat imuri, videotykki ja kahvinkeitin. Lahjoitusten ja hankintojen myötä keittiöstä löytyy nyt ruoka- ja kahviastioita noin 30 hengelle. Övre Nybackaan perustettiin pienimuotoinen kotiseutukirjasto, jonka teokset ovat luettavissa paikan päällä. Hiljalleen karttuva kirjasto koostuu yhdistyksen vuosikirjoista sekä lahjoituksena saaduista, lähinnä Vantaan ja lähiseudun historiaa koskevista teoksista. Taloon asennettiin Elisan laajakaistayhteys, jonka WiFi reititin tukee 5-6 koneen samanaikaista langatonta verkkokäyttöä. Tilakeskus asensi talon ulkopuolelle uuden lipputangon. 2.3 Kumppanuudet Yhdistyksen johtokunta päätti valita Övre Nybackaan yhteistyökumppaniksi yhden pitopalvelun. Pitopalveluyhteistyösopimus allekirjoitettiin Vantaan Pitopalvelu Oy:n kanssa. Pitopalvelu maksaa talossa järjestetyistä kestityksistä provision. Siivouskumppaniksi valittiin Tmi Taito Kotiapu, jonka kanssa solmittiin toimeksiantosopimus aloitussiivouksesta. Muut siivoustoimenpiteet on toistaiseksi hoitanut yhdistyksen henkilökunta lisätyönä. 11

12 3 TIEDOTUS, MARKKINOINTI JA NÄKY- VYYS Övre Nybackan markkinointiin ei ole voitu kohdistaa juurikaan erillisiä varoja. Näkyvyyttä haettiin järjestämällä erilaisia tapahtumia Internet ja facebook Yhdistyksen kulttuurituottaja teki toukokuussa Övre Nybackalle omat nettisivut osoitteeseen Suurin osa yhteydenotoista ja varaustiedusteluista on tehty nettisivujen varauslomakkeen kautta. Övre Nybackalle perustettiin myös oma facebook-sivusto, OvreNybacka. Sivuja päivitettiin säännöllisesti ja sisältöä lisätään tarpeen mukaan. Markkinointimateriaali Kultturituottaja Susanna Eklund suunnitteli Övre Nybackalle oman logon. Markkinointia varten teetettiin mainoskortteja Ifolorilla, -flaiereita Julkaisuapu Oy:llä sekä rollup WS ExpoGroupilla. Eklund vastasi myös niiden suunnittelusta. Markkinointimateriaalissa käytettiin henkilökunnan ja Matti Kolhon sekä vuonna 2013 että 2002 ottamia kuvia. Övre Nybackan pihapiiri laserskannattiin Nordic Geocenterin toimesta. Skannauksen tuloksena syntyi Övre Nybackaa lintuperspektiivistä esittelevä video, jota voidaan käyttää tilan esittelyyn ja markkinointiin. Nordic Geocenter teki työn veloituksetta. 4 TYÖPANOS Övre Nybacka Maalaisromatiikkaa keskellä kaupunkia Arkeen ja juhlaan Meillä kokoustat kodikkaasti Tunnelmaa tilan täydeltä! Nybackankuja Vantaa info@ovrenybacka.fi VANTAA-SEURA VANDASÄLLSKAPET RY Kuva Riina Koivisto Övre Nybacka Maalaisromantiikkaa keskellä kaupunkia Tunnelmaa tilan täydeltä! Kuvat Valokuvaaja Matti Kolho 4.1 Henkilökunnan työnjako Yhteydenpito viranomaisten ja kaupungin toimijoiden kanssa hoidettiin alussa yhteistyönä toiminnanjohtajan ja kulttuurituottajan välillä. Alun jälkeen viranomaisyhteistyö siirtyi toiminnanjohtajan vastuulle. Tiedotusta ovat hoitaneet toiminnanjohtaja, kulttuurituottaja sekä puheenjohtaja. Kulttuurituottaja hoitaa vuokraustoiminnan käytännön asiat: varausten vastaanoton, asiakaskontaktit, tilojen esittelyn, siivouksen ja sopimusasiat. Toiminnanjohtaja on tehnyt Övre Nybackaan liittyvät työt osana normaalia viikkotyötuntimäärää. Kulttuurituottaja on tehnyt Övre Nybackaan liittyvät työt pääosin lisätyönä. Ensimmäisinä kuukausina lisätyötä kertyi useita kymmeniä tunteja. Lisätyön teettämisen tarve kuitenkin väheni kesän jälkeen. 4.2 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoisten panos Övre Nybackan hyväksi on ollut merkittävä. Vapaaehtoisvoimin on tehty asioita, joihin henkilökunnan työtunnit eivät olisi riittäneet. Kamareiden verhot ommeltiin vapaaehtoisvoimin. Kevättalkoissa huollettiin ulkosuodattimia, ripustettiin verhoja ja kunnostettiin taloa ja puutarhaa. Osallistujia oli 8. Syystalkoissa keskityttiin pihatöihin: haravoitiin koko piha, siistittiin kukkapenkit, pestiin pihavalojen kuvut ja siirrettiin pihakalusteet suojaan. Osallistujia oli 7. Yhdistys kestitsi talkoolaisia. Vapaaehtoistyötä Övren hyväksi on tehnyt kymmenisen henkilöä, yhteensä kymmeniä tunteja. 12

13 5 YHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄT TAPAH- TUMAT 5.1 Kutsuvierasavajaiset Kutsuvierasavajaiset järjestettiin perjantaina Tilaisuuteen oli kutsuttu Vantaan päättäjiä, sidosryhmiä ja median edustajia. Vierailijoita viihdytti haitarilla Vesa Kari. Tilaisuudessa nostettiin malja Övre Nybackan kunniaksi ja avajaissanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Andreas Koivisto. Puheenjohtaja kertoi talon ja alueen historiasta ja Riina Koivisto kertoi muutamalla sanalla prosessista, kuinka Övre Nybacka on saatettu käyttökuntoon. Tilaisuudessa tarjotuista cocktail-paloista vastasi Vantaan Pitopalvelu Oy. Runsaista kutsuista huolimatta paikalle saapui ainoastaan kolmisenkymmentä henkilöä. Paikalla ei ollut tiedotusvälineiden edustajia. Puheenjohtaja tutkii valokuvaa talon entisen asukkaan Märtha Collinin kanssa. Kuva Matti Kolho Avoimien ovien tilaisuudet Ensimmäinen avoimien ovien tilaisuus järjestettiin avajaisten jälkeen sunnuntaina klo Kaikille avoimeen tilaisuuteen oli kutsuttu erityisesti yhdistyksen jäseniä ja lähialueen taloihin oli jaettu kutsukortteja. Avoimien ovien yhteydessä Andreas Koivisto esitteli Mårtensbyn kaivausaluetta kello 12 ja 14. Kaivauksille kävi tutustumassa 10 henkilöä. Taloon kävi tutustumassa noin 25 henkilöä. Taloon kohdistuneen suuren mielenkiinnon jälkeen päätettiin, että avoimien ovien tilaisuuksia järjestetään joka kuun ensimmäinen tiistai kello Ihmisten paikalle houkuttelemiseksi päätettiin iltojen yhteyteen järjestää ohjelmaa mahdollisuuksien mukaan. Jokaisessa avoimien ovien tilaisuudessa on kerrottu vähintään Övre Nybackan historiasta ja yhdistyksen nykyisestä toiminnasta. Tapahtumat ovat kiinnostaneet erityisesti lähialueen asukkaita ja kävijämäärät yllättivät yhdistyksen työntekijät. Avoimissa ovien tilaisuuksissa oli touko-lokakuun aikana yhteensä noin 400 kävijää. Avoimien ovien ohjelma ja kävijämäärät Talon ja tilan historian esittely sekä Mårtensbyn kaivauspaikan esittelyt (25 henkilöä) Talon ja tilan historian esittely (2 henkilöä) Talon ja tilan historian esittely (50 henkilöä) Talon ja tilan historian esittely sekä opastettu iltakävely Mårtensbyn kaivauspaikalle (60 henkilöä) Talon ja tilan historian esittely sekä opastettu iltakävely Mårtensbyn kaivauspaikalle (25 henkilöä) Talon ja tilan historian esittely (17 henkilöä) Talon ja tilan historian esittely sekä luento Medeltida myter i Vanda (16 henkilöä) Joulutapahtuma ja joulumyyjäiset (noin 200 kävijää) Kaikki opastukset Mårtensbyn arkeologisille kaivauksille hoiti yhdistyksen puheenjohtaja Andreas Koivisto, joka on toiminut myös Mårtensbyn kaivausten johtajana Luento oli myös osa Svenska veckanin ohjelmaa. Luennoitsijana oli Andreas Koivisto. Joulutapahtumassa järjestettiin tuvan puolella käsityö- ja leivonnaismyyjäiset. Paikalla oli yhdistyksen pisteen lisäksi 6 myyjää. Talossa oli tavattavissa myös joulupukki ja joulumuori, jotka esittivät lapsille näytelmän ketusta ja korpista kahteen kertaan. Salissa esitettiin jouluista musiikkia. Esiintyjinä olivat Vantaan Musiikkiopiston lapsikuoro, lauluyhtye 4Joy sekä Vantaan Naislaulajien ryhmä. Vantaa-Seura järjesti paikalle buffetin. Tilaisuudesta painettiin muutama juliste ja pienempiä mainoksia jaettiin lähialueen taloihin. 5.3 Yhdistyksen muu toiminta Övre Nybackassa Talon vuokrauksen jälkeen yhdistyksen johtokunta piti kokouksensa Övre Nybackassa. Syysretki (8.9.) järjestettiin osittain Övre Nybackassa. Kävelyretken lähtö- ja päätepisteet olivat Övre Nybackassa. Kävelyretken kohteena oli Vantaankosken kulttuurimaisema ja Euroopan rakennusperintöpäivien teeman mukaisesti tutustuttiin rakennuksiin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. 13

14 Kuvat Heli Kolho VUOKRAUSTOIMINTA 6.1 Toimintakonsepti Tilavuokraan sisältyi perussiivous eli imurointi ja lattioiden pesu. Muuten asiakkaan vastuulla on järjestää tila samaan kuntoon kuin se oli vuokraajan alkaessa. Pitopalveluna Övre Nybackassa toimi ensisijaisesti Vantaan Pitopalvelu Oy, mutta yhdistyksen ja pitopalvelun välisen suullisen sopimuksen mukaan alkuvaiheessa asiakkaille annettiin mahdollisuus tuoda omat tarjottavat. Tilojen esittely asiakkaille keskitettiin avoimien ovien tilaisuuksiin kerran kuukaudessa. Yksityisiä näyttöjä järjestettiin tarpeen mukaan. Varaukset vahvistettiin allekirjoittamalla vuokrasopimus ja maksamalla varausmaksu, joka vähennettiin lopullisesta tilavuokrasta. Avain luovutettiin asiakkaalle ennen tilaisuutta paikan päällä, jotta samalla voitiin käydä läpi tärkeimmät muistettavat asiat. Tilaisuuden jälkeen asiakas jätti talon avaimen keittiön laatikkoon. Johtokunta vahvisti keväällä 2013 Övre Nybackan vuokraushinnat. Hinta vaihtelee tapahtuman keston ja päivän mukaan. Vantaa-Seuran jäsenet saavat 10 prosentin alennuksen vuokraushinnasta. 6.2 Vuokraustoiminnan käynnistyminen Övre Nybackan ensimmäinen vuokratilaisuus oli Talo oli ollut asiakkaan isän ja isoisän kotitalo. Helsingin Sanomat teki tilaisuudesta jutun, joka ilmestyi Vuokraustoiminta lähti käyntiin rauhallisesti. Talossa järjestettiin syntymäpäiviä, häät, muistotilaisuuksia ja kokouksia, vuoden 2013 loppuun mennessä yhteensä 16 tilaisuutta. Palaute oli positiivista. Toteutuneista tilaisuuksista 10 asiakasta otti pitopalvelulta vähintään ruoat. Yksityisiä näyttöjä järjestettiin vuoden 2013 loppuun mennessä 13 kpl. Osa asiakkaista kävi useaan otteeseen paikan päällä avoimien ovien aikaan. Kaikki yhteydenotot ja näytöt eivät poikineet sitovaa varausta. Peruutusten tärkeimpiä syitä olivat liian pieni suurin sallittu vierasmäärä, liian kallis tilavuokra tai tilavuokran ja pitopalvelun yhdistelmä, asiakas halusi itse valita pitopalvelun, tila ei ole esteetön ja tiloissa ei voi majoittua. 7 ONGELMAKOHTIA Navetan puuttuvasta rakennusluvasta tiedotettiin heti eteenpäin tilakeskukselle. Kukaan ei kuitenkaan tarttunut asiaan yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri jättivät Vantaan tekniselle lautakunnalle anomuksen, jossa haettiin vuokrasta kahta maksuvapaata kuukautta käynnistysongelmien takia, vuokran pysyvää alentamista talon useiden rajoitteiden takia sekä vuokrahyvitystä takautuvasti, sillä yhdistyksellä ei ollut käytössään kaikkia vuokraamiaan tiloja. Asian käsittely siirtyi tammikuulle Pihapiirin navetta on edelleen käyttämättömänä. Kuva Riina Koivisto Teksti: Riina Koivisto ja Susanna Eklund Taitto ja kuvat (ellei toisin mainita): Susanna Eklund 14