T OIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 T OIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Vantaa-Seura on kaikille avoin ja koko Vantaalla toimiva kotiseutuyhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna 1961 nimellä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä kotikaupunkia ja sen historiaa tunnetuksi sekä luoda yhteistä Vantaa-henkeä. Yhdistyksen toimenkuvaan kuuluu erilaisten kotiseutuun ja kulttuuriin liittyvien tapahtumien, retkien, luentojen ja opastusten järjestäminen. Yhdistys julkaisee vuosittain kahta tuotetta; Helsingin pitäjä -kirjaa sekä Vantaan kalenteria. Yhdistyksessä harjoitetaan perinteenkeruuta Lauri Leppäsen nimeä kantavan rahaston turvin. Toimintakertomus sisältää osuudet A Varsinainen toiminta, B Helsingin pitäjä - vuosikirja ja C Lauri Leppäsen rahasto. A VARSINAINEN TOIMINTA Yhdistyksen toimintavuosi 2012 on ollut edellisten vuosien tapaan vilkas. Erilaisia jäsentilaisuuksia ja kaikille avoimia tapahtumia järjestettiin yhteensä 47, sisältäen 13 myllyiltaa, 16 opastusta kirkonkylässä (15 kulttuurikävelyä ja 1 lasten kierros), kevät- ja syysretki, 4 tapahtumaa Vantaan kaupunkijuhlien aikaan (1 opastusta, 1 luento, 1 retki ja yksi yhdistyksen esittelytilaisuus), 3 teatteri- ja konserttikäyntiä, 1 museokäynti, kaivauskurssi ja arkeologiset yleisökaivaukset Mårtensbyssä, kulttuuriretki Viroon, yhdistyksen esittely Laurin elojuhlilla ja Kartanon joulu -tapahtumassa, keskiajasta kertova puhe itsenäisyysjuhlassa sekä kaksi sääntömääräistä kokousta. Lokakuussa julkaistiin Vantaan kalenteri 2013 ja marraskuussa vuosikirja Helsingin pitäjä Lisäksi yhdistys perusti ulkopuolisella rahoituksella projektin Muistojeni Vantaa. 1 HALLINTO JA TALOUS 1.1 Johtokunta, henkilökunta ja ostopalvelut Johtokunta kokoontui syyskuun loppuun mennessä 6 kertaa. Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Jukka Hako (läsnä 6 kokouksessa), varapuheenjohtajana Kati Tyystjärvi (4) sekä jäseninä Pietari Jääskeläinen (0), Andreas Koivisto (6) Paula Lehmuskallio (1), Veli-Paavo Pentikäinen (6), Marika Stam (4), Jarmo Tiukkanen (6) ja Marianne Träskman (4). Yhdistyksen sihteerinä toimi Riina Koivisto. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Riina Koivisto palasi hoitovapaalta työhön lukien. Yhdistyksen palkkaamat työntekijät, toiminnanjohtaja Riina Koivisto ja kulttuurituottaja Susanna Eklund olivat vuoden 2012 alusta alkaen ensimmäistä kertaa yhtä aikaa suorittamassa osa-aikaisia työtehtäviään. Koivisto teki viikossa 18 työtuntia ja Eklund 10 työtuntia viikossa.

2 1.2 Toiminnantarkastajat Yhdistyksen varsinaisina toiminnantarkastajina ovat toimineet Keijo Yli-Kivistö ja Ari Vesola. Varalla on toiminut Jukka Huvilinna. Vuoden 2012 kirjanpidon hoiti Vuokko Karjalainen. 1.3 Kevät- ja syyskokoukset, henkilövalinnat Vantaa-Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Kotiseututalo Påkaksessa, Kuninkaalassa. Ennen varsinaista kokousta Riitta Leivo ja Tomi Pulkkinen esittivät Vantaa-aiheisia lauluja. Kevätkokoukseen osallistui 23 jäsentä. Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Vantaan remontoidussa kaupungintalossa. Kokouksen aluksi kaupunginjohtaja Kari Nenonen esitteli ajankohtaiskatsauksen Vantaan asioista. Syyskokoukseen osallistui 50 jäsentä. Syyskokouksessa Vantaa-Seura ry:n puheenjohtajaksi vuodeksi 2013 valittiin johtokunnan jäsen Andreas Koivisto. Jäseniksi johtokuntaan vuosiksi valittiin Pietari Jääskeläinen, Paula Lehmuskallio, Marika Stam ja Jarmo Tiukkanen. Johtokuntaan kuuluvat lisäksi vuosiksi valitut Veli-Paavo Pentikäinen, Marianne Träskman ja Kati Tyystjärvi. Andreas Koiviston paikalle vuodeksi 2013 johtokuntaan valittiin Jukka Hako. Vantaa-Seuran puhenjohtajat kolmessa polvessa: Jukka Hako (vas.), Lauri Leppänen ja Andreas Koivisto. Kuva Riina Koivisto Talous Vantaa-Seuran 50-vuotisjuhlavuonna 2011 ilmestyneiden julkaisujen kustannuksista osa rasitti yhdistyksen taloutta vuonna Siitä huolimatta toimintavuoden tulos oli selvästi ylijäämäinen. Toiminnassa pyrittiin kustannustehokkuuteen. Lisätuloja kertyi muun muassa hyvin onnistuneista retkimyynneistä sekä useista tilausopastuksista. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta myönsi yhdistykselle toiminta-avustusta euroa. Yhdistys ei enää saa kohdeavustuksia varsinaiseen toimintaansa. Erilaisiin projekteihin kohdeavustuksen saaminen on myös jatkossa mahdollista. Lisäksi Tikkurilan vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta myönsi yhdistykselle 150 euroa kaupunkijuhlassa järjestetyn Vantaan ja Padisen yhteydestä kertovan luennon järjestämiseen. Syksyllä yhdistys sai Vantaalla toimivalta Aktia Sparbanksstiftelseniltä euron avustuksen Kirkonkylän kesätoimintaan ja euron ehdollisen avustuksen Vantaan vanhojen maatilojen päärakennusten tutkimiseen. Uudenmaan rahasto myönsi yhdistykselle 2000 euron avustuksen kotiseutuaiheisten kuunnelmien tekemistä varten. 2 JÄSENISTÖ Yhdistyksen jäsenmäärä on jatkanut kasvua. Vuonna 2012 uusia jäseniä liittyi 42 ja poistoja tehtiin 27, joten jäsenmäärä lisääntyi 15:lla. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa 400. Toimintavuoden aikana kunniajäseniksi kutsuttiin yhdistyksen pitkäaikaiset jäsenet ja aktiivisesti johtokunnassa toimineet Antti Jokela ja Matti Sippola. Vuoden 2012 lopulla varsinaisia jäseniä oli 389, kunniajäseniä 10 ja kannattajajäseniä 1. Jäsenmaksu oli 17 euroa henkilöjäseniltä ja 50 euroa kannattajajäseneltä. Aiemmin kunniajäseniksi on kutsuttu Eila Hiltunen, Veikko Kankkunen, Lauri Leppänen, Seija Leppänen, Liisa Pöyhönen, Ritva Salmi, Eila Vuorela ja Veini Vuorela. 2

3 3 TOIMITILA PÅKAKSESSA Yhdistyksen julkaisuvarasto oli edelleen Kotiseututalo Påkaksen yläkerrassa. Toimitila on yhteinen Vantaan Kansanpelimannien kanssa. Johtokunta piti kaikki kokouksensa Påkaksessa. 4 KESÄTOIMINTA HELSINGIN PITÄ- JÄN KIRKONKYLÄSSÄ 4.1 Myllyillat Ensimmäinen Myllyilta järjestettiin vuonna 1976 ja elokuussa 2011 Myllyillat täyttivät 35 vuotta. Toimintavuonna Myllyiltoja järjestettiin joka keskiviikko kesäkuun alusta elokuun loppuun, yhteensä 13 kertaa. Kylmä ja epävakainen sää vaivasit kesän Myllyiltoja ja se näkyi aiempia vuosia vähäisempinä kävijämäärinä. Sade uhkasi useana iltana ja monesti vettä satoi vielä juuri ennen illan alkua, mutta lopulta saimme viettää jokaisen Myllyillan ulkona. Kuitenkin kaksi iltaa jouduttiin keskeyttämään hieman ennen aikojaan sateen takia. Myllyiltojen keskimääräinen kävijämäärä tippui 130 henkilöön. Se on toiseksi vähiten 2000-luvulla. Myllyiltojen ohjelmasta vastasivat pääasiassa vantaalaiset järjestöt ja ohjelmaryhmät. Ohjelmanumeroina näimme kuoro- ja lauluesityksiä, yhteislaulua ja tanssia. Useimpiin yhteislauluiltoihin oli valittu jokin teema. Ohjelma alkoi klo ja päättyi noin klo Mylly-yleisön kahvituksesta vastasi viime vuosien tapaan kahvituspaikan vuokrannut Vantaan Nuorten Kotkien aluejärjestö. Myllyiltojen ohjelma, kesä Myllykesän avasi Puhallinorkesteri Louhi johtajanaan Okko Kivikataja Tikkurilan Mieskuoro lauloi ja laulatti kesästä. Illassa esiintyi myös Vantaan Kansanpelimannit Svensk allsångsafton med Helsinge-Tusby Ungdomsförbund: Gunnar Weckström och Klaus Pennanen Nostalgiaa ja Vantaan historiaa. Trubaduuri Matti Reittamo säesti yhteislauluja vanhasta Myllytuvan laulukirjasta. Lisäksi Tomi Pulkkinen ja Riitta Leivo esittivät Vantaan historia-aiheisia lauluja Oopperalaulaja Klaus Pennanen: Oi niitä aikoja perinteisiä Myllyiltojen lauluja Kansanlaulukirkko, isäntänä Tikkurilan seurakunta Viihdyttäviä yhteislauluja Kalle Partasen kanssa. Säestäjänä Olavi Palonen Ilta lapsille ja lapsenmielisille. Esiintyjänä Kosti Kotiranta ja Bruunin jengi Nostalgiaa ja tanssia. Illan esiintyjinä Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro sekä Seutulan Eläkeliiton Nopsajalat. Yhteislaulut vanhasta vihreästä Myllytuvan laulukirjasta Kansantanssi-illassa esiintyivät Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit sekä Spelarit-yhtye Tikkurilan Työväenyhdistyksen Kisällit laulattivat työväen- ja merimieslauluja Yhteislauluina Reino Helismaan ja Toivo Kärjen sävelmiä. Rekolan sekakuoro esiintyi Jori Männistön johdolla Kesän päätti perinteisesti Vantaan Naislaulajat. Yhteislaulut laulettiin Laura Huhtinen-Hildénin johdolla. Vantaan kansantanssijoiden kehitysrajoitteisten ryhmä Lintuset esittävät tanssia. Myllyiltoihin oli vapaa pääsy. Myllytoiminnan tukemiseksi ja myllyn kunnostuksen hyväksi jokaisessa myllyillassa pidettiin arpajaiset, joissa päävoittona oli taiteilija Paul Envaldsin tekemä keraaminen myllypytty. Muina voittoina jaettiin yhdistyksen Helsingin pitäjä -vuosikirjoja, Vantaan kalentereita ja kortteja. Myllyilloista painatettiin keväällä nelivärinen esite Julkaisuapu Oy:ssä. 4.2 Muu toiminta myllyllä Myllyä vuokrattiin kesäkaudella, kesä-syyskuussa ulkopuolisia tilaisuuksia varten yhteensä 7 kertaa. Penkit olivat lainassa Vantaan Kansanperinteen ystävillä yhden kerran. 3

4 4.3 Kulttuurikävelyt ja opastoiminta Opastettuja kävelykierroksia Helsingin pitäjän kirkonkylässä järjestettiin joka keskiviikko, jolloin reilun tunnin mittaiselle kierrokselle lähdettiin kirkkoaukiolta klo Kävelykierroksen hinta oli 5 euroa. Kierroksella käytiin kirkossa, tutustuttiin hautausmaan muistomerkkeihin sekä luotiin yleissilmäys Kirkonkylän vanhaan rakennuskulttuuriin. Kaksi kertaa kirkko oli varattu toista tilaisuutta varten, mutta silloin oli järjestetty mahdollisuus tutustua kirkon sijaan Pyhän Laurin kappeliin oli vuorossa ruotsinkielinen opaskierros. Tavallisen opastuksen lisäksi järjestettiin englanninkielinen kierros, lasten kierros ja viittomakielellä opastettu kierros. Kesällä 2012 opastuksille osallistui yhteensä 182 henkilöä. Se on hieman vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta enemmän kuin sitä ennen. Erikoisopastuksille osallistui yhteensä 19 henkilöä. Lasten seikkailukierroksen oli ensimmäistä kertaa keskiaikainen rooliopastus ja sen veti Riina Koivisto alias Nimismiehen vaimo Sigrid. Kierrokselle osallistui 13 lasta. Englanninkieliselle opastukselle (oppaana Richard Strohm) ei saapunut yhtään kuulijaa. Viittomakielellä opastuksen hoiti Ritva Engbom. Kirkonkylän oppaina toimivat toimintavuoden aikana Susanna Eklund, Petri Karhumäki, Riina Koivisto, Anita Kyrklund, Richard Strohm, Minna Söderqvist, Kati Tyystjärvi ja Pia Vuorikoski. Erillisiä Kirkonkylän tilausopastuksia ryhmille järjestettiin yhteensä 10 kappaletta. Lisäksi yhdistykseltä tilattiin kaksi laajempaa Vantaan opastusta, jotka molemmat sisälsivät Kirkonkylän opastuksen. Yksi tilausopastus oli ruotsinkielinen ja sen veti Anita Kyrklund. Muut tilausopastusten opastajat olivat Susanna Eklund, Jukka Hako ja Riina Koivisto. 5 TIEDOTUS, LAUSUNNOT JA YHDIS- TYKSEN NÄKYVYYS 5.1 Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen Yhdistys tiedotti jäsenille toiminnastaan jäsenkirjeillä, joita lähetettiin sähköisesti vuoden aikana yhdeksän kappaletta. Postitse lähetettiin viisi jäsenkirjettä. Yhdistyksen verkkosivua, ( facebook-sivuja ( ja Vantaan Sanomien kumppanuussivuja ( päivitettiin säännöllisesti. Tiedotusvälineille lähetettiin tiedotteita yhdistyksen tapahtumista, Myllyilloista ja kulttuurikävelyistä sekä vuosikirjasta ja kalenterista. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin myös useissa sähköisissä tapahtumakalentereissa, kuten Vantaan kaupungin, Vantaan Sanomien ja Helsingin Sanomien tapahtumakalentereissa. Toiminnasta tiedotettiin myös Vantaan Järjestöringin sivuilla Yhdistyksen näkyvyys Yhdistyksen toimintaa ja tuotteita esiteltiin muutamissa tilaisuuksissa. Lisäksi yhdistyksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat pyydettäessä käyneet esittelemässä yhdistystä erilaisissa tilaisuuksissa. Yhdistys sai mahdollisuuden laatia koko sivun laajuisen maksuttoman mainoksen yhdistyksestä Vantaan Viihdeorkesterin Musiikkitalon konsertin käsiohjelmaan helmikuussa. Avoimien ovien päivä konserttitalo Martinuksessa Tilaisuudessa vierailijoille oli tarjolla erityylisiä musiikkiesityksiä, kirpputori sekä kahvio. Susanna Eklund oli paikalla esittelemässä yhdistyksen tuotteita ja toimintaa. 4

5 Laurin elojuhlilla 11.8 Susanna Eklund, Jarmo Tiukkanen ja Kati Tyystjärvi esittelivät yhdistyksen toimintaa ja tuotteita Laurin elojuhlilla Kirkonkylässä lauantaina Tapahtumassa kerättiin talteen leikkimuistoja. Yhdistyksen kojulle kävi tutustumassa satakunta kävijää. Kartanon joulu -tapahtuma Håkansbölen kartanolla Riina Koivisto ja Susanna Eklund esittelivät yhdistystä ja myivät yhdistyksen tuotteita jouluisessa tapahtumassa Håkansbölen kartanolla. Yhdistys oli muiden tapahtumassa mukana olleiden yhdistysten tavoin saanut pienen kojun käyttöönsä. Tapahtumassa oli runsaasti kävijöitä. 6 TILAISUUDET, TAPAHTUMAT JA LU- ENNOT 6.1 Retket Kevätretki Helsingin kartanoihin Helatorstaina toteutettu kevätretki suuntautui Helsingin kartanoihin. Retkiohjelmaan oli valittu kymmenisen kartanoa. Toiset kartanot näimme ainoastaan bussin ikkunasta, kun taas joidenkin ulkopuolelle pääsimme jaloittelemaan. Saimme päivän aikaan huomata, että aatelinen ja korkeassa asemassa ollut talonpoika asuivat aikoinaan ulkoisesti samankaltaisissa rakennuksissa. Kierroksen ensimmäinen kartano oli Vuosaaren kartano. Aamupäivällä teimme pitkähkön pysähdyksen Stansvikin kartanolla. Lounastimme Herttoniemen kartanon ravintolassa Vanha Mylly. Ruokailun jälkeen tutustuimme oppaan johdolla sekä kartanon sisätiloihin, puutarhaan että ulkomuseona toimivaan Knusbackan tilaan. Iltapäivä päättyi Tuomarinkylän kartanolle. Oppaina toimivat Susanna Eklund ja Riina Koivisto. Retkelle osallistui 34 henkilöä. Puotinkylän kartanoa katsomassa Puotilassa. Kuva Susanna Eklund Kulttuuriretki Viron Padiseen ja Haapsaluun Vantaa-Seuran historian ensimmäinen ulkomaanretki suuntautui Luoteis-Viroon. Retken pääkohteena oli Padisen munkkiluostari, joka liittyy läheisesti Vantaan historiaan. Paikallisen oppaan johdolla tutustuimme Keilan keskiaikaiseen kirkkoon, Keila-Joan putouksiin, Paldiskin kaupunkiin ja luonnonsuojelualueeseen, Padisen luostariin sekä Määra-Mäen käsityöpajaan. Majoituimme meren rannan tuntumassa Hotelli Pedasessa, Padisessa. Toisena retkipäivänä suuntasimme kohti Haapsalun kaupunkia. Matkalla pysähdyimme Saaren kartanolla ja Lyckholmin museolla. Pienen Haapsalun kierroksen jälkeen lounastimme vanhassa rantaravintolassa, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Tallinnan satamaan. Matkanjohtajina toimivat Susanna Eklund ja Riina Koivisto. Asiantuntijaoppaana toimi Andreas Koivisto. Retkelle osallistui yhteensä 52 henkilöä. 5

6 Syysretki Myyrmäen urheilupuistoon Euroopan rakennusperintöpäivien valtakunnallisena teemana oli liikunta- ja urheiluympäristöt. Sen innoittamana syysretki suuntautui Myyrmäen urheilupuistoon. Tutustuimme kävellen Myyrmäen urheilutiloihin: Energia Areenaan, Myyrmäkihalliin, ISS Stadioniin ja jäähalleihin. Retken oppaana toimi urheilupuiston toimitusjohtaja Erkki Salo. Retki päättyi kahvitukseen jäähallilla. Retkelle osallistui yhteensä 13 henkilöä. 6.2 Vantaan kaupunkijuhla Vantaan kaupunkijuhla järjestettiin toukokuussa viidettä kertaa. Vantaa-Seura osallistui juhliin järjestämällä tai olemalla mukana yhtenä järjestäjänä neljässä eri tapahtumassa. Järjestimme kartanokierroksen Vantaalla, yhdistys osallistui Konserttitalo Martinuksen avointen ovien päivään, järjestimme luennon Tikkurilan kirjastossa ja rooliopastuksen Kirkonkylässä. Lauantaina Kartanokierros Vantaalla Bussiretkellä tutustuttiin Vantaan 10 kartanoon. Joissakin kohteissa, kuten Linnan kartanossa ja Håkansbölessä, jaloiteltiin tutustuen kartanoiden ympäristöön ja rakennuskulttuuriin. Oppaana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hako. Retkelle osallistui 35 henkilöä. Vapaaehtoiset kaivamassa esiin asuinrakennusta Mårtensbyn arkeologisilla kaivauksilla. Taustalla rakennusta lämmittäneen uunin rauniot. Kuva Riina Koivisto Tiistaina luento Arkeologit kaupunkijuhlan juurella Tikkurilan kirjastossa Vantaa-päivänä, , tuli kuluneeksi 661 vuotta siitä, kun kuningas Maunu Eerikinpoika lahjoitti Vantaanjoen lohenkalastusoikeudet Padisen luostarin munkeille. Samassa asiakirjassa mainitaan Vantaan alue ensimmäistä kertaa. Luennolla arkeologi Andreas Koivisto kertoi tapahtumien taustoista sekä Padisessa ja Vantaalla suoritetuista arkeologisista kaivauksista. Luentoa kuunteli ainakin hetken useita kymmeniä ihmisiä. Vantaan kaupunki tuki opastusta kohdeavustuksella. Keskiviikkona Nimismiehen vaimo Sigrid opastaa: Helsingin pitäjän kirkonkylä keskiajalla Rooliopastuksella Nimismiehen vaimo Sigrid alias Riina Koivisto kertoi Kirkonkylän historiasta ja arkisesta sekä kirkollisesta elämästä 500 vuoden takaisessa Kirkonkylässä. Kierrokselle osallistui yhteensä 60 kuulijaa. 6.3 Arkeologiset yleisökaivaukset Vantaan kaupunginmuseo järjesti heinäkuussa 2012 arkeologiset kaivaukset Mårtensbyn Lillasin keskiaikaisella kylätontilla. Vantaa-Seura on osallistunut kaupunginmuseon kaivauksille vuosina 2009 ja 2010 järjestämällä yleisökaivaukset. Kesällä 2012 oli jälleen mahdollisuus järjestää yleisökaivaukset. Kaikille kaivauksille osallistujille järjestettiin pakollinen koulutus, jolla perehdytettiin tulevaan työhön. Kaivauskurssi Vantaan maatalousmuseolla Yleisökaivauksen osallistujille järjestetty pakollinen kaivauskurssi oli samalla kaikille avoin yleisöluento. Vantaan maatalousmuseon Emil-rakennukseen saapui 25 kiinnostunutta kuulijaa. Tilaisuuden alussa kaivaustenjohtaja Andreas Koivisto kertoi Mårtensbyn keskiaikaisen kylätontin historiasta ja edellisen kesän kaivaustuloksista. Sen jälkeen yleisökaivauksien ohjaajana toiminut Riina Koivisto kertoi arkeologian perusteista, arke- 6

7 ologisten kaivausten kulusta ja käytännön asioista. Luennon päätteeksi Göran Härmälä opasti ryhmää maatalousmuseon näyttelyssä. Arkeologiset yleisökaivaukset Mårtensbyn Lillasissa Yhden viikon mittaisille yleisökaivauksille osallistui yhteensä parikymmentä henkilöä, jotka olivat kaivauksilla 1-2 päivää. Vapaaehtoisia ohjasi arkeologi Riina Koivisto Vantaa-Seurasta sekä Vantaan kaupunginmuseon kaivaustiimi. Kaivausalueella on sijainnut asuinrakennuksia ja kylä, joka on autioitunut uudella ajalla. Alueella tiedetään asuneen talonpoikaispurjehtija Göran Bonde. Alue on ollut asuttuna 1300-luvulta 1700-luvulle eli keskiajalta uudelle ajalle. Yleisökaivausten aikana keskityttiin kaivamaan alueen nuorempia kerroksia. Maan alta paljastui erilaisia rakenteita, kuten kivijalkoja, uuneja ja kellari. Esinelöytöjä tehtiin runsaasti ja kaikki yleisökaivajat pääsivät löytämään jotakin. 6.4 Teatterikäynnit ja konsertti-illat Maaliskuussa kävimme Helsingissä uudessa Musiikkitalossa kuuntelemassa Vantaan Viihdeorkesterin suurta musikaalikonserttia West End Broadway. Konserttiin oli varattu 30 lippua. Lokakuussa kävimme katsomassa Teatteri Vantaassa Mika Waltarin näytelmään perustuvan näytöksen Gabriel, tule takaisin. Näytelmään oli varattu 21 lippua. Marraskuussa kävimme ruotsalaisuuden päivän kunniaksi katsomassa Björkhemissä Vantaa-aiheisen revyyn Vånda i Vanda. Revyy esitettiin ruotsiksi. Lippuja oli varattu 13 kappaletta. 6.5 Muut tapahtumat Riina Koivisto oli kutsuttu puhumaan Vantaan itsenäisyysjuhlaan, jota vietettiin Martinlaakson koululla. Juhlan ohjelmassa oli runsaasti musiikkia ja puheita. Koivisto esiintyi roolihahmonaan Sigridinä ja kertoi esityksessään Helsingin pitäjän keskiajasta kuvien kera. Tilaisuuden jälkeen Koivisto myi yhdistyksen tuotteita. 7 MYLLYYN LIITTYVÄT ASIAT 7.1 Myllytyöryhmä Myllylle murtauduttiin elokuussa. Kuva Susanna Eklund Johtokunnan nimeämään myllytyöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana puheenjohtajana Riina Koivisto ja jäseninä Jukka Hako, Andreas Koivisto sekä asiantuntijajäseninä Antti Jokela, Lauri Leppänen ja Veini Vuorela. Myllytyöryhmä ei kokoontunut toimintavuonna. 7.2 Myllyn vuokrasopimuksen allekirjoittaminen Myllyn omistussuhteet ovat olleet epäselvät vuoden 1987 lunastustoimituksesta lähtien. Tilanteen selkiyttämiseksi puheenjohtaja kävi neuvotteluja kaupungin tilakeskuksen kanssa. Vantaan kaupungin todettiin olevan Kirkonkylän myllyn omistaja. Neuvottelujen päätteeksi valmisteltiin pitkäaikai- 7

8 nen vuokrasopimus, jolla mylly vuokrataan kaupungilta. Sopimuksen kesto on vuotta ja vuokra 100 euroa (alv 0%) vuodessa. Sopimuksessa sovittiin myös myllyn hoitoon ja kunnostukseen liittyvästä vastuunjaosta. Johtokunta hyväksyi vuokrasopimuksen ja puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittivat sen Murto myllylle Myllylle murtauduttiin yöllä Sisään mentiin vanhan ikkunaaukon kautta. Murtautuja tai murtautujat aiheuttivat sotkua. Yhdistyksen omaisuus ei kärsinyt vahinkoja, mutta kahvittajien omaisuus kärsi. Myllyn ikkuna-aukko ja seinä vaurioituivat. Uuden yhteistyösopimuksen mukaan kaupunki vastaa niiden korjaamisesta. Kaikkia korjaustoimenpiteitä ei suoritettu loppuun vuoden 2012 aikana. 8 VANTAAN KALEN- TERI Vantaan kalenteri on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien, jolloin silloinen Vantaan Opaskerho aloitti kalenterin julkaisemisen. Vuodesta 1986 lähtien Vantaan kalenterin julkaisi Lions Club Hiekkaharju-Sandkulla. Keväällä 2010 Vantaa-Seuran johtokunta päätti ottaa uuden haasteen vastaan ja ryhtyä julkaisemaan kalenteria. Vuonna 2012 Vantaa-Seura toimi kolmatta kertaa kalenterin julkaisijana. Kalenterikuvien tekstit julkaistiin suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Kalenterin toimitustyöstä vastasi Jukka Hako. Kalenterin 2013 kuvat ottivat Jukka Hako, Vesa Greis, Matti Kolho ja Antto Kärkkäinen. Kalenterin painosmäärä oli sama kuin edellisvuonna eli kappaletta. Uuden kalenterin ohjemyyntihinta oli 12,90. Kalenterin myynti sujui odotusten mukaisesti ja vuoden lopulla oli jo selvää, että kalenterin kokonaistalous nousee plussalle. 9 JÄSENYYDET MUISSA YHTEI- SÖISSÄ JA EDUS- TUKSET Yhdistys on Vantaan Kotiseutuliiton jäsen ja sitä kautta Suomen Kotiseutuliiton jäsenjärjestö. Yhdistys on myös Vantaan Järjestörinki ry:n jäsen sekä mukana Kotiseututalo Påkaksen talotoimikunnassa. Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Mikkelissä yhdistystä edusti toiminnanjohtaja Riina Koivisto. Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä yhdistyksen edustajana oli Riina Koivisto. Yhdistyksen edustaja kotiseututalo Påkaksen talotoimikunnassa oli toimintavuonna Marianne Träskman ja varaedustaja Veli-Paavo Pentikäinen. Vantaan Kotiseutuliiton kokouksissa yhdistystä edusti Jarmo Tiukkanen. Vantaan Järjestöringin vuosikokoukseen yhdistystä valittiin edustamaan Riina Koivisto. 8

9 B HELSINGIN PITÄJÄ -VUOSI- KIRJA Helsingin pitäjä Helsinge vuosikirja ilmestyi marraskuussa. Julkaisu oli kaikkien aikojen laajin, sillä sen sivumäärä oli 272 sivua. Julkaisu painettiin Bookwell Oy:ssä. Virallinen painosmäärä oli 1400 kpl, mutta kirjaa painettiin tarkalleen 1528 kpl. Ohjemyyntihinta 25 euroa. Julkaisun toimituskuntaan kuuluivat Jukka Hako päätoimittajana sekä jäseninä Susanna Eklund, Andreas Koivisto, Riina Koivisto, Lauri Leppänen, Anu Mönkkönen, Kirsti Pietilä, Matti Sippola, Tero Tuomisto ja Pia Vuorikoski. Toimituskunta kokoontui toimintavuoden aikana kerran. Yhdistyksellä oli vuosikirjan toimittamiseen liittyvä yhteistoimintasopimus Vantaan kaupungin sivistystoimen, Tiedekeskussäätiön, Vantaan seurakuntayhtymän sekä Tikkurila Oy:n kanssa. Lisäksi yhteistyökumppanina oli Vantaan Yrittäjät ry. Vuosikirja painettiin nelivärisenä ja kovakantisena, kirjan koko oli sama kuin edellisinä vuosina. Vuosikirjan taitosta vastasi Kirsi Seppänen. C LAURI LEPPÄSEN RAHASTO Yhdistyksen yhteydessä toimivan Lauri Leppäsen rahaston turvin ei suoritettu kuvien keruuta vuonna Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsi toukokuussa yhdistykselle euron apurahan kotiseutuaiheisten kuunnelmien tuottamista varten. Avustuksen turvin Koivukylän vanhustenkeskukseen perustettiin syksyllä Muistojeni Vantaa -ryhmä, jonka jäsenet muistelivat elettyä elämää Helsingin maalaiskunnassa ja Vantaalla. Muistelutuokioiden perusteella kirjoitettiin käsikirjoitus vantaalaisista jouluperinteistä. Kuunnelman lukivat nauhalle Audience Firstin studiolla Klaukkalassa Susanna Eklund ja Riina Koivisto. Kuunnelma oli kuunneltavissa joulukuussa 2012 Sävelsirkku-äänilaitteen avulla vanhustenkeskuksissa eri puolilla Suomea. Projekti jatkuu vuoden 2013 alkupuolelle. Vuoden 2012 lopulla ääninauhojen litterointi oli kesken. Nauhoista on tarkoitus koostaa pidempi Vantaa-aiheisiin muistoihin liittyvä kuunnelma. Kulttuuriretkeläiset Padisen luostariin tutustumassa. Kuva Vantaa-Seura