SAARENKYLÄ VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SAARENKYLÄ VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2

3 I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Kulttuurihistorialliset kohteet Pohjois-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Hankealueen maisemakuva Näkemäalueanalyysi Aineisto ja menetelmät Näkemäalueanalyysin tulokset Havainnekuvat Laaditut havainnekuvat Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Laaditut havainnekuvat Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 3/2013 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 3/2013 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 Saarenkylä Vieskanjärven Tuulivoimapuisto 1 (19) JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Alavieskan Saarenkylä Vieskanjärven alueelle tuulivoimapuistohanketta. Tuulivoimapuisto koostuu enintään yhdeksästä tuulivoimalasta. Tämän maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen maiseman ja kulttuurihistorian nykytila ja arvioida suunnitellun tuulivoimapuiston maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuistoalue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella. Alue sijoittuu Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolelle ja rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Hankealueen pinta-ala on noin 6 km2 ja maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kuva 1. Hankealueen sijainti.

6 2 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen itäreunassa kulkevan Järvitien lisäksi alueella on kattava metsäautotieverkosto. Alueen halki kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti Herrfors Nät Oy:n 110 kv voimajohto. Hankealuetta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hieman alle kilometrin etäisyydellä suunnitteluista tuulivoimaloista. Lähimmät kylämäiset alueet sijoittuvat hankealueen länsipuolella Vieriperällä sekä koillispuolella Kunnarinperällä. Tuulivoimapuistohanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä tiestön. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriötai hybriditorni). Tuulivoimapuistoalueelle rakennetaan sähköasema, jossa tuulivoimapuiston tuottama sähkö liitetään 110 kv voimansiirtoverkkoon. Liittymiskohta on suunnittelualueen halki kulkeva Herrfors Nät Oy:n omistama 110 kv:n voimajohto. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuiston alue on tunnistettu hyvin tuulivoimatuotannolle soveltuvaksi alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on ilmoittanut , ettei hankkeessa ole tarpeen toteuttaa YVA-menettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Kuva 2. Hankkeen alustava voimalasijoittelu, huoltotiestö ja sähkönsiirto.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven Tuulivoimapuisto 3 (19) Kuva 3. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Kuva 4. Asuin- ja lomarakennukset ilmakuvassa hankealueen läheisyydessä. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.

8 4 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN TARKASTELU 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun Alavieskan Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida miten mahdollinen tuulivoimapuisto näkyy lähialueen maisemassa sekä pohtia alueen maiseman sietokykyä tuulivoimaloiden osalta. Tuulivoimapuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään maiseman fyysisenä muuttumisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden sekä rakennettavien teiden välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat on havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkälti tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä maastokäynneillä otettuja valokuvia kohdealueesta. Lisäksi tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema " (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, maakuntakaava). Maisemavaikutusten tarkastelu on tehty Saarenkylä-Vieskanjärvi tuulivoimapuiston todennäköisellä voimalatyypillä ja -korkeudella. Tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella ja todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä, eli kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavaluonnoksessa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Tuulivoimapuistosta on laadittu vaikutusten arvioinnin tueksi ja havainnollistamiseksi näkemäalueanalyysi ja havainnekuvia. Nykytilankuvauksesta ja maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut projektipäällikkö Leila Väyrynen ja havainnekuvien laatimisesta ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Maisemavaikutusten arvioinnin laadinta on hyvin haasteellista, koska maisemiin sisältyy erilaisia intressejä ja arvoasetelmia, jotka vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin. Maisemavaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä yksiselitteisesti mitattavia määrällisiä muuttujia. Tässä arvioinnissa on pyritty arvioimaan vain tuulivoimaloiden aiheuttamia konkreettisia vaikutuksia, jotka muuttavat maisemakuvaa, vaikutusten arvioinnin pitämiseksi mahdollisimman objektiivisena. Tuulivoimalat voivat muuttaa maiseman luonnetta ja mittasuhteita. Lähtökohtaisesti tuulivoimalat kutistavat lähiympäristön maisemaa. Ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Yksi merkittävä tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen vaikutus muodostuu tuulivoimaloiden napakorkeudelle sijoitettavista lentoestevaloista. Lentoestevalojen voimakkuus, väri ja toimintatapa ovat sidoksissa tuulivoimaloiden korkeuteen.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 5 (19) Tuulivoimapuisto Maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty etenkin maiseman muutoksiin asuin- ja lomarakennusten alueilla sekä yleisesti käytetyillä kulkuväylillä sekä virkistysalueilla. Lähtökohtaisesti maisemallisia vaikutuksia ei arvioida alueilla, jonne ei kohdistu aktiivista ja jokapäiväistä käyttöä (mm. asumattomat suo- ja metsäalueet, metsäautotiet). 3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Alavieska kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko - alueeseen. Keski Pohjanmaata luonnehtivat kapeahkot jokilaaksojen viljelyalueet ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta paikoin kumpareista. Paksu moreenipeite on drumlinisoitunut suuressa osassa aluetta. Soiden runsaus johtuu lähinnä yleisestä tasaisuudesta. Jokien yläjuoksulla asutus on yleensä sijoittunut laakson reunalla oleville kumpareille. Pellot ovat asutuksen ja joen välissä. Keski ja alajuoksulla rakennukset sijaitsevat jokitöyräällä. Seudun erikoisuutena on leveärunkoinen, sivukamarillinen asuinrakennus. Peltoviljelyn ohella karjanpidolla on ollut hivenen tärkeämpi merkitys kuin Etelä Pohjanmaalla Maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista maisemaalueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimapuiston pohjoispuolella oleva Taluskylän Talusperä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi myös maisemallisin perustein. Hankealueelta länteen sijoittuva Kalajoen Pitkäsenkylä-Tyngän alue on maakuntakaavassa määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoispuolella Kalajokilaakson alueella (Ylivieska, Nivala, Haapajärvi) Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 8 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Jylkän talonpoikaistila Jylkän talonpoikaistilan pihapiiri eri-ikäisine asuinrakennuksineen ja talousrakennuksineen on kertova ja hyvin säilynyt esimerkki vauraasta pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1800-luvun alussa. Jylkkä sijaitsee Kalajoen Mehtäkylässä Yppärinjoen sivuhaaran lähimaisemassa. Peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa olevan Jylkän pihapiirissä on kolme eriikäistä asuinrakennusta ja pitkä kaksikerroksinen luhtiaitta. Umpipihan ulkopuolella on joukko talousrakennuksia kuten navetta ja riihi sekä pieniä aittoja. Mattilanperä Alavieskassa sijaitseva Mattilanperän taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1700-luvun loppupuolella syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 10 kilometriä.

10 6 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mattilanperä on osa Kalajokeen laskevan Kähtävänojan varteen keskittynyttä Kähtävän kylää. Mattilanperän rakennustavaltaan vanhakantaiset rakennukset, kivinavetat sekä jalka-aitat ja paja ovat edustava esimerkki 1700-luvun suomalaisesta talonpoikaisrakentamisesta. Kalaputaan kylä Merijärvellä sijaitseva Kalapudas on Pyhäjoen varrella sijaitseva ns. puhtokylä, jonka erityispiirteenä on voimakkaiden kevättulvien takia on maaston korkeimpiin kohtiin keskittynyt asutus. Samalle mäelle on rakennettu useita talouskeskuksia asuinrakennuksineen ja lukuisine talousrakennuksineen. Pihamaa on yhteinen ja rakennusten nurkkien välillä on vain muutama metri. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 13 kilometriä. Kalaputaan mäellä ovat kantatilat Kalapudas, Alapudas, Rantapudas ja Ylimäki. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Asuinrakennukset sijaitsevat ylimpänä ja talousrakennusten muurimainen rivi kehystää niitä, alimpana ovat ladot ja varastorakennukset. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä aluekohteista lähimmäs tuulivoimapuistoa sijoittuu Talusperän alue 2,7 kilometriä tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Talusperä Talusperällä on vanhaa rakennuskantaa sisältävä taloryhmä, joka on seudun vanhinta asutusta. Merijärven kirkkoympäristö Merijärven puinen ristikirkko on rakennettu v ja puinen kaksinivelinen tapuli on rakennettu v Tanskanperä (Merijärvi) Viljelysalue, jonka keskeisenä tekijänä on Tanskalan rakennusryhmä. Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperä (Kalajoki) Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperä sisältää runsaasti perinteistä rakennuskantaa. Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella (Oulainen) Kohde Status Etäisyys lähimmistä tuulivoimaloista Jylkän talonpoikaistila RKY km Mattilanperä RKY km Kalaputaan kylä RKY km Talusperä Maakuntakaava 2,7 km Merijärven kirkkoympäristö Maakuntakaava 10 km Tanskanperä Maakuntakaava 11 km Viljelysmaisema Pyhäjoen ja Vaikonojan yhtymäkohdan tienoilla. Perinteistä rakennuskantaa. Pitkäsenkylä-Nuoranperä- Hihnanperä Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella Maakuntakaava Maakuntakaava 12 km 13 km

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 7 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 5. Hankealuetta lähimmät arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt sekä tunnetut muinaisjäännökset. Saarenkylä-Vieskanjärven suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee lisäksi yksittäisiä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita. Näistä lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella historiallisen perustein arvokas Alavieskanjärven kuivatuskanava. Muita lähialueiden arvokkaita kohteita ovat Saarenkylän Hopearoopi, Taluskylän entinen kansakoulu sekä Alavieskan kirkonkylän kohteet (Alavieskan tapuli ja kirkko, Alavieskan kotiseutumuseo, Anttila, Kangas, Ylikangas, Tanhuala ja Hannula). Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset on esitetty ala olevassa taulukossa ja kuvassa 5. Rekisterinumero Nimi Tyyppi Etäisyys tuulivoimalasta Salosaari hautaröykkiö 400 m Järvitila tervahauta 480 m

12 8 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3 Pohjois-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston alue on tunnistettu hyvin tuulivoimatuotannolle soveltuvaksi alueeksi. Hankealue sijoittuu tuulivoimaselvityksen aluekokonaisuudelle 19, kohdealueelle 67. Kohde 67 on luokiteltu A/B -luokkaan melko hyvien teknistaloudellisten ominaisuuksien perusteella, mutta luokitusta laskee asutuksen sekä maanomistuksen määrä. Kuva 6. Kuva Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksestä. Hankealue sijoittuu kohteen 67 alueelle. 3.4 Hankealueen maisemakuva Saarenkylä-Vieskanjärven alue on tasaista ja alueen korkeuserot ovat pieniä. Voimalapaikat sijoittuvat noin metriä merenpinnan yläpuolelle eivätkä ole juurikaan ympäröivää maastoa korkeammalla. Tuulivoimapuiston alue on metsätalouskäytössä ja hankealueella vaihtelevat eriikäisen puuston metsäpalstat ja suoalueet. Alueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja suurin osa suoalueista on ojitettuja. Alueelle sijoittuu pienipiirteistä kallioalueita ja metsäautoteitä. Lähialueen maisema koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsäalueista sekä viljelymaisemasta. Lähialueen viljelymaisemat muodostuvat laajuudeltaan erisuuruisista peltoalueista. Suunnittelualueen eteläpuolella Alavieskanjärven alueelle muodostuu laaja peltoalue, jota metsäkaistaleet osin rikkovat. Lähialueen asuinrakennukset sijoittuvat pääasiassa metsäsaarekkeisiin tai teiden varsille. Hankealueen eteläpuolelle noin viiden kilometrin etäisyydelle sijoittuu Alavieskan keskustaajama. Taajama-asutus on levittäytynyt molemmin puolin Kalajokea sekä Kalajoentien varteen. Kalajokivarressa sijaitsee laajempia avoimia peltoalueita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita tai korkeita rakennelmia. Linkkimastoja on hankealueen luoteispuolella Ylipään Linnakalliolla, itäpuolella Someronkylällä sekä Alavieskan keskustassa.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 9 (19) Tuulivoimapuisto 3.5 Näkemäalueanalyysi Aineisto ja menetelmät Hankkeen yhteydessä on laadittu näkemäalueanalyysi, joka antaa teoreettisen yleiskuvan siitä, mille alueille ja sektoreille voimalat tai osia niistä tulisivat näkymään. Näkemäalueanalyysi on laadittu WindPRO-ohjelman ZVI-moduulilla (ZVI = Zone of Visual Influence). Analyysissä on luotu alueen maastomalli maastotietokannan korkeuskäyrien ja rakennusten korkeuden perusteella. Analyysissä on otettu huomioon alueen pinnanmuodot ja vesistöt sekä puustonkorkeudet erityyppisillä alueilla perustuen kasvillisuuden osalta Corine CLC2006 (25 m) -tietokannan aineistoon. Tavallisilla metsäalueilla puuston korkeutena on käytetty 15 metriä ja vähä- ja harvapuustoisilla alueilla puuston korkeutena on käytetty 8 metriä. Mallinnuksessa on käytetty laskentakorkeutena voimaloiden napakorkeutta 137 m ja katselukorkeutena 1,5 m:ä, joka vastaa keskimäärin ihmisen silmän korkeutta. Napakorkeutta on päädytty käyttämään laskentakorkeutena, koska voimaloiden torni ja sen korkeimmalle kohdalle sijoitettavat lentoestevalot ovat pitkillä etäisyyksillä tuulivoimaloista selkeimmin erottuvat osat. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden siipien havaittavuus heikkenee huomattavasti verrattuna tornin näkyvyyteen (Weckman 2006). Analyysissä on eritelty kuinka monta voimalaa näkyy kullakin näkemäsektorilla, mutta ei sitä kuinka paljon voimalat kullekin alueelle näkyvät. Näkemäalueanalyysi on vain yksi maisemavaikutusten arvioinnin tausta-aineistoista eikä siitä voi vetää suoria johtopäätöksiä visuaalisista vaikutuksista. Maiseman luonteella ja näkymäsektoriin sijoittuvien voimaloiden hallitsevuudella on myös vaikutusta visuaalisten vaikutusten merkittävyyteen. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty laaditun näkemäalueanalyysin tulokset. Ne alueet, joille tuulivoimalat tai osa niistä näkyy, on esitetty kartalla eri värisellä peittorasterilla siten, että mitä punaisempi väri on sitä useampia tuulivoimaloita tai niiden osia kyseiseltä alueelta on havaittavissa Näkemäalueanalyysin tulokset Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulivoimapuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Usein voimaloiden lähialueella voimaloiden havaittavuus voi olla varsin heikko, vaikka voimalat ovat korkeita, jos tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteen välille ei jää riittävän laajaa avointa aluetta. Tällaisia avoimia maisematiloja muodostavat mm. peltoaukiot, avosuot ja laajat vesistöt. Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulivoimapuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin niille alueille, josta näkemäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta. Huomioitava on tietenkin, että vaikka voimalantorni ei näy, voi lentoestevalon loisteen silti havaita sumuisissa ja pimeissä olosuhteissa. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimaloiden perustamiskorkeus ei ole juurikaan ympäröivää maastoa korkeammalla. Tuulivoimalat kookkaina rakennelmina ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien lähialueiden peitteisyys muodostaa kuitenkin paikoitellen selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Tuulivoimapuiston alueella tuulivoimalat näkyvät avonaisille suoalueille, mutta metsämaastossa puusto estää näkymät tuulivoimaloille.

14 10 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 7. Tuulivoimahankkeen näkemäalueanalyysi tuulivoimapuiston lähialueella. Kuva 8. Tuulivoimapuistohankkeen näkemäalueanalyysi laajemmalla alueella.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 11 (19) Tuulivoimapuisto Tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa laajoilta avoimilta alueilta, esimerkiksi peltoja suoalueilta. Tuulivoimapuiston lähialueella (0-2 km) tuulivoimalat näkyvät näkemäalueanalyysin mukaan hankealueen suoalueiden lisäksi selvästi hankealueen eteläpuolisille Alavieskanjärven avoimille peltoalueille sekä luoteispuoleisille Taluskylän ja Ylipään välisille peltoalueille, pohjoispuoleisille Talusojanvarren peltoalueille sekä koillispuoleisille Saarenperän peltoalueille. Näkemäalueanalyysin mukaan välialueella (2-5 km) tuulivoimalat näkyvät Kalajokilaakson peltoaukeille Alavieskan taajaman länsi- ja itäpuolella. Alavieskan keskustassa rakennukset ja pihapiirien puusto estävät lähes kaikkialla suorien näkymien muodostumista tuulivoimaloille. Taajaman pohjoisosan peltoalueiden reunoilta tuulivoimalat näkyvät ja keskustasta saattaa avautua yksittäisiä näkymiä tuulivoimaloille esimerkiksi pitkän suoran tiealueen jatkeena. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella, mutta voimalat eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Voimalat näkyvät peltoalueille Kalajokilaaksossa Niskan-Alakäännän välisellä alueella sekä Korteperältä aina Niemelänkylälle saakka. Pohjoispuolella tuulivoimalat näkyvät Taluskylän ja Tolosperän välisille peltoalueille, Jylkän peltoalueille sekä Merijärven keskustan ympäristön peltoalueille. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen erottaa jopa km etäisyydeltä. 3.6 Havainnekuvat Laaditut havainnekuvat Havainnekuvia tai havainnekuvaluonnoksia on laadittu 7 kappaletta Saarenkylän- Vieskanjärven tuulivoimaloista. Valokuvaamispisteet, joista otettuihin kuviin mallinnukset on laadittu, on esitetty kuvassa 9. Havainnekuvien lisäksi on esitetty Wind- Pro-ohjelman havainnekuvaluonnoksia tuulivoimaloiden sijoittumisesta valokuvaan. WindPro -havainnekuvaluonnoksissa on esitetty tuulivoimalan figuuri valokuvan päällä. Punaiset ympyrät kuvaavat roottorin pyyhkäisyaluetta ja keltainen viiva horisontin linjaa. Näillä mukautuskuvilla pyritään havainnollistamaan, kuinka olemassa oleva puusto ja rakennukset katkaisevat näkymät kohti voimaloita. Havainnekuvat on esitetty myös selvityksen liitteenä 1. 5 Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimahanke Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvauspaikat (1-7) Tuulivoimala (V126 x 9 x HH137) ,75 1,5 2,25 3 km Kuva 9. Havainnekuvien kuvauspaikat.

16 12 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 10. Valokuvasovite 1. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1250 metriä. Kuva 11. Valokuvasovite 2. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 2800 metriä.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 13 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 12. Valokuvasovite 3. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4150 metriä. Tuulivoimalat eivät näy metsäsaarekkeen takaa. Kuva 13. Valokuvasovite 4. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1600 metriä.

18 14 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 14. Valokuvasovite 4. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4000 metriä. Kuva 15. Valokuvasovite 5. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1800 metriä.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 15 (19) Tuulivoimapuisto Kuva 16. Valokuvasovite 6. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4200 metriä. 3.7 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen Saarenkylä-Vieskanjärven alueelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous- ja suomaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa, joskin melumallinnusten mukaan äänenpainetasot jäävät kohtalaisiksi. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista.

20 16 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa tässä hankkeessa noin 1,4 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät tuulivoimapuistoalueen sisällä oleville avosoille sekä etelä- ja pohjoispuolen peltoalueille. Asuinrakennuksia dominanssivyöhykkeelle sijoittuu muutamia Vieriperällä, Talusojan eteläpuolella ja Alavieskanjärven peltoalueen pohjoisreunalla, lisäksi Alavieskanjärven peltoalueelle sijoittuu yksittäisiä loma-asuntoja. Näkemäalueanalyysin mukaan asuin- ja lomarakennuksista muodostuu näkymiä tuulivoimaloille. Näkemäalueanalyysi ei kuitenkaan ole ottanut huomioon pihapiirien pihapuustoa, joten tarkemmassa ilmakuvatarkastelussa ilmenee, että kovin laajoja avoimia näkemäsektoreita tuulivoimaloille ei pääse syntymään. Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat ilmakuvatarkastelun perusteella metsäsaarekkeisiin, joten niiltä ei todennäköisesti muodostu näkymiä tuulivoimaloille muuten kuin toisessa kohteessa yksittäisiin voimaloihin pihapuuston lomasta. Vieriperän asuinrakennusten ja tuulivoimaloiden välissä on niin ikään pihapuustoa, metsäsaarekkeita ja talousrakennuksia, joten tuulivoimaloille muodostuu näkymiä vain tietyistä kohtaa katsellessa, ei koko piha-alueilta. Myös pohjoispuolen asuinrakennukset sijoittuvat metsänreunoihin tai metsäsaarekkeisiin ja laajoja yhtenäisiä näkymiä tuulivoimapuistoon niistä ei pääse syntymään. Tuulivoimalan näkyessä pihapiiriin se hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Tuulivoimapuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat näkyvät Alavieskanjärven ja Järviojanvarren peltoalueelle, Kalajokilaakson laajoille peltoaukeille Alavieskan keskusten länsi- ja itäpuolelle sekä pohjoispuoleisille peltoalueille Taluskylän ympäristössä, Saarenperällä ja Haavistonperällä. Valokuvasovitteen 1 kuvauspaikka on Alavieskanjärven peltoaluetta halkovalta Järvitieltä tuulivoimapuiston kaakkoispuolella. Tuulivoimaloiden korkeus on tältä dominanssietäisyydeltä vaikuttava ja ne hallitsevat maisemaa. Valokuvasovitteen 2 kuvauspaikka on myös Järvitiellä lähempänä Alavieskan keskustaa. Tuulivoimaloiden roottorit näkyvät metsänreunan yläpuolella, mutta etäisyyttä on jo lähes 3 kilometriä, eivätkä tuulivoimalat enää hallitse voimakkaasti maisemaa. Valokuvasovitteen 3 kuvauspaikka on Alavieskan keskustan pohjoislaidalla. Näkemäalueanalyysin mukaan yksittäisiä tuulivoimaloita näkyisi kuvauspisteeseen, mutta todellisuudessa metsäsaareke estää näkymät voimaloille. Valokuvasovitteen 4 kuvauspaikka on tuulivoimapuiston pohjoispuolella Merijärventien ja Talusojan risteämäkohdalta. Tuulivoimalat näkyvät peltoaukean takaa metsän yli ja hallitsevat maisemaa. Kuvauspaikka 5 sijoittuu Taluskyläntielle Tolosperän ja Taluskylän väliselle peltoaukealle. Tuulivoimalat näkyvät selvästi tiemaisemassa, mutta etualan johtopylväät ja rakennukset vievät osan katsojan huomiosta eivätkä tuulivoimalat hallitse maisemaa. Valokuvasovitteen 6 kuvauspaikka on Vieriperällä Merijärventiellä Taluskyläntien risteyksen lähettyvillä. Merijärventietä pitkin ajettaessa tuulivoimalat välillä näkyvät massiivisina ja välillä metsäsaarekkeet estävät näkymät voimaloille. Valokuvasovitteen 7 kuvauspaikka on Kalajoen eteläpuolella Kalajoentieltä. Voimalat näkyvät taustamaisemassa selvästi peltoaukeiden kohdilla, mutta etäisyyttä on jo yli neljä kilometriä eivätkä tuulivoimalat hallitse maisemaa enää voimakkaasti. Välivyöhykkeellä, etäisyyden ollessa noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat näkyvät näkemäalueanalyysin mukaan erityisesti Kalajokilaakson peltoaukeille. Koillisessa voimalat näkyvät Merijärven keskustaa ympäröiville peltoaukeille ja luoteessa Jylkän kylän peltoaukeille. Etäisyydestä johtuen tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemaa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Vaikutuksia hankealueesta 12 kilometriä kauempiin kohteisiin ei ole tarkemmin käsitelty, sillä viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyy-

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 17 (19) Tuulivoimapuisto dellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisemaalueisiin Valtakunnallisista kohteista Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 8 kilomerin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Näkemäalueanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyvät Jylkän peltoalueille, mutta itse Jylkän talonpoikaistilan pihapiiristä näkymiä tuulivoimaloille ei synny. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Mattilanperältä lähimmille tuulivoimaloille on matkaa noin 10 kilometriä ja Kalaputaan kylältä noin 13 kilometriä. Näkemäalueanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy kumpaankaan kohteeseen eikä vaikutuksia näin ollen aiheudu. Maakunnallisesti arvokkaista kohteista lähimpänä tuulivoimaloita sijaitsee Talusperä. Näkemäalueanalyysin mukaan näkymiä tuulivoimaloille syntyy kylän peltoalueiden pohjoisosista. Maisemavaikutukset ovat kohtalaisia. Merijärven kirkon ympäristöstä tai Tanskanperältä ei synny näkymiä tuulivoimaloille joten vaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Kalajokilaakson kulttuurimaiseman Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperän alueelta avautuu näkymiä tuulivoimaloille laajoilta peltoaukeilta. Etäisyys tuulivoimapuistoon on kuitenkin jo niin suuri että maisemavaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Petäjäkosken Vaikkolan kulttuurimaisema-alueelta avautuu yksittäisiä näkymiä tuulivoimaloille pieneltä alueelta peltoalueen keskeltä. Etäisyys tuulivoimapuistoon on kuitenkin jo niin suuri, että maisemavaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan jokaiseen tuulivoimalaan tulee asentaa lentoestevalo (ilmailulaki 1194/09 165). Esimerkiksi Saksassa lentoestevaloja ei vaadita kuin tuulivoimapuiston uloimmaisiin voimaloihin. Lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle, eli valot sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella (137 m). Estekorkeudeksi katsotaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus, kun lapa on yläasennossa (200 m). Asennettavan lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy lentoesteen korkeuden ja lentoesteen sijainnin mukaan (ilmailulaitos, 2000). Lentoestevalon väri voi olla punainen tai valkoinen, jatkuvasti palava tai vilkkuva. Vilkkuvan valon vilkkumisvaikutusta lisää tuulivoimaloiden kohdalla syntyvä optinen harha, kun lapa ohittaa palavan valon, yhtenäisestikin palava valo vaikuttaa vilkkuvalta kauempaa katsottaessa. Vilkkuminen ja valojen välähtäminen hämärässä voidaan kokea häiritsevänä. Taulukko 1. Tyypillisesti tuulivoimaloihin vaadittavat lentoestevalot Suomessa. (Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi) Tuulivoimalan Tyypillisesti vaaditut lentoestevalot kokonaiskorkeus Alle 70 metriä Lentoestevaloa ei tarvita, poikkeuksena lentokenttäalueet metriä B tyypin pienitehoiset estevalot ( 32 cd) jatkuva punainen valo metriä B tyypin keskitehoiset estevalot (2 000 cd) vilkkuva punainen valo (välähdysfrekvenssi 20 60/min) Yli 150 metriä cd = kandela, tehollinen valovoima Päivällä: B tyypin suurtehoiset estevalot cd (2 x cd) vilkkuva valkoinen valo (välähdysfrekvenssi 40 60/min) Yöllä: cd vilkkuva valkoinen valo (välähdysfrekvenssi 40 60/min) tai keskitehoinen (2000 cd) B tyypin vilkkuva punainen tai keskitehoinen (2000 cd) C tyypin kiinteä punainen valo. Mikäli maston korkeus on 105 m tai enemmän, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, enintään 52 m välein. Alimman valotalon tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle.

22 18 (19) Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia tuulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevalojen maisemaa muovaama vaikutus ole niin merkittävä Trafin ohje tuulivoimaloiden lentoestevaloihin ja valojen ryhmitykseen 2013 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut tammikuussa 2013 tuulivoimaloiden päivämerkinnöistä ja lentoestevaloista uudet ohjeet, joilla on pyritty vähentämään lentoestevalojen maisemahaittoja. Lentoestevalovoiman vähentäminen hyvissä näkyvyysolosuhteissa: Lentoestevalojen nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli m. Näkyvyys tulee määrittää tuulivoimalan konehuoneen päälle asennettavalla käyttöön suunnitellulla näkyvyyden mittauslaitteella, joka suodattaa lentoestevalojen hajavalon näkyvyysmittauksen yhteydessä. Tuulivoimapuistossa mittalaitteiden väli ei saa olla suurempi kuin 1500 metriä. Käytettävä näkyvyysarvo valitaan heikoimman tuloksen antaneen mittauslaitteen osalta. Laitteiston tulee tarkkailla toimintaansa automaattisesti. Häiriötilanteessa tai tuloksen ollessa epäselvä, valotehon tulee olla 100 %:a. Tuulivoimapuistojen lentoestevalojen ryhmittäminen: Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Kun voimaloiden lapojen korkein pyyhkäisykohta on yli 150 m maanpinnasta, ulkokehän muodostavat suuritehoiset B-tyypin vilkkuvat valkoiset lentoestevalot. Näiden sijainnit määritellään piirtämällä kaari 2000 m säteellä tuulivoimapuiston ulkoreunan voimaloiden ympärille. Voimaloiden ympärille piirrettyjen säteiden tulee limittyä keskenään siten, että puiston ympärille muodostuu yhtenäinen kehä. Jokaisen voimalan osalta on varmistuttava, että saavutetaan ulkokehältä vähintään 1600 metrin levyinen turvallisuusvyöhyke.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarenkylä Vieskanjärven 19 (19) Tuulivoimapuisto LÄHTEET Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. Museovirasto, 2013: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, < Museovirasto, 2013: Muinaisjäännösrekisteri, Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaavakartta ja selostus (Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:38). Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. Julkaisu B:66. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3. Weckman E Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö 1993: Arvokkaat maisema-alueet. Maisematyöryhmän mietintö II, osa 2. Ympäristönsuojeluosasto, työryhmä mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö 2012: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012.

24

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 5 Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimahanke Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvauspaikat (1-7) Tuulivoimala (V126 x 9 x HH137) ,75 1,5 2,25 3 km Kuva 1. Valokuvasovitteiden kuvauspisteet ja numerointi

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 5 Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimahanke Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvauspaikat (1-7) Tuulivoimala (V126 x 9 x HH137) Näkymäalueanalyysi (kpl) ,75 1,5 2,25 3 km Kuva 2. Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteiden kuvauspisteet sekä numerointi.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvasovite 1. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1250 metriä.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvasovite 2. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 2800 metriä.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto LIITE 1. Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvasovite 3. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4150 metriä.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvasovite 4. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1600 metriä.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvasovite 5. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4000 metriä.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvasovite 6. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1800 metriä.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 LIITE 1. Saarenkylän-Vieskanjärven tuulivoimapuisto Näkemäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Valokuvasovite 7. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4200 metriä.