Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 1 (23) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 2 (23) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä Käytetyt menetelmät Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia Sijainti ja laajuus Maisema Maiseman yleispiirteet Arvot Kaava-alueen lähimaisema Maisemarakenne Maisemakuva Tuulivoimapuisto maisemassa Näkymäanalyysi Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Yhteenveto Havainnekuvat Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Liite 2: Maisemarakenne -kartta Liite 3: Maisema-analyysi -kartta Valokuvat: Riikka Ger lukuun ottamatta valokuvia, joihin on laadittu Etha Windin valokuvasovitteet Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014 ja 2015 Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014 ja 2015, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 3 (23) Saarijärven 1.2 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia 1 Yleistä Saarijärven on laadittu Megatuuli Oy:n toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut Markku Kortteisto. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja kolme havainnekuvaa (draftia) on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartat on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Kuusi havainnekuvista on Etha Windin, ulkopuolisen konsultin, laatimia. Maisemaselvitys on laadittu Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. Tämän maisemaselvityksen tavoitteena on ollut tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen maiseman ja kulttuurihistorian nykytila ja arvioida suunnitellun tuulivoimapuiston maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Maisemavaikutusten arvioinnin laadinta on hyvin haasteellista, koska maisemiin sisältyy erilaisia intressejä ja arvoasetelmia, jotka vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin. Maisemavaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä yksiselitteisesti mitattavia määrällisiä muuttujia. Tässä arvioinnissa on pyritty arvioimaan vain tuulivoimaloiden aiheuttamia konkreettisia vaikutuksia, jotka muuttavat maisemakuvaa, vaikutusten arvioinnin pitämiseksi mahdollisimman objektiivisena. Tuulivoimalat voivat muuttaa maiseman luonnetta ja mittasuhteita. Lähtökohtaisesti tuulivoimalat kutistavat lähiympäristön maisemaa. Ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Yksi merkittävä tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen vaikutus muodostuu tuulivoimaloiden napakorkeudelle sijoitettavista lentoestevaloista. Lentoestevalojen voimakkuus, väri ja toimintatapa ovat sidoksissa tuulivoimaloiden korkeuteen. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti sekä Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Aineistoja Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. 1.3 Sijainti ja laajuus Maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty etenkin maiseman muutoksiin asuin- ja lomarakennusten alueilla sekä yleisesti käytetyillä kulkuväylillä sekä virkistysalueilla. Lähtökohtaisesti maisemallisia vaikutuksia ei arvioida alueilla, jonne ei kohdistu aktiivista ja jokapäiväistä käyttöä (mm. asumattomat suo- ja metsäalueet, metsäautotiet). Suunnitteilla oleva tuulivoimapuistoalue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualueen etäisyys Saarijärven kaupungin keskustasta on noin 16 kilometriä. Kaavoittavan alueen koko on noin 830 hehtaaria ja se koostuu kahdesta osa-alueesta. Alueelle kaavaillaan yhdeksää voimalaa, joista kolmelle on jo rakennusluvat olemassa. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen.

5 4 (23) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella. Näkymä Mahlusta Myllymäentieltä (vähän ennen Ramsin tilaa) kohti suunnittelualuetta

6 5 (23) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa valtaosa Saarijärveä ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän-Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) kulttuuriympäristö. Asutus on perinteisesti sijoittunut vesistön varsille viljelyyn kelpaavien savikoiden äärelle. Huomattavimmat asutustihentymät ovat Koskenkylässä, Lehtolassa, Muittarissa ja Mahlussa. Kolkanniemessä sijaitseva Saarijärven vanhan pappilan miljöö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009) ja merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Uudempi asutus noudattaa perinteistä sijaintia rantojen läheisyydessä pienillä kummuilla, metsän ja pellon rajassa. Saarijärven reitin ympäristö on suosittua kesämökkialuetta. Maatalous on pienimuotoista, mutta elinvoimaista, pääasiassa keskittynyt viljelyyn ja maidontuotantoon. Metsätalous on tärkeä taloudellinen tuki viljelijöille. Maanviljelystä ollaan pikku hiljaa luopumassa etenkin pienillä tiloilla. Moni alueen asukkaista käykin töissä Saarijärven kirkonkylällä. Maisemakuva on koko alueella tasapainoinen ja edustaa tyypillisimmillään alueen monipuolista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu hankealueen koillispuolelle noin 2,2 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2014 aluetta on esitetty laajennettavaksi pohjoisen ja idän suuntaan. Kolkanlahden RKY 1993-alue sekä Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on tarkoitus ottaa mukaan rajaukseen. Mikäli uusi rajaus hyväksytään, pienenee etäisyys hankealueeseen nähden jonkin verran. Etäisyyttä lähimpään voimalaan olisi vajaat kaksi kilometriä. Seuraava teksti on lainaus edellä mainitusta päivitysinventoinnista. Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa kulttuurimaisemaa. Rakennuskanta on suurelta osin vanhaa, perinteistä ja suhteellisen hyväkuntoista. Maisemakuva on vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Luonnonmaiseman keskeinen elementti on vaihteleva reittivesistö. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, rinteitä peittävät tummat kuusikot. Rannoilla on myös lehti - ja sekametsiä. Korkeat mäet nousevat reittiveden molemmin puolin. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Sijaintinsa sekä hyvien vesi- ja tieyhteyksien johdosta alueelta on ollut hyvät yhteydet länteen ja itään, jonka ansiosta on muovautunut monivaikutteinen 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Pajumäki, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 2,3 kilometriä. Pajumäki on pylkönmäkeläinen mäkiasutuskylä. Mäki on rehevää huuhtoutumatonta aluetta. Hedelmälliset rinnemaat on viljavina raivattu pelloiksi ja peltoja viljellään edelleen. Rakennuskanta on pääosin uutta. Kylämaisema on elinvoimainen ja perinteisen maatalouden leimaama. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Pajupuro, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 11 kilometriä. Pajupuron kylä sijoittuu etelä-pohjois-suuntaiseen Murronjokilaaksoon. Maiseman peruselementtejä ovat jokilaakso, sen rinteiden avarat pellot ja nauhamaisesti tietä seuraava asutus. Paikoin rakennukset sijaitsevat tiiviisti tien molemmin puolin. Rakennuskannassa on toisaalta vanhoja maatiloja ja pienasumuksia, toisaalta uudempia omakotitaloja. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin kohde on Kolkanniemen pappilat ja se sijoittuu lähimmillään noin 13,5 kilometrin päähän voimaloista. Kohteen tekstiote on lainattu Museoviraston internetsivustolta.

7 6 (23) maakuntakaavan alueluettelon liitteestä: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta. Kohdenro 333 Pirttijoen mylly (Multia) sijoittuu lähimmillään vajaan neljän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pirttijoen alkuaan viiden eri talon omistama lahkomylly on 1800-luvun alkupuolelta. Pirttijoen myllymiljöö on luonnonkauniilla paikalla. Konttimäen kylätoimikunta on korjannut myllyn ja sen hirsiset vesi- ja patorakenteet kuntoon vuosina Vesimyllystä ja sen lähiympäristöstä on tullut retkeilijöiden suosima käyntikohde ja kylätoimikunnan pienimuotoisten tilaisuuksien pitopaikka. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 331 Kulhanlinna (Multia) sijoittuu lähimmillään noin 4,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kulhanlinna on entinen metsänvartijan tila ja se sijaitsee laajan metsäalueen keskellä. Pihapiiriin kuuluu 1800-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus, luvun lopun aittarivi, 1900-luvun alussa tehty hirsinavetta ja vanha hirsisauna. Sivummalla on riihi ja 1900-lukujen vaihteesta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Näkymä Pajumäen maisema-alueelle Kolkanniemen pappila, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 13,5 kilometriä. Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa. Kolkanniemi sijaitsee Saarijärven Pappilanlahteen työntyvän niemen kärjessä pappilan maatilaan kuuluneiden peltojen ympäröimänä ja sillä on maisemallinen näköyhteys järven takana sijaitsevaan kirkkoon. Rakennus on ajalleen tyypillinen huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Pappilaan liittyy myös laaja puisto ja puutarha. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle tuulivoimapuiston uloimmista tuulivoimaloista. Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sen sijaan sijoittuu hankealueen ympärille. Seuraavat tekstit on lainattu Keski-Suomen 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu viisi (kuusi) kohdetta: Kohdenro 386 Pylkönmäen kirkko ja pappila sijoittuu lähimmillään vajaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pylkönmäen kirkko valmistui vuonna Sen suunnitteli kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski. Länsitornillinen pitkäkirkko on poikkeus kirkonrakentajan laajassa ristikirkkotuotannossa. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kirkon kunnostus toteutettiin vuosina Tuolloin kirkon terävähuippuista tornia lyhennettiin, ulkoseinät vuorattiin pystylaudoituksella ja korkeat ikkunat muutettiin kaksiosaisiksi. Kirkkoa korjattiin uudelleen vuosina arkkitehti Erkki Kantosen ja arkkitehti Niilo Hartikaisen suunnittelemien mukaan. Tällöin mm. kirkkosali panelointiin ja penkit uusittiin. Pappila valmistui vuonna 1907 rakennusmestari J.H. Vidgreniltä tilattujen piirustusten mukaisesti. Talon rakensi keuruulainen Samuli Winstén. Nikkarivaikutteita sisältävä kertaustyylinen pappila sijaitsee seurakuntatalon (1971) ja vanhan kirkon vieressä. Pappila on suurehko hirsirakennus. Siinä on mm. rombilasinen kuisti, päätykoristeet ja koristeelliset ikkunakehykset. Piharakennukset on purettu uuden seurakuntatalon valmistuttua. Pappilan puutarha ympäröi rakennusta, ja pihaan johtaa vanha koivukuja. Rakennushistoriallisesti arvokkaalla pappilalla on historiallista merkitystä kirkonkylän merkittävänä keskuspaikkana. Rakennus on tärkeä maisemallinen osa kirkonkylän raittia. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 389 Riekonkoski Taipaleenlahti sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista.

8 7 (23) Riekonkoski ja Taipaleenlahti ovat Mahlujärven ja Saarijärven välistä vesistöosuutta, jossa Mahlunjärvi supistuu kahdeksi peräkkäiseksi koskeksi, Riekonkoskeksi ja Taipaleenkoskeksi. Mahlunniemestä Riekonlahteen ulottuu lähes yhtenäinen rantapeltokaistale, jossa maatilarakentaminen asettuu tasapainoisesti maisemaan. Riekon talon pihapiirissä on kaksikerroksinen ja aumakattoinen mahdollisesti pohjalaisten kirvesmiesten rakentama asuinrakennus 1840-luvulta, riviaitta 1800-luvun lopulta (sivulla luhtiaitta) ja hirsinen navetta 1800-luvulta. Taipaleen tilan pihapiirissä on komea pohjalaistyylinen päärakennus vuodelta 1842, navetta 1920-luvulta ja kookas riihi. Taipaleen lähellä sijaitsee Siltalan eli Uus-Taipaleen pientila, jonka pihapiirissä on 1890-luvulla valmistunut jugendtyylinen päärakennus, samanikäinen navetta-, talli ja liiterirakennus ja pikkuaitta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 378 Lauttamäki sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lauttamäen neliömäisessä pihapiirissä on 1880-luvulla valmistunut päärakennus, vuonna 1890 rakennettu asuintalo, 1880-luvun aitta (muutettu autotalliksi), 1900-luvun alun hirsinavetta, kolme 1800-luvun hirsiaittaa, kaksi saunaa, vanha paja, lato, riihi ja maakellari. Pihapiirin asuinrakennukset ovat näyttäviä pohjalaistyylisiä hirsirakennuksia hienoine yksityiskohtineen. Yksi rakennuksista on toiminut meijerinä vuoteen 1913 asti. Rakennushistoriallisesti arvokas pihapiiri edustaa vaurasta talonpoikaistilaa, joka sijaitsee maisemallisesti näyttävällä paikalla. Lauttamäki on pääosin asuin- ja matkailukäytössä. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 379 Lehtolan seurantalo sijoittuu lähimmillään vajaan 11 kilometrin päähän tuulivoimaloista. 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne Kaksiosainen hankealue sijoittuu topografialtaan vaihtelevaan maastoon. Laajemman osa-alueen etelä- ja pohjoisosat sijoittuvat selänteelle. Pohjoisessa korkeimpana kohtana on Kortemäki ja etelässä Koivumäki. Välimastoon sijoittuu pienempiä kumpareita. Mäkien lomassa on kosteikkoja, ojitettuja soita, soistumia ja pieniä lampia. Alueella on myös jonkin verran tiestöä sekä muutamia pieniä peltotilkkuja. Hankealueen korkein kohta sijaitsee laajemman osa-alueen eteläosassa. Se yltää noin 255 metriin (mpy). Pohjoisessa Kortemäki kohoaa noin 245 metriin (mpy). Pienemmän osa-alueen korkein kohta yltää noin 242 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin 200 metriä meren pinnan yläpuolella laajemman osa-alueen itäosassa ja pienemmän osa-alueen lounaisosassa. Suhteelliset korkeuserot viiden kilometrin säteellä hankealueesta ovat suuret, sillä Mahlunjärven rannasta korkeimpien mäkien laelle on korkeuseroa noin 135 metriä. Hankealueen ympärillä on neljä järveä, joista hankealueen koillispuolelle sijoittuva Mahlunjärvi on suurin. Hankealueen luoteispuolelle sijoittuvat Luotojärvi ja Sammalinen sekä lounaispuolelle sijoittuva Partajärvi ovat huomattavasti pienempiä. Mahlunjärvi sijoittuu lähimmillään runsaan 3,5 kilometrin päähän lähimmästä Soidinmäen tuulivoimapuistoon kaavaillusta voimalasta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä (pohjoispuolella) on pienehköjä peltoalueita. Pienialaisia viljelysmaita sijoittuu myös hankealueen itäpuolelle ja osa-alueiden väliselle alueelle. Asutusta löytyy viljelyalueiden yhteydestä, teiden varsilta sekä rannoilta. Järvien rannoilla on myös lomaasutusta. Lehtolan nuorisoseura perustettiin vuonna Seurantalo valmistui Keski- Suomen maanviljelysseuran rakennusmestari K. A. Korjan piirustusten mukaan vuonna Rakennus on jugendtyylinen ja vuorattu hirsirakennus ja sen katon lappeet on aumattu. Rakennusta koristavat pieniruutuiset ikkunat. Lehtolan seurantalo on tyypillinen 1900-luvun alun seurantalo. Sisätilat on uudistettu ja tilat ovat edelleen nuorisoseuran ja kansalaisopiston käytössä. Rakennus sijaitsee paikallisesti merkittävällä paikalla kylätien varressa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 385 Puromäki sijoittuu lähimmillään noin 11 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Puromäen tila tuli taiteilija Hannes Autereen omistukseen vuonna Autere rakennutti tontille pohjaltaan L-kirjaimen muotoisen asuinrakennuksen, jota laajennettiin ja korotettiin 1920-luvulla kaksikerroksiseksi rakennukseksi luvulla tontille rakennettiin lautarakenteinen navetta, pieni aitta, hirsinen sauna ja säterikattoinen ateljeerakennus. Vuonna 1941 pihapiiriin valmistui rapattu tiilirakenteinen ja satulakattoinen rakennus, jonka sisäseinien rakenteessa on käytetty savea ja olkea. Pihassa on lisäksi luonnonkivistä muurattu lieriömäinen käymälä. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite)

9 8 (23) 3.2 Maisemakuva Kahdesta osasta koostuva hankealue sijoittuu tavanomaiselle talousmetsävyöhykkeelle, jota on osittain hakattu. Painanteisiin ja alavammille osuuksille on muodostunut kosteikkoja tai soistumia, jotka on pääsääntöisesti ojitettu. Osa-alueiden väliin jää laajahko pitkänomainen suo, joka on suureksi osaksi turvetuotantoaluetta. Hankealueen kautta kulkee muutamia pienehköjä teitä. Lisäksi alueella on jonkin verran metsäautotiestöä. Alueelta löytyy myös muutamia pieniä peltotilkkuja. Itse hankealue on maisemakuvaltaan varsin tavanomainen mutta laajemmassa mittakaavassa ympäristö, jonka lähistölle se sijoittuu, on tuulivoiman sijoittamisen kannalta haasteellinen. Näkymä Myllymäentieltä kohti Mahlunjärven Hietalahtea Näkymä Mahlusta Silmäkoskentieltä alas laaksoon Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, on maisemakuvalle tunnusomaista mäkisyys sekä suuret korkeusvaihtelut. Osa mäistä muistuttaa vuoria. Kaukomaisemassa ne muodostavat hienon silhuetin taivasta vasten. Ne myös raajavat maisematiloja muodostaen selkeitä reunavyöhykkeitä. Hankealueen koillis- ja luoteispuolen maisemakuvalle ovat myös tunnusomaisia erisuuruiset vesistöt. Hankealueen koillispuolelle sijoittuvan Mahlunjärven rannat ovat pienipiirteiset ja topografialtaan vaihtelevat. Paikoin maasto nousee rannan tuntumassa hyvinkin jyrkästi, paikoin on alavaa viljelymaisemaa. Loivasti ja paikoitellen myös jyrkemmin kumpuilevia peltoja on sijoittunut lahtien rannoille, niemekkeisiin sekä mäkien lomaan ja osin rinteillekin. Viljelyalueet ovat pintaalaltaan pääsääntöisesti pienehköjä mutta muodoltaan moniulotteisia. Mahlussa viljelyalueet ovat selvästi kookkaampia kuin muualla lähiympäristössä. Hankealueen länsipuolelle sijoittuvat järvet ovat huomattavasti pienempiä kuin Mahlunjärvi. Ne ovat myös luonteeltaan erityyppisiä: muodoltaan kapeita ja pitkänomaisia. Rannat eivät ole erityisen pienipiirteisiä. Rannoilla ei ole juurikaan viljelyksiä. Hankealueen etelä- ja lounaispuoli on pääasiassa sulkeutunutta metsävyöhykettä. Myös idässä ja pohjoisessa on paljon sulkeutunutta metsämaastoa. Peltojen ja järvien yli avautuvat näkymät ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Hienoja näkymiä löytyy erityisesti Mahlunjärven rannalta ja Mahlusta. Niitä avautuu myös Pajumäeltä, Eteläperältä ja Mikonperältä. Tarkastelualueen koilliskulma, jonne sijoittuu valtakunnallisesti arvokas Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alue ehdotettuine laajennuksineen (edellä kuvailtu Mahlunjärven ympäristö), on maisemakuvaltaan rikas ja mielenkiintoinen. Maiseman pienipiirteisyys tekee siitä muutosten sietokyvyltä heikohkon. Alueelta löytyy useita viehättäviä tieosuuksia, jolta avautuu hienoja ja vaikuttavia näkymiä ympäristöön. Kaikkein hienoimmat ja edustavimmat näkymät Mahlussa avautuvat kaavaillusta tuulivoimapuistosta poispäin. Esimerkiksi Silmäkoskentieltä avautuu todella vaikuttavia näkymiä pellon yli alas laaksoon. Taustalla näkyy vuoren oloinen Kalmukangas. Myös suunnitellun tuulivoimapuiston suuntaan avautuu muutamia tärkeitä näkymiä. Myllymäentiellä vauhti on melko kova, eikä ajaja alavalla osuudella voi kovin paljoa vilkuilla sivulle hankealueen suuntaan. Nevalan kohdalla avautuu kuitenkin pitkähkö näkymä lounaaseen hetkellisesti. Taustalla näkyvä korkea selänne tekee siitä kiinnostavan. Myllymäentieltä vaikuttavimmat näkymät hankealueen suuntaan avautuvat Kivimäen tien molemmin puolin. Hieman ennen Ramsin tilaa idästä päin lähestyttäessä on jyrkkä mäki. Mäen päälle tultaessa avautuu yllätyksen omaisesti jylhä näkymä etuviistoon. Ramsin tilakeskuksen jälkeen avautuu myös hienoja näkymiä pellon yli kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan. Taustalle jäävä

10 9 (23) 4 Tuulivoimapuisto maisemassa korkea selänne muodostaa hienon reunan. Viehättäviä tieosuuksia löytyy valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja siihen ehdotetun laajennuksen ohella erityisesti Eteläperältä, Pajumäeltä ja Mikonperältä. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat monesti tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Tarkastelualueen maisemakuvallisesti edustavimmat alueet sijoittuvat kaavaillun tuulivoimapuiston koillispuolelle valtakunnallisesti arvokkaalle Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alueelle siihen ehdotettuine laajennusosineen sekä hankealueen kaakkoispuolelle Eteläperän alueelle, luoteispuolelle Pajumäen alueelle sekä pohjoispuolelle Mikonperälle. Sekä Saarijärven reitin kulttuurimaisema-aluetta että Pajumäen aluetta on kuvailtu edellä arvoalueiden yhteydessä. Saarijärven reitin kulttuurimaisema-aluetta on lisäksi kuvailtu myös tässä maisemakuvaosuudessa Mahlujärven ympäristön osalta. Eteläperän alueella loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa kehystävät selkeälinjaiset metsänreunat. Aluetta halkovan tien varteen sijoittuu muutamia vanhoja rakennusryhmiä ja joitakin uudempia tyylillisesti selvästi vanhemmasta rakennuskannasta poikkeavia rakennuksia. Alue muodostaa kuitenkin varsin miellyttävän kokonaisuuden. Mikonperällä Mikonmäen tilakeskus muodostaa maiseman kiinnepisteen. Muuta, osin uudempaa rakennuskantaa, on sijoittunut etäämmäksi tiestä avotilan koillislaidalle. Ympäröivä viljelyala kumpuilee ja viettää etelän suuntaan. Reunametsään rajautuva avotila ei ole erityisen suuri mutta kokonaisuus on varsin miellyttävä. Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Lienee tosin mahdollista, että valot syttyvät tutkan avulla vasta lentokoneen tai helikopterin lähestyessä. Lentoestevalojen ratkaisusta päättää Trafi. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. 5 Näkymäanalyysi Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Kaavoitushankkeen yhteydessä on laadittu näkymäanalyysi, joka antaa teoreettisen yleiskuvan siitä, mille alueille ja sektoreille voimalat tai osia niistä tulisivat näkymään. Näkemäalueanalyysi on laadittu WindPRO-ohjelman ZVImoduulilla (ZVI = Zone of Visual Influence). Analyysissä on luotu alueen maastomalli maastotietokannan korkeuskäyrien ja rakennusten korkeuden perusteella. Analyysissä on otettu huomioon alueen pinnanmuodot ja vesistöt sekä puustonkorkeudet erityyppisillä alueilla perustuen kasvillisuuden osalta Corine CLC2006 (25 m) -tietokannan aineistoon. Mallinnuksessa on käytetty laskentakorkeutena todennäköisen voimalatyypin napakorkeutta 144 metriä ja katselukorkeutena 1,5 metriä, joka vastaa keskimäärin ihmisen silmän korkeutta. Napakorkeutta on päädytty käyttämään laskentakorkeutena, koska voimaloiden torni ja sen korkeimmalle kohdalle sijoitettavat lentoestevalot ovat pitkillä etäisyyksillä tuulivoimaloista selkeimmin erottuvat osat. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden siipien havaittavuus heikkenee huomattavasti verrattuna tornin näkyvyyteen (Weckman 2006). Näkymäanalyysissä on eritelty kuinka monta voimalaa näkyy kullakin näkymäsektorilla, mutta ei sitä kuinka paljon voimalat kullekin alueelle näkyvät. Näkymäanalyysi on vain yksi maisemavaikutusten arvioinnin tausta-aineistoista eikä siitä voi vetää suoria johtopäätöksiä visuaalisista vaikutuksista. Maiseman luonteella ja näkymäsektoriin sijoittuvien voimaloiden hallitsevuudella on myös vaikutusta visuaalisten vaikutusten merkittävyyteen. Näkymäanalyysi -kartalla ne alueet, joille tuulivoimalat tai osa niistä näkyy, on esitetty eri värisellä peittorasterilla siten, että mitä voimakkaampi väri on, sitä useampia tuulivoimaloita tai niiden osia kyseiseltä alueelta on havaittavissa. Näkymäanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys

11 10 (23) myötäilee tornin näkyvyysaluetta. On kuitenkin otettava huomioon, että vaikka voimalantorni ei näy, voi lentoestevalon loisteen silti havaita sumuisissa ja pimeissä olosuhteissa. 6 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Soidinmäen tuulivoimapuiston tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa hankealueen pohjoispuolisilta pelloilta, Suurisuon turvetuotantoalueelta, hankealuetta ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Mahlunjärveltä ja Sammaliselta sekä näiden sopivasti suuntautuneilta rannoilta. Voimaloita näkyy myös Soidinmäen, Mikonperän, Mahlun, Kiviperän, Huuhan ja Eteläperän pelloilta sekä näiden kautta kulkevilta teiltä käsin. Kyseisillä alueilla tuulivoimaloita tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen eteläpuolelle sijottuvalta Kulhanvuorelta voimaloita ei pitäisi näkyä, ainakaan mäellä kulkevan virkistysreitin osalta runsaasta puustosta johtuen. Arvoalueita, joihin Mahlunjärvi ja Mahlu sisältyvät, käsitellään tuonnempana. Tässä yhteydessä käsitellään hieman yksityiskohtaisemmin muutamia arvoalueisiin lukeutumattomia viljelyaukeita, joiden yhteydessä on asutusta ja joita halkovalta kylätieltä voimaloita näkyy. Soidinmäellä ja Mikonperällä hallitsevimpia ovat lähimmät kolme voimalaa, joilla on jo rakennuslupa olemassa. Voimala nro 8 erottuu myös selvästi mutta muut voimalat, erityisesti voimalat 1,6 ja 7, jäävät huomattavasti kauemmaksi, eivätkä aiheuta häiriötä maisemakuvassa. Mikonperälle kolmea viimeksi mainittua ei edes näy. Eteläperän kylänraitilta kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan katsottaessa yksi voimaloista (nro 5) hallitsee alueen maisemakuvaa. Voimala näyttää kookkaalta ja voimalatorni näkyy lähes koko pituudessaan. Voimala sijoittuu selänteen laelle, ympäröiviä alueita selvästi korkeammalle paikalle, mikä saa sen näyttämään vielä pidemmältä. Alueelle näkyy myös muutaman muun voimalatornin huiput roottoreineen. Niistä ei kuitenkaan aiheudu erityistä maisemakuvallista häiriötä. Muut voimalat jäävät täysin katveeseen puuston tai maastonmuotojen taakse. Voimalan nro 5 takia alueen maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen. Tuntuvin haitta kohdistuu kylänraittiin. Voimalat näkyvät hyvin myös pelloilta käsin mutta pelloilla ei kuitenkaan oleskella jatkuvasti, joten sitä ei voida pitää erityisen merkittävänä. Suurin osa asuinrakennuksista on sijoittunut siten, ettei niiltä käsin näy voimaloita. Parilta asuinrakennukselta todennäköisesti näkyy jokunen voimala. Lähin ja samalla selvästi dominoivin voimala ei ainakaan näy niistä toiselle. Yleisesti ottaen Eteläperän osalta voidaan todeta lieventävänä seikkana, että hienoimmat näkymät alueella avautuvat toisaalle peltojen yli laajempaan avomaisemaan. Hankealueen lähiympäristössä (<5 km) sijaitsee melko runsaasti asutusta, joskin pääsääntöisesti harvakseltaan muutaman tilan tai rakennuksen ryppäissä. Lomaasutusta on myös melko paljon järvien rannoilta. Osa asutuksesta on lähes kiinni hankealueessa. Hankealueen pohjoispuolella lähimmät asuinrakennukset (muun muassa Kantala, Halmila ja Lehtola) sijoittuvat alle kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Myös idässä muutamia asuinrakennuksia on noin 1250 metrin päässä lähimmästä voimalasta. Alle 1,5 kilometrin etäisyydellä uloimmista tuulivoimaloista sijaitsevat rakennukset, sijoittuvat niin kutsutulle maiseman dominanssivyöhykkeelle. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että näkyessään tuulivoimalat hallitsevat voimakkaasti maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa tässä hankkeessa noin 1,44 kilometrin etäisyyttä tuulivoimaloista. Suomeen tänä päivänä kaavailluissa tuulivoimahankkeissa voimalat ovat kuitenkin suuruusluokaltaan paljon kookkaampia kuin ne voimalat, joihin selvitykset perustuvat ja näin ollen dominanssivyöhyke on todennäköisesti edellä esitettyä laajempi. Eniten asutusta alle viiden kilometrin säteellä löytyy hankealueen pohjois- ja koillispuolelta. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuin- ja lomakiinteistöjä lähinnä välittömästi hankealueen pohjoispuolella Kiikkumäen ympäristössä, Vesiperällä sekä näiden väliin jäävän viljelyalueen yhteydessä, Mahlussa, Soidinperällä, Mikonperällä, Kiviperällä, Eteläperällä ja Pajumäellä. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta jonkin verran tiloja tai kiinteistöjä, joiden pihapiireihin tai itse asuinrakennukselle tuulivoimaloita näkyy, tavallisesti muutama kerrallaan yhteen katselupisteeseen. Joihinkin pihapiireihin näkyvät kaikki yhdeksän voimalaa. Lähes hankealueeseen kiinni sijoittuvien Kantalan ja Halmilan näkökulmasta lähimmillä voimaloilla on jo rakennusluvat. Lehtolan ja Vesiperälle sijoittuvan Heikkilän näkökulmasta voimala nro 8 saattaa aiheuttaa merkittävääkin maisemakuvallista häiriötä lyhyen välimatkan takia, ellei jää suurelta osin reunametsän taakse katveeseen. Lehtolan osalta näkyminen on todennäköisempää.

12 11 (23) arvokas maisema-alue Pajumäki sekä kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä: Pirttijoen mylly ja Kulhanlinna. Edellä mainituista rakennetuista kulttuuriympäristöistä voimaloita ei näy mutta maisema-alueilta näköyhteys syntyy. Pajumäen maisema-alueen keskiosiin voimaloita näkyy jossain määrin. Ne muuttavat alueen luonnetta teknologisempaan suuntaan mutta eivät kuitenkaan alista melko pienipiirteistä maisemaa. Voimalat jäävät enemmänkin taustalle. Pajumäen maisema-alueeseen kohdistuva vaikutus on kokonaisuudessaan suhteellisen vähäinen ja enimmillään korkeintaan kohtalainen alueen keskiosissa. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Saarijärven reitin kulttuurimaisemien osalta voimaloita näkyy eniten vesialueelle sekä peltoalueelle Mahlussa Myllymäentien molemmin puolin. Myllymäentielle ja peltoalueille voimalat eivät näy erityisen häiritsevästi. Osa voimaloista jää katveeseen puuston ja maastonmuotojen taakse. Vesialueelle osa voimaloista tulee näkymään pidempinä mutta toisaalta etäisyyden kasvaessa myös hallitsevuus vähenee. Eniten vaikutuksia kohdistuu ehdotetun laajennusosan eteläosaan Mahluun Kivimäentien ja Myllymäentien tuntumaan. Niillä kohdin etäisyyttä lähimpään voimalaan on vain vajaat kolme kilometriä. Viisi voimalaa näkyy selvästi mutta ei kuitenkaan koko pituudessaan. Pääsääntöisesti yli puolet voimalatornien pituudesta jää katveeseen. Voimalat hallitsevat maisemaa kuitenkaan alistamatta sitä. Voimaloiden sijoittelu on alueen näkökulmasta varsin onnistunut. Ne istuvat suhteellisen hyvin maisemaan. Voimaloiden myötä maiseman luonne muuttuu mutta toisaalta se saa myös uuden ulottuvuuden. Voimalat tuovat vaikuttavaan maisemaan oman juhlallisen lisänsä, uuden kulttuurikerrostuman. Saarijärven reitin kulttuurimaisemiin kohdistuva vaikutus on kokonaisuudessaan suhteellisen vähäinen. Lounaisen laajennusosan osalta vaikutukset ovat kohtalaiset. Hallitsevin voimala on nro 8. Näkymä kohti Halmilan pihapiiriä. Kaavailtu tuulivoimapuistoalue jää sen taustalle. Lähin tiheämpi asutuskeskittymä on Saarijärven keskustaajama, joka sijoittuu lähimmillään noin 15 kilometrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Näkymäanalyysin mukaan keskustaajamasta ei ole näköyhteyttä voimaloille. Välittömästi keskustaajaman luoteispuolelle sijoittuvalta ranta-asutukselta avautuu sen sijaan kirkkaalla säällä näkymiä muutamille tuulivoimaloille ja vähän pohjoisempana näkyy useampiakin voimaloita. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, ettei näkymisellä ole juurikaan merkitystä. Voimaloiden rakenteet sulautuvat taustaansa. Paikallisesti tarkasteltuna tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle sijoittuu osa laajasta valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (Saarijärven reitin kulttuurimaisemat) sekä sen lounaisosaan ehdotettu laajennus, maakunnallisesti Välialueella (5-12 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeellä sijaitsee yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue Pajupuro sekä viisi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä: Pylkönmäen kirkko ja pappila, Riekonkoski Taipaleenlahti, Lauttamäki, Lehtolan seurantalo ja Puromäki. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat on sen verran laaja aluekokonaisuus, että se ulottuu myös tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy Pajupuron maisema-alueelle eikä myöskään maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristökohteisiin, jotka lisäksi sijoittuvat kaikki varsin kauas eli noin 9-11 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Pylkönmäelle, suhteellisen lähelle kirkkoa ja pappilaa, kaikki voimalat näkyvät ja suurin osa niistä lähes koko pituudessaan mutta kuten havainnekuvasta voi todeta, etäisyyttä on sen verran, etteivät ne häiritse maisemakuvassa vaan sulautuvat varsin hyvin taustaansa. Tässä etäisyysvyöhykkeessä Saarijärven reitin kulttuurimaisemiin voimaloita näkyy erityisesti Mahlunjärvelle mutta myös paikka paikoin ranta-alueille. Rantaalueilta katsottaessa edessä on kuitenkin usein puustoa, jonka katveeseen useimmat voimalat jäävät osittain tai kokonaan. Myös järveltä katsottaessa etäisyyttä on jo sen verran, etteivät voimalat enää erityisemmin häiritse maisemakuvassa. Vaikutus jää tässä etäisyysvyöhykkeessä suhteellisen vähäiseksi. Kaukoalueella (>12 km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti

13 12 (23) 7 Yhteenveto 8 Havainnekuvat merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Myös muutamia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sekä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä sijoittuu kaukoalueelle. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että arvoalueista eniten vaikutuksia kohdistuu valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Saarijärven reitin kulttuurimaisemat lounaiseen laajennusosaan. Kyseessä on päivitysinventoinnissa ehdotettu laajennusosa, jota ei ole vielä virallisesti hyväksytty. Laajennusosan näkökulmasta voimalat on kuitenkin sovitettu osaksi maisemaa varsin onnistuneesti. Näkyvät voimalat (5 kpl) edelleen hallitsevat maisemaa mutta eivät alista maiseman muita elementtejä. Voimalat tuovat oman lisänsä vaikuttavaan maisemaan. Vaikutus on kohtalainen johtuen lähinnä voimalasta nro 8, joka nousee hallitsevimmin esille. Mainittakoon, että kolmella näkyvällä voimalalla on jo lupa olemassa. Valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen osalta vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiksi. Pajumäen maisema-alueeseen kohdistuva vaikutus on kokonaisuudessaan suhteellisen vähäinen ja enimmillään korkeintaan kohtalainen alueen keskiosissa. Merkittävimmät maisemakuvalliset haittavaikutukset kohdistuvat Eteläperän alueeseen, jota ei ole luokiteltu merkittäväksi maisema-alueeksi. Eteläperän kylänraitilta kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan katsottaessa yksi voimaloista (nro 5) hallitsee alueen maisemakuvaa. Voimala näyttää kookkaalta ja voimalatorni näkyy lähes koko pituudessaan. Voimalan nro 5 takia alueen maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen. Tuntuvin haitta kohdistuu kylänraittiin. Muutamista muista näkyvistä voimaloista ei aiheudu erityisempää häiriötä. Yleisesti ottaen Eteläperän osalta voidaan todeta lieventävänä seikkana, että hienoimmat näkymät alueella avautuvat toisaalle peltojen yli laajempaan avomaisemaan. Hankealueen pohjois- ja itäpuolisen asutuksen maisemakuvaan kohdistunee paikoin tuntuviakin haittavaikutuksia. Vaikutuksia kohdistuu lähinnä alle 1,5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista sijoittuviin pihapiireihin. Mainittakoon tosin, että lähes hankealueeseen kiinni sijoittuvien Kantalan ja Halmilan näkökulmasta lähimmillä voimaloilla on jo rakennusluvat. Lehtolan ja Vesiperälle sijoittuvan Heikkilän näkökulmasta voimala nro 8 saattaa aiheuttaa merkittävääkin maisemakuvallista häiriötä lyhyen välimatkan takia, ellei jää suurelta osin reunametsän taakse katveeseen. Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Valokuvasovite nro 1 Valokuvasovite on Kivimäentieltä kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Yhdeksästä voimalasta viisi näkyy kunnolla. Loput neljä jää suurimmaksi osaksi katveeseen puuston tai maastonmuotojen taakse. Vain vähän roottorin lapoja pilkottaa. Maisema on kuvauskohdassa vaikuttava. Taustalla kohoava selänne rajaa hienosti maisematilaa. Viisi selvästi näkyvää voimalaa kiinnittävät väistämättä katsojan huomion. Voimalat eivät kuitenkaan näy koko pituudessaan. Yli puolet voimalatornien pituudesta jää katveeseen, lukuun ottamatta voimalaa nro 8, jonka voimalatornin pituudesta näkyy noin ¾. Maiseman luonne muuttuu voimaloiden tulon myötä. Se ei ole kuitenkaan välttämättä pelkästään kielteinen asia. Voimalat istuvat varsin hyvin maisemaan alistamatta sitä. Ne jopa tuovat maisemaan uuden juhlallisen ulottuvuuden. Voimala nro 8 nousee hallitsevimpana esille. Kolmella muulla selvästi näkyvällä voimalalla on jo rakennuslupa olemassa. Maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on kohtalainen johtuen lähinnä voimalasta nro 8. Valokuvasovite nro 2 Valokuvasovite on Mahlusta Myllymäentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,8 kilometriä. Yhdeksästä voimalasta näkyy neljä ja niistäkin suuri osa jää katveeseen puuston taakse. Lähinnä roottorit näkyvät. Yhdestä pilkottaa pelkästään roottorin lapa metsänreunan takaa. Ainoastaan yhden voimalatornin pituudesta näkyy noin puolet. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Valokuvasovite nro 3 Valokuvasovite on Pajumäeltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,8 kilometriä. Viidestä voimalasta näkyy voimalatornien huiput roottoreineen. Loput voimalat jäävät suurimmaksi osaksi metsän reunan tai pihapuuston taakse katveeseen. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan. Näkyvät voimalat eivät kuitenkaan alista suhteellisen pienipiirteistä maisemaa vaan jäävät enemmänkin taustalle. Osalle näkyvistä voimaloista on jo rakennusluvat olemassa. Vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Valokuvasovite nro 4 Valokuvasovite on Eteläperältä. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3,4 kilometriä. Yksi voimaloista (nro 5) hallitsee alueen maisemakuvaa. Voimala näyttää kookkaalta ja voimalatorni näkyy lähes koko pituudessaan. Voimala sijoittuu selänteen laelle, ympäröiviä alueita selvästi korkeammalle paikalle, mikä saa sen näyttämään vielä pidemmältä. Kuvauspisteeseen näkyy myös neljän muun voimalatornin huiput roottoreineen. Niistä ei kuitenkaan aiheudu erityistä maisemakuvallista häiriötä. Loput neljä voimalaa jäävät täysin katveeseen puuston tai maastonmuotojen taakse. Voimalan nro 5 takia alueen maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen. Valokuvasovite nro 5 Valokuvasovite on Pylkönmäeltä. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin yhdeksän kilometriä. Kaikki voimalat näkyvät ja suurin osa niistä lähes koko

14 13 (23) pituudessaan. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran, etteivät ne häiritse maisemakuvassa vaan sulautuvat varsin hyvin taustaansa. Vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Valokuvasovite nro 6 Valokuvasovite on Pajupuron alueelta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä runsaat 12 kilometriä. Alueelle ei näy voimaloita. Valokuvasovite nro 7 (kuvauskohta 51) Valokuvasovite on Rantaperäntieltä läheltä Ähtävänlahtea kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 5,5 kilometriä. Voimalat jäävät lähes kauttaaltaan katveeseen puuston taakse. Parista voimalasta pilkottaa vähän roottoreita oksaston lomasta. Kesäaikaan niitä ei erottuisi lainkaan lehvästön takaa. Vaikutus jää lähes olemattomaksi. Valokuvasovite nro 8 (kuvauskohta 56) Valokuvasovite on Mahlusta Silmäkoskentieltä kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan (nro 8) on etäisyyttä noin 3,6 kilometriä. Kyseinen voimala jää katveeseen puuston taakse, kuten valtaosa tuulivoimapuiston voimaloista. Ainoastaan kahdesta voimalasta näkyvät huiput roottoreineen. Vaikutus jää vähäiseksi. Valokuvasovite nro 9 (kuvauskohta 52) Valokuvasovite on Mikonperältä kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3,7 kilometriä. Yhdeksästä voimalasta kuusi näkyy kolmen jäädessä katveeseen maaston muotojen taakse. Kahden voimalatornin pituudesta näkyy yli puolet. Lähimmät voimalat erottuvat selvästi maisemakuvassa mutta eivät erityisemmin häiritse. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi.

15 14 (23) Näkymäanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet numeroituina, nämä FCG:n laatimat havainnekuvat ovat raportin kolme viimeistä (kaikista kuvauspisteistä ei ole havainnekuvia)

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Etha Windin tekemien valokuvasovitteiden kuvauspisteet nimettyinä 15 (23)

17 16 (23) Valokuvasovite 1, Kivimäentie, sivun valokuvasovitteet on laatinut Etha Wind

18 17 (23) Valokuvasovite 2, Mahlu, sivun valokuvasovitteet on laatinut Etha Wind

19 18 (23) Valokuvasovite 3, Pajumäki, sivun valokuvasovitteet on laatinut Etha Wind

20 19 (23) Valokuvasovite 4, Eteläperä, sivun valokuvasovitteet on laatinut Etha Wind

21 20 (23) Valokuvasovite 5, Pylkönmäki, sivun valokuvasovitteet on laatinut Etha Wind

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari Maisemalliset yhteisvaikutukset Ilosjoki V1 x 8 x HH17 ja Ulppaanmäki N11 x x HH144 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Hautakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Hautakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KINNULAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 6 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila Valokuvasovitteet Siemens SWT2,3MW x 21 x HH122,5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18059

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Hallakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KYYJÄRVEN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ristiniityn

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Mustalamminmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Mustalamminmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT MUSTALAMMINMÄKI OyAb Mustalamminmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi P25023 1 (11) Mustalamminmäki tuulivoimhankkeen

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

IIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON

IIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON LAGERWEY DEVELOPMENT OY IIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON Näkymäalueanalyysit ja havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26344 Näkymäalueanalyysit ja havainnekuvat 1 (15) Salmeskari Elina Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

Suolakankaan tuulivoimahanke

Suolakankaan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet P27134 1 (15) 1 Maisema ja havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPROohjelmalla.

Lisätiedot

LIITE 1

LIITE 1 LIITE 1 LIITE 1 LIITE 1 LIITE 1 LIITE 1 LIITE 1 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 2 PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Lumivaaran tuulivoimahanke, Hyrynsalmi Valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.10.2014

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Koiramäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21463 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimahanke

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SASTAMALA Suodenniemen Kortekallion tuulivoimahanke Valokuvasovitteet Nordex N131 x 3 x HH144m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Suodenniemen Kortekallion tuulivoimahanke

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Vihisuon tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola Valokuvasovitteet Vestas V136 x 6 x HH182m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24253 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valokuvasovitteet

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Rekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä

Rekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OX2 OY Rekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä Nordex N131 x 6 x HH150m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3.2015 P21610 1 (11) 3.3.2015 Rekolanvuoren tuulivoimahanke,

Lisätiedot

PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO TUULIWATTI OY PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Havainnekuvat ja ZVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 171487-P27171 Havainnekuvat ja ZVI 1 (29) Vadbäck Hans Sisällysluettelo 1 Maisema ja havainnekuvat... 2 2

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Ilosjoen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (12) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409

Lisätiedot

Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (16) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN OY AB Kalaxin tuulivoimahanke, Närpiö Valokuvasovitteet Vestas V126 x 22 x hh137m FCG

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavojen yhteisvaikutusten maisemaselvitys

Ilosjoen ja Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavojen yhteisvaikutusten maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA, VIITASAAREN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (24) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (14) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

BILAGA 9. Fotomontage

BILAGA 9. Fotomontage BILAGA 9 Fotomontage S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VindIn AB OY Pörtom tuulivoimahanke, Närpiö Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Havainnekuvat

Lisätiedot

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTO

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTO PUHURI OY HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTO Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat 1 (19) Vadbäck Hans Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

YLIVIESKAN URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTO

YLIVIESKAN URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTO INFINERGIES FINLAND OY YLIVIESKAN URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTO Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23597 YMPÄRISTÖVAIKUTUST EN ARVIOINTISELOSTUS Liite 7. Havainnekuvat

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.9.2015, Korjaus tehty 26.11. 1 (14) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE: x V x HH VE: x V x HH VE: x V x HH Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...

Lisätiedot

Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava

Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NÄRPES STAD Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava Planförslag / Kaavaehdotus Bilaga 3 / Liite 3 Fotomontage och synlighetsanalys

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Liite A: Valokuvasovitteet

Liite A: Valokuvasovitteet Liite A: Valokuvasovitteet Kuvasovite on koostettu valokuva, johon suunniteltujen tuulivoimaloiden kuvat on sijoitettu tietokoneohjelman avulla hyödyntämällä tiettyjä koordinaatteja ja korkeusarvoja. Kyseessä

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Sikamäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Sikamäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409

Lisätiedot

Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, lisähavainnekuvat

Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, lisähavainnekuvat Kuusamon Maaningan tuulivoimahanke Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, lisähavainnekuvat 4.9.2017 2 (17) SISÄLTÖ 1 KUVASOVITTEET... 3 2 SALMIJÄRVI... 5 3 MOURUJÄRVI - SUOMELA... 7 4 NOUKAVAARA...

Lisätiedot

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 1 Fortum Power and Heat Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Havainnekuvat ja analyysikartat 4.1.2012 Kuva 1.

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava.

LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava. S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 11 SIMON KUNTA Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.5.2014 P19456 1 (17) 1 Johdanto Havainnekuvat on laadittu WindPRO-ohjelmiston PHOTOMONTAGE modulilla.

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO

NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 1 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN

Lisätiedot

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö Tuulivoima ja kulttuuriympäristö SEMINAARI, MUSEOVIRASTO, 7.5.2013 VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ - KOMMENTTIPUHEENVUORO Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK, YKS/445

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

KOKKONEVAN TUULIVOIMAHANKE

KOKKONEVAN TUULIVOIMAHANKE KOKKONEVAN TUULIVOIMAHANKE MAISEMASELVITYS MAISEMA-ARKKITEHTITOIMISTO VÄYRYNEN SISÄLLYS TEHTÄVÄN KUVAUS... 1 KULTTUURIHISTORIALLISESTI JA MAISEMALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET... 2 VAIKUTUKSET KULTTUURIHISTORIALLISESTI

Lisätiedot

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi

Niinimäen tuulivoimahanke Näkemäalueanalyysi 5.4.2016 Asiakas Tornator Oyj Raino Kukkonen raino.kukkonen(at)tornator.fi Raportin laatija WSP Finland Oy Tuija Pakkanen tuija.pakkanen(at)wspgroup.fi Ilkka Oikarinen ilkka.oikarinen(at)wspgroup.fi 2/16

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

SAARENKYLÄ VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO

SAARENKYLÄ VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SAARENKYLÄ VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 1 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Havainnekuvien valokuvien ottopaikat.

Havainnekuvien valokuvien ottopaikat. Mäkikankaan tuulipuisto 1 Havainnekuvien valokuvien ottopaikat. Kuvasovitteiden pohjina olevat valokuvat on otettu maastokäynnin yhteydessä digitaalisella kameralla, jossa on GPS-paikannin. Valokuvien

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Liite X. Humppilan ja Urjalan tuulivoima-alueiden yleiskaavat

Liite X. Humppilan ja Urjalan tuulivoima-alueiden yleiskaavat Liite X Kuvat 1-8, 11-14 ja 29-35 on tehty kaavasuunnitelmien mukaisilla tuulivoimaloiden sijoittelusuunnitelmilla. Kuvat 9-10 ja 15-28 ovat yva-selostuksen kuva-aineistoa ja näissä kuvissa esiintyy Urjalan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet Liite 2 Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet 2 (33) SISÄLTÖ 1 NÄKEMÄALUEANALYYSIT... 3 2 KUVASOVITTEET... 12 3 (33) 1 Näkemäalueanalyysit Näkemäalueanalyysi

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot