Hautakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KINNULAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 2 (11) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä Käytetyt menetelmät Sijainti Maisema Maiseman yleispiirteet Arvot Kaava-alueen lähimaisema Maisemarakenne Maisemakuva Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Havainnekuvat... 8 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Valokuvat: Riikka Ger, Hans Vadbäck. Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014, Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 3 (11) Kinnulan 1 Yleistä Kinnulan on laadittu Kinnulan kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhdyshenkilöinä ovat toimineet Kinnulan kunnan rakennusmestari Ossi Kinnunen ja kaavoitus- ja aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Maisemaselvitys on laadittu Hautakankaan tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internetsivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisemaaluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisemaaluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Aineistoja Keski- Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitysja täydennysinventointi Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. 1.2 Sijainti Suunnitteilla oleva Hautakankaan tuulivoimapuisto sijaitsee Keski-Suomessa Kinnulan kunnassa. Suunnittelualueen etäisyys Kinnulan kunnan keskustasta on noin kuusi kilometriä. Suunnittelualue sijoittuu seututien 775 (Himanka- Viitasaari) ja Kinnulan ja Pihtiputaan rajan väliin. Näkymä Jääjoentieltä Myllykylästä kohti suunniteltua tuulivoimapuistoa

5 4 (11) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet 2.2 Arvot Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Kinnulan itäpuolisko ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän-Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Muhola, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 5,5 kilometriä. Muhola on kumpuilevaa, suurelta osin pelloksi raivattua aluetta. Maatalous on alueella voimissaan ja etenkin alueen reunoilla on hienoja laidunalueita. Rakennuskanta on hyväkuntoista ja pihapiirit hoidettuja. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Kangaskylä, etäisyys lähimmästä voimalasta noin seitsemän kilometriä. Kangaskylän läpi kulkee harjujakso ja pellot ovat harjun viljavilla reunusmailla. Asutus on syntynyt sodan jälkeen ja suurin osa rintamamiestiloista on säilynyt maatalouskäytössä. Karjatalous ja rintamamiestilat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvaa elävöittävät peltojen kivikasat ja kiviset metsäsaarekkeet. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle eikä 12 kilometrin säteelle siitä sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Muurasjärven kulttuurimaisemat sijoittuu runsaat 20 kilometriä hankealueen pohjoispuolelle. Muuraisjärvi edustaa Suomenselän tyypillistä kulttuurimaisemaa, johon omat lisäpiirteensä tuo runsas sodanjälkeinen pika-asutus. Alue on Suomenselän oloissa varsin vaurasta ja elinvoimaista maatalousaluetta. Maisemaa luonnehtivat loivasti kumpuilevat pelto- ja laidunmaat sekä avarat näkymät. Viljelysmaisemaa elävöittävät paikoin pienialaiset sekametsäsaarekkeet. Monipuolisimmillaan kulttuurimaisema on Savijärven Korhosperän ympäristössä. Maisema on voimakkaasti maatalouden muovaamaa. (Ympäristöministeriö 1993b) Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Urpila, etäisyys lähimmästä voimalasta noin neljä kilometriä. Urpila on loivasti kumpuilevaa viljelymaisemaa. Alueella on voimakas karjatalouden leima. Peltoja, metsäsaarekkeita ja metsiäkin käytetään laitumina. Karjan maisemaa hoitava vaikutus on hyvin näkyvissä. Tilakeskuksia hallitsevat isot talousrakennukset ja monilla tiloilla on matala taajamatyyppinen päärakennus. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle eikä 12 kilometrin säteelle siitä. Sen sijaan maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä löytyy useitakin 12 kilometrin säteellä. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kohdenro 242 Riihelä sijoittuu lähimmillään noin 3,6 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Riihelän talon pihapiirissä sijaitsee kertaustyylinen ja erikoisella tavalla vuorattu luvun rakennus, jossa on moniruutuiset T-ikkunat. Lisäksi pihapiirissä on samanikäinen kaksikerroksinen aitta- ja asuinrakennus, hirsinen talli ja myös uudempia talousrakennuksia. Pihapiirillä on rakennushistoriallista arvoa Urpilan kylämaisemassa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 240 Myllyjoen niityt ja latomeri sijoittuu lähimmillään noin 4,3 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Keitelepohja-Kinnula -maantieltä on näkymä Myllyjoelle. Hieman kauempana jokeen yhtyy toinen joki. Joet laskevat yhdessä Kivijärveen Isojoennimellä. Niittymäiset heinä- ja rehupellot sijaitsevat pääasiassa Myllyjoen puolella tietä.

6 5 (11) Jokivarren rantamilla on yksittäisiä harmaita latoja siellä täällä. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) luonnonkivinen navettarakennus ja hirsinen pieni sauna. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kuusi kohdetta: Kohdenro 243 Warvikon matkustajakoti sijoittuu lähimmillään noin kuuden kilometrin päähän tuulivoimaloista. Alun perin 1800-luvun lopulla maatilan päärakennukseksi tehty rakennus sijaitsee Kinnulan kyläraitin varressa. Talo laajennettiin 1930-luvulla kaksikerroksiseksi. Rakennuksessa on T-malliset ikkunat ja mansardikattoinen kuisti. Rakennuksessa on toiminut kauppa, kahvila, ruokala, pankki, posti, kunnanvaltuuston kokoukset ja vuodesta 1940 nykypäivään asti matkustajakoti. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 236 Kinnulan kirkko sijoittuu lähimmillään noin 6,3 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Otto Korkiakosken suunnittelema Kinnulan kirkko valmistui vuonna Tasavartisen ja sisäkulmistaan viistetyn ristikirkon länsisakaraan on rakennettu kolmikerroksinen kellotorni. Kirkon sisätilaa hallitsevat voimakkaat kattolistat, keskustorni ja sitä kannattavat pilarit sekä ristisakaroiden vetoparrut. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 237 Kinnulan kotiseutumuseo sijoittuu lähimmillään noin 6,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kinnulan kotiseutumuseo koostuu paikkakunnan eri puolilta siirretyistä talonpoikaisista hirsirakennuksista. Museo aloitti toimintansa vuonna Ulkomuseoalueelle tallennettu rakennuskanta kuvastaa 1800-luvun kinnulalaisittain vaurasta talonpoikaista asumisen tapaa. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä ovat kokkiaitta vuodelta 1825, viljamakasiini, varvasmyllytyyppinen, tuulimylly, vilja-aitta, vinttikaivo, savusauna, riihi, paja ja suutarin torppa sekä vuonna 1984 rakennettu korsu. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 239 Muholan mökkikylä, Fingerborgin kaupunki sijoittuu lähimmillään noin 8,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kuuselan, Mutkan, Toivolan, Kankaanpään, Vappulan sekä uusitut Verttilän ja Perälän mökit. Muholan mökkikylä kuvastaa harvinaiseksi käynyttä sosiaalihistoriallisesti merkittävää mäkitupalaisasutusta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne Kohdenro 366 Lahdentaus sijoittuu lähimmillään noin 11,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lahdentauksen tilan maalaamattomat hirsirakennukset muodostavat ehjän kokonaisuuden metsän siimekseen. Pihapiiriin kuuluvat asuinrakennus, matala pariaitta, savusauna, halkokatos sekä yhdessä rivissä hirsiset korkeat pariaitat, hevostalli, lato ja navetta. Riihi latoineen on hieman sivummalla. Pihapiiri edustaa hyvin 1800-luvun maatilaa perinteisine harmaapintaisine rakennuksineen, joista aittojen, hevostallin, ladon ja navetan yhdistelmä on rakenteena harvinainen. Maatila on kuulunut puutavarayhtiö Karhulalle. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Hankealue sijoittuu metsäiselle alueelle, joka on topografialtaan melko tasaista. Alue on monin paikoin sulkeutunutta tai puolisulkeutunutta. Alueella on useita soita ja soistumia, joista osa on ojitettu. Osa soista on puuttomia nevoja. Metsän ikä vaihtelee ja hankealueelta löytyy myös laajahkoja hakkuuaukeita. Alueella on metsäautotiestöä. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat hankealueen keski- ja koillisosassa ja ovat luokkaa metriä mpy. Alavimmillaan suunnittelualue on noin metriä meren pinnan yläpuolella. Suhteelliset korkeuserot ovat näin ollen hyvin pieniä hankealueella. Hankealueen eteläpuolella on laaja pitkänomainen vesistö, Kivijärvi, jolla on pituutta useita kymmeniä kilometrejä. Koillis- ja itäpuolelle sijoittuu pieniä suolampia ja järviä. Hankealueen lounaispuolelle sijoittuu myös muutamia vähän kookkaampia järviä. Hankealueen lähiympäristö on metsien ympäröimää ja sulkeutunutta. Hankealueen länsipuolella Myllyjoen ja Isojoenlaaksoissa on avotilaa viljelysten muodossa. Myös hankealueen eteläpuolelta Urpilasta löytyy viljelymaisemaa. Pellot ovat suhteellisen pieniä. Asutusta sekä lomakiinteistöjä löytyy hankealueen etelä-, länsi- ja lounaispuolelta. Asutusta on keskittynyt erityisesti vesistöjen rannalle sekä peltojen yhteyteen. Myös hankealueen lähiympäristö on maaston pinnan muodoiltaan melko tasaista. Kohdenro 241 Pitkäjärven kämppä sijoittuu lähimmillään noin 10,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pitkäjärven kämppä on rakennettu vuonna Sen talousrakennukset rakennettiin vuotta myöhemmin mahdollisesti tyyppipiirustusten mukaan. Asuinrakennuksessa on ollut keittiö, kämppätupa ja kaksi-kolme muuta huonetta. Kämppä on harjakattoinen hirsitalo ja siinä on kaksi avokuistia ja kuusiruutuiset ikkunat. Pihapiirissä sijaitsee myös osittain hirsinen, osittain

7 6 (11) 3.2 Maisemakuva 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Hankealue sijoittuu pääosin soiselle metsävyöhykkeelle. Hankealue itsessään on melko sulkeutunutta, vaikka metsää onkin paikoitellen hakattu laajaltakin alueelta ja metsän lomassa on myös muutamia avosoita. Alueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat eriikäisten talousmetsien ohella tunnusomaisia paikka paikoin sijoittuvat suhteellisen pienialaiset viljely- ja niittyalueet sekä niiden yhteyteen keskittynyt asutus. Myös vesistöjen läheisyys tuo oman tervetulleen lisänsä lähialueen maisemakuvaan. Peltoalueet sekä Kinnulanlahdelle avautuvat näkymät luovat vaihtelua sulkeutuneeseen maisemakuvaan. Avotilojen yhteydessä selkeälinjaiset metsänreunat toimivat tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat maisematiloja. Koska avoimet tilat ovat melko pieniä, ei kovin pitkiä näkymiä pääse syntymään lukuun ottamatta Kivijärven Kinnulanlahtea sekä vähän etäämpänä Savijärveä. Lähialueen miellyttävimmät avotilat sijoittuvat Urpilaan sekä Myllykylän ympäristöön. Sekä Myllykylässä että Urpilassa peltoalueet kumpuilevat loivasti. Polveileva metsänreuna sekä metsäsaarekkeet muodostavat kummallakin alueella melko pienipiirteistä maisemaa. Näkymä Jääjoelta Myllykylän viljelysaukeaa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina

8 7 (11) subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin x 5 metrin suuruiselta alueelta. 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Hautakankaan tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa Urpilasta, Jääjoelta, Jääjoelle vievän tien varrelta, Viitasaarentietä kehystäviltä pelloilta, Kinnulanalahdelta ja Pasalanselältä sekä niiden länsirannalta. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Eniten maisemakuvallista häiriötä aiheutuu Kinnulanlahden länsirannalle sekä Urpilan alueelle. Etäisyyttä on kuitenkin lyhimmilläänkin 3,5-4 kilometriä, joten voimalat eivät ole enää hallitsevimmillaan. Alueen lähiympäristöön sijoittuu yksi tiheästi rakennettu asuinalue, Kinnulan taajama. Etäisyyttä on lähimmillään noin viisi kilometriä. Jääjoelle on myös keskittynyt asutusta, samoin Myllykylään sekä jonkin verran Urpilaan. Jääjoelta etäisyyttä kertyy lähimmälle tuulivoimalalle noin kolme kilometriä, Myllykylästä vajaat viisi kilometriä ja Urpilasta vajaat neljä kilometriä. Loma-asutusta on lähialue-vyöhykkeellä sijoittunut hankealueen eteläpuolisen suuren järven rannoille Kinnulanlahden ja Pasalanselän ympärille. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy edellä mainituille alueille lukuun ottamatta Kinnulan taajamaa. Tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta joitakin tiloja tai kiinteistöjä, joista osa tuulivoimaloista voi näkyä kerrallaan. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Poikkeuksiakin löytyy. Paikallisesti tarkasteltuna Hautakankaalla ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue -vyöhykkeellä sijaitsee maakunnallisesti arvokas maisema-alue Urpila sekä kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä: Urpilaan sijoittuva Riihelä sekä erillinen kohde Myllyjoen niityt ja latomeri. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy kaikkiin kolmeen kohteeseen. Urpilasta on tehty useita valokuvasovitteita. Niistä ilmenee, etteivät voimalat näy erityisen hallitsevasti alueelle ja osa niistä jää katveeseen puuston taakse osittain tai kokonaan. Valokuvasovitteessa nro 4 näkyy Riihelä kuvan vasemmassa laidassa. Kuten kuvasta ilmenee, pihapiirissä ja sen ympärillä on puustoa ynnä muuta kasvillisuutta, joka estää näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan ainakin osittain. Vaikutus on korkeintaan kohtalainen Urpilan alueella, monin paikoin kuitenkin vähäisempi. Myllyjoen niityiltä pystyy näkemään voimaloita mutta niittyaluetta Viitasaarentieltä katsottaessa voimalat eivät tule osaksi maisemaa. Näin ollen vaikutus jää vähäiseksi. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue -vyöhykkeelle sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Muhola ja Kangaskylä. Välialueella sijaitsee myös kuusi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Warvikon matkustajakoti, Kinnulan kirkko, Kinnulan kotiseutumuseo, Muholan mökkikylä, Fingerborgin kaupunki, Pitkäjärven kämppä ja Lahdentaus. Näkymäanalyysin mukaan osaan kohteista voimaloita ei näy laisinkaan ja osalle alueista voimaloita näkyy mutta vain tiettyihin alueen osiin. Muholassa voimaloita näkyy alueen keskiosiin ja Kangaskylässä pienehköille alueille alueen länsiosassa. Muholassa alueelle, jonne voimaloita näkyy, etäisyyttä kertyy lähimmillään noin seitsemän kilometriä ja Kangaskylässä vastaavasti runsaat kahdeksan kilometriä. Kangaskylän osalta vaikutus on hyvin vähäinen, sillä alueet, jonne voimaloita näkyy, ovat kooltaan pieniä ja peltoalueen osia. Muholassa voimaloita näkyy myös osin kultturimaisema-aluetta halkoville teille. Pihapiirien rakennukset ja kasvillisuus sekä tienvieruspuusto rajoittavat kuitenkin näkymiä paikoin. Tuulivoimaloiden näkyminen varsin pienipiirteisessä kulttuurimaisemassa muuttaa alueen luonnetta. Voimalat eivät kuitenkaan näkyne koko pituudessaan reunavyöhykkeistä johtuen. Etäisyyttä on myös sen verran paljon, etteivät voimalat hallitse maisemassa. Lisäksi voimaloita näkyy vain suhteellisen pieneen osaan arvoaluetta. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi Muholan osalta. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka voimalat näkyisivätkin osaan kohteista, tuulivoimapuiston

9 8 (11) rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Maiseman sulkeutuneisuudesta johtuen suurella osalla tuulivoimapuistoa ympäröivistä alueista vaikutuksia ei joko aiheudu lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Avomaisemien tai järville, tuulivoimapuiston suuntaan, suuntautuvien maisemien kannalta vaikutukset ovat yleisesti ottaen korkeintaan kohtalaisia ja monin paikoin selvästi vähäisempiä. Arvoalueista eniten vaikutuksia aiheutuu Urpilan ja Muholan alueille. Voimaloita ei kuitenkaan näy kaikkialle alueilla, eivätkä ne ole näkyessään erityisen hallitsevia. Muholan osalta näkymäalue on suhteellisen pieni. Maiseman sietokyky ei arvoalueilla ylity. Voimalat erottuvat selvästi maisemassa mutta eivät kuitenkaan alista maiseman muita elementtejä eikä arvomaiseman sietokyky ylity. Voimaloista aiheutuva maisemallinen haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Valokuvasovite nro 5 Valokuvasovite on Honkasaarentieltä. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3,6 kilometriä. Yhdeksästä voimalasta kaksi jää täysin katveeseen puuston taakse ja neljä suurimmaksi osaksi. Kolmesta muusta näkyvät voimalatornien huiput ja roottorit lapoineen ja ainoastaan yhdestä näistä myös vajaa puolet voimalatornin pituudesta. Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu voimaloiden tulon myötä mutta kokonaisuudessaan vaikutus jää melko vähäiseksi. 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Valokuvasovite nro 1 Tämä valokuvasovite on Viitasaarentieltä. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Yhdeksästä voimalasta viisi jää täysin katveeseen metsänreunapuuston taakse. Kahdesta voimalasta näkyy voimalatornin huippu sekä roottorin lavat, kahdesta muusta ainoastaan vähän lavan kärkeä. Vaikutus jää hyvin vähäiseksi. Valokuvasovite nro 3 Valokuvasovite on Urpilan alueelta (Urpilantie 64). Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,9 kilometriä. Yhtä voimalatornia lukuun ottamatta voimaloiden pituudesta vähintäänkin puolet jää metsän reunan taakse katveeseen. Useiden voimalatornien huiput roottoreineen jäävät lisäksi ainakin kesäkaudella pellonreunus-/ojanvieruspuuston latvusten taakse katveeseen. Ainoastaan pari voimalaa erottuu selvästi. Ne eivät kuitenkaan erityisemmin hallitse maisemassa. Maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on kesäkaudella vähäinen ja lehdettömään aikaan melko vähäinen. Valokuvasovite nro 4 Valokuvasovite on Urpilan alueelta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 4,1 kilometriä. Kolmen voimalatornin pituudesta näkyy yli puolet, mikä saa ne vaikuttamaan hyvin korkeilta. Muista voimalatorneista vähintäänkin puolet, muutamasta huomattavasti enemmänkin, jää metsän reunan taakse katveeseen.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näkymäanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet numeroituna 9 (11)

11 10 (11) Valokuvasovite nro 1 (yllä) ja nro 3 (alla)

12 11 (11) Valokuvasovite nro 4 (yllä) ja nro 5 (alla)

13 Liitekartat

14