Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY , Korjaus tehty

2 1 (14) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 2 (14) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä Käytetyt menetelmät Sijainti Maisema Maiseman yleispiirteet Arvot Kaava-alueen lähimaisema Maisemarakenne Maisemakuva Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Havainnekuvat Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Valokuvat: Riikka Ger, valokuvasovitteiden osalta Hans Vadbäck Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014, Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (14) Saarijärven 1 Yleistä Saarijärven on laadittu Saarijärven kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilöinä ovat toimineet kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi ja kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Maisemaselvitys on laadittu Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Aineistoja KeskiSuomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; KeskiSuomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitysja täydennysinventointi Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. KeskiSuomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Maisemakuvallinen tarkastelu on ulotettu viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. 1.2 Sijainti Suunnitteilla oleva tuulivoimapuistoalue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualue sijoittuu Valtatien 13 (Kokkola-Nuijamaa) pohjoispuolelle noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle Saarijärven keskustasta. Suunnittelualueen länsipuolelta kulkee Jyväskylä-Haapajärvi rata, joka on tällä hetkellä kokonaan tavaraliikenteen käytössä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Alla näkymä Lintuniemestä kohti suunnittelualuetta

5 4 (14) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa valtaosa Saarijärveä ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän-Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) kulttuuriympäristö. Asutus on perinteisesti sijoittunut vesistön varsille viljelyyn kelpaavien savikoiden äärelle. Huomattavimmat asutustihentymät ovat Koskenkylässä, Lehtolassa, Muittarissa ja Mahlussa. Kolkanniemessä sijaitseva Saarijärven vanhan pappilan miljöö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009) ja merkittävä osa alueen kulttuurihistoriaa. Uudempi asutus noudattaa perinteistä sijaintia rantojen läheisyydessä pienillä kummuilla, metsän ja pellon rajassa. Saarijärven reitin ympäristö on suosittua kesämökkialuetta. Maatalous on pienimuotoista, mutta elinvoimaista, pääasiassa keskittynyt viljelyyn ja maidontuotantoon. Metsätalous on tärkeä taloudellinen tuki viljelijöille. Maanviljelystä ollaan pikku hiljaa luopumassa etenkin pienillä tiloilla. Moni alueen asukkaista käykin töissä Saarijärven kirkonkylällä. Maisemakuva on koko alueella tasapainoinen ja edustaa tyypillisimmillään alueen monipuolista kulttuuri- ja luonnonmaisemaa. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sijoittuu hankealueen länsi- ja lounaispuolelle noin yhdeksän kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2014 aluetta esitetään laajennettavaksi pohjoisen ja idän suuntaan. Kolkanlahden RKY 1993-alue sekä Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokas maisema-alue on tarkoitus ottaa mukaan rajaukseen. Mikäli uusi rajaus hyväksytään, pienenee etäisyys hankealueeseen nähden huomattavasti. Etäisyyttä lähimpään voimalaan olisi vajaat neljä kilometriä. Seuraava teksti on lainaus edellä mainitusta päivitysinventoinnista. Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa kulttuurimaisemaa. Rakennuskanta on suurelta osin vanhaa, perinteistä ja suhteellisen hyväkuntoista. Maisemakuva on vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Luonnonmaiseman keskeinen elementti on vaihteleva reittivesistö. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, rinteitä peittävät tummat kuusikot. Rannoilla on myös lehti - ja sekametsiä. Korkeat mäet nousevat reittiveden molemmin puolin. Saarijärven reitin vesistö Tuhmalammilta Mahlunjärvelle kuuluu Naturaan (rantojensuojeluohjelma). Sijaintinsa sekä hyvien vesi- ja tieyhteyksien johdosta alueelta on ollut hyvät yhteydet länteen ja itään, jonka ansiosta on muovautunut monivaikutteinen 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu neljä kohdetta: Seuraavat tekstit on lainattu Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelosta. Rahkola, etäisyys lähimmästä voimalasta noin seitsemän kilometriä. Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee alueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säilyminen edellyttää huolellista suunnittelua. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Länsi-Kalmarin alue sijoittuu lähimmillään noin 10,3 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Länsi-Kalmari on Saarijärven reitin maisemaa tyypillisimmillään. Maisemassa vuorottelevat vesistöt, kumpuilevat ranta-alueille keskittyneet viljelykset ja tilojen pihapiirit. Pienasutus on sijoittunut maantien varteen. Maatilat sijaitsevat syrjempänä lähellä rantoja, niemissä peltojen ympäröiminä. Rakennuskanta on eri aikakausilta mutta muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo) Pajupuro, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 10,8 kilometriä. Pajupuron kylä sijoittuu eteläpohjoinen-suuntaiseen Murronjokilaaksoon. Maiseman peruselementtejä ovat jokilaakso, sen rinteiden avarat pellot ja nauhamaisesti tietä seuraava asutus. Paikoin rakennukset sijaitsevat tiiviisti tien molemmin puolin. Rakennuskannassa on toisaalta vanhoja maatiloja ja pienasumuksia, toisaalta uudempia omakotitaloja. (Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelo)

6 5 (14) Aho-Vastinki, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 11,5 kilometriä. Seuraava teksti on lainaus Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventoinnista Maisemakuvaa hallitsee loivasti kumpuileva viljelymaisema ja tasapainoinen rakennuskanta. Teiden varsilla ja peltosaarekkeilla kasvaa monilajista rehevää puustoa (pihlaja, leppä, koivu, havupuut), joka elävöittää maisemaa. Aho- Vastingin kyläympäristö on elävää ja kauniisti hoidettua maaseutumaisemaa. Maatalouden jatkuminen on pitänyt vanhan kulttuurimaiseman tuntua hienosti yllä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kohteiden tekstiotteet on lainattu Museoviraston internetsivustolta. Kolkanniemen pappila, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 5,3 kilometriä. Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa. Kolkanniemi sijaitsee Saarijärven Pappilanlahteen työntyvän niemen kärjessä pappilan maatilaan kuuluneiden peltojen ympäröimänä ja sillä on maisemallinen näköyhteys järven takana sijaitsevaan kirkkoon. Rakennus on ajalleen tyypillinen huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Pappilaan liittyy myös laaja puisto ja puutarha. Saarijärven vanha osa, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 7,7 kilometriä. Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. Voimakkaasti kasvaneen ja uusiutuneen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja siihen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saarijärven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaalan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamistavasta. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. Seuraavat tekstit on lainattu joko museoviraston internetsivustolta tai Keski-Suomen maakuntakaavan alueluettelon liitteestä: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY kohde sekä yksi muu kohde. Kolkanlahden kulttuurimaisema (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään noin 3,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla samannimisen lahden rannoilla. Saarijärven kirkkoherran virkatalo sijoitettiin Kolkanniemeen Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus rakennettiin (K.V. Reinius). Arkkitehti Bertel Jung teki jo rakenteilla olevaan pappilaan 1901 muutospiirustukset, joiden mukaan työ saatettiin loppuun. Rakennus korjattiin 1953 lastenkotia varten, joka toimi siinä Kolkanlahden vanhainkoti on sijoitettu entisen Kolkanlahden säätyläistilan maille. Tilan vanha, 1780-luvulla rakennettu ja 1800-luvulla lisätty päärakennus on museona. Sen yläkerrassa on täällä 1820-luvulla kotiopettajana toimineen J.L.Runebergin huone. Vanhoista talousrakennuksista ovat säilyneet kivinavetta, jääkellari ja kaksi aittarakennusta. Vanhainkodin entinen päärakennus on rakennettu vuosisadan vaihteessa ja korotettu Kohdenro 391 Saarijärven metsäoppilaitos sijoittuu lähimmillään noin 4,2 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Saarijärven metsäoppilaitos on perustettu Kolkanlahteen vuonna 1949 entisen Saarijärven reservikomppanian tiloihin. Saarijärven tarkka-ampujapataljoonan kasarmirakennukset rakennettiin Yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelemana vuosina Alueelle valmistui mm. miehistörakennus, upseeri- ja aliupseerirakennukset, ulkohuonerakennus, varastoja, saunarakennus ja sairastupa. Komppania toimi Kolkanlahdessa vuosina ja 1950-luvulla vanhat rakennukset korjattiin ja uusia koulurakennuksia rakennettiin metsäoppilaitoksen käyttöön arkkitehti Saionmaan suunnitelmien mukaisesti luvulla alueelle rakennettiin jälleen uusia koulu-, asuin- ja varastorakennuksia. Alue on rakennuskannaltaan kerroksellinen, sota- ja sivistyshistoriallinen miljöö, jolla on myös maisemallista ja rakennushistoriallista arvoa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi RKY kohde sekä 11 muuta kohdetta: Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY 1993) sijoittuu lähimmillään noin 7,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista.

7 6 (14) Saarijärven kirkko ja tapuli ovat säilyttäneet hallitsevan asemansa ympäristönsä uudistumisesta huolimatta. Kirkon eteläpuolella sijaitseva urheilukeskus on pitänyt kirkkonäkymän avoimena. Kirkon itäpuolella on säilynyt joukko vanhan kirkonkylän rakennuskantaa. -Saarijärven puukirkko on rakennettu Jaakko Kuorikosken johdolla (IK). Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka kahdeksankulmaista keskiötä kattaa lanterniiniin päättyvä suuri kupoli. Kirkkoa on korjattu mm (K.S. Kallio) ja 1961 (V. Leistén). Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1865 (H. Kuorikoski). Kirkkoa ja tapulia ympäröivä vanha hautausmaa on ollut käytössä 1600-luvulta. -Ilolantien vanhasta liikeraitista on säilynyt kirkon tuntumassa mm. entinen Saarijärven Säästöpankin liiketalo Säästölä vuodelta 1909 (Y. Blomsetdt). -Kirkon itäpuolella on Paavon museon ja Kunnantuvan muodostama kokonaisuus. Paavon museon päärakennus on 1870-luvulta -Tarvaalan pappila on rakennettu 1800-luvun lopussa (K.V. Reinius) Kohdenro 374 Iso-Ahola sijoittuu lähimmillään noin 7,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Iso-Ahola on entinen virkatalo, jonka kruununvouti Daniel Danielson osti luvulla. Tuolloin pihapiiriin rakennettiin asuinrakennus, pitkä aittarakennus ja kansliarakennus. Harmaakivinen navetta on vuodelta 1915 ja riihi luvulta. Päärakennus on tyyliltään klassinen hirsirakennus, jossa on pilasterit ja kuusiruutuiset ikkunat. Sen rakensivat pohjalaiset kirvesmiehet. Rakennusta on muutettu 1960-luvun peruskorjauksessa, jolloin siihen tehtiin pieni saunasiipi sivukamarituvan ja keittiön tilalle ja samalla lisättiin uusi umpikuisti. Myös kansliarakennus on pohjalaisten kirvesmiesten rakentama. Siinä on kuusiruutuiset ikkunat, kissanpenkit ja päädyissä lunetti-ikkunat. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 387 Päiväkummun päiväkoti ja kansalaisopisto sijoittuu lähimmillään noin 7,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Saarijärven kirkonkylän kansakoulu perustettiin vuonna 1868 ja oma koulurakennus saatiin luvulla. Koulun suunnittelijana toimi Maanviljelyskoulun johtaja O.W. Wadenstjerna. Rakennus on kookas, aumakattoinen ja kertaustyylinen hirsirakennus, joka on vuorattu vyöhykkeittäin. Vastapäätä rakennusta sijaitsee nykyisin päiväkotina toimiva entinen opettajien asuinrakennus ja alakoulu vuodelta Tyyliltään klassisen rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Jalmari Kuronen. Aitta purettiin 1989 ja siirrettiin Sampolan pihaan Lannevedelle. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 393 Sivula sijoittuu lähimmillään noin 7,8 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Sivulan tila sijaitsee Heräjäjärven rannassa omana kokonaisuutenaan. Yhtenäiseen pihapiiriin kuuluu monipuolisesti erilaisia rakennuksia pääasiassa ja 1920-luvulta. Kaksi mansardikattoista poikkipäätyä käsittävä kookas päärakennus on saanut nykyasunsa luvulla. Toinen, myös mansardikattoinen, 1970-luvulla voimakkaasti peruskorjattu asuinrakennus on vuodelta Muita pihapiirin rakennuksia ovat hirsinen navetta vuodelta 1916, näyttävä kaksikerroksinen aitta ja sauna 1920-luvulta, liiteri ja kolmas asuinrakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 384 Pajuniemi sijoittuu lähimmillään noin 9,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pajuniemen rakennus sijaitsee samannimisessä niemessä uudemman rakennuskannan ympäröimänä. Pajuniemi valmistui alkujaan Kymi-yhtiön uittopäällikkö Liliukselle luvulla. Rakennus on aumakattoinen ja kertaustyylinen asuinrakennus, jossa on karoliininen pohjakaava. Hirsitalossa on veistettyjen pylväiden kannattelema kuisti ja T-malliset ikkunat. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisasussaan, myös sisätiloiltaan. Pihapiirissä on lisäksi katoksellinen saunarakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 185 Kallioniemi sijoittuu lähimmillään noin 9,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kallioniemi on ollut Niemelän talon torppa, joka itsenäistyi 1920-luvulla. Entisen torpan pihapiirissä on keittiöstä ja kahdesta kamarista muodostuva asuinrakennus vuodelta 1948, harmaapintainen aitta-talli -rakennus 1800-luvun lopusta, hirsinen ja harmaantunut navetta 1900-luvun alusta, aitasta tehty sauna ja hieman sivummalla riihi 1900-luvun alusta. Pihapiiri edustaa torpasta pientilaksi muuttuneen tilan ajallisesti kerroksellista pihakokonaisuutta. Tilan rakennukset ovat säilyneet hyvin. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 389 Riekonkoski Taipaleenlahti sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Riekonkoski ja Taipaleenlahti ovat Mahlujärven ja Saarijärven välistä vesistöosuutta, jossa Mahlunjärvi supistuu kahdeksi peräkkäiseksi koskeksi, Riekonkoskeksi ja Taipaleenkoskeksi. Mahlunniemestä Riekonlahteen ulottuu lähes yhtenäinen rantapeltokaistale, jossa maatilarakentaminen asettuu tasapainoisesti maisemaan. Riekon talon pihapiirissä on kaksikerroksinen ja aumakattoinen mahdollisesti pohjalaisten kirvesmiesten rakentama asuinrakennus 1840-luvulta, riviaitta 1800-luvun lopulta (sivulla luhtiaitta) ja hirsinen navetta 1800-luvulta. Taipaleen tilan pihapiirissä on komea pohjalaistyylinen päärakennus vuodelta 1842, navetta 1920-luvulta ja kookas riihi. Taipaleen lähellä sijaitsee Siltalan eli Uus-Taipaleen pientila, jonka pihapiirissä on 1890-luvulla valmistunut jugendtyylinen päärakennus, samanikäinen navetta-, talli ja liiterirakennus ja pikkuaitta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 388 Rahkolan kylän raitti sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Rahkola on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisema on rehevää vesistöjen rikastamaa maaseutumaisemaa. Viljellyt rannat ja jokivarret antavat alueelle vehmaan leiman. Kylätien varteen asettuu tiiviimpi asutusrypäs, jossa sijaitsevat mm. Kivenpellon, Konttikallion ja Likopellon tilat. Kivenpellon

8 7 (14) pihapiirissä ovat jugendtyylinen päärakennus, kaksikerroksinen aittarakennus 1800-luvulta, pikkuaitta 1800-luvulta, navetta 1950-luvulta ja varastorakennus. Likopellon pihaan kuuluvat asuinrakennus 1800-luvulta, kaksikerroksinen aittarakennus vuodelta 1933, vanha vilja-aitta, kivinavetta ja talousrakennus. Vuonna 1936 valmistuneen Konttikallion talon on suunnitellut rakennusmestari Jalmari Kurosen. Rakennus edustaa klassismia. Pihassa sijaitsee lisäksi luvun kaksikerroksinen piharakennus. Vastapäätä Konttikalliota on maatila, jonka rakennuskantaan kuuluu muun muassa ja 1900-luvun vaihteen päärakennus, lohkokivinavetta, pariaitta ja 1940-luvun aittarakennus. (Keski- Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 184 Jokela sijoittuu lähimmillään noin 10,1 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Jokela sijaitsee heinittyneiden peltojen ympäröimänä. Sen pihapiirissä on pienen tuvan käsittävä asuinrakennus, pieni hirsinen navetta, savusauna, puuliiteri ja hirsinen venekoppeli. Rakennukset ovat perinteisiä, vuoraamattomia ja kooltaan hyvin pieniä. Pihapiiri on säilyttänyt alkuperäisen asunsa ja se edustaa harvinaistunutta mäkitupalaisasutusta 1930-luvulta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 375 Juhola sijoittuu lähimmillään noin 11,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Tappereiden taiteilijakoti Juhola sijaitsee Tarvaalassa. Marko, Harri, Kain ja Yrjö Tapper ovat viettäneet siellä lapsuuttaan. Juho Mikonpoika Tappereiden veljesten isoisoisä perusti tilan 1800-luvun lopulla. Pihapiirissä sijaitsevat vanhan päärakennuksen tilalle vuonna 1947 valmistunut asuinrakennus, sementtitiilinen ja pärekattoinen navetta (1938), vanha aitta (muutettu saunaksi 1930-luvulla) ja piharakennus. Sivummalla on vanha lato, rantasauna ja ns. Hiiskula, joka oli Kain Tapperin kesäpaikka. Navetta toimii kesägalleria Jarskana. Nykyisin kaupungin omistama Juholan tila on kulttuuri- ja taidehistoriallisesti arvokas asuinmiljöö. Se kuvastaa Tapperin taiteilijaveljesten kotipaikkaa ja pieneläjän asuinympäristöä. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne vuonna Rakennus on jugendtyylinen ja vuorattu hirsirakennus ja sen katon lappeet on aumattu. Rakennusta koristavat pieniruutuiset ikkunat. Lehtolan seurantalo on tyypillinen 1900-luvun alun seurantalo. Sisätilat on uudistettu ja tilat ovat edelleen nuorisoseuran ja kansalaisopiston käytössä. Rakennus sijaitsee paikallisesti merkittävällä paikalla kylätien varressa. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Hankealue sijoittuu metsäiselle selännealueelle. Kaavaillut voimalapaikat sijoittuvat selänteen laelle. Selänteen väliin jäävissä painanteissa on kosteikkoja. Hankealueen pohjoisosassa on myös pitkänomainen lampi. Maasto on melko vaihtelevaa. Hankealueen korkein kohta sijaitsee hankealueen keskiosassa. Se yltää noin 220 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin metriä meren pinnan yläpuolella. Suhteelliset korkeuserot viiden kilometrin säteellä hankealueesta ovat suuret, sillä Saarijärven pinnasta hankealueen korkeimmalle kohdalle on korkeuseroa reilut 100 metriä. Hankealuetta ympäröi lähes joka suunnassa vähintään kilometrin levyinen metsävyöhyke. Hankealueen ympärillä on paljon pienehköjä järviä. Lähin niistä on hankealueen pohjoispuolelle sijoittuva pitkänomainen Suolikko, josta on lähimmillään etäisyyttä noin 1,4 kilometriä voimaloille. Viljelyalueita on melko vähän. Isoimmat pellot löytyvät Kolkanlahden rannalta. Asutusta löytyy rannoilta, teiden varsilta ja viljelyalueiden yhteydestä. Topografiassa ja maisemakuvassa ylipäätänsä on jossain määrin havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus. Kohdenro 380 Leuhun ala-aste sijoittuu lähimmillään noin 11,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Leuhun koulu sijaitsee Pajupuron maantien varressa. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1923 mutta oma koulurakennus saatiin vasta vuonna Koulun piirustukset on laatinut rakennusmestari Jalmari Kuronen jo vuonna Rakennus on puolitoistakerroksinen, satulakattoinen ja vaakavuorattu hirsirakennus. Siinä on kaksi avokuistia ja kuusi- sekä kahdeksanruutuiset ikkunat. Koulu edustaa ajalleen tyypillistä pelkistettyä klassismia, jossa näkyy 1940-luvun vaikutus. Pihapiirissä on lisäksi tyyliltään klassinen talousrakennus ja pieni saunarakennus. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 379 Lehtolan seurantalo sijoittuu lähimmillään runsaan 12 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lehtolan nuorisoseura perustettiin vuonna Seurantalo valmistui Keski- Suomen maanviljelysseuran rakennusmestari K. A. Korjan piirustusten mukaan

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (14) 3.2 Maisemakuva Hankealue sijoittuu talousmetsävyöhykkeelle, jota on osittain hakattu. Hankealueelle sijoittuu kaksi lampea sekä joitakin soita ja soistumia. Alueella on myös jonkin verran metsäautotiestöä. Itse hankealue on maisemakuvaltaan varsin tavanomainen. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, on maisemakuvalle tunnusomaista mäkisyys ja sen myötä suuret korkeusvaihtelut sekä lukuisat vesistöt. Enintään viiden kilometrin säteelle sijoittuvat järvet ovat pääsääntöisesti kooltaan melko pieniä lukuun ottamatta (isoa) Saarijärveä, joka sijoittuu vain Kolkanlahden osalta vyöhykkeeseen. Peltoja on melko vähän. Suurimmat niistä löytyvät Saarijärven Kolkanlahden ympäriltä. Peltojen ja järvien yli avautuvat hienot näkymät ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Kolkanlahden ympäristössä maiseman pienipiirteisyys tekee siitä muutosten sietokyvyltä heikohkon. Muulta osin viiden kilometrin säteellä hankealueesta on varsin peitteistä ja maisemakuva on monin paikoin sulkeutunut. Alueelta löytyy joitakin viehättäviä tieosuuksia, jolta avautuu hienoja ja vaikuttavia näkymiä ympäristöön. Tällaisia tieosuuksia löytyy lähinnä Kolkanlahdesta. Maisemakuvallisesti edustavimmat alueet sijoittuvat kaavaillun tuulivoimapuiston eteläpuolelle Kolkalahden ympäristöön sekä pohjoispuolelle Suolikkojärven rannalle. Osa tarkastelualueen hienoista näkymistä avautuu tuulivoimapuistoalueesta poispäin. Muutamia tärkeitä näkymiä avautuu kuitenkin myös hankealueen suuntaan. Niistä mainittakoon näkymät Kolkanniemestä ja paikoin Kolkanlahden rannalta sekä Suolikko-järven pohjoisrannalta, jonne sijoittuu loma-asutusta. Näkymä Suolikkojärven rannalta kohti suunniteltua tuulivoimapuistoa 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Näkymä Iso-Löytänän lounaispuolelta kohti suunniteltua tuulivoimapuistoa Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden

10 9 (14) näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 170 x 5 metrin suuruiselta alueelta. 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Suolikko järveltä, (pieneltä) Saarijärveltä ja (isolta) Saarijärveltä sekä näiden sopivasti suuntautuneilta rannoilta. Voimaloita näkyy myös Kolkanlahtea ympäröiviltä pelloilta sekä pienemmiltä lähiympäristön järviltä tai lammilta, kuten Peukalolammelta, Pirttijärveltä, Saariselta ja Mätäsjärveltä. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen lähiympäristössä (<5 km) sijaitsee melko runsaasti loma-asutusta, yksi varsinainen asutuskeskittymä sekä muulta osin harvakseltaan asutusta. Asutusta on keskittynyt Kolkanlahden ympäristöön hankealueen eteläpuolelle. Loma-asutusta on eniten järvien rannoilla. Noin 1,4 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista sijoittuvan Suolikon pohjoisrannalta sekä pienen Saarijärven itärannalta käsin (etäisyyttä alle neljä kilometriä) voimalat tai osa niistä näkyy hyvin. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuinkiinteistöjä lähinnä Kolkanlahdessa ja lomakiinteistöjä lähinnä Suolikon ja pienen Saarijärven itärannalla sekä Saarisen länsirannalla pari lomarakennusta ja Mätäsjärven pohjoisrannalla yksi lähialue -vyöhykkeellä. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta jonkin verran kiinteistöjä, joihin tuulivoimaloita näkyy, tavallisesti muutama kerrallaan yhteen katselupisteeseen. Suolikon pohjoisrannalla useiden lomakiinteistöjen ranta- tai piha-alueelle näkyvät kaikki voimalat. Lähin varsinainen tiheämpi asutuskeskittymä on Saarijärven keskustaajama, joka sijoittuu lähimmillään (Koiralammen ja Mustikkakorven osalta) vajaan kuuden kilometrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Saarijärven keskustan ytimeen on sen sijaan matkaa noin kahdeksan kilometriä. Näkymäanalyysin mukaan ainakaan keskustaajaman pohjoispuoliskolta eikä Koiralammen tai Mustikkakorven alueilta ole näköyhteyttä voimaloille. Paikallisesti tarkasteltuna tuulivoimapuistoalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle sijoittuu Kolkanlahden kulttuurimaisema, joka on maakunnallisella tasolla merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY1993) ja ehdolla myös osaksi uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluerajausta. Vyöhykkeelle sijoittuu myös maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Saarijärven metsäoppilaitos. Kolkanlahden kulttuurimaisema-alueelta on monin paikoin näköyhteys voimaloille. Voimaloita näkyy erityisesti arvoalueen vesiosuudelle mutta myös alueen luoteisja lounaisosiin. Lähimmillään etäisyyttä näkymäalueelta voimaloille on noin 4,2 kilometriä. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, että maa-alueella pääkatselusuunta on tavallisesti järvelle voimaloista poispäin. Toki esimerkiksi Lehtolantiellä lännestä itään liikuttaessa, voimaloita ei voi välttyä näkemästä. Kokonaisuudessaan arvoalueeseen kohdistuva vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Paikallisesti vaikutus voi olla tätä voimakkaampi. Metsäoppilaitokselta ei ole näköyhteyttä voimaloille. Lähin muinaisjäännös sijoittuu noin 3,3 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta eikä sille aiheudu häiriötä. Välialueella (5-12 km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti ja neljä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Saarijärven reitin kulttuurimaisemat on valtakunnallisesti arvokas laaja maisemaalue, jota on ehdotettu laajennettavaksi tuulivoimapuiston suuntaan. Maakunnallisia kohteita on seuraavasti: Rahkola, Länsi-Kalmarin alue, Pajupuro ja Aho-Vastinki. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä löytyy kaksi: Kolkanniemen pappila ja Saarijärven vanha osa. Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sijoittuu vyöhykkeelle suuri määrä: Saarijärven kirkko ympäristöineen (RKY1993), Iso-Ahola, Päiväkummun päiväkoti

11 10 (14) ja kansalaisopisto, Sivula, Kallioniemi, Pajuniemi, Riekonkoski-Taipaleenlahti, Rahkolan kylän raitti, Juhola, Leuhun ala-aste, Lehtolan seurantalo ja Heinäjoen museosilta. Useista välialueelle sijoittuvista kohteista ei ole lainkaan tai kunnollista näköyhteyttä voimaloille. Joidenkin laajempien alueiden tiettyihin osiin näkyy jossain määrin voimaloita. Etäisyyttä on kuitenkin monesti sen verran paljon, etteivät voimalat enää erityisemmin häiritse maisemakuvassa. Kriittisimpiä kohteita tässä etäisyysvyöhykkeessä ovat Kolkanniemen pappila, Saarijärven reitin kulttuurimaisemat sekä Rahkola. Näkymäanalyysin mukaan koko Kolkanniemen arvoalueelle näkyisi voimaloita. Ilmakuvatarkastelu kuitenkin osoittaa, että pappilan välittömässä läheisyydessä on puustoa ynnä muuta kasvillisuutta, mikä suurella todennäköisyydellä estää näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan itse rakennukselta ja välittömästä pihapiiristä. Sen sijaan piha-aluetta ympäröiviltä pelloilta ja osin pappilalle johtavalta kujanteelta voimaloita näkyy. Kujanteen varrella on myös paikoin kasvillisuutta estämässä näkymiä. Rannan puustovyöhyke voi myös jossain määrin estää näkymiä tuulivoimaloille. Pappilaalueeseen kohdistuva vaikutus on kohtalainen. Saarijärven reitin kulttuurimaisemissa voimaloita näkyy lähinnä itäisen haaran vesiosuudelle. Läntinen haara jää sen verran syvään painanteeseen, ettei voimaloita näy vesialueelle eikä rannoille. Myös itäisen haaran rannat ovat pääosin suuntautuneet siten, ettei näköyhteyttä juuri synny. Heinäniemi tekee poikkeuksen. Etäisyyttä itäisen haaran näkymävyöhykkeeltä voimaloille on lähimmillään lähes 10 kilometriä ja Heinäniemestä vielä huomattavasti enemmän. Vaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Mikäli maisema-alueen laajentamisehdotus hyväksytään, vaikutukset voimistuvat selvästi etäisyyden pienentyessä ja näkymäalueen laajentuessa koskemaan suurta osaa Saarijärven arvoalueeseen kuuluvasta vesialueesta ja ranta-alueita Lintuniemessä ja Kolkanlahden ympäristössä. Myös pohjoiselta laajentumisalueelta Kalmarinselän ympäristöstä näkyy voimaloita tietyiltä peltoalueen osilta. Pohjoisilta näkymäalueilta on etäisyyttä lähimmillään noin 8,5-9 kilometriä. Rahkolan maisema-alueella voimaloita näkyy lähinnä vesialueille mutta myös jossain määrin oikein suuntautuneille rannoille ja rantapelloille. Näkymäalueen pohjoisosista on matkaa voimaloille lähimmillään noin kahdeksan kilometriä. Etelämpää etäisyyttä kertyy pari kilometriä lisää. Etäisyydestä johtuen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan Rahkolan osalta melko vähäisiksi. Alueelle näkyy myös entuudestaan masto. Yhteenveto maisemavaikutusten merkittävyydestä kokonaisuudessaan Maiseman sulkeutuneisuudesta johtuen melko suurella osalla tuulivoimapuistoa ympäröivistä lähialueista vaikutuksia ei joko aiheudu lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Avomaisemien tai järville, tuulivoimapuiston suuntaan, suuntautuvien maisemien kannalta vaikutukset ovat yleisesti ottaen korkeintaan kohtalaisia. Poikkeuksen tekee Suolikko, jonka pohjoisrannan loma-asutuksen maisemakuvalle koituu vähintään kohtalaista haittaa. Pohjoisin voimala on sen verran hallitseva, että vaikutus lähentelee paikoin merkittävää. Myös isolla Saarijärvellä ja Mätäsjärven pohjoisosissa vaikutukset ovat pakoin vähintään kohtalaisia. Arvoalueista eniten vaikutuksia aiheutuu Kolkanlahden kulttuurimaisema-alueelle, Kolkanniemen pappilalle sekä Saarijärven reitin kulttuurimaisemille, erityisesti siinä tapauksessa, mikäli laajennusehdotus hyväksytään. Nykyisellä aluerajauksella vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Edellä mainittujen arvoalueiden osalta vaikutukset ovat kokonaisuudessaan kohtalaista luokkaa. Voimaloita ei kuitenkaan näy kaikkialle alueilla, eivätkä ne ole näkyessään erityisen hallitsevia. Paikallisesti vaikutukset voivat olla voimakkaampia. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Myös jokunen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja muutamia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sijoittuu kaukoalueelle. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä.

12 11 (14) 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Valokuvasovite nro 1 Valokuvasovite on Suolikon pohjoisrannalta kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Kaikki viisi voimalaa näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa. Kahdesta voimalasta näkyy yli puolet voimalatornin pituudesta, yhdestä vajaa puolet ja lopuista kahdesta selvästi alle puolet voimalatornin pituudesta. Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu varsin paljon voimaloiden rakentamisen myötä. Melko luonnontilaista muistuttava eteläranta saa teknologisia piirteitä voimaloiden ilmestyessä taustalle. Voimalat istuvat suhteellisen hyvin maisemaan, vaikka yksi niistä (kuvassa eniten oikealla oleva) hallitseekin sitä voimakkaasti. Jos kyseinen voimala olisi matalampi, se ei häiritsisi niin paljoa. Järven loma-asutuksen maisemakuvan kannalta muutos on lähinnä tuosta pohjoisimmasta voimalasta johtuen sen verran suuri, että vaikutus lähentelee merkittävää. Valokuvasovite nro 2 Valokuvasovite on Lähteenmäentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 1,7 kilometriä. Kaikki voimalat jäävät katveeseen peltoa kehystävän reunapuuston taakse. Maisemaan ei kohdistu vaikutusta lainkaan. Valokuvasovite nro 3 Valokuvasovite on Saarilammen rannalta. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,4 kilometriä. Voimalat jäävät lähes kauttaaltaan katveeseen lampea ympäröivän puuston taakse. Ainoastaan yhdestä voimalasta näkyy huippu ja kahdesta hieman roottorin lapaa. Vaikutus jää vähäiseksi. Valokuvasovite nro 4 Valokuvasovite on Iso-Löytänän Kaihlalahdelta. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 8,8 kilometriä. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi taustalla näkyvän metsän taakse piiloon. Yksi voimaloista jää lisäksi rantapuuston taakse katveeseen. Kolmesta voimalasta näkyy huippu ja yhdestä vähän roottorin siipeä tähän katselupisteeseen. Kuvassa näkyvän loma-asunnon edustalta voimalat oletettavasti näkyvät hieman paremmin, kun yksi niistä ei jää rantapuuston latvuksien taakse piiloon. Siitäkin huolimatta valtaosa voimaloiden pituudesta jää metsän taakse katveeseen. Voimalat eivät enää tältä etäisyydeltä hallitse maisemakuvassa. Vaikutus jää vähäiseksi.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näkymäanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet numeroituina 12 (14)

14 13 (14) Valokuvasovite nro 1 (yllä) ja nro 2 (alla).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valokuvasovite nro 3 (yllä) ja nro 4 (alla). 14 (14)

16 Liitekartta

17

Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (14) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409

Lisätiedot

Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Holingonvuoren tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (16) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409

Lisätiedot

Hautakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Hautakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KINNULAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Koiramäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Vihisuon tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (10) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Hallakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KYYJÄRVEN KUNTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (11) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (23) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001,

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavojen yhteisvaikutusten maisemaselvitys

Ilosjoen ja Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavojen yhteisvaikutusten maisemaselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA, VIITASAAREN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (24) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

Tuulivoima ja maisema

Tuulivoima ja maisema Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

Liite X. Humppilan ja Urjalan tuulivoima-alueiden yleiskaavat

Liite X. Humppilan ja Urjalan tuulivoima-alueiden yleiskaavat Liite X Kuvat 1-8, 11-14 ja 29-35 on tehty kaavasuunnitelmien mukaisilla tuulivoimaloiden sijoittelusuunnitelmilla. Kuvat 9-10 ja 15-28 ovat yva-selostuksen kuva-aineistoa ja näissä kuvissa esiintyy Urjalan

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

Havainnekuvien valokuvien ottopaikat.

Havainnekuvien valokuvien ottopaikat. Mäkikankaan tuulipuisto 1 Havainnekuvien valokuvien ottopaikat. Kuvasovitteiden pohjina olevat valokuvat on otettu maastokäynnin yhteydessä digitaalisella kameralla, jossa on GPS-paikannin. Valokuvien

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 3

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 3 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 3 - maisemaselvitys 1 (11) Riikka

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö

Tuulivoima ja kulttuuriympäristö Tuulivoima ja kulttuuriympäristö SEMINAARI, MUSEOVIRASTO, 7.5.2013 VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ - KOMMENTTIPUHEENVUORO Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK, YKS/445

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Maisemaselvitys Misskärrin tuulivoimahankkeelle

Maisemaselvitys Misskärrin tuulivoimahankkeelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAALERITEHDAS OY Maisemaselvitys Misskärrin tuulivoimahankkeelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19596 Misskärr - maisemaselvitys 1 (16) Riikka Ger FCG Suunnittelu

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Punkalaitumen Isosuo Maisemarakenne. 20 km. 15 km. 10 km. 6 km. 3 km. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 10.6.2015/TL

Punkalaitumen Isosuo Maisemarakenne. 20 km. 15 km. 10 km. 6 km. 3 km. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 10.6.2015/TL Maisemarakenne 2 km Etäisyysvyöhyke suunnitelluista tuulivoimaloista Korkeuskäyrä, metriä 75 11 Kuva 1. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä. 5 Maisema-analyysi 2 km Kellotapuli Maiseman solmukohta

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO

NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY NIVALAN KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 1 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija kulttuuriympäristöt ja rakennustutkimus 8.12.2008 Sivu 1 (13) Kuva: Likopellon tila on Rahkolan kantatiloja ja perinteikkyydessään alueelle ominainen näky

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 1 (11) Riikka

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 Lausuntojen vastineet, 1 (4) Sisällysluettelo 1 Pääesikunta, logistiikkaosasto...

Lisätiedot

Kuva 6 Sovitekuva Punkalaitumelta hankealueen suuntaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 16 km.

Kuva 6 Sovitekuva Punkalaitumelta hankealueen suuntaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 16 km. Kuva 6 Sovitekuva Punkalaitumelta hankealueen suuntaan. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 16 km. Kuva 7 Teknisesti lähennetty kuva edellisestä sovitekuvasta (kuva 6). Kuva 8 Rautalankamalli sovitekuvasta

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT

Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 2: HAVAINNEKUVAT Kuva H. Näkymä Ruotsin puolelta Bäckestasta kohti Reväsvaaraa. Kuvassa esitettyjen tuulivoimaloiden napakorkeus on 150

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

22 Metsähallitus ja Fortum Power and Heat Oy:

22 Metsähallitus ja Fortum Power and Heat Oy: 22 Metsähallitus ja Fortum Power and Heat Oy: Tällä alueelle näkyvät myös vaihtoehdon eteläisimmät voimalat, joskin puusto rajoittaa näkyvyyttä. Puuston vaihtelevuuden ja olemassaolevien maisemaelementtien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

VAALAN NAULAKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

VAALAN NAULAKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 1 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Tuulivoiman sijoittaminen Etelä-Savon arvotettujen maisema-alueiden näkymäalueilla

Tuulivoiman sijoittaminen Etelä-Savon arvotettujen maisema-alueiden näkymäalueilla 07.03.2012 Tuulivoiman sijoittaminen Etelä-Savon arvotettujen maisema-alueiden näkymäalueilla Leena Lahdenvesi-Korhonen MKN Maisemapalvelut ProAgria Etelä-Savo 1 Sisällysluettelo 1. Tausta... 3 2. Johdanto...

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 28.07.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M /MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot