POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TEKNOLOGIASTRATEGIA

Transkriptio

1 POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TEKNOLOGIASTRATEGIA V A A S A N Y L I O P I S T O L E V Ó N - I N S T I T U U T T I 1

2 Julkaisija: Vaasan yliopiston Levón-instituutti, Puuvillakuja 8, Vaasa. Tilaaja: Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus / TEKES. Toteutus: Levón-instituutti yhdessä Technobothnian/ Tutkimuskeskus Conradi Oy:n kanssa. Teksti: Arttu Vainio (Levón-instituutti), Tauno Kekäle ja Antti Rinta-Knuuttila (Conradi). Painos: 800 kpl. Painopaikka: Kirjapaino Fram. Kuvat: Arttu Vainio, sivun 19 kuva Mervi Kontturi/Muova. Taitto: Merja Kokko/ Levón-instituutti. 2

3 Sisältö TEKNOLOGIASTRATEGIAN TAVOITTEET... 4 Strategia, teknologia ja teknologiastrategia... 4 Kehittämispanosten suuntaaminen... 4 Teknologiastrategiatyön toteuttaminen... 6 TOIMIALAKOHTAINEN KUVAUS... 7 Energia ja ympäristö... 8 Kemian- ja muoviteollisuus sekä veneteollisuus Metalli- ja konepajateollisuus Mekaaninen puuteollisuus Elintarviketeollisuus ICT Informaatio- ja kommunikaatioteknologia Elektroniikkateollisuus ja sähkötekninen teollisuus Inhimilliset resurssit human resources Muita avainteknologioita YDINTEKNOLOGIOIDEN VALINTA Valintaperusteet Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan keskeisimmät teknologiat POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA VUOSINA LIITTEET

4 TEKNOLOGIASTRATEGIAN TAVOITTEET Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategian avulla ohjataan seudun yritystoiminnan tulevaa kehitystyötä. Siinä kuvataan maakuntien tuotannon ja teknologian nykytilaa sekä arvioidaan tulevaa kehitystä. Teknologiastrategian avulla pyritään kehittämispanosten suuntaamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Näin lisätään toimenpiteiden tehoa sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan menestymismahdollisuuksia ydinosaamisalueillaan. Tämän työn on tilannut TEKES ja sen ovat toteuttaneet Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja Tutkimuskeskus Conradi Oy. Työtä on koordinoinut sille nimetty ohjausryhmä (liite 2). Strategia, teknologia ja teknologiastrategia Strategia on yrityksen tai muun toimijan tulevaisuutta koskeva näkemys ja toimintasuunnitelma, joka kattaa useamman vuoden mittaisen ajanjakson ja antaa toiminnalle selkeät suuntaviivat. Sen laatimiseksi selvitetään toimijan nykytila, ennakoidaan toimintaympäristön muutoksia ja asetetaan toiminnalle selkeät tavoitteet. Strategiassa määritellään olennaisimmat työkalut, joita tavoitteen saavuttamiseksi käytetään. Se vastaa kysymyksiin mistä, minne ja miten. Teknologia tarkoittaa laajasti ymmärrettynä tekniikan ja osaamisen kokonaisuutta, ei pelkästään eri tekniikoiden summaa. Teknologian kehittäminen tarkoittaa teknisten valmiuksien ja osaamisen kehittämistä. Korkeatasoisen tuotteen valmistaminen edellyttää useiden eri teknologioiden hallintaa ja monien eri toimijoiden yhteistyötä. Teknologiastrategia on pitkän aikavälin suunnitelma teknologisten valmiuksien kohottamiseksi. Se ottaa huomioon toiminnan lähtökohdat, tarkastelee kehittämismahdollisuuksia, asettaa selkeät toiminnalliset tavoitteet sekä ohjaa resurssien käyttöä. Teknologiastrategiaa käytetään päätöksenteon tukena. Sen tuoma suunnitelmallisuus lisää käytettävien panostusten tehoa ja helpottaa asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä. Kehittämispanosten suuntaaminen Maailmantalous perustuu erikoistumiseen ja toimivaan kaupankäyntiin. Tuotanto keskittyy sinne, missä sille on parhaat edellytykset. Keskittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi ilmasto, luonnonvarat, infrastruktuuri, tuotannolliset perinteet ja teknologinen taso sekä koulutus ja muut osaamiseen vaikuttavat tekijät. Osaamiseen liittyvien tekijöiden merkitys on kasvanut samalla kun luonnonolosuhteet ovat menettäneet merkitystään. TOIMINTAYMPÄRISTÖ V NYKY- TILA I S I O Strategiatyössä selvitetään toimijan nykytila, asetetaan tavoitetila (visio) ja suunnitellaan keinoja, joilla asetettuun tavoitteeseen päästään. 4

5 Teknologinen kehitys on alueellisesti kasautuvaa. Kansainvälisessä kilpailussa alueelliset kehittämispanokset kannattaa suunnata tukemaan kehitystä sellaisissa teknologioissa, joille on luontaisia kehittymisedellytyksiä. Tuotannon keskittyminen on kertautuvaa. Kerran hankittu teknologinen osaaminen kerryttää samalle alueelle lisää osaamista ja parantaa edelleen alueen kilpailukykyä verrattuna muihin alueisiin. Kerran saavutettu merkittävä asema jollakin osaamisen alueella houkuttelee kilpailevia saman alan yrityksiä sekä alihankintayrityksiä, jotka laajentavat osaamisen pohjaa ja vahvistavat alueen asemaa entisestään. Salon tai Oulun elektroniikkateollisuus, Detroitin autoteollisuus ja Sveitsin kelloteollisuus ovat hyviä esimerkkejä tästä kehityksestä, mutta maailmalla on lisäksi satoja ellei tuhansia vähemmän tunnettuja tuotannon keskittymiä, jotka hyödyntävät samoja keskittymisen etuja. Kehittämistyötä kannattaa suunnata sellaisiin teknologian aloihin, joilla jo on merkittäviä vahvuuksia ja tämän vuoksi myös luontaisia menestymisen edellytyksiä. Samoin panoksia kannattaa suunnata sellaisiin toimintoihin, jotka tukevat näiden ydinalojen kehittymistä. Kehittämispanostusten tehoa voidaan lisätä niiden tarkalla kohdentamisella, mikä puolestaan edellyttää pidemmän aikavälin tavoitteet yksilöivää ja toimintaympäristön huomioon ottavaa suunnitelmaa eli strategiaa. Tuotannon alueelliset keskittymät kasvavat joidenkin tuotteiden, teknologioiden ja toimialojen ympärille. Useimmiten kysymys on monien yritysten muodostamasta suunnittelun, tuotannon, alihankintojen ja muiden asiakassuhteiden monimutkaisista verkoista, joissa eri tekijöillä on omat roolinsa. Yleensä kysymyksessä on tuotantoketju, jonka menestys perustuu joihinkin keihäänkärkiteknologioihin ja niiden hallintaan. Koko ketju on riippuvainen näiden keihäänkärkien menestyksestä ja edelleen kehittämisestä. Silti on huomattava, että keihäänkärjet tarvitsevat tuekseen muita teknologioita. Niitä tarvitaan valmiiden lopputuotteiden aikaansaamiseen ja edelleen kehittämiseen. Menestyäkseen maailmanmarkkinoilla tuotteen on oltava teknisesti huipputasoa. Tämä vaatii sen suunnittelijoilta ja valmistajilta korkeatasoista teknologiaa, mutta se edellyttää kehittymisvalmiuksia myös esimerkiksi komponenttien valmistajilta ja toimittajilta. Usein nämä toiminnot rakentuvat lähelle keihäänkärkiteknologiat hallitsevia yrityksiä. Siten yhden tuoteryhmän tai toimialan ympärille syntyy teknologisesti eritasoisten ja eri aloilla toimivien yritysten kokonaisuus. Kasvun kasautumisen lainalaisuuksien vuoksi tällaisilla kilpailukykyisillä osaamiskeskittymillä on taipumus laajentua ja lisätä koko niiden toiminta-alueen kasvumahdollisuuksia samalla kun ne parantavat omaa kilpailukykyään. Liitännäisteknologiat Keihäänkärjet Avainteknologiat Teknologiapyramidi. Keihäänkärkituotteet tai teknologiat ovat uusia ja niillä on kasvavat markkinat. Avainteknologiat ovat joko kasvavilla tai kypsillä markkinoilla olevien tuotteiden valmistukseen liittyviä teknologioita. Liitännäisteknologiat ovat tuotannon kannalta olennaisia tukiteknologioita. Useimpien tuotteiden valmistaminen vaatii eri tasoisten teknologioiden yhdistämistä: avain- ja liitännäisteknologiat tarjoavat tarvittavan perusosaamisen ja keihäänkärkiteknologiat sen lisäarvon, joka varmistaa tuotteen kilpailukyvyn markkinoilla. 5

6 Teknologiastrategiatyön toteuttaminen Teknologiastrategiatyö toteutettiin joulukuun 2001 ja maaliskuun 2002 välisenä aikana. Siihen liittyvät tiedot kerättiin tätä tarkoitusta varten järjestettyjen toimialakohtaisten sidosryhmätapaamisten, aiemman kirjallisen aineiston ja asiantuntijahaastatteluiden avulla. Sidosryhmätapaamiset järjestettiin organisaatiotyypeittäin tammikuussa Niihin kutsuttiin yhteensä 120 henkilöä, jotka edustivat: rahoitusalaa (pankit, riskirahoittajat), alueen yrityksiä (teollisuus, palvelualat), aluehallintoa, työelämän asiantuntemusta (työmarkkinajärjestöt, työhallinto), korkeakouluja ja oppilaitoksia sekä tutkimuslaitoksia ja kehitysyhtiöitä. Tapaamisissa (osallistujat liite 1) koottiin toimijoiden näkemyksiä alueen kehittämisen kannalta olennaisimmista asioista. Tavoitteena oli saada arvioita alueen keskeisimmistä teknologioista ja toimialoista tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Lisäksi asiantuntijoita pyydettiin oman näkemyksensä mukaan nimeämään teknologioita, joiden varaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan tulevaisuutta tulisi ensi sijassa rakentaa. Työn tueksi saatiin kirjallista materiaalia alueen eri toimijoilta ja teknologiastrategian laatimisen tekniikkaan liittyen myös alueen ulkopuolelta. Helmikuussa 2002 tehdyillä asiantuntijahaastatteluilla tarkannettiin työn aiemmissa vaiheissa saatua kuvaa. Lisäksi teknologiastrategian toteuttamiseen osallistui muitakin toimijoita omissa toimialakohtaisissa tapaamisissaan. Näkemyksiä täsmennettiin edelleen strategiatyön ohjausryhmän (liite 2) tapaamisissa ja tutkimusryhmän keskinäisessä yhteydenpidossa. Kootun aineiston perusteella määriteltiin ne keskeiset teknologiat, joiden varaan alueen tulevaa kehitystä voidaan rakentaa. Strategiatyön tulokset on raportoitu toimialakohtaisesti. Joillakin toimialoilla on useita merkittäviä keihäänkärkiteknologioita liitännäistoimintoineen. Vastaavasti joitakin merkittäviä teknologioita hyödynnetään useilla eri toimialoilla. Teknologioiden kytkeminen eri toimialoihin johtaa lievään toistoon, mutta helpottaa kokonaisuuden kuvaamista ja ymmärtämistä. Toimialakohtaisen tarkastelun jälkeen esitetään koko aluetta koskeva synteesi, jossa on yksinkertaistaen esitetty Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategiatyön ydin: vastaus kysymykseen mitkä ovat niitä teknologioita, joiden varassa alueen kehitystä voidaan tämän teknologiastrategian mukaan edistää. Energia- ja ympäristöalan sekä kemianteollisuuden toimialakokonaisuudet on esitetty ennen muita aloja, koska niiden merkitys ja laajuus on todettu jo aiemmin tehdyissä osaamiskeskussuunnitelmissa. Yksinkertaistavan esitystavan vaarana on, että joidenkin alojen korkealuokkaiset ja paikallisesti merkittävät teknologiat jäävät ottamatta huomioon. Jokin niistä saattaa tulevaisuudessa johtaa nopeasti kasvavan osaamiskeskittymän syntymiseen. Tässä raportissa on kuitenkin pyritty nostamaan esiin kaikki sellaiset teknologiat ja niihin perustuvat tuotannolliset keskittymät, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan tulevaan kehitykseen. Teknologiastrategian on oltava yksinkertaistava ja olennaisimpiin asioihin keskittyvä. Sen tulee osoittaa ne keskeisimmät teknologiat, joihin keskittyminen edesauttaa alueen ja sen yritysten menestystä pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi kaikki paikallisesti tai yrityskohtaisesti merkittävät teknologiat eivät saa tässä raportissa ansaitsemaansa huomiota. 6

7 TOIMIALAKOHTAINEN KUVAUS Toimialat, joiden kautta teknologioita tarkastellaan, ovat energia ja ympäristö, kemianteollisuus ja muoviteollisuus sekä veneteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus, mekaaninen puuteollisuus, elintarviketeollisuus, tietotekniikka ja tietoliikenne (ICT) sekä elektroniikkateollisuus ja sähkötekninen teollisuus (ET) inhimilliset resurssit, human resources (HR) Tämä toimialajako ei noudata suoraan perinteisiä toimialajakoja, vaan se on muokattu Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan olosuhteita vastaavaksi. Tavoitteena on kuvata tuotannollisia, samankaltaisia teknologioita hyödyntäviä kokonaisuuksia. Jaossa voidaan puhua yhtä hyvin teknologiakokonaisuuksista kuin toimialoista. Edellä esitetyssä jaossa kuvatuista toimialoista viisi ensimmäistä ovat itsenäisiä ja toisistaan pääosin riippumattomia (kuva alla). Kolme viimeistä taas ovat edellisten kehitystä tukevia toimintoja, toimialoja tai teknologioita. Ne tuottavat kaikille toimialoille niiden tarvitsemaa erikoisosaamista ja edellytyksiä kehittää tuotteiden laatua ja ominaisuuksia. ICT ET HR Energia ja ympäristö Kemian- ja muovi- sekä veneteollisuus Metalli- ja konepajateollisuus Mekaaninen puuteollisuus Elintarviketeollisuus Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan keskeisimmät toimialat. Viittä ydintoimialaa tukevat kolme tärkeää tukitoimintoa, joiden kehitys vaikuttaa kaikkien ydintoimialojen kehitykseen. Suuri osa yritysten tuotteiden kilpailukyvystä ja teknologiasta syntyy tukitoimintojen kautta. Ydintoimialojen kehitys edellyttää menestystä ICT:n, elektroniikan ja inhimillisten resurssien kehittämisessä 7

8 Energia ja ympäristö Energiaosaaminen ja ympäristöasioiden hallinta on tässä tarkastelussa liitetty samaan toimialaan. Niillä on paljon yhteisiä tekijöitä ja niihin sisältyvän osaamisen kautta voi syntyä yksi alueen tärkeimmistä tulevan menestyksen tekijöistä. Alalla on ollut oma osaamiskeskuksensa ja ehdotus uudeksi seuraavan ohjelmakauden Länsi-Suomen osaamiskeskuksen määrittelyksi on puhtaan energian taloudellisen tuotannon, energian siirron ja käytön osaamiskeskus. Yksi sen tavoitteista on kansainvälisen tason tutkijaryhmän perustaminen. Energiateknologia on yksi Vaasanseudun merkittävimmistä työllistäjistä ja viennin vetureista. Alihankkijoineen alan on arvioitu työllistävän noin henkilöä ja sen viennin arvo on noin miljardi euroa vuodessa. Energia- ja ympäristöalan kehityksessä yhä suurempaan rooliin nousevat energia-alan laitteiden ohjausjärjestelmät, jotka mahdollistavat tämän vanhan teknologian käytön uudet tehokkaammat ja ympäristöystävällisemmät sovellutukset. Esimerkiksi varsinaisen moottoriteknologian ei odoteta kehittyvän yhtä nopeasti kuin siihen liittyvien tietotekniikan ja tietoliikenteen sovellusten. Parhaat kehittymismahdollisuudet onkin nähty olevan näiden uudempien teknologioiden kehittämisessä. Toimintojen etähallintaa ja päästöjen hallintaa pidetään myös keskeisinä kehittämisen kohteina. Keihäänkärkiteknologioiksi nähdään edelleen kehittyvät ympäristöystävälliset energiateknologiat (mm. tuuli- ja bioenergia), hajautetun energiantuotannon verkkoonkytkeminen, energiantuotannon ja jakelun ohjaus- ja säätöjärjestelmät sekä energiajärjestelmien uudet kommunikaatioteknologiat. Jo nykyisinkin tärkeiden tietoliikenteen ja tietotekniikan sovellutusten sekä sähkönjakeluautomaation merkityksen nähtiin tulevaisuudessa kasvavan. Avainteknologioina alalla pidetään perinteisempää osaamista moottoriteknologiaa yms. joka muodostaa tuotannon rungon, vaikka hyvien kilpailuasemien säilyttämisessä tarvitaankin uusien teknologioiden hallitsemista. Avainteknologian asemassa ovat automaatiotekniikka sähkötekniikan sovelluksissa, diesel- ja kaasumoottoritekniikat, etädiagnostiikka ja kauko-ohjaus, koulutusteknologiat ja verkko-opetus, mallintaminen, simulointi ja animointi, sähkökoneet (generaattorit, moottorit, muuntajat), sähkönjakeluverkot, taloustieteet sähkönjakelun sovelluksissa (sähkömarkkinat ja reaaliaikainen hinnoittelu) tehoelektoniikka ml. taajuusmuuttajatekniikka, tietoliikennetekniikka ja tietotekniikka. 8

9 Liitännäisteknologioista merkittäviä ovat esimerkiksi sulautetut järjestelmät ja ohutlevytekniikka sekä ympäristöystävälliseen energiaan liittyen biomateriaalien kerääminen. Liitännäisteknologioista jotkut saattavat muuttua yritysten keihäänkärjiksi riippuen teknisen kehityksen suunnasta ja markkinoiden kehityksestä. Liitännäisteknologioita energia- ja ympäristöalalla ovat sulautetut järjestelmät, ohutlevytekniikka, biomateriaalien hyödyntämisen tekniikat, mekaniikka, aerodynamiikka, elektroniikka, konetekniikka, termodynamiikka, matematiikka (numeerinen ja optimointi), sähkömagnetiikka, teollisuusprosessit, suojaustekniikka ja mahdollisesti nousevana alana pintakäsittelymenetelmät. Alueella on tuhansia energiantuotantoon sekä sen siirtoon, käyttöön ja tuotannonohjaukseen liittyviä työpaikkoja. Alan tuotannosta valtaosa menee vientiin ja tuotannon määrä on kasvanut nopeasti koko 1990-luvun ja edelleen 2000-luvun alussa. Alan tuotekehitys perustuu voimakkaasti tietotekniikan sovellusten kehittämiseen. 9

10 Kemian- ja muoviteollisuus sekä veneteollisuus Alueen merkittävimmät kemianteollisuuden yritykset sijaitsevat Keski-Pohjanmaalla, vaikka ala on merkittävä myös Vaasan seudulla. Lisäksi muiden toimialojen suurista yrityksistä monet hyödyntävät tuotannossaan kemian osaamista. Alueella on lukuisia pienempiä yrityksiä, joiden toiminnassa kemianteknologialla on merkittävä osuus. Polymeerikemian osaamista hyödyntävät muovi- ja veneteollisuus. Tämän vuoksi nämä toisistaan jonkin verran poikkeavat toimialat on tässä yhteydessä liitetty samaan tarkasteluun. Kemianteollisuuden ja muoviteollisuuden tulevina keihäänkärkiteknologioina ovat uusien raaka-aineiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen perustuvat teknologiat. Niitä ovat pitkälle räätälöityjen tuotteiden valmistusteknologiat, erityispuhtaiden metallien ja metallisuolojen tuotantoteknologiat ja polymeerien valmistusteknologia. Avainteknologioita kemianteollisuudessa ovat vahva peruskemian osaaminen, metallien kemia, materiaalien sähkökemia, polymeerikemia, kemiallinen termodynamiikka, prosessitekniikan hallinta ja ympäristöteknologia Kemian ala työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia työntekijöitä. Erityisesti Keski- Pohjanmaalla sen merkitys on suuri. Kemian huipputeknologioita käytetään paljon muillakin toimialoilla. Sen teknologioiden merkitys alueen kehityksessä onkin huomattavasti suurempi kuin pelkkien toimialakohtaisten tilastojen perusteella voitaisiin päätellä. Liitännäisteknologioista keskeisiä ovat tietotekniikan käyttö tuotantoprosessissa, ohjelmointi ja tietoliikenne, konepajateollisuus: prosessilaitevalmistus sekä logistiikka. 10

11 Veneteollisuus on yksi kemian teknologioita hyödyntävistä toimialoista. Muovi- ja veneteollisuus ovat kehittäneet uusia merkittäviä teknologioita. Ne ovat alueen perinteisen toimialakeskittymän säilyttämistä ja kehittämistä tukevia ja tämän vuoksi ne ovat myös alueen teknologisen kehityksen keihäänkärkiä. Ne antavat mahdollisuuksia veneteollisuuden ulkopuolisillekin toimijoille, muun muassa laminointi- ja korinrakennusteknologian osaajille. Veneteollisuuden alueellinen painopiste on Pietarsaaren- Kokkolan seudulla. Veneteollisuudessa keskeisiä keihäänkärkiteknologioita ovat polymeerikemian erikoisosaaminen, 3D-suunnittelu ja muotinvalmistus sekä uudet laminointiteknologiat. Avain- ja liitännäisteknologioina voidaan mainita metallityöstön hallitseminen (alumiini, metallirakenteet), tekstiilien käytön osaaminen ja mekaaninen puunjalostus ja puusepänteollisuus sekä suunnitteluosaaminen, aero- ja hydrodynamiikka. Veneteollisuus on kemian teknologioita voimakkaasti hyödyntävä ja varsinkin Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta merkittävä tuotannonala. Se on kehittänyt ja hyödyntänyt uusia teknologioita ja sen osaamisen voidaan katsoa olevan huippuluokkaa myös kansainvälisessä kilpailussa. Suurin osa alan tuotannosta menee vientiin. 11

12 Metalli- ja konepajateollisuus Metalliteollisuuden vahvuuksiin kuuluvat muun muassa ajoneuvojen valmistukseen liittyvä tekniikka. Kuorma-autojen korien valmistus on tuonut alueelle muun muassa pneumatiikan ja hydrauliikan osaamista. Erikoisosaamista on myös muissa teknologioissa, joissa monet alueen yritykset ovat omilla aloillaan kansainvälisestikin merkittäviä. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella on useita yrityksiä, joilla on metalli- ja konepajateollisuuden erikoisosaamista. Useimmat niistä ovat kapealle sektorille erikoistuneita yksiköitä, joiden tuotteiden markkinat ovat pääosin ulkomailla. Metallija konepajateollisuuden kärkiteknologioiden hallitsijoihin kuuluu myös yrityksiä, joiden osaamiseen liittyviä asioita on käsitelty edellä energiateknologian kohdalla. Keihäänkärkiteknologioita metalliteollisuudessa ovat metallien valaminen; suunnittelu ja simulointi, erikoismetallit, kevytmetallit ja niiden käsittely sekä laserteknologioiden käyttö. Avainteknologioita ovat hitsaus ja leikkaus sekä konepajaosaaminen. Liitännäisteknologioista voidaan mainita muotinvalmistus; suunnittelu ja prototyyppivalmistus. Metalliteollisuuden teknologioilla on useita liittymäkohtia konepajateollisuuden, kemianteollisuuden ja energia-alan kanssa. Sen kehitys edesauttaa alueen muiden toimintojen kehittymistä. Ala on myös vahva itsenäinen toimija. 12

13 Koneiden ja laitteiden valmistuksessa osaaminen poikkeaa metallin perusteollisuudesta. Siinä keskeisessä asemassa ovat asioiden teoreettinen hallinta ja siihen liittyvä suunnitteluosaaminen. Alan varsinaisia keihäänkärkiteknologioita ovat pinnoitusteknologiat, laserteknologioiden käyttö ja langaton tiedonsiirto. Avainteknologioita ovat konepajaosaaminen, (metallin automaattinen työstö) moottoriteknologia, tuotantoautomaatio, sulautetut järjestelmät, ohjelmointi, simulointi ja ICT-sovellukset sekä suunnitteluosaaminen, järjestelmäosaaminen sekä valmistus- ja käyntiinajo-osaaminen. Metalli- ja konepajateollisuudessa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat erityisen vahvoja. On kuitenkin huomattava, että alan osaamista on myös maakuntarajojen takana. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevissa Härmänmaan kunnissa on useita korkeaa teknologiaa hyödyntäviä yrityksiä, joiden osaaminen kannattaa ottaa huomioon myös Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa. Esimerkiksi Vaasan, Pietarsaaren ja Härmänmaan seutujen yritykset voisivat hyötyä samoista kehittämishankkeista. Myös muilla aloilla on tärkeää olla yhteistyössä maakuntarajojen yli. Samalla tavalla kuin Etelä- Pohjanmaan metalliteollisuusyritykset voivat toimia yhteistyössä rannikon suuntaan, voisivat varsinkin mekaanisen puunjalostuksen ja elintarviketeollisuuden yritykset olla yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kanssa. Liitännäisteknologioita koneiden ja laitteiden valmistuksessa ovat anturiteknologia, elektroniikka, logistiikka ja käytön ja käyttöliittymien ergonomia. Konepajateollisuus on kasvanut yhdeksi alueen merkittävimmistä toimijoista. Sen kehityksessä tuotekehityksen ja erityisesti ICT-sovellusten osuus on huomattava. Ala on linkittynyt vahvasti myös muihin alueella vahvoihin toimialoihin. 13

14 Mekaaninen puuteollisuus Mekaanisen puuteollisuuden yrityksiä on kaikkialla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella, mutta alan yritysten keskikoko on melko pieni. Alan kehittämisellä on kuitenkin paikallista merkitystä ja monilta osin se käyttää kehittyneitä teknologioita. Uusi tuotantoteknologia on muun muassa puun lämpökäsittely, joka parantaa puun säänkestävyyttä ja toimii näin painekyllästyskäsittelyn mahdollisesti korvaavana menetelmänä. Uusia teknologioita on käytetty myös pieniläpimittaisen puun käsittelyssä ja hyödyntämisessä sekä tilausohjautuvan tuotannon suunnittelussa. Mekaaninen puuteollisuus Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla toimii usein muiden teollisuuden alojen puolivalmisteiden tuottajana. Sen valmistamia tuotteita käytetään muun muassa huonekaluteollisuudessa, talotehtailla ja veneveistämöillä. Talotehtaat ovat myös varsinkin paikallisesti merkittäviä mekaanisen puuteollisuuden toimijoita. Puunjalostus on muuttunut aiempia vuosikymmeniä teknisemmäksi ja korkeampaa teknologiaa vaaativaksi. Sen vahvuuksiksi ja samalla keihäänkärkiteknologioiksi ovat muodostuneet esimerkiksi lämpöpuun ja huonekalujen valmistuksessa keskeisten teknologioiden hyödyntäminen. Keihäänkärkiteknologiota ovat: räätälöityjen tuotteiden koneellinen valmistus ja modifioitu puu. Koko tuotantoprosessissa keskeisiä avainteknologioita ovat tietotekniikka, ohjelmointi ja tuotantoautomaatio, puun pintakäsittelyteknologia ja erilaiset työstömenetelmät. Liitännäisteknologioina voidaan mainita puunkorjuumenetelmät, puurakentamistekniikat, metsätalous ja logistiikka. Mekaaninen puuteollisuus on monilla seuduilla ensiarvoisen tärkeä toimiala ja sen teknologioiden kehittymistä tulee edistää. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ei kuitenkaan ole saatavissa alan vaatimaa tutkimusosaamista eikä mekaaninen puuteollisuus kuulu volyymiltaankaan kaikkein alueen suurimpien toimialojen tai merkittävimpien teknologioiden joukkoon. Mekaanisella puuteollisuudella on kuitenkin sikäli hyvä tilanne, että sillä on mahdollisuus tukeutua yhteistyöhön Etelä-Pohjanmaalla vahvan puualan kanssa. Yhteistoiminnan kehittäminen maakuntarajojen yli tällä alalla vahvemman Etelä-Pohjanmaan suuntaan on ensiarvoisen tärkeää. Mekaanisella puunjalostuksella on suuri paikallinen merkitys monilla alueen seutukunnilla. Alaa tulee kehittää yhteistyössä Etelä-Pohjanmaalla olevan toimiala- ja osaamiskeskittymän kanssa. 14

15 Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuudella on Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla suurta paikallista merkitystä, vaikka sen suhteellinen painoarvo onkin tällä alueella pienempi kuin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Lihanjalostusteollisuus on tärkeä toimiala Pietarsaaressa ja Kannuksessa ja lasinalaisviljely Vaasan eteläpuolella, erityisesti Närpiössä. Näillä alueilla olevat yritykset ovat hankkineet huomattavaa alan osaamista, vaikka esimerkiksi vientitoiminnan mahdollisuudet ovatkin pienet. Elintarviketeollisuuden keihäänkärkiteknologioihin kuuluvat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotannon osaaminen ja eräiden alueelle merkittävien tuoteryhmien tuotanto-osaaminen. Olennaisia avainteknologioita tässä ovat tuotantoautomaatio, kemian osaaminen (säilyvyys, hygienia), biotekniikka ja lääketiede. Tarpeellisia liitännäisteknologioita ovat pakkausteknologia, tietotekniikan sovellutukset, tuotteiden testaus- ja kuljetusosaaminen sekä energiantuotanto logistiikkaketjut ja biojätteen käsittely. Elintarviketeollisuus on mekaanisen puunjalostuksen kanssa samassa tilanteessa. Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on monia merkittäviä elintarvikealan yrityksiä ja ala on merkittävä monien seutukuntien kehittymisen kannalta. Siltikään elintarvikeala ei kuulu näiden maakuntien keskeisimpiin teknologioihin. Mekaanisen puunjalostuksen tavoin sillä on kuitenkin mahdollisuus liittoutua Etelä-Pohjanmaan vahvan osaamiskeskittymän tavoin. Maantieteelliset etäisyydet ovat verrattain pieniä ja kun tavoitellaan mielellään kansainvälisestikin merkittävää osaamiskeskittymää, on resursseja tässä tapauksessa hyvä yhdistää alalla vahvemman Etelä-Pohjanmaan kanssa. Elintarvikealan kehittämisstrategia voitaisiin toteuttaa näiden kolmen maakunnan alueella yhteisenä. Elintarvikealan teknologioiden kehittämisessä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kannattaa liittoutua alalla erittäin vahvan Etelä-Pohjanmaan kanssa. Näin voidaan saavuttaa parempia tuloksia kuin yrittämällä pelkästään oman alueen sisällä. 15

16 ICT Informaatio- ja kommunikaatioteknologia ICT:n ja sen sovellutusten joukkoon kuuluvat muun muassa sulautetut järjestelmät, prosessinhallinta ja järjestelmien ohjaus sekä sovellussuunnittelu. Niihin kuuluvat myös liiketoiminnan seurannan, koordinoinnin, johtamisen ja tiedonhallinnan tukijärjestelmät sekä dokumentointijärjestelmät. Suuri osa kehittämistoiminnasta on tehty teollisuusyrityksissä ja alan pienemmissä yrityksissä, mutta myös alueen oppilaitokset (Vaasan yliopisto ja alueen korkeakoulut) ovat panostaneet ICT:n käytön laajentamiseen tuotekehityksessä ja tuotteiden kokonaislaadun parantamisessa. Tiedonkäsittelyn ja tietoliikenteen merkitys on kaikkien edellä mainittujen toimialojen kannalta keskeinen. Sen sovellutuksia hyödynnetään niiden toiminnassa ja monissa tapauksissa tuotteiden kilpailukyky perustuu juuri ICT-sovellutusten korkeaan laatuun tuotepaketin muodostamassa kokonaisuudessa. Energia- ja ympäristösektori, kemianteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus yhtä hyvin kuin elintarvike- tai metsäteollisuuskin ovat riippuvaisia tiedonkäsittelyn ja tietoliikenteen teknologisesta kehityksestä. Suuri osa tästä kehitystyöstä tehdään yritysten sisällä, mutta jonkin verran alan osaamista ostetaan myös muilta toimijoilta. ICT tukee kaikkien Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan avaintoimialojen kehitystä. Alan kehitystä tapahtuu kaikkien keskeisten toimialojen yrityksissä, mutta myös tietoteknologiaan ja kommunikaatioon erikoistuneissa yrityksissä. Ilman ICT-alan nopeaa kehitystä alueen yritysten kilpailukyky olisi huomattavasti nykyistä heikompi. Elektroniikkateollisuus ja sähkötekninen teollisuus Elektroniikkateollisuus ja sähkötekninen teollisuus toimivat monen muun toimialan liitännäisteknologioina, mutta niillä on myös merkittävä itsenäinen rooli Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Elektroniikkateollisuuden yrityksillä on keskeinen rooli, kun ne toimittavat energia- ja ympäristöalan yrityksille niiden tarvitsemaa teknologiaa. Alan osaamista ja teknologioita tarvitaan kuitenkin muillakin toimialoilla; metalli- ja konepajateollisuudessa, kemianteollisuudessa, mekaanisessa puuteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Elektroniikkateollisuudesta on tullut ICT:n tavoin kaikkien muiden alojen kehitystä vauhdittava toimiala. Toimialakohtainen tarkastelu on elektroniikka- ja sähkötekniikan osalta ongelmallista. Sen toiminnot limittyvät voimakkaasti muiden toimialojen kanssa. ICT:n tavoin elektroniikkateollisuus ja alan teknologia ovat keskeisen tärkeitä muiden toimialojen kehityksen kannalta, vaikka niiden suoranainen työllistävä vaikutus onkin pienehkö. 16

17 Inhimilliset resurssit human resources Monet yritykset ovat katsoneet huomattavaksi ongelmaksi osaavan työvoiman saatavuuden. Tekniikan osaamiseen liittyen alueen oppilaitokset tuottavat insinöörin pohjakoulutuksen saanutta työvoimaa. Sen lisäksi tarvittaisiin kuitenkin paremmin suunnittelutehtäviin sopivaa, akateemisen DI-koulutuksen saanutta työvoimaa. Teoreettisen tiedon asiantuntemus edellyttää muutenkin alan korkeakoulutasoista koulutus- ja tutkimustoimintaa. Vaasan yliopisto on aloittamassa DI-koulutusta, mutta ensimmäisten opiskelijoiden valmistumiseen tulee vielä menemään aikaa. Kaupallis-hallinnollista koulutusta ja asiantuntemusta tarjoava Vaasan yliopisto on toiminut hyvänä yhteistyökumppanina omilla vahvuusaloillaan. Teknisen koulutuksen laajentuminen Vaasan yliopistossa tullee antamaan mahdollisuuksia yritysten ja yliopiston välisen yhteistyön lisäämiselle. Yritysten verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen yritysten välillä ovat hyviä mahdollisuuksia parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Suunnitteluosaamisen parantaminen ja suunnitteluresurssien saatavuuden varmistaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Tähän voidaan vaikuttaa koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämisellä sekä yritysten ja korkeakoulujen sekä oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Inhimillisten resurssien kehittämisellä voidaan taata yrityksille paremmat mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa. Suunnitteluosaaminen on kaikilla ydintoimialoilla huomattavan tärkeä osa yritysten kilpailukykyä ja sen varmistaminen koulutus- ja tutkimusresurssien takaamisen kautta on tärkeää. Muita avainteknologioita Edellä toimialakohtaisessa tarkastelussa esitettyjen teknologioiden lisäksi alueella on mahdollisesti kehittymässä uusia, vielä vähällä huomiolla olleiden teknologioiden sovelluksia. Niistä saattaa pitkällä aikavälillä muodostua merkittäviä tulevaisuuden osaamisalueita. Tällainen on muun muassa hyvinvointiteknologia, jolla tarkoitetaan hoiva-alan teknologian uusia muotoja. Myös media-alan kehitys vaikuttaa lupaavalta ja sen pohjalta saattaa syntyä merkittävää osaamista, jonka varaan myöhemmin voi rakentua uutta yritystoimintaa. Tällaisia mahdollisuuksia on muun muassa digiteknologian kehittämisellä. Uusia mahdollisuuksia on nähty olevan myös bioteknologialla ja opetusteknologialla sekä sen tuoteteknologialla. Vaikka näistä toimialoista ei tulisikaan Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle keskeisiä keihäänkärkiteknologioita, on niidenkin hallinnalla merkittävä vaikutus. Ne toimivat monella alalla vähintäänkin liitännäisteknologioina. Samalla tavoin monien alojen kehityksen kannalta olennaisessa asemassa on logististen järjestelmien kehittäminen. 17

18 YDINTEKNOLOGIOIDEN VALINTA Valintaperusteet Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologisen kehittämisen painopisteiden valinnassa on kiinnitetty huomiota eri toimialojen ja niiden sisältämien teknologioiden tuleviin menestymismahdollisuuksiin. Näin kriteereiksi nousevat sekä uusien keihäänkärkiteknologioiden määrä ja laatu että toimialan tai teknologian taustojen laajuus. Kuten tämän raportin alussa todettiin, ovat parhaan kasvun ja kehittämisen mahdollisuudet sellaisilla sektoreilla, joille on kehittynyt riittävän laaja yritys- ja osaamispohja ja joilla on merkittävä rooli kansainvälisillä markkinoilla. Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan keskeisimmät teknologiat Tarkasteltavan alueen keskeisimmät teknologiat on kuvattu seuraavalla sivulla esitetyssä kuvassa. Toimialojen valintaan on päädytty sidosryhmätapaamisten ja asiantuntijalausuntojen sekä strategian laatimisen yhteydessä tehdyn ohjausryhmätyön perusteella. Kaikkien alojen keihäänkärkiteknologiat on esitetty kootusti kuvassa sivulla 20. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan taloudellisen kehityksen kannalta olennaisimpia toimialoja ovat energia, kemia ja metalli. Ne sisältävät useita teknologiakokonaisuuksia, jotka liittyvät toisiinsa. Alueella vahvoista teknologioista monet hyödyttävät kahta tai jopa kaikkia näistä toimialoista. Ne ovat kaikki riippuvaisia tietotekniikan, elektroniikka-alan ja tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintojen kehityksestä. Energiasektoriin kuuluu paljon erilaisia toimialoja ja niihin liittyviä teknologioita. Ala käsittää lähinnä energiantuotantoon, jakeluun sekä ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen toimintojen ohjaukseen käsittäviä teknologioita. Siihen liittyy muun muassa ICT:n, elektoniikkateollisuuden sekä metalli- ja konepajateollisuuden teknologioita. Alaa ei voi irrottaa myöskään sen palvelu- ja suunnitteluosaamisesta, joka vahvistaa sen kilpailukykyä. Kemiansektori tulee myös käsittää laajasti. Sen teknologioista peruskemian osaaminen muodostaa vain yhden osa-alueen, johon liittyvät eri alojen erityisosaamista vaativat keihäänkärkiteknologiat. Kemian alan osaamista hyödynnetään myös monilla kemian osaamista soveltavilla toimilaloilla. Sellaisia ovat muun muassa muoviteollisuus, veneteollisuus, metalliteollisuus ja metsäteollisuus. Metallisektoriin kuuluu perusmetallin lisäksi konepajateollisuutta. Ala on voimakkaasti sidoksissa toimintansa kehitystä tukevien ICT:n ja elektroniikkateollisuuden kanssa. Monissa tapauksissa merkittävät innovaatiot ovat perinteisemmäksi katsottavan konepajateollisuuden tuotteiden uusia sovellutuksia, joissa ICT ja elektroniikkateollisuus ovat keskeisessä roolissa. Metallisektorin kehityksessä on otettava huomioon myös maakuntarajan takana Härmänmaalla oleva alan voimakas osaamiskeskittymä. ICT ja elektroniikkateollisuus sekä erityisesti suunnitteluosaamista vahvistava inhimillisten voimavarojen (kuva viereisellä sivulla) osaamiskokonaisuus tukevat kaikkien sektoreiden toimintaa. Ne muodostavat sen teknologiaverkoston, jonka varassa Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa voivat säilyttää kilpailukykynsä kansainvälisilläkin markkinoilla. Mekaaninen puuteollisuus ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja. Ne eivät kuitenkaan muodosta Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sellaista osaamisen ydintä, joka voisi ilman alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä menestyä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tällä alueella ei ole riittävästi näihin toimialoihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Mekaanisen puuteollisuuden ja elintarvikealan tulisikin liittoutua itseään vahvempien Etelä-Pohjanmaan osaamiskeskittymien kanssa. Yhdessä eteläpohjalaisten kanssa alan yrityksillä olisi hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa ja parantaa kilpailukykyään. 18

19 Keskeisimmät teknologiat toimialoittain valmistustekniikat ohjelmointi HR suunnitteluosaaminen ICT ergonomia sähkökemia konepajaosaaminen metallien kemia tuotantoteknologiat automaatio kevytmetallit KEMIA kemian high-tech polymeerit laminointi erityispuhtaat metallit veneiden erikoisosaaminen puun käsittely generaattorit tuulivoima tietoliikenne tiedonsiirto ohjelmointi laser METALLI valu pinnoitus erikoismetallit mekaniikka logistiikka hajautettu energiantuotanto ohjaus-ja säätöjärjestelmät kommunikaatio bioenergia elektroniikka tietotekniikka ENERGIA moottorit Kuviossa esitetyt teknologiat sisältävät paljon erikoisosaamista ja teknologiaa, joka on osittain päällekkäistä. Avainalueet niveltyvät toisiinsa yhteisten teknologioiden kautta ja muodostavat alueen kehittämisen rungon. 19

20 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan eri toimialojen KEIHÄÄNKÄRKITEKNOLOGIOITA ENERGIA- JA YMPÄRISTÖALA SEKÄ KEMIAN ALA energiajärjestelmien uudet kommunikaatioteknologiat, energiantuotannon ja jakelun ohjaus- ja säätöjärjestelmät, hajautetun energiantuotannon verkkoonkytkeminen, ympäristöystävälliset energiateknologiat, pitkälle räätälöityjen kemianteollisuuden tuotteiden valmistusteknologiat, erityispuhtaiden metallien ja metallisuolojen tuotantoteknologiat, polymeeriteknologian erikoisosaaminen, 3D-suunnittelu ja muotinvalmistus. METALLITEOLLISUUS JA MUUT TOIMIALAT metallien valaminen; suunnittelu ja simulointi, erikoismetallit, kevytmetallit ja niiden käsittely, laserteknologiat, pinnoitusteknologiat, langaton tiedonsiirto, mekaanisen puunjalostuksen teknologiat, terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotannon osaaminen tietoliikenne ja tiedonsiirto sekä ohjelmistokehitys. 20

21 POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA VUOSINA Maailmankaupan kasvu ja alueiden tuotannollinen erikoistuminen jatkuvat vielä pitkään. Osaltaan tähän vaikuttavat yleinen kaupan esteiden purkaminen ja EU:n laajentuminen itään päin. Kunkin alueen kannattaa panostaa omiin vahvuuksiinsa säilyttääkseen osaamiseensa perustuvan etunsa ja kilpailukykynsä, varsinkin kun erikoistuminen voidaan rakentaa vain vahvalle osaamiselle. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vahvimpia ja kansainvälisesti kilpailukykyisimpiä toimialoja ovat tällä hetkellä energia- ja ympäristöteknologiaan perustuva tuotanto, kemianteollisuus sisältäen peruskemian lisäksi muovi- ja veneteollisuuden sekä metalliteollisuus, johon kuuluu myös konepajateollisuus. Näiden toimialojen kehitystä ovat viime vuosina voimakkaasti tukeneet sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä tietotekniikan ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitys. Suuri osa alueen päätoimialojen kehitystoiminnasta ja kilpailukyvyn säilymisestä on perustunut näiden teknologioiden soveltamiseen. Myös tulevina vuosina Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan kehitys perustuu uusien teknologioiden antamiin mahdollisuuksiin. Tutkimus ja tuotekehitys tulevat olemaan keskeisessä asemassa kilpailukyvyn turvaamisessa. Näiden toimintojen turvaaminen tuleekin olemaan alueen kehityksen kannalta erityisen merkittävää. Miten tutkimustoiminta käytännössä turvataan alueella, jäi strategiatyön tässä vaiheessa vielä avoimeksi. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelta löytyy viiden vuoden kuluttua kansallisesti merkittävät tutkimusryhmät, jotka ovat erikoistuneet osaamiskeskusten sisältöjen mukaiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Erityisesti energia- ja ympäristöalalla sekä kemianteollisuudessa kehittymismahdollisuudet ovat suhteellisesti paremmat kuin muilla toimialoilla, koska osaamiskeskusohjelmat ja muut teknologista kehitystä eteenpäin vievät toiminnot vahvistavat kehitystä. Tämä kuitenkin edellyttää, että osaamiskeskusohjelmien sisältöä terävöitetään ja muutetaan tulevaisuuden tarpeita vastaavaan suuntaan samalla kun osaamiskeskusten perustehtävän toteuttamista tutkimusta ja kehitystä lisätään käytännön tasolla. 21

22 Liite 1. Sidosryhmätapaamisten osallistujat sekä valmisteluun osallistuneet asiantuntijat Olavi Pitsinki Eino Toivola Päivi Laajala Pekka Rajala Marlene Svens Olavi Kaleva Seppo Kässi Stig Östdahl Pasi Peltola Harri Lundell Mauri Koivunen Lasse Jansson Ann-Sofie Smeds-Nylund Josu Takala Kimmo Salmenjoki Merja Vanne Timo Kantokari Erkki Forma Timo Vekara Kimmo Rautanen Harry Backström Vesa Kojola Juha Ketola Mika Niskanen Jarmo Nissi Anne Pesola Keijo Kangasluoma Yngve Svens Ulf Nylund Kaj Rönnlund Juha Häkkinen Bengt Jansson Per-Erik Snickars Carl-Göran Österbacka Tapio Hakola Lauri Ruotsalainen Pasi Tuominen Juha Kytölä Antti Virkkala Arvo Nuutinen Erkki Antila Esa Pekkola Hannu Linna Juhani Kuusilehto Erkki Pikkarainen Tuomo Peltola Jouko Kärkkäinen Laihian kunta Isonkyrön kunta Kannuksen kaupunki Toholammin kunta Kaskisten kaupunki Pohjanmaan liitto Kokkolan kaupunki Uudenkaarlepyyn kaupunki Pohjanmaan TE-keskus Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä KP:n ammattikorkeakoulu Svenska Österbottens folkakademi Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Vaasan ammattiopisto Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto Svenska yrkeshögskola Pohjanmaan TE-keskus / Tekes, Tuote- ja tuotantoteknologia Finnvera Pohjanmaan TE-keskus / Tekes, Tieto- ja viestintäteknologia Kokkolan kaupunki, elinkeinoelämän palvelut Pohjanmaan TE-keskus, Kokkola Wedeco Handelsbanken, Vaasa Vaasan OP Estlander&Rönnlund Pohjanmaan kauppakamari Pohjanmaan kauppakamari TE-keskus ABB ABB VY/ hallitus Wapice Oy Wärtsilä Metsä-Botnia Kaskinen Vetelin kunta ABB ABB Vaasan Sähkö KETEK, Kokkola Vaasan yliopisto KETEK, Kokkola KETEK, Kokkola 22

23 Sirpa Roukala Jyrki Poikkimäki Stefan Råback Satu Lautamäki Marko Forsell Pehr-Göran Kåla Heikki Laurikainen Yrjö Halttunen Kati Katajisto Kari Oinonen Vesa Nieminen Ari Lähteenpää Tuula Töyli Minna Leppäkorpi Mervi Jokela Eine Pöllänen Jöran Sopo Thomas Slotte Juha Kytölä Juha Mäkitalo KETEK, Kokkola Aktivaattori-hanke, Steel Center, Kauhava Woodpoint, Pohjanmaan puualan kehityskeskus Muova, Vaasa Chydenius, Kokkola KP:n uusyrityskeskus VAMK, Vaasa Merinova, Vaasa Seitek, Seinäjoki ABB Corporate Research, Vaasa TT TE-keskus, työvoimaosasto Vaasan yrittäjät STTK Keski-Pohjanmaan yrittäjät KETEK, Kokkola OMG Kokkola Chemicals Kemira Chemicals Wärtsilä Lillbacka Oy Liite 2. Strategiatyön ohjausryhmän jäsenet Juha Häkkinen Olavi Kaleva Juha Ketola Juhani Kuusilehto Vesa Nieminen Josu Takala Kaj Lyyski Vesa Kojola Jouko Havunen Arttu Vainio Tauno Kekäle Antti Rinta-Knuuttila Pohjanmaan kauppakamari Pohjanmaan liitto Finnvera KETEK TT Vaasan yliopisto Keski-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan TE-keskus/ TEKES Levón-instituutti, Vaasan yliopisto, pj. Levón-instituutti, Vaasan yliopisto, siht. Tutkimuskeskus Conradi Oy Tutkimuskeskus Conradi Oy 23

24 POHJANMAAN JA KESKI-POHJANMAAN TEKNOLOGIASTRATEGIA 24