DARE OPPIMISEN TULEVAISUUKSISSA

Transkriptio

1 DARE OPPIMISEN TULEVAISUUKSISSA 1

2 2

3 DARE OPPIMISEN TULEVAISUUKSISSA HELSINKI

4 Delfoi-tutkimuksia ISBN Tekijät: Ville Heilala, Anna-Liisa Juurinen, Milla Luoma, Mirka Nalimova, Daniel Fernández, Johanna Heine, Maarit Hildén, Veera Häkkinen, Petra Kiuru, Juha Koivistoinen, Asta Kurhila, Taina Laakkonen, Teija Laiho, Jaana Liukkonen, Maili Marjamaa, Lotta Meyer-Arnold, Katja Pätsi, Heidi Salokangas, Tuomas Seppälä, Jukka Tikkanen, Tiina Airaksinen, Irmeli Halinen ja Hannu Linturi Metodix Oy Erik Tulindbergin kuja Helsinki Lisätietoja: Hannu Linturi, hannu.linturi@metodix.fi Taitto: Taina Laakkonen Kuvat ja graafit: Dare to Learn Kansikuva: Shutterstock.com Helsinki

5 SISÄLTÖ 1. DARE: USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA Dare-asetelma Dare-metodologia Dare-artikkelit NAVAKKAA DIGITUULTA Keskinäisriippuvuus: yhteisissä tuulissa Jakamistalous: voimistuva puhuri Ilmastonmuutos: myrskyä päin Heimoutuminen: navigointia porukalla Yksilöllistyminen: navakkaa tuulta jatkossakin Digitaalisuus puhaltaa maailman toisenlaiseksi Automatisaatio puhkuu työt uusiksi VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA Tekoäly saa osallistua päätöksentekoon vain apurina Uusi eliitti uhkaa yhteiskunnan tasapainoa Moniarvoinen yhteiskunta tulee muttei kivuitta Työn loppu tai sitten ei? Talous tienhaarassa VIRTAUKSIA TUULTEN JA TEESIEN TAKANA Riittävän jaettu arvopohja Individualismin ja markkinatalouden kiihtyvä tango Työn merkitys murtumassa Ilmastonmuutos Hyödylliset ja hyödyttömät kansalaiset Mistä löytyisi vastavoima? 41 5 OPPIMISEN PERSONOINTI Kontaktiopetus jakaa paneelin Poisoppiminen inspiroi ja kummastuttaa Ylioppilaskirjoitukset jäävät historiaan 48 5

6 5.4 Erityispiirteisin mukaudutaan mutta varotaan luokittelua Mittaavat anturit kuuluvat dystopiaan? Oma mentori kelpaa kaikille Onko tulevaisuudessa vaihtoehtoista oppimateriaalia? KOLLEKTIIVINEN OPPIMINEN Kiusaaminen määriteltävä uudelleen Tiimeissä oppiminen yleistyy Tiimeissä töihin Joukkoistaminen mahdollisuutena Aivojen ja tietokoneen yhdistyminen Koulutuksesta talousveturi TEKOÄLY OPPIMISEN APUNA Oppimistiedon kerääminen ja hyödyntäminen Opetus globalisoituu eikä se kuulosta hyvältä Robottikaverit ovat tulossa kouluun Vaarantaako tekoälyn käyttö opetuksen tason? Voiko oppimiseen koukuttua jos mukana on tekoäly? Epätasaiset oppimisen mahdollisuudet DARE TO TEACH:OPETTAJUUDEN TULEVAISUUSPOLUT Muuttuva ja erikoistuva työnkuva Laadullinen kehitys määrällistä kiinnostavampi Oppiminen jatkuu vaikka koulu muuttuisi Opettajuus muissa ennakointitutkimuksissa Kansainvälisten suuntien jäljissä MATKA KOULUTUKSEN TULEVAISUUKSIIN Miten koulutuksen tulevaisuudet syntyivät? Tulevaisuustaulukon muuttujat Skenaario 1: Teho Skenaario 2: Turva Skenaario 3: Tori Skenaario 4: Tekno MONITIETOINEN PANEELI 112

7 1. LUKU DARE: USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA

8 DARE 2030 USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA 1. DARE: USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA Tulevaisuus muotoutuu navakoissa ympäristötuulissa Ennen oppija mukautui opetukseen, jatkossa opetus mukautuu oppijaan Merkityksellinen tapahtuu kimpassa ja kimpan takia Tekoäly nostaa ja nostattaa ihmisen tasoa Uusi opettajuus mahdollistaa monenlaisen oppimisen Neljä skenaariota: teho, tekno, turva ja tori Dare oppimisen tulevaisuuksissa -julkaisun luvuissa kerrotaan ylläolevien nostojen teemoista ja tulevaisuushavainnoista. Johdantoluku nostaa esiin keskeisiä tulevaisuusilmiöitä ja taustoittaa julkaisua sisältöä. Seuraavat luvut perustuvat oppimisen tulevaisuutta käsittelevään Delfoi-tutkimukseen, joka koostuu kolmesta pääteemasta ja niitä yhdistävästä toimintaympäristöanalyysistä. Teemat käsittelevät kolmea keskeistä oppimisen tulevaisuushaastetta, joista kaksi ensimmäistä, oppimisen personoituminen ja kollektiivinen oppiminen, ovat tavallaan toistensa vastakohtia, mutta syvemmässä tarkastelussa ennemminkin toisiaan täydentäviä kuin keskenään kilpailevia. Kolmannessa teemassa perehdytään siihen, miten tekoäly vaikuttaa ihmisen oppimiseen tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kolmen tilauksen kautta. Ensimmäinen tilaaja on Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia ( jonka metodiopetusohjelmaan osallistava ja autenttinen tutkimuksen tekeminen kuuluu. Tilaus kohdistui siis tulevaisuudentutkimuksellisiin metodiopintoihin, joissa sovelletaan keskeisiä tieteenalan metodeja. Toinen tilaaja on Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus barometri¹, joka monitoroi peruskoulun ¹ Oppimisen tulevaisuus barometri ( käynnistettiin vahvistamaan peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien uudistustyötä. Barometri koostuu 48 tulevaisuusindikaattorista, joiden kehitystä kolme asiantuntijapaneelia on seurannut vuodesta 2010 alkaen. Barometrin tuloksista on julkaistu useita teoksia ja artikkeleita. Dare to Learn -tutkimuksen avulla on tarkoitus uusia ja uudistaa barometrin tulevaisuusmittaristo. 8

9 DARE 2030 USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA ja lukion tulevaisuutta. Barometrin intressinä oli tutkimustilauksen kautta tunkeutua siihen tulevaisuuteen, joka ei vielä kunnolla hahmottunut vuonna 2009, jolloin barometri käynnistettiin. Kolmas tilaaja on Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), joka järjestää kansainvälisen oppimisen tulevaisuutta käsittelevän konferenssin syyskuussa 2017 Helsingissä. Konferenssi Dare to Learn ² antoi nimen koko tutkimukselle (kuten myös tälle julkaisulle). Pedagogisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja menetelmällisestä toteutuksesta vastasi Metodix Oy ( yhdessä Otavan Opiston Osuuskunnan ( ja Delfoi-kehittäjäyhteisön ( kanssa. Ajatus julkaisun tekemisestä syntyi viimeisessä Delfoi-työpajassa, jossa esiteltiin tutkimuksessa saatuja tuloksia. Julkaisu perustuu kokonaan vapaaehtoistyöhön, josta erityiskiitoksen ansaitsevat tutkimusryhmien yhdyshenkilöt ja taitosta vastannut Taina Laakkonen. Dare-julkaisu kohdistetaan julkaisuna opettajille ja muille opetusalalla työskenteleville. Tiedekonventioista on tingitty luettavuuden hyväksi. 1.1 Dare-asetelma Dare-julkaisu on syntynyt hybridien tilaus-, ohjaus- ja toteuttajavoimien kohtaamisesta ja mukautuvasta organisoitumisesta, jossa suuri suunnitelma on kerrottavissa vasta lopussa. Oppimis- ja tutkimusprosessi on kokonaisuudessaan dokumentoitu Delfoi-kehittäjäyhteisön sivustolle³ ja Google Drive-kansioihin ja -dokumentteihin, jotka ovat avoimia. Tutkimuksen asetelma kuvattiin seuraavalla sivulla olevaan kuvioon, jossa jokaisella tulevaisuuskysymyksellä on oma värikoodattu paikkansa. Dare to learn -tutkimuksessa arvioitiin seitsemää oppimisen kannalta merkittävää megatrendinomaista ajuria, joilla on vaikutuksia siihen, miten oppiminen tulevaisuudessa mukautuu oppijaan (oppimisen personointi), ja kuinka oppiminen ja käsitys oppijasubjektista lavenee erilaisiin yhteisöihin eli aivojen väliseen kollektiivioppimiseen (tiimit, yhteisöt, organisaatiot) ja vähitellen myös oppimiseen, joka tapahtuu kokonaan ihmisaivojen ulkopuolella (tekoäly). Eriväriset ajurit vaikuttavat varsinaisen ilmiön ulkolaidoilla (tähtikuviot). Tutkimusmenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikkaa ja siihen kehitettyä yhden kierroksen Real-Time Delphi -versiota. Kukin tutkimusryhmä laati asiantuntijapaneelia varten kyselyn, johon kuului seitsemän kysymystä. Vallitseva kysymysmuoto oli tulevaisuusväite, jonka ² Dare to Learn ( on uudenlainen vuorovaikutteinen ja kansainvälinen tapahtuma ihmisille, jotka ovat valmiita kehittämään ja jakamaan tulevaisuuden kestäviä oppimisen ideoita ja tapoja. Tapahtuma järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla Dare-tutkimuksen avulla tuotettiin sisältöjä dynaamiseen ja morfologiseen tulevaisuuskarttaan, josta tapahtuman osallistujat joukkoistavat oman versionsa konferenssissa. ³ Sivusto Tutkimus toteutettiin Metodixin edelphi-alustalla jossa se on edelleen avoimesti tarkasteltavissa. 9

10 DARE 2030 USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA Delfoi on leimallisesti asiantuntijamenetelmä. Sen paneeliksi nimettyyn raatiin valitaan tutkimusaihetta eri suunnilta hallitsevia eksperttejä. Nämä asiantuntijat saatetaan vuorotähtäin asetettiin vuoteen Tulevaisuuskysymykset on sijoittavissa kahden dimension nelikenttään, jossa vastapareina ovat yksilöllinen-yhteisöllinen ja sosiaalinen-teknologinen muutos. Kukin kysymys (numeroidut pallokuviot) linkitettiin värikoodein kahteen ajuriin. Dare to Learn -asetelma kahden dimension nelikentässä. Värit kuvaavat ajurivoimien vaikutuksia tulevaisuuskysymyksiin. 1.2 Dare-metodologia Delfoi-menetelmä on asiantuntijamenetelmä, jota on käytetty laajasti tulevaisuudentutkimuksessa. Delfoi-prosessissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Prosessissa pyritään seulomaan näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Molemmat lopputulemat ovat arvokkaita. Erimielisiä voidaan olla paitsi argumenteista myös tavoitteista, vaihtoehtojen todennäköisyydestä ja haluttavuudesta. Dare-tutkimuksessa ei haettu konsensusta vaan näkemysten moninaisuutta. Perustelujen moneus on lähtökohta sille, että mahdollisia, haluttavia ja pelättäviä tulevaisuuksia on useita. Tulevaisuuksien moneus todennetaan skenaarioilla, jotka usein ovatkin käytetyn argumentatiivisen Delfoi-prosessin luonteva jatko. 10

11 DARE 2030 USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA vaikutukseen aiheen teemojen ja toistensa kanssa tavalla, jossa korostuvat asiaperustelut vastaajien aseman ja auktoriteetin sijasta. Delfoissa asiantuntijat vastaavat ja kommentoivat kysymyksiä anonyymisti. Nimettömyydellä vältetään ilmaisu- ja kuuntelurajoitteita, joita kohdataan kasvokkain. Panelistin status ei näin pääse vaikuttamaan muiden mielipiteisiin. Delfoin erottaa survey-metodeista sen iteratiivisuus ja palautteisuus (feedback). Päinvastoin kuin gallupeissa mielipiteitä ei kerätä vain analysoitavaksi, vaan vastaustieto kierrätetään takaisin eksperteille. Palautetiedon avulla vastaajia ohjataan perustelemaan valintojaan. Tiedon muodostus etenee kierroksittain niin, että edellinen kyselykierros muodostaa pohjan seuraavalle. Delfoi-prosessi käynnistetään usein jostain ajan- tai tulevankohtaisesta riita- tai kiistakysymyksestä (engl. issue = a matter that is in dispute between two or more). Ihanteellinen kiistakysymys on kiinnostava, julkinen ja ratkaisematon keskustelunaihe, joka odottaa lähitulevaisuudessa ratkaisuaan. Dare-delfoissa käytettiin kierroksetonta Delfoi-versiota, jota tunnetaan nimellä Real-Time Delphi⁴. Sitä sovelletaan etenkin nopeissa tiedonkeruun ja kehittämistarpeen tilanteissa. Kriittisiä vaiheita siinäkin ovat fokusoidun ja silti kattavan kyselyn laatiminen, monipuolisen asiantuntijaryhmän muodostaminen, aktiivinen tiedonprosessin managerointi Delfoi-kierroksen aikana ja kertyneen informaation analysointi ja esittäminen. Dare-delfoissa tavoiteltiin erityisesti sitä, että tiedon keruun lisäksi paneeliin syntyy oppivia ja vuorovaikutteisia vaiheita. Niiden tuntomerkki on useat vierailut paneelissa ja dialogiketjuiksi kehittyvä toisten kommenttien kommentointi. Dare-tutkimuksen kyselyt perustuvat Geelsin ja Schotin (2007) kehittämään dynaamiseen monitasomalliin, jossa yhteiskunnan sosioteknistä kehitystä tarkastellaan kolmessa keskinäisriippuvassa kerroksessa. Tässä ensimmäisessä kyselyssä arvioidaan toimintaympäristön (landscape) ylätasoa. Sitä vastaa tulevaisuudentutkimuksen käsitteissä ajurit (megatrendit ja driverit). Seuraavassa kyselyssä arvioidaan trendikehitystä vallitsevan normiston, toiminnan ja käytännön (regime) tasolla, ja kolmannessa havainnoidaan signaalitason muutosilmiöitä (niche), jotka saattavat radikaalisti vaikuttaa tulevaan toimintaan ja toimintatapoihin. ⁴ Gordin T. (2015) The Real-Time Delphi Method 11

12 DARE 2030 USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA Geels, F. W. & Schot, J. (2007). Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy. Mallista enemmän dokumentissa, joka aukeaa tästä linkistä. Kuva: Johan Schot Dare-artikkelit Kakkosartikkeli - ensimmäinen varsinainen tutkimusartikkeli - avaa kolmen toimintaympäristön kehitykseen navigoivan juttusarjan. Navakkaa digituulta -artikkelissa tarkastellaan tuulimetaforan avulla megatrendien vaikutuksia tulevaisuuden oppimisen ympäristöön. Ilmastomuutos on pasaati, jonka voima vain lisääntyy kun siirrytään ajassa eteenpäin. Mahdollisia ratkaisuja ympäristöuhkiin saattavat merkitä kaksi muuta kovaa tuulta, jotka ovat digitaalisuus (tekoäly) ja automaatio (robotisaatio). Jutussa Viisi ympäristösignaalia toi- 12

13 DARE 2030 USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA mintaympäristöä tutkiva ryhmä tekee pistokokeita tulevaisuuteen. Ilmiöissä tarkastellaan muun muassa. tekoälyä, eriarvokehitystä, työn tulevaisuutta ja talouskasvua. Viimeisessä artikkelissaan Virtauksia tuulten ja teesien takana toimintaympäristöryhmä syväluotaa tutkimusosuutensa diskursseja ja avaa samalla keskeisiä keskusteluteemoja yhteiskunnan ja koulutuksen kehittämiseen. Viides artikkeli Oppimisen personointi kantaa samaa nimeä kuin sen kirjoittamisesta vastaava tutkimusryhmä. Ryhmä tutkii laajassa artikkelissaan seitsemää teemaa kontaktiopetuksesta ja poisoppimisesta ylioppilaskirjoituksiin ja oppimateriaaleihin. Lähelle oppijaa ja hänen erityislaatuaan tulevat tulevaisuusväitteet, joissa oppijaa mitataan, mentoroidaan ja ohjataan temperamentin suhteen. Perussuunta näyttää ilmeiseltä. Kun kohta kaikki nähdään erityisinä oppijoina, termiltä irtoavat siihen nykyään liitetyt lisämerkitykset. Se on seurausta siitä, että oppiminen yhä enemmän mukautuu oppijaan eikä päinvastoin. Miten resurssit siihen organisoidaan on vielä ratkaisematon kysymys. Seuraavan tutkimusryhmän tulevaisuusluotailussa on kuitenkin viitteitä siitä, mikä voi olla osaratkaisu. Toisen tilaajan Oppimisen tulevaisuus barometrin tulevaisuuskartassa tätä rakenteellista haastetta kuvataan monikko-oppimisen teeman kautta⁵. Seuraava artikkeli Kollektiivinen oppiminen viittaa oppimiseen, jonka merkitys korostuu työ- ja kansalaiselämässä. Niissä on keskeistä se, miten ihmiset ja ihmisten muodostamat ryhmät oppivat toimimaan yhdessä tavalla, jossa ne kykenevät toteuttamaan tavoitteitaan ja organisoimaan toimintaansa siten, että se lisää ihmisten hyvinvointia. Tätä tehtävää kollektiviisen oppimisen tutkimusryhmä lähestyy tuorein ja rohkein tulevaisuuväittein, joissa liikutaan joustavasti myös aikajanalla. Sen alkupäässä hahmotellaan tiimioppimista ja sitä, tullaanko töihinkin hakemaan jatkossa omissa tiimeissä. Nykyhetkeä lähellä ollaan kollektiivisen piilo-oppimisen teesissä, joka käsittelee kiusaamista. Kauempana tästä päivästä ollaan väitteissä, joissa tutkitaan joukkoistamisen ja collective mind -teknologian mahdollisuuksia. Kansallisesta oppimiskyvystä kertonee se, onnistuuko Suomi valloittamaan maailman koulutusmarkkinoita omalla osaamisellaan. Tekoälytutkimusryhmä tunkeutuu alueelle, josta vuonna 2009 suunniteltuun Oppimisen tulevaisuus barometriin saatiin vain pari aihetta sivuavaa väitettä virtuaalioppimisesta ja oppijaa avustavasta ohjelma-agentista. Viime mainittu on evoluutioversiona ( robottikaverit ) mukana myös ryhmän artikkelissa Tekoäly oppimisen tukena. Tärkeät tulevaisuusteesit käsittelevät oppimistiedon dataistumista, globaalistumista ja eriarvoistumista. Jännittävä on ajatus, jonka mukaan tekoälyn avulla tylsästä koulu- ja oppimistyöstä tulee tulevaisuudessa koukuttavaa ja inspiroivaa. Dystooppisempi on tulevaisuus, jossa tekoäly johtaa opetuksen tason laskuun. Tekoälyryhmä analysoi myös opettajan tehtävien muu- ⁵ Oppimisen tulevaisuus barometrin tuloksia on esitelty kahdessa Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-lehden teemanumerossa: Futura 3/2014 Oppimisen tulevaisuus 2030 ja Futura 2/2015 Koulun tulevaisuus Oppimisen ja koulun uudelleenorganisoitumista kuvaa myös tulevaisuuskartan eksosysteeminen vuori, joka kuvaa miten koulu oppii kytkemään resursseikseen yhä enemmän ulkoisia voimavaroja. 13

14 DARE 2030 USKALIASTA OPPIMISTA TULEVAISUUKSISSA toksia omassa kysymyksessään, jonka tulokset siirrettiin omaan opettajien tulevaisuutta käsittelevään artikkeliin. Kahdeksas juttu käsittelee opettajatyön tulevaisuutta ja sen ainekset on koottu kolmesta kysymyksestä, joiden muotoilun, paneelimanageroinnin ja analyysin ovat hoitaneet toimintaympäristö-, oppimisen personointi- ja kollektiivisuustutkimusryhmät. Artikkelin ovat kuitenkin muotoilleet ja sitoneet aikaisempaan tutkimukseen Oppimisen tulevaisuus barometrin tilaajien edustajat, jotka synteesillään valmistelevat myös barometrin seuraavaa kierrosta. Dare to teach: opettajuuden tulevaisuuspolut -artikkelissa pohditaan muuttuvaa työnkuvaa ja siitä avautuvia eri vaihtoehtoja. Mukana on myös vertailua sekä koulumuotojen että kansainvälisyyden suhteen. Skenaarioille luo pohjaa paneelin kaksi siipeä, joista toinen uumoilee opetustyön lisääntyvän oppimisen henkilökohtaistumisen myötä, kun toinen asiantuntijapooli ennustaa opetustyön organisoituvan sote-mallisesti yhteiselle alustalle ja toimittajien markkinoille. Opettajuuden lisäksi muutoksen kourissa on koko koulutusjärjestelmä. Yhdeksäs juttu käsittelee koulutuksen tulevaisuutta koskevaa tulevaisuuspuhetta ja sen pohjalta laadittuja neljää skenaariota: teho, turva, tori ja tekno. Teho-skenaariossa kansallinen koulutusjärjestelmä rakentuu uudelleen tilaaja-tuottaja-malliin, jossa muutoksen keskeisin ajuri on globaalin keskenäisriippuvuuden seurauksena koulutukseen käytetyn rahoituksen tason heikkeneminen ja tehokkuusajattelu. Turva-skenaariossa koulutusjärjestelmä rakentuu uudelleen aitojen oppivien pienyhteisöjen varaan. Keskeisinä muutosajureina toimivat koulutuksen polarisaatiokehitys ja kiinnittyminen pienyhteisöihin kansallisvaltion sijaan. Tori-skenaariossa koulutusjärjestelmä rakentuu teknologisilta ja virtuaalisilta alustoilta ostetun koulutuksen varaan. Kansallinen osaamisen taso varmistetaan yhteiskunnan hankkimilla koulutusseteleillä ja koulutuksen laatu varmistetaan osaamisen tunnistamiseen ja ammattitaidon sertifiointiin rakennettavalla kansallisella järjestelmällä. Koulutusta shoppaillaan globaaleissa verkoissa ja avoimuus mahdollistaa ainakin periaatteellisella tasolla tasapuoliset mahdollisuudet oppia. Tekno-skenaariossa koulutusjärjestelmä rakentuu laajasti hyödynnetyn teknologian varaan. Tekoäly toimii yhteiskunnan kumppanina ja osallistuu ongelmanratkaisuun parhaiden mahdollisten ratkaisujen ja oppimistulosten tuottamiseksi. Teknologian varaan rakennetusta koulutusjärjestelmästä tulee kansakunnan kilpailukykystrategian tärkeä osa. 14

15 2. LUKU NAVAKKAA DIGITUULTA Tämän osion kysymykset käsittelevät toimintaympäristöä, sitä kontekstia, jossa oppiminen personoituu, muuttaa luonnettaan aikaisempaa kollektiivisemmaksi, ja jossa tekoäly nousee monin tavoin tukemaan oppimista. Kysely toimii johdantona tutkimuksen varsinaisiin teemoihin. Toimintaympäristö-kyselyssä katsotaan vuoteen 2040, kymmenen vuotta kauemmaksi kuin muissa kyselyissä. Toimintaympäristöryhmä maisemoi myös tutkimusasetelmaa ja sen teemojen ja teesien kytkeytymistä laajempiin muutosilmiöihin. Tutkimusryhmän jäsenet ovat Petra Kiuru, Jaana Liukkonen, Maili Marjamaa, Lotta Meyer-Arnold, Mirka Nalimova ja Jukka Tikkanen 15

16 DARE 2030 NAVAKKAA DIGITUULTA 2. NAVAKKAA DIGITUULTA Tulevan oppimisen toimintaympäristöä tarkasteltiin seitsemän ajurin kautta. Muutosajurin väkevyyden arvioinnissa käytettiin hyväksi metaforaa virallisesta seitsenportaisesta tuuliasteikosta, jossa toisessa päässä on tyyni ilma ja toisessa hirmumyrsky. Tuuliasteikon avulla arvioitiin sitä, kuinka voimakkaasti ajurit vaikuttavat yhteiskunnan muihin ilmiöihin vuonna 2030 ja 2040, ja voimistuuko vai heikentyykö vaikutus tällä ajanjaksolla. Tuulen voimakkuutta luvussa kuvataan metriä sekunnissa yksikön sijaan arvoilla yhdestä seitsemään. Taulukossa on kuitenkin suluissa metriä sekunnissa arvot havainnollistamassa tuulen voimakkuutta. Tyyntä (0 m/s) 1 Heikkoa tuulta (1 3 m/s) 2 Kohtalaista tuulta (4 7 m/s) 3 Navakkaa tuulta (8 13 m/s) 4 Kovaa tuulta (14 20 m/s) 5 Myrsky (21 32 m/s) 6 Hirmumyrsky (yli 32 m/s) 7 Megatrendit ovat jo määritelmänsä⁶ mukaisesti pitkään vaikuttavia voimia ja se näkyy yhteenvetografiikassa. Kaikki tuulet voimistuvat paneelin käsityksen mukaan mitä kauemmas tulevaisuuteen edetään. Väkevästi puhaltaa ilmastomuutos, johon kytkeytyvät energiakysymykset ja osin myös monet muut fyysisen maailman hupenevat resurssit. Vielä sitä voimallisemmin vaikuttavat teknologiamegatrendit, joita voi myös pitää ratkaisuina ympäristön lisääntyviin ongelmiin. ⁶ Megatrendi on kehityksen suuri aalto tai linja, useiden trendien tunnistettava ja historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta. Megatrendeille on ominaista laaja-alaiset ja usein tulevaisuudessa vahvistuvat vaikutukset moniin muuten toisistaan riippumattomiin ilmiöihin. Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niistä muodostuvalla ilmiöllä voidaan nähdä pääkehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa. 16

17 DARE 2030 NAVAKKAA DIGITUULTA Toimintaympäristön tuulet KESKINÄISRIIPPUVUUS JAKAMISTALOUS 3,78 4,06 4,19 4,91 vuosi 2030 vuosi 2040 ILMASTONMUUTOS 4,84 5,47 HEIMOUTUMINEN YKSILÖLLISTYMINEN 3,81 4,09 4,13 4,22 DIGITAALISUUS AUTOMATISAATIO 4,97 4,97 5,75 5,72 3,50 4,00 4,50 5,oo 5,50 6,00 Vahvistuvat tuulet ,00 0,75 0,84 0,78 0,75 0,50 0,63 0,25 0,41 0,28 0,09 0,00 KESKINÄISRIIPPUVUUS JAKAMISTALOUS ILMASTONMUUTOS HEIMOUTUMINEN YKSILÖLLISTYMINEN DIGITAALISUUS AUTOMATISAATIO 17

18 DARE 2030 NAVAKKAA DIGITUULTA 2.1 Keskinäisriippuvuus: yhteisissä tuulissa Keskinäisriippuvuus: globalisaatio on edennyt vaiheeseen, jossa koko ihmiskunta muodostaa toisistaan riippuvaisen yhteisön. Yhä useampi ilmiö on vaikea yksiselitteisesti erottaa siihen vaikuttavista muista ilmiöistä, jolloin on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota eri ilmiöiden välisiin riippuvuussuhteisiin. vuosi 2030 vuosi ,06 navakkaa tuulta 4,91 kovaa tuulta Keskinäisriippuvuuteen vastaajien joukko arvioi siirtymän voimakkuuden kasvavan vuosien 2030 ja 2040 välillä. Korkeimman keskiarvon saanut palkki siirtyy kovasta tuulesta myrskyyn 10 vuodessa ja muutkin palkit siirtyvät astetta kovempiin tuulilukemiin. Panelisteista etenkin tulevaisuuteen työnsä puolesta keskittyvät tekoälyasiantuntijat näkevät keskinäisriippuvuuden merkittäväksi. Eri sektoreita edustavista asiantuntijoista erityisesti julkissektorilla ei keskinäisriippuvuuden uskota saavan suurta painoarvoa. Yleisellä tasolla miesvastaajien ja naisvastaajien kesken oli hieman eroja: miehet arvioivat keskinäisyysriippuvuuden alkuun maltillisemmin, mutta vuonna 2040 naisia voimakkaammin. 2.2 Jakamistalous: voimistuva puhuri Jakamistalous: jakamistaloudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa yksittäiset henkilöt tai muut toimijat jakavat vajaakäytöllä olevaa resurssia (esim. tuote, palvelu, aika tai osaaminen) tarjoamalla sitä muiden käyttöön usein jonkin digitaalisen alustan kautta. vuosi 2030 vuosi ,78 navakkaa tuulta 4,19 navakkaa tuulta Jakamistalouden vaikutus jakaa vastaajien kesken mielipiteitä: vuonna 2030 kaksi kolmesta vastaajasta näkee jakamistalouden puhaltavan vähintään navakan tuulen voimakkuudella, vuonna 2040 painotus muuttuu asteen kovemmaksi kovaksi tuuleksi ja lähes kaikki vastaa- 18

19 DARE 2030 NAVAKKAA DIGITUULTA jat ovat sitä mieltä, että jakamistaloudella on vähintäänkin kohtalainen merkitys. Eri asiantuntijaryhmien ja sukupuolten välillä ei ollut huomattavia eroja vastauksissa. 2.3 Ilmastonmuutos: myrskyä päin Ilmastonmuutos: ilmastoriskillä tarkoitetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista aiheutuvia välillisiä ja välittömiä riskejä yhteiskunnalle. Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset voidaan jakaa suoriin vaikutuksiin esimerkiksi kuivuudesta johtuva viljasatojen heikentyminen ja välillisiin vaikutuksiin kuten viljasatojen heikentymistä seuraava ruoan hinnan nousu. vuosi 2030 vuosi ,84 kovaa tuulta 5,47 kovaa tuulta Ilmastonmuutoksen merkitys koetaan vuonna 2030 suureksi: navakka tuuli -lukema saa vastaajien suurimman keskiarvon, mutta kolmannes vastaajista näkee merkityksen myrskynä tai hirmumyrskynä. 10 vuotta myöhemmin kehityksen nähdään voimistuvan, vuonna 2040 ilmastonmuutoksen merkitystä pitää vähintään kovana 84 prosenttia vastaajista ja jo yli puolet antaa myrskyn tai hirmumyrskyn arvon. Etenkin naisvastaajat suhtautuvat vakavammin ilmastonmuutokseen, eri ammattiryhmien välillä eroja ei ole. Pelkään, että 2040 kärkeen kiilaa ilmastonmuutos ellei tapahdu seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja poliittisissa päätöksissä. Musta joutsen on turvallisuusympäristö, joka voi potentiaalisesti kiilata aivan kärkeen, jos pahin toteutuu eli maailmanlaajuinen sota. Toisaalta voi olla niin, että ilmastonmuutoksesta tulee 2040 mennessä niin valtava yhteinen uhka, että se voi yhdistää uudella tavalla ihmiskuntaa. 2.4 Heimoutuminen: navigointia porukalla Heimoutuminen: viittaa uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, jossa yhteisöt muodostuvat yhteisen elämäntavan ja elämäntyylin tai jaetun intohimon ympärille. Heimot tarjoavat nykyihmiselle mahdollisuuden rakentaa identiteettiä ja kokea yhteisöllisyyttä muuten pirstoutuneelta ja epävakaalta tuntuvassa yhteiskunnassa. 19

20 DARE 2030 NAVAKKAA DIGITUULTA vuosi 2030 vuosi ,81 navakkaa tuulta 4,09 navakkaa tuulta Heimoutuminen koetaan kysytyistä ajureista rauhallisimmaksi vuonna 2030, mutta astetta kovemmaksi vuonna Reilu kolmannes vastaajista antaa vähintään kovan tuulen arvosanan vuonna Miehet uskovat naisia lievempään heimoutumiseen vuonna 2030, naiset pitävät heimoutumista kohtalaisen merkittävänä vuonna Yksilöllistyminen: navakkaa tuulta jatkossakin Yksilöllistyminen: prosessi, jossa perinteiset yhteisöt kuten perhe, suku ja asuinyhteisö ovat menettäneet merkitystään identiteettiä määrittelevinä tekijöinä. Yksilöllistymisen myötä ihmiset määrittelevät itseään mm. valinnoillaan (tekeminen, liittyminen, kuluttaminen), elämäntarinoillaan, tunteillaan ja mielipiteillään, ja ilmaisevat näin ainutkertaisuuttaan suhteessa muihin. vuosi 2030 vuosi ,13 navakkaa tuulta 4,22 navakkaa tuulta Yksilöllistymisessä on havaittavissa sama huomio kuin edellisissä graafeissa: myös sen painoarvon ennakoidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2030 eniten kannatusta saanut navakka tuuli vaihtuu kovaksi tuuleksi kymmenen vuotta myöhemmin ja kovin mittaustulos hirmumyrsky saa parin vastaajan hyväksynnän. Keskinäinen riippuvuus ja heimoutuminen sekä toisaalta yksilöllisyys vahvistuvat yhtä aikaa eivätkä sulje toisiaan pois, vaikka ovatkin näennäisesti jollain tavoin vastakkaisia Tulos on jossain määrin yllättävä. Joissakin tutkimuksissa on päädytty arvioon, jossa yksilöllistymisen voimakkain vaihe on jo ohittumassa ja tuulet laantuvat mitä edemmäs mennään. 20

21 DARE 2030 NAVAKKAA DIGITUULTA 2.6 Digitaalisuus puhaltaa maailman toisenlaiseksi Digitaalisuus (big data): digitalisaatiossa yhä suurempi määrä prosesseja siirtyy digitaaliseen muotoon. Digitalisoituminen on mahdollistanut valtavien datamäärien nopean analysoinnin. Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tietotekniikkaa ja algoritmeja hyödyntäen. vuosi ,97 kovaa tuulta vuosi ,75 myrskyä Digitaalisuus-ajuri nähdään ilmastonmuutoksen ja automatisaation ohella erittäin merkittäväksi ajuriksi vuonna 2030, sillä 2/3 vastaajista antaa sille kovimman tai toiseksi kovimman arvon. Keskimäärin digitaalisuuden arvioidaan vuonna 2030 puhaltavan kovan tuulen voimalla. Vuoteen 2040 mennessä digitaalisuuden merkitys vain vahvistuu. Silloin digitaalisuuden merkitys arvioidaan keskimäärin myrskyksi. Ajureista juuri digitaalisuuden arvioidaan vuonna 2040 useimmiten pauhaavan hirmumyrskyn voimalla. Miehet pitävät digitaalisuutta naisia merkittävämpänä niin vuonna 2030 kuin Digitalisaation myötä sosiaalisten suhteiden verkko siirtyy kuitenkin yhä enemmän virtuaaliympäristöön, jolloin yhteisöjen muodostuminen jää yhä vähemmän fyysisestä sijainnista riippumattomaksi. Tällöin globaalisti jaettavista arvoista ja asenteista tulee uusien yhteisöjen kulmakiviä. 2.7 Automatisaatio puhkuu työt uusiksi Automatisaatio (robotisaatio): Maailmanpankin ennusteen mukaan prosenttia maailman työpaikoista on automatisoitavissa. Todennäköisyys vaihtelee kehittyvien ja kehittyneiden maiden, toimialojen ja ammattiryhmien, kaupunkien ja maaseudun sekä sukupuolten mukaan. Kehittyvissä maissa automaatio uhkaa viedä työpaikat ennen kuin ne edes saapuvat. 21

22 DARE 2030 NAVAKKAA DIGITUULTA vuosi 2030 vuosi ,97 kovaa tuulta 5,72 myrskyä Automatisaation ja robotisaation merkityksen nähdään kasvavan. Vuonna 2030 suurin keskiarvo vastauksille on kova tuuli, vuonna 2040 myrsky. Myös kovin arvo, hirmumyrsky, saa useamman kannattajan. Tässä teknologiaan liittyvässä asiassa miehet näkevät automatisaation ja robotisaation merkityksen naisia voimakkaammin sekä 2030 että Uudet megatrendit voivat liittyä jo 2040 robottien rooliin (uhat, mahdollisuudet, oikeudet) yhteiskunnassa, geeniteknologiaan ja -etiikkaan, virtuaalitodellisuuteen ja yhä vahvemmin maapallon kestävyyteen ihmiskunnan käytössä. Vaikka ympäristö- ja teknologiadriverit voimistuvat, kommenteissa korostuu se, että vastaajat näkevät tulevaisuudessa tarvittavan yhä enemmän sosiaalisia taitoja ja kykyä vuorovaikuttaa. Teknologinen singulariteetti, talouskasvun umpikuja ja näiden vaikutukset saavat panelistit kuitenkin miettimään työpaikkojen tulevaisuudennäkymiä samoin kuin tulevaisuuden yhteiskuntien pohjalla olevia arvomaailmoja. 22

23 3. LUKU VIISI YMPÄRISTÖ- SIGNAALIA Toimintaympäristöä skannaava ryhmä arvioitti paneelilla myös viisi nousevaa muutosvoimaa, joilla saattaa olla merkitystä kolmen teematutkimusryhmän kannalta. Tutkimusryhmän jäsenet ovat Petra Kiuru, Jaana Liukkonen, Maili Marjamaa, Lotta Meyer-Arnold, Mirka Nalimova ja Jukka Tikkanen.

24 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA 3.1 Tekoäly saa osallistua päätöksentekoon vain apurina Vuonna 2040 laki vaatii tekoälyn ottamista mukaan organisaatioiden päätöksentekoon. Vuonna 2040 laki edellyttää kaikilta yksityisiltä yrityksiltä, julkisilta organisaatioilta ja julkisen hallinnon eri tasoilta tekoälyn ottamista mukaan päätöksentekoon täysivaltaisena hallituksen jäsenenä. Tekoälyllä tarkoitetaan tässä tietokonetta tai tietokoneohjelmaa, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin. Älykäs toiminto on enemmän kuin rutiininomainen toiminto ja se sisältää tilannekohtaista lähtötietojen yhdistelyä ilman ennalta määriteltyjä kiinteitä sääntöjä. Vahva tekoäly kykenee autonomiseen toimintaan ja päätöksentekoon. +++ Erittäin todennäköistä ++ Erittäin epätodennäköistä + +/ Erittäin toivottavaa / Erittäin ei-toivottavaa Teesi tekoälyn ottamisesta mukaan organisaatioiden päätöksentekoon jakaa jyrkästi mielipiteitä toivottavuuden suhteen. Valtaosa vastaajista pitää teesiä kuitenkin todennäköisenä. Yritys- ja työelämäpuolella sekä julkisella sektorilla suhtaudutaan teesin toivottavuuteen negatiivisemmin kuin oppilaitoksissa ja kansalaissektorilla, joissa mielipiteet toivottavuuden suhteen jakautuvat lähes tasan. Vastaajat, jotka pitävät teesiä toivottavana, korostavat datan käsittelyn helpottumista ja nopeutumista. Sen sijaan teesiä epätoivottavana pitävien kommenteissa ei luoteta tekoälyn pystyvän eettiseen ja moraaliseen päätöksentekoon. Osin nämä näkökulmat tulevat esiin myös samoissa kommenteissa. Varmasti tekoälyä hyödynnetään kasvavassa määrin kaikessa päätöksenteossa, sen tukena, mutta minkä tahansa toimijan toimintaa koskevat ratkaisut ovat aina moraalisia ja poliittisia päätöksiä. Päätöksissä sinänsä tekoälyllä ei saa olla sananvaltaa, enkä usko, että sellaista tekoälylle ainakaan näin läheisessä tulevaisuudessa myöskään annetaan. Kenties sellainen 24

25 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA olisi mahdollista ja suotavaa, että tällainen tekoäly olisi oltava aina läsnä ja sen mielipiteet ja perustelut olisi pidettävä julkisina kaikkien päätösten suhteen? Vastustusta herättää teesin muotoilu tekoälyn osallistumisesta päätöksentekoon täysivaltaisena hallituksen jäsenenä. Useissa kommenteissa korostetaan ihmisen roolia lopullisena päätöksentekijänä, mutta tekoälylle nähdään rooli päätösten laadunvarmistajana, tiedontuottajana, assistentina, ratkaisujen ehdottajana ja päätöksenteon tukena. Toinen monessa kommentissa esiin nostettu näkökulma on kysymys siitä, missä määrin tekoälyn päätökset ovat riippuvaisia ihmisten sille syöttämästä rajoittuneesta datasta, valmiiksi rajatuista ratkaisumalleista ja mahdollisesti väärin asetetuista tavoitteista ja kysymyksistä. Tekoäly nähdään ihmisen luomuksena, jonka rationaalisuus siksi asetetaan kyseenalaiseksi. On tärkeää huomata, että niin kauan kuin tekoäly on ihmisen renki, sen päätöksenteko perustuu ihmisen ennalta määrittämiin reunaehtoihin. -- Päätöksenteon metatason ongelmia ovat virheelliset lähtökohdat: kokonaisuuden kannalta väärät tavoitteet ja väärät kysymykset sekä valmiiksi rajatut ratkaisumallit. Tekoäly jakaa paneelin kahteen leiriin Eettinen ja moraalinen kyvyttömyys Datariippuvuus ongelmana 25

26 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA 3.2 Uusi eliitti uhkaa yhteiskunnan tasapainoa Vuonna 2040 on muodostunut uusi eliitti, joka kehittää kilpailukykyään teknologian ja geenitekniikan avulla. Uudella eliitillä on halu ja mahdollisuus hyödyntää uusimpia teknologian mahdollistamia ratkaisuja omien ominaisuuksiensa kehittämiseen ja kilpailukykynsä parantamiseen. Yhteiskuntaakin hyödyttävien ylivertaisten ominaisuuksiensa ansiosta uusi eliitti saa haltuunsa valtaosan johtavista paikoista yhteiskunnassa ja yrityksissä. +++ Erittäin todennäköistä ++ +/ Erittäin epätodennäköistä Erittäin toivottavaa / Erittäin ei-toivottavaa Kaikissa ryhmissä vastaajat ovat melko yksimielisiä siitä, että uuden eliitin syntyminen on todennäköistä mutta epätoivottavaa. Eri ryhmien vastausten väliltä ei löydy merkittäviä eroja. Monessa kommentissa teesin suuntaisen muutoksen todetaan olevan jo käynnissä, eikä vastavoimaa sille nähdä. Kuitenkin asetettua kahdenkymmenen vuoden aikaperspektiiviä pidetään useassa kommentissa liian lyhyenä teesissä kuvatun eliitin muodostumiselle, koska epäillään ihmisten kykyä tai halua muokata ominaisuuksiaan näin nopeasti ja radikaalisti. Kehityksessä nähdään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Moni vastaaja pelkää eliitin todennäköisemmin toimivan itsekkäästi kuin ajavan kaikkien etua. Tästä seuraavina uhkina pidetään polarisaatiota, eriarvoistumista sekä yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja epätasapainoa. Toisaalta muutamassa kommentissa viitataan myös mahdollisuuteen, että eliitti muistaakin yhteiskunnallisen vastuunsa, jolloin vaikutukset voisivat olla positiivisia. Ratkaisevina kysymyksinä pidetään sitä, kuinka mahdollisuuksien kasautumista hyödynnetään, onko muillakin kuin eliitillä mahdollisuus vaikuttaa, ja kuinka rakenteita muutetaan. 26

27 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA Tuo voisi olla mahdollista reilun kahdenkymmenen vuoden päästä, mutta kehitys sisältää paljon uhkia. Kuvatun kaltaisen eliitin syntyminen/vahvistuminen tuottaa yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja epätasapainoa. Ja ihmisluontoa ajatellen, eliitti ei välttämättä muokkaisi ominaisuuksiaan yhteistä hyvää ja ihmiskuntaa palvelemaan. Individualismin ja markkinataulouden kiihtyvässä tangossa tämä väite kuulostaa pelottavalta. Kilpailukyky ja geeniteknologia samassa lauseessa ei vielä 2040 tarkoittane muuta kuin voiton tuottamista ja sen edistämistä. Kamala kuva Donald- ja Ivanka- klooneista käväisi verkkokalvoilla Kehitys on jo käynnissä Polarisaatio lisääntyy Dystopiateesin uskotaan toteutuvan 27

28 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA 3.3 Moniarvoinen yhteiskunta tulee muttei kivuitta Ihmisvirrat muuttavat merkittävästi Suomen väestörakennetta ja synnyttävät moniarvoisen yhteiskunnan. Ilmastonmuutos, sodat ja taloudelliset tekijät synnyttävät ihmisvirtoja, jotka muuttavat merkittävästi yhteiskuntien väestörakennetta. Väestön monimuotoistuminen pakottaa nopeisiin ratkaisuihin, jotta pystytään luomaan moniarvoinen, toimiva yhteiskunta. +++ Erittäin todennäköistä ++ Erittäin epätodennäköistä + +/ +++ Erittäin toivottavaa / Erittäin ei-toivottavaa Kaikissa vastaajaryhmissä moniarvoisen yhteiskunnan syntymistä pidettiin melko todennäköisenä sekä melko toivottavana. Eri ryhmien välillä ei löytynyt merkittäviä eroja. Opetushenkilöstö suhtautui moniarvoisuuden syntymiseen hieman myönteisemmin kuin työelämän edustajat. Samoin naiset pitivät sitä hieman toivottavampana kuin miehet, mutta erot olivat pieniä. Osa vastaajista piti kysymyksenasettelua hankalana, koska lopputulosta pidettiin toivottavana, mutta siihen johtavia tapahtumia ei ja tämä aiheutti haastetta vastauksen antamiseen. Teesin esittämä kehitys nähdään jo olevan käynnissä ja sen vauhdin koetaan kiihtyvän vuoteen 2040 mennessä. Kehityksessä nähdään enemmän myönteisiä piirteitä kuin kielteisiä ja sitä pidettiin väistämättömänä. Suomen väestökehityksen kannalta maahanmuutto koettiin positiivisena ja talouskasvua ylläpitävänä voimana. Kommenteissa koulutuksen ja koululaitoksen roolia pidettiin merkittävänä uuden moniarvoisen yhteiskuntarakenteen luojana. Se nähtiin välittäjänä ja rakentajana eri kulttuurien välillä. Haasteeksi koettiin kehityksen nopeus sekä yksittäisten valtioiden toimien riittämättömyys tilanteen hallitsemiseksi. Kommenteissa kyseenalaistettiin nykyisten kaltaisen kansallisval- 28

29 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA tioiden tulevaisuus ja korostettiin maailmankansalaisuutta sekä kykyä toimia yhdessä. Maapallon resurssien tasa-arvoisempaa jakoa pidettiin myös välttämättömänä. Pakottavat, nopeat ratkaisut eivät tietenkään ole mikään tavoiteltava asia, mutta näyttää siltä, että omiin etuihin tuijottaminen vahvistaa kehittyneissä talouksissa otettaan ja kuluttaa mahdollisuudet proaktiiviselle toiminnalle. Pakon kautta tulevan muutoksen voi nähdä mahdollisuutena ja siinä lepää ehkä paras toivo moniarvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan ja maailman rakentamiseen. Eurooppa ja monet muutkin vanhat vahvat taloudet tulevat kokemaan suuren myllerryksen. Tulevaisuudessa Suomenkin ikäpyramidi ja huoltosuhde on nykyistä kestävämmällä pohjalla. Joudumme luopumaan joistain meille tärkeistä perususkomuksista ja laajentamaan käsitystämme suomalaisuudesta, pohjoismaisuudesta ja eurooppalaisuudesta - kansallisvaltioiden idea joudutaan ehkä miettimään uusiksi. Kivulias mutta väistämätön prosessi Muutosvauhti on kiihtyvä Tuloksena uusi suomalaisuus 29

30 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA 3.4 Työn loppu tai sitten ei? Vuonna 2040 teknologia on vapauttanut ihmiset palkkatyöstä. Vuonna 2040 automaatio, robotisaatio ja tekoäly ovat vapauttaneet teollistuneiden maiden ihmiset velvollisuudesta tehdä työtä. Varsinaista ammattia ei enää tarvita, vaan ihmiset kehittävät itseään omien kiinnostustensa mukaisesti ja hyödyntävät taitojaan harrastuksenomaisissa tehtävissä. +++ Erittäin todennäköistä ++ +/ Erittäin epätodennäköistä Erittäin toivottavaa / Erittäin ei-toivottavaa Teesin toteutumista pidettiin yleisesti ottaen epätodennäköisenä ja useimmiten ei-toivottavana. Julkissektori ja kansalaissektori pitivät teesin toteutumista hieman epätodennäköisempänä ja julkissektori oli tämän näkemyksensä kanssa muita yksimielisempi. Teesin toivottavuuteen suhtautui kielteisimmin yritys- ja työelämä ja myönteisimmin kansalaissektori, joka vastaajaryhmistä ainoana piti teesiä ylipäätään keskimäärin toivottavana. Asiantuntijuuden suhteen ryhmät eivät eronneet merkittävästi toisistaan. Myöskään sukupuoli ei erotellut tässä mielipiteitä. Osa tuotannollisista palkkatyöstä rikkaissa maissa varmasti lakkaa, mutta ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jos uskoo hoiva- ym. henk.koht. palveluiden lisääntyvän. Toisaalta syntyy myös uusia työn muotoja, joita ei voi nyt edes kuvitella. Politiikan kysymys on, miten tulot sitten jakautuvat, kuka korjaa potin, kun tuottavuus lisääntyy. Kommenteissa koettiin, että työ sinällään ei lopu, mutta työn sisältö ja muodot sekä työn luonne muuttuvat. Ihmisen perustarve toteuttaa itseään ja kokea itsensä merkitykselliseksi yhteisön jäseneksi eivät katoa. Teknologia korvaa pitkälti ihmisen tuotannollisessa työssä, mutta toisaalta kasvatus- ja hoiva-alan ammattien ja mahdollisesti myös käsityötä vaativien ammattien arvostus kasvaa. Erään kommentin mukaan muutos myös luo mahdollisuuksia 30

31 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA kalliin työvoiman Euroopassa. Erityisesti ne, jotka pitivät teesin toteutumista toivottavana, näkivät että kansalaissektori ja yhteisöllinen toiminta korvaavat työn merkityksenantajana ja identiteetin rakennusaineena. Panelistin sanoin siirrytään uuteen vaiheeseen: Palkka voi olla muutakin kuin rahaa, ja palkitsevasta tekemisestä ihminen lajina tuskin siirtyy sivuun - tekemisen määrä, laatu ja tavoitteet vain muuttuvat, kun motivaattorina on muukin kuin ulkoinen pakko. Palkkaorjuus muuntuu kohti jakamistaloutta. Muutamissa kommenteissa pohdittiin myös korvaavan toimeentulon malleja, joista useimmiten mainittiin perustulo, sekä tulonjakoa. Joissakin kommenteissa esitettiin myös huoli globaalista polarisaatiosta. Teesin toteutumisen aikajänne koettiin yleensä liian lyhyeksi merkittäville muutoksille. Mainittakoon, että alun perin teesissä puhuttiin yleisellä tasolla työstä. Kommenteissa työn määritelmä koettiin liian tulkinnanvaraiseksi ja kommenttien perusteella teesiä päivitettiin niin, että siinä puhuttiin työn sijaan palkkatyöstä. Työn käsite muuttuu. Määritelmät ovat kuin kartta joka kuvaa maastoa. Jos kartta ei kuvaa maastoa -> pitää kartta päivittää... eikä maasto. Ihmisen toiminta tulee kytkeytymään tavalla tai toisella elämän puitteiden rakentumiseen ja yhteisöön kiinnittymiseen. Ihmisellä on liittymisen ja kuulumisen tarve jota työ palvelee. Uskon että ihminen jatkossakin tarvitsee jonkin roolin osana yhteisöä ja oman identiteetin määrittelijänä. Kolmannensektorin ja kansalaisyhteiskunnan rooli toivottavasti tunnistetaan keskeisemmäksi. Työ ei lopu mutta sisällöt ja tavat muuttuvat Työ antaa merkityksen Työ määritetään uudelleen 31

32 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA 3.5 Talous tienhaarassa Jatkuvaan talouskasvuun perustuva yhteiskunta on tullut vuoteen 2040 mennessä tienhaaraan. Vaikka maailmantaloudessa on näkyvissä piristymisen merkkejä, on kasvu silti haavoittuvaa. Haavoittuvuus voi liittyä esimerkiksi ikärakenteeseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön. Kysymykseksi herää, mitä varten kasvua tavoitellaan? Ympäristökriisit, teknologinen kehitys ja työn ja toimeentulon arvoitus haastavat meidät pohtimaan haluammeko hakea kasvua hinnalla millä hyvänsä? Erilaiset kriisit pakottavat meidät luomaan uudenlaisen käsityksen ja mallin taloudesta, hyvinvoinnin sisällöstä ja yhteisen hyvän jakamisesta. +++ Erittäin todennäköistä ++ Erittäin epätodennäköistä + +/ +++ Erittäin toivottavaa / Erittäin ei-toivottavaa Jatkuvaan talouskasvuun perustuva yhteiskunta on tullut vuoteen 2040 mennessä tienhaaraan. Vaikka maailmantaloudessa on näkyvissä piristymisen merkkejä, on kasvu silti haavoittuvaa. Haavoittuvuus voi liittyä esimerkiksi ikärakenteeseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön. Kysymykseksi herää, mitä varten kasvua tavoitellaan. Ympäristökriisit, teknologinen kehitys ja työn ja toimeentulon arvoitus haastavat meidät pohtimaan haluammeko hakea kasvua hinnalla millä hyvänsä. Erilaiset kriisit pakottavat meidät luomaan uudenlaisen käsityksen ja mallin taloudesta, hyvinvoinnin sisällöstä ja yhteisen hyvän jakamisesta. Tulevaisuusväittämä jakoi mielipiteitä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että väittämä ei ole todennäköistä eikä toivottavaa. Toisaalta pienempi määrä vastaajista arvioi että väittämä on melko todennäköinen joskaan ei-toivottava. Lisäksi paneelista löytyi myös poikkeavia mielipiteitä. Yksi vastaaja piti väitettä erittäin toivottavana muttei kovin todennäköisenä. Muutama panelisti piti väittämää erittäin todennäköisenä ja toivottavana asiana. Kommen- 32

33 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA tointi oli kuitenkin niukkaa, mikä saattoi johtua siitä, että viimeisen kysymyksen kohdalla vastaajien aika ja voimat olivat jo vähissä. Yhden panelistin mukaan talousjärjestelmä ja sen rooli on ratkaiseva tekijä ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ja piti erittäin todennäköisenä että nykyisenkaltainen kapitalistinen kasvutalous ajautuu jossain vaiheessa kriisiin. Panelisti ehdotti, että päätöksenteossa tulisi tiedostaa tulevaisuuden riskejä ja lähdettäisiin aktiivisesti etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja kestävälle taloudelle siirtymällä esimerkiksi uuteen maailmanjärjestykseen. Toinen panelisti oli taas sitä mieltä, ettei tulevaisuusväittämä toteudu, ja uskoi että Suomi tulee tulevaisuudessa menestymään esimerkiksi ympäristöteknologia- ja terveydenhoitoalalla. Talouskasvulogiikka Edessä hitaan kasvun aikoja Epävarmuudet lisääntyvät 33

34 DARE 2030 VIISI YMPÄRISTÖSIGNAALIA 34

35 4. LUKU VIRTAUKSIA TUULTEN JA TEESIEN TAKANA Toimintaympäristöä tutkiva ryhmä löysi megatrendien ja tulevaisuusteesien takaa merkittäviä ja keskenään risteäviä teemoja. Niistä ensimmäiseksi nousevat arvot, jotka nousevat esiin etenkin työn muutosta, yhteiskunnan moniarvoistumista ja uuden eliitin syntyä käsittelevien teesien yhteydessä. Arvot keskeisesti ohjaavat tulevaisuuden tekemistä ja siten ne myös liittyvät kokemukseen vallasta tulevaisuuden suhteen, mahdollisuuksista vaikuttaa tulevaisuuden rakentumiseen. Eräs panelisteista nostaa demokratian todelliseksi ongelmaksi juuri megatrendeihin vaikuttamisen mahdollisuudet. Kaikkea inhimillistä, mutta myös tekoälyn toimintaa koskevat ratkaisut ovat aina moraalisia ja poliittisia päätöksiä. Tutkimusryhmän jäsenet ovat Petra Kiuru, Jaana Liukkonen, Maili Marjamaa, Lotta Meyer-Arnold, Mirka Nalimova ja Jukka Tikkanen. 35

36 DARE 2030 VIRTAUKSIA TUULTEN JA TEESIEN TAKANA 4.1 Riittävän jaettu arvopohja Keskustelua syntyy yhteisen arvopohjan merkityksestä. Kommenteissa kuvaillaan yhteistä arvopohjaa kompassiksi ja yhteisöjen kulmakiveksi. Globaalisti jaetun riittävän yhteisen arvopohjan merkityksen nähtiin kasvavan ja sen rakennusalustana voisivat olla verkkoyhteisöt tai digitaaliset heimot. Valtioiden rajoihin ja kansallisiin intresseihin tuijottaminen on tulevaisuudessa mahdotonta, olennaista on kyky toimia yhdessä. Vaikka panelistit pitävät yhteistä arvopohjaa tärkeänä, valtaosa pitää myös moniarvoisuuden lisääntymistä positiivisena asiana. Samalla kaivataan keskustelua arvoista ja hyvinvoinnin määritelmästä. Pakon kautta tulevan muutoksen voi nähdä mahdollisuutena ja siinä lepää ehkä paras toivo moniarvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan ja maailman rakentamiseen. Kaikki eivät ole yhtä toiveikkaita: Vaikea nähdä, että syntyisi yhteistä tai edes riittävän jaettua arvopohjaa, mutta jos sen sijaan syntyisi entistä parempia mekanismeja, joiden avulla sovitetaan yhteen erilaisia näkemyksiä, niin silläkin päästäisiin eteenpäin. 4.2 Individualismin ja markkinatalouden kiihtyvä tango Panelistit kritisoivat voimakkaasti nyky-yhteiskunnan arvomaailmaa, jota yksi panelisteista kuvaa ilmaisulla individualismin ja markkinatalouden kiihtyvä tango. Panelistien mielestä yhteiskunnassa vallalla olevat ja entisestään vahvistuvat arvot ohjaavat keskittymään kilpailukykyyn, tuottavuuteen, kasvuun ja itsekkyyteen. Paljon pohdittiin sitä, ajaako mahdollinen uusi eliitti omaa etuaan, jolloin seurauksena on jyrkkä polarisaatio, vai kykeneekö se näkemään yhteisen hyvän. Kilpailuun keskittyvää arvomaailmaa pidetään kestämättömänä. Tilalle panelistit peräänkuuluttavat arvoja, jotka kilpailun sijasta kannustaisivat miettimään, kuinka voisimme menestyä yhdessä. Tämä edellyttäisi uutta talousmallia ja uudenlaista käsitystä hyvinvoinnin sisällöstä ja yhteisen hyvän jakamisesta. Tulevaisuuden skenaariot ovat nykyisin täynnä pohdintaa siitä, mistä tulevaisuuden kilpailukyky muodostuu. Kovin vähän on skenaarioita, joissa pohditaan vaihtoehtoja tälle mallille. Olisiko aika murtaa koko kilpailukyvyn määritelmä: jos oikeasti puhutaan kestävää tulevaisuutta edistävästä kilpailukyvystä, se ei ole kilpailukykyä toisia ihmisiä tai kansakuntia vastaan vaan kykyä menestyä yhdessä muiden ja yhdessä olemassaolomme mahdollistavan luonnon kanssa. 4.3 Työn merkitys murtumassa Kolmas arvokeskustelu syntyy työn merkityksen ympärille. Palkkatyön katoamisen pelätään yhtäältä johtavan merkityksen katoamiseen ihmisten elämästä, koska työ määrittelee 36

37 DARE 2030 VIRTAUKSIA TUULTEN JA TEESIEN TAKANA ihmisen identiteetin ja roolin osana yhteisöä. Työtä korostavan arvomaailman muutosta pidetään vaikeana. Toisaalta osa panelisteista pitää jopa parempana etsiä elämän tarkoitusta jostain muualta kuin palkkatyöstä. Tekemisen ja itsensä toteuttamisen tarpeen ei uskota katoavan, mutta sitä voidaan ehkä tulevaisuudessa toteuttaa palkkatyön sijasta entistä enemmän kolmannella sektorilla. Vieläkin suurempi muutos olisi yhteiskunnallisen arvomaailman työsidoksen purkautuminen, joka voi johtaa yhä useamman kohdalla merkityksettömyyteen. Millainen on yhteiskunta, jossa millään ei ole merkitystä. Elämän merkityksellisyyden kannalta oleellista on se, että ihminen pystyy palvelemaan jotain suurempaa päämäärää tai tekemään jotain muiden ihmisten hyväksi. Valitettavasti näiden ideaalien toteutuminen nykyajan palkkatyössä jää vaillinaiseksi. Palkkatyöstä riippumaton työ mahdollistaisi luultavasti paljon suuremman merkityksellisyyden kokemuksen. 4.4 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutosta pidetään tärkeimpänä tutkimuksessa käytetyistä tulevaisuuden megatrendeistä ja drivereista ja sen merkityksen arvioidaan edelleenkin voimistuvan tulevaisuudessa. On selvää, että ilmastonmuutoksella on pitkällä aikavälillä kompleksisia vaikutuksia luonnonympäristöön, ihmisten elinoloihin, työntekoon ja elantoon, talouteen ja yhteiskuntaan. Jo pitkään hyvinvoinnin kasvu on ollut sidoksissa talouden kasvuun ja luonnonvarojen käytön kasvuun. Paneelissa kukaan ei kyseenalaistanut ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen nähdään vaikuttavan voimakkaasti muihin ajureihin tai olevan niiden pohjana: ilmastonmuutos ja resurssiniukkuus nähdään syynä automaation nousulle, heimoutumiselle, keskinäisriippuvuuden kasvulle, jakamistalouden nousulle ja teknologiselle kasvulle, kuten robotisaatiolle ja Big Datan merkityksen kehittymiselle. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan rajusti yhteiskuntia, taloutta, teollisuutta, arkea, sosiaalisia vuorovaikutussuhteita sekä arvoja ja lisäämään ihmisvirtoja. Erityisesti ilmastonmuutoksen nähdään kytkeytyvän muun muassa kestävään kehitykseen ja olevan suoranainen este sen toiselle ääripäälle, jatkuvan talouskasvun tavoittelulle. Moni asiantuntija kommentoi ja kaipasi suoranaista uutta talouden mallia. Ilmastonmuutoksen ratkaiseva rooli on tärkeä huomio. Planetaaristen rajojen osalta muita kriittisiä tekijöitä ovat ravinnekierron epätasapaino ja luonnon monimuotoisuuden kaventuminen. Tiedeperustaisen vahvan kestävyysajattelun omaksuminen kehityksen ohjenuoraksi on välttämätöntä tulevaisuutemme kriisiytymisen ehkäisemiseksi: ilman elinkelpoisia ekosysteemejä ei voi olla olemassa toimivaa sivilisaatiota - ilman toimivaa sivilisaatiota ei voi olla olemassa yhteiskunnallisia rakenteita kuten taloutta. On vaarallista, että meillä on vain yksi päämäärä jota palvelemme: kilpailukyky, tuottavuus, talouskasvu. 37