KYSELYTUTKIMUS OTO-VALMENTAJAN JAKSAMISESTA JA TYÖVIIHTYVYYDESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELYTUTKIMUS OTO-VALMENTAJAN JAKSAMISESTA JA TYÖVIIHTYVYYDESTÄ"

Transkriptio

1 Suomen Valmentajat ry KYSELYTUTKIMUS OTO-VALMENTAJAN JAKSAMISESTA JA TYÖVIIHTYVYYDESTÄ Tutkimusryhmä: Margareetta Tummavuori, Niilo Konttinen, Jari Lämsä ja Minna Blomqvist, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Jyväskylä Kesäkuu 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TULOKSIIN 3 1 TAUSTATIEDOT Vastaajat Sukupuoli, ikä, siviilisääty, lapset ja asuinmaakunta 9 2 KOULUTUS JA VALMENNUSTOIMINTA Peruskoulutus, ammattiasema ja valmentajakoulutus Valmennettavat Valmennus Seura HYVINVOINTI VALMENNUSTOIMINNASSA Viihtyminen valmentajana Valmentajan paineet VALMENTAJAN TERVEYS Terveydentila Stressi ja kuormitus Kuormitustekijät 21 5 AJATUKSIA VALMENNUKSESTA Valmentajan tehtävä Valmentaja-urheilija suhde Arvot Kehittyminen valmentajana YHTEENVETO Taustatiedot Valmennustoiminta Viihtyminen, koettu terveydentila ja kuormittuminen Valmentajien käsitykset valmennustoiminnasta Tutkimuksen yleisarviointia LIITE Kyselykaavake 30 2

3 JOHDANTO Suomen Valmentajat ry käynnisti keväällä 2006 hankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää oto-valmentajien työskentelyolosuhteita sekä valmennustyön kuormittavuutta. Yhdistyksen oto-valmentajajäsenille lähetettiin kesällä kysely, johon vastasi 1100 valmentajaa. Kyselyn tausta-ajatuksena oli, että oman toimen ohella valmennustyötä tekevien kuormittumisessa tulisi huomioida elämäntilanne kokonaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoitti sekä valmentajien sosiaalisen taustaan, ammattiuraan että urheilunvalmennukseen liittyvien asioiden selvittämistä. Tässä artikkelissa keskitytään analysoimaan vastaajien perustietoja sosiaalisen taustan, ammatti- ja valmennusuran sekä valmennuksen toimintaympäristön suhteen. Vastaajat edustavat Valmentajat ry:n jäsenistöä Kyselyyn vastasi 1100 valmentajaa. Määrä on suuri, mutta kun huomioidaan, että kysely lähetettiin yhteensä valmentajalle (vastausprosentti 32) on syytä hieman pohtia kuka kyselyyn vastasi, ja kuka puolestaan jätti vastaamatta. Kysely lähetettiin Suomen Valmentajat ry:n toimesta yhdistyksen jäsenistölle, joka koostui ns. suorista jäsenistä (515 kpl) sekä 16 eri lajin valmentajakerhojen jäsenistä (2 928 kpl). Suomen Valmentajat ry on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Vuonna 2000 yhdistyksellä oli 352 jäsentä. Vuoden 2006 kesäkuussa luku oli jo ylittänyt jäsenen rajan. Koska kysely lähetettiin pelkän osoiterekisterin perusteella, ei vastanneiden tai vastaamatta jättäneiden taustoista voida tehdä tarkempia analyysejä. Sitoutuminen sekä valmennustoiminnan jatkuvuus ovat oto-valmentajilla epävarmempia kuin ammattivalmentajilla. Osoiterekisteri sisälsi siis henkilöitä, jotka eivät juuri tällä hetkellä valmenna. Heidän osuuttaan on mahdotonta arvioida, mutta jopa muutama vastaaja ilmoitti pitävänsä sapattia valmennuksesta. Myös lomakkeen pituus ja erilaisten kyselyiden valtava määrä vähentävät vastaajia. Ketkä oto-kyselyyn sitten oikein vastasivat? Tulosten perusteella voi tulkita, että pitkään valmennustoiminnassa mukana olleet, lähinnä yleisurheilun, hiihtolajien, jääkiekon sekä jalkapallon parissa toimineet valmentajat, jotka muodostivat kaksi kolmasosaa vastaajien kokonaismäärästä. Verrattuna valmentaja ry:n jäsentutkimuksen 2004 tuloksiin oto-kysely monipuolistaa kuvaa yhdistyksen jäsenistöstä. Mukaan ovat tulleet I- ja II-tason valmennuskoulutuksia suorittaneet valmentajat. He toimivat pääosin nuorten valmennuksen parissa. Keski-ikäiset miehet valmennuksen ydinjoukkona? Kyselyyn vastanneista valmentajista miehiä oli 86 prosenttia, joka oli sama osuus kuin vuoden 2004 jäsentutkimuksessa. Vaikka Valmentajat ry:n jäsenkunta on kasvanut ja monipuolistunut, kuvaa naisten osuus valmentajista edelleen sitä tosiasiaa, että kilpaurheilu on varsin miehinen temmellyskenttä. 3

4 Kyselyyn vastanneiden valmentajien keski-ikä oli 45 vuotta. Nuorin vastaaja oli 18-vuotias ja vanhin 90- vuotias. Sekä naisten että miesten ikäjakaumat vastasivat hyvin jäsentutkimuksen 2004 vastaavia jakaumia. Kuviossa 1. on esitetty miesten ikäjakauma verrattuna vuotiaiseen suomalaiseen väestöön. Valmentajista 62 prosenttia sijoittui ikävuoden välille, kun taas aikuisväestöstä vastaavasti 36 prosenttia oli kyseisiin ikäluokkiin kuuluvia. Valmennustoiminta keskittyy siis vahvasti keski-ikäisten, toisin sanoen harrastavien lapsien vanhempien, harteille. On toki huomioitava, että ikääntyvät yli 60- kymmpiset muodostavat myös merkittävän osan valmentajista. Nuoria alle 30-vuotiaita vastaajia oli vähän. Valmennus on toisaalta aina liitetty sosiaalistamiseen sekä kasvatukseen, jolloin varsinkin urheilutoimintaan on syntynyt kulttuuri, jossa lapset ja nuoret liikkuvat ja aikuiset valmentavat. Vaikka Suomen Valmentajat ry:n jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti ja yhdistys on irtaantunut huippu-urheiluvalmentajien ukkokerho maineesta, on kynnys valmentajakerhoon liittymisessä varmaan vielä suuri etenkin nuorten valmentajien kohdalla. MIEHET 25,0 20,0 15,0 % 10,0 5,0 0, v v v v v v v v v v v v v v v v. Väestö (15 v. ja vanhemmat; N= ) OTO-kysely 06 (N=938) Suomen valmentajat kysely 04 (N=139) KUVIO 1. Miespuolisten vastaajien ikäjakauma verrattuna vuoden 2004 jäsentutkimukseen sekä Suomen yli 15-vuotiaaseen miesväestöön (Lähde: tilastokeskus) Kyselyyn vastanneet naiset olivat keskimäärin 38-vuotiaita, kun miesten vastaava luku oli 46-vuotta. Naisvastaajien ikäjakauma erosi selvästi miesten ikäjakaumasta kuoppana ikävuosien välillä sekä yli 50-vuotiaiden pienempänä osuutena. Äitiyden ajoittuminen 30-ikävuoden jälkeiseen aikaa selittäneen kuoppaa ikäjakaumassa. Vanhempien naisvalmentajien vähyyttä voi puolestaan selittää naisvalmennuksen ohut ja lyhyt kulttuuri Suomessa. 4

5 Naiset 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0, v v v v v v v v v v v v v v v v. Väestö (15 v. ja vanhemmat; N= ) OTO-kysely 06 (N=149) Suomen valmentajat kysely 04 (N=31) KUVIO 2. Naisvastaajien ikäjakauma verrattuna vuoden 2004 jäsentutkimukseen sekä Suomen yli 15- vuotiaaseen naisväestöön (Lähde: tilastokeskus) Valmentajakoulutuksen kirjo laaja Suomalainen yhteiskunta arvostaa koulutusta. Tämä näkyy niin väestön suurena innokkuutena kouluttaa itseään kuin erilaisten koulutusinstituutioiden näkyvänä asemana yhteiskunnassamme. Myös urheiluvalmentajat ovat erittäin koulutettua joukkoa. On syytä kuitenkin muistaa, että yleensä juuri koulutetut ihmiset vastaavat kouluttamattomia herkemmin tämän kaltaisiin kyselyihin. Yli puolet oto-kyselyn vastaajista (54 %) oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja vain kuudella prosentilla ei ollut mitään ammatillista koulutusta. Kyselyyn vastanneiden oto-valmentajien valmentajakoulutus painottui I ja II-tasoihin. 60 prosentilla vastaajista ylin koulutustaso oli joko I tai II-taso. 21 prosenttia oli suorittanut III-tason valmentajakoulutuksen. Joka kymmenes vastaaja oli suorittanut joko KVT tai AVT-tutkinnon tai uudemman valmentajan erikoisammattitutkinnon. Liikunnanohjaajia vastaajista oli kuusi prosenttia ja valmennukseen erikoistuneita liikunnan maistereita neljä prosenttia. Tämän lisäksi valmentajat olivat kouluttaneet itseään seurojen organisoimissa koulutuksissa (22 %) tai kansainvälisessä koulutuksessa (4 %) Ero vuoden 2004 jäsentutkimukseen on merkittävä. Jäsentutkimuksessa vain neljäsosa vastaajista oli I tai II-tason suorittaneita valmentajia, kun taas III-tason 35 prosenttia sekä IV-tason (HUOM! yhdistetty KVT, VaeT ja AMK) 25 prosentin osuudet muodostivat selvän enemmistön. Valmentajakerhojen kautta Suomen 5

6 Valmentajat ry:n jäsenkanta on muuttunut enemmän perusvalmentamiseen. Osa erosta selittyy tosin ammattivalmentajien mukana ololla vuoden 2004 tutkimuksessa % I taso II taso III taso KVT tai VaeT Liikunnan ohjaaja Liik.tiet.maisteri Ylin suoritettu valmentajakoulutus Jäsentutkimus 04 (n= 173) Oto-kysely 06 (n=1045) KUVIO 3. Vastaajien valmentajakoulutus verrattuna vuoden 2004 jäsentutkimukseen. Vaikka valmentajakoulutus antaa viitteitä valmentajakunnan laajemmalle osallistumiselle yhdistyksen toimintaan, ei jäsenkunta ainakaan tämän kyselyn perusteella vielä vastaa koko suomalaisen ohjauksen ja valmennuksen kenttää. Kyselyyn vastanneista valmentajista 71 prosenttia valmensi nuoria, vuotiaita urheilijoita. Näistä valmentajista lähes puolet keskittyi pelkästään nuorten valmennukseen. Aikuisia valmensi 43 prosenttia vastaajista, mutta vain hieman yli kolmasosa keskittyi pelkästään aikuisten valmentamiseen. Alle 13-vuotiaita lapsia valmensi 31 prosenttia vastaajista ja jälleen heistä vain kolmasosa pelkästään alle 13-vuotiata lapsia. Organisoidun liikunnan harrastamisen suurimmat ikäluokat ovat vuotiaat, jolloin lasten ohjaajien ja valmentajien osuus on urheiluseuroissa huomattavasti kyselyn tulosta suurempi. Valmentajien sosiaalinen asema Kun pohditaan oto-valmentajien toiminnan edellytyksiä, täytyy valmentajien siviilielämä ottaa huomioon. Kyselyyn vastanneet oto-valmentajat olivat lähes poikkeuksetta aikuisia. Naimisissa oli seitsemän valmentaa kymmenestä, 22 prosenttia oli naimattomia ja kahdeksan prosenttia eronneita tai leskiä. Lapsia oli 72 prosentilla vastaajista. Vastaajien ammattiasemien kirjossa paljastuu valmentamisen laaja kirjo suomalaisessa yhteiskunnassa. Noin 13 prosenttia vastaajista toimi siviilielämässä yrittäjinä. Heidän vuotuiset palkkatulot (bruttotulot) olivat 6

7 keskimääräin noin euroa. Vaihteluväli oli suuri muutaman tuhannen vuosiansiosta aina yli euroon. Lisäksi on huomioitava, että pääomatuloja ei kyselyssä selvitetty. Palkansaajat jaettiin ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Ylemmät toimihenkilöt ansaitsivat reilun euroa vuodessa, kun alempien toimihenkilöiden palkkakeskiarvo oli euroa ja työntekijöiden euroa vuodessa. Ylemmät toimihenkilöt käyttivät työhön keskimäärin kolme tuntia viikossa enemmän kuin alemmat toimihenkilöt ja työntekijät. Työajan vaihteluväli oli suuri jokaisella ryhmällä. Vaihtelua selittää mm. osa-aikaisuus. 18 prosenttia vastaajista sijoitti itsensä yrittäjien ja palkansaajien ulkopuolelle. Eläkeläisiä vastaajista oli 9 prosenttia (98 kpl). Eläkeläisistä kymmenesosa ilmoitti yhä työskentelevänsä keskimäärin 28 tuntia viikossa. Opiskelijoita oli joukossa puolet vähemmän kuin eläkeläisiä eli 4,4 prosenttia. Heistä noin puolet oli työelämässä keskimäärin 22 tuntia viikossa. Työttömiä oli 2,5 prosenttia. Yllättäen heistäkin viisi ilmoitti työskentelevänsä säännöllisesti. Kohtaan muu vastasi yhteensä 31 henkilöä, joista lähes kaikki olivat työelämässä. Oto-kyselyyn vastanneiden valmentajien keskimääräinen palkkatulo vuodessa oli euroa. Keskimäärin valmentajat työskentelivät 39 tuntia viikossa. Valmennustyöhön aikaa kului keskimäärin 9-11 tuntia viikossa. Sekä työajan että valmennusajan vaihtelut olivat suuria. TAULUKKO 1. vastaajien sosiaalinen asema. Ammatti-asema Osuus Palkkatulo Työaika h / vko valmennusaika h / vko harj.kausi k.a. kilp.kausi k.a. maks % k.a. / v. k.a. min. maks. min.. Yrittäjä 12, h 5 h 120 h 9,4 h 11,8 h 1 h 50 h Ylempi toimihenkilö 28, h 8 h 70 h 8,1 h 10,6 h 1 h 50 h Alempi toimihenkilö 16, h 10 h 60 h 8,3 h 11,0 h 1 h 55 h Työntekijä 23, h 8 h 100 h 9,4 h 12,2 h 1 h 70 h Eläkeläinen 9, h 18 h 70 h 7,3 h 7,6 h 1 h 30 h Opiskelija 4, h 5 h 40 h 7,8 h 13,3 h 2 h 55 h Työtön 2, h 1 h 45 h 12,3 h 12,3 h 2 h 30 h Muu 2, h 25 h 55 h 12,1 h 12,3 h 2 h 60 h Kaikki vastaajat h 1 h 120 h 8,8 11,2 h 1 h 70 h 7

8 Valmennuskokemusta yli 13 vuotta Kyselyyn vastanneet olivat lähtökohdiltaan kokeneita valmentajia. He olivat toimineet oto-valmentajina keskimäärin 13,4 vuotta. Vain 17 prosenttia vastaajista oli valmentanut alle viisi vuotta ja vastaavasti 19 prosenttia vastaajista oli valmentanut 20 vuotta tai kauemmin. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista valmensi täysin itsenäisesti, ilman seurakytkentää. Valmentajien kiinnittyminen urheiluseuraan ei tapahtunut pelkästään valmennuksen kautta. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä toimi seuravalmentajana ja 20 prosenttia lajijaoston tai johtokunnan jäsenenä ja kahdeksan prosenttia seuran hallituksen jäsenenä. Näiden virallisten positioiden lisäksi lähes 200 vastaajaa (18 %) ilmoitti muita seuratoimintaan liittyviä tehtäviä, kuten sihteeri, tiedottaja, joukkueen johtaja, seuran puheenjohtaja, hiihtokoulun johtaja, kuuluttaja, ratamestari, markkinointipäällikkö sekä yleismies Jantunen. Vaikka seurojen toiminnassa riittää useita rooleja, on seurakenttä myös ammattimaistunut. Niinpä lähes puolet (46 %) seuravalmentajista toimi urheiluseuroissa, joissa oli palkattu työvoimaa periteisen vapaaehtoistoiminnan tueksi. Näissä seuroissa oli selvästi useammin valmennuspäällikkö, joka vastasi valmennustoiminnasta. 41 prosenttia seuroissa toimivista valmentajista oli kouluttautunut kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana seuran kustannuksella. Noin viidesosa valmentajista ilmoitti ristiriidoista oman valmennustoiminnan ja seuran toiminnan tavoitteiden välillä. Jännitteistä voidaan nostaa esiin kolme eri teemaa: 1) kritiikki seuran toimintalinjoja kohtaan, joka ilmeni mm. heikkona tai ei-avoimena tiedotuksena, seuran tavoitteiden puuttumisena tai liian aikaisella sitoutumiselle kilpaurheilutavoitteisiin, 2) valmentamiseen kohdistuvat ristiriidat, jotka ilmenivät mm. arvostuksen puutteena, pakottavana toimintailmapiirinä, joukkueiden välisinä ristiriitoina ja valmentajien oman edus tavoitteluna sekä 3) kilpaurheilun ja harrastustoiminnan välisenä ristiriitana, joka ilmeni mm. seuraavina kommentteina: seura tasapäistää lapset, lasten valmennuksen fanaattisuus, näkemyserot tuloksiin pääsemisessä tai lapset luokitellaan liikaa menestyksen mukaan. Sopimukset ja erikoistuminen vievät toimintaa kohti ammattimaistumista. Niinpä oto-valmentajakyselyynkin vastanneista neljällä prosentilla oli sopimuksellisesti määritelty työaika. Kymmenkunta valmentajaa ansaitsi selvästi yli tuhat euroa kuukaudessa ja oli näin työsuhteessa seuraan. Noin 60 prosenttia vastanneista ilmoitti saavansa valmennuksesta jotain mitattavaa hyötyä, joko suoraan taloudellisesti kulu- (36 %) tai matkakorvauksena (30 %), palkkiona (13 %) tai muina etuina (13 %), joita olivat mm. omien lasten kausi- tai vuosimaksujen alentuminen tai poistuminen, varusteet, puhelin, auto, stipendi, tietokone sekä joululahjat valmennettavilta. Ammattivalmentajan uraa piti tavoitteena 29 prosenttia vastaajista. Lukua voidaan pitää varsin suurena ja se kuvastanee valmennuksen kentän avautumista ammattilaisuudelle. 8

9 1 TAUSTATIEDOT 1.1 Vastaajajoukko Kyselykaavake lähetettiin toukokuussa 2006 yhteensä 3443 oman toimen ohella toimivalle (oto) valmentajalle. Internetin kautta lähetetyn kyselyn sai 1204 ja postitse lähetetyn 2239 oto-valmentajaa. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 1100, joista nettikyselyyn vastasi 525 ja postikyselyyn 575 otovalmentajaa. Vastausprosentti oli Kyselytutkimuksen otanta lajeittain on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1 Kyselytutkimuksen otanta (n = 3443). E-posti Kirje Yhteensä Autourheilu Golf Hiihto Jalkapallo Jääkiekko Koripallo Lentopallo Paini Purjehdus Salibandy Suunnistus Taitoluistelu Tennis Uinti 4 4 Voimistelu Yleisurheilu Suomen Valmentajat Sukupuoli, ikä, siviilisääty, lapset ja asuinmaakunta Miesten osuus vastanneista oli noin 86 % ja naisten noin 14 %. Kahdeksalta vastaajalta puuttui sukupuoli ja seitsemältä mieheltä ja yhdeltä naiselta ikä. Vastaajien keskimääräinen syntymävuosi oli 1961 ± 11. 9

10 Oto-valmentajista naimisissa oli 69.3 %, naimattomia 22.4 % ja eronneita tai leskiä 8.3 %. Perheeseen kuului keskimäärin kaksi lasta. Miesvalmentajat olivat syntyneet vuonna 1960 ± 11 ( ) ja heidän perheittensä lasten lukumäärä oli 2.1. Naisvalmentajat olivat syntyneet keskimäärin 1968 ± 11 ( ) ja perheen lasten lukumäärä oli 1.3 lasta Kyselyyn vastanneista neljäsosa asui Uudellamaalla (25.7 %), seuraavana tulivat Varsinais-Suomessa (10.1 %) ja kolmantena Pirkanmaalla (7.9 %) asuvat oto-valmentajat. Vastaajien asuinmaakunnat on esitetty Taulukossa 2. Taulukko 2 Oto-valmentajien asuinmaakunnat suuruusjärjestyksessä (% ja lukumäärä). Asuinmaakunta % (n) Asuinmaakunta % (n) 1. Uusimaa 25.7 (281) 11. Kymenlaakso 3.3 (36) 2. Varsinais-Suomi 10.1 (111) 12. Pohjois-Savo 3.2 (35) 3. Pirkanmaa 7.9 (86) 13. Pohjois-Karjala 3.1 (34) 4. Keski-Suomi 6.8 (74) 14. Etelä-Savo 2.7 (29) 5. Etelä-Pohjanmaa 5.6 (61) 15. Keski-Pohjanmaa 2.5 (27) 6. Pohjois-Pohjanmaa 5.0 (55) 16. Etelä-Karjala 2.4 (26) 7. Satakunta 4.9 (54) 17. Pohjanmaa 2.2 (24) 8. Päijät-Häme 4.5 (49) 18. Itä-Uusimaa 1.2 (13) 9. Lappi 4.4 (48) 19. Kainuu 1.1 (12) 10. Kanta-Häme 3.5 (38) 20. Ahvenanmaa 0.1 (1) 10

11 2 KOULUTUS JA VALMENNUSTOIMINTA 2.1 Peruskoulutus, ammattiasema ja valmentajakoulutus Oto-valmentajien peruskoulutus jakautui seuraavasti: ylioppilas / lukion oppimäärä 53.5 %, keskikoulu tai peruskoulu 33.2 % ja kansakoulu 13.3 %. Noin 78 % oto-valmentajista oli käynyt yliopisto / korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai ammattikoulutasoisen peruskoulutuksen. Vastanneista 5.5 %:lla ei ollut mitään ammatillista koulutusta (Kuva 1). Vastanneista 28.5 % kuului ylempiin toimihenkilöihin ja seuraavina tulivat työntekijät (23.3 %) ja alemmat toimihenkilöt (16.6 %) (Taulukko 3). Tällä hetkellä koulutuksessa Yliopistollinen jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori) Yliopisto / korkeakoulu Ammattikorkeakoulu Ammattikoulu Oppisopimuskoulutus Työllisyys- tai ammatillinen kurssi (väh. 4 kk) Ei mitään ammatillista koulutusta Kuva 1 Oto-valmentajien peruskoulutus (%) % Taulukko 3 Oto-valmentajien ammattiasema (% ja lukumäärä). Ammattiasema % (n) 1. Ylempi toimihenkilö 28.5 (312) 2. Työntekijä 23.3 (255) 3. Alempi toimihenkilö 16.6 (182) 4. Yrittäjä 12.9 (141) 5. Eläkeläinen 9.0 (98) 6. Opiskelija 4.4 (48) 7. Muu 2.8 (31) 8. Työtön 2.5 (27) 11

12 Oto-valmentajien bruttotulot palkkatyöstä olivat ± euroa vuodessa. Miehet ansaitsivat ± ja naiset ± euroa vuodessa. Ansiotyöhönsä oto-valmentajat käyttivät aikaa 38.8 ± 12.7 tuntia viikossa; miehet 39.4 ± 12.9 ja naiset 35.6 ± 9.8 tuntia. Oto-valmentajat harrastivat liikuntaa 3.9 ± 1.9 kertaa viikossa 69.9 ± 30.9 minuuttia kerrallaan. Oto-valmentajista suurin määrä oli I-tason valmentajakoulutuksen käyneitä (63.1 %). Seuraavina tulivat IItason (51 %) ja III-tason (28 %) käyneet oto-valmentajat. Valmentajan erikoisammattitutkinnon (120 opintoviikkoa, AmVT, KVT, AVT) oli suorittanut 107 ja kansainvälisen valmentajakoulutuksen 38 otovalmentajaa. Kansainvälinen valmentajakoulutus koostui kursseista, seminaareista ja lajiosista, joita oli käyty lähinnä Pohjoismaissa ja Saksassa. Yleisintä kansainvälinen valmentajakoulutus oli yleisurheilussa, koripallossa ja jääkiekossa. Vastauksissa on huomioitava, että osalla oto-valmentajista oli useampia valmentajakoulutuksia. Koulutuksessa oli kyselyä tehtäessä 4 % oto-valmentajista, joista eniten oli II (n = 9) ja III-tason (n = 11) koulutuksessa. Valmentajan erikoisammattitutkintoa suoritti parhaillaan kuusi oto-valmentajaa. Minkäänlaista ammatillista valmentajakoulutusta ei ollut 1.8 %:lla oto-valmentajalla (Kuva 2). I-taso n = 686 II-taso n = 555 III-taso n = 305 Seuran oma koulutus n = 236 Erikoisammattitutkinto (120 ov) n = 107 Liikunnanohjaaja n = 94 Liikuntatieteiden maisteri (160 ov) n = 50 Kansainvälinen valmentajakoulutus n = 38 Ei koulutusta n = 20 Koulutuksessa n = % Kuva 2 Oto-valmentajien valmentajakoulutukset ja tutkinnot (% ja lukumäärä). 2.2 Valmennettavat Suurin valmennettavien ryhmä oli nuoret vuotiaat urheilijat (71.2 %), toisena tulivat aikuiset 20 vuotta ja vanhemmat (43.7 %) ja kolmantena lapset alle 13 vuotta (30.6 %). Osalla valmentajista oli kahden tai kolmen ikäryhmän valmennettavia. Yhden, kahden ja kolmen ikäryhmän valmennettavien määrät on esitetty Kuvassa 3. 12

13 % Lapset Nuoret Aikuiset Lapset ja aikuiset Lapset ja nuoret Nuoret ja aikuiset Lapset, nuoret ja aikuiset Kuva 3 Valmennettavat yksittäisinä ikäryhminä ja ikäryhmien yhdistelminä (%). Valmennettavia yksilölajeissa oli 51.6 %:lla, joukkuelajeissa 44.3 %:lla ja sekä yksilö- että joukkuelajeissa 4.1 %:lla oto-valmentajista. Valmennettavien keskimääräinen lukumäärä yksilölajeissa oli 7 urheilijaa ja joukkuelajeissa 27 urheilijaa. Sekä yksilö- että joukkueurheilijoita valmennettavina olevilla otovalmentajilla (n = 41) yksilöurheilijoita oli keskimäärin 8 ja joukkueurheilijoita Valmennus Oto-valmentajista 23.6 % toimi erikoisvalmentajana, esimerkiksi fyysisen kunnon valmentajana tai voimavalmentajana. Ammattivalmentajaksi on suunnitellut jossakin vaiheessa siirtyvänsä 29.2 % vastanneista. Valmennustoiminnassa 4.2 %:lla oto-valmentajista oli työsopimuksellinen tai muuten määritelty työaika, jonka pituus oli 14.6 ± 12.0 tuntia viikossa. Kirjallinen valmennussopimus oli 25.9 %:llä. Tyypillisen työviikon aikana oto-valmentajat työskentelivät valmennustoiminnassa 8.9 ± 7.7 tuntia viikossa. Miesten valmennustoimintaan käyttämä aika viikossa oli keskimäärin 9 tuntia vastaavan tuntimäärän naisilla ollessa 8 tuntia. Kyselyyn vastanneet olivat toimineet oto-valmentajina 13.3 ± 9.4 vuotta: miehet 13.9 ± 9.6 ja naiset 9.5 ± 7.3 vuotta. Pisin aika, minkä miespuolinen oto-valmentaja oli toiminut, oli 53 vuotta. Vastaavan luku naisvalmentajissa oli 40 vuotta. 13

14 Oto-valmentajista yleisurheilussa toimi 28.1 %, jalkapallossa 17 % ja hiihto + mäki + yhdistetty + alppi 14.7 %. Yhdeksän erikoislajin lisäksi on Kuvassa 4 nähtävissä muut lajit ryhmiteltyinä kamppailujääurheilu- ja vesiurheilulajeihin, voimisteluun / tanssiin, kuntoiluun ja muihin joukkuelajeihin ja loput ryhmään muut. Oto-valmentajista 13.2 % valmensi kahta tai useampaa lajia % Yleisurheilu Jalkapallo Hiihto, mäki, yhdistetty, alppi Jääkiekko Lentopallo Koripallo Salibandy Suunnistus / hiihtosuunn. Ampumahiihto Vesiurheilu Muut joukkuelajit Kamppailulajit Jääurheilulajit Voimistelu / tanssi Kuntoilu Muut Kuva 4 Oto-valmentajien valmentamat lajit (%). Lähes 40 % oto-valmentajista ei saanut valmennustoiminnastaan mitään taloudellista hyötyä. Kulukorvaus maksettiin 35.9 %:lle ja matkakorvaus 29.5 %:lle oto-valmentajista (Kuva 5). Palkan / palkkion suuruus oli 668 ± 713 euroa kuukaudessa ( ). Muina etuina oto-valmentajat olivat saaneet muun muassa seuraavia etuja: omien lasten kausi- ja vuosimaksuttomuus, koulutus, kurssit, asusteet, seura- ja sponsorituotteet, varusteet, salin käytön maksuttomuus, ateriat, auto, puhelin, leirit, puhelinkulut, kuntosalikortti, stipendi, tietokone, liiton vapaakortti, asunto, alennukset urheiluliikkeistä, valmentaja-avustus kaupungilta, OK:n valmentajastipendi, hyvä mieli, hauskuus, palkitsevuus, joululahjat valmennettavilta. 14

15 n = 420 n = n = % n = 136 n = Ei saa hyötyä Kulukorvaus Matkakorvaus Palkka / palkkio Muita etuja Kuva 5 Valmennustoiminnasta saatu taloudellinen hyöty (% ja lukumäärä). 2.4 Seura Oto-valmentajista 45.4 % valmensi erikois- ja 39.4 % yleisseuroissa (Kuva 6). Seurojen lukumäärä niillä oto-valmentajilla, jotka valmensivat useissa seuroissa (n = 130), oli 2.4 ± 1.0 seuraa. Palkattua työvoimaa oli 46.1 %:lla seuroista, palkatun henkilömäärän ollessa 3.1 ± 4.4 henkilöä. Erikoisseura Yleisseura Valmennan itsenäisesti / En toimi seurassa Useassa seurassa % Kuva 6 Oto-valmentajien valmennustoiminta. 15

16 Vastanneista 60 % toimi seurassa useammassa kuin yhdessä tehtävässä, joko valmentajana, lajijaoston, johtokunnan tai hallituksen jäsenenä tai muissa tehtävissä (Kuva 7). Muita tehtäviä olivat muun muassa: sihteeri, tiedottaja, nuorisopäällikkö, puheenjohtaja, päävalmentaja, toiminnanjohtaja, ohjaajien tukihenkilö, pelin johtaja, joukkueen johtaja, ajanoton vastaava, valmennuspäällikkö, varainhankintavastaava, ikäkausivastaava, valmennusvaliokunnan jäsen, tuomarikouluttaja, internetvastaava, suksien huoltaja, toimitsija, lähettäjä, jaoston puheenjohtaja, seuran puheenjohtaja, hiihtokoulun rehtori, hiihtokoulun opettaja, talkooaktiivi, koordinaattori, kuuluttaja, ratamestari, jäsenrekisterin hoitaja, bingon pyörittäjä, markkinointipäällikkö, yleismies Jantunen, kenttämestari, urheilija, järjestyksen valvoja, asiantuntija, tuomari, nappulavastaava, rahastonhoitaja, valmentajien yhteyshenkilö, testaaja/konsultti n = % n = 223 n = 216 n = n = 92 0 Valmentaja Lajijaoston jäsen Johtokunnan jäsen Hallituksen jäsen Muu tehtävä Kuva 7 Oto-valmentajien tehtävät seurassa. Seuran toiminta-ajatuksen tunsi 89.8 % oto-valmentajista, joskin heistä 66 % tiesi, milloin seuran toimintaajatus oli viimeksi päivitetty. Toiminta-ajatus oli päivitetty keskimäärin vuonna 2004 ( ). Päivitys oli tapahtunut 1900-luvulla 3.6 %:lla ja 2000-luvulla 96.4 %:llä seuroista. Seuran toimintaajatuksen luomisessa oli ollut mukana 40.2 % vastanneista. Oto-valmentajista 60 %:lla oli seurassa valmennuspäällikkö tai joku muu henkilö, joka vastasi valmennustoiminnasta. Seura oli maksanut kahden viimeisen vuoden aikana valmennuskoulutusta 41.2 %:lle oto-valmentajista. Esimerkiksi seminaareja, kursseja, luentoja, päiviä ja lyhyitä koulutuksia seurat olivat maksaneet 38 %:lle oto-valmentajista, 16 %:lle II-tason, 8.5 %:lle I-tason ja 8.3 %:lle 16

17 seuravalmentajatutkinnon. JVT oli maksettu 17 oto-valmentajalle, HVT-PRO ja AmVT 10 otovalmentajalle. Ristiriitoja seuran ja oto-valmentajien toiminnan / tavoitteiden välillä oli 21.9 %:lla. Seuraavana on esitetty ristiriidat ryhmiteltyinä ja esimerkkeinä: Seura: - tiedotus on puutteellista, tiedotus ei ole avointa - seura keskittyy muuhun kuin urheiluun - toiminnan suunnittelu ei vastaa nykypäivää, johto pyrkii estämään toimivan valmennusjärjestelmän kehittämisen - seura ei ymmärrä huippujoukkueiden toiminnan vaatimuksia, valmennuksellisten ja urheilullisten tavoitteiden näkemyserot, ammattimaisuuteen siirtyminen vierasta - seura edellyttää kilpa- /huippu-urheiluasennetta ja sitoutumista liian aikaisin vuotiaana, seura ei tarjoa harrastustoimintaa 17 ikävuoden jälkeen - seuralla ei ole organisoituja tavoitteita, tavoitteet vaihtelevat, tavoitteet ovat ristiriitaisia - lajituntemuksen puute - lajijaostot eivät ole tasavertaisia, eri lajiryhmien väliset toimintatavat erilaisia - urheilijat ovat pisteitä tuovia suorittajia - rahan käyttö ja sen toimimattomuus - seuralta puuttuu asioiden kokonaisjohtaminen, yleinen johtamistapa - asiat kasaantuvat harvojen niskaan - seuran kykenemättömyys kouluttaa valmentajia - yhteistyön puute seuran ja valmentajien välillä - henkilöiden väliset ristiriidat Valmentajaan ja valmentamiseen kohdistuvat ristiriidat: - ajankäyttö ja sen priorisointi - valmentamisen arvostuksen puute - toimintailmapiiri on pakottava, ei vapaaehtoisuuteen perustuva tai kannustava - valmentajien kohtelu ei ole tasapuolista ( pärstäkerroin ratkaisee, toiset valmentavat ilmaiseksi, toisille maksetaan) - käytetään kouluttamattomia valmentajia, joille maksetaan muut korjaavat jäljet - käytetään ulkopuolisia palkallisia valmentajia - huoltajien maksut ja korvaukset eivät ole samanarvoisessa asemassa - valmennustuet - joukkueiden väliset ristiriidat 17

18 - lahjakkaiden junioreiden ja juniorijoukkueiden kehittämisessä olevat mielipide-erot - valmentajien tietämättömyys esim. lasten fyysisestä kehittymisestä - asiantuntijoiden puute - valmentajien oman edun tavoittelut urheilijat väärässä lajissa Kilpa- ja huippu-urheilu vs. harrastus: - ei panosteta riittävästi nuorisotoimintaan - seura tasapäistää lapset - lapset luokitellaan menestyksen mukaan (seura ja vanhemmat) - nuorten (10 16 v.) valmennuksessa liikaa kilpailuja - ura loppuu, kun se vasta pitäisi alkaa, - lasten valmennuksen fanaattisuus, näkemyserot tuloksiin pääsemisestä - vaikka tähtäin huipulla, pitäisi harrasteryhmillekin olla toimintaa, ei ole vetäjiä - vain kilpaurheilu tärkeää, linjaukset liikaa huippu-urheilijoiden mukaan - huipulle tähtäävien urheilijoiden tarpeita ja yksilöllisiä eroja ei oteta riittävästi huomioon - kuntoliikunnan kehittäjä vai huippu-urheilijoiden tuottaja - tavoitteellisen tulosurheilun ja massaliikkujien tasapäistäminen - tavoitteellinen kilpaurheilu turhaa, vain harrastella pitäisi 18

19 3 HYVINVOINTI VALMENNUSTOIMINNASSA 3.1 Viihtyminen valmentajana Oto-valmentajista 40 % ilmoitti viihtyvänsä valmentajana erittäin hyvin ja lähes puolet (47.9 %) melko hyvin. Kohtalaisesti viihtyviä oto-valmentajia oli 11.2 % ja melko huonosti ja huonosti viihtyviä yhteensä vain 0.9 %. 3.2 Valmentajan paineet Palkkatyö aiheutti melko paljon henkistä kuormitusta 30.1 %:lle oto-valmentajista, vastaavan luvun valmennustoiminnan kohdalla ollessa 10.9 %. Paljon henkistä kuormitusta palkkatyö sai aikaan 11.5 %:lle ja valmennustoiminta puolestaan 2.5 %:lle oto-valmentajista (Kuva 8) Palkkatyö Valmennus % Ei aiheuta kuorm. Aiheuttaa jonkin verran kuorm. Aiheuttaa kohtalaisesti kuorm. Aiheuttaa melko paljon kuorm. Aiheuttaa paljon kuorm. Kuva 8 Palkkatyön ja valmennustoiminnan henkinen kuormittavuus (%). Oto-valmentajien valmennustoiminnassa eniten paineita aiheutti ajankäyttö (44.7 %). Toisena tuli valmentaja itsensä luomat paineet (21.5 %) ja kolmantena joku muu syy (16.2 %). Alle kymmenen prosentin osuudella paineita aiheuttivat seuran johto, urheilija / joukkue ja vanhemmat / urheilijan perhe. (Kuva 9). 19

20 Seuran johto Urheilija / joukkue Vanhemmat / urheilijan perhe Ajankäyttö Itse Joku muu % Eniten paineita aiheuttava Toiseksi eniten paineita aiheuttava Kolmanneksi eniten paineita aiheuttava Kuva 9 Valmennustoiminnassa paineita aiheuttavat tekijät (%). Neljänneksi eniten paineita aiheuttava Viidenneksi eniten paineita aiheuttava 20

21 4 VALMENTAJAN TERVEYS 4.1 Terveydentila Lähes puolet (49.3 %) oto-valmentajista tunsi terveydentilansa olleen melko hyvän viimeisen vuoden aikana ja 29.3 %:lla terveydentila oli ollut erittäin hyvä. Terveydentila oli ollut kohtalainen 17.1 %:llä, melko huono 4 %:llä ja erittäin huono 0.4 %:llä oto-valmentajista. 4.2 Stressi ja kuormitus Yleistä stressin tuntemusta vain vähän tai jonkin verran oli 72 %:lla oto-valmentajista ja melko paljon tai erittäin paljon 15.2 %:lla. Valmennustoiminta aiheutti stressin tuntemusta vain vähän tai jonkin verran 62.8 %:lle ja melko paljon tai erittäin paljon 9.4 %:lle. Valmennustoiminta ei aiheuttanut lainkaan stressiä 27.8 %:lle oto-valmentajista (Kuva 10) Yleinen stressin tuntemus Valmennustoiminnasta johtuva % En / Ei lainkaan Vain vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Kuva 10 Yleisen stressin ja valmennustoiminnasta johtuvan stressin tuntemuksen määrä (%). 4.3 Kuormitustekijät Viimeisen kolmen kuukauden aikana riittämätön korvaus valmennustoiminnasta aiheutti 26.5 %:lle otovalmentajista paljon tai melko paljon kuormitusta. Toiseksi eniten kuormitusta aikaansaavana tekijänä 21

22 oli kommunikaation puute seurassa (18.8 %) ja kolmantena oli aliarvostus (13.6 %). Kohtalaisesti kuormitusta oto-valmentajille aiheutti heidän tekemiensä virheiden vaikutukset (22 %) ja heidän suorituksistaan saama riittämätön palaute (25.8 %) (Kuva 11) Aiheuttaa paljon kuormitusta Aiheuttaa melko paljon kuormitusta Aiheuttaa kohtalaisesti kuormitusta Aiheuttaa melko vähän kuormitusta Ei aiheuta kuormitusta % Riittämätön korvaus valmennustoiminnasta 0 Kommunikaation puute seurassa Aliarvostus Tekemieni virheiden vaikutukset Riittämätön palaute suorituksista Mahdollisuudet henkilökohtaiseen kehittymiseen Työnohjauksen tai mentoroinnin puute Työskent. teht., jotka eivät ole tarpeeksi vaativia kykyihin nähden Kuva 11 Kuormitustekijät viimeisen kolmen kuukauden aikana (%). 22

23 5 AJATUKSIA VALMENNUKSESTA 5.1 Valmentajan tehtävä Oto-valmentajista 90.1 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että valmentajan tulee auttaa urheilijaa kehittymään kokonaisvaltaisena ihmisenä. Vastanneista 91.8 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että lajitekniikan ja taktiikan opettaminen sekä urheilijan fyysisten ominaisuuksien kehittäminen on myös tärkeää valmentajalle. (Kuva 12) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 50 % Auttaa urheilijaa kehittymään kokonaisvaltaisena ihmisenä Opettaa lajitekniikkaa ja -taktiikkaa sekä kehittää urheilijan fyysisiä ominaisuuksia Auttaa urheilijaa ottamaan vastuun omasta kehittymisestään Auttaa urheilijaa yltämään parhaimpaan mahdolliseen fyysiseen suoritukseen Kuva 12 Valmennustyyli ja ajatukset valmennuksesta (%). 5.2 Valmentaja urheilija suhde Oto-valmentajista 59.2 % oli täysin eri mieltä väittämästä valmentajan ei ole tarpeen keskustella urheilijan kanssa urheilun ulkopuolisesta elämästä ja 24.9 % siitä, että valmentaja päättää valmennusohjelman päälinjoista yksin. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 89.9 % oto-valmentajista oli väittämästä, että valmentajan on tunnettava urheilijan psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet pystyäkseen valmentamaan urheilijaa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen (Kuva 13). 23

24 60 50 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 40 % Elämässäni tärkeintä ovat perhe ja ystävät Useimmat henkilökohtaisista tavoitteistani elämässäni liittyvät ihmisenä kasvamiseen Elämässäni kaikkein tärkeimmäksi koen oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvointini Valmennustyö on elämässäni tällä hetkellä kaikkein tärkeintä Kuva 13 Valmentaja urheilija - suhde (%). 5.3 Arvot Yli puolelle (55.3 % täysin samaa mieltä ) oto-valmentajista elämässä olivat tärkeintä perhe ja ystävät ja 31.5 % oli täysin samaa mieltä siitä, että useimmat henkilökohtaisista tavoitteista elämässä liittyvät ihmisenä kasvamiseen. Yli puolet (52.9 %) oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että valmennustyö olisi heidän elämässään tällä hetkellä kaikkein tärkeintä (Kuva 14) Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 40 % Valmentajan ei ole tarpeen keskustella urheilijan kanssa urheilun ulkopuolisesta elämästä Valmentaja päättää valmennusohjelman päälinjoista yksin Kuva 14 Oto-valmentajien elämän arvot (%). Urheilijalla on yksin päävastuu urheilu-uraa koskevissa päätöksissä Ilmaisen avoimesti kaikki tunteeni urheilijoita kohtaan Valmentajan on tunnettava urheilijan psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet pystyäkseen valmentamaan urheilijaa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen 24

25 5.4 Kehittyminen valmentajana Oto-valmentajista 52.4 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että valmentajana kehittymiseen vaikuttaa se, että tukena on henkilö, jonka kanssa voi keskustella kaikista valmennustoimintaa koskevista asioista. Lähes kolmannes oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Kehittymiseen valmentajana vaikutti oman valmennustavan säännöllinen arviointi, josta väittämästä oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä 65.1 % vastanneista. (Kuva 15) Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä % Tukenani on henkilö, jonka kanssa voin keskustella kaikista valmennustoimintaani koskevista asioista Arvioin säännöllisesti omaa valmennustapaani Kuva 15 Oto-valmentajien kehittymiseen vaikuttavat tekijät (%). 25

26 6 YHTEENVETO 6.1 Taustatiedot Vastaajien sukupuolijakauma (miehiä 86 %, naisia 14 %) oli lähes sama kuin Suomen Valmentajat ry:n vuonna 2004 tekemässä jäsentutkimuksessa (miehiä 82 % ja naisia 18 %). Sen sijaan vuonna 2005 Suomen Ammattivalmentajille (SAVAL) tehdyssä kyselytutkimuksessa oli miesten osuus pienempi (73 %) ja naisten osuus vastaavasti suurempi (27 %) kuin tässä tutkimuksessa. Oto-valmentajista miehet olivat keskimäärin 46 vuotiaita ja naiset 38 vuotiaita. Valtaosa (69 %) vastaajista oli naimisissa; naimattomia vastaajista oli reilu viidennes (22 %) ja eronneita / leskiä alle 10 prosenttia. Miesvalmentajien perheissä oli keskimäärin 2.1 lasta, kun naisvalmentajilla vastaava luku oli 1.3. Vastaajista neljännes asui Uudellamaalla ja toiseksi eniten asui Varsinais-Suomessa (10 %) muiden asuinmaakuntien osuuden jäädessä kahdeksaan prosenttiin. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneista valmentajista lähes 80 prosenttia oli saanut yliopisto-/ korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu tai ammattikoulutasoisen koulutuksen. Vastaavasti vain alle 6 prosentilla vastaajista ei ollut minkäänlaista ammatillista koulutusta. Vastanneista 29 prosenttia kuului ylempiin toimihenkilöihin. Niin ikään työntekijöiden osuus oli selvästi yli 20 prosentin. Työttömien, opiskelijoiden sekä eläkeläisten yhteinen osuus vastaajista oli noin 15 prosenttia. 6.2 Valmennustoiminta Kyselyyn vastanneet valmentajat olivat toimineet oto-valmentajina keskimäärin 13.3 ± 9.4 vuotta: miehet 13.9 ± 9.6 ja naiset 9.5 ± 7.3 vuotta. Kirjallinen valmennussopimus oli joka neljännellä (26 %) vastaajalla. Tyypillisen työviikon aikana oto-valmentajat työskentelivät valmennustoiminnassa keskimäärin 8.9 ± 7.7 tuntia. Lähes 40 prosenttia valmentajista ei saanut valmennustoiminnastaan mitään taloudellista hyötyä. Kulukorvaus maksettiin 36 prosentille ja matkakorvaus 30 prosentille valmentajista. Palkan / palkkion suuruus oli keskimäärin 668 ± 713 euroa kuukaudessa, vaihteluvälin ollessa Oto-valmentajista suurin osa (63 %) oli käynyt I-tason valmentajakoulutuksen. Noin puolet (51 %) vastaajista oli käynyt II-tason. III-tason koulutuksen oli käynyt useampi kuin joka neljäs (28 %) kyselyyn vastannut oto-valmentaja. Valmentajan erikoisammattitutkinnon (120 opintoviikkoa, AmVT, KVT, AVT) oli suorittanut 107 ja kansainvälisen valmentajakoulutuksen 38 valmentajaa. Yleisintä kansainvälinen valmentajakoulutus oli yleisurheilussa, koripallossa ja jääkiekossa. Ilman minkäänlaista ammatillista valmentajakoulutusta oli ainoastaan hieman vajaat 2 prosenttia vastaajista. Kolme kymmenestä (29 %) oto-valmentajasta oli suunnitellut siirtyvänsä jossain vaiheessa ammattivalmentajaksi. 26

27 Suurin valmennettavien ryhmä oli nuoret vuotiaat urheilijat (71 %). Joka toisella (52 %) vastaajalla oli valmennettavia yksilölajeissa, kun taas joukkuelajeissa valmennettavia oli noin 44 prosentilla vastaajista. Sekä yksilö- että joukkuelajeissa valmennettavia oli noin 4 prosentilla tutkimukseen osallistuneista oto-valmentajista. Valmennettavien keskimääräinen lukumäärä yksilölajeissa oli 7 urheilijaa ja joukkuelajeissa 27 urheilijaa. Lajeittain tarkasteltuna, useampi kuin joka neljäs (28 %) toimi valmentajana yleisurheilussa. Seuraavaksi suurimman ryhmän (17 %) muodostivat jalkapallovalmentajat. Oto-valmentajista noin 45 prosenttia valmensi erikois- ja 39 prosenttia yleisseuroissa. Seurojen lukumäärä niillä oto-valmentajilla, jotka valmensivat useissa seuroissa, oli keskimäärin 2.4 ± 1.0 seuraa. Vastanneista 60 % toimi seurassa useammassa kuin yhdessä tehtävässä, joko valmentajana, lajijaoston, johtokunnan tai hallituksen jäsenenä tai muissa tehtävissä. Seuran toiminta-ajatuksen tunsi yhdeksän kymmenestä oto-valmentajasta. Toiminta-ajatuksen luomisessa oli ollut mukana 40 prosenttia vastanneista. Oto-valmentajista 60 prosentilla oli seurassa valmennuspäällikkö tai joku muu henkilö, joka vastasi valmennustoiminnasta. Seura oli maksanut kahden viimeisen vuoden aikana valmennuskoulutusta noin neljälle kymmenestä oto-valmentajista. Esimerkiksi seminaareja, kursseja, luentoja, päiviä ja lyhyitä koulutuksia seurat olivat maksaneet 38 prosentille oto-valmentajista, 16 prosentille II-tason, yhdeksälle prosentille I-tason ja kahdeksalle prosentille seuravalmentajatutkinnon. JVT oli maksettu 17 otovalmentajalle, HVT-PRO ja AmVT 10 oto-valmentajalle. 6.3 Viihtyminen, koettu terveydentila ja kuormittuminen Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli selvittää, miten oman toimen ohella työskentelevät valmentajat viihtyivät valmennustoiminnassaan, mitkä asiat aiheuttivat heille paineita, kuinka he kokivat oman terveydentilansa sekä minkälaisia kuormitustekijöitä he olivat kohdanneet valmennustoiminnassaan. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneet valmentajat ilmoittivat viihtyvänsä valmennustyössä varsin hyvin: lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta viihtyi toimessaan melko tai erittäin hyvin. Melko huonosti tai erittäin huonosti valmennustoiminnassa viihtyvien osuus oli ainoastaan prosenttiyksikön luokkaa. Henkisen kuormittavuuden määrää kysyttiin sekä palkkatyön että valmennustoiminnan osalta. Tulokset osoittivat, että noin 42 prosenttia vastanneista koki ansiotyön aiheuttavan melko paljon tai paljon kuormitusta. Vastaava prosenttiluku valmennustyön kuormittavuuden osalta oli selvästi alhaisempi, eli 14. Valmennustyössä merkittävimmät paineita aiheuttavat tekijät olivat ajankäyttö (45 %) sekä valmentajan itseensä kohdistamat odotukset (22 %). 27

28 Kahdeksan kymmenestä (79 %) oto-valmentajista tunsi terveydentilansa olleen viimeisen vuoden aikana melko tai erittäin hyvä. Vastaavasti vain alle viisi prosenttia vastaajista arvioi terveydentilansa melko tai erittäin huonoksi. Suurimmalle osalle vastaajista valmennustoiminta ei aiheuttanut merkittävässä määrin stressin tuntemuksia: ainoastaan alle 10 prosenttia kyselyyn vastanneista valmentajista kertoi kokeneensa viimeisen kolmen kuukauden aikana stressiin viittaavia tuntemuksia. Eniten kuormitusta olivat aiheuttaneet riittämätön korvaus valmennustoiminnasta, kommunikaation puute seurassa sekä aliarvostus. 6.4 Valmentajien käsitykset valmennustoiminnasta Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien käsityksiä valmentajan tehtävistä, valmentaja-urheilija suhteesta, arvoista ja kehittymiseen valmentajana vaikuttavista tekijöistä. Arvioitaessa valmentajan keskeisiä tehtäviä, suurin yksimielisyys vastaajien joukossa vallitsi urheilijan kokonaisvaltaisen kehittämisen ja lajitekniikan ja taktiikan sekä fyysisten ominaisuuksien kehittämisen suhteen. Tarkasteltaessa vastaajien näkemyksiä valmentaja-urheilija suhteesta, yhdeksän kymmenestä valmentajasta katsoi, että valmentajan olisi tunnettava urheilijan psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet pystyäkseen valmentamaan urheilijaa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Arvojen osalta kaikkein tärkeimmäksi asiaksi oto-valmentajien keskuudessa nousi perhe ja ystävät. Yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista valmentajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että valmentajana kehittymiseen vaikuttaa se, että hän pystyy keskustelemaan valmennustoimintaan liittyvistä asioista henkilökohtaisen tukihenkilön kanssa. Tätäkin merkittävämpänä (65 prosenttia vastaajista ilmaisi olevansa joko jokseenkin tai täysin samaa mieltä) kehityksen edellytyksenä pidettiin sitä, että valmentaja arvioi itse omaa valmennustapaansa säännöllisesti. 6.5 Tutkimuksen yleisarviointia Tutkimuksen keskeisenä tausta-ajatuksena oli, että työskentelyolosuhteet vapaaehtoisessa valmennustoiminnassa tulisi olla mahdollisimman hyvät ja ilmapiiri positiivinen, jotta oto-valmentajat olisivat motivoituneita valmentamaan urheilijoita vielä pitkän (siviili-)työpäivänkin jälkeen vapaa-aikanaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata oto-valmentajien valmennustoimintaa sekä heidän omia käsityksiään liittyen oto-valmentajan arkeen. Tarkoituksena oli, että tutkimuksen tuloksia voitaisiin osaltaan käyttää sellaisten kehityskeskustelun pohjana, joiden päämääränä on parantaa oto-valmentajien viihtymistä, jaksamista ja toimintaedellytyksiä. Kyselykaavake lähetettiin kaikkiaan 3443 oto-valmentajalle, joista kyselyyn vastasi 1100 valmentajaa. Vastausprosentti oli täten 32. On huomattava, että oto-valmentajille tehdyn tutkimuksen vastausprosentti oli selvästi alhaisempi kuin Suomen Valmentajat ry:n jäsenille (57 %) ja SAVAL:n jäsenille (55 %) tehdyssä kyselytutkimuksissa. Vastausprosenttia voidaan pitää siis suhteellisen alhaisena, johon yksi syy 28

29 saattoi olla ajankohta (touko-kesäkuu), jolloin kysely tehtiin. Toinen syy voi olla se, että oto-toimintaan liittyviä asioita ei pidetä niin tärkeinä, että kyselyyn olisi viitsitty vastata. Niin ikään kyselyn pituus (48 kysymystä) sekä mahdollisesti jotkut liian henkilökohtaisiksi koetut kysymykset saattoivat myös karsia vastausten lukumäärää. Nyt saatujen tulosten arvioinnissa kaikkein tärkein kysymys kuitenkin on, vastasivatko kyselyyn ennen kaikkea työskentelyolosuhteisiin tyytyväiset oto-valmentajat, mikä on saattanut siten antaa liiankin positiivisen kuvan oto-valmentajien harjoittaman valmennustoiminnan nykytilasta. 29

30 LIITE KYSELYKAAVAKE TAUSTATIEDOT Ole hyvä ja ympyröi oikea vastaus tai kirjoita vastaus sille osoitettuun paikkaan. Koodi 1. Sukupuoli 1 nainen 2 mies 2. Syntymävuosi: 3. Siviilisäätysi tällä hetkellä 1 Naimaton 2 Naimisissa 3 Eronnut tai leski 4. Montako lasta perheeseesi kuuluu? lasta 5. Mikä on asuinmaakuntasi? 1 Uusimaa 2 Itä-Uusimaa 3 Varsinais-Suomi 4 Satakunta 5 Kanta-Häme 6 Pirkanmaa 7 Päijät-Häme 8 Kymenlaakso 9 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 20 Ahvenanmaa 6. Mikä on ammattiasemasi? 1 Yrittäjä 2 Ylempi toimihenkilö 3 Alempi toimihenkilö 4 Työntekijä 5 Opiskelija 6 Eläkeläinen 7 Työtön 8 Muu 7. Kuinka paljon on kokonaisansiosi palkkatyöstäsi vuodessa (bruttotulot)? euroa vuodessa 8. Kuinka paljon käytät aikaa ansiotyöhösi? tuntia viikossa 30

31 KOULUTUS JA VALMENNUSTOIMINTA 9. Mikä on peruskoulutuksesi? 1 Kansakoulu 2 Keskikoulu tai peruskoulu 3 Ylioppilas / lukion oppimäärä 10. Mikä on ammatillinen koulutuksesi? Ympyröi ylin suorittamasi koulutus. 1 Ei mitään ammatillista koulutusta 2 Työllisyys- tai ammatillinen kurssi (vähintään 4 kuukautta) 3 Oppisopimuskoulutus 4 Ammattikoulu 5 Ammattikorkeakoulu 6 Yliopisto/korkeakoulu 7 Yliopistollinen jatkotutkinto (lisensiaatti tai tohtori) 8 Olen tällä hetkellä koulutuksessa. Missä edellisistä vaihtoehdoista Mitä seuraavista valmentajakoulutuksista ja -tutkinnoista olet suorittanut? Merkitse kaikki suorittamasi koulutukset ja tutkinnot. 1 Ei koulutusta 2 I-tason koulutus (vähintään 50 h, entinen C ja B-valmentajakoulutus) 3 II-tason koulutus (suoritettu I taso ja vähintään 100 h opintokokonaisuus, entinen A ja A:han liittyvät lajiosat) 4 III-tason koulutus (suoritettu II-taso ja vähintään 150 h opintokokonaisuus, entinen lajitutkinto A:n jälkeinen lajikoulutus, lajin korkein koulutustaso, jos sellaista on järjestetty) 5 Liikunnanohjaajan tutkinto 6 Valmentajan erikoisammattitutkinto (120 opintoviikkoa, AmVT, entinen KVT ja AVT) 7 Liikuntatieteiden maisteri (160 opintoviikkoa, yliopistollinen valmentajatutkinto, entinen ylempi tutkinto / erikoistuminen liikuntabiologiaan) 8 Kansainvälinen valmentajakoulutus, mikä? 9 Seuran oma koulutus 10 Olen tällä hetkellä koulutuksessa, missä edellisistä vaihtoehdoista 1-9? 12. Mitä ikäryhmiä valmennat? Voit valita usean vastausvaihtoehdon. 1 Lapset alle 13 vuotta 2 Nuoret vuotta 3 Aikuiset 20 vuotta ja vanhemmat 31

32 13. Kuinka monta valmennettavaa sinulla on? 1 Yksilölajien urheilijoita kpl 2 Joukkuelajien urheilijoita kpl (Ilmoita urheilijoiden lukumäärä, ei joukkueiden) 14. Toimitko erikoisvalmentajana (esimerkiksi fyysisen kunnon valmentaja, voimavalmentaja) 1 Kyllä 2 En 15. Millaisessa seurassa toimit? 1 Yleisseurassa 2 Erikoisseurassa 3 Useassa seurassa: seurojen lukumäärä, kpl 4 Valmennan itsenäisesti / En toimi seurassa Jos vastasit kysymykseen 15 Valmennan itsenäisesti / En toimi seurassa, siirry kysymykseen Onko seurassasi palkattua työvoimaa? 1 Kyllä. Henkilömäärä 2 Ei 17. Millaisissa tehtävissä seurassasi toimit? 1 Valmentajana 2 Lajijaoston jäsenenä 3 Johtokunnan jäsenenä 4 Hallituksen jäsenenä 4 Muussa tehtävässä. Missä? 18. Tunnetko seurasi toiminta-ajatuksen? 1 Kyllä 2 En 19. Milloin seurasi toiminta-ajatus on viimeksi päivitetty? Vuonna 20. Olitko mukana seurasi toiminta-ajatuksen luomisessa? 1 Kyllä 2 En 21. Onko seurasi ja oman toimintasi / tavoitteiden välillä ristiriitoja? 1 Kyllä 2 Ei 32

33 22. Jos vastasit edelliseen kysymykseen Kyllä, niin millaisia ristiriitoja? 23. Onko seurassasi valmennuspäällikkö tai joku muu henkilö, joka vastaa valmennustoiminnasta? 1 Kyllä 2 Ei 24. Onko seurasi maksanut sinulle kahden viimeisen vuoden aikana koulutusta? 1 Kyllä. Minkä koulutuksen? 2 Ei 25. Kuinka monta tuntia työskentelet valmennustoiminnassasi tyypillisen työviikon aikana? Harjoituskaudella h viikossa Kilpailukaudella h viikossa 26. Kuinka monta vuotta olet toiminut oto-valmentajana? vuotta 27. Minkä lajin / lajien oto -valmentajana toimit tällä hetkellä? 28. Onko sinulla valmennustoiminnassasi työsopimuksellinen tai muuten määritelty työaika. 1 Kyllä. tuntia viikossa 2 Ei 29. Onko sinulla kirjallinen valmennussopimus? 1 Kyllä 2 Ei 30. Millaista taloudellista hyötyä saat valmennustoiminnastasi? 1 En saa mitään 2 Kulukorvaus 3 Matkakorvaus 4 Muita etuja. Mitä? 5 Palkka / Palkkio kuukaudessa 33

34 31. Oletko suunnitellut siirtyväsi ammattivalmentajaksi? 1 Kyllä 2 En 32. Kuinka monta kertaa viikossa harrastat liikuntaa? kertaa / viikko minuuttia / kerta Mitä liikuntaa? HYVINVOINTI VALMENNUSTOIMINNASSASI 33. Miten viihdyt valmentajana? erittäin hyvin melko hyvin kohtalaisesti melko huonosti erittäin huonosti Arvioi palkkatyösi henkinen kuormittavuus ei aiheuta aiheuttaa aiheuttaa aiheuttaa aiheuttaa kuormitusta jonkin verran kohtalaisesti melko paljon paljon kuormitusta kuormitusta kuormitusta kuormitusta Arvioi valmennustoimintasi henkinen kuormittavuus ei aiheuta aiheuttaa aiheuttaa aiheuttaa aiheuttaa kuormitusta jonkin verran kohtalaisesti melko paljon paljon kuormitusta kuormitusta kuormitusta kuormitusta Mitkä seuraavista tekijöistä aiheuttavat sinulle eniten paineita valmennustoiminnassasi? Laita numerojärjestykseen 1 = Eniten paineita aiheuttava, 2 = Toiseksi eniten paineita aiheuttava, 3 = Kolmanneksi eniten paineita aiheuttava, 4 = Neljänneksi eniten paineita aiheuttava, 5 = Viidenneksi eniten paineita aiheuttava Seuran johto Urheilija / joukkue Vanhemmat / urheilijan perhe

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä 2016. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

SUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA

SUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA SUOMALAISET LIIKUNTA- JA URHEILUSEURAT MUUTOKSESSA 1986 2016 Pasi Mäenpää Turun yliopisto Tähtiseuraseminaari 7.10.2018, Helsinki Muutokset yleisympäristössä Liikuntakulttuurin muutokset Liikunta- ja urheiluseurat

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset

NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY 07 Tulokset TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastanneet seurat Seuratyyppi Klaukkalan Kiri Ry Klaukkalan NMKY ry Kurra Hockey ry Nurmijärven Hiihtoseura ry Nurmijärven Jalkapalloseura

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä

Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj.

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila 2012. Kari Alho, Johtokunnan pj. PEP Seurakehitys 11 vs. lopputila 1 Kari Alho, Johtokunnan pj. Tausta PEP osallistui vuonna 11 alueelliseen seurakehityshankkeeseen yhdessä muun Uudenmaan ja Pirkanmaan seuran kanssa kyselyllä tammikuussa

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Valmentajien seurantakysely 2013

Valmentajien seurantakysely 2013 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist, Kirsi Hämäläinen Aineiston kuvaus ja taustatiedot Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Dome Kävijäprofiili 01 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa tammi - joulukuussa 011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.69.000 henkeä, 14.448

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

FC WILD Tyytyväisyyskysely 2014 24.04.2013

FC WILD Tyytyväisyyskysely 2014 24.04.2013 FC WILD Tyytyväisyyskysely 214 24.4.213 Yleistä/taustaa Tyytyväisyyskysely järjestettiin kolmatta kertaa Kyselyn tavoitteena on saada kuuluviin kentän ääni, jotta seura pystyy ottamaan jäsenistön toiveet

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry Visio 2022

Salon Palloilijat ry Visio 2022 Salon Palloilijat ry Visio 2022 Salon Palloilijat ry:n (SalPa) visio vuoteen 2022 asti Salon Palloilijat ry (SalPa) on urheiluseura mihin jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen on mahdollisuus tulla harrastamaan

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työelämä. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t. Master s Degree in Sport Development and Management

Työelämä. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t. Master s Degree in Sport Development and Management Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Työelämä Ylemmät korkeakoulututkinnot, yliopistot ja amk:t Liikunnan ylempi amktutkinto, liikunnanohjaaja (YAMK) Master s Degree in Sport Development and Management Urheilujournalismin

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 4 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 07 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT Kantar TNS Oy, Miestentie C, 00 ESPOO, Finland, tel. int+

Lisätiedot

Seurat, harrastajat ja valmentajat

Seurat, harrastajat ja valmentajat Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Seurat, harrastajat ja valmentajat Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Urheilu paikallistasolla Liikuntakulttuuri tarjoaa monia mahdollisuuksia: Oma liikuntaharrastus

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet

Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 6-vuotiaat (est. 3.62.000 henkeä,

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot