Vain parasta jo vuodesta 1883

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vain parasta jo vuodesta 1883"

Transkriptio

1 26.vuosikerta numero 5/2008 XVI valtakunnalliset VÄLINEHUOLlon koulutuspäivät Vain parasta jo vuodesta 1883

2 Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen hallitus 2007 Veli-Jukka Anttila HYKS /Medisiininen tulosyksikkö/infektiosairaudet, PL 340, HUS Puheenjohtaja puh. työ , fax , Hannu Sarkkinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Lahti Kimmo Kuusisto, rahastonhoitaja Savelantie 3a 9, Helsinki, puh. työ , HUS Sairaalahygieniayksikkö, Peijaksen sairaala Niina Aalto, sihteeri Turun terveystoimi, Luolavuorentie 2, Turku puh.työ , fax , Janne Laine TAYS, infektiosairaudet ja sairaalahygienia, PL 2000, Tampere puh. työ , fax , Raija Uusitalo-Seppälä Satakunnan keskussairaala,n1, Sairaalantie 3, Pori puh. työ , fax , Kari Hietaniemi Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 0580 Hyvinkää puh. työ , fax , Anneli Panttila Seinäjoen keskussairaala/sairaalahygienia, Hanneksenrinne 7, Seinäjoki puh. työ , fax , Irma Teirilä Oulun yliopistollinen sairaala/infektiotorjuntayksikkö, PL 21, OYS puh. työ , fax , Yhteystiedot Suomen Sairaalahygienialehden toimituskunta: Paul Grönroos Tampere Anu Hintikka HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Jorvin sairaala Marja Hämäläinen, ilmoitusmyynti HUS, Mobiiliyksikkö, Helsinki Outi Lyytikäinen Kansanterveyslaitos, sairaalainfektio-ohjelma, Helsinki Olli Meurman, päätoim. TYKS/Kliininen mikrobiologia, Turku Risto Vuento TAYS, Laboratoriokeskus, Tampere Anu Aalto, toimitussihteeri HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Infektiosairauksien klinikka, Sairaalahygieniayksikkö, PL 340, HUS, (09) Yhdistyksen jäsenpalvelu: Liisa Holttinen, Ukonkivenpolku 4 Ä 201, Vantaa puh Yhdistyksen jäsenpalvelu palvelee jäseniään jäsen- ja koulutusasioissa maanantaisin klo , Lehden tilaus ja osoitteenmuutokset jäsenpalvelun kautta. Yhdistyksen kotisivun osoite: Keskustelupalstan käyttäjätunnus SSHY_jasen salasana hygienia Yhdistyksen koulutuspäällikkö Marja Hämäläinen, Suomen Sairaalahygieniayhdistys / Välinehuoltoryhmän hallitus: Tuula Karhumäki, puheenjohtaja HUS-Desiko liikelaitos, Tukholmankatu 2 10 krs., PL 750, HUS, puh. työ , fax , Sirpa Hirvonen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky, Välinehuoltokeskus, Tikkamäentie 16, Joensuu, puh. työ , Raili Keurulainen, rahastonhoitaja HUS-Desiko liikelaitos, Meilahden välinehuoltokeskus, PL 340, Haartmanink.4, HUS, puh. työ , fax , Jouko Kestilä, varapuheenjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri ky, Sterilointikeskus, PL 8041, Rovaniemi, puh. työ , Päivi Töytäri, sihteeri KSSHP/Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri / Välinehuoltokeskus, Keskussairaalantie 19, JYVÄSKYLÄ, puh. työ , Kaarina Kurki KPSHP / Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Välinehuoltokeskus, Mariankatu 16-20, Kokkola, puh. työ , Päivi Virtanen-Vättö EKSHP/Etelä-karjalan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan keskussairaala, Välinehuoltokeskus, Valto Käkelänkatu 1, Lappeenranta, puh. työ , Kirjapaino Painomerkki Oy, puh. (09) , faksi (09) Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen lehti on perustettu 1983, ilmestynyt vuoteen 1993 nimellä SaHTi ISSN

3 Välinehuoltonumero Pääkirjoitus Tuula Karhumäki Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta opiskelijan näkökulma Eija Salmela-Mölsä Pia Ontto-Panula Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Merja-Leena Silander Sisällysluettelo Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto työnantajan näkökulma Eila Uusitalo Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Leevi Lassila Pakkausmenetelmät Päivi Töytäri Perehdyttäminen Sirkka-Liisa Salonen Kokemuksia välinehuoltajan työstä Case Laatukäsikirja Vuokko Järvinen Laatusertifikaatti Ilse-Marie Österman Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto ja tutkintotoimikunta Tuula Karhumäki Palaute XVI valtakunnallisilta välinehuollon koulutuspäiviltä Päivi Virtanen-Vättö Välinehuoltoryhmän tutustumismatka Itä-Tallinnan keskussairaalaan Päivi Virtanen-Vättö Koulutuksia ja kokouksia

4 Pääkirjoitus Syksy on taas saapunut. Luonto kukoistaa väriloistossaan. Sen tunnistaa myös siitä, että välinehuollossa työskentelevät kokoontuivat Helsinkiin perinteeksi muodostuneille välinehuollon koulutuspäiville. Järjestyksessä kuudennettoista valtakunnalliset koulutuspäivät pidettiin Helsingissä, Hotelli Scandic Continentalissa. Näytteilleasettajia päivillä oli runsaat 20. Koulutuspäiville osallistui 160 välinehuollon ammattilaista kuulemaan välinehuoltajan ammattitaidon kehittämisestä ja ylläpitämisestä, erilaisista sterilointimenetelmistä, välineiden pakkausmenetelmistä ja materiaaleista sekä välinehuoltajan työstä. Näistä aihealueista kerrotaan tarkemmin tämän lehden artikkeleissa. Sairaaloiden yhä kasvavana ongelmana on sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien aiheuttamat epidemiat. Näihin asioihin ylilääkäri Ville Valtonenkin HUS: ista viittasi myös avauspuheessaan. Potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien välineiden puhtaus ja steriiliys ovat tärkeitä tekijöitä infektioiden hallinnassa. Tilanne voi nopeasti kehittyä kriittiseksi, jollei löydetä tehokkaita tapoja hallita niitä aiheuttavien mikrobien leviämistä sairaalatiloissa. Sairaalan välinehuoltoyksikkö vastaa lukuisista sairaalan välineistön huoltotoiminnoista ja steriloinnista, joita toteutetaan eri menetelmillä. Välinehuollolla ja sen henkilöstöllä on siten tärkeä asiantuntijarooli potilaan hoitoon liittyvien infektioiden leviämistä ehkäisevässä työssä, luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä infektio- ja asiakasyksiköiden kanssa. Osaavan työvoiman saanti ja potilaiden hyvän hoidon turvaaminen ja palveluketjun sujuvoittaminen, ovat ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä. Toisaalta tehtävien haasteellisuus ja merkityksellisyys, motivoi henkilöstöä ja luo hyvinvointia, lisää pysyvyyttä ja työn arvostus säilyy. Työnjakokysymyksiä pohdittaessa tulee arvostaa tukipalvelutehtävissä työskentelevien ammattiryhmien työpanosta osana sairaaloiden toimintaa ja nähdä se yhtenä hoidon palvelutuotantoa tukevana avustavana ja kokonaiskustannuksia alentava tekijänä. Olemme näillä päivillä oppineet eri alan asiantuntijoiden ja välinehuoltajien esitysten avulla välinehuoltajan työstä ja välinehuoltokeskusten toiminnasta monia tärkeitä asioita. Selkeät ja yksiselitteisesti esitetyt työ- ja toimintaohjeet vähentävät virheitä, laatupoikkeamia ja asiakastyytyväisyys lisääntyy; jokaisella uudella tulokkaalla on oikeus hyvään perehdytykseen, välinehuollon erikoisammattitutkinnon suorittajalla on alan teoreettisesti perusteltua syvällistä osaamista; pakkausmateriaalin ja menetelmän ensisijainen valintakriteeri on sen soveltuvuus sterilointimenetelmään, joitakin mainitakseni. Kiitän välinehuoltoryhmän hallitusta ja erityisesti SH-teamin edustajaa Heidi Jämsää hyvin onnistuneista päivien järjestelyistä ja lukuisten käytännön asioiden hoitamisesta. Järjestelyt hotellin puolesta sujuivat hyvin ja puitteet olivat upeat. Kiitän kaikkia näytteilleasettajia omasta osuudestanne päivien onnistumisessa ja tiedon jakamisesta. Kiitos myös kaikille esiintyjille mielenkiintoisista ja käytännönläheisistä esityksistä. Tänä vuonna meillä olikin ennätysmäärä välinehuoltajia ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita välinehuoltajia kertomassa omasta opiskelustaan ja opinnäytetöistään. Myöskin osanottajien aktiivisuus ja positiivisuus viestitti päivien onnistumisesta ja tarpeesta järjestää taas uudet päivät ensivuonna. Osanottajien palautteet ovat tärkeä viesti ensi vuoden koulutuspäivien aihealueista. Tapaamisiin taas lokakuussa 2009 laivaseminaarin merkeissä! Helsingissä Tuula Karhumäki 230 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 230

5 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta opiskelijan näkökulma Eija Salmela-Mölsä Aloitin välinehuoltajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen syksyllä Koulutus oli ensimmäinen Amiedussa ja Helsingissä järjestetty välinehuoltajan erikoisammattitutkintokoulutus. Valmistava koulutus päättyi marraskuussa 2007 ja tavoitteenani on suorittaa erikoisammattitutkinto näytöin ensi kevään aikana. Miksi suorittaa välinehuoltajan erikoisammattitutkinto Lähdin suorittamaan välinehuoltajan erikoisammattitutkintoa koska tarvitsin uutena työnohjaajana ammattitaidon päivittämistä ja kehittämistä. Erikoisammattitutkinnon eri osien ammattitaitovaatimukset vastaavat hyvin työnohjaan tarvitsemia tietoja ja taitoja. Tutkinnon suorittaminen valmistaa mielestäni hyvin työnjohdollisiin tehtäviin, esim. työnohjaajaksi tai tiiminvetäjäksi. Se edistää myös asiantuntijaksi kehittymistä ja auttaa hallitsemaan välinehuollon kokonaisuuksia. Koulutuksen myötä hankkii paljon uutta tietoa välinehuollosta ja saa tärkeitä työkaluja käytännön työhön sekä tiedon hankintaan. Koulutus antaa myös mahdollisuuden jakaa yhteisiä kokemuksia ja verkostoitua muiden, erilaisissa välinehuoltoympäristöissä työskentelevien, opiskelijoiden kanssa. Työnjohtaminen ja organisointi Koen oppineeni koulutuksen aikana välinehuoltotyönjohtamista ja toiminnan päivittäistä organisointia. Koulutuksessa käsiteltiin mm. asiakkuuksien ja yhteistyön, henkilöstön, prosessien sekä talouden johtamista. Työnohjaajana minulla on ollut hyvä mahdollisuus harjoitella opittuja asioita myös käytännössä. Omia johtamistaitoja on tärkeää arvioida ja huomata omat vahvuudet ja heikkoudet jotta voi kehittää omaa toimintaansa. Oli tärkeää myös oppia miten yrityksessä ja välinehuoltotoiminnassa asetetaan tavoitteita, toteutetaan niitä sekä seurataan niiden toteutumista. Infektioiden torjuntatyö Tutkintoa varten perehdyin infektioiden torjuntatyön organisaatioon ja lainsäädäntöön sekä erilaisiin ohjeistuksiin ja rekistereihin. Tämä tieto luo hyvän pohjan käytännön infektioiden torjuntaan välinehuollossa. Tiedon myötä osaa myös soveltaa aseptisen toiminnan periaatteita välinehuoltotyössä ja ottaa huomioon infektioita aiheuttavat mikrobit. 232 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

6 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta- opiskelijan näkökulma Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus Koulutuksen myötä sain paljon tietoa ja taitoa uusien työntekijöiden perehdyttämiseen, opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin sekä työnopastukseen. Nämä taidot ovat työnohjaajalle ensiarvoisen tärkeitä. Välinehuollon työtehtävät ja menetelmät sekä laitteet kehittyvät jatkuvasti ja asettavat vaatimuksia myös ns. vanhojen työntekijöiden laadukkaalle perehdyttämiselle uusiin tehtäviin. Tämän lisäksi esim. maahanmuuttajat asettavat perehdyttämiselle ja opastamiselle uusia haasteita. Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto-koulutuksen tutkintovaatimuksiin kuuluu kehittämishankeen tekeminen. Oma kehittämishankkeeni liittyi välinehuoltokeskuksen pesutilan aseptisen toiminnan sekä puhtaus- ja hygieniatason parantamiseen. Opin suunnittelemaan, toteuttamaan ja dokumentoimaan isoa työntekijäryhmää koskevan kehittämishankkeen. Valitsin hankkeen opinnäytetyöksi koska se oli tarpeellinen työyhteisössä ja samalla haasteellinen mahdollisuus oppia monipuolisesti uusia asioita. Hanke liittyi hyvin erikoisammattitutkinnon kaikkiin osiin ja tutkintovaatimuksiin. Koen oppineeni työnjohtamista ja organisointia, välinehuoltotyön kehittämistä ja suunnittelemista sekä infektioiden torjuntaa. Kehittämishankkeen toteuttamisessa tarvittiin myös ohjaajan ja opastajan taitoja. Mitä opiskelu vaatii Opiskelu ja tutkinnon suorittaminen vaatii hyvää sisäistä motivaatiota ja halua oppia uusia asioita. Opiskelulle pitää löytyä riittävästi aikaa, koska omaksuttavaa asiaa on paljon ja kyseessä on omalla ajalla tapahtuva opiskelu. Tutkinnon suorittaminen vaatii myös paljon omatoimista tiedonhankintaa ja kirjallista esittämistaitoa. Esimiehen ja työyhteisön tuki on tärkeää koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen onnistumiselle. Tärkeää on myös mielestäni osata keskittyä keskeisiin asioihin ja suunnitella oman opiskelun painopistealueet. Kirjallisuus Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto, näyttötutkinnon perusteet Määräys 2/011/2006. Opetushallitus. Helsinki. Eija Salmela-Mölsä Välinehuollon työnohjaaja HUS Desiko Meilahden sairaala, välinehuoltokeskus Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 233

7 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta- opiskelijan näkökulma Pia Ontto-Panula Olen valmistunut välinehuoltajaksi Työni välinehuoltajana olen aloittanut hammashoitolassa ja silloin olen tutustunut myös terveyskeskuksen välinehuoltoon. Vuodesta 2000 olen ollut töissä Seinäjoen keskussairaalan välinehuoltokeskuksessa. Edellytys sille, että kannattaa lähteä erikoisammattitutkintoa opiskelemaan, on tietenkin tarpeeksi intoa ja motivaatiota, että jaksaa viedä sen loppuun. Vaatimus siitä, että välinehuoltajan näyttötutkinto ja työelämää välinehuoltajana pitäisi olla viisi vuotta takana, on perusteltua. Välinehuoltajan työ kokonaisuutena täytyy hahmottaa hyvin. Myös taustatuki kotoa ja työpaikalta on tärkeää. Työn ohessa opiskelu vaatii työnantajalta ja työpaikalta myönteistä suhtautumista, koska kaikki tutkinnon perusteet täytyy soveltaa omaan työpaikkaan. Työkaverien suhtautumiseenkin kannattaa varautua, sillä se voi olla kannustavaa, mutta se voi olla myös kateellista. Itse sain kannustavan ja myönteisen suhtautumisen työnantajalta. Opiskelua helpottaa huomattavasti, jos työpaikkana on välinehuoltokeskus tasoinen työpaikka. Pienehkössä paikassa ei tule kaikki vaadittavat asiat eteen ja joudut suorittamaan tutkinnon osia vaadittavassa näyttöympäristössä. Pienehkössä paikassa työskennellessä opiskelu vaatii itseltä vieläkin enemmän aktiivisuutta ja aikaa harjoitteluun välinehuoltokeskus tasoisessa paikassa. Kaikki eivät voi kouluttautua lähiesimiehiksi tai työohjaajiksi, mutta tämä koulutus antaa välinehuoltajan työhön uutta näkökulmaa ja syventää työn tärkeyttä ja merkitystä. Itse koen koulutukset ja kurssit tärkeänä siksi, etten rutinoidu liikaa ja jää vanhoihin tapoihin kiinni. Koulutus ja tutkinnon perusteet ovat sellaiset, että ne läpi käymällä saa hyvän pohjan lähiesimieheksi ja kasvu siihen alkaa. Kun joutui syventymään asioihin, joista työantajat huolehtivat, heräsi itsellekin vastuu niitten asioitten onnistumisesta, kuten esim. työntekijän vastuu työturvallisuudesta, taloudelliset asiat yms. Tutkintoon valmistautumisen aikana tein töissä paljon sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt, suoritin asiakaskyselyn, pidin luentoja työkavereille, tein kyselyn itsestäni ja tutustuin lähiesimiehen työhön. Arviointia, tulevaisuuden hahmottamista ja itsearviointia joutui tekemään paljon. Itse opiskelin Tampereella ja koulutuspäivät olivat lauantaisin eli uhrasin omaa aikaani opiskeluun. Sähköposti ja netti täytyy olla käytettävissä. Opiskelukulujen lisäksi tulivat matkakulut, joihin ei saa mistään korvausta. Näyttökansion kokoaminen ja näyttöön valmistautuminen vaatii paljon itsenäistä työskentelyä. Asiat täytyy oikeasti ymmärtää. Näitä asioita ei voi opetella ulkoa tyyliin hauki on kala, koska esim. lait, määräykset yms. täytyy osata soveltaa erilaisiin tilanteisiin. Tutkinnon perusteet kannattaa lukea tarkkaan, ettei tule yllätyksiä, että jokin asia on jäänyt selvittämättä. Suunniteltaessa näytön toiminnallista toteuttamista ja koottaessa näyttökansiota tutkinnon perusteet kannattaa pitää koko ajan vierellä ja verrata niitä, että kaikki tulee tehtyä. Vaikka tutkinto on vaativa, on se myös palkitseva. Olet varmasti oppinut jotain uutta. Pia Ontto-Panula Välinehuoltaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoki 234 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

8 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Merja-Leena Silander Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet astuivat määräyksenä voimaan alkaen. Amiedussa Hyvinvointitoimialalla Hygieniaosaamisen ja välinehuollon koulutuspalvelutyksikössä aloitettiin välinehuoltajan erikoisammattitutkintoon liittyvä koulutus saman vuoden aikana. Koulutuksen tavoitteena on kehittää osaamista välinehuollon eri alueilla kuten henkilöstön johtamisessa ja organisoinnissa, infektioiden torjuntatyössä, välinehuoltotyöhön ohjaamisessa, perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä välinehuoltotyön suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Koulutuksen kautta syvennetään ajattelua välinehuollon eri toiminta-alueilla. Koulutus antaa mm. ajankohtaista ja kansainvälisellä tasolla tunnustettua uusinta tietoa infektioiden torjunnasta, välineistön huollosta ja välinehuollon osuudesta infektioiden torjuntatyössä. Koulutus toteutetaan henkilökohtaistamalla opiskelu työelämälähtöisesti. Koulutus antaa mm. valmiuksia ja työkaluja toimia esimiehen omaisissa välinehuollon työtehtävissä. Koulutus tukee opiskelijan kasvua uuteen rooliin välinehuollon alueilla siten, että hän uudessa roolissaan osaa huomioida työyhteisössä tapahtuvat muutokset ja kehitysnäkökulmat positiivisena toimintatapana. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä valinnaisen tutkinnon osan kautta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun toteuttamiseen liittyvä henkilökohtaistamisen asiakirja, joka sisältää hakeutumisvaiheen lisäksi tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen liittyvät henkilökohtaiset suunnitelmat. Henkilökohtaistamisen asiakirja Hakeutumisvaihe: Yleisesti voidaan sanoa, että koulutukseen hakeutuvat henkilöt haluavat laajentaa välinehuollon osaamisaluettaan. Hakeutumisvaiheessa kartoitetaan opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen ja hyödynnetään sitä. Kriteerit opiskelijavalintaan ovat usean vuoden työkokemus välinehuollon työtehtävistä ja välinehuoltajan ammattitutkinnon tasoiset tiedot ja taidot. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy verkon kautta tapahtuvan opiskelun lisäksi lähiopetusta, ohjausseminaareja sekä ohjattua etäopiskelua ja vertaistutorointia työpaikkalähtöisesti. Koulutukseen sisältyy ammattiin liittyvä kehittämishankkeen tuottaminen. Opiskelijaksi hakeutuvalle laaditaan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamissuunnitelma. Tutkinnon suorittaminen: Tavoitteena on suorittaa välinehuoltajan erikoisammattitutkinto tai osatutkinto. Näyttöaineiston laatiminen liittyy tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon voi suorittaa tutkintoimikunnan hyväksymissä välinehuollon työpisteissä. Tutkinnon suorittajalle laaditaan tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamissuunnitelma. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

9 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Ammattitaidon hankkiminen: Ammattitaidon hankkimisen vaiheen aikana koulutuksessa keskitytään opiskelemaan seuraavia tutkinnon pakollisia osia: Työn johtaminen ja organisointi, Infektioiden torjuntatyö, Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus sekä Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen. Tutkinnon osa Yrittäjyys on valinnainen tutkinnon osa. Opiskelu tapahtuu ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamissuunnitelman mukaan. Työn johtaminen ja organisointi sisältää välinehuollon työn- ja talouden johtamiseen, asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden sekä prosessien että henkilöstön johtamiseen liittyviä osa-alueita oman ammatillisen asiantuntijuuden näkökulmasta. Organisointiin, materiaalihallintoon, ostotoimintaan, markkinointiin, taloushallintoon, laskentatoimeen sekä laatuun liittyviä asioita. Henkilöstöjohtamisen osalta käsitellään koulutuksen aikana ihmissuhdetaitoja ja asiakaspalveluvalmiuksia moniammatillisessa ja monikulttuurisessa työyhteisössä. Kokoustekniikka, viestintätaidot sekä oman toiminnan ja johtamistaitojen kehittäminen ja arviointi ovat keskeisiä käsiteltäviä asiakokonaisuuksia. Kirjallisesti tuotettavat tehtävät toteutetaan työelämälähtöisesti. Tehtävien teon kautta harjoitellaan esimerkiksi toimintasuunnitelman ja tuloskortin laadintaa joko kuvitteellisen tai todellisen organisaatiomallin kautta. Tehtävien tarkoituksena on auttaa erikoisammattitutkinnon opiskelijaa hahmottamaan, miten toimintasuunnitelmaan tai tuloskortiin sisältyvät asiat liittyvät välinehuoltajan työhön. Infektioiden torjuntatyö osa-alueella opiskellaan infektioiden torjuntatyön organisaation tuntemista ja aseptista toimintaa sekä perehdytään lainsäädäntöön EU-direktiivien, säädösten, lakien ja asetusten kautta. Koulutuksen kautta lisätään ajankohtaista mikrobiologista ja infektioiden valvontaan liittyvään tietoutta. Ympäristön merkityksen liittyminen infektioiden syntyyn ja torjuntaan, aseptiikan nykyvaatimukset liitettynä päivittäiseen välinehuoltotyöhön sekä oman ja työyhteisön toiminnan arviointi ja kehittäminen infektioiden torjuntatyössä ovat opiskeltavia sisältöalueita. Kirjallisesti tuotettavat tehtävät toteutetaan niin ikään työelämälähtöisesti. Tehtävien teon kautta selvitetään esimerkiksi, miten oman organisaation hygieniatoimikunnan toiminta ja tehtävät heijastuvat välinehuoltotyön palvelutoimintaan tai miten lainsäädäntö liittyy käytännön tasolla infektioiden torjuntatyöhön. Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastuksen asiasisältöjen opiskelu harjaannuttavat opiskelijaa kyseisten alueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Monikulttuurisessa työyhteisössä yksilön tai ryhmän ohjaamisessa tarvittavia vuorovaikutustaitoja harjoitellaan erilaisten pedagogisten ja didaktisten menetelmien avulla. Näin didaktiikkaan ja pedagogiikkaan liittyvät menetelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi. Samalla vahvistetaan myönteistä esiintymisvalmiutta erikoisammattitutkinnon työtehtäviä varten. Tehtävien teon kautta opiskelija harjaantuu työpaikkaohjaukseen ja kehittää omia työssäoppimisen ohjaustaitojaan. Tehtäväksi antoihin on sisällytetty ohjaamisen, perehdyttämisen tai työnopastajan roolin kirkastaminen ja selkiyttäminen oman organisaation mukaisesti. Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen alueella käsitellään tutkinnon perusteiden mukaisesti välinehuoltotyön kokonaisuuden ymmärtämistä. Opiskelija tutustuu opiskelunsa aikana välinehuoltotoimintaa ja välinehuoltotyötä ohjaaviin säädöksiin, suosituksiin sekä 236 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

10 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma työlainsäädäntöön, jotka linjauttavat päivittäistä välinehuoltotyön suunnittelua ja kehittämistä. Opintojensa aikana opiskelija harjaantuu toimimaan suunnittelu- ja kehittämistyössä kustannustehokkaasti erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja välineistön huoltoprosessissa. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen kuuluu myös kehittämishanke, sen suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi. Kehittämishanke toteutetaan työelämälähtöisesti. Toteutuneita kehittämistehtävien sisältöalueita ovat olleet esimerkiksi laadunhallinta osana välinehuollon toimintaa, välinehuoltoprosessin ajanmukaistaminen laitteiston uudistaminen ja laadunvarmistus, ortopedisten instrumentaatioiden toimittaminen leikkausosastolle, suun terveydenhuollon hajautetun välinehuollon muuttaminen keskitetyksi, välinehuoltokeskuksen pesutilan aseptisen toiminnan sekä puhtaus- ja hygieniatason parantaminen sekä välinehuollon ostopalvelujen kustannusvaikuttavuuden tarkastelu. Kirjallisuus Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto, näyttötutkinnon perusteet Määräys 2/011/2006. Opetushallitus. Helsinki. Merja-Leena Silander Koulutuspäällikkö Amiedu, Hyvinvointiala Valimotie 8, PL 151, Helsinki Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 237

11 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta työnantajan näkökulma Eila Uusitalo Seinäjoen keskussairaalan välinehuolto tuottaa välinehuoltopalveluja keskussairaalan yksiköille. Potilas-hoidon tukipalvelujen toiminta-alueeseen kuuluvan välinehuollon toimintayksikön henkilökuntaan kuuluu 34 välinehuoltajaa, joista 3 on varahenkilöstössä sekä perushoitaja, apulaisosastonhoitaja, toimistosihteeri ja välinehuoltopäällikkö. Välinehuoltajat työskentelevät välinehuoltokeskuksessa, leikkausosastoilla, tähystinhuollossa, laboratorioissa ja synnytysosastoilla. Välinehuoltajistamme kaksi hakeutui omaehtoiseen koulutukseen Takk:n välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen kesällä Teoriapäivät olivat lauantaisin, joten työnantaja ei osallistunut kustannuksiin. Koulutukseen kuuluvat tehtävät (kehitystehtävä, asiakastyytyväisyyskysely, perehdyttäminen jne) tehtiin normaalina työaikana. Ainoastaan tutustuessaan välinehuollon työnjohtajien, hygieniahoitajien ja leikkausosaston työhön välinehuoltajat olivat normaalin miehityksen ulkopuolella. Koulutukseen kuuluvien tehtävien myötä välinehuoltomme sai tietoa erikoisammattitutkinnosta ja sen vaatimuksista koko valmistavan koulutuksen ajan. Vaikka erikoisammattitutkinnon perusteet olivat ilmestyneet jo 2006, työllisti näytön vastaanoton valmistelu aika paljon: Työntekijä ja työnantajaedustajan valinta oli meillä helpoin osa, koska perushoitajan (pitkä työkokemus välinehuoltajana) kanssa omasimme eniten kokemusta ammattitutkinnon näyttöjen vastaan-otosta. Pohdimme johtoryhmässä, mikä on ammattaitaitovaatimusten taso, koska aiempaa vertailupohjaa ei ollut. Näyttötutkinnon perusteissa oli laadittu arvioinnin kriteerit, mutta tulkitsimmeko ne oikein ja miten ne pystyttäisiin osoittamaan meidän yksiköissämme. Kävimme perushoitajan kanssa kerran Tampereella arvijoijakoulutustilaisuudessa, mutta siellä esiin tuli vielä jonkin verran ristiriitaisia ja keskeneräisiä näkemyksiä, joten emme kokeneet odotuksiemme täyttyneen. Tilaisuuden jälkeen kuitenkin tiesimme, millaisissa näyttöympäristöissä muut aikovat erikoisammattitutkinnon näytöt toteuttaa. Päätimme luottaa arvioinnissa omaan kokemukseemme ja tulkintaan näyttötutkinnon perusteista. Toiminnalliset näytöt olivat Seinäjoen keskussairaalassa marras- ja joulukuussa 2007 kaksipäiväisinä ja sen jälkeen olivat arviointitilaisuudet. Vaikka tasovaatimusten suhteen näytön vastaanottajina olimmekin hieman epävarmoja, havaitsimme jo ensimmäisen näytön jälkeen, että ammattitaitovaatimuksia osoittavat arviointikriteerit ovat kohdallaan: Toiminnallisessa näytössä pystyi helposti havaitsemaan suorittajan vahvat ja heikoimmat osa-alueet. Näyttösuunnitelmaa laadittaessa opiskelijat olivat saaneet erilaista tietoa esim. Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus osiosta: Piti- 238 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

12 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta työnantajan näkökulma kö kaikista olla näyttö tai dokumentti vai ainoastaan yhdestä. Tämä näkyi myös sitten itse näytössä. Sähläykseltä olisi voitu välttyä, jos kaikki osapuolet olisivat samanaikaisesti osallistuneet näyttösuunnitelman laadintaan, jolloin kaikilla olisi ollut samat tiedot. Opiskelijat saivat kuitenkin aikaa täydentää näyttömateriaaliaan arviointitilaisuudessa esille tulleiden asioiden osalta. Niinpä sitten ensimmäinen erikoisammattitutkinnon suorittanut välinehuoltaja olikin oma välinehuoltajamme. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto on varsin laaja, joten osa ammattitaidon osoituksista voidaan esittää näyttöaineistoon liitetyillä dokumenteilla, joten kirjallisen asiakirjan laatimisen osaaminen kuuluu myös erikoisammattitutkinnon edellytyksiin. Valmistavan koulutuksen aikana kertyy paljon materiaalia, jota voidaan hyödyntää niin näyttöaineistossa kuin omassa organisaatiossa. Koska tutkinto on laaja, on perusteltua, että ainakin osa tutkinnon osista suoritetaan riittävän isoissa välinehuoltokeskuksissa. Myös näytön vastaanottajilta tulee vaatia riittävä osaaminen ja kokemus, jotta arvioinnin laatutaso vakiinnutetaan. Työnantajan edustajan tulee omata myös riittävä välinehuoltoprosessin tuntemus, mitä tutkintotoimikuntakin on edellyttänyt. Tutkinnon pakolliset osat rakentuvat omiksi kokonaisuuksiksi eikä näytöissä tullut juuri esiin päällekkäisyyksiä. Näin ollen tutkinnon osien suorittaminen erikseen on mahdollista, jos ei halua suorittaa koko näyttöä kerralla. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden välinehuoltajien sijoittuminen työelämään ja organisaatioon etsii vielä paikkaansa. Isoissa organisaatioissa on helpompi luoda erikoisvälinehuoltajalle tehtäväkuva, mikä on yhteneväinen tutkinnon ammattitaitovaatimusten kanssa. Pienemmissä paikoissa voidaan joutua harkitsemaan, millaiseen esimiesasemaan tutkinto antaa valmiudet ja missä määrin silloin painotetaan välinehuollon asiantuntijuutta. Joka tapauksessa tutkinto osaltaan mahdollistaa välinehuoltajien urakehityksen ja toivottavasti sitä kautta myös alan kiinnostavuus lisääntyy. Eila Uusitalo Välinehuoltopäällikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoki Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 239

13 Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Leevi Lassila Sterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä on matalalämpösterilointina tehnyt uuden tulemisensa. Menetelmää on aiemmasta kehitetty nopeammaksi ja turvallisemmaksi. Prosessinopeus on kasvanut prosessiin kuuluvan ylimääräisen pesuvaiheen ansiosta, jossa välineistä puhtaalla vesihöyryllä huuhdellaan sterilointiainejäämät pois eikä näin ylimääräistä, pitkäkestoista tuuletusta tarvita. Turvallisuus on lisääntynyt mm. käytetyn formaldehydiliuoksen väkevyyden alenemisen kautta. Väkevyys on pudonnut aiemmasta n.35%:sta vain 2%:iin. Liuoksen pakkauksena aiemmin käytetty lasipullo on korvautunut pudotuksen kestävällä muovipussilla, jonka liittäminen laitteeseen tapahtuu ilman käyttäjän kontaktia liuokseen. Prosessi tapahtuu kokonaisuudessaan alipaineessa, jolloin virtaus laitteesta ulospäin on estynyt. Laitteessa on asianmukaiset prosessinohjausjärjestelmät ja prosessit ovat validoitavissa höyryautoklaavien tapaan tavanomaisilla, kemiallisilla ja biologisilla menetelmillä sekä sterilointiparametrien fyysisellä mittauksella. Suurta kehitystä on tapahtunut myös laitteen perusominaisuuksissa. Aiemmin formaldehydisterilointiohjelma oli usein höyryautoklaavin lisävaruste. Tällöin jouduttiin matalalämpösterilointia tekemään höyrysteriloinnin ehdoilla ja käyttö oli käyttäjän kannalta hankalaa ja epämiellyttävää, jopa haitallista. Nykyinen laite on kehitetty pelkästään formaldehydisterilointiin ja aiemmista ongelmista on päästy. Moderni formaldehydisterilaattori on edullinen sekä hankkia että käyttää. Se ei tarvitse mitään erikoisvarustusta tai järjestelyjä ja soveltuu hyvin ja ilman erikoisjärjestelyjä käytettäväksi välinehuollon päästerilointimenetelmän, höyrysteriloinnin, ohella. Menetelmä soveltuu myös erittäin monipuolisesti eri materiaaleille ja välineille. Sekä formaldehydisterilaattorille että steriloinnille on eurooppalainen EN-standardi, mikä osoittaa, että menetelmä on tunnustettu myös virallisella tasolla. Kuva: Uutta tekniikkaa edustava formaldehydisterilaattori. 240 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

14 Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Kirjallisuus: 1. SFS-EN 14180:en Terveydenhuollossa käytettävät sterilointilaitteet.sterilointilaitteet, joissa sterilointiin käytetään matalalämpöistä höyryä ja formaldehydiä. Vaatimukset ja testaaminen Sterilizers for medical purposes. Low temperature steam and formaldehyde sterilizers. Requirements and testing 2. SFS-EN 15424:en Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sterilointi. Sterilointiprosessien kehitys, arviointi ja valvonta. Matalalämpöinen höyry ja formaldehydi Sterilization of medical devices. Low temperature steam and formaldehyde. Requirements for development, validation and routine control of a sterilization process for medical devices 3. ISO :2006 Sterilization of health care products -- Biological indicators -- Part 5: Biological indicators for low-temperature steam and formaldehyde sterilization processes Leevi Lassila Toimitusjohtaja Cliniehem Oy TIETO PARANTAA VÄLINEHUOLTO Tuula Karhumäki, Kaisa Hirvonen, Eija Tuominen (toim.) Välinehuolto-kirja on perusteos, joka antaa kokonaiskuvan välinehuoltoalasta, yhtenäistää välinehuollon käytäntöjä ja tukee ammattitaidon oppimista ja ylläpitämistä. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi välinehuollon ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittaville. Lisäksi se palvelee käsikirjana välinehuollon ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita. 1. painos 2008, n. 365 s. ISBN Sh. 69 Saatavina Duodecimin verkkokaupasta: ja kirjakaupoista kautta maan. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 241

15 Pakkausmenetelmät Päivi Töytäri Yleistä Tämä esitys on johdanto aiheeseen teemana pakkausmenetelmät eri asiantuntijoiden syventäviin esityksiin. Välinehuoltoprosessin laadunvalvonta tehostuu ja kiristyy nopeaa vauhtia. Pakkausmenetelmät ja -materiaalit ovat merkittävä osa välinehuoltoprosessia ja ne puhuttavat meitä jatkuvasti. Käymme keskustelua valmistajan, palvelun tuottajan (välinehuollon) ja käyttäjän näkökulmasta huomattavasti enemmän, kuin aiemmin. Pakkausmenetelmille ja materiaaleille asetetut vaatimukset ovat myös kiristyneet nopeassa tahdissa. Välinehuollon tämän päivän pakkausmenetelmien ja -materiaalien hankintaprosessissa ovatkin jo mukana välinehuollon ja valmistajan/toimittajan lisäksi myös tuotteiden käyttäjät. Pakkauksen tarkoitus Pakkauksen tarkoitus on estää tuotteiden kontaminoituminen ennen käyttöä. Välineet joille riittää desinfektio tulee pakata mahdollisimman pian desinfektion jälkeen. Steriloitavat välineet, joita säilytetään ennen käyttöä, pakataan aina ennen sterilointia. Kuljetusta ja säilytystä varten välineet voidaan pakata erillisiin suojapusseihin. Pakkausmateriaalit ja menetelmät Pakkausmateriaaleja ja menetelmiä on kerta- ja kestokäyttöisiä. Kertakäyttöiset pakkausmateriaalit eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan ja käyt- tötarkoituksiltaan. Käytetyimmät kertakäyttöiset materiaalit ovat sterilointipussit/paperi-laminaattipussit ja arkkimuotoiset sterilointikääreet. Sterilointipussien käytössä merkittävintä on huomioida saumauksen kestävyys, hyvä avautuvuus ja oikean kokoisen pakkauksen valinta. Sterilointipussien käytössä on huolehdittava oikeasta varastoinnista. Varastoa tulee kierrättää ja tuotteet tulee säilyttää laminaattipuoli alaspäin. Sterilointipussi on myös avattava oikein. Sterilointikääreet voidaan jakaa viiteen luokkaan valmistusmateriaalien ja käyttötarkoituksen perusteella. Kääreitä on saatavana erivärisinä valmistusmateriaalin mukaan. Kestokäyttöisiä pakkausmateriaaleja ja menetelmiä ovat containerit, alumiinirasiat, lasimaljat ja -pullot sekä kestokäyttötekstiilit. Lasipulloissa ja metallirasioissa voidaan steriloida erilaisia jauheita, öljyjä ja voiteita kuumailmalla. Höyrysteriloinnissa käytetään monikäyttöisiä containereita. Kestokäyttöisten pakkausmateriaalien käytön edellytyksenä on, että ne puhdistetaan ja desinfioidaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Kestokäyttöiseksi pakkausmateriaaliksi soveltuvat myös sataprosenttinen polyesteri. Polyesterikankaat ovat tavallisesti mikrokuitukankaita. Kestokäyttöisten sterilointikääreiden tulee olla pesun ja kuivauksen kestäviä. Niiden pitää kestää myös sterilointi ja varastointi tekstiileille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Puhdistus ja desinfiointi varmistavat, että pakkauksessa on mahdollisimman vähän mikroorganismeja. Välineet tulee pakata niin, että tuotteet säilyvät steriilinä ja saadaan steriileinä käyttöön. 242 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

16 Pakkausmenetelmät Taulukko 1. Taulukko 1: Pakkausmateriaalit Taulukko 2. Pakkausmateriaaleille ja -menetelmille asetetut vaatimukset Valmistajille on määritelty pakkausmateriaaleja koskevat vaatimukset standardissa EN ISO , joka on julkaistu kesäkuussa Tämä standardi korvaa aiemmin käytössä olleen eurooppalaisen EN 868 standardin osan 1. Standardin mukaan kaikissa sterilointipakkausmateriaaleissa tulee olla käyttäjille tietoa dokumentointia ja jäljitettävyyttä varten. Merkintöjen tulee olla sekä tuotteessa, että kuljetuspakkauksessa. Valmistajan tulee huolehtia, että raaka-aineet ja niiden testausmenetelmät ovat vaatimusten mukaiset, sekä tuotanto-olosuhteet optimaali- set. Merkittäviä käytettävien materiaalien vaatimuksia ovat puhtaus, käytetyt lisäaineet, hyvä bakteerin suodatuskyky, puhkaisu- ja vetolujuus kuivana ja märkänä, sekä ilman ja höyryn tai kaasun läpäisykyky. Pakkasmenetelmät ja materiaalit tulee olla turvallisia, sekä ympäristöystävällisiä. Tuotteelle asetettujen vaatimusten mukaan pakkausmateriaalien pitää soveltua pakattavalle tuotteelle ja valittuun sterilointimenetelmään. Pakkausmateriaalin pitää säilyttää tuotteen steriiliys ja mahdollistaa sen aseptinen avaaminen. Materiaalien täytyy olla sitkeää kestääkseen rikkoutumatta sterilointiprosessista aiheutuvia kosteus- ja painevaihteluita. Tuotteen tule myös olla käyttäjäystävällinen, pehmeä ja nukkaamaton. 244 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

17 Pakkausmenetelmät Taulukko 2. Taulukko 2. Pakkausmateriaalien vaatimuksia Pakkausmenetelmien valinta Laatu on tärkeä mittari myös välinehuoltotoimintaan sopivimpien materiaalien ja menetelmien valinnassa ja hankinnassa. Laadukasta ja kokonaistaloudellista hankintaa, sekä käyttöä tulee edeltää tuotevalmistajan ja toimittajan kanssa yhdessä toteutettu koekäyttö. Koekäytöllä saadaan hankittua omaan toimintaan parhaiten soveltuvat pakkausmateriaalit ja menetelmät. Pakkausmateriaalien ja -menetelmien valinta on erittäin vaativa osa välinehuoltoprosessia. Valinnassa ei saa koskaan unohtaa käyttäjien kokemuksia, voidaan hyödyntää myös välinehuollon laadun valvonnassa ja parantamisessa, sekä pakkausten suunnittelussa. Valintakriteerit on oltava selkeät ja sekä välinehuollon, että käyttäjien tiedossa. Pakkausmateriaalin ja menetelmien ensisijainen valintakriteeri on soveltuvuus sterilointimenetelmään. Väärin valittu pakkausmateriaali voi pahimmillaan estää steriloitumisen. Valinnassa on huomioitava lisäksi säilytysaika, käytettävissä oleva säilytyspaikka, tuotteiden muoto ja laatu, kuljetusmatka, sekä asiakkaan tarpeet ja toiveet. Valinta tehdään yhteistyössä käyttäjien kanssa. Yhteistyössä tehty valinta takaa oikeankokoiset materiaalit niin, että steriloinnille asetetut vaatimukset täyttyvät ja tuotteita voidaan käyttää aseptisesti oikein. Kun valitaan kestokäyttöisiä pakkausmateriaaleja, on tärkeää huomioida nii- Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 245

18 Pakkausmenetelmät den vaatima huolto ja tarkistus, sekä siihen tarvittava aika ja vaadittavat työ- ja aikaresurssit. Pakkausmateriaalia ja menetelmää valittaessa on huomioitava myös käytössä olevat säilytystilat. Pakkausmateriaalien säilytys ja varastointi vaativat oman huomionsa hankintaprosessin yhteydessä. Tähän seikkaan kiinnitämme ehkä vielä liian vähän huomiota. Varastoinnissa ja säilytyksessä on tärkeää aseptinen näkökulma. Tuotteet tulee varastoida käyttöikäjärjestyksessä ja käyttäjien tulee osata aseptinen toimintamalli. Pakkausmateriaalien säilytys ja varastointi asettaa tiloille vaatimuksensa. Huonetiloissa tulee olla tasainen lämpötila C ja ilman kosteusprosentin on oltava %. Varastointi- ja säilytys huonetiloissa tulisi olla automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet. Näin vähennettäisiin aseptisten tilojen ja tuotteiden pölyyntymistä ja kontaminaatiota. Ovelliset kaapit ovat avohyllyjä suositeltavampi säilytyspaikka pakkausmenetelmille- ja materiaaleille, sekä desinfioiduille ja steriloiduille tuotteille. Varastointitilojen valaistus tulee olla suunniteltu niin, ettei valo kohdistu suoraan lähietäisyydeltä pakkauksiin haalistaen niitä tai mahdollisesti muuta steriloinnin indikaattorien värikoodia. Loisteputkivalojen on todettu muuttavan indikaattoreiden väriä. Sterilointikäärearkkeja pitää säilyttää suorina tangoilla. Niitä ei saa taitella hyllyille. Pakkausmateriaalit varastoidaan valmistajan laatikoissa muovikääreissä, etteivät tuotteet pölyynny, eivätkä altistu tarpeettomalle käsittelylle. Kirjallisuus Välinehuollon käsikirja EN ISO Packaning for terminally sterilized medical devise Päivi Töytäri Välinehuoltopäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 246 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

19 Perehdyttäminen Opinnäytetyö Sirkka-Liisa Salonen Yleistä Infektioiden torjunta ja niiden hallinta ovat asettaneet välinehuollolle suuren haasteen. Erilaiset sairaalainfektiot ja epidemiat ovat tulleet jäädäkseen. Tämä tuo välinehuollolle suuria haasteita ja vaativuutta välinehuoltajan työpanokseen, jotta välinehuoltaja voi suorittaa tehtävät laadukkaasti ja edesauttaa infektioiden torjunnassa. Toimintojen tulee pohjautua asiakkaan tarpeisiin ja välinehuoltaja täydentää omalla erikoisosaamisellaan potilaiden hoitoprosessia erityisalueena infektioiden torjunta. Asiakaskeskeisyyttä kehitetään panostamalla asiakkaisiin ja asiakassuhteiden johtamiseen, mikä edellyttää asiakastavoitteiden ja strategioiden määrittelyä. Välinehuoltopalvelut tuotetaan asiakkaalle sovittuina työtehtävinä ja kokonaisuuksina. Asiakasyksikössä työskentelevän välinehuoltajan tehtävänä on tuottaa tehokkaasti ja joustavasti laadukasta palvelusopimuksen mukaisia välinehuoltopalveluja. Asiakkaat Välinehuoltopalvelujen sisältö ja laajuus vaihtelevat huomattavasti eri asiakasyksiköiden välillä kuten teho-osastoilla, poliklinikoilla, vuodeosastoilla, synnytyssalissa, endoskopiayksikössä, sairaala-apteekissa, leikkausosastoilla sekä erilaisissa laboratorioissa. Perehdytys Välinehuoltokeskuksissa ja asiakasyksiköissä on käytössä HUS huoltopalvelukeskuksen laatima välinehuoltajan perehdytysohjelma joka sisältää seuraavia osioita: - välinehuollon toimintaperiaatteet ja organisaatio - toimintatavat - työsuhdeasiat - työsuojelu - ergonomia - sisäinen tiedottaminen - koulutus - tutustuminen työalueeseen ja tiloihin - välineistön huolto - tuotanto - toiminta poikkeusoloissa Kehittäminen HUS huoltopalvelukeskuksessa laaditun perehdytysohjelman rinnalle katsottiin tarpeelliseksi laatia myös asiakasyksikkökohtainen perehdytysohjelma. Asiakasyksikkökohtaisia perehdytysohjelmia ei ole aikaisemmin ollut välinehuoltajilla käytössä. Katsoimme tarpeelliseksi kehittää saumatonta yhteistyötä asiakkaan kanssa laatimalla perehdytysohjelma asiakasyksikön käyttöön. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

20 Perehdyttäminen / Opinnäytetyö Tavoitteena on, että toimitettavien tuotteiden ja palvelujen laatuvaatimukset ja laatu paranee. Samalla kartoitettiin välinehuoltajan tehtäväkuvaa karsimalla turhat ja asiaankuulumattomat työtehtävät pois, sekä selvitettiin ongelmakohtia. Välinehuoltajan päivittäinen työ koostuu pää sääntäisesti välinehuoltajan ammattialaan kuuluvista tehtävistä, johon hän on saanut koulutuksen kautta valmiudet. Tavoite Perehdytys on selkeä osa henkilöstön kehittämistä ja sen tarkoituksena on ottaa esille oleelliset työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen. Perehdyttämisen tavoitteena on antaa myönteinen kuva organisaatiosta, helpottaa vanhoja työntekijöitä vastaanottamaan uusi työntekijä ja auttaa uutta työntekijää omaksumaan tarkoituksenmukaiset työtavat ja tutustumaan työtehtäviinsä. Perusteellisella perehdytyksellä välinehuoltajan tehtäviin asiakasyksikössä on tärkeä merkitys uudelle työntekijälle sekä asiakasyksikölle. Kyse on toiminnan sujuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta. Perehdytysohjelman avulla pystytään näin perehdytettävää ohjaamaan yksilölliseen työnsuoritukseen, jonka jälkeen perehtyjä osaa toimia työtehtävissä itsenäisesti ja laadukkaasti asiakasyksikön tarpeiden mukaisesti ja potilaan parhaaksi. Ongelmat Välinehuollon työnohjaajana olen havainnut joidenkin asiakasyksiköiden kohdalla, että samanlainen välinehuoltotyö tehdään välineille eri lailla. Miksi esim. potilaskoneiden sähköiset johdot ja piuhat puhdistetaan eri pesu- ja desinfektioaineilla. Tai lähetetään liuoskuppeja ja kaarimaljoja sterilointiin vaikka niille riittää pelkkä pesu- ja desinfiointi, koska niiden ei käytössä tarvitse olla steriilejä. Se on nostattanut esille kysymyksiä, joissa ohjeiden päivittäminen ja niiden yhdenmukaistaminen on tarpeen. Olemme sitten yhdessä asiakasyksikön osastonhoitajan /vastuuhoitajan / hygieniahoitajan / välinehuoltajan / oman osastonhoitajani kanssa miettineet ohjeiden yhdenmukaistamista ja olemme niitä myös yhdenmukaistaneetkin. - Perehdytys asiakasyksikköihin oli vaihtelevaa, ei ollut yhtenäistä runkoamitä perehdytetään. - Perehdytyksen toteutumista ei ollut mitenkään dokumentoitu - Tehtäväkuvaukset eivät olleet ajan tasalla työtehtävien kanssa. - Päivitettyjä tehtäväkuvauksia ei ole otettu käyttöön. Suunnitelma Perehdytysohjelma laadittiin yhteistyössä asiakasyksiköissä toimivien välinehuoltajien kanssa kunkin asiakasyksikössä olevan välinehuoltajan tehtäväkuvan mukaan. Perehdytysohjelman hyväksyy asiakasyksikön osastonhoitaja ja alueemme osastonhoitaja. Aikataulu Jokaiseen asiakasyksikköön laadittiin perehdytysohjelmasta oma aikataulutus. Tulokset Asiakasyksikköihin päivitettiin samalla välinehuoltajan tehtäväkuvaukset joiden perusteella laadittiin asiakasyksikkökohtaiset perehdytysohjelmat, HUS huoltopalvelukeskuksen laaditun perehdytyssuunnitelman rinnalle. 248 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta välinehuoltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto 18.5.2015 Erkkilä-Ojala Tarja 1 Koulutuskokeilut 2014-2018 Välinehuoltoalan

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia Eija-Riitta Ikonen Hannele Kyrö Esedulla koulutus toteutetaan ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja 1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon osan nimi ja sen laajuus (osp) Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden noudattaminen välineiden

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011 OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Heikki Ripatti, toimitusjohtaja, HS-Yrityspalvelu Oy Kaija Oksanen, controller SOK / Talous Päivi

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Hygieniahoitajan työhön perehtyminen

Hygieniahoitajan työhön perehtyminen Hygieniahoitajan työhön perehtyminen Valtakunnalliset hygieniahoitajapäivät 15-16.5.2014 Tampere Hygieniahoitaja Arja Kähkölä Lapin sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri 15 kunnan kuntayhtymä Väestöpohja

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm:

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: Arviointikriteerit/ohjeet ei yhtään kokemusta tehtävästä 0 noviisi, uusi tehtävässä 1 kohtuullinen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

VIESTINVÄLITYS JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO VIESTINVÄLITYS JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä 27.11.2008 Tompuri Leena/Erkkilä Pirjo Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä 271108 www.oph.fi Osaamisen

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Näyttötutkinnon perusteet LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Määräys 38/011/2015 Määräykset ja ohjeet 2015:34 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:34 ISBN 978-952-13-6122-7 (pdf) ISSN-L 1798-887X

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 8540 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Välinehuollon tutkintotoimikunnan linjaukset välinehuoltoalan perustutkinnon järjestämissopimuksissa ja tutkintotilaisuuksissa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PANK ry 30.9.2015. PÄÄLLYSTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS NYT JA JATKOSSA Dipl. ins. Antti Sulamäki

PANK ry 30.9.2015. PÄÄLLYSTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS NYT JA JATKOSSA Dipl. ins. Antti Sulamäki PÄÄLLYSTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUS NYT JA JATKOSSA Dipl. ins. Antti Sulamäki Maarakennusalan ammattitutkinto Asfaltti Tiemerkintä Maarakennusalan erikoisammattitutkinto Asfaltti ja tiemerkintä AsfalttiREKRY

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot