Vain parasta jo vuodesta 1883

Transkriptio

1 26.vuosikerta numero 5/2008 XVI valtakunnalliset VÄLINEHUOLlon koulutuspäivät Vain parasta jo vuodesta 1883

2 Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen hallitus 2007 Veli-Jukka Anttila HYKS /Medisiininen tulosyksikkö/infektiosairaudet, PL 340, HUS Puheenjohtaja puh. työ , fax , Hannu Sarkkinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Lahti Kimmo Kuusisto, rahastonhoitaja Savelantie 3a 9, Helsinki, puh. työ , HUS Sairaalahygieniayksikkö, Peijaksen sairaala Niina Aalto, sihteeri Turun terveystoimi, Luolavuorentie 2, Turku puh.työ , fax , Janne Laine TAYS, infektiosairaudet ja sairaalahygienia, PL 2000, Tampere puh. työ , fax , Raija Uusitalo-Seppälä Satakunnan keskussairaala,n1, Sairaalantie 3, Pori puh. työ , fax , Kari Hietaniemi Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 0580 Hyvinkää puh. työ , fax , Anneli Panttila Seinäjoen keskussairaala/sairaalahygienia, Hanneksenrinne 7, Seinäjoki puh. työ , fax , Irma Teirilä Oulun yliopistollinen sairaala/infektiotorjuntayksikkö, PL 21, OYS puh. työ , fax , Yhteystiedot Suomen Sairaalahygienialehden toimituskunta: Paul Grönroos Tampere Anu Hintikka HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Jorvin sairaala Marja Hämäläinen, ilmoitusmyynti HUS, Mobiiliyksikkö, Helsinki Outi Lyytikäinen Kansanterveyslaitos, sairaalainfektio-ohjelma, Helsinki Olli Meurman, päätoim. TYKS/Kliininen mikrobiologia, Turku Risto Vuento TAYS, Laboratoriokeskus, Tampere Anu Aalto, toimitussihteeri HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Infektiosairauksien klinikka, Sairaalahygieniayksikkö, PL 340, HUS, (09) Yhdistyksen jäsenpalvelu: Liisa Holttinen, Ukonkivenpolku 4 Ä 201, Vantaa liisa.holttinen@netsonic.fi, puh Yhdistyksen jäsenpalvelu palvelee jäseniään jäsen- ja koulutusasioissa maanantaisin klo , Lehden tilaus ja osoitteenmuutokset jäsenpalvelun kautta. Yhdistyksen kotisivun osoite: Keskustelupalstan käyttäjätunnus SSHY_jasen salasana hygienia Yhdistyksen koulutuspäällikkö Marja Hämäläinen, marja.hamalainen@hus.fi Suomen Sairaalahygieniayhdistys / Välinehuoltoryhmän hallitus: Tuula Karhumäki, puheenjohtaja HUS-Desiko liikelaitos, Tukholmankatu 2 10 krs., PL 750, HUS, puh. työ , fax , tuula.karhumaki@hus.fi Sirpa Hirvonen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky, Välinehuoltokeskus, Tikkamäentie 16, Joensuu, puh. työ , sirpa.hirvonen@pkssk.fi Raili Keurulainen, rahastonhoitaja HUS-Desiko liikelaitos, Meilahden välinehuoltokeskus, PL 340, Haartmanink.4, HUS, puh. työ , fax , raili.keurulainen@hus.fi Jouko Kestilä, varapuheenjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri ky, Sterilointikeskus, PL 8041, Rovaniemi, puh. työ , jouko.kestila@lshp.fi Päivi Töytäri, sihteeri KSSHP/Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri / Välinehuoltokeskus, Keskussairaalantie 19, JYVÄSKYLÄ, puh. työ , paivi.toytari@ksshp.fi Kaarina Kurki KPSHP / Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Välinehuoltokeskus, Mariankatu 16-20, Kokkola, puh. työ , kaarina.kurki@kpshp.fi Päivi Virtanen-Vättö EKSHP/Etelä-karjalan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan keskussairaala, Välinehuoltokeskus, Valto Käkelänkatu 1, Lappeenranta, puh. työ , paivi.virtanen-vatto@ekshp.fi Kirjapaino Painomerkki Oy, puh. (09) , faksi (09) painomerkki@painomerkki.fi Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen lehti on perustettu 1983, ilmestynyt vuoteen 1993 nimellä SaHTi ISSN

3 Välinehuoltonumero Pääkirjoitus Tuula Karhumäki Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta opiskelijan näkökulma Eija Salmela-Mölsä Pia Ontto-Panula Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Merja-Leena Silander Sisällysluettelo Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto työnantajan näkökulma Eila Uusitalo Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Leevi Lassila Pakkausmenetelmät Päivi Töytäri Perehdyttäminen Sirkka-Liisa Salonen Kokemuksia välinehuoltajan työstä Case Laatukäsikirja Vuokko Järvinen Laatusertifikaatti Ilse-Marie Österman Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto ja tutkintotoimikunta Tuula Karhumäki Palaute XVI valtakunnallisilta välinehuollon koulutuspäiviltä Päivi Virtanen-Vättö Välinehuoltoryhmän tutustumismatka Itä-Tallinnan keskussairaalaan Päivi Virtanen-Vättö Koulutuksia ja kokouksia

4 Pääkirjoitus Syksy on taas saapunut. Luonto kukoistaa väriloistossaan. Sen tunnistaa myös siitä, että välinehuollossa työskentelevät kokoontuivat Helsinkiin perinteeksi muodostuneille välinehuollon koulutuspäiville. Järjestyksessä kuudennettoista valtakunnalliset koulutuspäivät pidettiin Helsingissä, Hotelli Scandic Continentalissa. Näytteilleasettajia päivillä oli runsaat 20. Koulutuspäiville osallistui 160 välinehuollon ammattilaista kuulemaan välinehuoltajan ammattitaidon kehittämisestä ja ylläpitämisestä, erilaisista sterilointimenetelmistä, välineiden pakkausmenetelmistä ja materiaaleista sekä välinehuoltajan työstä. Näistä aihealueista kerrotaan tarkemmin tämän lehden artikkeleissa. Sairaaloiden yhä kasvavana ongelmana on sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien aiheuttamat epidemiat. Näihin asioihin ylilääkäri Ville Valtonenkin HUS: ista viittasi myös avauspuheessaan. Potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien välineiden puhtaus ja steriiliys ovat tärkeitä tekijöitä infektioiden hallinnassa. Tilanne voi nopeasti kehittyä kriittiseksi, jollei löydetä tehokkaita tapoja hallita niitä aiheuttavien mikrobien leviämistä sairaalatiloissa. Sairaalan välinehuoltoyksikkö vastaa lukuisista sairaalan välineistön huoltotoiminnoista ja steriloinnista, joita toteutetaan eri menetelmillä. Välinehuollolla ja sen henkilöstöllä on siten tärkeä asiantuntijarooli potilaan hoitoon liittyvien infektioiden leviämistä ehkäisevässä työssä, luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä infektio- ja asiakasyksiköiden kanssa. Osaavan työvoiman saanti ja potilaiden hyvän hoidon turvaaminen ja palveluketjun sujuvoittaminen, ovat ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä. Toisaalta tehtävien haasteellisuus ja merkityksellisyys, motivoi henkilöstöä ja luo hyvinvointia, lisää pysyvyyttä ja työn arvostus säilyy. Työnjakokysymyksiä pohdittaessa tulee arvostaa tukipalvelutehtävissä työskentelevien ammattiryhmien työpanosta osana sairaaloiden toimintaa ja nähdä se yhtenä hoidon palvelutuotantoa tukevana avustavana ja kokonaiskustannuksia alentava tekijänä. Olemme näillä päivillä oppineet eri alan asiantuntijoiden ja välinehuoltajien esitysten avulla välinehuoltajan työstä ja välinehuoltokeskusten toiminnasta monia tärkeitä asioita. Selkeät ja yksiselitteisesti esitetyt työ- ja toimintaohjeet vähentävät virheitä, laatupoikkeamia ja asiakastyytyväisyys lisääntyy; jokaisella uudella tulokkaalla on oikeus hyvään perehdytykseen, välinehuollon erikoisammattitutkinnon suorittajalla on alan teoreettisesti perusteltua syvällistä osaamista; pakkausmateriaalin ja menetelmän ensisijainen valintakriteeri on sen soveltuvuus sterilointimenetelmään, joitakin mainitakseni. Kiitän välinehuoltoryhmän hallitusta ja erityisesti SH-teamin edustajaa Heidi Jämsää hyvin onnistuneista päivien järjestelyistä ja lukuisten käytännön asioiden hoitamisesta. Järjestelyt hotellin puolesta sujuivat hyvin ja puitteet olivat upeat. Kiitän kaikkia näytteilleasettajia omasta osuudestanne päivien onnistumisessa ja tiedon jakamisesta. Kiitos myös kaikille esiintyjille mielenkiintoisista ja käytännönläheisistä esityksistä. Tänä vuonna meillä olikin ennätysmäärä välinehuoltajia ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita välinehuoltajia kertomassa omasta opiskelustaan ja opinnäytetöistään. Myöskin osanottajien aktiivisuus ja positiivisuus viestitti päivien onnistumisesta ja tarpeesta järjestää taas uudet päivät ensivuonna. Osanottajien palautteet ovat tärkeä viesti ensi vuoden koulutuspäivien aihealueista. Tapaamisiin taas lokakuussa 2009 laivaseminaarin merkeissä! Helsingissä Tuula Karhumäki 230 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 230

5 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta opiskelijan näkökulma Eija Salmela-Mölsä Aloitin välinehuoltajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen syksyllä Koulutus oli ensimmäinen Amiedussa ja Helsingissä järjestetty välinehuoltajan erikoisammattitutkintokoulutus. Valmistava koulutus päättyi marraskuussa 2007 ja tavoitteenani on suorittaa erikoisammattitutkinto näytöin ensi kevään aikana. Miksi suorittaa välinehuoltajan erikoisammattitutkinto Lähdin suorittamaan välinehuoltajan erikoisammattitutkintoa koska tarvitsin uutena työnohjaajana ammattitaidon päivittämistä ja kehittämistä. Erikoisammattitutkinnon eri osien ammattitaitovaatimukset vastaavat hyvin työnohjaan tarvitsemia tietoja ja taitoja. Tutkinnon suorittaminen valmistaa mielestäni hyvin työnjohdollisiin tehtäviin, esim. työnohjaajaksi tai tiiminvetäjäksi. Se edistää myös asiantuntijaksi kehittymistä ja auttaa hallitsemaan välinehuollon kokonaisuuksia. Koulutuksen myötä hankkii paljon uutta tietoa välinehuollosta ja saa tärkeitä työkaluja käytännön työhön sekä tiedon hankintaan. Koulutus antaa myös mahdollisuuden jakaa yhteisiä kokemuksia ja verkostoitua muiden, erilaisissa välinehuoltoympäristöissä työskentelevien, opiskelijoiden kanssa. Työnjohtaminen ja organisointi Koen oppineeni koulutuksen aikana välinehuoltotyönjohtamista ja toiminnan päivittäistä organisointia. Koulutuksessa käsiteltiin mm. asiakkuuksien ja yhteistyön, henkilöstön, prosessien sekä talouden johtamista. Työnohjaajana minulla on ollut hyvä mahdollisuus harjoitella opittuja asioita myös käytännössä. Omia johtamistaitoja on tärkeää arvioida ja huomata omat vahvuudet ja heikkoudet jotta voi kehittää omaa toimintaansa. Oli tärkeää myös oppia miten yrityksessä ja välinehuoltotoiminnassa asetetaan tavoitteita, toteutetaan niitä sekä seurataan niiden toteutumista. Infektioiden torjuntatyö Tutkintoa varten perehdyin infektioiden torjuntatyön organisaatioon ja lainsäädäntöön sekä erilaisiin ohjeistuksiin ja rekistereihin. Tämä tieto luo hyvän pohjan käytännön infektioiden torjuntaan välinehuollossa. Tiedon myötä osaa myös soveltaa aseptisen toiminnan periaatteita välinehuoltotyössä ja ottaa huomioon infektioita aiheuttavat mikrobit. 232 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

6 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta- opiskelijan näkökulma Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus Koulutuksen myötä sain paljon tietoa ja taitoa uusien työntekijöiden perehdyttämiseen, opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin sekä työnopastukseen. Nämä taidot ovat työnohjaajalle ensiarvoisen tärkeitä. Välinehuollon työtehtävät ja menetelmät sekä laitteet kehittyvät jatkuvasti ja asettavat vaatimuksia myös ns. vanhojen työntekijöiden laadukkaalle perehdyttämiselle uusiin tehtäviin. Tämän lisäksi esim. maahanmuuttajat asettavat perehdyttämiselle ja opastamiselle uusia haasteita. Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto-koulutuksen tutkintovaatimuksiin kuuluu kehittämishankeen tekeminen. Oma kehittämishankkeeni liittyi välinehuoltokeskuksen pesutilan aseptisen toiminnan sekä puhtaus- ja hygieniatason parantamiseen. Opin suunnittelemaan, toteuttamaan ja dokumentoimaan isoa työntekijäryhmää koskevan kehittämishankkeen. Valitsin hankkeen opinnäytetyöksi koska se oli tarpeellinen työyhteisössä ja samalla haasteellinen mahdollisuus oppia monipuolisesti uusia asioita. Hanke liittyi hyvin erikoisammattitutkinnon kaikkiin osiin ja tutkintovaatimuksiin. Koen oppineeni työnjohtamista ja organisointia, välinehuoltotyön kehittämistä ja suunnittelemista sekä infektioiden torjuntaa. Kehittämishankkeen toteuttamisessa tarvittiin myös ohjaajan ja opastajan taitoja. Mitä opiskelu vaatii Opiskelu ja tutkinnon suorittaminen vaatii hyvää sisäistä motivaatiota ja halua oppia uusia asioita. Opiskelulle pitää löytyä riittävästi aikaa, koska omaksuttavaa asiaa on paljon ja kyseessä on omalla ajalla tapahtuva opiskelu. Tutkinnon suorittaminen vaatii myös paljon omatoimista tiedonhankintaa ja kirjallista esittämistaitoa. Esimiehen ja työyhteisön tuki on tärkeää koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen onnistumiselle. Tärkeää on myös mielestäni osata keskittyä keskeisiin asioihin ja suunnitella oman opiskelun painopistealueet. Kirjallisuus Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto, näyttötutkinnon perusteet Määräys 2/011/2006. Opetushallitus. Helsinki. Eija Salmela-Mölsä Välinehuollon työnohjaaja HUS Desiko Meilahden sairaala, välinehuoltokeskus Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 233

7 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta- opiskelijan näkökulma Pia Ontto-Panula Olen valmistunut välinehuoltajaksi Työni välinehuoltajana olen aloittanut hammashoitolassa ja silloin olen tutustunut myös terveyskeskuksen välinehuoltoon. Vuodesta 2000 olen ollut töissä Seinäjoen keskussairaalan välinehuoltokeskuksessa. Edellytys sille, että kannattaa lähteä erikoisammattitutkintoa opiskelemaan, on tietenkin tarpeeksi intoa ja motivaatiota, että jaksaa viedä sen loppuun. Vaatimus siitä, että välinehuoltajan näyttötutkinto ja työelämää välinehuoltajana pitäisi olla viisi vuotta takana, on perusteltua. Välinehuoltajan työ kokonaisuutena täytyy hahmottaa hyvin. Myös taustatuki kotoa ja työpaikalta on tärkeää. Työn ohessa opiskelu vaatii työnantajalta ja työpaikalta myönteistä suhtautumista, koska kaikki tutkinnon perusteet täytyy soveltaa omaan työpaikkaan. Työkaverien suhtautumiseenkin kannattaa varautua, sillä se voi olla kannustavaa, mutta se voi olla myös kateellista. Itse sain kannustavan ja myönteisen suhtautumisen työnantajalta. Opiskelua helpottaa huomattavasti, jos työpaikkana on välinehuoltokeskus tasoinen työpaikka. Pienehkössä paikassa ei tule kaikki vaadittavat asiat eteen ja joudut suorittamaan tutkinnon osia vaadittavassa näyttöympäristössä. Pienehkössä paikassa työskennellessä opiskelu vaatii itseltä vieläkin enemmän aktiivisuutta ja aikaa harjoitteluun välinehuoltokeskus tasoisessa paikassa. Kaikki eivät voi kouluttautua lähiesimiehiksi tai työohjaajiksi, mutta tämä koulutus antaa välinehuoltajan työhön uutta näkökulmaa ja syventää työn tärkeyttä ja merkitystä. Itse koen koulutukset ja kurssit tärkeänä siksi, etten rutinoidu liikaa ja jää vanhoihin tapoihin kiinni. Koulutus ja tutkinnon perusteet ovat sellaiset, että ne läpi käymällä saa hyvän pohjan lähiesimieheksi ja kasvu siihen alkaa. Kun joutui syventymään asioihin, joista työantajat huolehtivat, heräsi itsellekin vastuu niitten asioitten onnistumisesta, kuten esim. työntekijän vastuu työturvallisuudesta, taloudelliset asiat yms. Tutkintoon valmistautumisen aikana tein töissä paljon sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt, suoritin asiakaskyselyn, pidin luentoja työkavereille, tein kyselyn itsestäni ja tutustuin lähiesimiehen työhön. Arviointia, tulevaisuuden hahmottamista ja itsearviointia joutui tekemään paljon. Itse opiskelin Tampereella ja koulutuspäivät olivat lauantaisin eli uhrasin omaa aikaani opiskeluun. Sähköposti ja netti täytyy olla käytettävissä. Opiskelukulujen lisäksi tulivat matkakulut, joihin ei saa mistään korvausta. Näyttökansion kokoaminen ja näyttöön valmistautuminen vaatii paljon itsenäistä työskentelyä. Asiat täytyy oikeasti ymmärtää. Näitä asioita ei voi opetella ulkoa tyyliin hauki on kala, koska esim. lait, määräykset yms. täytyy osata soveltaa erilaisiin tilanteisiin. Tutkinnon perusteet kannattaa lukea tarkkaan, ettei tule yllätyksiä, että jokin asia on jäänyt selvittämättä. Suunniteltaessa näytön toiminnallista toteuttamista ja koottaessa näyttökansiota tutkinnon perusteet kannattaa pitää koko ajan vierellä ja verrata niitä, että kaikki tulee tehtyä. Vaikka tutkinto on vaativa, on se myös palkitseva. Olet varmasti oppinut jotain uutta. Pia Ontto-Panula Välinehuoltaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoki 234 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

8 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Merja-Leena Silander Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet astuivat määräyksenä voimaan alkaen. Amiedussa Hyvinvointitoimialalla Hygieniaosaamisen ja välinehuollon koulutuspalvelutyksikössä aloitettiin välinehuoltajan erikoisammattitutkintoon liittyvä koulutus saman vuoden aikana. Koulutuksen tavoitteena on kehittää osaamista välinehuollon eri alueilla kuten henkilöstön johtamisessa ja organisoinnissa, infektioiden torjuntatyössä, välinehuoltotyöhön ohjaamisessa, perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä välinehuoltotyön suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Koulutuksen kautta syvennetään ajattelua välinehuollon eri toiminta-alueilla. Koulutus antaa mm. ajankohtaista ja kansainvälisellä tasolla tunnustettua uusinta tietoa infektioiden torjunnasta, välineistön huollosta ja välinehuollon osuudesta infektioiden torjuntatyössä. Koulutus toteutetaan henkilökohtaistamalla opiskelu työelämälähtöisesti. Koulutus antaa mm. valmiuksia ja työkaluja toimia esimiehen omaisissa välinehuollon työtehtävissä. Koulutus tukee opiskelijan kasvua uuteen rooliin välinehuollon alueilla siten, että hän uudessa roolissaan osaa huomioida työyhteisössä tapahtuvat muutokset ja kehitysnäkökulmat positiivisena toimintatapana. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä valinnaisen tutkinnon osan kautta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun toteuttamiseen liittyvä henkilökohtaistamisen asiakirja, joka sisältää hakeutumisvaiheen lisäksi tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen liittyvät henkilökohtaiset suunnitelmat. Henkilökohtaistamisen asiakirja Hakeutumisvaihe: Yleisesti voidaan sanoa, että koulutukseen hakeutuvat henkilöt haluavat laajentaa välinehuollon osaamisaluettaan. Hakeutumisvaiheessa kartoitetaan opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen ja hyödynnetään sitä. Kriteerit opiskelijavalintaan ovat usean vuoden työkokemus välinehuollon työtehtävistä ja välinehuoltajan ammattitutkinnon tasoiset tiedot ja taidot. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy verkon kautta tapahtuvan opiskelun lisäksi lähiopetusta, ohjausseminaareja sekä ohjattua etäopiskelua ja vertaistutorointia työpaikkalähtöisesti. Koulutukseen sisältyy ammattiin liittyvä kehittämishankkeen tuottaminen. Opiskelijaksi hakeutuvalle laaditaan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamissuunnitelma. Tutkinnon suorittaminen: Tavoitteena on suorittaa välinehuoltajan erikoisammattitutkinto tai osatutkinto. Näyttöaineiston laatiminen liittyy tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon voi suorittaa tutkintoimikunnan hyväksymissä välinehuollon työpisteissä. Tutkinnon suorittajalle laaditaan tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamissuunnitelma. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

9 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Ammattitaidon hankkiminen: Ammattitaidon hankkimisen vaiheen aikana koulutuksessa keskitytään opiskelemaan seuraavia tutkinnon pakollisia osia: Työn johtaminen ja organisointi, Infektioiden torjuntatyö, Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus sekä Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen. Tutkinnon osa Yrittäjyys on valinnainen tutkinnon osa. Opiskelu tapahtuu ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamissuunnitelman mukaan. Työn johtaminen ja organisointi sisältää välinehuollon työn- ja talouden johtamiseen, asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden sekä prosessien että henkilöstön johtamiseen liittyviä osa-alueita oman ammatillisen asiantuntijuuden näkökulmasta. Organisointiin, materiaalihallintoon, ostotoimintaan, markkinointiin, taloushallintoon, laskentatoimeen sekä laatuun liittyviä asioita. Henkilöstöjohtamisen osalta käsitellään koulutuksen aikana ihmissuhdetaitoja ja asiakaspalveluvalmiuksia moniammatillisessa ja monikulttuurisessa työyhteisössä. Kokoustekniikka, viestintätaidot sekä oman toiminnan ja johtamistaitojen kehittäminen ja arviointi ovat keskeisiä käsiteltäviä asiakokonaisuuksia. Kirjallisesti tuotettavat tehtävät toteutetaan työelämälähtöisesti. Tehtävien teon kautta harjoitellaan esimerkiksi toimintasuunnitelman ja tuloskortin laadintaa joko kuvitteellisen tai todellisen organisaatiomallin kautta. Tehtävien tarkoituksena on auttaa erikoisammattitutkinnon opiskelijaa hahmottamaan, miten toimintasuunnitelmaan tai tuloskortiin sisältyvät asiat liittyvät välinehuoltajan työhön. Infektioiden torjuntatyö osa-alueella opiskellaan infektioiden torjuntatyön organisaation tuntemista ja aseptista toimintaa sekä perehdytään lainsäädäntöön EU-direktiivien, säädösten, lakien ja asetusten kautta. Koulutuksen kautta lisätään ajankohtaista mikrobiologista ja infektioiden valvontaan liittyvään tietoutta. Ympäristön merkityksen liittyminen infektioiden syntyyn ja torjuntaan, aseptiikan nykyvaatimukset liitettynä päivittäiseen välinehuoltotyöhön sekä oman ja työyhteisön toiminnan arviointi ja kehittäminen infektioiden torjuntatyössä ovat opiskeltavia sisältöalueita. Kirjallisesti tuotettavat tehtävät toteutetaan niin ikään työelämälähtöisesti. Tehtävien teon kautta selvitetään esimerkiksi, miten oman organisaation hygieniatoimikunnan toiminta ja tehtävät heijastuvat välinehuoltotyön palvelutoimintaan tai miten lainsäädäntö liittyy käytännön tasolla infektioiden torjuntatyöhön. Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastuksen asiasisältöjen opiskelu harjaannuttavat opiskelijaa kyseisten alueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Monikulttuurisessa työyhteisössä yksilön tai ryhmän ohjaamisessa tarvittavia vuorovaikutustaitoja harjoitellaan erilaisten pedagogisten ja didaktisten menetelmien avulla. Näin didaktiikkaan ja pedagogiikkaan liittyvät menetelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi. Samalla vahvistetaan myönteistä esiintymisvalmiutta erikoisammattitutkinnon työtehtäviä varten. Tehtävien teon kautta opiskelija harjaantuu työpaikkaohjaukseen ja kehittää omia työssäoppimisen ohjaustaitojaan. Tehtäväksi antoihin on sisällytetty ohjaamisen, perehdyttämisen tai työnopastajan roolin kirkastaminen ja selkiyttäminen oman organisaation mukaisesti. Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen alueella käsitellään tutkinnon perusteiden mukaisesti välinehuoltotyön kokonaisuuden ymmärtämistä. Opiskelija tutustuu opiskelunsa aikana välinehuoltotoimintaa ja välinehuoltotyötä ohjaaviin säädöksiin, suosituksiin sekä 236 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

10 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma työlainsäädäntöön, jotka linjauttavat päivittäistä välinehuoltotyön suunnittelua ja kehittämistä. Opintojensa aikana opiskelija harjaantuu toimimaan suunnittelu- ja kehittämistyössä kustannustehokkaasti erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja välineistön huoltoprosessissa. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen kuuluu myös kehittämishanke, sen suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi. Kehittämishanke toteutetaan työelämälähtöisesti. Toteutuneita kehittämistehtävien sisältöalueita ovat olleet esimerkiksi laadunhallinta osana välinehuollon toimintaa, välinehuoltoprosessin ajanmukaistaminen laitteiston uudistaminen ja laadunvarmistus, ortopedisten instrumentaatioiden toimittaminen leikkausosastolle, suun terveydenhuollon hajautetun välinehuollon muuttaminen keskitetyksi, välinehuoltokeskuksen pesutilan aseptisen toiminnan sekä puhtaus- ja hygieniatason parantaminen sekä välinehuollon ostopalvelujen kustannusvaikuttavuuden tarkastelu. Kirjallisuus Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto, näyttötutkinnon perusteet Määräys 2/011/2006. Opetushallitus. Helsinki. Merja-Leena Silander Koulutuspäällikkö Amiedu, Hyvinvointiala Valimotie 8, PL 151, Helsinki Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 237

11 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta työnantajan näkökulma Eila Uusitalo Seinäjoen keskussairaalan välinehuolto tuottaa välinehuoltopalveluja keskussairaalan yksiköille. Potilas-hoidon tukipalvelujen toiminta-alueeseen kuuluvan välinehuollon toimintayksikön henkilökuntaan kuuluu 34 välinehuoltajaa, joista 3 on varahenkilöstössä sekä perushoitaja, apulaisosastonhoitaja, toimistosihteeri ja välinehuoltopäällikkö. Välinehuoltajat työskentelevät välinehuoltokeskuksessa, leikkausosastoilla, tähystinhuollossa, laboratorioissa ja synnytysosastoilla. Välinehuoltajistamme kaksi hakeutui omaehtoiseen koulutukseen Takk:n välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen kesällä Teoriapäivät olivat lauantaisin, joten työnantaja ei osallistunut kustannuksiin. Koulutukseen kuuluvat tehtävät (kehitystehtävä, asiakastyytyväisyyskysely, perehdyttäminen jne) tehtiin normaalina työaikana. Ainoastaan tutustuessaan välinehuollon työnjohtajien, hygieniahoitajien ja leikkausosaston työhön välinehuoltajat olivat normaalin miehityksen ulkopuolella. Koulutukseen kuuluvien tehtävien myötä välinehuoltomme sai tietoa erikoisammattitutkinnosta ja sen vaatimuksista koko valmistavan koulutuksen ajan. Vaikka erikoisammattitutkinnon perusteet olivat ilmestyneet jo 2006, työllisti näytön vastaanoton valmistelu aika paljon: Työntekijä ja työnantajaedustajan valinta oli meillä helpoin osa, koska perushoitajan (pitkä työkokemus välinehuoltajana) kanssa omasimme eniten kokemusta ammattitutkinnon näyttöjen vastaan-otosta. Pohdimme johtoryhmässä, mikä on ammattaitaitovaatimusten taso, koska aiempaa vertailupohjaa ei ollut. Näyttötutkinnon perusteissa oli laadittu arvioinnin kriteerit, mutta tulkitsimmeko ne oikein ja miten ne pystyttäisiin osoittamaan meidän yksiköissämme. Kävimme perushoitajan kanssa kerran Tampereella arvijoijakoulutustilaisuudessa, mutta siellä esiin tuli vielä jonkin verran ristiriitaisia ja keskeneräisiä näkemyksiä, joten emme kokeneet odotuksiemme täyttyneen. Tilaisuuden jälkeen kuitenkin tiesimme, millaisissa näyttöympäristöissä muut aikovat erikoisammattitutkinnon näytöt toteuttaa. Päätimme luottaa arvioinnissa omaan kokemukseemme ja tulkintaan näyttötutkinnon perusteista. Toiminnalliset näytöt olivat Seinäjoen keskussairaalassa marras- ja joulukuussa 2007 kaksipäiväisinä ja sen jälkeen olivat arviointitilaisuudet. Vaikka tasovaatimusten suhteen näytön vastaanottajina olimmekin hieman epävarmoja, havaitsimme jo ensimmäisen näytön jälkeen, että ammattitaitovaatimuksia osoittavat arviointikriteerit ovat kohdallaan: Toiminnallisessa näytössä pystyi helposti havaitsemaan suorittajan vahvat ja heikoimmat osa-alueet. Näyttösuunnitelmaa laadittaessa opiskelijat olivat saaneet erilaista tietoa esim. Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus osiosta: Piti- 238 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

12 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta työnantajan näkökulma kö kaikista olla näyttö tai dokumentti vai ainoastaan yhdestä. Tämä näkyi myös sitten itse näytössä. Sähläykseltä olisi voitu välttyä, jos kaikki osapuolet olisivat samanaikaisesti osallistuneet näyttösuunnitelman laadintaan, jolloin kaikilla olisi ollut samat tiedot. Opiskelijat saivat kuitenkin aikaa täydentää näyttömateriaaliaan arviointitilaisuudessa esille tulleiden asioiden osalta. Niinpä sitten ensimmäinen erikoisammattitutkinnon suorittanut välinehuoltaja olikin oma välinehuoltajamme. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto on varsin laaja, joten osa ammattitaidon osoituksista voidaan esittää näyttöaineistoon liitetyillä dokumenteilla, joten kirjallisen asiakirjan laatimisen osaaminen kuuluu myös erikoisammattitutkinnon edellytyksiin. Valmistavan koulutuksen aikana kertyy paljon materiaalia, jota voidaan hyödyntää niin näyttöaineistossa kuin omassa organisaatiossa. Koska tutkinto on laaja, on perusteltua, että ainakin osa tutkinnon osista suoritetaan riittävän isoissa välinehuoltokeskuksissa. Myös näytön vastaanottajilta tulee vaatia riittävä osaaminen ja kokemus, jotta arvioinnin laatutaso vakiinnutetaan. Työnantajan edustajan tulee omata myös riittävä välinehuoltoprosessin tuntemus, mitä tutkintotoimikuntakin on edellyttänyt. Tutkinnon pakolliset osat rakentuvat omiksi kokonaisuuksiksi eikä näytöissä tullut juuri esiin päällekkäisyyksiä. Näin ollen tutkinnon osien suorittaminen erikseen on mahdollista, jos ei halua suorittaa koko näyttöä kerralla. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden välinehuoltajien sijoittuminen työelämään ja organisaatioon etsii vielä paikkaansa. Isoissa organisaatioissa on helpompi luoda erikoisvälinehuoltajalle tehtäväkuva, mikä on yhteneväinen tutkinnon ammattitaitovaatimusten kanssa. Pienemmissä paikoissa voidaan joutua harkitsemaan, millaiseen esimiesasemaan tutkinto antaa valmiudet ja missä määrin silloin painotetaan välinehuollon asiantuntijuutta. Joka tapauksessa tutkinto osaltaan mahdollistaa välinehuoltajien urakehityksen ja toivottavasti sitä kautta myös alan kiinnostavuus lisääntyy. Eila Uusitalo Välinehuoltopäällikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoki Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 239

13 Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Leevi Lassila Sterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä on matalalämpösterilointina tehnyt uuden tulemisensa. Menetelmää on aiemmasta kehitetty nopeammaksi ja turvallisemmaksi. Prosessinopeus on kasvanut prosessiin kuuluvan ylimääräisen pesuvaiheen ansiosta, jossa välineistä puhtaalla vesihöyryllä huuhdellaan sterilointiainejäämät pois eikä näin ylimääräistä, pitkäkestoista tuuletusta tarvita. Turvallisuus on lisääntynyt mm. käytetyn formaldehydiliuoksen väkevyyden alenemisen kautta. Väkevyys on pudonnut aiemmasta n.35%:sta vain 2%:iin. Liuoksen pakkauksena aiemmin käytetty lasipullo on korvautunut pudotuksen kestävällä muovipussilla, jonka liittäminen laitteeseen tapahtuu ilman käyttäjän kontaktia liuokseen. Prosessi tapahtuu kokonaisuudessaan alipaineessa, jolloin virtaus laitteesta ulospäin on estynyt. Laitteessa on asianmukaiset prosessinohjausjärjestelmät ja prosessit ovat validoitavissa höyryautoklaavien tapaan tavanomaisilla, kemiallisilla ja biologisilla menetelmillä sekä sterilointiparametrien fyysisellä mittauksella. Suurta kehitystä on tapahtunut myös laitteen perusominaisuuksissa. Aiemmin formaldehydisterilointiohjelma oli usein höyryautoklaavin lisävaruste. Tällöin jouduttiin matalalämpösterilointia tekemään höyrysteriloinnin ehdoilla ja käyttö oli käyttäjän kannalta hankalaa ja epämiellyttävää, jopa haitallista. Nykyinen laite on kehitetty pelkästään formaldehydisterilointiin ja aiemmista ongelmista on päästy. Moderni formaldehydisterilaattori on edullinen sekä hankkia että käyttää. Se ei tarvitse mitään erikoisvarustusta tai järjestelyjä ja soveltuu hyvin ja ilman erikoisjärjestelyjä käytettäväksi välinehuollon päästerilointimenetelmän, höyrysteriloinnin, ohella. Menetelmä soveltuu myös erittäin monipuolisesti eri materiaaleille ja välineille. Sekä formaldehydisterilaattorille että steriloinnille on eurooppalainen EN-standardi, mikä osoittaa, että menetelmä on tunnustettu myös virallisella tasolla. Kuva: Uutta tekniikkaa edustava formaldehydisterilaattori. 240 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

14 Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Kirjallisuus: 1. SFS-EN 14180:en Terveydenhuollossa käytettävät sterilointilaitteet.sterilointilaitteet, joissa sterilointiin käytetään matalalämpöistä höyryä ja formaldehydiä. Vaatimukset ja testaaminen Sterilizers for medical purposes. Low temperature steam and formaldehyde sterilizers. Requirements and testing 2. SFS-EN 15424:en Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sterilointi. Sterilointiprosessien kehitys, arviointi ja valvonta. Matalalämpöinen höyry ja formaldehydi Sterilization of medical devices. Low temperature steam and formaldehyde. Requirements for development, validation and routine control of a sterilization process for medical devices 3. ISO :2006 Sterilization of health care products -- Biological indicators -- Part 5: Biological indicators for low-temperature steam and formaldehyde sterilization processes Leevi Lassila Toimitusjohtaja Cliniehem Oy TIETO PARANTAA VÄLINEHUOLTO Tuula Karhumäki, Kaisa Hirvonen, Eija Tuominen (toim.) Välinehuolto-kirja on perusteos, joka antaa kokonaiskuvan välinehuoltoalasta, yhtenäistää välinehuollon käytäntöjä ja tukee ammattitaidon oppimista ja ylläpitämistä. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi välinehuollon ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittaville. Lisäksi se palvelee käsikirjana välinehuollon ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita. 1. painos 2008, n. 365 s. ISBN Sh. 69 Saatavina Duodecimin verkkokaupasta: ja kirjakaupoista kautta maan. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 241

15 Pakkausmenetelmät Päivi Töytäri Yleistä Tämä esitys on johdanto aiheeseen teemana pakkausmenetelmät eri asiantuntijoiden syventäviin esityksiin. Välinehuoltoprosessin laadunvalvonta tehostuu ja kiristyy nopeaa vauhtia. Pakkausmenetelmät ja -materiaalit ovat merkittävä osa välinehuoltoprosessia ja ne puhuttavat meitä jatkuvasti. Käymme keskustelua valmistajan, palvelun tuottajan (välinehuollon) ja käyttäjän näkökulmasta huomattavasti enemmän, kuin aiemmin. Pakkausmenetelmille ja materiaaleille asetetut vaatimukset ovat myös kiristyneet nopeassa tahdissa. Välinehuollon tämän päivän pakkausmenetelmien ja -materiaalien hankintaprosessissa ovatkin jo mukana välinehuollon ja valmistajan/toimittajan lisäksi myös tuotteiden käyttäjät. Pakkauksen tarkoitus Pakkauksen tarkoitus on estää tuotteiden kontaminoituminen ennen käyttöä. Välineet joille riittää desinfektio tulee pakata mahdollisimman pian desinfektion jälkeen. Steriloitavat välineet, joita säilytetään ennen käyttöä, pakataan aina ennen sterilointia. Kuljetusta ja säilytystä varten välineet voidaan pakata erillisiin suojapusseihin. Pakkausmateriaalit ja menetelmät Pakkausmateriaaleja ja menetelmiä on kerta- ja kestokäyttöisiä. Kertakäyttöiset pakkausmateriaalit eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan ja käyt- tötarkoituksiltaan. Käytetyimmät kertakäyttöiset materiaalit ovat sterilointipussit/paperi-laminaattipussit ja arkkimuotoiset sterilointikääreet. Sterilointipussien käytössä merkittävintä on huomioida saumauksen kestävyys, hyvä avautuvuus ja oikean kokoisen pakkauksen valinta. Sterilointipussien käytössä on huolehdittava oikeasta varastoinnista. Varastoa tulee kierrättää ja tuotteet tulee säilyttää laminaattipuoli alaspäin. Sterilointipussi on myös avattava oikein. Sterilointikääreet voidaan jakaa viiteen luokkaan valmistusmateriaalien ja käyttötarkoituksen perusteella. Kääreitä on saatavana erivärisinä valmistusmateriaalin mukaan. Kestokäyttöisiä pakkausmateriaaleja ja menetelmiä ovat containerit, alumiinirasiat, lasimaljat ja -pullot sekä kestokäyttötekstiilit. Lasipulloissa ja metallirasioissa voidaan steriloida erilaisia jauheita, öljyjä ja voiteita kuumailmalla. Höyrysteriloinnissa käytetään monikäyttöisiä containereita. Kestokäyttöisten pakkausmateriaalien käytön edellytyksenä on, että ne puhdistetaan ja desinfioidaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Kestokäyttöiseksi pakkausmateriaaliksi soveltuvat myös sataprosenttinen polyesteri. Polyesterikankaat ovat tavallisesti mikrokuitukankaita. Kestokäyttöisten sterilointikääreiden tulee olla pesun ja kuivauksen kestäviä. Niiden pitää kestää myös sterilointi ja varastointi tekstiileille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Puhdistus ja desinfiointi varmistavat, että pakkauksessa on mahdollisimman vähän mikroorganismeja. Välineet tulee pakata niin, että tuotteet säilyvät steriilinä ja saadaan steriileinä käyttöön. 242 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

16 Pakkausmenetelmät Taulukko 1. Taulukko 1: Pakkausmateriaalit Taulukko 2. Pakkausmateriaaleille ja -menetelmille asetetut vaatimukset Valmistajille on määritelty pakkausmateriaaleja koskevat vaatimukset standardissa EN ISO , joka on julkaistu kesäkuussa Tämä standardi korvaa aiemmin käytössä olleen eurooppalaisen EN 868 standardin osan 1. Standardin mukaan kaikissa sterilointipakkausmateriaaleissa tulee olla käyttäjille tietoa dokumentointia ja jäljitettävyyttä varten. Merkintöjen tulee olla sekä tuotteessa, että kuljetuspakkauksessa. Valmistajan tulee huolehtia, että raaka-aineet ja niiden testausmenetelmät ovat vaatimusten mukaiset, sekä tuotanto-olosuhteet optimaali- set. Merkittäviä käytettävien materiaalien vaatimuksia ovat puhtaus, käytetyt lisäaineet, hyvä bakteerin suodatuskyky, puhkaisu- ja vetolujuus kuivana ja märkänä, sekä ilman ja höyryn tai kaasun läpäisykyky. Pakkasmenetelmät ja materiaalit tulee olla turvallisia, sekä ympäristöystävällisiä. Tuotteelle asetettujen vaatimusten mukaan pakkausmateriaalien pitää soveltua pakattavalle tuotteelle ja valittuun sterilointimenetelmään. Pakkausmateriaalin pitää säilyttää tuotteen steriiliys ja mahdollistaa sen aseptinen avaaminen. Materiaalien täytyy olla sitkeää kestääkseen rikkoutumatta sterilointiprosessista aiheutuvia kosteus- ja painevaihteluita. Tuotteen tule myös olla käyttäjäystävällinen, pehmeä ja nukkaamaton. 244 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

17 Pakkausmenetelmät Taulukko 2. Taulukko 2. Pakkausmateriaalien vaatimuksia Pakkausmenetelmien valinta Laatu on tärkeä mittari myös välinehuoltotoimintaan sopivimpien materiaalien ja menetelmien valinnassa ja hankinnassa. Laadukasta ja kokonaistaloudellista hankintaa, sekä käyttöä tulee edeltää tuotevalmistajan ja toimittajan kanssa yhdessä toteutettu koekäyttö. Koekäytöllä saadaan hankittua omaan toimintaan parhaiten soveltuvat pakkausmateriaalit ja menetelmät. Pakkausmateriaalien ja -menetelmien valinta on erittäin vaativa osa välinehuoltoprosessia. Valinnassa ei saa koskaan unohtaa käyttäjien kokemuksia, voidaan hyödyntää myös välinehuollon laadun valvonnassa ja parantamisessa, sekä pakkausten suunnittelussa. Valintakriteerit on oltava selkeät ja sekä välinehuollon, että käyttäjien tiedossa. Pakkausmateriaalin ja menetelmien ensisijainen valintakriteeri on soveltuvuus sterilointimenetelmään. Väärin valittu pakkausmateriaali voi pahimmillaan estää steriloitumisen. Valinnassa on huomioitava lisäksi säilytysaika, käytettävissä oleva säilytyspaikka, tuotteiden muoto ja laatu, kuljetusmatka, sekä asiakkaan tarpeet ja toiveet. Valinta tehdään yhteistyössä käyttäjien kanssa. Yhteistyössä tehty valinta takaa oikeankokoiset materiaalit niin, että steriloinnille asetetut vaatimukset täyttyvät ja tuotteita voidaan käyttää aseptisesti oikein. Kun valitaan kestokäyttöisiä pakkausmateriaaleja, on tärkeää huomioida nii- Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 245

18 Pakkausmenetelmät den vaatima huolto ja tarkistus, sekä siihen tarvittava aika ja vaadittavat työ- ja aikaresurssit. Pakkausmateriaalia ja menetelmää valittaessa on huomioitava myös käytössä olevat säilytystilat. Pakkausmateriaalien säilytys ja varastointi vaativat oman huomionsa hankintaprosessin yhteydessä. Tähän seikkaan kiinnitämme ehkä vielä liian vähän huomiota. Varastoinnissa ja säilytyksessä on tärkeää aseptinen näkökulma. Tuotteet tulee varastoida käyttöikäjärjestyksessä ja käyttäjien tulee osata aseptinen toimintamalli. Pakkausmateriaalien säilytys ja varastointi asettaa tiloille vaatimuksensa. Huonetiloissa tulee olla tasainen lämpötila C ja ilman kosteusprosentin on oltava %. Varastointi- ja säilytys huonetiloissa tulisi olla automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet. Näin vähennettäisiin aseptisten tilojen ja tuotteiden pölyyntymistä ja kontaminaatiota. Ovelliset kaapit ovat avohyllyjä suositeltavampi säilytyspaikka pakkausmenetelmille- ja materiaaleille, sekä desinfioiduille ja steriloiduille tuotteille. Varastointitilojen valaistus tulee olla suunniteltu niin, ettei valo kohdistu suoraan lähietäisyydeltä pakkauksiin haalistaen niitä tai mahdollisesti muuta steriloinnin indikaattorien värikoodia. Loisteputkivalojen on todettu muuttavan indikaattoreiden väriä. Sterilointikäärearkkeja pitää säilyttää suorina tangoilla. Niitä ei saa taitella hyllyille. Pakkausmateriaalit varastoidaan valmistajan laatikoissa muovikääreissä, etteivät tuotteet pölyynny, eivätkä altistu tarpeettomalle käsittelylle. Kirjallisuus Välinehuollon käsikirja EN ISO Packaning for terminally sterilized medical devise Päivi Töytäri Välinehuoltopäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 246 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

19 Perehdyttäminen Opinnäytetyö Sirkka-Liisa Salonen Yleistä Infektioiden torjunta ja niiden hallinta ovat asettaneet välinehuollolle suuren haasteen. Erilaiset sairaalainfektiot ja epidemiat ovat tulleet jäädäkseen. Tämä tuo välinehuollolle suuria haasteita ja vaativuutta välinehuoltajan työpanokseen, jotta välinehuoltaja voi suorittaa tehtävät laadukkaasti ja edesauttaa infektioiden torjunnassa. Toimintojen tulee pohjautua asiakkaan tarpeisiin ja välinehuoltaja täydentää omalla erikoisosaamisellaan potilaiden hoitoprosessia erityisalueena infektioiden torjunta. Asiakaskeskeisyyttä kehitetään panostamalla asiakkaisiin ja asiakassuhteiden johtamiseen, mikä edellyttää asiakastavoitteiden ja strategioiden määrittelyä. Välinehuoltopalvelut tuotetaan asiakkaalle sovittuina työtehtävinä ja kokonaisuuksina. Asiakasyksikössä työskentelevän välinehuoltajan tehtävänä on tuottaa tehokkaasti ja joustavasti laadukasta palvelusopimuksen mukaisia välinehuoltopalveluja. Asiakkaat Välinehuoltopalvelujen sisältö ja laajuus vaihtelevat huomattavasti eri asiakasyksiköiden välillä kuten teho-osastoilla, poliklinikoilla, vuodeosastoilla, synnytyssalissa, endoskopiayksikössä, sairaala-apteekissa, leikkausosastoilla sekä erilaisissa laboratorioissa. Perehdytys Välinehuoltokeskuksissa ja asiakasyksiköissä on käytössä HUS huoltopalvelukeskuksen laatima välinehuoltajan perehdytysohjelma joka sisältää seuraavia osioita: - välinehuollon toimintaperiaatteet ja organisaatio - toimintatavat - työsuhdeasiat - työsuojelu - ergonomia - sisäinen tiedottaminen - koulutus - tutustuminen työalueeseen ja tiloihin - välineistön huolto - tuotanto - toiminta poikkeusoloissa Kehittäminen HUS huoltopalvelukeskuksessa laaditun perehdytysohjelman rinnalle katsottiin tarpeelliseksi laatia myös asiakasyksikkökohtainen perehdytysohjelma. Asiakasyksikkökohtaisia perehdytysohjelmia ei ole aikaisemmin ollut välinehuoltajilla käytössä. Katsoimme tarpeelliseksi kehittää saumatonta yhteistyötä asiakkaan kanssa laatimalla perehdytysohjelma asiakasyksikön käyttöön. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

20 Perehdyttäminen / Opinnäytetyö Tavoitteena on, että toimitettavien tuotteiden ja palvelujen laatuvaatimukset ja laatu paranee. Samalla kartoitettiin välinehuoltajan tehtäväkuvaa karsimalla turhat ja asiaankuulumattomat työtehtävät pois, sekä selvitettiin ongelmakohtia. Välinehuoltajan päivittäinen työ koostuu pää sääntäisesti välinehuoltajan ammattialaan kuuluvista tehtävistä, johon hän on saanut koulutuksen kautta valmiudet. Tavoite Perehdytys on selkeä osa henkilöstön kehittämistä ja sen tarkoituksena on ottaa esille oleelliset työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen. Perehdyttämisen tavoitteena on antaa myönteinen kuva organisaatiosta, helpottaa vanhoja työntekijöitä vastaanottamaan uusi työntekijä ja auttaa uutta työntekijää omaksumaan tarkoituksenmukaiset työtavat ja tutustumaan työtehtäviinsä. Perusteellisella perehdytyksellä välinehuoltajan tehtäviin asiakasyksikössä on tärkeä merkitys uudelle työntekijälle sekä asiakasyksikölle. Kyse on toiminnan sujuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta. Perehdytysohjelman avulla pystytään näin perehdytettävää ohjaamaan yksilölliseen työnsuoritukseen, jonka jälkeen perehtyjä osaa toimia työtehtävissä itsenäisesti ja laadukkaasti asiakasyksikön tarpeiden mukaisesti ja potilaan parhaaksi. Ongelmat Välinehuollon työnohjaajana olen havainnut joidenkin asiakasyksiköiden kohdalla, että samanlainen välinehuoltotyö tehdään välineille eri lailla. Miksi esim. potilaskoneiden sähköiset johdot ja piuhat puhdistetaan eri pesu- ja desinfektioaineilla. Tai lähetetään liuoskuppeja ja kaarimaljoja sterilointiin vaikka niille riittää pelkkä pesu- ja desinfiointi, koska niiden ei käytössä tarvitse olla steriilejä. Se on nostattanut esille kysymyksiä, joissa ohjeiden päivittäminen ja niiden yhdenmukaistaminen on tarpeen. Olemme sitten yhdessä asiakasyksikön osastonhoitajan /vastuuhoitajan / hygieniahoitajan / välinehuoltajan / oman osastonhoitajani kanssa miettineet ohjeiden yhdenmukaistamista ja olemme niitä myös yhdenmukaistaneetkin. - Perehdytys asiakasyksikköihin oli vaihtelevaa, ei ollut yhtenäistä runkoamitä perehdytetään. - Perehdytyksen toteutumista ei ollut mitenkään dokumentoitu - Tehtäväkuvaukset eivät olleet ajan tasalla työtehtävien kanssa. - Päivitettyjä tehtäväkuvauksia ei ole otettu käyttöön. Suunnitelma Perehdytysohjelma laadittiin yhteistyössä asiakasyksiköissä toimivien välinehuoltajien kanssa kunkin asiakasyksikössä olevan välinehuoltajan tehtäväkuvan mukaan. Perehdytysohjelman hyväksyy asiakasyksikön osastonhoitaja ja alueemme osastonhoitaja. Aikataulu Jokaiseen asiakasyksikköön laadittiin perehdytysohjelmasta oma aikataulutus. Tulokset Asiakasyksikköihin päivitettiin samalla välinehuoltajan tehtäväkuvaukset joiden perusteella laadittiin asiakasyksikkökohtaiset perehdytysohjelmat, HUS huoltopalvelukeskuksen laaditun perehdytyssuunnitelman rinnalle. 248 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: