Vain parasta jo vuodesta 1883

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vain parasta jo vuodesta 1883"

Transkriptio

1 26.vuosikerta numero 5/2008 XVI valtakunnalliset VÄLINEHUOLlon koulutuspäivät Vain parasta jo vuodesta 1883

2 Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen hallitus 2007 Veli-Jukka Anttila HYKS /Medisiininen tulosyksikkö/infektiosairaudet, PL 340, HUS Puheenjohtaja puh. työ , fax , Hannu Sarkkinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Lahti Kimmo Kuusisto, rahastonhoitaja Savelantie 3a 9, Helsinki, puh. työ , HUS Sairaalahygieniayksikkö, Peijaksen sairaala Niina Aalto, sihteeri Turun terveystoimi, Luolavuorentie 2, Turku puh.työ , fax , Janne Laine TAYS, infektiosairaudet ja sairaalahygienia, PL 2000, Tampere puh. työ , fax , Raija Uusitalo-Seppälä Satakunnan keskussairaala,n1, Sairaalantie 3, Pori puh. työ , fax , Kari Hietaniemi Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 0580 Hyvinkää puh. työ , fax , Anneli Panttila Seinäjoen keskussairaala/sairaalahygienia, Hanneksenrinne 7, Seinäjoki puh. työ , fax , Irma Teirilä Oulun yliopistollinen sairaala/infektiotorjuntayksikkö, PL 21, OYS puh. työ , fax , Yhteystiedot Suomen Sairaalahygienialehden toimituskunta: Paul Grönroos Tampere Anu Hintikka HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Jorvin sairaala Marja Hämäläinen, ilmoitusmyynti HUS, Mobiiliyksikkö, Helsinki Outi Lyytikäinen Kansanterveyslaitos, sairaalainfektio-ohjelma, Helsinki Olli Meurman, päätoim. TYKS/Kliininen mikrobiologia, Turku Risto Vuento TAYS, Laboratoriokeskus, Tampere Anu Aalto, toimitussihteeri HUS, Medisiininen tulosyksikkö, Infektiosairauksien klinikka, Sairaalahygieniayksikkö, PL 340, HUS, (09) Yhdistyksen jäsenpalvelu: Liisa Holttinen, Ukonkivenpolku 4 Ä 201, Vantaa puh Yhdistyksen jäsenpalvelu palvelee jäseniään jäsen- ja koulutusasioissa maanantaisin klo , Lehden tilaus ja osoitteenmuutokset jäsenpalvelun kautta. Yhdistyksen kotisivun osoite: Keskustelupalstan käyttäjätunnus SSHY_jasen salasana hygienia Yhdistyksen koulutuspäällikkö Marja Hämäläinen, Suomen Sairaalahygieniayhdistys / Välinehuoltoryhmän hallitus: Tuula Karhumäki, puheenjohtaja HUS-Desiko liikelaitos, Tukholmankatu 2 10 krs., PL 750, HUS, puh. työ , fax , Sirpa Hirvonen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky, Välinehuoltokeskus, Tikkamäentie 16, Joensuu, puh. työ , Raili Keurulainen, rahastonhoitaja HUS-Desiko liikelaitos, Meilahden välinehuoltokeskus, PL 340, Haartmanink.4, HUS, puh. työ , fax , Jouko Kestilä, varapuheenjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri ky, Sterilointikeskus, PL 8041, Rovaniemi, puh. työ , Päivi Töytäri, sihteeri KSSHP/Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri / Välinehuoltokeskus, Keskussairaalantie 19, JYVÄSKYLÄ, puh. työ , Kaarina Kurki KPSHP / Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Välinehuoltokeskus, Mariankatu 16-20, Kokkola, puh. työ , Päivi Virtanen-Vättö EKSHP/Etelä-karjalan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan keskussairaala, Välinehuoltokeskus, Valto Käkelänkatu 1, Lappeenranta, puh. työ , Kirjapaino Painomerkki Oy, puh. (09) , faksi (09) Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen lehti on perustettu 1983, ilmestynyt vuoteen 1993 nimellä SaHTi ISSN

3 Välinehuoltonumero Pääkirjoitus Tuula Karhumäki Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta opiskelijan näkökulma Eija Salmela-Mölsä Pia Ontto-Panula Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Merja-Leena Silander Sisällysluettelo Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto työnantajan näkökulma Eila Uusitalo Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Leevi Lassila Pakkausmenetelmät Päivi Töytäri Perehdyttäminen Sirkka-Liisa Salonen Kokemuksia välinehuoltajan työstä Case Laatukäsikirja Vuokko Järvinen Laatusertifikaatti Ilse-Marie Österman Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto ja tutkintotoimikunta Tuula Karhumäki Palaute XVI valtakunnallisilta välinehuollon koulutuspäiviltä Päivi Virtanen-Vättö Välinehuoltoryhmän tutustumismatka Itä-Tallinnan keskussairaalaan Päivi Virtanen-Vättö Koulutuksia ja kokouksia

4 Pääkirjoitus Syksy on taas saapunut. Luonto kukoistaa väriloistossaan. Sen tunnistaa myös siitä, että välinehuollossa työskentelevät kokoontuivat Helsinkiin perinteeksi muodostuneille välinehuollon koulutuspäiville. Järjestyksessä kuudennettoista valtakunnalliset koulutuspäivät pidettiin Helsingissä, Hotelli Scandic Continentalissa. Näytteilleasettajia päivillä oli runsaat 20. Koulutuspäiville osallistui 160 välinehuollon ammattilaista kuulemaan välinehuoltajan ammattitaidon kehittämisestä ja ylläpitämisestä, erilaisista sterilointimenetelmistä, välineiden pakkausmenetelmistä ja materiaaleista sekä välinehuoltajan työstä. Näistä aihealueista kerrotaan tarkemmin tämän lehden artikkeleissa. Sairaaloiden yhä kasvavana ongelmana on sairaalainfektioiden ja moniresistenttien bakteerien aiheuttamat epidemiat. Näihin asioihin ylilääkäri Ville Valtonenkin HUS: ista viittasi myös avauspuheessaan. Potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävien välineiden puhtaus ja steriiliys ovat tärkeitä tekijöitä infektioiden hallinnassa. Tilanne voi nopeasti kehittyä kriittiseksi, jollei löydetä tehokkaita tapoja hallita niitä aiheuttavien mikrobien leviämistä sairaalatiloissa. Sairaalan välinehuoltoyksikkö vastaa lukuisista sairaalan välineistön huoltotoiminnoista ja steriloinnista, joita toteutetaan eri menetelmillä. Välinehuollolla ja sen henkilöstöllä on siten tärkeä asiantuntijarooli potilaan hoitoon liittyvien infektioiden leviämistä ehkäisevässä työssä, luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä infektio- ja asiakasyksiköiden kanssa. Osaavan työvoiman saanti ja potilaiden hyvän hoidon turvaaminen ja palveluketjun sujuvoittaminen, ovat ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä. Toisaalta tehtävien haasteellisuus ja merkityksellisyys, motivoi henkilöstöä ja luo hyvinvointia, lisää pysyvyyttä ja työn arvostus säilyy. Työnjakokysymyksiä pohdittaessa tulee arvostaa tukipalvelutehtävissä työskentelevien ammattiryhmien työpanosta osana sairaaloiden toimintaa ja nähdä se yhtenä hoidon palvelutuotantoa tukevana avustavana ja kokonaiskustannuksia alentava tekijänä. Olemme näillä päivillä oppineet eri alan asiantuntijoiden ja välinehuoltajien esitysten avulla välinehuoltajan työstä ja välinehuoltokeskusten toiminnasta monia tärkeitä asioita. Selkeät ja yksiselitteisesti esitetyt työ- ja toimintaohjeet vähentävät virheitä, laatupoikkeamia ja asiakastyytyväisyys lisääntyy; jokaisella uudella tulokkaalla on oikeus hyvään perehdytykseen, välinehuollon erikoisammattitutkinnon suorittajalla on alan teoreettisesti perusteltua syvällistä osaamista; pakkausmateriaalin ja menetelmän ensisijainen valintakriteeri on sen soveltuvuus sterilointimenetelmään, joitakin mainitakseni. Kiitän välinehuoltoryhmän hallitusta ja erityisesti SH-teamin edustajaa Heidi Jämsää hyvin onnistuneista päivien järjestelyistä ja lukuisten käytännön asioiden hoitamisesta. Järjestelyt hotellin puolesta sujuivat hyvin ja puitteet olivat upeat. Kiitän kaikkia näytteilleasettajia omasta osuudestanne päivien onnistumisessa ja tiedon jakamisesta. Kiitos myös kaikille esiintyjille mielenkiintoisista ja käytännönläheisistä esityksistä. Tänä vuonna meillä olikin ennätysmäärä välinehuoltajia ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita välinehuoltajia kertomassa omasta opiskelustaan ja opinnäytetöistään. Myöskin osanottajien aktiivisuus ja positiivisuus viestitti päivien onnistumisesta ja tarpeesta järjestää taas uudet päivät ensivuonna. Osanottajien palautteet ovat tärkeä viesti ensi vuoden koulutuspäivien aihealueista. Tapaamisiin taas lokakuussa 2009 laivaseminaarin merkeissä! Helsingissä Tuula Karhumäki 230 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 230

5 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta opiskelijan näkökulma Eija Salmela-Mölsä Aloitin välinehuoltajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen syksyllä Koulutus oli ensimmäinen Amiedussa ja Helsingissä järjestetty välinehuoltajan erikoisammattitutkintokoulutus. Valmistava koulutus päättyi marraskuussa 2007 ja tavoitteenani on suorittaa erikoisammattitutkinto näytöin ensi kevään aikana. Miksi suorittaa välinehuoltajan erikoisammattitutkinto Lähdin suorittamaan välinehuoltajan erikoisammattitutkintoa koska tarvitsin uutena työnohjaajana ammattitaidon päivittämistä ja kehittämistä. Erikoisammattitutkinnon eri osien ammattitaitovaatimukset vastaavat hyvin työnohjaan tarvitsemia tietoja ja taitoja. Tutkinnon suorittaminen valmistaa mielestäni hyvin työnjohdollisiin tehtäviin, esim. työnohjaajaksi tai tiiminvetäjäksi. Se edistää myös asiantuntijaksi kehittymistä ja auttaa hallitsemaan välinehuollon kokonaisuuksia. Koulutuksen myötä hankkii paljon uutta tietoa välinehuollosta ja saa tärkeitä työkaluja käytännön työhön sekä tiedon hankintaan. Koulutus antaa myös mahdollisuuden jakaa yhteisiä kokemuksia ja verkostoitua muiden, erilaisissa välinehuoltoympäristöissä työskentelevien, opiskelijoiden kanssa. Työnjohtaminen ja organisointi Koen oppineeni koulutuksen aikana välinehuoltotyönjohtamista ja toiminnan päivittäistä organisointia. Koulutuksessa käsiteltiin mm. asiakkuuksien ja yhteistyön, henkilöstön, prosessien sekä talouden johtamista. Työnohjaajana minulla on ollut hyvä mahdollisuus harjoitella opittuja asioita myös käytännössä. Omia johtamistaitoja on tärkeää arvioida ja huomata omat vahvuudet ja heikkoudet jotta voi kehittää omaa toimintaansa. Oli tärkeää myös oppia miten yrityksessä ja välinehuoltotoiminnassa asetetaan tavoitteita, toteutetaan niitä sekä seurataan niiden toteutumista. Infektioiden torjuntatyö Tutkintoa varten perehdyin infektioiden torjuntatyön organisaatioon ja lainsäädäntöön sekä erilaisiin ohjeistuksiin ja rekistereihin. Tämä tieto luo hyvän pohjan käytännön infektioiden torjuntaan välinehuollossa. Tiedon myötä osaa myös soveltaa aseptisen toiminnan periaatteita välinehuoltotyössä ja ottaa huomioon infektioita aiheuttavat mikrobit. 232 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

6 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta- opiskelijan näkökulma Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus Koulutuksen myötä sain paljon tietoa ja taitoa uusien työntekijöiden perehdyttämiseen, opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin sekä työnopastukseen. Nämä taidot ovat työnohjaajalle ensiarvoisen tärkeitä. Välinehuollon työtehtävät ja menetelmät sekä laitteet kehittyvät jatkuvasti ja asettavat vaatimuksia myös ns. vanhojen työntekijöiden laadukkaalle perehdyttämiselle uusiin tehtäviin. Tämän lisäksi esim. maahanmuuttajat asettavat perehdyttämiselle ja opastamiselle uusia haasteita. Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto-koulutuksen tutkintovaatimuksiin kuuluu kehittämishankeen tekeminen. Oma kehittämishankkeeni liittyi välinehuoltokeskuksen pesutilan aseptisen toiminnan sekä puhtaus- ja hygieniatason parantamiseen. Opin suunnittelemaan, toteuttamaan ja dokumentoimaan isoa työntekijäryhmää koskevan kehittämishankkeen. Valitsin hankkeen opinnäytetyöksi koska se oli tarpeellinen työyhteisössä ja samalla haasteellinen mahdollisuus oppia monipuolisesti uusia asioita. Hanke liittyi hyvin erikoisammattitutkinnon kaikkiin osiin ja tutkintovaatimuksiin. Koen oppineeni työnjohtamista ja organisointia, välinehuoltotyön kehittämistä ja suunnittelemista sekä infektioiden torjuntaa. Kehittämishankkeen toteuttamisessa tarvittiin myös ohjaajan ja opastajan taitoja. Mitä opiskelu vaatii Opiskelu ja tutkinnon suorittaminen vaatii hyvää sisäistä motivaatiota ja halua oppia uusia asioita. Opiskelulle pitää löytyä riittävästi aikaa, koska omaksuttavaa asiaa on paljon ja kyseessä on omalla ajalla tapahtuva opiskelu. Tutkinnon suorittaminen vaatii myös paljon omatoimista tiedonhankintaa ja kirjallista esittämistaitoa. Esimiehen ja työyhteisön tuki on tärkeää koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen onnistumiselle. Tärkeää on myös mielestäni osata keskittyä keskeisiin asioihin ja suunnitella oman opiskelun painopistealueet. Kirjallisuus Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto, näyttötutkinnon perusteet Määräys 2/011/2006. Opetushallitus. Helsinki. Eija Salmela-Mölsä Välinehuollon työnohjaaja HUS Desiko Meilahden sairaala, välinehuoltokeskus Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 233

7 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta- opiskelijan näkökulma Pia Ontto-Panula Olen valmistunut välinehuoltajaksi Työni välinehuoltajana olen aloittanut hammashoitolassa ja silloin olen tutustunut myös terveyskeskuksen välinehuoltoon. Vuodesta 2000 olen ollut töissä Seinäjoen keskussairaalan välinehuoltokeskuksessa. Edellytys sille, että kannattaa lähteä erikoisammattitutkintoa opiskelemaan, on tietenkin tarpeeksi intoa ja motivaatiota, että jaksaa viedä sen loppuun. Vaatimus siitä, että välinehuoltajan näyttötutkinto ja työelämää välinehuoltajana pitäisi olla viisi vuotta takana, on perusteltua. Välinehuoltajan työ kokonaisuutena täytyy hahmottaa hyvin. Myös taustatuki kotoa ja työpaikalta on tärkeää. Työn ohessa opiskelu vaatii työnantajalta ja työpaikalta myönteistä suhtautumista, koska kaikki tutkinnon perusteet täytyy soveltaa omaan työpaikkaan. Työkaverien suhtautumiseenkin kannattaa varautua, sillä se voi olla kannustavaa, mutta se voi olla myös kateellista. Itse sain kannustavan ja myönteisen suhtautumisen työnantajalta. Opiskelua helpottaa huomattavasti, jos työpaikkana on välinehuoltokeskus tasoinen työpaikka. Pienehkössä paikassa ei tule kaikki vaadittavat asiat eteen ja joudut suorittamaan tutkinnon osia vaadittavassa näyttöympäristössä. Pienehkössä paikassa työskennellessä opiskelu vaatii itseltä vieläkin enemmän aktiivisuutta ja aikaa harjoitteluun välinehuoltokeskus tasoisessa paikassa. Kaikki eivät voi kouluttautua lähiesimiehiksi tai työohjaajiksi, mutta tämä koulutus antaa välinehuoltajan työhön uutta näkökulmaa ja syventää työn tärkeyttä ja merkitystä. Itse koen koulutukset ja kurssit tärkeänä siksi, etten rutinoidu liikaa ja jää vanhoihin tapoihin kiinni. Koulutus ja tutkinnon perusteet ovat sellaiset, että ne läpi käymällä saa hyvän pohjan lähiesimieheksi ja kasvu siihen alkaa. Kun joutui syventymään asioihin, joista työantajat huolehtivat, heräsi itsellekin vastuu niitten asioitten onnistumisesta, kuten esim. työntekijän vastuu työturvallisuudesta, taloudelliset asiat yms. Tutkintoon valmistautumisen aikana tein töissä paljon sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt, suoritin asiakaskyselyn, pidin luentoja työkavereille, tein kyselyn itsestäni ja tutustuin lähiesimiehen työhön. Arviointia, tulevaisuuden hahmottamista ja itsearviointia joutui tekemään paljon. Itse opiskelin Tampereella ja koulutuspäivät olivat lauantaisin eli uhrasin omaa aikaani opiskeluun. Sähköposti ja netti täytyy olla käytettävissä. Opiskelukulujen lisäksi tulivat matkakulut, joihin ei saa mistään korvausta. Näyttökansion kokoaminen ja näyttöön valmistautuminen vaatii paljon itsenäistä työskentelyä. Asiat täytyy oikeasti ymmärtää. Näitä asioita ei voi opetella ulkoa tyyliin hauki on kala, koska esim. lait, määräykset yms. täytyy osata soveltaa erilaisiin tilanteisiin. Tutkinnon perusteet kannattaa lukea tarkkaan, ettei tule yllätyksiä, että jokin asia on jäänyt selvittämättä. Suunniteltaessa näytön toiminnallista toteuttamista ja koottaessa näyttökansiota tutkinnon perusteet kannattaa pitää koko ajan vierellä ja verrata niitä, että kaikki tulee tehtyä. Vaikka tutkinto on vaativa, on se myös palkitseva. Olet varmasti oppinut jotain uutta. Pia Ontto-Panula Välinehuoltaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoki 234 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

8 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Merja-Leena Silander Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon näyttötutkinnon perusteet astuivat määräyksenä voimaan alkaen. Amiedussa Hyvinvointitoimialalla Hygieniaosaamisen ja välinehuollon koulutuspalvelutyksikössä aloitettiin välinehuoltajan erikoisammattitutkintoon liittyvä koulutus saman vuoden aikana. Koulutuksen tavoitteena on kehittää osaamista välinehuollon eri alueilla kuten henkilöstön johtamisessa ja organisoinnissa, infektioiden torjuntatyössä, välinehuoltotyöhön ohjaamisessa, perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä välinehuoltotyön suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Koulutuksen kautta syvennetään ajattelua välinehuollon eri toiminta-alueilla. Koulutus antaa mm. ajankohtaista ja kansainvälisellä tasolla tunnustettua uusinta tietoa infektioiden torjunnasta, välineistön huollosta ja välinehuollon osuudesta infektioiden torjuntatyössä. Koulutus toteutetaan henkilökohtaistamalla opiskelu työelämälähtöisesti. Koulutus antaa mm. valmiuksia ja työkaluja toimia esimiehen omaisissa välinehuollon työtehtävissä. Koulutus tukee opiskelijan kasvua uuteen rooliin välinehuollon alueilla siten, että hän uudessa roolissaan osaa huomioida työyhteisössä tapahtuvat muutokset ja kehitysnäkökulmat positiivisena toimintatapana. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella yrittäjyyttä valinnaisen tutkinnon osan kautta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelun toteuttamiseen liittyvä henkilökohtaistamisen asiakirja, joka sisältää hakeutumisvaiheen lisäksi tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen liittyvät henkilökohtaiset suunnitelmat. Henkilökohtaistamisen asiakirja Hakeutumisvaihe: Yleisesti voidaan sanoa, että koulutukseen hakeutuvat henkilöt haluavat laajentaa välinehuollon osaamisaluettaan. Hakeutumisvaiheessa kartoitetaan opiskelijan jo olemassa oleva osaaminen ja hyödynnetään sitä. Kriteerit opiskelijavalintaan ovat usean vuoden työkokemus välinehuollon työtehtävistä ja välinehuoltajan ammattitutkinnon tasoiset tiedot ja taidot. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy verkon kautta tapahtuvan opiskelun lisäksi lähiopetusta, ohjausseminaareja sekä ohjattua etäopiskelua ja vertaistutorointia työpaikkalähtöisesti. Koulutukseen sisältyy ammattiin liittyvä kehittämishankkeen tuottaminen. Opiskelijaksi hakeutuvalle laaditaan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamissuunnitelma. Tutkinnon suorittaminen: Tavoitteena on suorittaa välinehuoltajan erikoisammattitutkinto tai osatutkinto. Näyttöaineiston laatiminen liittyy tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon voi suorittaa tutkintoimikunnan hyväksymissä välinehuollon työpisteissä. Tutkinnon suorittajalle laaditaan tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamissuunnitelma. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

9 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma Ammattitaidon hankkiminen: Ammattitaidon hankkimisen vaiheen aikana koulutuksessa keskitytään opiskelemaan seuraavia tutkinnon pakollisia osia: Työn johtaminen ja organisointi, Infektioiden torjuntatyö, Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus sekä Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen. Tutkinnon osa Yrittäjyys on valinnainen tutkinnon osa. Opiskelu tapahtuu ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamissuunnitelman mukaan. Työn johtaminen ja organisointi sisältää välinehuollon työn- ja talouden johtamiseen, asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden sekä prosessien että henkilöstön johtamiseen liittyviä osa-alueita oman ammatillisen asiantuntijuuden näkökulmasta. Organisointiin, materiaalihallintoon, ostotoimintaan, markkinointiin, taloushallintoon, laskentatoimeen sekä laatuun liittyviä asioita. Henkilöstöjohtamisen osalta käsitellään koulutuksen aikana ihmissuhdetaitoja ja asiakaspalveluvalmiuksia moniammatillisessa ja monikulttuurisessa työyhteisössä. Kokoustekniikka, viestintätaidot sekä oman toiminnan ja johtamistaitojen kehittäminen ja arviointi ovat keskeisiä käsiteltäviä asiakokonaisuuksia. Kirjallisesti tuotettavat tehtävät toteutetaan työelämälähtöisesti. Tehtävien teon kautta harjoitellaan esimerkiksi toimintasuunnitelman ja tuloskortin laadintaa joko kuvitteellisen tai todellisen organisaatiomallin kautta. Tehtävien tarkoituksena on auttaa erikoisammattitutkinnon opiskelijaa hahmottamaan, miten toimintasuunnitelmaan tai tuloskortiin sisältyvät asiat liittyvät välinehuoltajan työhön. Infektioiden torjuntatyö osa-alueella opiskellaan infektioiden torjuntatyön organisaation tuntemista ja aseptista toimintaa sekä perehdytään lainsäädäntöön EU-direktiivien, säädösten, lakien ja asetusten kautta. Koulutuksen kautta lisätään ajankohtaista mikrobiologista ja infektioiden valvontaan liittyvään tietoutta. Ympäristön merkityksen liittyminen infektioiden syntyyn ja torjuntaan, aseptiikan nykyvaatimukset liitettynä päivittäiseen välinehuoltotyöhön sekä oman ja työyhteisön toiminnan arviointi ja kehittäminen infektioiden torjuntatyössä ovat opiskeltavia sisältöalueita. Kirjallisesti tuotettavat tehtävät toteutetaan niin ikään työelämälähtöisesti. Tehtävien teon kautta selvitetään esimerkiksi, miten oman organisaation hygieniatoimikunnan toiminta ja tehtävät heijastuvat välinehuoltotyön palvelutoimintaan tai miten lainsäädäntö liittyy käytännön tasolla infektioiden torjuntatyöhön. Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastuksen asiasisältöjen opiskelu harjaannuttavat opiskelijaa kyseisten alueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Monikulttuurisessa työyhteisössä yksilön tai ryhmän ohjaamisessa tarvittavia vuorovaikutustaitoja harjoitellaan erilaisten pedagogisten ja didaktisten menetelmien avulla. Näin didaktiikkaan ja pedagogiikkaan liittyvät menetelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi. Samalla vahvistetaan myönteistä esiintymisvalmiutta erikoisammattitutkinnon työtehtäviä varten. Tehtävien teon kautta opiskelija harjaantuu työpaikkaohjaukseen ja kehittää omia työssäoppimisen ohjaustaitojaan. Tehtäväksi antoihin on sisällytetty ohjaamisen, perehdyttämisen tai työnopastajan roolin kirkastaminen ja selkiyttäminen oman organisaation mukaisesti. Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen alueella käsitellään tutkinnon perusteiden mukaisesti välinehuoltotyön kokonaisuuden ymmärtämistä. Opiskelija tutustuu opiskelunsa aikana välinehuoltotoimintaa ja välinehuoltotyötä ohjaaviin säädöksiin, suosituksiin sekä 236 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

10 Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto opettajan näkökulma työlainsäädäntöön, jotka linjauttavat päivittäistä välinehuoltotyön suunnittelua ja kehittämistä. Opintojensa aikana opiskelija harjaantuu toimimaan suunnittelu- ja kehittämistyössä kustannustehokkaasti erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja välineistön huoltoprosessissa. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen kuuluu myös kehittämishanke, sen suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi. Kehittämishanke toteutetaan työelämälähtöisesti. Toteutuneita kehittämistehtävien sisältöalueita ovat olleet esimerkiksi laadunhallinta osana välinehuollon toimintaa, välinehuoltoprosessin ajanmukaistaminen laitteiston uudistaminen ja laadunvarmistus, ortopedisten instrumentaatioiden toimittaminen leikkausosastolle, suun terveydenhuollon hajautetun välinehuollon muuttaminen keskitetyksi, välinehuoltokeskuksen pesutilan aseptisen toiminnan sekä puhtaus- ja hygieniatason parantaminen sekä välinehuollon ostopalvelujen kustannusvaikuttavuuden tarkastelu. Kirjallisuus Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto, näyttötutkinnon perusteet Määräys 2/011/2006. Opetushallitus. Helsinki. Merja-Leena Silander Koulutuspäällikkö Amiedu, Hyvinvointiala Valimotie 8, PL 151, Helsinki Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 237

11 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta työnantajan näkökulma Eila Uusitalo Seinäjoen keskussairaalan välinehuolto tuottaa välinehuoltopalveluja keskussairaalan yksiköille. Potilas-hoidon tukipalvelujen toiminta-alueeseen kuuluvan välinehuollon toimintayksikön henkilökuntaan kuuluu 34 välinehuoltajaa, joista 3 on varahenkilöstössä sekä perushoitaja, apulaisosastonhoitaja, toimistosihteeri ja välinehuoltopäällikkö. Välinehuoltajat työskentelevät välinehuoltokeskuksessa, leikkausosastoilla, tähystinhuollossa, laboratorioissa ja synnytysosastoilla. Välinehuoltajistamme kaksi hakeutui omaehtoiseen koulutukseen Takk:n välinehuoltajan erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen kesällä Teoriapäivät olivat lauantaisin, joten työnantaja ei osallistunut kustannuksiin. Koulutukseen kuuluvat tehtävät (kehitystehtävä, asiakastyytyväisyyskysely, perehdyttäminen jne) tehtiin normaalina työaikana. Ainoastaan tutustuessaan välinehuollon työnjohtajien, hygieniahoitajien ja leikkausosaston työhön välinehuoltajat olivat normaalin miehityksen ulkopuolella. Koulutukseen kuuluvien tehtävien myötä välinehuoltomme sai tietoa erikoisammattitutkinnosta ja sen vaatimuksista koko valmistavan koulutuksen ajan. Vaikka erikoisammattitutkinnon perusteet olivat ilmestyneet jo 2006, työllisti näytön vastaanoton valmistelu aika paljon: Työntekijä ja työnantajaedustajan valinta oli meillä helpoin osa, koska perushoitajan (pitkä työkokemus välinehuoltajana) kanssa omasimme eniten kokemusta ammattitutkinnon näyttöjen vastaan-otosta. Pohdimme johtoryhmässä, mikä on ammattaitaitovaatimusten taso, koska aiempaa vertailupohjaa ei ollut. Näyttötutkinnon perusteissa oli laadittu arvioinnin kriteerit, mutta tulkitsimmeko ne oikein ja miten ne pystyttäisiin osoittamaan meidän yksiköissämme. Kävimme perushoitajan kanssa kerran Tampereella arvijoijakoulutustilaisuudessa, mutta siellä esiin tuli vielä jonkin verran ristiriitaisia ja keskeneräisiä näkemyksiä, joten emme kokeneet odotuksiemme täyttyneen. Tilaisuuden jälkeen kuitenkin tiesimme, millaisissa näyttöympäristöissä muut aikovat erikoisammattitutkinnon näytöt toteuttaa. Päätimme luottaa arvioinnissa omaan kokemukseemme ja tulkintaan näyttötutkinnon perusteista. Toiminnalliset näytöt olivat Seinäjoen keskussairaalassa marras- ja joulukuussa 2007 kaksipäiväisinä ja sen jälkeen olivat arviointitilaisuudet. Vaikka tasovaatimusten suhteen näytön vastaanottajina olimmekin hieman epävarmoja, havaitsimme jo ensimmäisen näytön jälkeen, että ammattitaitovaatimuksia osoittavat arviointikriteerit ovat kohdallaan: Toiminnallisessa näytössä pystyi helposti havaitsemaan suorittajan vahvat ja heikoimmat osa-alueet. Näyttösuunnitelmaa laadittaessa opiskelijat olivat saaneet erilaista tietoa esim. Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus osiosta: Piti- 238 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

12 Kokemuksia välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta työnantajan näkökulma kö kaikista olla näyttö tai dokumentti vai ainoastaan yhdestä. Tämä näkyi myös sitten itse näytössä. Sähläykseltä olisi voitu välttyä, jos kaikki osapuolet olisivat samanaikaisesti osallistuneet näyttösuunnitelman laadintaan, jolloin kaikilla olisi ollut samat tiedot. Opiskelijat saivat kuitenkin aikaa täydentää näyttömateriaaliaan arviointitilaisuudessa esille tulleiden asioiden osalta. Niinpä sitten ensimmäinen erikoisammattitutkinnon suorittanut välinehuoltaja olikin oma välinehuoltajamme. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto on varsin laaja, joten osa ammattitaidon osoituksista voidaan esittää näyttöaineistoon liitetyillä dokumenteilla, joten kirjallisen asiakirjan laatimisen osaaminen kuuluu myös erikoisammattitutkinnon edellytyksiin. Valmistavan koulutuksen aikana kertyy paljon materiaalia, jota voidaan hyödyntää niin näyttöaineistossa kuin omassa organisaatiossa. Koska tutkinto on laaja, on perusteltua, että ainakin osa tutkinnon osista suoritetaan riittävän isoissa välinehuoltokeskuksissa. Myös näytön vastaanottajilta tulee vaatia riittävä osaaminen ja kokemus, jotta arvioinnin laatutaso vakiinnutetaan. Työnantajan edustajan tulee omata myös riittävä välinehuoltoprosessin tuntemus, mitä tutkintotoimikuntakin on edellyttänyt. Tutkinnon pakolliset osat rakentuvat omiksi kokonaisuuksiksi eikä näytöissä tullut juuri esiin päällekkäisyyksiä. Näin ollen tutkinnon osien suorittaminen erikseen on mahdollista, jos ei halua suorittaa koko näyttöä kerralla. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden välinehuoltajien sijoittuminen työelämään ja organisaatioon etsii vielä paikkaansa. Isoissa organisaatioissa on helpompi luoda erikoisvälinehuoltajalle tehtäväkuva, mikä on yhteneväinen tutkinnon ammattitaitovaatimusten kanssa. Pienemmissä paikoissa voidaan joutua harkitsemaan, millaiseen esimiesasemaan tutkinto antaa valmiudet ja missä määrin silloin painotetaan välinehuollon asiantuntijuutta. Joka tapauksessa tutkinto osaltaan mahdollistaa välinehuoltajien urakehityksen ja toivottavasti sitä kautta myös alan kiinnostavuus lisääntyy. Eila Uusitalo Välinehuoltopäällikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoki Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 239

13 Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Leevi Lassila Sterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä on matalalämpösterilointina tehnyt uuden tulemisensa. Menetelmää on aiemmasta kehitetty nopeammaksi ja turvallisemmaksi. Prosessinopeus on kasvanut prosessiin kuuluvan ylimääräisen pesuvaiheen ansiosta, jossa välineistä puhtaalla vesihöyryllä huuhdellaan sterilointiainejäämät pois eikä näin ylimääräistä, pitkäkestoista tuuletusta tarvita. Turvallisuus on lisääntynyt mm. käytetyn formaldehydiliuoksen väkevyyden alenemisen kautta. Väkevyys on pudonnut aiemmasta n.35%:sta vain 2%:iin. Liuoksen pakkauksena aiemmin käytetty lasipullo on korvautunut pudotuksen kestävällä muovipussilla, jonka liittäminen laitteeseen tapahtuu ilman käyttäjän kontaktia liuokseen. Prosessi tapahtuu kokonaisuudessaan alipaineessa, jolloin virtaus laitteesta ulospäin on estynyt. Laitteessa on asianmukaiset prosessinohjausjärjestelmät ja prosessit ovat validoitavissa höyryautoklaavien tapaan tavanomaisilla, kemiallisilla ja biologisilla menetelmillä sekä sterilointiparametrien fyysisellä mittauksella. Suurta kehitystä on tapahtunut myös laitteen perusominaisuuksissa. Aiemmin formaldehydisterilointiohjelma oli usein höyryautoklaavin lisävaruste. Tällöin jouduttiin matalalämpösterilointia tekemään höyrysteriloinnin ehdoilla ja käyttö oli käyttäjän kannalta hankalaa ja epämiellyttävää, jopa haitallista. Nykyinen laite on kehitetty pelkästään formaldehydisterilointiin ja aiemmista ongelmista on päästy. Moderni formaldehydisterilaattori on edullinen sekä hankkia että käyttää. Se ei tarvitse mitään erikoisvarustusta tai järjestelyjä ja soveltuu hyvin ja ilman erikoisjärjestelyjä käytettäväksi välinehuollon päästerilointimenetelmän, höyrysteriloinnin, ohella. Menetelmä soveltuu myös erittäin monipuolisesti eri materiaaleille ja välineille. Sekä formaldehydisterilaattorille että steriloinnille on eurooppalainen EN-standardi, mikä osoittaa, että menetelmä on tunnustettu myös virallisella tasolla. Kuva: Uutta tekniikkaa edustava formaldehydisterilaattori. 240 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

14 Matalalämpösterilointi vesihöyryllä ja formaldehydillä Kirjallisuus: 1. SFS-EN 14180:en Terveydenhuollossa käytettävät sterilointilaitteet.sterilointilaitteet, joissa sterilointiin käytetään matalalämpöistä höyryä ja formaldehydiä. Vaatimukset ja testaaminen Sterilizers for medical purposes. Low temperature steam and formaldehyde sterilizers. Requirements and testing 2. SFS-EN 15424:en Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sterilointi. Sterilointiprosessien kehitys, arviointi ja valvonta. Matalalämpöinen höyry ja formaldehydi Sterilization of medical devices. Low temperature steam and formaldehyde. Requirements for development, validation and routine control of a sterilization process for medical devices 3. ISO :2006 Sterilization of health care products -- Biological indicators -- Part 5: Biological indicators for low-temperature steam and formaldehyde sterilization processes Leevi Lassila Toimitusjohtaja Cliniehem Oy TIETO PARANTAA VÄLINEHUOLTO Tuula Karhumäki, Kaisa Hirvonen, Eija Tuominen (toim.) Välinehuolto-kirja on perusteos, joka antaa kokonaiskuvan välinehuoltoalasta, yhtenäistää välinehuollon käytäntöjä ja tukee ammattitaidon oppimista ja ylläpitämistä. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi välinehuollon ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittaville. Lisäksi se palvelee käsikirjana välinehuollon ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita. 1. painos 2008, n. 365 s. ISBN Sh. 69 Saatavina Duodecimin verkkokaupasta: ja kirjakaupoista kautta maan. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 241

15 Pakkausmenetelmät Päivi Töytäri Yleistä Tämä esitys on johdanto aiheeseen teemana pakkausmenetelmät eri asiantuntijoiden syventäviin esityksiin. Välinehuoltoprosessin laadunvalvonta tehostuu ja kiristyy nopeaa vauhtia. Pakkausmenetelmät ja -materiaalit ovat merkittävä osa välinehuoltoprosessia ja ne puhuttavat meitä jatkuvasti. Käymme keskustelua valmistajan, palvelun tuottajan (välinehuollon) ja käyttäjän näkökulmasta huomattavasti enemmän, kuin aiemmin. Pakkausmenetelmille ja materiaaleille asetetut vaatimukset ovat myös kiristyneet nopeassa tahdissa. Välinehuollon tämän päivän pakkausmenetelmien ja -materiaalien hankintaprosessissa ovatkin jo mukana välinehuollon ja valmistajan/toimittajan lisäksi myös tuotteiden käyttäjät. Pakkauksen tarkoitus Pakkauksen tarkoitus on estää tuotteiden kontaminoituminen ennen käyttöä. Välineet joille riittää desinfektio tulee pakata mahdollisimman pian desinfektion jälkeen. Steriloitavat välineet, joita säilytetään ennen käyttöä, pakataan aina ennen sterilointia. Kuljetusta ja säilytystä varten välineet voidaan pakata erillisiin suojapusseihin. Pakkausmateriaalit ja menetelmät Pakkausmateriaaleja ja menetelmiä on kerta- ja kestokäyttöisiä. Kertakäyttöiset pakkausmateriaalit eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan ja käyt- tötarkoituksiltaan. Käytetyimmät kertakäyttöiset materiaalit ovat sterilointipussit/paperi-laminaattipussit ja arkkimuotoiset sterilointikääreet. Sterilointipussien käytössä merkittävintä on huomioida saumauksen kestävyys, hyvä avautuvuus ja oikean kokoisen pakkauksen valinta. Sterilointipussien käytössä on huolehdittava oikeasta varastoinnista. Varastoa tulee kierrättää ja tuotteet tulee säilyttää laminaattipuoli alaspäin. Sterilointipussi on myös avattava oikein. Sterilointikääreet voidaan jakaa viiteen luokkaan valmistusmateriaalien ja käyttötarkoituksen perusteella. Kääreitä on saatavana erivärisinä valmistusmateriaalin mukaan. Kestokäyttöisiä pakkausmateriaaleja ja menetelmiä ovat containerit, alumiinirasiat, lasimaljat ja -pullot sekä kestokäyttötekstiilit. Lasipulloissa ja metallirasioissa voidaan steriloida erilaisia jauheita, öljyjä ja voiteita kuumailmalla. Höyrysteriloinnissa käytetään monikäyttöisiä containereita. Kestokäyttöisten pakkausmateriaalien käytön edellytyksenä on, että ne puhdistetaan ja desinfioidaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Kestokäyttöiseksi pakkausmateriaaliksi soveltuvat myös sataprosenttinen polyesteri. Polyesterikankaat ovat tavallisesti mikrokuitukankaita. Kestokäyttöisten sterilointikääreiden tulee olla pesun ja kuivauksen kestäviä. Niiden pitää kestää myös sterilointi ja varastointi tekstiileille asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Puhdistus ja desinfiointi varmistavat, että pakkauksessa on mahdollisimman vähän mikroorganismeja. Välineet tulee pakata niin, että tuotteet säilyvät steriilinä ja saadaan steriileinä käyttöön. 242 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

16 Pakkausmenetelmät Taulukko 1. Taulukko 1: Pakkausmateriaalit Taulukko 2. Pakkausmateriaaleille ja -menetelmille asetetut vaatimukset Valmistajille on määritelty pakkausmateriaaleja koskevat vaatimukset standardissa EN ISO , joka on julkaistu kesäkuussa Tämä standardi korvaa aiemmin käytössä olleen eurooppalaisen EN 868 standardin osan 1. Standardin mukaan kaikissa sterilointipakkausmateriaaleissa tulee olla käyttäjille tietoa dokumentointia ja jäljitettävyyttä varten. Merkintöjen tulee olla sekä tuotteessa, että kuljetuspakkauksessa. Valmistajan tulee huolehtia, että raaka-aineet ja niiden testausmenetelmät ovat vaatimusten mukaiset, sekä tuotanto-olosuhteet optimaali- set. Merkittäviä käytettävien materiaalien vaatimuksia ovat puhtaus, käytetyt lisäaineet, hyvä bakteerin suodatuskyky, puhkaisu- ja vetolujuus kuivana ja märkänä, sekä ilman ja höyryn tai kaasun läpäisykyky. Pakkasmenetelmät ja materiaalit tulee olla turvallisia, sekä ympäristöystävällisiä. Tuotteelle asetettujen vaatimusten mukaan pakkausmateriaalien pitää soveltua pakattavalle tuotteelle ja valittuun sterilointimenetelmään. Pakkausmateriaalin pitää säilyttää tuotteen steriiliys ja mahdollistaa sen aseptinen avaaminen. Materiaalien täytyy olla sitkeää kestääkseen rikkoutumatta sterilointiprosessista aiheutuvia kosteus- ja painevaihteluita. Tuotteen tule myös olla käyttäjäystävällinen, pehmeä ja nukkaamaton. 244 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

17 Pakkausmenetelmät Taulukko 2. Taulukko 2. Pakkausmateriaalien vaatimuksia Pakkausmenetelmien valinta Laatu on tärkeä mittari myös välinehuoltotoimintaan sopivimpien materiaalien ja menetelmien valinnassa ja hankinnassa. Laadukasta ja kokonaistaloudellista hankintaa, sekä käyttöä tulee edeltää tuotevalmistajan ja toimittajan kanssa yhdessä toteutettu koekäyttö. Koekäytöllä saadaan hankittua omaan toimintaan parhaiten soveltuvat pakkausmateriaalit ja menetelmät. Pakkausmateriaalien ja -menetelmien valinta on erittäin vaativa osa välinehuoltoprosessia. Valinnassa ei saa koskaan unohtaa käyttäjien kokemuksia, voidaan hyödyntää myös välinehuollon laadun valvonnassa ja parantamisessa, sekä pakkausten suunnittelussa. Valintakriteerit on oltava selkeät ja sekä välinehuollon, että käyttäjien tiedossa. Pakkausmateriaalin ja menetelmien ensisijainen valintakriteeri on soveltuvuus sterilointimenetelmään. Väärin valittu pakkausmateriaali voi pahimmillaan estää steriloitumisen. Valinnassa on huomioitava lisäksi säilytysaika, käytettävissä oleva säilytyspaikka, tuotteiden muoto ja laatu, kuljetusmatka, sekä asiakkaan tarpeet ja toiveet. Valinta tehdään yhteistyössä käyttäjien kanssa. Yhteistyössä tehty valinta takaa oikeankokoiset materiaalit niin, että steriloinnille asetetut vaatimukset täyttyvät ja tuotteita voidaan käyttää aseptisesti oikein. Kun valitaan kestokäyttöisiä pakkausmateriaaleja, on tärkeää huomioida nii- Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26: 245

18 Pakkausmenetelmät den vaatima huolto ja tarkistus, sekä siihen tarvittava aika ja vaadittavat työ- ja aikaresurssit. Pakkausmateriaalia ja menetelmää valittaessa on huomioitava myös käytössä olevat säilytystilat. Pakkausmateriaalien säilytys ja varastointi vaativat oman huomionsa hankintaprosessin yhteydessä. Tähän seikkaan kiinnitämme ehkä vielä liian vähän huomiota. Varastoinnissa ja säilytyksessä on tärkeää aseptinen näkökulma. Tuotteet tulee varastoida käyttöikäjärjestyksessä ja käyttäjien tulee osata aseptinen toimintamalli. Pakkausmateriaalien säilytys ja varastointi asettaa tiloille vaatimuksensa. Huonetiloissa tulee olla tasainen lämpötila C ja ilman kosteusprosentin on oltava %. Varastointi- ja säilytys huonetiloissa tulisi olla automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet. Näin vähennettäisiin aseptisten tilojen ja tuotteiden pölyyntymistä ja kontaminaatiota. Ovelliset kaapit ovat avohyllyjä suositeltavampi säilytyspaikka pakkausmenetelmille- ja materiaaleille, sekä desinfioiduille ja steriloiduille tuotteille. Varastointitilojen valaistus tulee olla suunniteltu niin, ettei valo kohdistu suoraan lähietäisyydeltä pakkauksiin haalistaen niitä tai mahdollisesti muuta steriloinnin indikaattorien värikoodia. Loisteputkivalojen on todettu muuttavan indikaattoreiden väriä. Sterilointikäärearkkeja pitää säilyttää suorina tangoilla. Niitä ei saa taitella hyllyille. Pakkausmateriaalit varastoidaan valmistajan laatikoissa muovikääreissä, etteivät tuotteet pölyynny, eivätkä altistu tarpeettomalle käsittelylle. Kirjallisuus Välinehuollon käsikirja EN ISO Packaning for terminally sterilized medical devise Päivi Töytäri Välinehuoltopäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 246 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

19 Perehdyttäminen Opinnäytetyö Sirkka-Liisa Salonen Yleistä Infektioiden torjunta ja niiden hallinta ovat asettaneet välinehuollolle suuren haasteen. Erilaiset sairaalainfektiot ja epidemiat ovat tulleet jäädäkseen. Tämä tuo välinehuollolle suuria haasteita ja vaativuutta välinehuoltajan työpanokseen, jotta välinehuoltaja voi suorittaa tehtävät laadukkaasti ja edesauttaa infektioiden torjunnassa. Toimintojen tulee pohjautua asiakkaan tarpeisiin ja välinehuoltaja täydentää omalla erikoisosaamisellaan potilaiden hoitoprosessia erityisalueena infektioiden torjunta. Asiakaskeskeisyyttä kehitetään panostamalla asiakkaisiin ja asiakassuhteiden johtamiseen, mikä edellyttää asiakastavoitteiden ja strategioiden määrittelyä. Välinehuoltopalvelut tuotetaan asiakkaalle sovittuina työtehtävinä ja kokonaisuuksina. Asiakasyksikössä työskentelevän välinehuoltajan tehtävänä on tuottaa tehokkaasti ja joustavasti laadukasta palvelusopimuksen mukaisia välinehuoltopalveluja. Asiakkaat Välinehuoltopalvelujen sisältö ja laajuus vaihtelevat huomattavasti eri asiakasyksiköiden välillä kuten teho-osastoilla, poliklinikoilla, vuodeosastoilla, synnytyssalissa, endoskopiayksikössä, sairaala-apteekissa, leikkausosastoilla sekä erilaisissa laboratorioissa. Perehdytys Välinehuoltokeskuksissa ja asiakasyksiköissä on käytössä HUS huoltopalvelukeskuksen laatima välinehuoltajan perehdytysohjelma joka sisältää seuraavia osioita: - välinehuollon toimintaperiaatteet ja organisaatio - toimintatavat - työsuhdeasiat - työsuojelu - ergonomia - sisäinen tiedottaminen - koulutus - tutustuminen työalueeseen ja tiloihin - välineistön huolto - tuotanto - toiminta poikkeusoloissa Kehittäminen HUS huoltopalvelukeskuksessa laaditun perehdytysohjelman rinnalle katsottiin tarpeelliseksi laatia myös asiakasyksikkökohtainen perehdytysohjelma. Asiakasyksikkökohtaisia perehdytysohjelmia ei ole aikaisemmin ollut välinehuoltajilla käytössä. Katsoimme tarpeelliseksi kehittää saumatonta yhteistyötä asiakkaan kanssa laatimalla perehdytysohjelma asiakasyksikön käyttöön. Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

20 Perehdyttäminen / Opinnäytetyö Tavoitteena on, että toimitettavien tuotteiden ja palvelujen laatuvaatimukset ja laatu paranee. Samalla kartoitettiin välinehuoltajan tehtäväkuvaa karsimalla turhat ja asiaankuulumattomat työtehtävät pois, sekä selvitettiin ongelmakohtia. Välinehuoltajan päivittäinen työ koostuu pää sääntäisesti välinehuoltajan ammattialaan kuuluvista tehtävistä, johon hän on saanut koulutuksen kautta valmiudet. Tavoite Perehdytys on selkeä osa henkilöstön kehittämistä ja sen tarkoituksena on ottaa esille oleelliset työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen. Perehdyttämisen tavoitteena on antaa myönteinen kuva organisaatiosta, helpottaa vanhoja työntekijöitä vastaanottamaan uusi työntekijä ja auttaa uutta työntekijää omaksumaan tarkoituksenmukaiset työtavat ja tutustumaan työtehtäviinsä. Perusteellisella perehdytyksellä välinehuoltajan tehtäviin asiakasyksikössä on tärkeä merkitys uudelle työntekijälle sekä asiakasyksikölle. Kyse on toiminnan sujuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta. Perehdytysohjelman avulla pystytään näin perehdytettävää ohjaamaan yksilölliseen työnsuoritukseen, jonka jälkeen perehtyjä osaa toimia työtehtävissä itsenäisesti ja laadukkaasti asiakasyksikön tarpeiden mukaisesti ja potilaan parhaaksi. Ongelmat Välinehuollon työnohjaajana olen havainnut joidenkin asiakasyksiköiden kohdalla, että samanlainen välinehuoltotyö tehdään välineille eri lailla. Miksi esim. potilaskoneiden sähköiset johdot ja piuhat puhdistetaan eri pesu- ja desinfektioaineilla. Tai lähetetään liuoskuppeja ja kaarimaljoja sterilointiin vaikka niille riittää pelkkä pesu- ja desinfiointi, koska niiden ei käytössä tarvitse olla steriilejä. Se on nostattanut esille kysymyksiä, joissa ohjeiden päivittäminen ja niiden yhdenmukaistaminen on tarpeen. Olemme sitten yhdessä asiakasyksikön osastonhoitajan /vastuuhoitajan / hygieniahoitajan / välinehuoltajan / oman osastonhoitajani kanssa miettineet ohjeiden yhdenmukaistamista ja olemme niitä myös yhdenmukaistaneetkin. - Perehdytys asiakasyksikköihin oli vaihtelevaa, ei ollut yhtenäistä runkoamitä perehdytetään. - Perehdytyksen toteutumista ei ollut mitenkään dokumentoitu - Tehtäväkuvaukset eivät olleet ajan tasalla työtehtävien kanssa. - Päivitettyjä tehtäväkuvauksia ei ole otettu käyttöön. Suunnitelma Perehdytysohjelma laadittiin yhteistyössä asiakasyksiköissä toimivien välinehuoltajien kanssa kunkin asiakasyksikössä olevan välinehuoltajan tehtäväkuvan mukaan. Perehdytysohjelman hyväksyy asiakasyksikön osastonhoitaja ja alueemme osastonhoitaja. Aikataulu Jokaiseen asiakasyksikköön laadittiin perehdytysohjelmasta oma aikataulutus. Tulokset Asiakasyksikköihin päivitettiin samalla välinehuoltajan tehtäväkuvaukset joiden perusteella laadittiin asiakasyksikkökohtaiset perehdytysohjelmat, HUS huoltopalvelukeskuksen laaditun perehdytyssuunnitelman rinnalle. 248 Suomen Sairaalahygienialehti 2008; 26:

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Välinehuoltajan tehtäväkuva

Välinehuoltajan tehtäväkuva Välinehuoltajan tehtäväkuva Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä 19.10. Palveluohjaaja Ilse-Marie Österman Varsinais-Suomen Välinehuolto T-sairaalan välinehuoltokeskus Välinehuoltajana hoitoketjussa Välinehuoltaja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 114. Kaarina Kurki Leena Peussa Tuula Karhumäki (pj ja siht) Poissa Kristiina Özyilmaz Irma Mikkola 1 Kokouksen avaus

PÖYTÄKIRJA 114. Kaarina Kurki Leena Peussa Tuula Karhumäki (pj ja siht) Poissa Kristiina Özyilmaz Irma Mikkola 1 Kokouksen avaus VÄLINEHUOLTAJAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN KOKOUS 8113 Aika 20.4.2009 klo 9.45 12.15 Paikka HUS-Desiko, neuvotteluhuone, Tukholmankatu 2,Helsinki, Läsnä Anne Nevalainen Kaarina Kurki Leena Peussa Tuula Karhumäki

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 4 STERILOINTI NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Työturvallisuuden noudattaminen noudattaa työyhteisön ohjeita ja sopimuksia sekä sterilointikoneille ja menetelmille annettuja ohjeita tietää

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm:

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: Arviointikriteerit/ohjeet ei yhtään kokemusta tehtävästä 0 noviisi, uusi tehtävässä 1 kohtuullinen

Lisätiedot

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Näyttötutkinnon perusteet LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Määräys 38/011/2015 Määräykset ja ohjeet 2015:34 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:34 ISBN 978-952-13-6122-7 (pdf) ISSN-L 1798-887X

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan

Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNNAT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta Elokuu 2012 Ohje näyttötutkintojen järjestämissopimuksen laadintaan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 26 Pakkaus ja tuotevalvonta Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

10 osp Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 osp Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN 13..Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamis- Hyväksymismerkinnät 1 () Hiusalan perustutkinto Koodi: HIU3901 Päätös: LAO C3/201 Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan työtehtävän

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 () Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot