Rakennusten elinkaarimittareiden pilotointi

Transkriptio

1 Rakennusten elinkaarimittareiden pilotointi Tulosraportti Sisältö 1. Työn tavoitteet, vaiheet ja aikataulu 2. Käyttövaiheen elinkaarimittarit 3. Hankevaiheen elinkaarimittarit 4. Kiinteistöpassit 5. Koordinointi: Green Building Partners Oy

2 1. Työn tavoitteet, vaiheet ja aikataulu Työn tavoitteet 1. Osallistaa REM-käyttäjäverkosto mittareiden kehittämiseen ja jalkautukseen 2. Koota REM-pilottihankkeissa havaitut näkökohdat ja kehitystarpeet 3. Määrittää jatkokehitystarpeet siten, että REM-mittarit ovat käyttökelpoisia käytännön hankkeissa ja että jatkossa kerätyt tunnusluvut ovat vertailukelpoisia hankkeiden välillä 4. Määrittää tarpeet ja tavat REM-koulutuksen järjestämiseksi siten, että tavoite 3 täyttyy

3 Työn päävaiheet ja aikataulu 4/2013 5/2013 6/2013 7/2013 8/2013 9/ / / /2013 1/2014 Käynnistys Kick-Off Seuranta ja ohjaus Loppuraportti Hankeryhmä. Hankeryhmä. Käyttöryhmä Yhteispalaveri 24.9 Käyttöryhmä Työpaja Raportin julkistus tammikuu FiGBC tiedotus Seuranta ja ohjausvaihe Käytännön testaus hankkeessa Kokemukset ja palaute mittareiden soveltuvuudesta sekä laskennan haasteista Ohjaus sekä toiminta-tapojen/tulkintojen yhtenäistäminen Kokousten välillä kommenttien ja kysymysten kerääminen (GBP) Keskustelun kautta työryhmäkokouksissa, erilliset työryhmät: Hankeryhmä Käyttöryhmä Loppuun yhteispalaveri ryhmien kesken

4 Erillinen avoin työpajatilaisuus Pilot-hankkeiden raportointi Kokemukset ja palaute piloteista Näkemykset mittareiden soveltuvuudesta sekä laskennan haasteista hanketasolta Työpajatyöskentelyä: Kehitystarpeet laskentaohjeistukseen Eri pilot-hankkeiden tulosten vertailua ja tulosten hyödynnettävyys Eri osapuolien näkökulmista: Omistaja, käyttäjä, palveluntuottaja Tulosten vertailtavuus ja luotettavuus REM-tietokannan toteutusmahdollisuudet Loppuraportointi Loppuraportti Pilotoinnin kokemusten ja tulosten dokumentointi Suositukset mittareiden kehittämiseksi Suositukset kiinteistö- ja hankepassien kehittämiseksi Suositukset laskentaohjeiden kehittämiseksi Tulosten koonti kalvoesityksessä Päivitetyt passimallit

5 2. Mittareiden käsittely Käyttövaihe Pilotti-hankkeiden tulokset Käyttövaiheen mittarit Energiankulutus Käytön hiilijalanjälki Pohjateho Käyttäjätyytyväisyys Lisämerkinnät kuvissa a = kaukokylmäkohde toteutettuna kiinteistön omilla kylmälaitteilla pk = saman kohteen peruskorjauksen jälkeinen tavoitetaso

6 Energiankulutus, tulokset Mittarin tavoite: Kuten E-luvulla hankepuolella; Energiatehokkuuden korostaminen ja sen kehittämiseen kannustaminen. Perustuu toteutuneisiin paikkakunnalle normeerattuihin kulutuksiin ilman kertoimia. Huomiot energiankulutuksesta Suoraviivainen kulutusten yhteen lasku Helppokäyttöinen, tiedot saatavilla Korostaa lämmönkulutuksen merkitystä verrattuna energiakustannuksiin tai E-lukuun Tuloksissa kaukokylmä heikompi suhteessa paikalliseen kylmäntuotantoon Lämmönkulutus tulee normittaa paikkakunnalle Maantieteellisen sijainnin vaikutus vaikuttaa arvoon Korostaa, että pohjoisessa järkevä kiinnittää enemmän huomiota kulutuksiin Sisältää koko sähkön kulutuksen mukaan lukien käyttäjäsähkö

7 Käytön (energiankulutuksen) hiilijalanjälki, tulokset Mittarin tavoite: tärkein ympäristötehokkuuden mittari, apu hiilijalanjäljen arvioimiseen, kehittämiseen ja vertailuun. Energiankulutukseen nähden huomioidaan lisäksi valitut energiaratkaisut. TP = työpisteiden määrä Huomiot käytön hiilijalanjäljestä Sähkönhankinnan merkitys tuloksiin hallitseva Vihreällä sähkönhankinnalla saavutettavissa merkittävimmät edut Hankitun sähkön ominaispäästö saatavilla luotettavasti EU:n alkuperätakuun kautta Alueellisella lämmöntuotannon päästöillä merkittävä vaikutus, mutta tiedon saatavuus heikko ja laskentatapoja monia erilaisia Kansalliset keskiarvot perustuen tilastokeskuksen 5. vuoden juoksevaan keskiarvoon sähkölle ja kaukolämmölle Kaukokylmän osalta laskenta perustuen energialaitoksen ilmoittamiin lukuihin Vertailtavuuden vuoksi ehdotettu laskenta kansallisilla keskiarvoilla Kuvaa energianhankinnan ympäristöystävällisyyttä Kansallisilla arvoilla tulokset vertailukelpoisempia kiinteistöjen välillä

8 Pohjateho, tulokset Mittarin tavoite: Apu tarpeettoman sähkönkulutuksen tunnistamiseen ja vähentämiseen Keskiteho = vuosikulutus kwh / 8760 h (vuoden tunnit 365 d x 24 h/d) Pohjateho, kommentit Pohjateho Rakennuksen ominaisuus käyttäjämäärän ei pitäisi vaikuttaa, vaikka käyttäjän laitesähköllä merkittävä vaikutus Pohjatehon mittaaminen esim. viikon jaksolta antaa eri tulokset riippuen tehdäänkö se jäähdytysaikaan vai ei. Suosituksena mittaus koko vuoden ajalta tai useista ajankohdista Sähkön tehotieto saatavissa tuntitasolla Ohjeelliset mittausajankohdat korjattu tasatunteihin esim. toimistot pohjateho Mittari saanut paljon positiivista palautetta Kuinka saataisiin mukaan jo suunnitteluvaiheen ohjaukseen?

9 Sisäilmastoon tyytyväiset, tulokset Mittarin tavoite: Käyttäjien hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja toiminnan tuottavuuden varmistaminen rakennuksissa. Kehitysosa-alueiden ja orastavien ongelmien tunnistaminen. Sisäilmastoon tyytyväiset, huomiot Ei tarvetta ohjeistuksen muuttamiselle Selkeät neljä osa-aluetta Akustiikka ja lämpöolosuhteet (kesä/talvi) kriittisimmät arvot Kyselyyn järkevä sisällyttää tarkentavia kysymyksiä ja vapaita kommenttikenttiä Ongelmien kohdistaminen tiettyyn osaan rakennusta Ongelmien syiden tarkempi selvitys Kyselyn tekeminen vaatii työtä ja aikaa Piloteissa osin jo valmiina, mutta eri asteikolla/kysymyksillä Voidaan tehdä osana laajempaa tyytyväisyyskyselyä Eniten ongelmia lämpöolosuhteissa ja akustiikassa

10 3. Mittareiden käsittely Hankevaihe Tuloksia pilot-kohteista Hankevaiheen mittarit Elinkaarikustannus Elinkaaren hiilijalanjälki E-luku Sisäilmaluokka Hankkeista H4 on peruskorjaushanke

11 Elinkaarikustannus, tulokset Mittarin tavoite: elinkaarikustannusten näkökulman korostaminen ja tuominen vahvemmin mukaan päätöksentekoon yksittäisen investointi- tai käyttökuluerän osaoptimoinnin sijaan. Kohteilla eri tarkastelujaksot 50 tai 30 vuotta Elinkaarikustannus, huomiot Investointikustannukset luottamuksellista tietoa, nyt kahdessa hankkeista (H1 & H2) investointi on laskettu kustannuksella 2000 /brm² /autohalli-m² Ylläpitokustannusten oikea laskentajakso herätti keskustelua, nyt laskettu kahdella eri jaksolla suositus 50 v. diskontattuna Tuloksissa merkittävästi vaihtelua myös käyttöjakson kustannuksissa, vertailukelpoisuus heikko Toimii parhaiten hankkeen sisäisessä ohjauksessa investointikustannusten ohjauksen osana Peruskorjausten tulkinta investointikustannuksissa epäselvä

12 Elinkaarikustannusten jakautuminen Rakennuskustannukset n. 2/3 elinkaarikustannuksista (50 v tarkastelujakso) Kohteiden ylläpitokustannusarvioissa suuret vaihtelut ei laskettu samaa kustannusaluetta? Elinkaarikustannusten kustannusalue ja nimikkeet ELINKAARIKUSTANNUKSET Muutos-/selvennystarve ELINKAARIKUSTANNUKSET A Ennen käyttöä A Ennen käyttöä A0 Ennen rakentamista A0 Ennen rakentamista A1-A3 Tuotevaihe A1-A3 Tuotevaihe A4 Kuljetukset työmaalle A4 Kuljetukset työmaalle A5 Työmaatoiminnot A5 Työmaatoiminnot B Käyttövaihe B Käyttövaihe B1 Käyttö (Use) Täydennentään nimi: B1 Käyttö ja hallinto - Taloushallinnon/hallinnollisen isännöinnin kustannukset mukaan? - Turvallisuuspalvelut (kuorivartiointi) käsitellään kohdassa B2 kiinteistönhoito B1 Käyttö ja hallinto B2 Kunnossapito (Maintenance) Korvataan nimi: B2 Kiinteistönhoito - kustannuksiin mukaan turvallisuuspalvelut (kuorivartiointi) ja - huoltotyönä tehtävät vikakorjaukset B2 Kiinteistönhoito B3 Korjaus (Repair ) - Käsitellään B3 ja B4 yhdessä ja korvataan nimi: B3-B4 B4 Osien vaihto (Replacement) Korjaukset ja kunnossapito --> Ei käsitellä erikseen, muutetaan nimi B5 B5 Laajamittaiset korjaukset (Refurbishment) Muutosrakentaminen B6 Energian käyttö (Operational energy Use) Lämpö ja sähkö eriteltynä? B7 Veden käyttö (Operational Water Use) C Purkuvaihe C1-C4 Purkuvaihe B3-B4 Korjaukset ja kunnossapito B5 Muutorakentaminen B6 Energian kulutus, Lämpö B6 Energian kulutus, Sähkö B7 Vesi C Purkuvaihe C1-C4 Purkuvaihe

13 Elinkaaren hiilijalanjälki, tulokset Mittarin tavoite: tärkein ympäristötehokkuuden mittari, apu vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen, arvioimiseen ja vertailuun. E-luku ohjaa käytönaikaista energiatehokkuutta, rakennusvaiheen päästöjen ohjaus mukaan. Elinkaaren hiilijalanjälki, kommentit Rakentamisvaiheen rajauksia täsmennetty ja esitetty Talo2000 nimikkeistöön perustuen Rakennusvaiheen ja elinkaaren vaiheiden ilmoittaminen erikseen, lisätty taustatietoihin Käyttöikä toimistoille ohjeellisesti 50 v energiaprofiilien tulevaisuuden muutosten huomioiminen laskennassa tulisi lisätä, pienentyminen on ollut noin % vuodessa Hiilijalanjäljen laskenta peruskorjaushankkeissa epäselvää, ei vertailukelpoinen uudishankkeiden kanssa Energiankäytön päästöt kahdella eri profiililla Lämmitys Suomen keskimääräisellä kaukolämmöllä ja paikallisen energiantuotannolla Sähkö: Aina Suomen keskimääräinen profiili

14 Hiilijalanjälki, jako elinkaaren vaiheisiin Hiilijalanjäljestä 25 % rakennusvaiheesta (50 vuoden tarkastelujakso) Käytön merkitys suurin, mutta laskennallinen ja epävarma Rakentamisen hiilijalanjälki, Rajaukset Tarkennetut rajaukset perustuen Talo 2000 & LVI+S nimikkeisiin Sisältyy tarkasteluun Tarkastelun ulkopuolella 11 Alueosat Pohjavahvistukset, päällysteet, Aluevarusteet aluerakenteet 12 Talo-osat Perustukset, alapohjat, runko, - julkisivut, ulkotasot, vesikatot 13 Tilaosat Tilan jako-osat, tilapinnat, Tilavarusteet, muut tilaosat tilaelementit 21 LVI perusjärjestelmät Lämmitys, vesi- ja viemäri, VSS erityisjärjestelmät ilmastointi, jäähdytys, palontorjunta 22 LVI erityisjärjestelmät Paineilma, kaasu, höyry, uimaallas, muut erityisjärjestelmät 23 Sähköosat Asennusjärjestelmät, sähköenergian tuotto Jakelu, varavoima, UPS, turva, muut 24 Tieto-osat Tietoverkot, merkinanto, näyttöjärjestelmät, automaatio, paloturvallisuus 25 Laiteosat Siirtolaitteet

15 E-luku, tulokset Mittarin tavoite: Energiatehokkuuden korostaminen ja sen kehittämiseen kannustaminen. Energiankulutus merkittävin rakennusten hiilijalanjäljen osa-alue. E-luku on vertailukelpoinen energiatehokkuuden mittari ja se laaditaan joka hankkeessa. E-luvulle ei loogista muuta ominaisarvoa kuin netto-ala E-luku, kommentit Useat käyttötarkoitukset samassa rakennuksessa Säädösten mukaan E-luku pitää laskea jokaiselle käyttötarkoitukselle erikseen, mikäli niiden osuus ylittää 10 % kokonaispinta-alasta. Määräyksistä huolimatta rakennus nimetään pääkäyttötarkoituksen mukaan niissä tapauksissa, joissa toiminnot sijaitsevat samassa rakennusmassassa Selkeille erillisille massoille omat hankepassit Muilta osin noudatetaan ympäristöministeriön ohjeistusta ja tulkintoja

16 Sisäilmastoluokka, tulokset Mittarin tavoite: Käyttäjien hyvinvoinnin, tyytyväisyyden ja toiminnan tuottavuuden varmistaminen rakennuksissa. Ohjausvaikutukseltaan vähäinen?

17 4. Kiinteistö- ja hankepassit Sisältö ja esitystapa Tunnusluvut Kiinteistöpassi Siirrytty absoluuttisista arvoista suhteellisiin tunnuslukuihin Excel-pohjainen tulos & lähtötietolomake Tunnusluvut ensisijaisesti neliöpohjaisia hankevaihe netto-m² E-lukua vastaavasti käyttövaihe lämmitetty brm² ilman autohalleja Lisäksi kiinteistötyyppikohtaiset toiminnalliset tunnusluvut Energiatodistusmallin mukaiset käyttötarkoitusluokat Vertailutasot tunnusluvuille Osin laskennallisia määräystasoja Osin laadittavien passien tuloksia tilastoimalla

18 Kiinteistötyyppikohtaiset tunnusluvut Kiinteistötyyppikohtaiset toiminnalliset tunnusluvut Ensisijaisesti kiinteistön tehokkuuteen, ei käytön tehokkuuteen Vertaa: työpistemäärä käyttäjämäärä Toiminnalliset tunnusluvut Käyttötarkoitusluokka Suositeltava Perusteet Asuinrakennukset Asukasmäärä Nimellinen asukasmäärä, Lasketaan: Makuuhuoneiden määrä + 1 Toimistorakennukset Työpistemäärä Työpisteiden suunniteltu tai todellinen määrä Terveydenhoidon rakennukset Hoitopaikkamäärä Vastaanottohuoneiden ja toimenpidehuoneiden lukumäärä Liikerakennukset Vuokrattava ala Vuokraneliöt Teatterit ja elokuvateatterit Paikkamäärä Istumapaikkojen kokonaismäärä Museot, kongressitilat ja näyttelyhallit Palveluala Ensisijaista toimintaa palvelevien asiakastilojen pintaala pois lukien aulatilat Majoitusliikerakennukset Vuodepaikkamäärä Vuodepaikkojen lukumäärä Yleissivistävät opetusrakennukset ja Laskettuna tavanomaisten ryhmäkokojen mukaan, Käyttäjämäärä päiväkodit mitoitettu oppilas- tai hoitopaikkamäärä Muut opetusrakennukset ja Laskettuna tavanomaisten ryhmäkokojen mukaan, Käyttäjämäärä tutkimuslaitokset mitoitettu oppilasmäärä Liikuntahallit Liikunta-ala Laskettuna kenttien ja varsinaisten liikuntatilojen yhteenlaskettuna pinta-alana Sairaalat Vuodepaikkamäärä Laskettuna potilas- ja vastaanottopaikkojen määrästä

19 Kiinteistöpassin päivitetty malli Esitettynä suhteelliset tunnusluvut ja vertailuarvo Lisähuomiot tunnuslukuihin Sisäisessä käytössä toiminnallisia tunnuslukuja voi ja tuleekin olla erilaisia eri päätöksentekotasoille esim. omat ylimmälle johdolle, kiinteistöjohdolle, työntekijöille, sillä kunkin tiedon tarve on hieman erilainen. Hankevaiheen mittarien rajaus poikkeaa käyttövaiheen mittareista Käyttäjäsähkö tarkastelun ulkopuolella arvioidaan kiinteistöä Käyttäjäkustannukset tarkastelun ulkopuolella Vuokralaissähkö & siivous Hanke- ja käyttövaiheessa eri neliöjakajat Hankevaiheessa nettoala Käyttövaiheessa lämmitetty bruttoala ilman autohalleja saatavissa helpommin olemassa olevissa kiinteistöissä

20 Kiinteistöpassin hyödyntäminen, hankevaihe Hankevaiheen mittarit hankkeen ohjaukseen Luotettavuus heikko projektien keskinäiseen vertailuun Pääosa arvoista laskennallisia, käyttöjakson merkitys tulokseen suurin Sisältävät luottamuksellisia tietoja, mm. kustannuksista Hankkeen vaihtoehtojen vertailuun hyvät mittarit Hankeohjauksessakin paras soveltuvuus yksittäisten ratkaisuiden ominaisuuksien selvittämisessä Elinkaarikustannus oleellinen hankkeen suunnittelua palveleva tieto Ylläpitokulujen ja ylläpidettävyyden huomiointi Kiinteistöpassin hyödyntäminen, käyttövaihe Koko kiinteistönkannan tai yksittäisen kiinteistön kehittämiseen Nykytila Tavoitteet Kehitystoimenpiteet Seuranta ja ohjaus Asiakas-/käyttäjäyhteistyöhön ja -viestintään Tavoitteet ylläpidon toiminnalle (ylläpitosopimukset)

21 5. Green Building Partners Koordinointi: Green Building Partners Oy Ensimmäinen suomalainen rakentamisen ja olemassa olevan kiinteistökannan ympäristö-, energia- ja elinkaaripalveluihin erikoistunut yritys Perustettu 2011, mukana alan kokeneimmat asiantuntijat Henkilövahvuus 16 henkeä Kiinteistöjen ympäristö- ja elinkaarikonsultointi Elinkaarisuunnnittelu ja elinkaariohjaus Kiinteistöjen ympäristöluokitukset: LEED, BREEAM, Promise Energialaskenta ja energia-analyysiti: DA-Ice ja Riuska Systemaattinen energiatehokkuuden hallinta Ympäristövaikutusten laskennat Kiinteistöjen ylläpidon, johtamisen ja strateginen kehittäminen Hankintatoimen strateginen kehittäminen, palveluiden hankinta, ulkoistukset Ylläpidon suunnittelu ja organisointi, kustannusanalyysit Kiinteistöveroselvitykset Kiinteistöjen johtaminen: kiinteistö- ja toimitilastrategiat, johtamisjärjestelmät

22 Koordinointi: GBP:n hankkeeseen vastuuhenkilöt Keijo Leppävuori, DI Projektipäällikkö Ylläpidon ja kiinteistönhallinnan asiantuntija, Useiden kiinteistöalan yrityksien toimintojen kehittäminen, palveluiden hankinnat ja johtamisjärjestelmät Timo Rintala, DI Johtava asiantuntija Laaja-alainen osaaminen energia- ja ympäristöjärjestelmistä sekä ympäristöohjelmista, kymmenien hankkeiden elinkaariohjaus, useiden ympäristöohjelmien laatiminen kiinteistöalan toimijoille