REM pilotointi. Työpaja

Transkriptio

1 REM pilotointi Työpaja

2 REM pilotin aikataulu 4/2013 5/2013 6/2013 7/2013 8/2013 9/ / / /2013 1/2014 Käynnistys Kick-Off Seuranta ja ohjaus Loppuraportti Hankeryhmä. Hankeryhmä. Käyttöryhmä Käyttöryhmä Työpaja klo 9 Pilottikohteiden arviointi marraskuu Loppuraportti joulukuu Raportin julkistus tammikuu Yhteispalaveri klo 9 FiGBC tiedotus

3 Agenda, Käyttöryhmä klo Avaus & alustus Terveiset CO2-laskentaan GBC Fi & Energiateollisuus ry tapaamisesta Mittarikohtaisesti esille tulleet havainnot / kysymykset + edellisessä kokouksessa sovittujen erityiskysymysten käsittely Energiankulutus Käytön hiilijalanjälki Pohjateho Käyttäjätyytyväisyys 3. Kiinteistöpassi ja vertailtavuus Vertailuarvot pilottien alustavien tulosten perusteella Mittareille laskettavat tunnusluvut: kaikille yhteiset / vapaavalintaiset Kiinteistöpassissa esitettävät perustiedot Muut asiat 4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Tehtävät seuraavaan yhteispalaveriin mennessä Seuraavat tapaamiset

4 Terveiset CO2-laskentaan, Energiateollisuus ry - tapaaminen Energiateollisuus ry: 50 henkilöä Voimaloiden edunvalvontajärjestö, perustettu 2005, taustalla vanhat järjestöt Mirja Tiitinen/kaukolämpöasiantuntija, Piia Ösch/sähköntuotanto- & alkuperätakuuasiat, Riina Heinämäki, Sähkökaupan asiantuntija Sähkön päästöjen määrittämisen ja ilmoittamisen periaatteita Sähkön myyjällä velvollisuus ilmoittaa oman kokonaishankinnan päästöt. Lisätietona asiakkaan oman tuotteen jakauma vuosittain. Ilmoitus hankintalähteiden mukaan: pohjoismainen tuotanto-mix, josta vähennetään alkuperätakuulla varmennetut uusiutuvat (tuotanto myydään pörssiin ja ostetaan takaisin) Voidaan käsitellä myös kansallisen jäännösjakauman kautta (jossa käytännössä fossiilinen ja ydinsähkötuotanto) Uusiutuvaa energiaa ei voi ilmoittaa, jos ei varmennettu alkuperätakuulla läpinäkyvää ja selkeää ( alkaen) Lisäksi eriytyneet alkuperätakuut, joissa voi olla täppä tiettyjen kriteerien mukaiseen tuotantoon, esim. EkoEnergia, TUV Sud, (omat tuotemerkit, joissa omat kriteerit) REX-sertifikaatti vapaaehtoinen todentamismenetelmä direktiivin GO (Guarantee of Origin) alkuperätakuu korvaa ne, lisäksi tuotemerkit Varmentamisvelvoite (GO:sta) astuu voimaan Alkuperäistakuuta valvoo energiamarkkinavirasto, pitää yllä Fingrid (isoa arvopaperikauppaa), tuottaja rekisteröityy fingridin järjestelmään, myynti pörssiin kansallisen jäännösjakauman profiilin perusteella. Tietolähde REM-laskentaan: oma sähkösopimus, lasku, myynninedistämisaineisto, yhtiöiden omat www-sivut. Tulisi olla saatavilla viimeistään alkuvuodesta Energiamarkkinaviraston ylläpitämillä sahkonhinta.fi sivustolla kerrotaan sähkön alkuperästä jakauma uusiutuvat, fossiiliset, ydinvoima graafina, mutta ei esim. CO2-päästöjä. Muuta aiheeseen keskeisesti liittyvää: Mikä on uusiutuvaa Eu direktiivi? Vesivoima, tuuli, biomassa ja aurinko (greene, Eco-energia) Päästöjen laskenta yhteistuotannosta sähkölle energiamenetelmällä (sähkölle edullisempaa kuin hyödynjako-menetelmä)

5 Terveiset CO2-laskentaan, Energiateollisuus ry - tapaaminen Kaukolämmön päästöjen määrittämisen ja ilmoittamisen periaatteita Kaukolämmön osalta keskitettyä tietoa CO2-päästöistä ei saatavilla. Suomessa ei yhtenäistä tapaa määritellä kaukolämmön päästöjä, eikä asiaa säädellä lainsäädännössämme. Kaukolämpöyrityksillä ei velvoitetta ilmoittaa tietoa. Osa kuitenkin ilmoittaa. Tietolähde REM-laskentaan:? Laskennassa paikallinen (käyttövaihe) + kansallinen (hankevaihe) Tilastokeskus laskee suomen keskiarvoa hyödynjakomenetelmällä (vuositasolla, ei muutu paljon vuodesta toiseen) Paikalliset päästöt paikalliselta energialaitokselta (myös laskentamenetelmä ilmoitettava) Kaukolämpötilasto, kattavuus n. 97 %, Energiateollisuus ry:n nettisivulla myös excelinä. Myös jäähdytyksestä vastaava tilasto. Muuta aiheeseen keskeisesti liittyvää: Päästöjen laskenta yhteistuotannosta kaukolämmölle yleensä hyödynjako-menetelmällä ristiriidassa sähkön päästölaskennan kanssa kanssa (energiamentelmä), mihin häviää osa? Paikallista tuotantoa, käytetään energiaa, joka lähellä / helposti saatavissa Lähes kaikki yhtiöt mukana päästökaupassa Energiaverotus ohjaa vähäpäästöisiin polttoaineisiin EU-direktiivissä tehokas kaukolämpö, kriteerinä: uusituvalla 50 %, 75 % chp tai 50 % edellisten mix

6 2. Mittarikohtaiset havainnoit & tulosten vertailtavuus Mittarit

7 Energiankulutus, tulokset

8 Energiankulutus, kommentit Kun talossa on mittarointi ja seuranta olemassa energiamittarien raportointi käy suhteellisen helposti Jos samaa rakennusta vuokraa usea yritys, lasketaanko mittarit ainoastaan omasta vuokra-alueesta? Jos niin, kiinteistöpassissa pitäisi olla kohta jossa vuokralaisen nimi/mikä alue, eikö? Mitäs jos vuoden takaiset kulutustiedot ei ole saatavilla? Jos rakennus on otettu käyttöön keväällä 2012, mitkä kulutustiedot käytetään? Osakokonaisuuksien energiankulutuksen laskenta

9 Hiilijalanjälki, tulokset

10 Käytön Hiilijalanjälki, kommentit Hiilijalanjälkilaskentaan käytettävissä kertoimissa saatavuusongelmia. Esim. kaukokylmälle ei ole kerrointa helposti saatavilla ja laskennassa oikaistiin käyttämällä kaukolämmön kerrointa, joka on taas puolestaan otettu Helsingin Energian sivuilta. Sisältääkö kaukolämmön kerroin vain tuotannon päästöt on hiukan epäselvää. Tästähän on keskusteltu myös Verstaassa, mutta laitan vielä tähänkin. Hiilijalanjäljen ilmoittaminen kiloina oudoksuttaa. Olisiko tonni kuitenkin sopivampi yksikkö? Pakolliset kohdat aika yksinkertaiset kun energiakulutusdata kuitenkin tarvitaan.

11 Pohjateho, tulokset

12 Pohjateho, kommentit Pohjatehon mittaaminen esim. viikon jaksolta antaa eri tulokset riippuen tehdäänkö se jäähdytysaikaan vai ei. Siksi koko vuosi syytä olla mukana.

13 Sisäilmastoon tyytyväiset, tulokset

14 Sisäilmastoon tyytyväiset, kommentit Mittaritieto on "nice to know" lisätieto, mutta ei välttämättä ohjaa kehittämään sisäilmaviihtyvyyttä. Esimerkiksi Pöyrytalon tapauksessa lämpöolosuhteet olivat keskiarvoltaan 0,35 eli positiivinen ja tyytyväisiä oli yli puolet vastaajista. Kuitenkin 25 % tyytymättömien takia olisi syytä ryhtyä lisäselvitykseen, mutta mittarissa ei ohjeisteta kuinka edetään. Tyytyväisten osuus on hieman harhaanjohtava, koska se lasketaan sisältävän myös neutraalien osuuden. Olisiko parempi raportoida suoraan tyytymättömien osuus? Ohjeistuksessa on mainittu tyytyväisyys % tavoiteen olevan 75 %. Tämä olisi hyvä olla passituloksessa esillä ns tavoitelukuna selvityksellä saadun tuloksen rinnalla. suositeltu kyselyn teko väli 3 vuoden välein tuntuu aika pitkältä kyselypohja 5 kysymyksellä on helppo laatia sekä tarvittaessa muuttaa/täydentää. On myös nopea vastata.

15 Käyttövaihe - tunnusluvut ja vertailuarvot - Absoluuttiset arvot MWh, CO2e ton, kw, tyytyväisyys-% Tunnusluvut Neliöpohjaiset, brm², netto-m² Käyttäjämäärä, työntekijämäärä Käyttöaika, läsnäoloaika, myynti Pohjateho: %-osuus kokonaiskulutuksesta Vertailuarvot: Tarvitaan lisää laskentatuloksia pohjan luomiseksi Lisätiedot: Pinta-alat: brm2, netto-m2, pysäköintiratkaisu ja sen osuus brm2:sta Työntekijöiden (työpisteiden) lukumäärä

16 3. Kiinteistöpassi ja vertailtavuus Mittarit

17 Kommentit Sellaisenaan absoluuttisilla luvuilla ei tee yhtään mitään ainakaan ensimmäisellä kerralla. Toki jos laskenta on säännöllistä ja vuosittaista, voi seurata kehitystä Mikä on siis lukujen julkaisemisen tarkoitus, tavoite, ajatus, käyttö? Luvut tuntuvat lähinnä soveltuvan sidosryhmäviestintään ja kertomaan, että "Hei katsokaa - me ollaan kiinnostuneita ympäristöasioista!" Mutta kiinteistö- tai toimitilajohtamisen kannalta en vielä ole kokenut sitä Ahaa-elämystä Tunnusluvut voisivat olla suhteellisia esim. /m2, /työntekijä, /työpiste, /FTE. Neliöihin suhteutettu tuntuu standardiversiolta, mutta työntekijäkohtaiset luvut ehkä kertoisivat oikeasti yrityksen energiatehokkuudesta tai ympäristöystävällisyydestä. Ja silloin voisi ehkä myös laskea sellaisia lukuja, joissa on käyttäjäsähkö ja yrityksen toiminta mukana Tunnuslukuja pitäisi myös olla erilaisia eri päätöksentekotasoille esim. omat ylimmälle johdolle, kiinteistöjohdolle, työntekijöille, sillä kunkin tiedon tarve on hieman erilainen.

18 Ohjeistus, kommentit Ohjeistus on pitkähkö ja välillä joutuu selailemaan edes takaisin. Pystyykö tiivistämään ja selkeyttämään?

19 REM pilotointi 4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

20 4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Jatkotoimenpiteet GBC Fi GBP Pilot osapuolet Seuraava tapaaminen Työryhmien yhteispalaveri ti Kutomo Business Park/Pitäjänmäki Ryhmien kokemusten jakaminen Odotukset seuraavaan tapaamiseen mennessä? Mittarit laskettu ja pilottien vertailuarvot kasassa Sovittujen rajausten ja lisäohjeiden toimivuus testattu Arviot vertailtavuudesta ja käytettävyydestä