SISÄLLYS 1. VAMMAISPALVELUT VAMMAISPALVELUJEN HAKEMINEN ERITYINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS

Transkriptio

1

2

3 VAMMAISPALVELUOPAS SISÄLLYS 1. VAMMAISPALVELUT VAMMAISPALVELUJEN HAKEMINEN ERITYINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS subjektiivinen oikeus Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Henkilökohtainen apu Kuljetuspalvelut Palveluasuminen YLEINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Ylimääräiset vaate- ja erityisravintokustannukset Omaishoidon tuki Kuntoutusohjaus Sopeutumisvalmennus KEHITYSVAMMAPALVELUT JA NIIDEN HAKEMINEN Asumispalvelut Laitoshoito Perhehoito Työ- ja päivätoiminta Kotihoidonohjaus Kehitysvammapoliklinikka VAMMAISNEUVOSTO MUIDEN TARJOAMAT PALVELUT VAMMAISILLE Asunnon korjausavustukset ARA:lta Korjausavustuksen myöntäminen Apua hakemuksen tekemiseen Autoveronpalautus Fysioterapia Jalkojen hoito Terveyskeskuksen hoitotarvikejakelu Kelan etuudet ja palvelut Kelan hoitotuet sairaille ja vammaisille Matkat terveydenhuoltoon eli Kela-matkat Tulkkipalvelut... 18

4 VAMMAISPALVELUOPAS Toimeentulotuki Postin jakelu Pysäköintilupa Virtain seurakunnan palvelut SPR:n ystäväpalvelu NEUVONTA JA TUKI SEKÄ AUTTAVAT PUHELIMET Auttavat puhelimet KYNNYS RY: Tukea ja neuvontaa vammaisille henkilöille Potilasasiamies Sosiaaliasiamies Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Yleinen edunvalvoja Kotikirjastopalvelu VIRTAIN JA RUOVEDEN ALUEELLA TOIMIVIA VAMMAIS- JA POTILASJÄRJESTÖJÄ VIRTAIN KUULO RY VIRTAIN MIELENTERVEYSYHDISTYS RY VIRTAIN NÄKÖVAMMAISET RY VIRTAIN REUMAYHDISTYS RY VIRTAIN-RUOVEDEN DIABETESYHDISTYS RY VIRTAIN-RUOVEDEN HENGITYSYHDISTYS RY VIRTAIN SEUDUN SYDÄNYHDISTYS RY VIRTAIN SYÖPÄRYHMÄ VIRRAT-RUOVESI YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VAMMAIS- JA KEHITYSVAMMAPALVELUJEN YHTEYSTIEDOT VAMMAISPALVELUOPPAAN TILAUS... 27

5 1 VAMMAISPALVELUOPAS Vammaispalveluopas on tarkoitettu edistämään ja helpottamaan Virrat- Ruovesi yhteistoiminta-alueella vammaispalveluja tarvitsevien ja heidän läheistensä tiedonsaantia erilaisista Virtain kaupungin tarjoamista vammaispalveluista. Virtain kaupunki sekä Virtain kaupungin kokonaan omistama Keiturin Sote Oy tuottavat myös Ruoveden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Vammaispalvelut tuotetaan Virtain kaupungin omana toimintana ja kehitysvammapalvelut hoitaa Keiturin Sote Oy. Vammaispalveluiden tavoitteena on edistää vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä, tukea heidän itsemääräämisoikeuttaan ja omatoimista suoriutumista elämässään. Vammaispalvelun avulla pyritään nostamaan vammaisen elämisen laatua apuvälinein ja kuntoutuksen avulla sekä poistamaan ympäristön tuomia esteitä vammaisen jokapäiväisessä elämässä. Vammaisille ja kehitysvammaisille tarjottavista palveluista määrätään vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) sekä kehitysvammalaissa (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977). Vammaispalveluoppaan on pannut alulle Virtain kaupungin vammaisneuvosto ja laatimisessa auttanut sosiaalitoimi. 1. VAMMAISPALVELUT Vammaiseksi määritellään henkilö, joka fyysisten tai psyykkisten rajoitteiden takia ei pysty toimimaan täysipainoisesti fyysisessä tai sosiaalisessa ympäristössä. YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa vammaisuus määritellään pitkäaikaiseksi ruumiilliseksi, henkiseksi, älylliseksi tai aisteihin liittyväksi vammaksi, "jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa". Vammaisuuden määritelmä ei ole tarkkarajainen. Vammaisuus ei välttämättä tarkoita edes elinikäistä. Hyvin usea henkilö voi joutua kokemaan vammaisuutta esim. pitkän sairauden aikana. Määritelmä lähtee fyysisistä ominaisuuksista, mutta sosiaaliseksi määrittely muuttuu, kun ympäristö leimaa vammaiseksi henkilön, joka ei selviydy ympäristön asettamista vähimmäis-

6 2 vaatimuksista. Vammaisuus voitaisiin määritellä yksilön edellytysten ja ympäristön vaatimusten väliseksi suhteeksi. Tällöin vammaisuuden määrittelyssä ovat merkittäviä ympäristön tuomat elementit kuten esteettömyys, ja ympäristön asenteillaan aiheuttamat lisäongelmat kuten syrjäytyminen. Henkilöt, joilla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti (vähintään vuosi) erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista, ovat oikeutettuja vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet ovat toissijaisia, eli niitä järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla (esim. sosiaalihuoltolaki, kansanterveyslaki). 2. VAMMAISPALVELUJEN HAKEMINEN Vammaisille tarkoitettuja, vammaispalvelulain mukaisia kunnan myöntämiä palveluja järjestää Virtain kaupunki ja niitä haetaan Virtain kaupungin sosiaalitoimistosta. Palveluntarve ja vaikeavammaisuus vaikeavammaisille tarkoitettujen palvelujen osalta määritellään aina palvelukohtaisesti. Kokonaisarvion palvelujen tarpeesta tekee vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä lääkärinlausunnon, asiakkaan elämäntilanteen, sosiaalisten suhteiden ja mm. fyysisen ympäristön perusteella. Palveluntarpeen arvioimiseksi laaditaan palvelusuunnitelma, jossa huomioidaan yksilöllinen palveluntarve. Vammaispalveluja haetaan kirjallisesti hakemuksella, joita saa oman kunnan sosiaalitoimistosta tai osoitteesta Vammaispalveluja haettaessa on mukaan liitettävä aina lääkärinlausunto. Lisätietoja antaa vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä, puh (ma - pe klo ) Palvelusuunnitelma Vammaispalvelulain 3 a ( /981) mukaan palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 :ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henki-

7 3 lön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vastuu vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä on kunnalla ja sen on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Asiakkaiden tarpeet nousevat esille mm. palvelutarpeen arviointeja tehtäessä. THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta löytyy runsaasti informaatiota vammaispalveluista. Linkki sivustolle: Kerromme tässä oppaassa pääpiirteitä vammaispalveluista ja tärkeimmistä niistä. 3. ERITYINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS subjektiivinen oikeus Kunnan on varattava subjektiivisiin oikeuksiin täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei voi päätöksenteossaan vedota siihen, ettei subjektiivisiin oikeuksiin ole varattu riittävästi määrärahoja. Mikäli määrärahat loppuvat kesken talousarviovuoden, on talousarviota muutettava. Tällaisia erityisiä järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia ovat vammaispalvelulaissa kuljetuspalvelut, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Sosiaalilautakunnan tulee myöntää subjektiivisella oikeudella turvatut palvelut ja tukitoimet hakemuksesta tuen saamisen edellytykset täyttäville vaikeavammaisille henkilöille talousarvioon varatuista määrärahoista riippumatta. Myös kehitysvammalain mukainen erityishuolto-ohjelma katsotaan henkilön subjektiiviseksi oikeudeksi. (Vammaispalvelun käsikirja)

8 Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Asunnon muutostöillä ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamisella pyritään tukemaan vaikeavammaisen henkilön itsenäistä asumista ja suoriutumista omassa kodissaan. Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle vakituisen asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos vammainen henkilö vammansa tai sairautensa johdosta niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kustannukset korvataan vaikeavammaisille henkilöille, joiden tarvitsema riittävä huolenpito voidaan turvata avohuollon toimenpitein. Laitoshoidon tarpeessa olevan henkilön asuntoon ei tehdä muutostöitä. Asunnon muutostöitä ovat esim. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen ja kylpyhuoneremontit, WC:n ja vesijohdon asentaminen, valaistuksen muutostyöt ja asuntojen sisäpintojen muutostyöt (värikontrastit näkövammaiselle, akustiikka kuulovammaiselle merkittävät), kiinteiden kalusteiden ja rakennusja sisustusmateriaalien muuttaminen. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita ovat esim. nostolaitteet ja kuulo- ja hälytinkeskukset Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua järjestetään henkilölle, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista. Henkilökohtaista apua järjestetään kotona ja kodin ulkopuolella yleisesti elämässä tapahtuvien toimintojen lisäksi työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Kunta voi järjestää henkilökohtaisen avun korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut, myöntämällä vaikeavammaiselle palvelusetelin avun hankkimiseksi tai hankkimalla vaikeavammaiselle tarkoitetut avustajapalvelut. Korvattaessa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avun järjestämisestä syntyviä kustannuksia ei henkilökohtaisena avustajana voi vammaispalvelulain mukaan toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei se erityisen painavasta syystä ole vaikeavammaisen henkilön edun mukaista. Kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä saa tietoa siitä, miten henkilökohtainen apu kunnassa järjestetään.

9 Kuljetuspalvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua voi saada henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuneuvoja ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus saada kotikuntaansa (Virrat/Ruovesi) sekä sen naapurikuntiin (ennen kuntaliitoksia) kohdistuvien välttämättömien työ- ja opiskelumatkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa kuukaudessa. Virtain lähikunnat ovat Alavus (ennen kuntaliitosta Töysän kanssa), Ähtäri, Ruovesi, Keuruu, Kihniö, entinen Vilppulan kunta, entinen Kurun kunta ja entinen Peräseinäjoen kunta. Ruoveden lähikuntia ovat Juupajoki, Mänttä- Vilppula, Orivesi, Tampere, Ylöjärvi ja entinen Kurun kunta ja Virrat. Kuljetuspalvelua käytettäessä on aina esitettävä kuljetuspalvelupäätös, jonka mukaisesti taksimatkoja voi käyttää. Vaikeavammaisen henkilön on maksettava itse matkan omavastuu, joka määräytyy voimassaolevan linjaautoliikenteen taksan mukaan sekä mahdollinen odotusaika. Taksana käytetään aikuisen yhdensuuntaista maksua. Lopun taksi laskuttaa sosiaalitoimelta. Asiointi- ja virkistysmatkoilla voi käyttää paikallista taksiyrittäjää. Taksiyrittäjien puhelinnumeroita voi tiedustella puhelintiedustelusta Palveluasuminen Palveluasumisen tarkoituksena on tukea jatkuvasti toisen henkilön apua tarvitsevaa vaikeavammaista henkilöä tulemaan toimeen ilman laitoshuoltoa. Tämä toteutetaan parantamalla hänen toimintakykyään sekä mahdollistamalla asumisessa toteutetuin erityisjärjestelyin suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissa, ryhmäkodissa tai muussa asumisen palveluyksikössä, kuten palvelutalossa. Vaikeavammaisten palveluasumiseen liittyvät hoivapalvelut, eli asumiseen liittyvät, välttämättömät palvelut asiakkaan suoriutumisen varmistamiseksi (esim. avustaminen liikkumisessa tai henkilökohtaisessa hygieniassa) ovat maksuttomia, mutta muut jokapäiväiseen elämään liittyvät kustannukset (esim. vuokra ja ateriat) asiakas maksaa itse. Palveluasumista järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua arkielämässä jatkuvasti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

10 6 4. YLEINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja tai tukitoimia. Mainittuja palveluja järjestetään kunnan varaamien määrärahojen edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa. Kunnalla on tällöin palveluiden järjestämiseen yleinen järjestämisvelvollisuus. Kunnan on varattava yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia varten sen verran määrärahoja kuin kunnassa vallitseva tarve edellyttää. Kunnan on aktiivisesti selvitettävä kunnassa vallitsevaa tarvetta eri menetelmin, esim. palvelusuunnitelmia seuraamalla. Määrärahasidonnaisten tukitoimien osalta kunta voi myös päättää määrärahojen kohdentamisesta tietyt edellytykset täyttäville vammaisille henkilöille, mikäli määrärahat eivät riitä korvauksen myöntämiseen kaikille hakijoille. Korkeimman hallinto-oikeuden vammaispalveluja koskeneessa ratkaisukäytännössä on otettu se lähtökohta, että tarkoitukseen varattujen määrärahojen loputtua kunnalla ei ole velvollisuutta myöntää hakijalle määrärahasidonnaista vammaispalvelua, vaikka hakija täyttäisi vammaispalvelulaissa säädetyt edellytykset. Kunnan on kuitenkin näytettävä toteen, että tarkoitukseen osoitetut määrärahat ovat loppuneet ja että niitä oli varattu kunnan tiedossa olevan tarpeen mukaisesti Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on ensisijaisesti tarkoitettu taajaman ulkopuolella yksinään asuvien, toimintakyvyltään alentuneiden, pienituloisten ja vähävaraisten ikäihmisten asiointi- ja virkistysmatkoihin. Kuljetuspalvelun myöntämisen edellytyksenä on, että henkilöllä on pitkäaikaisia, toimintakyvyn alenemisen aiheuttamia liikkumisvaikeuksia, mutta hän ei ole liikkumisen suhteen vaikeavammainen. Esimerkkinä tässä voisi mainita monisairaan 85-vuotiaan vanhuksen. Kuljetuspalvelu on tulosidonnainen ja sen myöntämisestä päättää alueittain Virtain kaupungin sosiaalitoimisto tai Ruoveden kunnan sosiaalitoimisto Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä liikkumisvälineet Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sai-

11 7 rautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Liikkumisvälineisiin lasketaan myös käytetyn tai uuden auton ostaminen, johon korvausta voi saada enintään puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Tällä pyritään tukemaan vaikeavammaisen henkilön opiskelua, työssäkäyntiä tai vaikeavammaisen lapsen jokapäiväisiä kuljetusmahdollisuuksia. Invalidi voi saada autoveroa takaisin autosta, joka tulee hänen omaan käyttöönsä ja rekisteröidään ensimmäistä kertaa Suomessa. Kts. kohta 7.2. muiden tarjoamat palvelut vammaisille Ylimääräiset vaate- ja erityisravintokustannukset Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset vaatetuskustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Lisäksi vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat erityisravinnosta tai erityisravintovalmisteista, joita henkilö joutuu käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. Mahdollisuutta saada korvausta vaate- ja erityisravintokustannuksista kannattaa selvittää vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa. Osa erityisravintokustannuksista voi tulla korvatuksi sairasvakuutuslain nojalla Omaishoidon tuki Omaishoidontuki on vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi maksettavaa hoitopalkkiota ja/tai palveluja, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tukea säädellään lailla omaishoidon tuesta 937/2005. Vaikeavammaisen omaishoitajana toimii yleensä oma puoliso tai vanhempi. Omaishoitaja pääsääntöisesti asuu hoidettavansa kanssa samassa osoitteessa. Henkilökohtainen avustaja puolestaan on työsuhteessa avustettavaansa vaikeavammaiseen. Henkilökohtaisena avustajana ei yleensä voi toimia omainen. Mahdollisuus omaishoidon tukeen on syytä selvittää, jos kotona hoidetaan vanhusta tai vammaista, joka tarvitsee päivittäistä hoitoa ja runsaasti huolenpitoa. Omaishoidontuki maksetaan talousarviossa annetun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville.

12 8 Alle 65-vuotiaiden hoidettavien osalta omaishoidon tukiasiat käsitellään Virroilla kaupungin sosiaalityöntekijältä puh ja Ruovedellä kunnan sosiaalityöntekijältä puh Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tukiasiat hoitaa Virroilla kotihoidon sosiaaliohjaaja puh ja kotihoidon sosiaaliohjaajalta puh Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen. Kuntoutusohjausta annetaan yleensä sairaalasta (Tays) käsin. Siellä on omat kuntoutusohjaajansa, jotka tulevat mukaan asiakkaan ja hänen perheensä elämään siinä vaiheessa, kun vammaisuus tai vammautuminen on todettu Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennuksen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalista toimintakykyä. Valmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Toimintaterapeutti on yksi niistä työntekijöistä, joka voi ohjata selviytymään arkisista askareista erilaisin apuvälinein. Fysioterapeutti puolestaan auttaa suunnittelemaan ergonomisia siirtymisiä esimerkiksi pyörätuolista sänkyyn. Sopeutumisvalmennuksesta voi kysyä omalta sosiaalityöntekijältä tai terveyskeskuksesta. Kelalla on paljon erilaisia sopeutumisvalmennuskursseja, joista voi kysyä Kelalta. Myös potilasjärjestöt järjestävät omia valmennuskurssejaan. Potilasjärjestöt tietävät myös paikallisyhdistyksistä, joista voi saada vertaistukea.

13 9 5. KEHITYSVAMMAPALVELUT JA NIIDEN HAKEMINEN Kehitysvammaisten palvelut järjestetään ensisijaisesti normaaleina sosiaalija terveyspalveluina. Niiden lisäksi kehitysvammaisille henkilöille järjestetään kaupungin omina kehitysvammapalveluina lain kehitysvammaisten erityishuollosta mukaista työ- ja päivätoimintaa, asumista ja kotihoidonohjausta. Virtain ja Ruoveden kehitysvammahuollon palvelut tuottaa Virtain kaupungin omistama Keiturin Sote Oy. Laitospalvelut ja kehitysvammapoliklinikan palvelut ostetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisiin palveluihin on oikeus henkilöillä, joiden kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi. Palveluilla pyritään edistämään ja turvaamaan kehitysvammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, toimeentuloa ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvata heidän tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Erityishuoltopalveluiden saamisen edellytyksenä on, ettei henkilö saa riittäviä palveluita muun lain nojalla. Erityishuollon palveluihin hakeudutaan ottamalla yhteyttä palveluohjaajaan puh Kaikista erityishuoltoon kuuluvista palveluista tehdään erityishuoltopäätös. Kehitysvammaisen henkilön palveluntarpeen arvioimiseksi ja palvelujen suunnittelemiseksi tehdään palvelusuunnitelma, jolla huomioidaan yksilöllinen palveluntarve Asumispalvelut Virroilla kehitysvammaisten asumispalveluja järjestetään Louhenrinteen ryhmäkodissa ja Ruovedellä Ruhalan kodissa, joissa on tarkoituksena tarjota pysyvä koti kehitysvammaisille aikuisille. Joitakin kehitysvammaisia asuu kunnan ulkopuolisissa asumispalveluyksiköissä. Asumispalveluina järjestetään tuettua, ohjattua ja autettua asumista. Lisäksi kehitysvammaisen henkilön on mahdollista saada tilapäishoitopalveluja, joiden tarkoituksena on kehitysvammaisen henkilön kotihoidon tukeminen, omaishoidontukeen kuuluvien vapaiden järjestäminen tai asumisharjoittelu jaksot kotoa irtaantumisen tueksi. Kehitysvammaiselle nuorelle tai aikuiselle voidaan järjestää asumispaikka ryhmäkodissa tilapäisesti. Tilapäishoitoa ja omaishoidontuen vapaita järjestetään myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tukikeskuksessa Nokialla.

14 Laitoshoito Laitoshoitoa sekä tarvittavia hoito- ja kuntoutusjaksoja hankitaan ostopalveluna Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tukikeskuksessa. Laitoshoitoa järjestetään tilapäisenä hoitona Perhehoito Perhehoito on henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai perhehoidettavan kotona. Perhehoidon järjestämisen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Perhehoito mahdollistaa pysyvät ihmissuhteet, yhteisen arjen perhekodissa sekä yksilöllisen hoivan ja huolenpidon. Perhehoidon vahvuutena on pieni yhteisö. Yhdellä perhehoitajalla voi olla samanaikaisesti enintään neljä perhehoidettavaa ja kahdella perhehoitajalla enintään seitsemän. Perhehoito sopii kaikenikäisille. Perhehoito voi olla pitkäaikaista, tilapäistä tai osavuorokautista. Perhehoitoon hakeudutaan palveluohjaajan kautta. Kun kunta on tehnyt päätöksen perhehoidon myöntämisestä, perhehoidon yksikkö auttaa etsimään sopivan perhehoitopaikan. Perhehoitoon tulevalla on mahdollisuus tutustua perhehoitajaan ennen perhehoidon aloittamista. Virrat-Ruovesi yhteistoiminta-alue on tehnyt sopimuksen syksyllä 2016 Pirkanmaan kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoitoyksikön Keipen - kanssa. Lisää sen toiminnasta ja toimintaohjeista voi lukea seuraavan linkin kautta Työ- ja päivätoiminta 16 vuotta täyttäneille kehitysvammaisille henkilöille järjestetään työ- ja päivätoimintaa toimintakeskuksessa sekä tuettua työtä ja avotyötä tavallisissa työpaikoissa. Virroilla toimintakeskus Ahjo tarjoaa kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa sekä avotyön ohjausta. Ruovedellä toimintaa ostetaan muun muassa Honkalakodilta. Tavoitteena on tarjota kehitysvammaiselle henkilölle hänen kykyjensä ja taitojensa mukaista mielekästä toimintaa (alihankintatyöt, käsityöt, päivätoiminta). Toimintakeskuksessa vammaiset henkilöt voivat tehdä monipuolista työtä jokainen omien taitojensa mukaan tai pitää yllä säännöllistä päivärytmiä osallistumalla erilaiseen ohjattuun toimintaan. Tavoitteena on kuntouttaa ja tukea suoriutumaan kaikista jokapäiväisistä askareista mahdollisimman itsenäisesti. Työ- ja päivätoimintaan osallistutaan 1-5 päivänä viikossa.

15 11 Avotyötoiminnassa työntekijä työskentelee tavallisessa työpaikassa, mutta on kirjoilla toimintakeskuksessa. Työstä maksetaan työosuusrahaa Kotihoidonohjaus Kotihoidonohjaus on tarkoitettu kehitysvammaiselle henkilölle ja hänen perheelleen. Sen tavoitteena on kehitysvammaisen omatoimisuuden ja koko perheen elämänhallinnan lisääminen. Kotihoidonohjaaja ohjaa ja tukee vanhempia kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Kotihoidonohjaaja pyrkii ohjaamaan kokonaisvaltaisesti kotona asuvien kehitysvammaisten elämää yhteistyössä perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa Kehitysvammapoliklinikka Kehitysvammapoliklinikka on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluyksikkö, joka tarjoaa kehitysvammaisuuteen liittyvää asiantuntemusta yhteistoimintaalueen kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille sekä heidän lähipiirilleen. Kehitysvammapoliklinikalla arvioidaan yksilöllisen erityishuollon tarvetta, tarjotaan tutkimus-, ohjaus- ja neuvontapalveluita, arvioidaan kuntoutuksen tarvetta ja järjestetään tarvittavat terapiat tai muu kuntoutus ja kuntoutuksen seuranta. Yhteystiedot: Tampereen yliopistollinen sairaala, Kehitysvammapoliklinikka puh. (03) , sähköpostiosoitteet: Ajanvaraus sosiaalityöntekijän kautta, puh: ja

16 12 6. VAMMAISNEUVOSTO Virtain kaupungin vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistyöelin. Kunnalla ei ole tähän asti ollut velvollisuutta asettaa vammaisneuvostoa, mutta Virtain kaupunki on perustanut vammaisneuvoston jo 1990-luvulla. Uuden kuntalain (voimaan ) mukaan kunnalla on velvollisuus perustaa vammaisneuvosto ja annettava sille mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan erityisesti asioissa, joilla on merkitys vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tai heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vammaisneuvoston tarkoituksena on edistää vammaisten tasa-arvoista, syrjimätöntä osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin tehdä aloitteita ja esityksiä vammaisia koskevissa asioissa ja antaa niistä lausuntoja kaupungin viranomaisille vammaisiin liittyvissä asioissa seurata vammaisten henkilöiden selviytymistä eri toiminnoissa vammaisneuvosto voi tehdä yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa asiaa edistäviä kartoituksia kaupungin tuella vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että ympäristö ja julkiset tilat soveltuvat myös vammaisten ja sairaiden tarpeisiin seurata vammaisten näkökulmasta kaupungin päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämiseksi ja niiden saavutettavuuden parantamiseksi Virtain vammaisneuvoston yhteistiedot löytyvät kaupungin nettisivuilta osoitteesta: vosto/ Vammaisneuvoston sihteerinä toimii Päivi Aaltonen. Hänet tavoittaa puh tai sähköpostitse

17 13 7. MUIDEN TARJOAMAT PALVELUT VAMMAISILLE 7.1. Asunnon korjausavustukset ARA:lta Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen lain mukaan kunnat eivät enää vastaa korjausavustuksista. Niistä vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Asiakas voi hakea korjausavustuksia verkkolomakkeella kirjautumalla ARA:n verkkoasiointipalveluun osoitteessa Sähköisen järjestelmän käyttö nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja parantaa asiakkaan mahdollisuutta seurata hakemustaan. Henkilöasiakkaat voivat jättää avustushakemuksensa myös paperisena. Myönnettävät avustusmuodot ovat asuntojen korjausavustus, avustus jälkiasennushissin rakentamiseen sekä esteettömyysavustus Korjausavustuksen myöntäminen Avustusta voidaan myöntää vähintään 65-vuotiaille tai vammaisille henkilöille, jotka omistavat asuinrakennuksen, asunnon tai asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuinhuoneistoa. Tuki voidaan myöntää ympärivuotisesti asuttuun omistusasuntoon tulorajojen ja varallisuuden puitteissa ja kun hakijalla ei ole oikeutta muihin tukiin tai vakuutuksiin. Jos rakennuksen tai asunnon kunnossapitovastuu kuuluu jollekin muulle kuin omistajalle, avustus voidaan myöntää kunnossapitovastuussa olevalle. Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiön maksettavaksi. Tuen määrä on enintään 50 prosenttia korjauskustannuksista, kuitenkin jopa 70 prosenttia, jos tällä vältetään välitön pysyvä kotoa muuttaminen. Asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty avustus, on käytettävä avustuksensaajan asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Avustusta myönnetään vain sellaiseen toimenpiteeseen, jonka rahoittamiseksi hakijalla ei ole oikeutta saada muuta julkista tukea. Tuen määrä on enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta ei myönnetä siltä osin kun hakijalla on oikeus saada samat kustannukset korvatuiksi esimerkiksi vakuutussopimuksen perusteella. Tuen tulorajana yksin asuvalla on euron bruttona kuukaudessa ja kaksin asuvilta yhteensä euroa. Veteraaneilla ja heidän leskillään raja on korkeampi: yksin asuvilla euroa ja kaksi asuvilla euron bruttotulot kuukaudessa. Vähäinen varallisuus ei vaikuta tuen saantiin.

18 Apua hakemuksen tekemiseen Avustusta voi hakea jatkuvalla haulla asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta. ARA tekee avustuspäätöksen ja hoitaa avustusten maksamisen. Asuntojen korjausavustusten osalta neuvontaa antavat Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat, jotka voivat auttaa koko prosessissa: muutostöiden suunnittelussa, avustusten hakemisessa ja tarvittaessa urakoitsija löytämisessä. VTKL voi myös toimia asiamiehenä korjausavustuksen hakemisessa. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat maksutta muutostöiden suunnittelussa, avustusten hakemisessa ja tarvittaessa urakoitsijan löytämisessä. Virrat-Ruovesi yhteistoiminta-alueen korjausneuvojana toimii Voitto Niska, jonka saa kiinni puhelimitse numerosta Autoveronpalautus Invalidi voi saada autoveroa takaisin joko uudesta tai vanhasta autosta, joka tulee hänen omaan käyttöönsä ja rekisteröidään ensimmäistä kertaa Suomessa. Palautusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun auto on rekisteröity invalidin nimiin. Päätöstä voi hakea jo ennen auton hankkimista tai rekisteröintiä. Lisätietoja saa Verohallinnon autoverotusneuvonnasta numerosta tai verohallinnon internet-sivuilta Fysioterapia Fysioterapiassa annetaan ohjeita ja neuvoja, lainataan apuvälineitä ilmaiseksi asiakkaan apuvälinetarpeen selvittämisen jälkeen sekä vedetään erilaisia ryhmiä. Tarvittaessa apuvälinekartoituksia voidaan tehdä myös kotona. Ajanvaraus ma-pe klo ja klo , puh Fysioterapia avoinna ma-to , pe Käynnit vain ajanvarauksella!

19 15 Fysioterapiassa annetaan mm. ohjeita ja neuvoja 1-3 krt, lainataan apuvälineitä ilmaiseksi kun asiakkaan apuvälinetarve ensin selvitetään, mitataan tukisukkia, vedetään erilaisia ryhmiä. Käyntikerrat 11 euroa/kerta, pelkät apuvälinekäynnit ilmaisia. Tarvittaessa tehdään apuvälinetarpeenkartoituksia myös kotona Jalkojen hoito Jalkojenhoitajalla kannattaa käydä jos on vaivoja tai ongelmia alaraajojen tai jalkaterän alueella. Heillä on erityisosaamista jalkaongelmia ehkäisevissä ja jalkojen toimintaa ylläpitävissä hoidossa. Jalkojenhoitajan erityisosaamisalueena on myös sairausperäisten ongelmien hoito, kuten diabeteksesta, reumasta, psoriasiksesta sekä sydän- ja verisuonisairauksista aiheutuvat vaivat. He osaavat myös ohjata jalkojen omahoidoissa sekä jalkineiden ja apuvälineiden valinnassa. Lääkäri, diabeteshoitaja tai työterveyshoitaja voi antaa lähetteen jalkojenhoitajalle. Diabeteshoitajan puhelinaika on ma-pe klo puh Ajan voi varata myös terveyskeskuksen ajanvarauksesta Käynnistä peritään jalkaterapiamaksu 14,75 /30min ja 29,50 /60min Terveyskeskuksen hoitotarvikejakelu voimaan astunut terveydenhuoltolaki (1326/2010, 24 ) edellyttää kunnan järjestämään asukkaidensa sairaanhoitoon kuuluvat hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Kotihoidossa hoitotarvikkeita luovutetaan henkilöille, jotka sairastavat pitkäaikaista sairautta (yli 3 kk.) ja heidän hoitotarvikkeidensa tarpeen on todennut terveyskeskuksen tai sairaalan hoitava lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoitotarvikejakelutoiminnan tavoitteet ovat:

20 16 Edistää asiakkaan omahoidon edellytyksiä ja asiakkaan sitoutumista hoitoon Parantaa asiakkaan toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua Edistää ja tukea asiakkaan kotona selviytymistä Ennaltaehkäistä asiakkaan laitoshoitoa ja näin vähentää hoidon kokonaiskustannuksia Hoitotarvikejakelu toimii osana hoitoketjua. Tavoitteena on edesauttaa hoidon jatkuvuutta kehittämällä joustavaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lääkkeet ja niihin rinnastettavissa olevat valmisteet eivät kuulu jakelun piiriin. Tarvikkeita jaetaan ainoastaan kotona asuville henkilöille. Kotona asumiseen rinnastetaan tehostettu palveluasuminen. Tällöin hoitotarvikkeita jaetaan vain asiakkaan henkilökohtaiseen tarpeeseen. Ei palvelutalon muuhun käyttöön. Diagnoosi tulee olla kirjattuna potilasasiakirjaan jakelusuunnitelmaa tehdessä. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta, eikä niistä peritä mitään omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muutakaan maksua. Yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisia jaettavia tarvikkeita ja välineitä ovat mm. avannetarvikkeet uloste- ja virtsainkontinenssiin liittyvät hoitotarvikkeet (vaipat) virtsakatetrit ja virtsankeräyspussit gastronomiavälineet dialyysitarvikkeet trakeostomiavälineet haavanhoitotarvikkeet kuulokojeparistot lääkinnällisin perustein myönnettyihin kuulokojeisiin Maksutta jaettaviin tarvikkeisiin eivät kuulu: ruokaliinat, kertakäyttökäsineet, nenäliinat, laastarit, tippasuojat ja pikkuvaipat, pesuemulsiot, käsidesinfektioaineet, pesuaineet.

21 17 Hoitotarvikejakelu on avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin klo ( suljettu), muina aikoina hoitotarvikejakeluvastaavan tavoittaa puh Kelan etuudet ja palvelut Kelan vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vaikeasti sairas tai vammainen voi saada alla lueteltujen lisäksi myös Kelan tukemaa kuntoutusta sekä apuvälineitä osana kuntoutusta lisätietoja osoitteessa: Kelan hoitotuet sairaille ja vammaisille Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukautta hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Lisäksi hoidon tulee aiheuttaa erityistä rasitusta ( 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ( Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle eläkeläiselle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja jolle sairaus tai vamma aiheuttaa viikoittain avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta ( Matkat terveydenhuoltoon eli Kela-matkat Terveydenhuollon (esim. lääkäri, sairaala, terveyskeskus) käynteihin ei voi käyttää vammaispalvelulain mukaisia asiointi- ja virkistysmatkoja. Kun terveydentilasi tai puutteelliset liikenneolosuhteet edellyttävät taksin käyttöä terveydenhuollon toimipisteeseen, voit saada siitä korvauksen. Tilaa taksi aina keskitetystä tilausnumerosta, niin saat matkakorvauksen heti taksissa ja vältyt korotetulta omavastuulta.

22 18 Jos joudut käyttämään taksia terveydentilasi vuoksi, tarvitset siitä terveydenhuollon antaman todistuksen (Todistus matkakorvausta varten, SV 67). Kun tilaat taksin keskitetystä tilausnumerosta liikenneolosuhteiden vuoksi, perustele taksin käytön tarve ja liikenneolosuhteet tilauspuhelun yhteydessä. Jos tilaat taksin muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta maksat matkan itse. Perustele taksin käytön tarve ja liikenneolosuhteet korvaushakemuksessa. Liitä hakemukseen kuitti taksimatkasta sekä terveydenhuollosta saamasi Todistus matkakorvausta varten (SV67). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Kelan korvaamat taksimatkat tilataan numerosta (puhelun hinta 1,42 + pvm) Liikkuminen junalla VR:n nettisivuilla osoitteessa kerrotaan VR:n vammaispalveluista junamatkoille. Apua ja tietoa junamatkustamisesta saa myös VR:n vammaisasiakkaiden palvelunumerosta Tulkkipalvelut Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun on lakisääteinen oikeus henkilöllä, jolla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma. Hän voi tarvita tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun perusopintojenjälkeen, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Tulkkauspalvelua voi saada suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä tai viitotulla puheella, puhetulkkauksena, kirjoitustulkkauksena. Esimerkiksi huonokuuloinen voi saada tulkkausta kirjoitustulkkauksena, mikä tarkoittaa, että kaikki puhe kirjoitetaan hänelle tekstiksi. Tulkkauspalvelun käyttäjä pystyy ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla. Varsinkin ikääntyneen kuulovammaisen saamalla tulkkauspalvelulla on erityinen geriatrinen merkitys ja se on merkittävä keino syrjäytymisen estämisessä. Kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalvelua vähintään 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella henkilöllä vähintään 360 tuntia vuodessa.

23 19 Tulkkauspalvelun käyttö on asiakkaalle maksutonta ja oikeus tulkkauspalveluun haetaan Kelan lomakkeella T1, jonka saa esim. Kelan paikallistoimistosta. Hakemukseen liitetään sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan kuten puheterapeutin lausunto, josta käy ilmi vamma ja kommunikointitarve. Esimerkiksi kuulovammaisen kohdalla merkittävää on puheen selville saamisen tarve. Kun Kela on myöntänyt oikeuden, tulkkauksen voi tilata tulkkausvälityskeskuksesta. Lisätietoja voit kysyä Kelan paikallistoimistosta tai lukea linkin kautta: Toimeentulotuki Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen ja muuta toimeentuloturvaa täydentävä tukimuoto, jonka tarkoitus on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Sitä säädellään lailla toimeentulotuesta 1412/1997. Toimeentulotuen avulla turvataan minimitoimeentulo siksi ajaksi, kun perhe ei muilla tuloillaan tai varoillaan selviydy. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan ja varoistaan, muiden toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, hakijaan nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidossa tai muulla tavalla. Ennen toimeentulotuen hakemista on haettava kaikkia muita sosiaaliturvan etuuksia, joihin hakijalla on oikeus. Toimeentulotuen hakijan on aktiivisesti pyrittävä parantamaan toimeentuloaan, mm. hakemalla työtä, työkokeilua, työharjoittelua tai ammatillista koulutusta. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi joissakin tilanteissa voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea haetaan alkaen Kelasta. Täydentävää toimeentulotukea on mahdollista hakea Virtain kaupungin sosiaalitoimistosta sen jälkeen, kun on saanut Kelasta toimeentulotukipäätöksen.

24 Postin jakelu Liikuntaesteisillä ja yli 75 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus saada postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaiseen postiluukkuun maksutta. Jakelun edellytyksenä on, että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu palveluun. Liikuntaesteisten henkilöiden on toimitettava lääkärilausunto. Yli 75-vuotiaat eivät tarvitse lääkärinlausuntoa. Palvelun voi tilata Postin numerosta tai Postin verkkosivuilta Pysäköintilupa Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen ja se myönnetään vammaiselle henkilölle, joka voi ajaa itse, tai häntä voidaan kuljettaa. Tällöinkin lupa myönnetään vammaiselle, ei vammaista kuljettavalle henkilölle. Pysäköintilupaa voi hakea Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Pysäköintiluvan edellytysten täyttymisestä päätöksen tekee lääkäri. Linkki hyödylliselle sivustolle: Virtain seurakunnan palvelut Virtain seurakunnan diakoniatyö järjestää toimintaa yksin ja yhteistyössä järjestöjen kanssa eri-ikäisille kehitysvammaisille, kuuroille, mielenterveyskuntoutujille ja näkövammaisille. Diakoniatoimistossa voi asioida varaamalla ajan: - Diakonissa Elina Ahopelto, puh (näkövammaiset, kehitysvammaiset) - Diakonissa Annikki Mönkäre, puh (kuulovammaiset, mielenterveystyö) Virtain seurakunnan yhteystiedot: Osoite: Rantatie 9, Virrat. Puhelinnumero: Valtakunnallisesti palveleva puhelin:

25 21 Tiedot ajankohtaisista tilaisuuksista ja tapahtumista löytyy paikallislehden ilmoituksista ja seurakunnan nettisivuilta SPR:n ystäväpalvelu Ystäväpalvelun avulla on tarkoitus poistaa kaiken ikäisten yksinäisyyttä. - Irma Nahkala, puh , irma.nahkala@gmail.com NEUVONTA JA TUKI SEKÄ AUTTAVAT PUHELIMET 8.1. Auttavat puhelimet - SOS-kriisikeskus puh Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin (arkisin klo 09-07, viikonloppuisin ja pyhinä klo 15-07) puh Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin (arkisin klo 14-20, la-su klo 17-20) puh Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainpuhelin (ma-ti klo ja klo17-20, ke klo 10-13, to klo 14-20) puh KYNNYS RY: Tukea ja neuvontaa vammaisille henkilöille - Puh Lakineuvonta vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä: Lakimies Mika Välimaa (mika.valimaa@kynnys.fi) (päivystysaika ma ja to klo 9-12 ja klo 13-16). puh

26 Potilasasiamies - Potilasasiamiehen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. - Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin. Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko. - Virtain ja Ruoveden terveyskeskuksien potilasasiamiehenä toimii tällä hetkellä: Osastonhoitaja Tuula Heinonen puh (arkisin klo 8-15) 8.4 Sosiaaliasiamies - Kunnan sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi. - Virtain kaupungin ja Ruoveden kunnan sosiaaliasiamiehen yhteystiedot: Sosiaaliasiamies Seppo Niskanen/Virrat Sosiaaliasiamies Maija-Kaisa Sointula/Ruovesi Merikratos Oy, Pohjolankatu 1, IISALMI puh , fax sähköposti: sosiaaliasiamies(at)merikratos.fi 8.5. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE VANE on vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen valtiollinen koordinaatiojärjestelmä. Sen tehtävänä on edistää yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. VANE:n yhteystiedot: VANE, PL 33, VALTIONEUVOSTO Käyntiosoite: Meritullinkatu 8, HELSINKI Puh Sähköpostiosoite: vanen.posti@stm.fi Internet-sivut:

27 Yleinen edunvalvoja Edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan asioitaan, esim. sairauden tai henkisen toiminnan häiriintymisen vuoksi. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Hakemuksen maistraatille edunvalvonnan tarpeesta voi tehdä henkilö itse, jonka edun valvomisesta on kyse tai omaiset tai viranomainen. Virtain ja Ruoveden edunvalvontapalvelut tuotetaan Keuruulla. Edunvalvojan yhteystiedot Keuruun kaupungin edunvalvontatoimisto Keskusaukio Keuruu Puh Kotikirjastopalvelu Kotikirjasto palvelusta saa lisätieto soittamalla Virtain kaupungin kirjastoon puh. puh tai nettisivustolta: Reseptien uusinnat Virtain Apteekki, Virtaintie 30, Virrat p sähköposti: virtain.apteekki@apteekit.net aukioloajat: ma-pe 9-18, la 9-14

28 24 9. VIRTAIN JA RUOVEDEN ALUEELLA TOIMIVIA VAMMAIS- JA POTI- LASJÄRJESTÖJÄ 9.1. VIRTAIN KUULO RY - pj. Pekka Jussila, Vaskivedentie 741, KORO, puh siht. Tuija Veija, Joutselantie 7, KURJENKYLÄ, puh , tuija.veija@phpoint.fi 9.2. VIRTAIN MIELENTERVEYSYHDISTYS RY - pj. Hannu Tiainen, Asematie 81, KIHNIÖ AS. puh , htiainen7@gmail.com - siht. Pirjo Saarinen, Virtatupa, Virtaintie 31 B VIRRAT, puh virrat.tupa@gmail.com 9.3. VIRTAIN NÄKÖVAMMAISET RY - pj. Paula Numminen, Kalevantie 2, VIRRAT, puh , paula.k.numminen@gmail.com - siht. Raija Rihkajärvi Mäntyharjuntie 23, VIRRAT, puh , raijarihkajarvi@gmail.com 9.4. VIRTAIN REUMAYHDISTYS RY - pj. Arja Mykkänen, Penkkivuorentie 5, VIRRAT, puh tai , mykkanen.arja@gmail.com - siht. Hanna Jantunen, Martinpolku 1 E, VIRRAT, hanna.jantunen@hotmail.com 9.5. VIRTAIN-RUOVEDEN DIABETESYHDISTYS RY - pj. Maarit Jalonen, Pilkotuntie 518, YLÄ-VÄÄRI, puh , maarit.jalonen@manttavilppula.fi - siht. Anneli Laurila, Linjatie 1 A 15, VIRRAT, puh linjatie@gmail.com

29 VIRTAIN-RUOVEDEN HENGITYSYHDISTYS RY - pj. Hillevi Syrjänen, Puttosharjuntie 47, VIRRAT, hillevi.syrjanen@gmail.com - siht. Kaija Mäkinen, Rantatie 15 C 20, VIRRAT, puh , kaija.makinen@phpoint.fi 9.7. VIRTAIN SEUDUN SYDÄNYHDISTYS RY - pj. Kalevi Saloranta, Haukkajärventie 336, OHTOLA, puh , kalevi.saloranta@virrat.fi - siht Merja Niinivehmas, Eräkuja 8, VIRRAT, puh , merja.niinivehmas@virrat.fi 9.8. VIRTAIN SYÖPÄRYHMÄ - kerhon vetäjä: Maija Asunmaa, Mäkitie 8, VIRRAT, puh , maija.asunmaa@gmail.com

30 VIRRAT-RUOVESI YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VAMMAIS- JA KEHI- TYSVAMMAPALVELUJEN YHTEYSTIEDOT VAMMAISPALVELUT Virtain kaupunki, sosiaalitoimisto: Käyntiosoite: Virtaintie 26, VIRRAT Postiosoite: PL 85, Virrat Ajanvaraus - puh Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä - Tuija Häll, puh Puhelinaika ma - pe klo etunimi.sukunimi@virrat.fi KEHITYSVAMMAPALVELUT Virtain asumispalvelut Louhenrinteen ryhmäkoti - Louhenkatu 2-4, VIRRAT - puh (ohjattu ryhmäkoti), (autettu ryhmäkoti) - vastaava hoitaja Johanna Sahi, puh sähköposti: louhenrinteen.ryhmakoti@keiturinsote.fi Virtain päivätoiminta Toimintakeskus Ahjo - Ahjolantie 5, VIRRAT - puh sähköposti: toimintakeskus@keiturinsote.fi

31 27 Ruoveden asumispalvelut - Ruhala-koti - Honkalantie 7 K, RUOVESI - vastaava hoitaja puh hoitajat puh VAMMAISPALVELUOPPAAN TILAUS Tätä opasta voi tilata Virtain kaupungin sosiaalitoimistosta puh tai sähköpostitse osoitteesta kirjaamo@virrat.fi. Myös vammaisneuvoston sihteeriltä Päivi Aaltoselta voi tilata vammaispalveluopasta puh tai sähköpostitse laineaaltonen@gmail.com.

32 28 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVA

33