Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan.

Transkriptio

1 NEUROLOGIA Vastuuhenkilö: Neurologian professori Timo Erkinjuntti Neurologian klinikka, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS, Puh. (09) 4711, Helsingin yliopisto, Erikoislääkärikoulutus, Neurologia Kisällistä mestariksi Ydinasiat erikoistujalle Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on antaa erikoistuvalle hyvät neurologian erikoisalan tiedot sekä valmiudet neurologian erikoislääkärin tehtäviin ja itsenäiseen toimintaan neurologina. Keskeiset kliiniset tavoitteet ovat seuraavat: Hermoston kehityksen, neuroanatomian, neurobiologian, neurofysiologian, neuroendokrinologian ja neuroimmunologian tuntemus. Neurologisten oireiden ja sairauksien syiden, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen tuntemus. Neurologisten potilaiden tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät ihmissuhdedot. Neurologisten palvelujen saatavuuden ja työnjaon tuntemus. Terveydenhuollon etiikan, hallinnon ja suunnittelun tuntemus sekä perehtyneisyys yhteistyöhön muiden erikoisalojen, sosiaalihuollon, työsuojeluasiantuntijoiden ja koulutusviranomaisten kanssa. Neurologiaan liittyvien alojen, erityisesti kliinisen kemian, kliinisen neurofysiologian, neuroradiologian, neuropatologian, neurogenetiikan, neurokirurgian, neuro-oftalmologian, neuropsykologian, psykiatrian, fysiatrian, lastenneurologian ja kliinisen farmakologian tuntemus. Taustaa Erikoistua voi joko vuoden 1998-asetuksen vuoden 2002-asetuksen mukaan jälkeen tiedekuntaan etenevät vuoden 2002-asetuksen mukaan, jolloin tk-palvelu on 9 kk ja vähintään puolet kuuden (6) vuoden koulutuksesta tulee tehdä yliopistosairaan ulkopuolella. Jorvin sairaala, Peijaksen sairaala, Hesperian sairaala, Auroran sairaala ja Kätilöopisto eivät tässä mielessä ole yliopistosairaaloita. Yleiset pelisäännöt Katso pysyväismääräykset ( Miten koulutus alkaa Ota yhteyttä neurologian erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilöön (Professori Timo Erkinjuntti, timo.erkinjuntti@hus.fi) ja sovi hänen kanssaan tapaaminen. Ennen tapaamista lue tämä teksti, pysyväismääräykset, ja Neurologian lokikirja. Tuo mukanasi ajantasainen oma CV:si. Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan. HUOM: Neurologian koulutusohjelmaan ilmoittautuminen ei merkitse sitä, että automaattisesti pääsee työhön klinikkaa. Työhönottoa koordinoi hallinnollinen osastonylilääkäri. 2-3 kk klinikkapalvelun (arviointijakso) jälkeen klinikan johto yhdessä kouluttajan päättää palvelun jatkosta.

2 Runkokoulutus Erikoistuminen alkaa 9 kk:n terveyskeskuspalvelun suorittamisella (vanha-asetus 6 kk). On tarkoituksenmukaista suorittaa neurologian runkokoulutus (1v 3kk, vanha-asetus 1v 6kk) tkpalvelun jälkeen. (Huomaa: enintään 50%, eli 3v, erikoislääkärikoulutuksen koko pituudesta voi suorittaa yliopistosairaalassa). Runkokoulutus on kliinistä palvelua päätoimisessa sairaalalääkärin virassa. Sillä tavoitellaan mm. riittäviä lääkärin perustoja ja valmiuksia päivystysneurologiaan. Sisätautipalvelun pituudeksi suositellaan vähintään 6 kk. Muita suositeltavia aloja ovat: mm. geriatria, psykiatria, neurokirurgia, lastenneurologia, kehitysvammalääketiede (Rinnekoti), kliininen neurofysiologia, fysiatria, ja kuntoutus. Harkitessasi runkokoulutusta yliopistosairaalassa (mm. neurokirurgia, lastenneurologia, neurofysiologia muista ns. 50% sääntö). Tutkimustyötä kliinisissä neurotieteissä hyväksytään enintään 6kk, tällöin ei tutkimustyötä hyväksytä eriytyvään koulutukseen. Poikkeuksena on toimiminen valtakunnallisessa tutkijakoulussa, josta hyväksytään ym. lisäksi 3 kk. Eriytyvä koulutus Eriytyvän koulutuksen pituus on 4v. Neurologian eriytyvää koulutusta tulee suorittaa yo-sairaalan ulkopuolella 12 kk. Suoisteltavana tavoitteena on mahdollisimman pitkä yliopistosairaalajakso, eli 3v. (Huomaa: enintään 50%, eli 3 v, erikoislääkärikoulutuksen koko pituudesta voi suorittaa yliopistosairaalassa) Yo-sairaalan ulkopuolisen koulutuspaikan kriteereinä on: Kouluttajan tulee - olla alan erikoislääkäri - olla alan dosentti rinnallaan toinen dosentti koulutaja - kouluttajalla tulee olla pedagogista koulutusta Koulutusyksikön resurssit - tautikirjon tulee olla riittävän monipuolinen ja yliopistosairaalan opetusta täydentävä - yksikön tulee päivystää niillä aloilla, joilla päivystys on olennaista, takapäivystyksen tulee olla asianmukaisella tasolla - yksikössä tulee olla sopiva alan kirjasto, jossa on erikoisalan tenttivaatimuksissa vaadittavat kirjat ja lehdet sekä elektroniset tiedonsaantijärjestelmät - toimipaikkakoulutus (säännöllinen meeting-toiminta, ym.) edellytetään 2-5 tuntia viikossa lukukausien aikana - toimipaikkakoulutuksen lisäksi tulee järjestää muuta, erikoistuvien lääkäreiden tarpeista lähtevää koulutusta, joka määritellään koulutussopimuksessa. Erikoistuvien lääkäreiden tulee myös voida osallistua (EVO-rahan lääninhallitusten kautta työantajille maksettavan tuen turvin) toimipaikan ulkopuoliseen koulutukseen. Neurologian alalla yliopistosairaalan ulkopuoliseen eriytyvään koulutukseen tulisi liittyä alan säännöllinen päivystystyö. Mikäli koulutusyksikössä ei ole neurologista päivystystä suositetaan sen suorittamista yliopistosairaalassa.

3 Seuraavissa toimipisteissä hyväksytään enintään 12 kk viranhoidossa (suluissa kouluttaja): Jorvin sairaala (Murros Kari, Muuronen Antti), Peijaksen sairaala (Luisto Marjaana, Haapaniemi Elena), Hyvinkään aluesairaala (Kinnunen Esko), Lohjan aluesairaala (Rastas Sari ja tukikouluttajana dosentti Färkkilä Markus), Kotkan keskussairaala ( Pieninkeroinen Ilkka ja tukikouluttajana dosentti Tatlisumak Turgut), Kuusankosken aluesairaala (Nikkanen Matti ja tukikouluttajana dosentti Tatlisumak Turgu), Laakson sairaala Helsinki (Merivuori Hannele ja tukikouluttaja dosentti Perttu Lindsberg), sekä PHKS, Lahti ( Liisa luostarinen, tukikouluttaja dosentti Seppo Soinila), Lappenranta Etelä-Karjalan keskussairaala (Minna Linna ja tukikouluttaja professori Perttu Lindberg), Hämeenlinna, Kanta-Hämeen keskussairaala (Hanna Kuusisto, tukikouluttaja professori Perttu Lindberg). Lisäksi hyväksytään 6 kk Invalidiliiton kuntoutuskeskus Synapsia, jossa kouluttajana dosentti Aarne Ylinen. HYKS ns. kellarilääkärin palvelusta (Professori emer. Markku Kaste) hyväksytään 50% eriytyvään neurologian koulutukseen ja 50% erillisellä todistuksella neurotieteen tutkimuksena. Tämän lisäksi hyväksytään mahdolliset muut keskussairaaloiden neurologiset yksiköt, jotka täyttävät kouluttaja ja koulutusyksikkö kriteeri HY neurotieteiden osaston koulutuksen vastuuhenkilön harkinnan mukaan, niinpä näistä tulee neuvotella kouluttajan kanssa etukäteen. Ks. > koulutuspaikat Eriytyvään koulutukseen runkokoulutukseen voidaan hyväksyä 6 kuukautta tutkimustyötä erikoistumiskoulutusta tukevilla alueilla eli kliiniset neurotieteet. Tutkimustyön 6 kuukautta voidaan jakaa runkokoulutuksen ja eriytyvän koulutuksen osalle, mutta yhteensä tällöinkin hyväksytään kuitenkin korkeintaan 6 kuukautta tutkimustyötä. Poikkeuksena valtakunnallinen tutkijakoulu, josta hyväksytään ym. lisäksi 3 kk. Erikoistujan sitoutuminen Neurologiaan erikoistuvien edellytetään hyväksyvän lähtökohdat: - Koulutus perustuu säännöllisiin ja dokumentoituihin arviointeihin. Tietojen, tojen ja asenteiden kehittämiseen perustuvat tavoitteet tulee kirjata seurantajärjestelmään ja hyväksyttää kouluttajalla. - Kouluttaja on kulloisenkin toimipisteen seniorilääkäri (lähiesimies), joka ohjaa erikoistujan päivittäistä työtä. Hänen kanssaan erikoistuja asettaa henkilökohset oppimistavoitteet palvelujakson alussa, jotka arvioidaan jakson lopussa. - Jokaiselle koulutettava on oltava henkilökohnen ohjaaja. Perinteiseen tapaan erikoistuja voi halutessaan itse pyytää tehtävään (tutor) jon professoreista, kliinisistä opettajista tehtävän hyväksyneen seniorilääkärin (ks. kouluttajat). Henkilökohsen ohjaajan (tutorin) kanssa keskustellaan erikoistuvan aloitteesta pari kertaa vuodessa. Muussa tapauksessa ohjaajana toimii yksikön seniorilääkäri., - Erikoistujan tulee osallistua yksikkönsä toimipaikkakoulutukseen. Jo runkokoulutuksen aikana tulisi lukea suunnitelmallisesti oppimateriaalia ja osallistua kurssimuotoiseen koulutukseen. Keskeistä tukiaineistoa löytyy - Erikoistumistenttiin valmistautuminen kirjallisuuden avulla tulisi jakaa erikoistumisajalle; tällöin oppi iskostuu mieleen käytännön esimerkkien kautta

4 On tarkoituksenmukaista, että neurologiaan erikoistuva on vuositn yhteydessä koulutuksen vastuuhenkilöön. Neurologian klinikkapalveluun haettaessa huomioidaan mm: tk-palvelun ja runkokoulutuksen suoritus, yliopistosairaalan ulkopuolisen eriytyvän koulutuksen suoritus, hyvät arviot tiedoissa, doissa ja asenteissa, teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen laajuus, tieteellinen toiminta, ja kielito (suomi ja ruotsi). Neurologian klinikalla HYKS neurologian klinikan eriytyvä koulutus. suoritetaan klinikan neljällä (4) osastolla ja kahdella (2) poliklinikalla. Kussakin pisteessä pyritään toimimaan niin yhtäjaksoistesti kuin on mahdollista järjestää. Jokaiselle jaksolle on määriteltävä oppimistavoitteet ja saatava palaute. Erikoislääkärikoulutuksen opettajat Vastuuhenkilö Professori Alkutapaaminen Vuositnen tapaaminen Henkilökohnen ohjaaja Erikoistuja voi halutessaan valita perinteisen henkilökohsen tutorin: sopien asiasta professorien, kliinisten opettajien, erikoistujan valitsema muun seniorilääkärin kanssa. Muussa tapauksessa ohjaajana toimii toimipisteen kouluttaja/seniori. Tavoite tavata 4 x vuosi = 2 kertaa lukukaudessa Kouluttaja Työpaikkaohjaaja, yksikön seniorilääkäri Yhteydenpito päivittäin Jakson alussa oppimistavoitteiden asettaminen Jakson lopussa arviointi

5 Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on hankittava vähintään 80 tuntia. Se jakautuu kaikille erikoisaloille yhteisiin opintoihin, joiden laajuus on vähintään 20 tuntia ja joiden aihepiireihin kuuluvat terveydenhuollon organisaatio ja suunnittelu, terveydenhuollon hallinto sekä terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö, ja neurologian erikoisalan teoreettiseen koulutukseen, jossa perehdytään keskeisiin neurologian alueisiin (ks. edellä). Erikoistuva voi käyttää hyväkseen yliopistojen järjestämien kurssien lisäksi neurologian ja sitä lähellä olevien alojen erikoislääkäriyhdistysten koulutustilaisuuksia, joiden sisältö ja laajuus vastaavat Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan teoreettisen kurssimuotoisen jatko- ja täydennyskoulutuksen vaatimuksia ja jotka kouluttaja hyväksyy. Erikoislääkärikoulutuksen teoreettinen kurssimuotoinen koulutus ( tuntia) hyväksyttävät tuntimäärät neurologia Kansainvälinen kokous, yksi neurologian osa-alue yksilöity osallistumistodistus, ei teollisuuden järjestämät kokoukset Kansainvälinen kokous, monialainen yksilöity osallistumistodistus, ei teollisuuden järjestämät kokoukset Kansainvälinen kokous, virallisesti hyväksytyt CME pisteet (esim. AAAN, EFNS, EUSI), yksilöity osallistumistodistus. (tapauskohsesti kouluttaja voi ratkaista tuntimäärän) enintään 6 tuntia enintään 12 tuntia pääsääntöisesti hyväksytyn tuntimäärän mukaisesti Kansalliset koulutukset, asianmukaisesti käsitelty erikoislääkäritoimikunnassa (Helsingin ohjeistus), yksilöity osallistumistodistus. (tapauskohsesti kouluttaja voi ratkaista tuntimäärän) pääsääntöisesti hyväksytyn tuntimäärän mukaisesti

6 Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä) (ks. tiedekunnan sivut päivitykset) Koulutuksen rungon muodostaa johtamisportfolio, johon kirjataan henkilökohset tavoitteet, omat havainnot työpaikoilta ja siihen liittyvä pohdinta, merkinnät mentoritapaamisista, kerätty palaute sekä koulutusohjelman mukaiset tehtävät ja opintosuoritteet. Koulutukseen lasketaan hyväksi perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen sisältyvä hallinnon koulutus. Sen lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kaikille erikoisaloille yhteistä kaksipäiväistä lähiopetusjaksoa sekä kaksi erikoisalakohsta lähiopetuspäivää (lähiopetuspäivät yhteensä 10 op), itsenäisten kehittymistehtävien laadinta ja kirjallisuusosio sekä portfoliotyöskentely. Koulutuksen voi suorittaa 2-6 vuoden aikana. 10 lähiopetuspäivää = 10 op Kehittymistehtävät 10 op Kirjallisuustehtävät 5 op Portfolio 5 op Koulutus hallinnoidaan ja suoritetaan Moodle-oppimisympäristössä. Lisätietoja: ja Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Bradley W.G. et al.: Neurology in clinical practice (Butterworth-Heinemann) Adams R.D. & Victor M.: Principles of neurology (McGraw Hill) Rowland L.P. (Ed.): Merritt's textbook of neurology (Lea & Febiger) 2. Kandel E.R., Schwartz J.H. & Jessell T.M.: Principles of neural sciences (McGrawHill) Guyton A.C.: Basic neuroscience. Anatomy and physiology (Saunders) Asbury A.K. et al. (Eds.): Diseases of the nervous system (Saunders & Heinemann) Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Annals of Neurology 2. Archives of Neurology 3. Neurology 4. Lancet Neurology 5. Stroke 6. Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry 7. European Journal of Neurology (CME ja guideline artikkelit) 8. The Lancet 9. The New England Journal of Medicine 10. Practical Neurology Viime mainituista erityisesti neurologiaan liittyvät katsausartikkelit Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin