RAKENTAMISTAPAOHJE TAMPEREEN KAUPUNKI LUONNOS

Transkriptio

1 Asemakaava nro 8639 Vuores, Isokuusi III, Isokuusen pohjoisosan korttelit Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen avulla pyritään varmistamaan rakentamiselle ja ympäristön laadulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Rakentamistapaohje on laadittu yhteistyössä kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Rakentamistapaohjeen lisäksi korttelialueilla sovelletaan Vuoreksen laatutaso-ohjetta. TAMPEREEN KESKUSTA LAHDESJÄRVI SÄRKIJÄRVI Rakentamistapaohjeen laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus Kaavoitusarkkitehdit Anna-Leena Toivonen ja Sari Pietilä Kartat ja viitesuunnitelmat Tampereen kaupunki 1 (10)

2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUEET (AK) Korttelitaso Isokuusen pohjoisosan asuinkerrostalojen kortteleiden tavoite on muodostaa imagoltaan yhtenäinen kokonaisuus osana Isokuusen tulevaa keskustaa. Asuntojakauman ja asuntotyyppien tulee olla monipuolisia. Korttelitason perusratkaisut Kortteleissa tavoitellaan veistosmaisen selkeää ja arkkitehtuuria ja pikkukaupunkimaista mittakaavaa. Jokaisen korttelin tulee muodostaa havaittavan yksilöllinen, arkkitehtonisesti laadukas sekä yhtenäinen kokonaisuus. Alueelle on tavoitteena muodostaa umpikorttelimaisilla ja aktiivisilla maantasokerroksen julkisivuilla eheää ja laadukasta kaupunkikuvaa. Katujen suuntaan sijoitettavia tiloja tulee aktivoida ikkunoilla ja ovilla sekä julkisivun jäsennyksellä. Katutasossa pääosa sisäpihoista tulee rajata rakennuksilla ja pihat tulee suojata liikenteen häiriöltä. Katujen suuntaan keskimäärin neljä kerrosta tai korkeammat rakennukset tulee sitoa toisiinsa yksi- tai kaksikerroksisilla rakennusosilla. Korkeampien rakennusten kattomuoto on veistoksellinen, lapekatto tai harjakatto. Autopaikoitusta ei saa sijoittaa pihoille, vaan ne sijoitetaan rakenteelliseen pysäköintiin rakennuksen ja/tai pihan alle, erikseen osoitetuilla alueilla rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tai korttelissa nro 7739 osittain pysäköintialueelle (LPA). Liike-, toimi-, palvelu- ja työtilojen paikoitus saadaan sijoittaa tontin ulkopuolelle. Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Kortteleiden tulee muodostaa selkeä rajaus Vuoreksen puistokadun ja Isokuusen aukion suuntaan. Näihin suuntiin rakennusten maantasotasokerroksiin tulee sijoittaa liiketiloja. Kortteleiden sekä yksittäisten rakennusten hahmottumisen ja rajautumisen keskusta-alueella tulee olla selkeää ja urbaania. Julkisivun tulee olla yhtenäinen ja jatkuva rakennusalan ulkoreunalla siten, että rakennukset sijoitetaan yhtenäisinä ja jatkuvina kiinni rakennusalan rajaan. Kaikki kortteleiden katujulkisivujen parvekkeet ja asuntopatiot ovat sisäänvedettyjä siten, että ne ovat osa rakennusmassaa. Kaikkiin julkisivuihin tulee sijoittaa ikkunoita. Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja tyyli Pohjoisosan korttelit toteutetaan pääosin puurakenteisena. Isokuusi on yksi Suomen puukerrostalorakentamisen tärkeistä pilottikohteista ja puun tulee olla vahvasti läsnä myös katukuvassa. Tavoitteena on muodostaa tavanomaisesta asuntoarkkitehtuurista positiivisesti poikkeavaa arkkitehtuuria ja aikaansaada laadukasta tulevaisuuden puukaupunkiympäristöä. Julkisivumateriaalina puu muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän osan korttelien ilmeestä. Rakennussuunnittelussa tulee huomioida Vuoreksen taideohjelman mukaisesti taiteen suunnittelu, sijoitus ja toteutus osana arkkitehtuuria. Mittasuhteet Rakennusten mittasuhteiden tulee kuvastaa puista pikkukaupunkia. Korttelit muodostuvat yksi- tai kaksikerroksisista rakennusosista sekä niiden kanssa vuorottelevista useampikerroksisista ja porrashuoneen kokoisista rakennusmassoista. Sovittaminen maastoon, sokkelit Tontin tasaukset tulee järjestää siten, että rakennuksen sokkeli, mahdollinen kellari ja paikoitushalli muodostavat katujen, viheralueiden ja pihojen suuntaan luontevan ja hallitun korkomaailman. Alimmat kerrokset Ensimmäisen kerroksen julkisivumateriaali saa poiketa ylempien kerroksien materiaalista. Kaikki maantasokerroksen tilat tulee varustaa riittävän kokoisin ikkunoin ja ikkunallisin ovin. Isokuusen aukion ja Vuoreksen puistokadun suunnassa ei maantasokerroksessa tule olla asuntoja, umpinaisen oloisia kellari- tai VSS-tiloja. Kaikkien liike-, toimisto- ja palvelutilojen tulee olla esteettömiä kadun suunnasta ja jaettavissa riittävän pieniin yksiköihin. Työtilan liittäminen osaksi asuntoa voi olla korttelissa mahdollista, kun tilaan on sisäänkäynti kadulta. Maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattian tulee sijaita vähintään 0,7 m viereisen katualueen tason yläpuolella tai asuinhuoneen yksityisyys tulee turvata muutoin riittävillä etäisyyksillä tai istutuksilla. 2 (10)

3 jatkoa - ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUEET (AK) Ylin kerros Kattomuoto liittyy osaksi rakennuksen arkkitehtuuria ja mahdollistaa teknisten tilojen integroimisen osaksi rakennusmassaa. Korkeampien rakennusten kattomuodossa tulee olla veistoksellisuutta. Osalle ylimmän kerroksen asunnoista suositellaan kattoterasseja. Kattomuotoa suositellaan hyödynnettäväksi asunnoissa mm. parvitiloina ja korkeina huonetiloina. Rakenneosat Katto- ja räystäsratkaisut Yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksissa tai niiden osissa tulee käyttää lape- tai harjakattoa. Matalien rakennusosien katto tulee olla tasakatto. On suositeltavaa, että matalien osien kattoja käytetään terasseina tai viherkattoina. Matalien rakennusosien katto ei saa muodostaa kadun suuntaan ulkonevaa räystästä. Tekniset laitteet ja varusteet tulee integroida kattomuotoon. Laitteiden näkyvien osien sekä varusteiden sijoitus tulee esittää tontinkäyttösuunnitelmassa. Ilmanvaihtokonehuoneet ja vastaavat tilat tulee sijoittaa kokonaan rakennusmassan sisään. Parvekkeet ja katokset Rakennusalan ulkokehällä parvekkeet tulee sijoittaa pääosin uloimman julkisivulinjan sisäpuolelle ja parvekkeiden rakenteita ei saa sijoittaa julkisivulinjan ulkopuolelle maantasossa. Rakennusalan ulkokehällä yhtenäiset parvekevyöhykkeet tulee sovittaa osaksi rakennusmassaa vesikaton alle ja julkisivunomaisen rakennuksen osan taakse. Kadun puoleisella julkisivulla päällekkäisten parvekkeiden välille suositellaan julkisivumaista käsittelyä. Ratkaisulla pyritään aikaansaamaan kaupunkimaisesti aukotettua ja mittakaavaltaan pikkukaupunkimaisen sopusuhtaista julkisivua. Yhtenäiset pystysuorat parvekevyöhykkeet eivät ole sallittuja. Maantasokerroksen liike-, toimisto-, työ- ja yhteistilojen julkisivun osa voidaan sijoittaa kohtuullisesti sisäänvedettynä arkadina. Niiden kohdalle saadaan rakentaa yhtenäinen ja tarvittaessa julkisivusta kohtuullisesti ulkoneva katos. Ote viitteellisestä kaupunkimallista AK-kortteleista, massoittelussa ei ole huomioitu kattomuotoja. Piha-alueet Pihasuunnitelma Kaikista pihoista laaditaan erillinen koko korttelin kattava yhteinen pihasuunnitelma, joka hyväksytetään laaturyhmällä. Pihasuunnittelijan tulee olla koulutukseltaan maisema-arkkitehti, suunnitteluhortonomi tai miljöösuunnittelija ja hänellä tulee olla kokemusta kansipihojen suunnittelusta. Kokemus tulee osoittaa referenssein. Pihasuunnittelija hyväksytetään laaturyhmällä ennen suunnittelun käynnistämistä. Pihasuunnittelijan tehtäviin kuuluu piharakenteiden ja toimintojen suunnittelun lisäksi kannen rakennesuunnitelmien, arkkitehtisuunnitelmien, valaistussuunnitelman ja hulevesisuunnitelmien yhteensovittaminen pihasuunnitteluun. 3 (10)

4 jatkoa - ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUEET (AK) Pihan luonne, liittyminen ympäristöön ja toiminnot Sisäpiha tulee toteuttaa korttelin tonttien yhteiskäyttöisenä yhteispihana. Pihalle tulee järjestää esteetön kulku. Sisäpihalle kulun tulee tapahtua rakennuksen tai rakenteen alitse ja kulun tulee muodostaa selvä tilallinen raja julkiselle katutilalle ja puoliyksityiselle sisäpihalle. Korttelipihat suunnitellaan ja toteutetaan puutarhamaisiksi. Kansien istuttaminen tulee ottaa pihojen suunnittelun lähtökohdaksi ja kansipihoista 50 % tulee olla istutettua pintaa, josta vähintään 40 % tulee olla puuvartista kasvillisuutta. puistoon rakennuksia kastelematta. Myös istutusalueilta tulee olla tulvareitti hulevesiviemäriin tai pintakouruun, joka johtaa ylimääräiset hulevedet pois alueelta. Lumitilat Pihoille esitetään lumitilat, joille lumi voidaan jättää talvikaudeksi rikastuttamaan pihaympäristöä. Lumitilalle tulee esittää varaukset pihasuunnitelmassa. Pihakansi tulee tarvittaessa mitoittaa kestämään aurauskalusto ja varastoitavan lumen paino. Jätehuoneet tai -astiat Kaava-alueella kiinteistöjen tulee liittyä jätehuollon putkijärjestelmään. Yhteispihoille sijoitetaan erityyppisiä ja useampia oleskelupaikkoja. Pihalle tulee sijoittaa vähintään yksi leikkivälinein varustettu leikkipaikka, joka palvelee koko korttelipihaa. Polkupyöräpaikoitus tulee sijoittaa rakennusten yhteyteen. Materiaalit Pihan kovina pinnoitteina käytetään pääsääntöisesti luonnonkiveä, betonilaattaa tai betonikiveä. Isokuusen teemana on puurakentaminen, minkä vuoksi puun käyttöä suositellaan myös piharakenteissa. Puuta voidaan käyttää esimerkiksi kalusteissa, oleskelutasoilla, pergolarakenteissa, tukimuurien verhouksena ja valaisinpylväissä. Mahdollisia betonisia tukimuureja suositellaan verhottavaksi puulla. Hulevedet Pintavesiä tulee ohjata mahdollisimman paljon kasvillisuuden käyttöön, joko pintavaluntana suoraan istutusalueille tai johtamalla vesi pihakannen suojabetonilaatan päälle salaojakerrokseen, jolloin vesi toimii ikään kuin keinotekoisena pohjavetenä. Tekemällä kulkureitit hieman (n. 10 cm) korkeammalle kuin istutusalueiden maanpinta, hulevedet voidaan luontevasti ohjata reitin sivukaltevuuden avulla suoraan istutusalueille ilman, että istutusalueilta päätyy vesiä käyttöpinnoille. Tasaus ja tulvareitit Tonttien tasaus ja rakenteiden sijoittuminen tulee suunnitella siten, että vedet johtuvat rakennuksista poispäin ja veden hallitsematon purkautuminen tontilta kadulle ja toiselle tontille on estetty. Jokaiselle korttelipihalle suunnitellaan eroosiosuojattu tulvareitti, jota pitkin hulevedet pääsevät tarvittaessa tulvimaan kadulle tai 4 (10)

5 ASUINKERROSTALOJEN, RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET (AKR) Korttelitaso Vuoreksen puistokadun varteen sijoittuvien kortteleiden tavoitteena on muodostaa imagoltaan yhtenäinen kokonaisuus yhtenä osana Isokuusen tulevaa keskustaa. Asuntojakauman ja asuntotyyppien tulee olla monipuolinen. Keskusta-alue toteutetaan pääosin puurakenteisena. Kyseessä on yksi Suomen puukerrostalorakentamisen tärkeistä pilottikohteista ja puun tulee olla vahvasti läsnä katukuvassa. Korttelitason perusratkaisut Kortteleissa tavoitellaan veistosmaisen selkeää arkkitehtuuria ja pikkukaupunkimaista mittakaavaa. Korttelien tavoitteena on muodostaa Vuoreksen puistokadun rajauksella ja aktiivisilla maantasokerroksen julkisivuilla eheää ja laadukasta kaupunkikuvaa. Katujen suuntaan sijoitettavia tiloja tulee aktivoida ikkunoilla ja ovilla sekä julkisivun jäsennyksellä. Piha-alueet tulee rajata rakennuksilla Vuoreksen puistokadusta ja suojata liikenteen häiriöltä. Rakennukset tulee sitoa toisiinsa yksi- tai kaksikerroksisilla rakennusosilla. Tonttien liittyminen ympäristöön ja rajaus Kortteleiden tulee muodostaa selkeä rajaus Vuoreksen puistokadun suuntaan. Kortteleiden rajautumisen kaikille kaduille tulee olla selkeää ja urbaania. Pihaalueet rajataan kasviaidalla ja tontinrajalle sijoitettavalla tukimuurilla. Rakennusten tulee hahmottua katujulkisivulla selkeärajaisina. Julkisivun tulee olla yhtenäinen ja jatkuva rakennusalan ulkoreunalla siten, että rakennukset sijoitetaan yhtenäisinä ja jatkuvina kiinni rakennusalan rajaan. Kaikki kortteleiden katujulkisivujen parvekkeet ja asuntopatiot ovat sisäänvedettyjä siten, että ne ovat osa rakennusmassaa. Vuoreksen puistokatua pohjoisessa reunustavat rivi/pienkerrostalot Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja materiaali Tavoitteena on muodostaa tavanomaisesta asuntoarkkitehtuurista positiivisesti poikkeavaa arkkitehtuuria ja aikaansaada laadukasta tulevaisuuden puukaupunkiympäristöä. Julkisivumateriaalina puu muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän osan korttelien ilmeestä. Mittasuhteet Rakennusten mittasuhteiden tulee kuvastaa puista pikkukaupunkia. Sovittaminen maastoon, sokkelit Tontin tasaukset tulee järjestää siten, että rakennuksen sokkeli, mahdollinen kellari ja paikoitushalli muodostavat katujen, viheralueiden ja pihojen suuntaan luontevan ja hallitun korkomaailman. 5 (10)

6 jatkoa - ASUINKERROSTALOJEN, RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET (AKR) Alimmat kerrokset Maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattian tulee sijaita vähintään 0,7 m viereisen katualueen tason yläpuolella tai asuinhuoneen yksityisyys tulee turvata muutoin riittävillä etäisyyksillä tai istutuksilla. Kaikki maantasokerroksen tilat tulee varustaa riittävän kokoisin ikkunoin ja ikkunallisin ovin. Ylin kerros Kattomuoto liittyy osaksi rakennuksen arkkitehtuuria. Rakenneosat Katto- ja räystäsratkaisut Yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksissa tai niiden osissa tulee käyttää lape- tai harjakattoa. Kattomuodon tulee olla sama korttelin kaikissa yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksissa. Matalien rakennusosien katto tulee olla tasakatto. On suositeltavaa, että matalien osien kattoja käytetään terasseina tai viherkattoina. Matalien rakennusosien katto ei saa muodostaa kadun suuntaan ulkonevaa räystästä. Tekniset laitteet ja varusteet tulee integroida kattomuotoon. Laitteiden näkyvien osien sekä varusteiden sijoitus tulee esittää tontinkäyttösuunnitelmassa. Ilmanvaihtokonehuoneet ja vastaavat tilat tulee sijoittaa kokonaan rakennusmassan sisään. Parvekkeet ja katokset kadun suunnassa Vuoreksen puistokadun suunnassa parvekkeet tulee sijoittaa pääosin uloimman julkisivulinjan sisäpuolelle ja maantasossa parvekkeiden rakenteita ei saa sijoittaa julkisivulinjan ulkopuolelle. Kadun puoleisella julkisivulla päällekkäisten parvekkeiden välille suositellaan julkisivumaista käsittelyä. Piha-alueet Piha tulee toteuttaa yhteiskäyttöisenä yhteispihana. Pihatilojen tulee olla mahdollisimman yhtenäisiä, mutta mahdolliset asuntopihat ja terassit on rajattava selkeästi muusta pihaympäristöstä. Pihan rajauksen tulee muodostaa selvästi ymmärrettävä ja hahmotettava tilallinen raja julkisen katutilan ja puoliyksityisen yhteispihan välille. Katua vasten saa rakentaa tukimuurin, kiviaineisen aidan tai istuttaa pensasaidan. Pihat suunnitellaan ja toteutetaan puutarhamaisiksi. Rakentamattomat pihan osat tulee istuttaa. Yhteispihoille sijoitetaan erityyppisiä ja useampia oleskelupaikkoja. Pihalle tulee sijoittaa vähintään yksi leikkivälinein varustettu leikkipaikka. Polkupyöräpaikoitus tulee sijoittaa rakennusten yhteyteen. Materiaalit Isokuusen teemana on puurakentaminen, minkä vuoksi puun käyttöä suositellaan myös piharakenteissa. Puuta voidaan käyttää esimerkiksi kalusteissa, oleskelutasoilla, pergolarakenteissa, tukimuurien verhouksena ja valaisinpylväissä. Mahdollisia betonisia tukimuureja suositellaan verhottavaksi puulla. Hulevedet Hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tontilla. Hulevesisuunnittelussa ja pihasuunnittelussa tulee ohjata pintavesiä kasvillisuuden käyttöön. Asemakaavassa määrätyt hulevesijärjestelmät tulee toteuttaa kestävinä, kauniina osina pihoja ja helposti huollettavina. Tulvareitit Suunnittelussa tulee osoittaa tulvareitit ulos tontilta liittyen alueen hulevesisuunnitelmaan. Lumitilat Pihoille esitetään lumitilat, joille lumi voidaan jättää talvikaudeksi rikastuttamaan pihaympäristöä. Lumitilalle tulee esittää varaukset pihasuunnitelmassa. Jätehuoneet tai -astiat Kaava-alueella kiinteistöjen tulee liittyä jätehuollon putkijärjestelmään. Pihan luonne, liittyminen ympäristöön ja toiminnot 6 (10)

7 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUEET (AP) Korttelitaso suojaisia pihoja. Katujen puoleiset kapeat tontin osat käsitellään laadukkaasti muodostamaan sisääntulopihaa. Arkkitehtuurin lähtökohdat Korttelialueet mahdollistavat pientaloasumista erilaisissa muodoissa. Isokuusenkadun varren korttelialueille tavoiteltu rakennustyyppi on ensisijaisesti kaupunkipientalo - townhouse. Alueelle voidaan toteuttaa myös rivitaloja. Toteutuksen monimuotoisuuden tulee siinäkin tapauksessa olla riittävää ja jäsennykseltään kaupunkipientalomaista. Kaava-alueen koillisosan rinnetontille tavoitellaan rinnettä ja näkymiä hyödyntävää tiivistä, rakentamista, joka mittakaavaltaan soveltuu alarinteen kerrostalojen ja ylärinteen omakotitalotonttien väliin. Kaupunkipientalo on niiden nimensä mukaisesti pientalon kaupunkimainen sovellus. Kaupunkipientalo on välimuoto siirryttäessä kerrostalokortteleista erillispientalotyyppiseen korttelirakenteeseen. Rakennukset sijaitsevat tiiviisti kiinni toisissaan tai muuten tiiviisti yhteen kytkettyinä. Kaupunkipientalokorttelit yhdistävät erillispientalojen yksilöllisyyttä ja rivitaloasumisen kaupunkimaista ja yhteisöllistä rakennetta. Korttelitason perusratkaisut Korttelitason ratkaisu vaihtelee tonttien sijainnin ja maaston mukaan. Isokuusenkadun varren asuinrakennukset sijoitetaan tavoitteellisesti korttelin tai tontin reunalle lähelle katua, jolloin kortteliin muodostuu mahdollisimman kookkaita pihoja ja ulkoreunalle kaupunkimaisesti rajattua katutilaa. Asuntojen pääsisäänkäynti on ensisijaisesti kadun suunnasta. Paikoitus sijoittuu rakennuksen päätyyn, pysäköintialueelle tai rinteen sen mahdollistaessa rakenteen alle. Tonttien rajaus Tontit rajataan katujen suuntaan asuinrakennuksilla ja korkeuseroja välittävin muurein. Rakennusten ja katualueen väli istutetaan. Isokuusenkatua koillisessa reunustavat townhouse-tyyppiset rakennukset Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Korttelin ja rakennusten tulee hahmottua katujulkisivulla selkeärajaisina. Rakennuksien sijoittamisella on tavoitteena aikaansaada rajattua katutilaa ja 7 (10)

8 jatkoa - ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUEET (AP) Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja materiaali Tavoitteena on muodostaa pientalo-asumisen ja kerrostaloasumisen välimaastoon sijoittuvia keskitehokkaita rakennuksia, kaupunkipientaloja. Rakennukset poikkeavat perinteisestä rivitalorakennuksista siten, että yhden pitkän rakennusmassan sijaan rakennuksen massoittelussa korostuvat yksittäiset asunnot. Rakennusten arkkitehtuurin tavoitteena on aikaansaada laadukasta tulevaisuuden puurakentamista ja uusia pientaloasuntotyyppejä. Materiaalina puu muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän osan korttelin ilmeestä. Julkisivumateriaalin tulee olla puuta. Mittasuhteet Rakennukset muodostavat yhtenäistä ja jatkuvaa rakennettua julkisivua, jota jaksottaa erilaisten jäsennysten vaihtelu. Asunnon matalamman ja korkeamman osan vaihtelu voi korostaa hallitusti vaihtelevaa vaikutelmaa. Jäsennyksen tulee olla yhtä asuntoriviä kohti samankaltainen. Pihojen liittyminen ympäristöön Puistoon rajautuvat tonttien osat on rajattava aidalla tai muurilla, jonka materiaaliksi suositellaan kiveä. Materiaalit Pihan kovina pinnoitteina suositellaan käytettäväksi luonnonkiveä, betonilaattaa tai betonikiveä. Isokuusen teemana on puurakentaminen, minkä vuoksi puun käyttöä suositellaan myös piharakenteissa. Hulevesijärjestelyt Hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tontilla. Asemakaavassa määrätyt hulevesijärjestelmät tulee toteuttaa kestävinä, kauniina osina pihoja ja helposti huollettavina. Suunnittelussa tulee osoittaa tulvareitit ulos tontilta liittyen alueen hulevesisuunnitelmaan. Lumitilalle tulee esittää varaukset rakennusluvan yhteydessä. Alimmat kerrokset, liike-, toimisto- ja palvelutilat Kadun suunnassa alimmassa kerroksessa tulee olla huonetilaa. Kadun puolen tilat tulee varustaa ikkunoilla. Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuodoksi suositellaan lape- tai harjakattoa. Piha-alueet Pihojen luonne Pihatilat ovat rakennusten ja tukimuurien sekä aitojen rajaamia. Tontin kadun puolen alue toteutetaan laadukkaana kivettynä ja / tai istutettuna alueena. Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu) Oleskelu sijoitetaan asuntokohtaisesti. Yhtiömuotoisille asunnoille tulee rakentaa yhteinen leikkipaikka. 8 (10)

9 ERILLISPIENTALOKORTTELIT (AO) Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Erillispientaloalueella on tavoitteena kehittää kaupunkimaisessa ympäristössä pienille rinnetonteille sovitettua tiiviin kaupunkimaista ja laadukasta erillispientaloasumista. Korttelirakenne perustuu rakennusten rajaamiin kaareviin tonttikatuihin, jotka noudattavat alueen maastonmuotoja ja muodostavat mielenkiintoisia katunäkymiä. Tontin perusratkaisut ja rakennusten sijoittelu Suunnittelun lähtökohtana ovat tontin ominaisuudet korkeusasemineen ja maastonmuotoineen. Rakennusten maastoon sovitukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja olemassa olevia maanpinnan korkoja sekä tontin ominaispiirteitä, kuten kalliota ja olevaa puustoa tulee säilyttää pihan puolella. Maastonmuokkausta saadaan tontilla kuitenkin tehdä sen verran, että sinne muodostuu riittävästi tilaa tontin tavanomaiseen käyttöön kuten oleskelulle ja istutuksille. Rakentaminen on sijoitettu lähelle katua sekä katutilan rajaamisen vuoksi että rinnemaastosta johtuen. Ratkaisulla saadaan hyödynnettyä tontista myös mahdollisimman suuri yhtenäinen ja suojainen piha. Asuinrakennus sijoitetaan tontille pääsääntöisesti pääty kadulle päin sekä etäisyydeltään lähemmäs katua tai korkeintaan samalle etäisyydelle kadusta, kuin autosuoja tai piharakennus. Tonttien rajaus Tontit tulee rajata katujen suuntaan pääasiassa matalilla aidoilla. Viheralueiden suuntaan rajaus tehdään kasvillisuudella ja tarvittaessa tukimuureilla. Ratkaisu tuottaa yhtenäisen ja selkeästi rajatun yksityisen ja julkisen alueen rajan. Jollei vierekkäisten tonttien korkeusasemia voi sopeuttaa yhteen, voidaan käyttää korkeuseroja välittäviä tukimuureja. Katso rakennusjärjestys 20 ja 21. Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri, materiaali ja kerrosluvut Rakennusten arkkitehtuurin tavoitteena on aikaansaada laadukasta tulevaisuuden puurakentamista ja kaupunkimaiseen ympäristöön suunniteltuja pientaloasuntotyyppejä. Puun tulee olla julkisivujen päämateriaalina. Kaupunkikuvallisesti tämä on merkittävä osa korttelien ilmeestä. Asuinrakennusten tulee olla kerrosluvultaan II tai I 1 /2, mutta niissä voi olla myös yksikerroksisia osia. Autosuoja suositellaan toteutettavaksi rakennukseen integroituna tai yksikerroksisena siipiosana joka on joko kiinni asuinrakennuksessa tai kytketty siihen rakenteellisesti. Autosuojan päällä voi olla kattamaton oleskeluterassi. 9 (10)

10 jatkoa - ERILLISPIENTALOKORTTELIT (AO) Sovittaminen maastoon, sokkelit Rakennukset porrastetaan rinteen mukaisesti siten, että maanpinnasta mitattuna ei muodostu yli 1,5 m korkeaa kellarin seinää, sokkelia tai muuta ulkonäöltään vastaavaa rakennetta. Rinnetonteilla rakennuksen alimpaan tasoon on mahdollista rakentaa kerrosalaan laskettavia tiloja. Tämä mahdollistaa huonetilojen luontevat yhteydet pihalle. Vähemmän valoa tarvitsevat kellaritilat sijoitetaan alimmassa tasossa ylärinteen puolelle maata vasten jääviin tiloihin. Ikkunat Ikkunoissa ja ovissa ei tule käyttää vanhaa rakentamistapaa imitoivaa pienijakoista ruudutusta. Piha-alueet Pihojen luonne Rakennuksien sijoittamisella lähelle katua on tavoitteena aikaansaada rajattua katutilaa ja rakennuksen kadulta suojaaman pihan. Katujen puoleiset kapeat tontin osat käsitellään laadukkaasti muodostamaan sisääntulopihaa. Aidat ja tukimuurit Tontin rajalle katualuetta vastaan tulee rakentaa noin 0,4 1,0 m korkea aita tai muuri. Aidan materiaaliksi suositellaan kiveä. Tontin rajalle viheraluetta vastaan tulee rakentaa viheralueelta katsottuna noin 0,6m korkea tukimuuri tai aita, joka ei edellytä putoamissuojaa tai kaidetta. Aidan materiaaliksi suositellaan kiveä. Aidan ja kasviaidan tulee sijaita kokonaisuudessaan tontin puolella. Tonttien välille suositellaan rakennettavaksi aita, joka ei saa olla umpinainen vaan esim. rimoitettu puuaita ja jonka korkeus on enintään 1,5 m. Kulkuväylät Tontille ajo tulee kivetä. Rakennusosat Katto- ja räystäsratkaisut Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla ensisijaisesti harjakatto. Kaksikerroksisen rakennuksen yksikerroksisessa osassa tai yksikerroksisessa piharakennuksessa saa olla tasakatto. Yksikerroksisen rakennuksen tai sen osan katto ei saa olla kaksikerroksisen rakennuksen kattoa jyrkempi. Julkisivupinnasta ulkonevat räystäät suositellaan toteutettavaksi avoräystäinä. Asuinrakennuksen katon katemateriaalin tulee olla pintavaikutelmaltaan sileä. Värin tulee olla tumma harmaa, jolloin aurinkopaneelit saadaan sopeutettua kattomaisemaan. Pintamateriaalit Puukaupunkiin soveltuen pihojen materiaaleissa suositellaan käytettäväksi puuta. Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja. Vettä läpäiseviä, imeviä ja viivyttäviä rakenteita suositellaan hulevesien hallinnan toteuttamiseksi. Maanvaraiset autopaikat suositellaan kivettäväksi vettä läpäisevällä materiaalilla, joka samalla pienentää kovan pinnan määrää visuaalisesti, kuten nurmikivi. Hulevesijärjestelyt Hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää tontilla. Lumitilalle tulee esittää varaukset rakennusluvan yhteydessä. 10 (10)