RAKENTAMISTAPAOHJE TAMPEREEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 ASEMAKAAVA NRO 8639 VUORES, ISOKUUSI III, ISOKUUSEN POHJOISOSAN KORTTELIT , YLA Rakentamistapaohjeen laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, asemakaavoitus Kaavoitusarkkitehdit Anna-Leena Toivonen, Minna Kiviluoto ja Sari Pietilä

2 RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohjeesta TA M P E R E E N K A U P U N K I Puurakentamisvyöhykkeet Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen avulla pyritään varmistamaan rakentamiselle ja ympäristön laadulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Rakentamistapaohje on laadittu yhteistyössä kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Rakentamistapaohjeen lisäksi korttelialueilla sovelletaan Vuoreksen laatutasoohjetta. Asemakaavamääräykset on esitetty tässä rakentamistapaohjeessa värillisellä pohjalla. Isokuusi puurakentamisen pilottikohde Isokuusi on yksi Suomen puukerrostalorakentamisen tärkeistä pilottikohteista ja puun tulee olla vahvasti läsnä myös katukuvassa. Tavoitteena on tavanomaisesta asuntoarkkitehtuurista positiivisesti poikkeava arkkitehtuuri ja laadukas tulevaisuuden puukaupunkiympäristö. Julkisivumateriaalina puu muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän osan korttelien ilmeestä. SISÄLLYSLUETTELO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohjeesta Isokuusi puurakentamisen pilottikohde Puurakentamisvyöhykkeet Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueet (AKR) Asuinrakennusten korttelialue (A) Erillispientalokorttelit (AO)

3 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUEET (AK) erityishuomio maantasokerroksen aukotukseen ja kutsuvuuteen maantasokerroksen tiloissa on riittävän kokoiset ikkunat ja ikkunalliset ovet ensimmäisen kerroksen julkisivumateriaali saa poiketa ylempien kerroksien materiaalista Ylin kerros kattomuoto osaksi rakennuksen arkkitehtuuria, veistoksellisuus kattomuodon hyödyntäminen asunnoissa mm. parvitiloina ja korkeina huonetiloina Tavoitteet moderni puukaupunki, veistosmaisen selkeä arkkitehtuuri pikkukaupunkimainen mittakaava yhtenäinen kokonaisuus osana Isokuusen keskustaa monipuolinen asuntojakauma ja asuntotyypistö korttelit havaittavan yksilöllisiä sekä yhtenäisiä kokonaisuuksia Perusratkaisut AK-kortteleissa eheä ja laadukas kaupunkikuva umpikorttelimaisella ja aktiivisella maantasokerroksella, sisäpihojen suojaus liikenteen häiriöiltä rakennuksilla rajaten kortteleissa vuorottelevat III V -kerroksiset sekä I II -kerroksiset rakennusmassat yhtenäisenä jatkumona kiinni rakennusalan ulkoreunassa runko pääosin puurakenteinen ja puujulkisivut kaikissa julkisivuissa tulee olla ikkunoita Alimmat kerrokset Korttelit muodostavat selkeän rajauksen Vuoreksen puistokadun ja Isokuusen aukion suuntaan. Näihin suuntiin rakennusten katutasokerroksiin tulee sijoittaa liike-, toimisto-, työ- tai yhteistiloja. Niihin ei saa sijoittaa maantasokerroksessa asuntoja, umpinaisen oloisia kellari- tai VSS-tiloja. Kyseinen julkisivun osa voidaan toteuttaa kohtuullisesti sisäänvedettynä arkadina. Kaikkien liike-, toimisto- ja palvelutilojen tulee olla esteettömiä kadun suunnasta ja jaettavissa riittävän pieniin yksiköihin. Liitettäessä työtila osaksi asuntoa sisäänkäynti tulee olla kadulta. Korttelien muilla sivuilla voi olla asuntoja myös maantasokerroksessa. Tällöin maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattia on oltava vähintään 0,7 m viereisen katualueen tason yläpuolella. Urbaani kaupunkiaukio Isokuusentanhua sekä sitä rajaavat päiväkoti-koulu -rakennus ja AK-kortteli. Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuodon on oltava samantyyppinen kaikissa yhden korttelin yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksien osissa. Kaikki rakennuksen tilat mukaan lukien ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset tilat tulee sijoittaa rakennusmassan sisälle yhtenäisen vesikaton alapuolelle. Ilmanvaihtokonehuoneen saa sijoittaa ylimmän kerroksen yläpuolelle kerrosluvusta poiketen. ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUEET AK

4 Yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksissa tai niiden osissa on lape- tai harjakatto, matalissa rakennusosissa tasakatto. Matalien osien kattoja käytetään terasseina tai viherkattoina. Matalien rakennusosien katto ei saa muodostaa kadun suuntaan ulkonevaa räystästä. Tekniset laitteet ja varusteet integroidaan kattomuotoon. Ilmanvaihtokonehuoneet ja vastaavat tilat sijoitetaan kokonaan rakennusmassan sisään. Parvekkeet ja katokset Katujulkisivuilla parvekkeiden on oltava osa rakennusmassaa. Parvekkeiden rakenteita ei saa sijoittaa maantasossa julkisivulinjan ulkopuolelle. Yhtenäiset pystysuorat parvekevyöhykkeet eivät ole sallittuja. Sovittaminen maastoon, sokkelit Tontin tasaukset järjestetään siten, että rakennuksen sokkeli, mahdollinen kellari ja paikoitushalli muodostavat katujen ja pihojen suuntaan miellyttävän lähiympäristön sekä luontevan ja hallitun korkomaailman. Korttelin ulkokehällä rakennuksen ja katualueen väliin jäävä tontin osa käsitellään materiaaleiltaan viereisen katualueen laatutasoa vastaavaksi. työtilojen paikoitus saadaan sijoittaa tontin ulkopuolelle tai osittain pysäköintialueelle (LPA-tontti). Polkupyöräpaikoitus sijoitetaan rakennusten yhteyteen. Hulevedet Korttelialueita suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan 8639 asiakirjoihin kuuluva hulevesiselvitys. Jätteenkeräysjärjestelmät Kaava-alueella kiinteistöjen tulee liittyä jätehuollon putkijärjestelmään. Taide Rakennussuunnittelussa tulee huomioida Vuoreksen taideohjelman mukaisesti taiteen suunnittelu, sijoitus ja toteutus osana arkkitehtuuria Pihan luonne, liittyminen ympäristöön ja toiminnot Korttelien sisäosa tulee suunnitella autoista vapaaksi viihtyisäksi oleskelupihaksi. Sisäpihojen on oltava korttelin yhteiskäyttöisiä pihoja eikä niitä saa aidata osiin lukuun ottamatta asuntopihoja. Kulku kadulta sisäpihoille tapahtuu rakennuksen tai rakenteen alitse, jolloin muodostuu selvä tilallinen raja julkisen katutilan ja puoliyksityisen sisäpihan välille. Yhteispihoille sijoitetaan useampia erityyppisiä oleskelupaikkoja. Näistä vähintään yksi on leikkivälinein varustettu leikkipaikka, joka palvelee koko korttelipihaa. Pihan pintamateriaalit Pihan kovina pinnoitteina käytetään luonnonkiveä, betonilaattaa tai betonikiveä. Puurakentamisen teema huomioidaan myös piharakenteissa, esimerkiksi kalusteissa, oleskelutasoilla, pergolarakenteissa ja valaisinpylväissä. Mahdollisia betonisia tukimuureja suositellaan verhottavaksi puulla. Pysäköinti Autopaikoitusta ei saa sijoittaa pihoille. Paikoitus sijoitetaan rakenteelliseen pysäköintiin rakennuksen ja/tai pihan alle sekä kortteleissa nro 7744 ja 7745 rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Näissä korttelissa liike-, toimi-, palvelu- ja Isokuusentanhua. Etualalla päiväkoti-koulu ja vasemmalla Isokuusi III -asemakaava-alueen AKkortteleita, oikealla Isokuusi I -asemakaavan AK kortteleita. ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUEET AK

5 ASUINKERROSTALOJEN, RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET (AKR) Tavoitteet moderni puukaupunki, veistosmaisen selkeä arkkitehtuuri pikkukaupunkimainen mittakaava monipuolinen asuntojakauma ja asuntotyypistö korttelit havaittavan yksilöllisiä, arkkitehtonisesti laadukkaita sekä yhtenäisiä kokonaisuuksia Perusratkaisut AKR-kortteleissa kortteleissa vuorottelevat II III -kerroksiset sekä I-kerroksiset rakennukset kortteleiden rajautuminen katuihin selkeää ja urbaania Alimmat kerrokset maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattia on oltava vähintään 0,7 m viereisen katualueen tason yläpuolella asuinhuoneen yksityisyyttä maantasokerroksessa turvataan lisäksi riittävillä etäisyyksillä tai istutuksilla kaikissa maantasokerroksen tiloissa on riittävän kokoiset ikkunat ja ikkunalliset ovet Katto- ja räystäsratkaisut Yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksissa tai niiden osissa on lape- tai epäsymmetrinen harjakatto, matalissa rakennusosissa tasakatto. Kattomuoto on osa rakennuksen arkkitehtuuria. Sen tulee olla sama korttelin kaikissa yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksissa. Matalien osien kattoja käytetään terasseina tai viherkattoina. Tekniset laitteet ja varusteet integroidaan kattomuotoon. Ilmanvaihtokonehuoneet ja vastaavat tilat sijoitetaan kokonaan rakennusmassan sisään. Vuoreksen puistokatua pohjoisessa reunustavat rivi- /pienkerrostalot AKR-korttelialueilla. Parvekkeet ja katokset Katujulkisivuilla parvekkeiden on oltava osa rakennusmassaa. Parvekkeiden rakenteita ei saa sijoittaa maantasossa julkisivulinjan ulkopuolelle. Yhtenäiset pystysuorat parvekevyöhykkeet eivät ole sallittuja. Sovittaminen maastoon, sokkelit Rakennus on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Kellarikerroksen seinän, sokkelin tai muun perustuksen maanpäällinen näkyvä osa ei saa olla yli 1,5 m korkea. Tontin tasaukset järjestetään siten, että rakennuksen sokkeli, mahdollinen kellari ja paikoitushalli muodostavat katujen, viheralueiden ja pihojen suuntaan miellyttävän lähiympäristön sekä luontevan ja hallitun korkomaailman. Piha-alueet Pihan luonne, liittyminen ympäristöön ja toiminnot Piha-alueiden on oltava yhteiskäyttöisiä pihoja eikä niitä saa aidata osiin lukuun ottamatta asuntopihoja. Leikki- ja oleskelualueen on oltava kooltaan vähintään 10 % tontin asumiseen osoitetusta pinta-alasta. ASUINKERROSTALOJEN, RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET AKR

6 Taide Yhtiömuotoisten kohteiden rakennussuunnittelussa tulee huomioida Vuoreksen taideohjelman mukaisesti taiteen suunnittelu, sijoitus ja toteutus osana arkkitehtuuria Esimerkki puisesta pienkerrostalosta, pysäköintiratkaisusta ja muuriratkaisusta. Puutarhamaisille yhteispihoille sijoitetaan useampia erityyppisiä oleskelupaikkoja. Näistä vähintään yksi on leikkivälinein varustettu leikkipaikka, joka palvelee koko korttelipihaa. Polkupyöräpaikoitus tulee sijoittaa rakennusten yhteyteen. Pihatilojen tulee olla mahdollisimman yhtenäisiä, mutta mahdolliset asuntopihat ja terassit rajataan selkeästi muusta pihaympäristöstä. Julkisen katutilan ja puoliyksityisen yhteispihan välillä on selkeä rajaus. Tontit rajataan katujen suuntaan asuinrakennuksilla tai korkeuseroja välittävä tukimuurilla, kiviaineisella aidalla tai pensasaidalla. Rakennusten ja katualueen väli istutetaan. Korttelin ja rakennusten tulee hahmottua katujulkisivulla selkeärajaisina. Pihan pintamateriaalit Puurakentamisen teema näkyy myös piharakenteissa, kuten esimerkiksi kalusteissa, oleskelutasoilla, pergolarakenteissa, tukimuurien verhouksena ja valaisinpylväissä. Mahdollisia betonisia tukimuureja suositellaan verhottavaksi puulla. Hulevedet Korttelialueita suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan 8639 asiakirjoihin kuuluva hulevesiselvitys. Jätteenkeräysjärjestelmät Kaava-alueella kiinteistöjen tulee liittyä jätehuollon putkijärjestelmään. Vuoreksen puistokadun varren tontit ja muodostavat Isokuusen puukaupungin pohjoisen portin selkeä rajaus Vuoreksen puistokadun suuntaan runko pääosin ja julkisivut puurakenteiset kaksi kolmekerroksiset polveilevat, kytketyt tai yhtenäinen aaltoileva pienkerrostalo- / rivitalomaiset rakennusmassat. piha-alueet rajataan rakennuksilla Vuoreksen puistokadusta ja suojataan liikenteen häiriöltä rakennukset kytkeytyvät toisiinsa matalammilla rakennusosilla, porrashuoneilla tai parveketorneilla massoittelun keinoin muodostetaan taskuja pihan puolella oleskelualueiksi ja kadun puolella kasvillisuudelle jaottamaan visuaalisesti pitkää rakennusten jatkumoa toteutuksen pohjaksi suositellaan tontinluovutuskilpailua Isokuusenkadun varren tontit ja Korttelialueen rakennustyyppi on II III -kerroksinen rivi- ja pienkerrostalojen yhdistelmä. Korttelit yhdistävät erillispientalojen yksilöllisyyttä ja rivitaloasumisen kaupunkimaista ja yhteisöllistä rakennetta. rakennukset sijaitsevat tontin reunalla lähellä katua, jolloin syntyy kaupunkimaisesti rajattua katutilaa asuntojen pääsisäänkäynti on ensisijaisesti kadun suunnasta asuntokohtaiset pihat sijaitsevat rakennusosien väleissä terassimaisina tai rakennuksen liikenteen melulta suojatulla puolella julkisivut puurakenteiset Sydänpuunkadun varren tontti rakennukset sijaitsevat tontin reunalla lähellä katua, jolloin syntyy kaupunkimaisesti rajattua katutilaa, myös tontin sisäosiin suuntaavia osia oleskelupihat tontin länsiosassa runko pääosin ja julkisivut puurakenteiset ASUINKERROSTALOJEN, RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET AKR

7 ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE (A) Tavoitteet modernia laadukasta puurakentamista rinnettä ja näkymiä hyödyntävä tiivis pientalorakenne, joka soveltuu mittakaavaltaan alarinteen pienkerrostalojen ja ylärinteen omakotitalojen väliin toteutuksen pohjaksi suositellaan tontinluovutuskilpailua Perusratkaisut A-korttelialueilla rakennusten näkyvä rooli kaukomaisemassa huomioitava rakennusmassat porrastetaan jyrkkään rinteeseen julkisivumateriaalina on käytettävä puuta Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuodoksi suositellaan lape - tai epäsymmetristä satula- eli harjakattoa. Sovittaminen maastoon, sokkelit Tontin tasaukset järjestetään siten, että rakennuksen sokkeli, mahdollinen kellari tai paikoitushalli muodostavat katujen, viheralueiden ja pihojen suuntaan luontevan ja hallitun korkomaailman. Rakennus on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Kellarikerroksen seinän, sokkelin tai muun perustuksen maanpäällinen näkyvä osa ei saa olla yli 1,5 metriä korkea. Luonnos ja kaupunkimalliote kylämäiseltä asuinrakennusten korttelialueelta Hallinkujan ja Hallinharjanteen päästä. Tonttien rajaus Tontin kadun puoli toteutetaan laadukkaana kivettynä ja / tai istutettuna alueena. Tonttiliittymiä lukuun ottamatta katua vasten oleva tontin osa tulee erottaa luonnonkivimuurilla kadun reunasta. Tontti tulee rajata viheraluetta vasten pensasaidalla tai matalalla luonnonkivimuurilla, rakenteellista aitaa ei saa tehdä. Pihan pintamateriaalit Puurakentamisen teema tulee huomioida myös piharakenteissa, esimerkiksi kalusteissa, oleskelutasoilla, pergolarakenteissa, tukimuurien verhouksena ja valaisinpylväissä. Pihojen toiminnalliset alueet Yhtiömuotoisessa kohteessa asuntokohtaisten ulko-oleskelutilojen lisäksi on ainakin yhteinen leikkipaikka. Pysäköinti Autopaikat sijoittuvat rakennuksen päätyyn, pysäköintialueelle tai rinteen mahdollistaessa rakennuksen alle. Hulevedet Korttelialueita suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan 8639 asiakirjoihin kuuluva hulevesiselvitys. Taide Yhtiömuotoisten kohteiden rakennussuunnittelussa tulee huomioida Vuoreksen taideohjelman mukaisesti taiteen suunnittelu, sijoitus ja toteutus osana arkkitehtuuria. ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET A

8 ERILLISPIENTALO- KORTTELIT (AO) Tavoitteet modernia laadukasta puurakentamista kaupunkimaiseen ympäristöön suunniteltuja pientaloasuntotyyppejä kokeilevaa puurakentamista pieniä pientaloja Perusratkaisut AO-korttelialueilla rinteeseen porrastetut rakennusmassat rinnealueilla huomioitava rakennusten näkyvä rooli kaukomaisemassa julkisivumateriaalina on käytettävä puuta kortteleissa nro 7739, 7741 ja 7740 on rakennusten oltava myös pääosin puurakenteisia Katto- ja räystäsratkaisut Asuinrakennuksen kattomuodon tulee olla ensisijaisesti epäsymmetrinen harjakatto. Kaksikerroksisen rakennuksen yksikerroksisessa osassa tai yksikerroksisessa piharakennuksessa saa olla tasakatto. Yksikerroksisen rakennuksen tai sen osan katto ei saa olla kaksikerroksisen rakennuksen kattoa jyrkempi. Julkisivupinnasta ulkonevat räystäät suositellaan toteutettavaksi avoräystäinä. Asuinrakennuksen katon katemateriaalin tulee olla pintavaikutelmaltaan sileä. Värin tulee olla tumma harmaa, jolloin aurinkopaneelit saadaan sopeutettua kattomaisemaan. Sovittaminen maastoon, sokkelit Rakennus on porrastettava luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Kellarikerroksen seinän, sokkelin tai muun perustuksen maanpäällinen näkyvä osa ei saa olla yli 1,5 m korkea. Suunnittelun lähtökohtana ovat tontin ominaisuudet; korkeusasemat ja maastonmuodot. Rakennusten maastoon sovitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näkymä AO-korttelialueelle. Asuinrakennusten kerrosluku on II tai rinteessä II 1 / 2, mutta rakennuksissa voi olla myös yksikerroksisia osia. Autosuoja suositellaan toteutettavaksi rakennukseen integroituna tai yksikerroksisena siipiosana joko kiinni asuinrakennukseen tai rakenteellisesti siihen kytkettynä. Autosuojan päällä voi olla kattamaton oleskeluterassi. Rinnetonteilla rakennuksen alimpaan tasoon on mahdollista rakentaa kerrosalaan laskettavia tiloja. Tämä mahdollistaa huonetilojen luontevat yhteydet pihalle. Vähemmän valoa tarvitsevat kellaritilat sijoitetaan alimmassa tasossa ylärinteen puolelle maata vasten jääviin tiloihin. Ikkunat Ikkunoissa ja ovissa ei tule käyttää vanhaa rakentamistapaa imitoivaa pienijakoista ruudutusta. Näkymä AO-alueelle luonnonkivimuureineen. AO ERILLISPIENTALOKORTTELIT 1 (2)

9 Tonttien rajaus Tontin kadun puoli toteutetaan laadukkaana kivettynä ja / tai istutettuna alueena. Tonttiliittymiä lukuun ottamatta katua vasten oleva tontin osa tulee erottaa matalalla luonnonkivimuurilla kadun reunasta. Tontti tulee rajata viheraluetta vasten pensasaidalla tai matalalla luonnonkivimuurilla, rakenteellista aitaa ei saa tehdä. Aidan ja kasviaidan tulee sijaita kokonaisuudessaan tontin puolella. Rakentaminen on sijoitettu lähelle katua sekä katutilan rajaamiseksi että rinnemaastosta johtuen. Ratkaisulla saadaan hyödynnettyä tontista mahdollisimman suuri yhtenäinen ja suojainen piha. Asuinrakennus sijoitetaan tontille pääsääntöisesti pääty kadulle päin sekä etäisyydeltään lähemmäs katua tai korkeintaan samalle etäisyydelle kadusta kuin autosuoja tai piharakennus. Jollei vierekkäisten erillispientalotonttien korkeusasemia saada sopeutettua yhteen, voidaan käyttää korkeuseroja välittäviä matalia tukimuureja. Katso rakennusjärjestys 20 ja 21. Kulkuväylät Tontille ajo tulee kivetä, ei asfaltoida. Pihan pintamateriaalit Puukaupunkiin soveltuen pihojen materiaaleissa suositellaan käytettäväksi puuta. Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja ja vettä läpäiseviä, imeviä ja viivyttäviä rakenteita. Maanvaraiset autopaikat suositellaan kivettäväksi vettä läpäisevällä materiaalilla, joka samalla pienentää kovan pinnan määrää visuaalisesti, kuten nurmikivi. Hulevedet Korttelialueita suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan 8639 asiakirjoihin kuuluva hulevesiselvitys. Kadun eteläpuolelle sijoittuvien pienten AO-tonttien periaateratkaisu Konkelonkaaren varrelta. Kadun eteläpuolelle sijoittuvien pienten AO-tonttien periaateratkaisun katujulkisivuote Konkelonkaaren varrelta. Jätteenkeräysjärjestelmät Kaava-alueella kiinteistöjen tulee liittyä jätehuollon putkijärjestelmään. Taide Yhtiömuotoisten kohteiden rakennussuunnittelussa tulee huomioida Vuoreksen taideohjelman mukaisesti taiteen suunnittelu, sijoitus ja toteutus osana arkkitehtuuria AO ERILLISPIENTALOKORTTELIT 2 (2)