KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kajaanin kaupunginkirjasto, Kalevala-sali, Kauppakatu 35, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä AIKA Klo 9:00-13:20 PAIKKA Kajaanin kaupunginkirjasto, Kalevala-sali, Kauppakatu 35, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 6 3 Kainuun malli 2013 valmistelutyön tilanneraportti 7 4 Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät vuoden 2012 jälkeen 5 Maakunnan palvelurakenteet vuoden 2012 jälkeen 15 6 Kainuun maakuntahallinnon päätöksentekomalli vuoden 2012 jälkeen 7 Kainuun maakunta -kuntayhtymän rahoitusmalli vuoden 2012 jälkeen 8 Kainuun maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteistyö 9 Kainuun jatkovalmistelu Seuraava kokous

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ KOKOUSAIKA klo 9:00-13:20 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Kemppainen Esa 9:00-13:20 H-salmi, kv:n pj Keränen Heimo 9:00-12:30 H-salmi, kunnanjoht. Toivanen Osmo 9:00-13:20 H-salmi, kh:n I vpj Kaikkonen Vesa 9:00-13:20 Kajaani, kv:n II vpj Oikarinen Markku 9:00-13:20 Kajaani, kh:n I vpj Okkonen Arto 9:00-13:20 Kajaani, kh:n pj Suutari Eero 9:00-13:20 Kajaani, kv:n pj Tolonen Jari 9:00-13:20 Kajaani, kaup.joht. Väisänen Sanni 9:00-13:20 Kajaani, kv jäsen Heikkinen Pekka 9:00-13:20 Kuhmo, kh:n pj Hyvönen Heikki 9:00-13:20 Kuhmo, kh jäsen Malinen Martti 9:00-13:20 Kuhmo, kh:n I vpj Pääkkönen Matti 9:00-13:20 Kuhmo, kv:n II vpj Valtanen Eila 9:00-13:20 Kuhmo, kaup.joht. Laurikainen Arto 9:00-13:20 Paltamo, kunnanjoht. Moilanen Heli 9:00-13:20 Paltamo, kv:n pj Siira Martti 9:00-13:20 Paltamo, kh:n pj Huusko Eero 9:00-13:20 Puolanka, kv:n pj Paulomäki Taina 9:00-13:20 Puolanka, kh vpj Peltola Harri 9:00-13:20 Puolanka, kh:n pj Rajala Seppo 9:00-13:20 Puolanka, kunnanjoht Sirkeinen Unto 9:00-13:20 Puolanka, kv I vpj Kurkinen Yrjö 9:00-13:20 Ristijärvi, kv:n pj Potila Raija 9:00-13:20 Ristijärvi, kunnanjoht Tähkäpää Liisa 9:00-13:20 Ristijärvi, kv II vpj Kauppinen Petri 9:00-13:20 Sotkamo, kunnanjoht Korhonen Aimo 9:00-13:20 Sotkamo, kh:n pj Lukkari Anne 9:00-13:20 Sotkamo, kv:n pj Sirviö Kari 9:00-13:20 Sotkamo, kv II vpj Hekkala Raija 9:00-13:20 S-salmi, kv II vpj Holappa Veijo 9:00-13:20 S-salmi, kh I vpj Huttunen Ritva 9:00-13:20 S-salmi, kh:n pj Manner Leena 9:00-13:20 S-salmi, kv I vpj Pakarinen Ahti 9:00-13:20 S-salmi, kh II vpj Paloniemi Taisto 9:00-13:20 Vaala, kh:n I vpj Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa 9:00-13:20 varaj., Vaala, kv I vpj Seppänen Tytti 9:00-13:20 Vaala, kunnanjoht. Virkkunen Reijo 9:00-13:20 Vaala, kh:n pj Jokelainen Alpo 9:00-13:20 Maakunta, maak.joht. Poistui 7 käsittelyn aikana

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kinnunen Anneli 9:00-13:20 Maakunta, mh II vpj Polvinen Osmo 9:00-13:20 Maakunta, mv I vpj Pääkkönen Tuomo 9:00-13:20 Maakunta, sos.-ja terv.joht. Säkkinen Timo 9:00-13:20 Maakunta, mv pj Toivonen Esa 9:00-13:20 Maakunta, strategiajoht. Tolonen Asta 9:00-13:20 Maakunta, talousjoht. Tuominen Anssi 9:00-13:20 Maakunta, koulutust.joht. Yliniemi Kalevi 9:00-13:20 Maakunta, hallintojoht. Korhonen Timo 9:00-13:20 kansanedustaja Piirainen Raimo 9:00-13:20 kansanedustaja Korhonen Jaana 9:00-13:10 Kainuun ELY-keskutelyn Poistui 8 käsit- aikana Pääkkönen Kari 9:00-13:10 Kainuun ELY-keskutelyn Poistui 8 käsit- aikana Kanniainen Tuomo 9:00-13:20 varaj., Pohjois-Pohjanmaan ELY Tolonen Jorma 9:00-13:20 Kainuun metsäkeskus Heikkinen Kaisu 9:00-13:20 Tehy ry Kahl Helena 9:00-13:20 JUKO Koskensalmi Leila 9:00-13:20 JHL ry yhd. 80 Piirainen Matti 9:00-13:20 Kajaanin kauppakamarios. Tervonen Juho 9:00-13:20 MTK Kainuu ry Poissa Kemppainen Tapani H-salmi, kh:n pj Nikulainen Kari Kuhmo, kv:n I vpj Horto Ilkka Paltamo, kv I vpj Heikkinen Mauno Ristijärvi, kh:n vpj Kauppinen Tuomo Sotkamo, kh:n vpj. Korhonen Jouko Sotkamo, kv I vpj Moilanen Pentti S-salmi, kv:n pj Anttonen Tauno Vaala, kv:n pj Juntunen Hannu Maakunta, mv II vpj Kyllönen Merja kansanedustaja Lehtomäki Paula kansanedustaja Räinä Matti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Keränen Eila TNJ/SuPer Kiljunen Ella Jyty Kainuu ry Leppänen Timo Kainuun Yrittäjät Putkonen Keijo Elinkeinoelämän keskusliitto Muut osallistujat Myllylä Raili 9:00-10:45 Kajaani, mv jäsen Poistui 4 käsit-

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Teittinen Jorma 9:00-13:20 Maakunta, kehittämisjohtaja telyn aikana ALLEKIRJOITUKSET Timo Säkkinen Puheenjohtaja Esa Toivonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 1-10 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2010 / 2010 Sanni Väisänen Markku Oikarinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia, Kauppakatu 1, Kajaani perjantaina / 2010 toimistosihteeri Aila Kokkonen

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KAIOHRY 1 Ohjausryhmä: Kuntalain 58 mukaan toimielin on päätös valtainen, kun enemmän kuin puolet jäse nistä on läsnä. Todetaan läsnäolijat (ohjausryhmän jäsenet ja kokoukseen kutsutut asiantuntijat). Tämän kokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetetty Suoritetussa nimenhuudossa läsnä oli 59 jäsentä ja kaksi varajäsentä. Ohjausryhmä totesi kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KAIOHRY 2 Ohjausryhmä: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa. Ohjausryhmä valitsi pöytäkirjantarkistajiksi ja ääntenlaskijoiksi Sanni Väisäsen ja Markku Oikarisen.

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä Kainuun malli 2013 valmistelutyön tilanneraportti KAIOHRY 3 Kainuun hallintokokeilu päättyy Hallituksen ohjelman mukaan halli tus antaa vuo den 2010 aikana hallituksen esityksen kokeilun jälkeisen ajan jär jestelyistä Kainuussa. Valmistelu Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävien järjestämiseksi vuoden 2012 jälkeen käynnistyi ministeriöissä ja Kainuussa alkuvuonna Valmistelu ministeriöissä Ministeriöiden valmistelu on pääasiassa valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon valmistelua. Valtiovarainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän Seuranta ryhmän toimikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Lisäksi valtiovarainministeriö on asettanut kolme alatyöryhmää Alatyöryhmät ovat: 1) alueiden kehitystehtäviä selvittävä ala työryhmä; 2) maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä selvittävä alatyöryhmä ja 3) rahoitusjär jestelmää selvittävä alatyöryhmä. Alatyöryhmien toimikausi päättyi vuoden 2009 lopussa, paitsi maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä selvittävä alatyöryhmän määräaikaa on jatkettu tammikuun 2010 loppuun. Alatyöryhmät luovuttavat raporttinsa seurantaryhmän kokoukses sa Seurantaryhmä tekee ehdotuksen huhtikuussa 2010 maakuntahallinnon tehtävien järjestämi sestä Kainuussa vuoden 2012 jälkeen. 2. Valmistelu Kainuussa Kainuun oma valmistelu luo pohjaa maakunnassa tehtäville päätöksille ja toimenpiteille. Työ Kainuussa käynnistyi pidetyssä kuntien edustajien kokouk sessa. Kokoukses sa sovittiin Kainuun valmistelun toimielimistä ja niiden teh tävistä. Kainuun ohjausryhmässä on 72 jäsentä, jotka edustavat kuntien po liittista päätöksentekoa ja virkamiesjohtoa; Kainuun maakunta -kuntayhtymää, Kainuun kansanedustajia, valtion aluehallintoa ja sosiaalipartne reita. Ohjausryhmän päätehtävänä on Kainuun ehdotuksen valmistelu Kainuun mallista Ohjausryhmän alaisuudessa toimii pääasiassa kuntien johtajista ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän virkamiesjohdosta koostuva työvaliokunta. Rahoi tusmallin valmistelua varten on perustettu Kainuun rahoitusmallityöryhmä, jonka jäsenet edustavat kuntien ja maakunnan ta lousjohtoa.

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Työvaliokunnan ehdotus: Ohjausryhmä: Sosiaali- ja terveystoimialalla valmistelua varten on perustettu työvaliokunta ja kaksi alatyö ryhmää, joista toinen selvittää palvelujen ryhmittämistä lähi-, seudullisiin ja keskitettyihin pal veluihin ja toinen toimialan johtamista sekä organisaatiorakennetta. Työryhmissä on kuntayh tymän edustajien lisäksi kuntien edustajia. Koulutustoimialalla valmistelusta on vastannut koulutustoimialan johtoryh mä. Johtoryhmä on kuullut kuntien sivistystoimen viranhaltijoiden ja luotta mushenkilöiden näkemyksiä pidetyssä yhteisseminaarissa. Kun tien sivistysjohtajien kokouksissa valmistelun eteneminen on ollut aina lis ta-asiana. Keskeisin kysymys on ollut ns. pienten lukioiden korotettu yksik kö hinta. Lisätietoja asiasta antaa ohjausryhmän ja työvaliokunnan sihteeri Esa Toivonen puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi Ohjausryhmän ja työvaliokunnan sihteeri Esa Toivonen esittää Kainuun malli 2013 valmiste lutyön tilanneraportin. Ohjausryhmä merkitsee asian tiedoksi. Esa Toivonen esitti Kainuun malli 2013 val mistelityön tilanneraportin. Ohjausryhmä merkitsi asian tiedoksi.

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtävät vuoden 2012 jälkeen KAIOHRY 4 1. Maakunnan nykyiset tehtävät Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta perustuu vuosiksi säädettyyn hallintokokeilulakiin (Laki 343/2003 liite 1). Liite nro: 1 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta kattaa ko keilualueen kuntien Hyrynsalmen, Ka jaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ris tijärven, Sotkamon sekä Suo mussalmen kuntien osalta sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, toisen asteen koulutuksen. Sosi aali- ja terveydenhuollon toimialueella maakunta vastaa terveydenhuollosta kokonaisuudes saan ja sosiaalihuol losta päivähoitoa lukuun ottamatta. Opetustoimessa maakunta toimii lu kiokoulutuksen, ammatillisen koulu tuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjänä. Kokeilualueen kuntien ja Vaalan kunnan osalta Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa rakennerahastovaroja ja niiden vastinrahoitus ta sekä maakunnan liiton (Kai nuun liiton) toimi alaan kuuluvia tehtä viä, joita ovat maa kunnan suunnittelu ja alueiden kehittäminen, ylei nen elinkeinopolitiikka, yhteistyön edistäminen ja etujen val vominen. 2. Uusien tehtävien siirtäminen maakuntahallintoon Valtiovarainministeriön seurantaryhmän maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä selvittävä alatyöryhmä on selvittänyt uusien tehtävien siirtämistä maakuntahallin toon. Työryhmän ra portti julkistetaan Uusien tehtävien siirtämistä maakuntahallintoon on kä sitelty Kainuun ohjausryhmän ensim mäisessä kokouk sessa ja työvaliokunnan kokouksissa. Työvaliokunta 3. kokous : "5. Kainuun ohjausryhmän ensimmäinen kokous VM:n edustajien (kehittämispäällikkö Teemu Eriksson ja neuvotteleva virkamies Katja Palo nen) kanssa käydyissä lähtökohtaneuvotteluissa käsi teltiin Kainuun maakun nan tehtävien järjestämistä vuoden 2012 jälkeen. Neuvot teluissa oli esillä maakunnan tehtä vät. Em. neuvottelujen viitaten päätettiin, että Kalevi Yliniemi laatii selvi-

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ tykset seuraa vaan työva liokunnan kokoukseen mennessä 1) Kainuun pelastuslaitoksen, 2) Kainuun jätehuollon kun tayhtymän ja 3) maataloustuki- ja 4) maatalouslomitus tehtävien siirtämisestä maakuntahallin non tehtäviksi. Asia otetaan ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen asialistalle." "7. Kainuun valmistelutilanne ja selvitys tukipalveluista Kainuun rahoitusmallityöryhmän työ on käynnissä. Sosiaali- ja terveysalan työryhmät ovat pääsääntöisesti nimetty ja työt ovat käynnistyneet. Koulutustoimialalla valmistelu on käynnistynyt virkaorganisaation puitteissa. Merkittiin tiedoksi. Päätettiin: Kalevi Yliniemi tekee selvityksen tukipalveluiden maakunnallisesta järjestämisrat kaisusta. Tukipalveluita ovat mm. ruokahuolto-, kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut. Selvityk sen tulee olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Käytiin keskustelu kuntien tahtotilan huomioon ottamisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista jatkomallin valmistelutyössä. Asian käsittelyä jatketaan." Työvaliokunta 4. kokous : "4. Maataloustuki- ja maataloustehtävien mahdollinen siirto maakuntahallinnolle Asiasta alustivat vastuualuepäällikkö Vilho Härkönen, Kainuun TE -keskuksesta, maaseutu sihteeri Anja Karppinen Kuhmosta ja maaseutuasiamies Päivi Korhonen Paltamosta. Vilho Härkönen esitteli kuntien maaseutuhallinnon tehtäväkentän: Kuntien maaseutuhallinnon tehtäviin käytetään noin 10 henkilötyövuotta. Henkilöitä tehtävis sä on 12 ja tämän lisäksi käytetään toimistotyöapua. Tukihakemuksia jätetään vuosittain noin 1100 ja kuntien kautta myönnetään tukia noin 30 miljoonaa vuosittain. Tehtävistä noin 70% on viranomaistehtäviä ja loppu kehittämistehtäviä. Kuntien maaseutuhallinnon keskeiset val tion yhteistyöviranomaiset ovat MA- VI maaseutuvirasto ja TE keskukset. Keskustelussa todettiin: Hakemusten säädöstenmukainen käsittely edellyttää vähintään kolmen henkilön ketjua pää tösten käsittelyssä. Eräissä tapauksissa käsittelijöitä tarvitaan jopa viisi henkilöä. Tämän vuoksi kunnat ovat tehneet yhteistyösopimuksia. Kuntien maaseutuhallinnon työtekijöillä ei ole selkeää kantaa maakuntahallintoon siirtymises tä. Noin puolet pitänee kunnallista mallia

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ parempana ja noin puolet maakuntahallinnon alla työskentelyä kannatettavana vaihtoehtona. Työ on kausiluonteista, huippu ajoittuu kevätkauteen. Kunnilla on erilaisia ratkaisuja vapaan resurssin joustavaan käyttöön kehittämistehtävissä. Esimerkkinä mainittiin kansainväliset tehtävät. Isäntäkuntamalli ei ole toimiva ratkaisu tästä näkökulmasta. Maakunnallisessa ratkaisussa ongelmaksi saattaa tulla kontaktin katoaminen lähijohtoon. MAVIn siirto Seinäjoelle on aiheuttanut henkilöstön vaihtumista. Jatkovaihtoehtoina ovat kuntien yhteistoimintamalli tai maakunnallinen ratkaisu. Maatalouslomituksessa vaihtoehtoina ovat joko yhden tai kahden yhteistoiminta-alueen rat kaisu. Asiasta tulee kuulla MELAn kanta (maatalousyrittäjien eläkelaitos). Päätettiin: Kalevi Yliniemi jatkaa selvitystyötä maataloustukihallinnon ja maatalouslomituksen osalta. Selvitystyön yhtenä vaihtoehtona on em. maatalouteen liittyvien tehtävien siirtäminen maakuntahallintoon. "8. Selvitykset maakuntahallinnon tehtävien laajentamisesta Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Selvitysmies Kalevi Yliniemi esitteli selvitystyönsä keskeisiä tuloksia: Ekokympin talous on alijäämäinen noin Maakuntahallinnon alaisuudessa paras vaihtoehto lienee liikelaitosmalli, jolla on erillinen talous. Haasteena tulee olemaan alijäämän kattaminen. Henkilöstön palkat ovat linjassa maakuntahallinnon palkkojen kanssa. Keskustelun jälkeen päätettiin esittää ohjausryhmän kokouksessa : Ohjausryhmä tekee vireillepanopäätöksen Kainuun jätehuollon kuntayhtymän siirtämisestä maakuntahallintoon. Asian jatkovalmisteluun esitetään perustettavaksi työryhmä. Kainuun pelastuslaitos Selvitysmies Kalevi Yliniemi esitteli selvitystyönsä keskeisiä tuloksia: Talousarvion loppusumma on noin 5,7 miljoona. Nousupaine on noin 5%. Pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastuslain mukaiset tehtävät. Keskustelun jälkeen päätettiin esittää ohjausryhmän kokouksessa : Ohjausryhmä tekee vireillepanopäätöksen Kainuun jätehuollon kuntayhtymän siirtämisestä maakuntahallintoon. Asian jatkovalmisteluun esitetään perustettavaksi työryhmä.

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Maataloustuki- ja maatalouslomitustehtävät Asia käsiteltiin kohdassa 4." Kainuun ohjausryhmä 1. kokous : "Ohjausryhmä päätti panna vireille Kainuun jätehuollon ja Kainuun pelastuslaitoksen siirron jatkovalmistelun maakunnalle. Työvaliokunta valtuutettiin nimeämään työryhmät jatkovalmis telua varten." Työvaliokunta 5. kokous : "4. Kainuun ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen palaute Käsiteltiin Kainuun ohjausryhmän ensimmäisen kokouksen palaute ja jatkotoimet. Keskuste lun pääteemat olivat: Maakuntayhtymän tehtävät Ohjausryhmä teki vireillepanopäätöksen Kainuun jätehuolto kuntayhtymän ja Kai nuun pelastuslaitoksen siirrosta Kainuun maakunta -kuntayhtymään. Maataloustukihallinnon ja maatalouslomitustehtävien osalta selvitystyö jatkuu. Selvitysmiehe nä toimii Kalevi Yliniemi. Keskustelussa puntaroitiin muiden tehtävien mahdollista siirtoa maakuntakuntayhtymän hoi dettavaksi. Esillä olivat: lasten päivähoito ja esiopetus perusopetus vapaa sivistystyö musiikkiopistot kirjastot Vapaan sivistystyön valtakunnallinen kehitystavoite on yhteistyön tiivistäminen. Vaalan asema valmistelussa. Vaalan kannalta oleellinen tekijä on erikoissairaanhoidon järjestäminen ja sen kustannukset. EU:n kilpailulainsäädäntö ja liikelaitosmallit. Päätettiin: Perustetaan työryhmät valmistelemaan ohjausryhmän päätöksen mukaisesti: a)kainuun jätehuollon kuntayhtymän siirtoa valmisteleva työryhmä: koollekutsuja Kalevi Yliniemi kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja kuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtaja a)kainuun pelastuslaitoksen siirtoa valmisteleva työryhmä: koollekutsuja Kalevi Yliniemi

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Työvaliokunnan ehdotus: Ohjausryhmä: pelastusjohtaja Anssi Parviainen pelastuslautakunnan puheenjohtaja pelastuslautakunnan varapuheenjohtaja Maatalous- ja lomitustehtävien siirron selvitystyötä jatketaan oh jausryhmän pää töksen mu kaisesti. Muiden toimintojen siirtoselvitystyön käynnistämistä ei tässä vaiheessa pidetty tarpeellisena." Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi esittelee kokouksessa selvitystyön tulok sia Kai nuun pelastus laitoksen, Kai nuun jätehuollon, maatalouslomi tuk sen ja maataloustukihallinnon tehtävien sekä tukipalvelu jen maa kun nalli sesta järjestämisestä. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse osoit teella Ohjausryhmä suosittaa maakunnan nykyisten tehtävien säilyttämistä maakunnal lisesti järjes tettävinä. Ohjausryhmä suosittaa Kainuun pelastuslaitoksen siirtämistä vuoden 2013 alus ta maakunta -kuntayhtymän alaisuuteen. Ohjausryhmä suosittaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän siirtämistä vuoden 2013 alusta maakunta -kuntayhtymän alaisuuteen liikelaitoksena. Ohjausryhmä suosittaa ratkaisua, joka ei rajoita maatalouslomitusja maatalous tukihallinnon tehtävien siirtämistä Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoidettavik si. Ohjausryhmä ei suosita muiden kuntien tehtävien siirtämistä Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtäväksi vuooden 2013 alus ta. Kalevi Yliniemi esitteli selvitystyön tuloksia Kainuun pelastuslaitoksen, Kainuun jätenhuollon kuntayhtymän, maatalouslomituksen ja maataloustukihallinnon tehtävien maakunnallisesta järjestämisestä. Päätös: Ohjausryhmä suosittaa maakunnan nykyisten tehtävien säilyttämistä maakunnallisesti järjestettävinä. Ohjausryhmä suosittaa Kainuun pelastuslaitoksen siirtämistä vuoden 2013 alusta Kainuun maakunta -kuntayhtymän alaisuuteen. Ohjausryhmä suosittaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän siirtämistä vuoden 2013 alusta Kainuun maakunta -kuntayhtymän alaisuu-

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ teen liikelaitoksena. Ohjausryhmä suosittaa ratkaisua, joka ei rajoita maatalouslomitusja maataloustukihallinnon tehtävien siirtämistä Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoidettaviksi. Ohjausryhmä ei suosita jäsenkuntien muiden tehtävien siirtämistä Kainuun maakunta -kuntayhtymän tehtäviksi vuoden 2013 alusta. Ohjausryhmä suosittaa Kajaanin ammattikorkeakoulun järjestäjävastuun laajentamisen selvittämistä valmistelun yhteydessä. Ohjausryhmä päätti pyytää Kainuun kuntien lausunnot. Harri Peltola esitti Puolangan kunnan kantana, että se ei yhdy suositukseen maakunnan nykyisten tehtävien säilyttämistä maakunnallisesti järjestettävinä.

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä Maakunnan palvelurakenteet vuoden 2012 jälkeen KAIOHRY 5 Kainuun hallintokokeilun jatkovalmistelu Kainuussa käynnistettiin kuntien edusta jain kokouk sessa Kokousta varten laadi tussa taustamuistiossa oli ana lysoitu kahdeksan eri vaihtoehtoa maakunnan palvelujen järjestämi seksi: A. Kuntayhtymän purkaminen kuntakohtaisiksi toiminnoiksi paluu osittain enti seen B. Isäntäkuntamallit yhteistoiminta-alueilla C. Seudulliset kuntayhtymät yhteistoiminta-alueilla D. Kuntaliitokset E. Maakunnalliset kuntayhtymät F. Kainuun hallintokokeilulain vakinaistaminen G. Yksi kunta H. Maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhdistäminen Edellä mainittu kuntien edustajien kokous linjasi jatkovalmisteluvaihto ehdoiksi: "8. Päätökset jatkotoimista Jatkovalmisteluvaihtoehdot Alustuksen jälkeen käydyn keskustelun perusteella puheenjohtaja esitti jatkoval mistelun vaihtoehdoiksi: F. Kainuun hallintokokeilulain vakinaistaminen E. Maakunnallinen monialainen perinteinen kuntayhtymä H. Maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhdistäminen Tilaisuudessa läsnäolijat hyväksyivät tehdyn esityksen yksimielises ti." Valtiovarainministeriön seurantaryhmän alainen maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä sel vittävä alatyöryhmä on tarkastellut palvelurakenteita kolmen päävaih toehdon mukaan, jotka ovat: 1) nykymallilla maakuntatasolle kootut palvelut, 2) erilliset maakunnan laajuiset kokonaisuudet ja 3) toiminnoittain erilliset mallit. Palvelurakennetarkastelussa tehtäviltään laaja-alainen perin teinen kuntayhtymä on käytän nössä rin nastettavissa nyky malliin. Oleelliset erot ovat päätöksenteko raken teessa ja kansa laisten osallistumis mahdollisuuksissa. Tästä johtuen laa ja-alaisen kun tayhtymän tarkastelua ei tässä palvelura kennetarkas telun yhteydes sä ole erikseen teh ty. Seuraava tarkastelu on tehty maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ selvittävän ala työryh män kolmen päävaihtoehdon mukaan. 1. Nykymalli Malli oli esillä Kainuun kuntien edustajien kokouksessa vaihtoehtona F. Kai nuun hallinto kokeilun vakinaistaminen. Malli valittiin em. kokouksessa yhdeksi jatkovaihtoehdoista. Nykymallin periaatteet on määritetty laissa Kainuun hallintokokeilusta 343/2003 (liite 1). Teh tävien hoitamista varten maakuntaan kuuluvina kuntayhtyminä on laissa mai nittu 1) Kainuun liitto; 2) Kai nuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayh tymä; sekä 3) Kainuun koulutuskun tayh tymä. Kokeilulain mukaan yksi kuntayhty mä voi hoitaa maa kunnan tehtävät kokeilualu een kuntien niin sopiessa. Nykymallin palvelukokonaisuudet muodostuvat tällä hetkellä niin, että erikoissai raan hoito, peruster veydenhuolto ja sosiaalihuolto muodostavat yhden palveluket jujen ko konaisuuden, alueen kehittämi nen ja suunnittelu yhden kokonaisuuden, lukiokoulu tus yhden ja ammatilli nen koulutus yhden koko naisuuden. Kahden vii meisen kesken näyttäisi syn tyvän enemmän yhteisiä palveluketjuja tulevaisuu dessa. Maakunnan sisäinen organisaatio on sosiaali- ja terveydenhuollossa järjestetty pää osin elin kaarimallin mukaan. Toimialan yksiköitä ovat yhteiset palvelut, ympä ristöter veydenhuolto, sairaanhoidolliset pal velut, terveyden- ja sairaudenhoitopal velut, per hepalvelut ja vanhuspal velut. Lisäksi toimialalla on lii kelaitoksena Kai nuun työterveys. Erityisesti perhepalvelut ja vanhuspalvelut ylittävät perinteiset or ga nisaatiorajat ja muodostuvat asiakastarpeitten poh jalta. Nykymallin etuja Kuntien kannalta nykyjärjestelmä on perusperiaatteeltaan yksinkertainen ja toimin ta on hyvin ennakoi tavissa. Nykymalli jakaa kustannukset tulojen suhteessa ja ot taa huo mioon kuntien kantokyvyn. Nykymallissa toteutettu sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuol lon ja eri tyishuollon syvälle integroitu työtapa on vastannut Kainuun haasteisiin kohtuulli sen hyvin. Sosiaali- ja terveyden huollon palvelutarve kasvaa Kainuussa voimakkaasti tulevaisuudessa. Mikäli kainuulaisten terveyden tila ja etenkin ikään tyvän väestön toi mintakyky jää jatkossakin nykyiselle tasolle, olemme v ti lanteessa, jossa Kai nuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve on 50 % ny kyistä korkeampi. Sa man aikaisesti käytettävissä olevat työvoimare servit vähene vät 30 %. Ammatillinen koulutus on kiinnittynyt tiiviisti maakunnan aluekehitystyöhön. Esi merk kinä täs tä on Kainuun ammattiopiston vuonna 2009 saama laatupalkinto. Maakunnalli nen lukiokou lutus on synnyt tänyt lukiokoulutukseen synergiaetuja lu kioiden tiiviin yh teistyön tuloksena. Esimerkkeinä ovat filiaa limallinen lukioverkos to ja yhteisten tuki palvelujen luonti yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kans sa.

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Nykymallin haittoja Ongelmaksi on koettu kuntien osallistuminen maakunnan palveluja koskevaan päätök sentekoon. 2. Erilliset maakunnan laajuiset kokonaisuudet Tässä mallissa tehtävät järjestettäisiin erillisissä maakunnan laajuisissa kokonai suuk sissa, jossa sosiaa li- ja terveydenhuolto on yksi kokonaisuus, toisen asteen koulutus toinen ja alueiden kehittämistehtävät kolmas kokonaisuus. Maakuntahal lintoon siirret täviksi aiottujen Kainuun jätehuollon kuntayhtymän, Kainuun pelas tuslaitoksen sekä maataloustukihallinnon ja -lomituksen osalta todennäköiseksi vaihto ehdoksi jäisi ti lanteen jatkuminen ennallaan. Ratkaisun etuja Toimialat jäisivät ehyiksi ja palveluketjut säilyisivät kokonaisuuksina. Kuntien rooli palveluja koskevassa päätöksenteossa olisi kattavampi. Ratkaisun haittoja Alueiden kehittämisen erottaminen palvelutuotannosta vaikuttaisi palveluiden tar kas telun ja alueiden kehittämisen tarkastelun yhteensovittamiseen. Samantasoi nen toteu tus kuin nyky organisaatiossa vaatisi omaa erikseen resurssoitua koordi naatiotaan. Yhteisten tukipalvelujen (tietohallinto, taloushallinto ja henkilöstöhallinto) ja suun nitte lu järjestelmien synergiaetujen säilyttäminen ja liittymi nen palvelutoimintaan vaikeu tuisi ny kyisestä. Palveluiden kannalta poistuisivat lähinnä toimialojen yhteiset synergiat. Esimerkik si tervey den ja hy vinvoinnin edistäminen heikkenisi sosiaalija terveystoimen ja toisen asteen koulu tuksen kesken. 3. Toiminnoittain erilliset mallit Malli vastaa päätöksentekorakenteena lähinnä Kainuun kuntien edustajien ko kouksen vaih toehtoja A. Kuntayhtymän purkaminen kuntakohtaisiksi toiminnoiksi - paluu osittain entiseen; B. Isän täkuntamallit yhteistoiminta-alueilla ja C. Seudulliset kuntayhtymät yhteistoiminta-alueilla. Edellä mainittu kokous ei valin nut vaihtoehtoja jatkovalmisteluun. Ratkaisu tarkoittaisi Kainuussa Paras -puitelain (laki kunta- ja palvelurakenneuu dis tuksesta 169/2007) mukaisia organisointimalleja, jolloin perusterveydenhuollon järjes tämiseen tarvi taan vähintään noin asukkaan väestöpohja ja ammatil lisen perus koulutuksen järjestä miseksi noin asukkaan väestöpohjaa.

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Paras -puitelain mukaan Kainuuseen voitaisiin muodostaa mahdollisesti yhdestä kol meen yhteistoimin ta-aluetta perusterveydenhuollossa ja ammatilliseen koulu tukseen yksi yhteistoi minta-alue. Ratkaisun etuja Lukioiden valtionosuuskysymys on ratkaistavissa valtakunnallisten linjausten mu kaan. Pienemmät palvelu- ja hallintokokonaisuudet, jotka ovat maantieteellisesti lähem pänä kansa laisia. Ratkaisun haittoja Kohdassa 2. Erilliset maakunnan laajuiset kokonaisuudet mainittujen haittojen li säksi: Nykytilaan verrattuna toteutuneet palveluketjut ja niitä koskeva päätöksenteko pur kau tuisivat pienem piin osiin, eikä koko palveluketjua koskevaa päätöksentekoa enää oli si. Kunnat joutuvat hajauttamaan resurssejaan useisiin suuntiin. Sosiaali- ja terveysalan kannalta: Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio erikoissairaanhoidon kanssa purkautui si ja/tai sen ylläpitäminen vaatisi voimavaroja koordinaatioon. Sektoroi tumi nen näkyisi erityi sesti asiakkaan rajapintojen ylityksessä tiedon- ja kokonai suuden hallinnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeen arviointi vaikeutuisi, kun palvelu ko konaisuudesta vastaisi useampi taho. Toiminnallisesti eriytyneessä mallissa nykyiset elämänkaarimallin mukaan organi soi dut pal veluko konaisuudet purkautuisivat. Pienemmissä kokonaisuuksissa ei voitaisi samalla tavalla yhdistellä avo- ja laitospalveluja tai erikoissairaanhoidon ja sosiaali huollon palveluja kuin maakuntatason kokonaisuu dessa. Sellaisen toteut taminen edel lyttäisi erittäin hyvää organi saatioiden välistä koordinaatiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen jouduttaisiin erikseen organi soi maan ja rahoitta maan usean organisaation yhteistoiminnaksi. Kehittämisvoima varojen jakaminen usean organisaation kesken heikentäisi perustason sosiaali- ja terveyden huollon kehittämis tä. Erilliset organisaatiot ja rahoitusjärjestelmät todennäköisesti vaikeuttaisivat kus tan nusten hal lintaa ja aiheuttaisivat kustannustason nousua. Koulutustoimialan kannalta: Ammatillisen koulutuksen lukiokoulutuksen sekä lukioiden keskinäinen

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Työvaliokunnan esitys: yhteistyö vai keutuisi. Ikäluokan pienenemisestä seuraavat muutos- ja kustannuspaineet eivät vähene mis sään or ganisoitu mismallissa, mutta erillisten ylläpitäjien välille syntyisi helposti re sursseja kuluttava ja mahdollisesti lyhytnäköinen kilpailuasetelma. Lukiokoulutuksen toteuttaminen seudullisesti isäntäkuntamallilla vaikuttaisi toden nä köisesti niin, että ylläpitäjille muodostuisi pää- ja sivulukioita. Isäntäkunta saisi kunta yhtymään verrattuna toisenlaisen aseman lukioverkosta päätettäessä mui hin kuntiin nähden. Asiasta alustavat kokouksessa toimialojensa kannalta sosiaali- ja terveys joh ta ja Tuo mo Pääk könen ja kou lutustoi mialan johtaja Anssi Tuominen. Tuomo Pääkkösen alustukseen liittyvä tausta-aineistona on Sote-työvaliokunnan esi tys ( ) eril lisliite 1. Lisätietoja antavat ohjausryhmän ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Säk kinen puh , työvaliokunnan puheenjohtaja, maakuntajohtaja Alpo Jokelainen puh , sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh ja koulutustoi mialan johtaja Anssi Tuominen, puh tai sähköpostit se osoitteella 1. Kainuun palvelurakennemalliksi vuoden 2012 jälkeen esitetään tarkistettua ny kymal lia ot tamatta kantaa yksityiskohtiin. 2. Sosiaali- ja terveystoimialan jatkovalmistelussa noudatetaan sosiaalija ter veystoi mialan työvalio kunnan esityksen mukaisia periaatteita: Sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset: Asiakasnäkökulma Valinnan vapauden toteutuminen tarkentuu laadittavan palve lustrategian kautta Palvelujen saatavuuden turvaaminen; lähipalvelut, seudulliset ja kes kitetyt pal velut (liit teenä alatyöryhmän raportti) Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen kainuulaisille tasa puolisesti, ottaen huomi oon rea listisesti pitkien etäisyyksien tuo mat haasteet tietoteknologian mahdollisuudet Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen (terveyserojen ka ven taminen) Kustannustehokkuus Keskitetty johtaminen ja hajautettu toiminta Sosiaali- ja terveyslautakunnan rooli; palvelutarpeen määrit täjä ja pal velujen ti laaja Sote-palvelut toteutettaisiin v jäl keen pääpiir teittäin ny kyisellä toi-

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Ohjausryhmä: mintatavalla. Lähtökohtana on nykyi senkaltainen organisaa tio, jossa esiin nous seet epäkohdat korja taan. Jatkon kannalta on erityisen tärkeää, ettei pyritä staattisiin raken teisiin ja työtapoihin vaan säilyte tään valmius jat kuvaan muu tokseen. Tavoit teena on uusiutu miskykyinen organisaatio, joka pystyy no peasti rea goimaan väestön muuttuviin tarpeisiin. Esimerkiksi nykyinen palvelutuotannon ryhmittely lähi-, seudullisiin ja keskitettyihin palvelui hin on jo nyt osittain osoittautunut kankeaksi. Uudet lääketieteen oivalluk set mahdollistavat täysin uusia toi mintatapoja terveydenhuollossa. Sosiaalihuol lon kentässä kehitetään myös toimintatapoja, jotka entis tä täsmällisemmin vas taavat väestön ja yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin. Samanaikaisesti asiakkaan muuttuva asema pakottaa palveluntuottajia toimimaan asiakaslähtöisemmin. Tie to- ja viestintä tekno logian tuomat mahdollisuudet edesauttavat asiakkaan valinnanvapautta ja itse hoidon toteutumista. Nä mä muutokset on pystyttävä huo mioi maan ja ne tulevat vaikut tamaan niin organisaatiorakenteisiin kuin itse toimintaan ja sen johtamiseen. Myös monikanavainen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitusjärjestelmä kaipaa uu distamista. Nykyinen kokonaisrahoitusjärjestelmä on osoittautunut on gel malliseksi niin valta kunnallisesti kuin paikallisestikin. Kainuu olisi valmis kokei le maan uudentyyppistä, läpinäky vää ja yk sinkertaisempaa rahoitusjärjestelmää. Kehityksen suunta on kohti prosessiorganisaatiota, jossa asiakkaan asema vah vistuu, palvelut järjeste tään joustavasti ja oikea-aikaisesti pohjautuen asiakkaan palvelutar peeseen. Lisäksi hallinnollinen by rokratia vähenee. 3. Varauksena lukiokoulutuksen maakunnalliselle järjestämismallille on ns. pienten lu kioiden yksik köhinnan korotuksen turvaaminen. Mikäli valtiovallan tulkinta olisi asias sa Kainuulle kielteinen, niin ainakin pie nimmät eli alle 200 opiskelijan lukiot tulisi pa lauttaa peruskuntien jär jes tämisvastuulle. Ohjausryhmä hyväksyi työvaliokunnan esityksen muuten, paitsi kohta 1 muutettiin muotoon: "1. Kainuun palvelurakennemalliksi vuoden 2012 jälkeen esitetään tarkistettua nykymallia ottamatta tässä kantaa yksityiskohtiin." Harri Peltola esitti Puolangan kunnan edustajien eriävän mielipiteen koh tien 2. ja 3. asioihin.

21 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä Kainuun maakuntahallinnon päätöksentekomalli vuoden 2012 jälkeen KAIOHRY 6 Kainuun hallintokokeilun Kainuun jatkovalmistelu käynnistettiin kuntien edusta jain kokouk sessa Kokousta varten laaditussa taustamuistiossa on analysoitu myös päätök sentekoa demokratian näkökulmasta kahdeksan eri vaih toehdon mukaan: A. Kuntayhtymän purkaminen kuntakohtaisiksi toiminnoiksi paluu osittain enti seen B. Isäntäkuntamallit yhteistoiminta-alueilla C. Seudulliset kuntayhtymät yhteistoiminta-alueilla D. Kuntaliitokset E. Maakunnalliset kuntayhtymät F. Kainuun hallintokokeilulain vakinaistaminen G. Yksi kunta H. Maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhdistäminen Edellä mainittu kuntien edustajien kokous linjasi jatkovalmisteluvaihto ehdoiksi: "8. Päätökset jatkotoimista Jatkovalmisteluvaihtoehdot Alustuksen jälkeen käydyn keskustelun perusteella puheenjohtaja esitti jatkoval mistelun vaihtoehdoiksi: F. Kainuun hallintokokeilulain vakinaistaminen E. Maakunnallinen monialainen perinteinen kuntayhtymä H. Maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhdistäminen Tilaisuudessa läsnäolijat hyväksyivät tehdyn esityksen yksimielisesti." Valtiovarainministeriön seurantaryhmän alainen maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä selvittävä alatyöryhmä on tarkastellut palvelurakenteita neljä päävaihtoehdon mukaan, jotka ovat 1) nykyinen malli, 2) laaja tavanomainen kuntayhtymä, 3) erilliset maakunnan laajuiset kokonaisuudet ja 4) toiminnoittain erilliset mallit. Seuraava tarkastelu on tehty maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä selvittävän alatyöryhmän neljän päävaihtoehdon mukaan. 1. Nykymalli Nykymallin periaatteet on määritetty laissa Kainuun hallintokokeilusta 343/2003 (liite 1).

22 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto tekee maakuntahallinnon merkittävimmät päätök set kuten, talousarvioiden, palveluja koskevien keskeisten linjausten ja suunnitelmien tekemi nen ja hyväksyminen, keskeisten virkojen täyttäminen sekä luottamusmiesorganisaation mie hittäminen. Maa kuntavaltuustossa on 59 valtuutettua ja Vaalaa koskevia asioita kä sitel täessä sen työhön osallistuu kaksi Vaa lan kunnan edustajaa. Maakuntahallituksella on kolme kokoonpanoa ja sen puheenjohtajana toimii aina maakunta johtaja. I kokoonpanon jäsenet ovat luottamushenkilöitä ja II kokoon panossa maakuntahalli tukseen kuuluu myös valtion aluehallintovi ranomaisten edustajia. II kokoonpano käsittelee Kainuun kehittämis rahaan liittyvät asiat ja se on toimivaltainen ainoastaan, jos luotta mus miehet muodostavat enemmistön. Maakuntahallituksen III ko koonpano on rakennerahasto lain mukainen maakunnan yhteis työryhmä. Maakuntahallitus valmistelee ja panee täytäntöön maakuntavaltuuston päätökset sekä hoitaa maakunnan hallintoa. Maakuntahallinnossa toimivat lautakuntina 11-jäseniset sosiaali- ja terveyslautakunta, koulu tuslautakunta sekä kuusijäseninen tarkastuslautakunta. Lautakun nat hoitavat toimialansa tehtäviä ja valmistelevat maakuntahallituk sen ja maakuntavaltuuston päätöksiä. Maakuntahallinnon tehtäviä, joita varten ei ole omaa lautakuntaa, hoitaa maakuntahallitus. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi alueiden kehittäminen ja maakun takaavoitus sekä tukipal velut. Koulutustoimialalla Kainuun ammattiopisto toimii liikelaitoksena ja lukiokoulutus suoraan lau takunnan alaisena. Kainuun maakunta -kuntayhtymä (Kainuun am mattiopisto) on myös am matillisen peruskoulutuksen järjestäjä Kuu samossa. Maakunnan rahoituksen osalta alueen kunnilla ja kuntien kokouksella on merkittävä päätök sentekorooli, koska niiden piirissä päätetään maakunnan rahoitus kehyksestä. Maakuntaval tuuston mahdollisuudet päättää talousar vioista tulevat rajatuksi perussopimustason päätöksellä rahoitus osuuksista. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallituksen puheenjohtajana ja maakunta-valtuusto valitsee hänet maakuntavaltuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja on näin luonteeltaan poliittinen virkamies. Maakuntajohtajalla ei ole itsenäis tä päätösvaltaa enempää kuin puhtaasti virka miesjohtajallakaan oli si, mutta maakuntahallituksen puheenjohtajana hänellä on asemaan perustuvaa vaikutusvaltaa merkittävästi enemmän kuin puhtaasti vir kamiesjohtajalla. Kokeilun aikana maakuntavaltuusto on ehdottanut maakuntajohtajan asemaa muutettavaksi niin, ettei hän enää olisi maakuntahallituksen puheenjohtaja.

23 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Jokaisella toimialalla on oma virkamiesjohtajansa ja samoin on toimialojen yksiköillä. Sosiaa li- ja terveystoimialan ja koulutustoimialan kokonaisuudet toimivat lautakuntatasolla ja kaik kien toimialojen kokonaisuus maakuntahal lituksen tasolla ensimmäisen kerran. Nykymallin etuja Kansalaisten mahdollisuudet osallistua tärkeimpien päätöksentekijöiden valintaan ovat tässä vaihtoehdossa laajimmat. Suoran osallistumisen ja läpinäkyvyyden kannalta nykymalli ja tavanomainen laaja yhden kuntayhtymän malli ovat parhaita. Nykymalli on toimintaperiaatteiltaan yksinkertainen ja hyvin ennakoitavissa. Päätöksenteko tasoja on vähän. Nykymallin haittoja Kunnilla ei ole edustusta maakunnan päätöksentekoelimissä. Maakuntahallinto on riippuma ton kunnista palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Kunnilla on neuvoa anta va rooli resurssien käytössä ja rahoitus osuuden määrittelyssä. Jatkovalmistelun keskeinen kysymys on mallin suhde kuntien itsehallintoon sekä yhteistoi mintajärjestelyjen pakollisuus ja / tai vapaaehtoisuus. 2. Laaja tavanomainen kuntayhtymä Tavanomaisen kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenet valitsevat kunnat. Se voi olla yhtymäkokous tai jokin muu perussopimuksessa määrätty toimielin (yleensä valtuusto). Tämän toimielimen kokoon panon ei tarvitse olla poliittisesti edustava; lu kuun ottamatta maa kunnan liittoa. Sen jäsenten äänivalta määräytyy usein muulla pe rus teella kuin ääni/jäsen. Tällaisen valtuus-ton jäsenet eivät ole peri aatteessakaan alueen asuk kaiden edustajia vaan kuntien edustajia. Laajassa tavanomaisessa kuntayhtymässä olisi todennäköisesti maakuntahallitusta vastaava toimielin, mutta se ei voisi ilman erillis tä säädöstä toimia maakun nan yhteistyöryhmänä, eikä sen jäseninä voisi olla valtion aluehallin toviranomaisten edustajia. Maakuntahallitusta vastaa van toimieli men kokoonpanon tulisi vastata alueen poliittista jakaumaa. Vaikka tällaisessa kuntayhtymässä ei ylimmän päättävän elimen lisäksi ole lakisääteisiä toi mieli-miä, on pidettävä todennäköisenä, että tehtäviltään hyvin laa jassa kuntayhtymässä olisi myös lauta-kunnan tyyppisiä toimielimiä. Näidenkin tulisi lainsäädännön mukaan olla poliitti sesti edustavia. Tällaisessa kuntayhtymässä eri päätöksentekotehtävien organisointi

24 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ ratkaistaan perussopi muksessa, joten valtuuston, hallituksen ja mahdollisten lautakuntien roolia voidaan arvioida vain perusole tusten pohjalta. Todennäköise nä voi pitää, että tavallisessa kunta yhtymässä hallitustason toimielin tekee useampia päätöksiä kuin valtuustotason toimielin. Jälkimmäi sen voidaan kuitenkin arvioida päättävän talousarviosta ja toiminnan suuntaviivoista. Kaikki ope ra tiivisemmat päätökset ehkä tehtäisiin hallitustason toimielimessä ja lautakunnissa. Tavanomaisen palveluja tuottavan kuntayhtymän rahoitus toteutetaan useimmiten siten, että kuntayhtymä laskuttaa kuntia ja/tai asiakkaita tuottamistaan suorit teista. Kuntayhtymissä, joiden toi-minta ei ole suoritteiksi purettavaa palvelutuotantoa, rahoitusmallit ovat erilaisia. Laajassa kuntayhty mässä rahoitusmalliksi voitaisiin valita sekoitus suoritteisiin perustu vaa maksuosuutta ja kiinteää maksua. Tavallisessakin kuntayhtymässä olisi mahdollista omaksua samanlainen rahoitusmalli kuin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on tällä hetkellä. Sen sovelta minen tarkoittaisi, että ta vallisen kuntayh-tymän päätöksentekoelin ten tulisi tehdä merkittäviä poliittisia voimavarojen suuntaamispää töksiä eri palvelujen kesken. Tavanomaisessa kuntayhtymässä kuntayhtymän johtaja olisi puhtaasti virkamies ja hallituk sen puheenjohtajana olisi luottamushenkilö. Virkamiesjohdon rooli päätöksenteossa olisi täl tä osin suppe-ampi kuin nykymallissa. Jos kaikki maakunnan nykyiset tehtävät organisoitaisiin yhteen kuntayhtymään, olisi Kai nuussa kuntien lisäksi tämä kuntayhtymä ja sen lisäksi mahdollisesti pelastuslaitos, jätehuol lon kuntayhty-mä ja maataloushallinnon yh teistoimintajärjestely. Laajan tavanomaisen kuntayhtymän etuja Ylimmässä päättävässä elimessä olisi kaikkien kuntien edustus. Suoran osallistumisen ja läpinäkyvyyden kannalta nykymalli ja tavanomainen laaja yhden kuntayhtymän malli ovat parhaita. Laajan tavanomaisen kuntayhtymän haittoja Kansalaiset eivät pääse osallistumaan edes välillisesti valtuuston valintaan. Rahoituksen määrään vaikuttaisi suuri joukko yksittäisiä päätöksiä, kustannuskokonaisuuden hallinta ja ennakoitavuus olisi nykymalliin verrattuna heikompaa. 3. Erilliset maakunnan laajuiset kokonaisuudet Ratkaisun mukaan maakunnan laajuisissa kokonaisuuksissa Kainuussa voisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka

25 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ hoitaisi maakunnan nykyiset tämän alan tehtävät, maa kunnan liitto sekä koulutuksen kuntayhty mä/liikelaitos, joka järjestäisi ammatillisen- ja lukio koulutuksen. Maakunnan nykyisten tehtävien ulkopuolella olisi edelleen kuntien yhteinen pe lastuslaitos, jätehuollon kuntayhtymä sekä maatalous hallinnon yhteistoimintajärjestelyt. Päätöksenteon kannalta rakenne muistuttaisi muutoin yhden tavanomaisen kuntayhtymän mallia, mutta ylimpiä päätöksentekoelimiä olisi enemmän. Jokainen kuntayhtymä tai liikelai tos tarvitsisi oman ylimmän päättävän elimen ja perussopimuksen tai vastaavan. Jokaisen kuntayhtymän ra hoitukseen olisi erilainen malli ja todennäköis tä on, että sosiaali- ja tervey denhuollon kuntayhtymässä sovellettai siin palvelujen käyttöön pohjautuvaa suoriteperusteis ta mallia. Kuntayhtymissä ei tässä mallissa todennäköisesti olisi lautakuntia, vaan kuntayhtymien halli tukset hoitaisivat operatiivisen päätöksenteon kokonaan. Ylimmät päättävät elimet todennä köisesti kokoontuisivat harvoin ja päättäisi vät lähinnä talousarvioista ja toimintasuunnitel mista. Ratkaisun etuja Maakuntajohtajan asemaan liittyvää pohdintaa ei tarvita. Luottamushenkilöpaikkoja on enemmän kuin yhden laajan kuntayhtymän mallissa. Luotta mushenkilöt voisivat keskittyä pienempiin asiakokonaisuuksiin ja kuntien ohjaus olisi asia kohtaisesti te-hokkaampaa. Ratkaisun haittoja Kainuussa olisi merkittävästi enemmän kuntayhtymien toimielimiä ja perussopimuksia koot tuihin malleihin verrattuna. Toimielinten jäsenet valittaisiin ilman kansalaisten suoraa vaikutusta. 4. Toiminnoittain erilliset mallit Toiminnoittain erillisessä mallissa Kainuussa olisivat maakunnan nykyisillä tehtäväalueilla maakunnan laajuiset erikoissairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, maa kunnan liitto kuntayhtymi nä sekä ammatillisen koulutuksen liikelaitos ja suppeammilla alueilla toimivat sosiaali- ja ter veydenhuollon yh teistoiminta-alueet ja alueelliset lukioiden ylläpitäjät esimerkiksi isän täkun tamallilla. Näiden lisäksi alueella toimisivat luonnollisesti pe lastuslaitos, jätehuollon kuntayh tymä sekä maataloushallinnon yh teistoimintajärjestelyt. Kohdassa 3.esitettyihin maakuntakohtaisiin järjestelyihin lisänä olisivat alueen isäntäkunta malliset yhteistoimintajärjestelyt. Isäntäkuntamallissa isäntäkunnan valtuusto päättää ainakin kyseisen toiminnon talousarviosta tai sen pääpiirteistä ja mahdollisesti myös tärkeimpien

26 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Työvaliokunnan ehdotus: Ohjausryhmä: vir kojen täyttämises tä, mahdollisista maksuista ja toiminnan suuntaviivoista. Isäntäkun nan val tuusto toimii tässä tavanomaisella kokoonpanollaan. Ratkaisun etuja Rahoituksen kannalta lukioiden ylläpitäminen isäntäkuntamallilla olisi selkeää. Lukioiden osalta valtionosuus menisi ylläpitäjälle ja sen lisäksi tarvittava rahoi tus kerättäisiin todennä köisesti lukion sijaintikunnalta tai isäntäkun tamallissa jäsenkunnilta. Ratkaisun haittoja Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat välillisiä ja hajanaiset. Useille eri tahoille hajautet tu pää-töksenteko hämärtää julkisuutta ja kokonaisuuksien seuranta hämärtyy. Kokonaisuus on hallinnollisesti monimutkainen ja kustannusten kontrollointi kunnille olisi han kalaa Isäntäkunnan ja sen asukkaiden roolit päätöksenteossa ovat selvästi suuremmat kuin mui den kuntien toimielinten tai asukkaiden. Isäntäkuntamallissa tehtävien rahoitus sosiaali- ja terveydenhuollossa todennäköisesti perus tuisi suoritemaksuihin. Tässä mallissa maakunnan nykyisissä tehtävissä päätöksentekoelimiä olisi Kainuun alueella kaikkien eniten. Päätöksenteon kannalta muista vaihtoehdoista eroaisivat selvimmin isäntä kuntamallit. Lisätietoja antaa ohjausryhmän ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Säkkinen puh tai sähköpostitse osoitteella Kainuun päätöksentekomalliksi vuoden 2012 jälkeen esitetään nykymallia. Ohjausryhmä käy lähetekeskustelun maakuntajohtajan roolista ja asemasta. Kainuun päätöksentekomalliksi vuoden 2012 jälkeen ohjausryhmä esittää nykymallia. Ohjausryhmä esittää, että maakuntajohtajan osalta vuoden 2012 jälkeen noudatetaan kuntalakia.

27 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Kainuun ohjausryhmä Kainuun maakunta -kuntayhtymän rahoitusmalli vuoden 2012 jälkeen KAIOHRY 7 RAHOITUSMALLI 2013 Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä asetti alatyöryhmän tarkastelemaan hallintokokeilun rahoitusjärjestelmää. Rahoitusjärjestelmää selvittävän alatyöryhmän tavoitteena on tuottaa seurantaryhmän työn ja muun päätöksenteon pohjaksi tietoa ja arvioita maakuntahallinnon ja sen toiminnan eri rahoitusvaihtoehdoista. Työn lähtökohdaksi todettiin laaja ja monialainen tehtäväkenttä. Alaryhmälle annettu toimeksianto on: 1. Vertailla kuntien palvelujen käyttöön perustuviin mak suihin pe rustuvaa rahoitusjärjestelmää, maakuntahallinnon ve rotus oikeu teen pe rustuvaa rahoitusjärjestelmää ja nykyisenlai seen mak su osuuteen perustuvaa rahoitusjärjestelmää. Vertai lussa on otettava huomioon ainakin vaikutukset maakunnan toimin taan, kuntiin ja kuntatalouteen sekä kansalaisiin. Myös järjes telmien läpinäkyvyyt tä tu lee arvioida. 1. Selvittää mahdollisuudet kohdistaa valtionosuuksia nykyistä laajemmin suoraan maakuntahallinnolle. 1. Arvioida nykyisen järjestelmän toimivuutta. Työryhmään kuuluvat: Arto Sulonen, hallitusneuvos, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja Matti Väisänen, taloussuunnittelupäällikkö, opetusministeriö Raimo Jämsen, finanssineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Teemu Eriksson, kehittämispäällikkö, valtiovarainministeriö Hannu Juntunen, maakuntavaltuutettu, Kainuun maakunta Asta Tolonen, talousjohtaja, Kainuun maakunta Petri Kauppinen, kunnanjohtaja, Sotkamon kunta Arto Laurikainen, kunnanjohtaja, Paltamon kunta Sanna Lehtonen, ylitarkastaja, valtiovarainministeriö, sihteeri Pirjo Selesniemi, talouspäällikkö Kainuun maakunta, sihteeri Kaarina Heikkinen, talousjohtaja, Kuhmon kaupunki, sihteeri. Työryhmä on tehnyt toimeksiannon mukaiset vertailut ja selvitykset. Alatyöryhmän raportti on viimeistelyä vaille valmis ja se julkaistaan kun se luovutetaan seurantaryhmälle. Lisäksi Kainuun hallintokokeilun jatkoa valmisteleva ohjausryhmä perusti Kainuun oman rahoitusmallityöryhmän, jonka tehtäviksi määrättiin: eri rahoitusmallivaihtoehtojen tarkastelu kuntien ja maa kunta -kun-

28 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ tayhtymän kannalta VOS:n muutoksista aiheutuvat mahdolliset muutostar peet ny kyiseen perussopimukseen ja tulevaisuuden rahoitusmallin tarkastelu vuoden 2012 jäl keen yhteistyön VM:n asettaman rahoitusjärjestelmätyöryh män kanssa Työryhmään kuuluvat: Arto Laurikainen, Paltamon kunta, puheenjohtaja Kaarina Heikkinen, Kuhmon kaupunki Jari Tolonen, Kajaanin kaupunki Petri Kauppinen, Sotkamon kunta Seppo Rajala, Puolangan kunta Asta Tolonen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun rahoitusmallityöryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa. Viimeinen kokous pidettiin yhdessä valtakunnallisen rahoitusmallityöryhmän kokouksen kanssa. Nykyiseen malliin tehtävät muutokset vuosille on hyväksytty kuntien ja maakunnan yhteisessä pidetyssä neuvottelussa Kainuun rahoitusmallityöryhmän työn pohjalta. Vuoden 2012 jälkeen tulevasta rahoitusmallista Kainuun rahoitusmallityöryhmä ei anna omaa erillistä raporttiaan vaan tukeutuu siltä osin valtakunnallisen työryhmän raportin selvityksiin. Sen taustalla on monilta osin Kainuun työryhmän tekemä pohjatyö täydennettynä muiden asiantuntijoiden näkemyksillä. Molempien työryhmien työ on tapahtunut yhteen linkitettynä ja toisiaan tukien hyvässä yhteisymmärryksessä. Rahoitusmalleja koskeva esittely on erillisliitteessä nro: 2, joka perus tuu val ta kunnallisen rahoitusmallityöryhmän raportin luonnok seen ja Kai nuun rahoitusmallityöryhmän työhön. Rahoitusmallityöryhmä on käynyt läpi kaikki toimeksiannon mukaiset vaihtoehdot rahoitusmalleiksi. Kainuun rahoitusmallityöryhmän esitys: Työryhmä toteaa, että perinteiseen kuntalaskutukseen perustuvat rahoitusmallit eivät ole hyviä, koska ne todennäköisesti johtaisivat kustannusten nykyistä hallitsemattomampaan kasvuun ja olisivat huonommin ennakoitavissa. Varsinkin pienten kuntayksikköjen kohdalla tulisi todennäköisesti merkittäviä vuosittaisia vaihteluita. Maakuntavero ei saa Kainuussa varauksetonta laajaa kannatusta ja on teknisesti sekä juridisesti niin vaikea toteuttaa, että sitä ei voida tässä vaiheessa suositella otettavaksi käyttöön. Lähtökohtana on siten nykyisen kaltainen tulojen jakoon perustuva rahoitusmalli. Muutoksena nykyiseen järjestelmään verrattuna täs sä