_ Vuosikertomus 2000

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2000

2 MEK Vuosikertomus 2000 Toimintaympäristö 4 Johtokunta 5 Organisaatio ja hallinto 6 Tuoteryhmät 7 Markkinointivälineet 8 Kansainvälinen yhteistyö 10 Pohjoismainen vertailu 11 Matkailu Suomessa 11 Yöpymiset 12 Talouslaskelmat 13 Toiminnan painottuminen 14 Määrärahat 15 Toimintakatsaus Vuoden 2000 aikana MEK koki merkittäviä muutoksia. Jo vuoden 1999 lopulla oli suljettu Singaporen toimisto ja vuoden 2000 aikana suljettiin Hollannin, Belgian sekä Sveitsin toimistot ja vuoden 2001 alussa Tanskan toimisto. Myös muutamassa muussa toimistossa tehtiin henkilöstövähennyksiä. Toimistoja jäi ulkomaille kaksitoista. Näillä toimenpiteillä säästetään kiinteitä kustannuksia, jolloin jää käytettäväksi enemmän rahaa varsinaiseen toimintaan, markkinointiin ja markkinatutkimuksiin. Kesän alussa aloitettiin Asiakaspalvelukeskuksen toiminta Tanskassa. Tämä tarjouskilpailun kautta valikoitunut toimipiste Call Center Europe palvelee yhdeksällä kielellä erityisesti kuluttajia, vastaten kuluttajien puheluihin, sähköposteihin, fakseihin ja kirjeisiin yli kolmenkymmenen henkilön voimin koko Länsi-Euroopan alueelle. Toiminta käynnistyi varsin hyvin ja MEKin kuluttajapalvelun tason voidaan katsoa selkeästi parantuneen samalla kun saavutettiin kustannustehokkuutta. Asiakaspalvelukeskuksen kanssa samanaikaisesti alkoi Saksassa keskitetty, koko Länsi-Euroopan kattava postitustalopalvelu Atrikom GmbH -nimisen ulkopuolisen yhtiön toimesta. Asiakaspalvelukeskuksella on suora sähköinen yhteys postitustaloon, joka postittaa kuluttajien toivomat esitteet kaikkiin Länsi-Euroopan maihin. Kesäkuussa 2000 vahvistettiin laajan elinkeinovalmistelun jälkeen MEKin uusi toimintastrategia, jossa määritettiin MEKin päätehtävät, päämarkkinat, päätuoteryhmät sekä mittarit ja tavoitteet. Tämä toimintastrategia on viety tehokkaasti elinkeinon ja muiden matkailussa toimivien tietoon sekä Suomessa että ulkomailla ja sen vastaanotto on ollut myönteinen. Strategian osana vetäydyttiin maista, joista saapuva matkailijavirta on pienehkö ja keskitettiin voimavarat päämarkkinoille. MEKin internet-sivustojen massiivinen uudistustyö lähti käyntiin vuoden 2000 loppupuolella ja sivusto, kaikkiaan noin sivua, on kokonaan uudistettu vuoden 2001 kesään mennessä. Syksyllä 2000 aloitettiin merkittävän kansallisen laadunparannusprosessin ns. Laatutonnin suunnittelu. Työn alla on myös, joko kansallisena varausjärjestelmänä tai asiakasliittymänä palvelu, jossa yhdestä "Suomi-ikkunasta" pääsee internetin kautta, sekä katsomaan suomalaisen matkailutarjonnan, että varaamaan matkan. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2001 aikana. MEKin 49 prosentin osuus Matkailuviestintä Comma Finland Oy:stä myytiin vuonna Ruotsissa toimiva kokonaan omistettu tytäryhtiö Finnova Scandinavia AB ajettiin loppuvuonna alas, koska uusi Asiakaspalvelukeskus ja postitustalo hoitavat kaikki keskeiset, aiemmin Finnova Scandinavia AB:lle kuuluneet tehtävät. Tahdon kiittää MEKin koko henkilökuntaa, kaikkia sidosryhmiä ja julkisen hallinnon edustajia aktiivisesta, tuloksekkaasta ja hyvästä työstä. Tästä on hyvä jatkaa ja katsoa, mitä edestä löytyy. Ainakin uudemman vuoden alku on ollut oikein lupaava Jaakko Lehtonen 3

3 Toimintaympäristö Johtokunta Kansainvälisen matkailun kasvu vuonna 2000 oli ennätykselliset 7,4 prosenttia WTO:n (World Travel Organisation) keräämien tietojen mukaan. Näin suurta kasvu oli edellisen kerran vuonna 1992, kun kansainvälinen matkailu elpyi Persianlahden sodan jälkeisestä taantumasta. Yhteensä kansainväliset matkat kasvoivat 50 miljoonalla, mikä merkitsi, että kansainvälisiä matkoja tehtiin vuonna 2000 lähes 700 miljoonaa. Kansainväliset matkailutulot kasvoivat 4,5 prosenttia yhteensä 476 miljardiin USD:iin. Nopeinta kansainvälisen matkailun kasvu oli Kaukoidässä, missä kansainvälinen matkailu kasvoi 14,5 prosenttia, joka merkitsi 14 miljoonaa matkailijaa. Euroopassa kansainvälinen matkailu kasvoi 6,2 prosenttia yhteensä 403 miljoonaan kansainväliseen matkaan. Vaikka kansainvälisen matkailun kasvuluvut Euroopassa ovat usein olleet pienemmät kuin muissa maanosissa, on Euroopan osuus kansainvälisestä matkailusta edelleenkin lähes 60 prosenttia. Pohjois- ja Etelä-Amerikan matkailu kasvoi yhteensä vajaalla yhdeksällä prosentilla. Vaikka Yhdysvaltain dollarin kurssi oli erittäin korkealla, kasvoivat matkat Yhdysvaltoihin 8,7 prosentilla. Lähi-idässä kansainvälinen matkailu kasvoi yli kymmenen prosenttia. Pienintä kansainvälisen matkailu kasvu oli Afrikassa, jossa matkailu kasvoi vain 1,5 prosenttia. Suurista ja perinteisistä matkailumaista todella korkeita kasvulukuja on vain Saksalla, jossa ulkomaiset yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet noin yhdeksällä prosentilla ja Sveitsillä, jossa yöpymiset ovat kasvaneet vajaalla seitsemällä prosentilla. Heikko euro on ollut omiaan edesauttamaan matkailun suotuisaa kehitystä euroon sidotuissa maissa, sillä lähes kauttaaltaan ovat yhdysvaltalaisten, japanilaisten ja englantilaisten saapumiset ja yöpymiset kasvaneet niissä maissa, jotka ottavat euron käyttöön ensi vuonna tai jonka valuutta on muuten sidottu euroon. Puheenjohtaja Bo Göran Eriksson, Kauppa- ja teollisuusministeriö Jäsenet Kansliapäällikkö Juhani Korpela, Liikenneministeriö Osastopäällikkö Yrjö Länsipuro, Ulkoasianministeriö Toimitusjohtaja Tuula Lindberg, Helsinki-Finland Congress Bureau Toimitusjohtaja Päivikki Palosaari, Hullu Poro Oy Kongressimyyntipäällikkö Kirsti Vaulamo, Finnair Oyj Pääsihteeri Pekka Ropponen, SHR MEKIn edustajat Johtaja Jaakko Lehtonen Sihteeri Hallintojohtaja Pekka Laukala 4 5

4 Organisaatio ja hallinto MEK perusorganisaatio Johtaja Jaakkko Lehtonen Laatu ja ympäristö Projektipäällikkö Annukka Harma Johdon sihteeri Eveliina Tuomola Päätuoteryhmät Markkinointi Markkinointipääll. Pirkko Perheentupa Promis, Call Centre, IT-kehitys IT-kehityspääll. Inkeri Starry MEKin ulkomaantoimistot markkinointikeskus toimisto Madrid Milano Frankfurt Pariisi Lontoo New York Media- ja elinkeinovierailut Markkinointipääll. Ritva Müller Helsinki Sidosryhmäyhteydet (julkinen hallinto) Yhteyspäällikkö Taneli Kokkila Hallinto Hallintojohtaja Pekka Laukala Tukholma Moskova Tallinna Tokio Pietari MEKillä on markkinointiedustaja seuraavissa maissa: Tanska, Hollanti ja Belgia, Irlanti, Puola, Kreikka, Etelä-Korea, Kiina (Beijing ja Hongkong) Oslo Toimistot (12) Projektipäällikkö Ulla-Maija Pakarinen IT Järjestelmäpääll. Petteri Ohvo Tutkimus Tutkimuspääll. Tom Ylkänen Kaukoitä Aluepääll. Pirkko Hannula Tiedotus ja PR Tiedotuspääll. Vappu Virkkunen Euroopan toimistojen yhteinen Call Center käynnistyi kansainvälisen kilpailuttamisen jälkeen kesäkuussa. Varsinainen Call Center sijaitsee Tanskan Søderborgissa ja postitustalo Saksan Frankfurtissa. Vuoden 2000 kokemukset Call Centerin toiminnasta ovat olleet erinomaiset. Henkilöstöresurssit Henkilötyövuodet Vakinaiset 90,0 90,2 Määräaikaiset 10,7 8,6 Harjoittelijat 2,8 2,2 Työllisyyden hoitovaroin palkatut 0,2 - Yhteensä 103,7 101,0 Talvituotteet (Winter Wonderland) Suomen talven brandia on rakennettu nimellä Snow White Winter Wonderland. MEKin ensimmäiset ulkomaisille kuluttajille suunnatut teemasivut avattiin helmikuussa Kuluttajakuvia ja kuluttajien mieltymyksiä ja tarpeita selvitettiin asiakaskyselyn The Winner Takes It All -avulla. Teemakohtainen Winter on Wheels workshop-kiertue toteutettiin Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Tanskassa. Myyntitapahtumia täydensi kiertueen jälkeen toteutetut tutustumismatkat Suomen talvikohteisiin. Joulu ja Uusi vuosi Joulunajan matkailun kasvu jatkui myös vuonna Yöpymisten kasvu oli joulukuussa Britanniasta 56% ja Venäjältä 51%. Talven vahvana veturina on Joulupukki ja joulunaika oli korostetusti esillä Venäjällä, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa. Kaupunkimatkailuprojekti (City Breaks) Edellisenä vuonna aloitettu yhteistyöprojekti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion ja Rovaniemen kanssa tuotti tuotekokonaisuuden Four Seasons Six Cities. Kaupunkien lisäksi mukana olivat Scandic-, Sokos- ja Cumulus-hotelliketjut, Hertz-autovuokraamo sekä VR. Kierto- ja kulttuurimatkailu Kierto- ja kulttuurimatkailun yhteiskampanjointi aloitettiin Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa yhteisellä kesäkampanjalla. Kampanjaan osallistui 14 yritystä ja organisaatiota Suomesta. Lisäksi tuotettiin esite Finland the art of living ja jatkettiin vuonna 1999 alkanutta saunaprojektia. Kuninkaantie kulttuuri- ja kiertomatkaprojektia markkinoitiin Pohjois-Amerikan lisäksi lähialueilla. Helsingin kulttuurikaupunkivuosi lisäsi Suomen kulttuurin tunnettuutta erityisesti lähialueilla ja Pohjois-Euroopassa. MEKin toimistot olivat mukana Helsingin kaupungin kanssa järjestämässä lehdistötilaisuuksia sekä tutustumismatkoja. Perhetuotteet Perhematkailun kehittämisstrategia Suomen lähimarkkinoille vuoteen 2006 valmistui. Strategiaryhmässä luotiin laatukriteerit perhetuotteille ja valmisteltiin seurantajärjestelmää sekä yhteismarkkinointisuunnitelmaa vuodelle Lisäksi tehtiin kuluttajaesite, Finland Family Funland, ruotsin, norjan, tanskan, venäjän ja viron kielillä sekä englanninkielinen tuotemanuaali jakeluporrasta varten. Mukana oli 25 perhematkailukohdetta. Muut tuoteryhmät Kesäaktiviteetit (Active Holidays): vaellus, pyöräily, kalastus, golf, lintujen bongaus Fishing Finland Hanketta hallinnoi Kalatalouden keskusliitto. Kannuste- ja kokousmatkailu Vuoden 2000 aikana tehtiin Incentive-tutkimus Porvoon Matkailualanopiston ja IAF:n kanssa. Tutkimuksessa kartoitettiin incentivematkailun kokonaiskapasiteetti, asiakkaiden lähtömaat, viipymä sekä rahankäyttö. Top Camping Yhteismarkkinointia Top Camping -kohteiden (6 kpl) kanssa jatkettiin. Top Camping -markkinointitoimenpiteisiin osallistuttiin Hollannissa ja Saksassa. Esteetön matkailu Rullaten ry:n kanssa julkaistiin Matkailupalveluita liikuntaesteisille -esite. Esite ilmestyi suomen, englannin ja saksan kielellä. Kokonaispainos oli 5000 kpl. 6 7

5 Uudistusten vuosi MEK kilpailutti vuonna 2000 perusesitteidensä tuotannon. Kilpailutusprosessin tuloksena uudeksi yhteistyökumppaniksi valittiin Edita Oy. Vuoden aikana kehitettiin voimakkaasti perinteisten markkinointivälineiden rakennetta ja sisältöä. Merkittävin kehityspanos suunnattiin sähköisten markkinointivälineiden (www ja wap) kehittämiseen. Kesällä 2000 parannettiin matkailuelinkeinon palvelua merkittävästi avaamalla www-yhteys MEKin ja matkailuelinkeinon yhteiseen matkailualan tietopankkiin PROMISiin. Tämän uudistuksen johdosta PROMIS-tietojen määrä nousi keväästä syksyyn yli 40%, yli 5000 matkailutuotteeseen. Järjestelmään liittyi yli kaksikymmentä uutta tiedontuottajaa. Kotimaan matkailuneuvontapiste Matkailun edistämiskeskuksen infopisteessä kävi vuonna 2000 yhteensä asiakasta (vähennystä 2,0 % edellisvuoteen verrattuna). Infopisteestä vastattiin puheluun, telefaxiin ja sähköpostiviestiin. Yleisölle tarkoitettu tietokonepääte otettiin käyttöön toukokuussa. Kotimaista kysyntää tyydyttämään julkaistiin kotimaan luontoelämyksiä -esite. Keväällä julkaistiin Pääsiäispaketit -kooste ja syksyllä Joulupaketit -kooste. Paketit ilmestyivät myös MEKin internet-sivuilla. Ulkomaalaisia varten tuotettiin esite Daytrips in and from Helsinki for Individuals. Tapahtumat Vuonna 2000 MEK osallistui omalla osastollaan Matka-messuille. Finland Purpuri Travel Market järjestettiin 10. kerran huhtikuussa. Syksyn 2000 MEKin mukana markkinoilla -seminaari järjestettiin Helsingissä syyskuussa. EUROMARKET -seminaari järjestettiin keväällä Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Helsingissä. Kotimaan ryhmämatkailun myyntipäivät, MEKin järjestämänä, pidettiin viimeisen kerran lokakuussa Lahdessa. Median ja matkanjärjestäjien tutustumismatkat MEKin keskeisiä markkinointitoimenpiteitä on matkojen järjestäminen sekä ulkomaisen median että matkailuelinkeinon edustajille. Vuonna 2000 MEK hoiti yhteensä 2034 vierailijaa. Tulosten mittaamisessa käytetään mainosarvoa eli mitä ilmestynyt Suomi-artikkeli olisi maksanut maksettuna mainoksena. Pelkästään painetun tekstin mainosarvoksi tulee yli 185 milj. markkaa. Lisäksi työn tuloksina saatiin lukuisia radio- ja tv-ohjelmia eri puolilla maailmaa. Näiden mainosarvon laskeminen on kuitenkin hankalaa. Tietojärjestelmät Vuoden 2000 aikana uudistettiin organisaation web-julkaisujärjestelmä ja samalla toteutettiin sivustojen jako soveltumaan paremmin erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin. Internetin mahdollisuuksista on muodostunut yksi jokapäiväinen kanava markkinoinnin toiminnoille. Suomen matkailuelinkeinon ja MEKin yhteisen PROMIS-tietojärjestelmän yhteistyökumppaneiden lukumäärä oli vuoden lopussa 130. Yhteistyökumppanit voivat nyt lisätä ja päivittää tietoja internetin kautta. Tutkimustoiminta Tärkein tutkimus on MEKin rahoittama ja Tilastokeskuksen tekemä Rajahaastattelututkimus. Tutkimus alkoi joulukuussa 1997 ja jatkuu ainakin vuoden 2001 loppuun. Sillä selvitetään ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun rakennetta matkailun seurantaa, suunnittelua ja tulosten mittaamista varten. Vuoden aikana valmistui selvitys matkailukohteiden kävijämääristä sekä useita tilastollisia vertailuja matkailun kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. MEK osallistui myös matkailun satelliittitilinpidon laadintaan, jolla kansantalouden tilinpidosta voidaan johtaa matkailun aikaansaama kokonaismyynti, arvonlisä- sekä työllisyysvaikutukset. MEKin ulkomaantoimistojen toimesta selvitettiin Suomeen suuntautuvan matkailun potentiaali ja kiinnostavimmat kohderyhmät Saksassa, Alankomaissa ja Puolassa. ETC:n kanssa tehtävässä yhteistyössä valmistuivat markkinatutkimukset Yhdysvalloissa ja Japanissa. Matkailun toimialatiimi Matkailun toimialatiimi on jatkanut vuonna 1999 asetettua tehtäväänsä matkailurahoitukseen liittyvien viranomaisten ja MEKin välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä matkailuun suunnatun julkisen rahoituksen koordinoinnin tehostamiseksi. Laatutonni MEK käynnisti syksyllä 2000 kansallisen matkailupalvelujen laadun kohentamisprosessin suunnittelun, jossa oli aktiivisesti mukana myös SME. Suunnittelutyön teki Suomen Matkailun Kehitys OY (SMAK). Suunnitelma valmistui vuoden 2000 aikana ja täytäntöönpano alkaa alkuvuodesta Prosessin nimi on Laatutonni siksi, että tavoitteena on saada tuhat matkailuyritystä mukaan. Laatutonni on MEKin omistama prosessi. Käytännön työstä merkittävän osan tekee SMAK. Muutaman vuoden kuluttua on todennäköistä, että MEK ei ota kansainvälisiin markkinointiohjelmiinsa mukaan yrityksiä, jotka eivät kuulu Laatutonniin tai johonkin muuhun laadunparannusprosessiin tai, jotka eivät muutoin kykene osoittamaan tarjontansa hyvää laatua. 8 9

6 Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaat Pohjoismaiden Matkailuneuvostossa (Nordiska Turistrådet, NT) yhteistyön pääpaino oli Pohjois-Amerikassa, jossa kaikki viisi maata toimivat samoissa tiloissa. Yhteistyön konkreettinen muoto on STI, joka on maiden yhteinen palveluyhtiö. Pohjoismaat järjestävät yhdessä vuosittain NOW-markkinointitapahtuman, joka oli vuonna 2000 Kööpenhaminassa ja vuonna 2001 se pidetään Turussa. Tapahtumaan kutsutaan ostajia kaukomarkkinoilta. Itämeren alueen yhteistyö Kymmenen Itämeren alueen valtiota toimii yhteisen markkinointiorganisaation (Baltic Sea Tourism Commission, BTC) puitteissa. Yhteisön jäsenmäärästä (n. 150) enin osa on kaupunkeja ja yrityksiä. Kansallisten matkailuorganisaatioiden vähäisen painoarvon vuoksi yhteistyö on viime vuosina kangerrellut. Eurooppa European Travel Commission (ETC) muodostuu 29 kansallisesta matkailuviranomaisesta ja se markkinoi Eurooppaa matkakohteena USA:ssa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa. Kussakin maassa toimii ETC-työryhmä, joka ETC:n perusrahoituksen lisäksi kerää alueellaan toimivilta, Eurooppaa markkinoivilta muilta organisaatioilta, 2-10 kertaisen panoksen. ETC:llä on myös suhteellisen laajaa kohdealueittensa markkinatutkimustoimintaa. Maailman Matkailujärjestö Kauppa- ja teollisuusministeriö hallinnoi Suomen jäsenyyttä World Tourism Organisationissa (WTO). MEK on esittänyt ministeriölle, että Suomi eroaisi järjestöstä ja säästyvät jäsenmaksuvarat (n mk) käytettäisiin matkailua palvelevan tutkimustoiminnan lisäämiseen, esimerkiksi rajatutkimuksen kustantamiseen. Pohjoismainen vertailu Maailman matkailujärjestön, WTO:n ennakkotietojen mukaan kansainvälinen matkailu kasvoi ennätykselliset 7,4 prosenttia vuonna Majoitusliikkeiden yöpymisillä laskettuna ulkomailta eri Pohjoismaihin suuntautuva matkailu kasvoi ainoastaan 0,2 prosenttia viime vuonna. Pohjoismaat kokonaisuutena ovat menettäneet markkinaosuuttaan. Norjassa yöpymiset vähenivät 4,3 prosentilla ja Ruotsissa ja Tanskassa kasvua oli vain noin puoli prosenttia. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, johon kansainvälinen matkailu kasvoi merkittävästi. Kasvua Suomessa oli 7,7 prosenttia, mikä niin eurooppalaisessa ja kansainvälisessä vertailussa on erittäin hyvä kasvuluku. Ainoastaan kymmenellä maalla Euroopassa, niiden joukossa Sveitsi, Saksa, Viro ja Islanti, oli paremmat kasvuluvut kuin Suomella. Sitä vastoin noin 20 Euroopan maalla oli Suomea selvästi alhaisemmat kasvuluvut. Pohjoismaiden kannalta tärkein markkina-alue on Saksa. Vaikka saksalaisten ulkomaanmatkailu ennakkotietojen mukaan kasvoi neljällä prosentilla vuonna 2000, eivät Pohjoismaat onnistuneet saamaan osaansa tästä kasvusta. Syynä saksalaisten vähentyneeseen matkailuun Pohjoismaihin on mm. saksalaisten lisääntynyt kaukomatkailu Euroopan ulkopuolelle, sekä Etelä-Euroopan maiden tarjonnan edullisuus ja aurinkovarmuus. Pohjoismaiden heikko näkyvyys Saksan matkailumarkkinoilla mm. mainonnan vähyyden johdosta, on seikka, joka saksalaisten asiantuntijoiden mukaan heikentää Pohjoismaiden asemaa Saksan markkinoilla. Vaikka Yhdysvaltain dollarin kurssi euroon nähden edelleen voimistui vuoden 2000 aikana, tämä ei kovinkaan paljon näkynyt Yhdysvalloista eri Pohjoismaihin suuntautuvassa matkailussa. Yöpymiset kasvoivat vain runsaalla kahdella prosentilla. Heikko euro sen sijaan lisäsi japanilaisten matkailua Eurooppaan. Pohjoismaissa japanilaisten yöpymiset kasvoivat vuonna 2000 runsaalla viidellä prosentilla. Parhaimmat kasvuluvut oli Suomella, jossa japanilaisten yöpymiset kasvoivat yhdeksällä prosentilla. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen markkinaosuus kaikista ulkomaalaisyöpymisistä on edelleen selvästi alhaisempi kuin muiden maiden. Kaukomarkkinoiden, kuten Yhdysvaltojen ja Japanin sekä myös Italian osalta Suomen osuus on yli 20 prosenttia ja Iso- Britannian ja Ranskan osalta lähes 20 prosenttia. Suomi on pystynyt kirimään kiinni muiden Pohjoismaiden yöpymislukuja. Matkailulla ennätysvuosi Suomelle vuosi 2000 muodostui matkailun ennätysvuodeksi. Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 7,7 prosentilla ja ylsivät ensimmäisen kerran yli neljään miljoonaan. Myös kotimaiset yöpymiset kasvoivat vajaalla prosentilla, mikä merkitsi, että kotimaiset yöpymiset nousivat vajaaseen 12 miljoonaan. Hyvään tulokseen myötävaikuttivat joulukuun hyvät luvut. Venäläisten ja englantilaisten yöpymisten voimakkaan kasvun ansiosta ulkomaiset yöpymiset kasvoivat joulukuussa yli :lla yöpymisellä, mikä on yli 20 prosenttia koko vuoden kasvusta. Koko vuonna ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 7,7 prosenttia eli noin yöpymisellä. Kotimaiset yöpymiset kasvoivat vajaalla prosentilla eli noin yöpymisellä. Ulkomaisten yöpymisten hyvä kasvu johtuu ennen kaikkea lähimarkkinoiden, eli Venäjältä, Ruotsista ja Virosta Suomeen suuntautuvan matkailun hyvästä kehityksestä, sekä myös englantilaisten matkailijoiden lukumäärän kasvusta. Matkustustulojen hyvään kehitykseen myötävaikuttaa merkittävästi Suomen matkustustulojen kannalta keskeisten markkinoiden, Ruotsin ja Venäjän, erittäin hyvät tulokset vuonna Suomeen suuntautuvan matkailun kehitystä voidaan tarkastella myös vuonna 1998 käynnistetyn Rajahaastattelututkimuksen avulla. Suomessa käyneiden matkailijoiden määrä kasvoi 3,36 miljoonasta vuonna ,79 miljoonaan vuonna 2000, jolloin kasvuksi muodostui yli matkailijaa so. 13 prosenttia. Suurin osa kasvusta johtuu vapaa-ajan matkailijoiden määrän kasvusta, joka oli yli Työmatkalla olleiden määrä kasvoi samana ajanjaksona :lla. Kokonaisuudessaan matkailuvuosi 2000 oli erittäin hyvä ja asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin sekä yöpymisten että matkustustulojen osalta

7 Yöpymiset majoitusliikkeissä tammi-joulukuussa 1999 ja 2000 Matkustustase Asuinmaa Tammi-joulukuu 1999 Tammi-joulukuu 2000 Muutos, abs. Muutos, % Suomi ,9 % Ruotsi ,1 % Saksa ,5 % Venäjä ,2 % Iso-Britannia ,1 % Yhdysvallat ,8 % Norja ,2 % Alankomaat ,0 % Italia ,2 % Ranska ,4 % Japani ,2 % Tanska ,5 % Viro ,0 % Sveitsi ,0 % Espanja ,6 % Belgia ,4 % Puola ,0 % Itävalta ,8 % Kiina ,8 % Kanada ,3 % Kreikka ,1 % Australia ,1 % Unkari ,9 % Latvia ,3 % Portugali ,0 % Tsekki ,6 % Irlanti ,4 % Intia ,1 % Liettua ,2 % Israel ,8 % Etelä-Korea ,0 % Taiwan ,1 % Brasilia ,6 % Thaimaa ,5 % Ulkomaat yhteensä ,7 % Kaikki yhteensä ,5 % Milj. mk Tulot 5,895 6,863 7,086 7,137 7,513 8,538 8,712 8,524 9,088 Menot 10,716 8,961 8,397 9,919 10,497 10,812 11,022 11,353 11,781 Netto -4,821-2,098-1,311-2,782-2,984-2,274-2,310-2, Henkilöliikennetase Milj. mk Tulot 2,554 3,057 3,314 3,241 3,549 3,727 3,875 4,000 4,000 Menot 1,843 2,295 2,403 2,511 2,181 2,392 2,623 2,700 2,800 Netto ,368 1,336 1,252 1,300 1,200 Talousarvion toteutumalaskelma Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Edellisiltä vuosilta Käytettävissä Käytetty tai kertynyt Siirretty vuodelle Vuodelta Toimintamenot (smr 2 v) Tulot Maksullisen toiminnan nettobudjetoitu momentti Talousarviotili Määräraha tai tuloarvio Edellisiltä vuosilta Käytettävissä Käytetty tai kertynyt Siirretty vuodelle Vuodelta Toimintamenot (smr 2 v) bruttomenot bruttotulot = nettomenot *Tilastossa verrataan vuoden 2000 alustavia lukuja vuoden 1999 alustaviin lukuihin Lähde: Tilastokeskus 12 13

8 Toiminnan painottuminen vuonna 2000 Tulosalueiden toteutuminen Toimenpidemixin toteutuminen Määrärahojen käyttö markkina-alueittain (1 000 mk) (SMR 1999 ja TA 2000) 47% 24% 5% 24% Tuotemarkkinointi Yleismarkkinointi Tukipalvelut Hallinto 47% 7% 15% 5% 26% Myynninedistäminen Julkisuustyö Kuluttajamarkkinonti Tukitoiminta Hallinto Markkina-alue Käyttö MA 1 KOTIMAA MA 2 SKANDINAVIA MA 3 EUROOPPA MA 5 AMERIKKA MA 6 JAPANI MA 7 VENÄJÄ, IVY MA 8 MUUT MAAT MA 9 KESKUSYKSIKKÖ YHTEENSÄ Määrärahojen käytön painottuminen markkina-alueittain 2.43% MA 9 KESKUSYKSIKKÖ 30.25% 15.24% MA 8 MUUT MAAT MA 7 VENÄJÄ, IVY MA 6 JAPANI 2.72% 5.16% 4% 8.88% 31.32% MA 5 AMERIKKA MA 3 EUROOPPA MA 2 SKANDINAVIA MA 1 KOTIMAA 14 15

9 HELSINKI Matkailun edistämiskeskus MEK Töölönkatu 11, PL 625 FIN Helsinki Puh: +358-(0) Fax: +358-(0) , Internet: MEK Matkailuneuvonta Eteläesplanadi 4, PL 249 FIN Helsinki Puh: +358-(0) Fax: +358-(0) Internet: TUKHOLMA Finska Turistbyrån Box 178 S Stockholm, Sweden Puh: Fax: Internet: OSLO Finlands Turistkontor Lille Grensen 7 N-0159 Oslo 1, Norway Puh: Fax: mek.oslo@mek.fi Internet: FRANKFURT Finnische Zentrale für Tourismus Lessingstrasse 5 D Frankfurt, Germany Puh: Fax: fzt.fra@mek.fi Internet: LONTOO Finnish Tourist Board UK Office PO BOX London W6 8JX United Kingdom Puh: Fax: mek.lon@mek.fi MADRID Oficina de Turismo de Finlandia Fernando el Santo, 27-5A E Madrid, Spain Puh: (elinkeino) Puh: (yleisö) Fax: mek.mad@mek.fi Internet: MILANO Ente Nazionale Finlandese per il Turismo Via Arco 4 I Milano, Italy Puh: Fax: mek.mil@mek.fi Internet: PARIISI Office National du Tourisme de Finlande 32, rue Tronchet F Paris Cedex 09, France Puh: Fax: mek.par@mek.fi Internet: MOSKOVA Tsentr po razvitiju turizma Finljandii Kropotkinskyi per. 7, 2 fl. RUS Moscow, Russia Puh: Fax: mek.mow@mek.fi Internet: PIETARI Tsentr po razvitiju turizma Finljandii Nevskij Prospekt 25, toimisto 002 B RUS St. Petersburg, Russia Puh: Fax: mek.pie@mek.fi Internet: TALLINNA Soome Turismiarenduskeskus Uus Tallinn, Estonia Puh: Fax: mek.tal@mek.fi Internet: NEW YORK Finnish Tourist Board 655 Third Avenue New York N.Y USA Puh: Fax: mek.usa@mek.fi Internet: TOKIO Finnish Tourist Board Imperial Hotel, Room Uchisaiwaicho, Chiyoda-ku Tokyo, Japan Puh: Fax: mek.tyo@mek.fi Internet: MEKin vuosikertomus ruotsiksi ja englanniksi: