EAKR-hankehaun infotilaisuus Lappeenranta

Transkriptio

1 EAKR-hankehaun infotilaisuus Lappeenranta Kahvitarjoilu Tilaisuuden avaus ja maakuntien puheenvuorot: Etelä- Karjalan liitto ja Kymenlaakson liitto Rakennerahasto-ohjelma ja EAKR-toimintalinjat, hakemuksen valmistelu ja jättäminen, hakemusten käsittely Petri Veijalainen, Uudenmaan liitto Tauko Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vinkkejä hyvän hankehakemuksen valmisteluun Mari Kuparinen, Uudenmaan liitto Kysymyksiä ja keskustelu 1

2 Kestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehaku Etelä-Suomessa Kevään 2015 kaksivaiheinen haku ideahaku päättyy varsinainen haku päättyy

3 Maakunnan liittojen EAKR-rahoitus Etelä- Suomessa 2015 TL 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky M TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen M EAKR + valtio yht. M Etelä-Karjala 0,686 1,269 1,955 Kanta-Häme 0,24 0,807 1,047 Kymenlaakso 0,821 1,676 2,497 Päijät-Häme 0 1,91 1,910 Uusimaa 0,787 0,802 1,589 Varsinais-Suomi 0 0,805 0,805 Yht. 2,534 7,269 9,803 3

4 Rakennerahasto-ohjelma ja EAKR-toimintalinjat 4

5 EAKR toimintalinjat, erityistavoitteet ja kohderyhmät Etelä-Suomessa TL 1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen (yritykset) 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen (yritykset) 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen (yritykset) TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta (yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot) 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen (yritykset) 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat) Vähähiilinen talous 25% TL 1 ja 2 5

6 Toimintalinja 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

7 Investointiprioriteetti 1: Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä Tuetaan pk-yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä 7

8 Investointiprioriteetti 1: Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Kohderyhmät Pk-yritykset Tuensaajat Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 8

9 Investointiprioriteetti 2: Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Rahoitettavat toimenpiteet Vahvistetaan kasvuhakuisten, kansainvälistyvien sekä kansainvälisille markkinoille tähtäävien pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia Tuetaan kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyisyyttä edistäviä pk-yritysten investointeja ja kehittämishankkeita Kehitetään yritysklustereita ja muita yritysten yhteistyömuotoja 9

10 Investointiprioriteetti 2: Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainväistymisen edistäminen Kohderyhmät Pk-yritykset Tuensaajat Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt 10

11 Investointiprioriteetti 3: (Ei haussa tällä 2. hakukierroksella) Erityistavoite 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä Tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä Tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta Kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja 11

12 Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

13 Erityistavoite 4.1: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Rahoitettavat toimenpiteet esim. Kehitetään alueen elinkeinoelämää tukevaa T&K&I-toiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä Lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten T&K&I-yhteistyötä, myös kansainvälisesti, erityisesti Itämeren alueella Kohderyhmät: yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 13

14 Erityistavoite 5.1: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan pk-yritysten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden Tuetaan uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosesseja Kehitetään ympäristöhaittoja ja riskejä vähentäviä innovaatioita Edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinoelämän edellytyksille tärkeää T&K&I-toimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita 14

15 Erityistavoite 5.1: Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Kohderyhmä: yritykset Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 15

16 Erityistavoite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (Ylimaakunnallinen painotus) Rahoitettavat toimenpiteet esim. Tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden Tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja Luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja ja yhteistyömuotoja Kohderyhmät: yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tuensaajat: Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 16

17 Kevään 2015 hakukierroksen painotukset 17

18 Alueelliset painotukset Kevään 2015 EAKR-haussa Etelä-Suomessa maakuntien yhteisenä painopisteenä on uusiutuva energia ja energiatehokkaat ratkaisut. ylimaakunnallisia hankkeita haetaan erityistavoitteeseen 3.2 Lisäksi maakunnat ovat määritelleet alueellisia painopisteitä, joihin liittyviä hankkeita tällä hakukierroksella ensisijaisesti haetaan rahoitettaviksi. 18

19 Hakukierroksen painotukset Etelä-Karjala Toimintalinja 1 Pk-yritystoiminnan kehittäminen kasvu- ja rakennemuutosaloilla Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Toimintalinja 2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeista lähtevä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Etelä-Karjalassa toimialakohtaisesti painotetaan etenkin hyvinvointialan sekä hyvinvointi-, terveys- ja luontomatkailun yritystoiminnan kehittämistä. 19

20 Hakukierroksen painotukset Kanta-Häme Toimintalinja 1 Yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukitoimet Erityistavoite 2.1. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Toimintalinja 2 Suomen kasvukäytävän kehittämiskokonaisuus Ekologiset asumisratkaisut ja vaihtoehtoiset asumismuodot Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja jalostusarvon lisäys Teollinen internet ja digitalisaatio. Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 20

21 Hakukierroksen painotukset Kymenlaakso Toimintalinja 1 Yritysten sijoittumis- ja investoimisedellytyksiä parantavat kehittämistoimet. Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen 21

22 Hakukierroksen painotukset Päijät-Häme ja Uusimaa Päijät-Häme Toimintalinja 2 Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Uusimaa Toimintalinja 2 Vähähiilisen talouden edistäminen ja hiilineutraali Uusimaa Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 22

23 Hakukierroksen painotukset Varsinais-Suomi Resurssiviisaus Tuetaan materiaali-, energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin sekä olemassa olevien elinkeinojen vahvistumiseen. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalais en elinkeinoelämän edistämiseksi. Kumppanuus ja yhteistyötaidot Edistetään yrittäjyyttä ja kasvuyrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Huolehditaan yrittäjyysilmapiiristä sekä verkotetaan toimijoita keskenään. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita 23

24 Hakukierroksen painotukset Varsinais-Suomi Toimintalinja 2 Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 24

25 Rahoituksen hakeminen 25

26 Ideahaku Varsinainen haku päättyy Tällä hakukierroksella hankkeiden tulee kohdistua Toimintalinja 1:n erityistavoitteisiin 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Toimintalinja 2:n erityistavoitteisiin 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 26

27 Haku toteutetaan kaksivaiheisena 1. Ideahaku: toimitetaan tavallista hakemusta suppeampi projektin aiesuunnitelma 2. Varsinainen haku: hakemukset EURA 2014 järjestelmässä Ideahaku Varsinainen haku päättyy huhtikuussa (17.4.) 27

28 Miten valmistaudun ideahakuun? Ideahakua varten oma lomake! ajankohtaista hakuajat Valmistaudu kertomaan: Mitä, kuka, kenelle? Maantieteellinen kohdealue (kohdemaakunta/maakunnat) Hankeidean tiivistelmä Projektin päätavoite ja arvioidut tulokset Konkreettiset toimenpiteet Alustava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma 28

29 Idealomakkeen jättäminen haun ensimmäisessä vaiheessa Allekirjoitettu ideahakulomake palautetaan klo Sähköpostin liitetiedostona (allekirjoitettuna ja skannattuna) osoitteeseen: Viestin aihe/otsikkokenttään merkintä EAKRideahaku Tai postitse Uudenmaan liitto / kirjaamo EAKR-ideahaku Esterinportti 2 B, Helsinki 29

30 Huom! Riippumatta valitsemastasi idealomakkeen toimitustavasta: Lisäksi täytetty ideahakulomake toimitetaan sähköpostin liitteenä (skannaamattomana) word- tai pdf-muodossa ilman allekirjoitusta osoitteeseen hakemusten sähköisen käsittelyn helpottamiseksi. 30

31 Hankeideoiden käsittely Kaikille haun ensimmäiseen vaiheeseen jätetyille projekti-ideoille annetaan kirjallinen palaute. Palautteessa joko suositellaan hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun, ei suositella hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun tai annetaan vinkkejä hakemuksen parantamiseen/täydentämiseen ennen hakemuksen jättämistä varsinaiseen hakuun. 31

32 Haun toinen vaihe: Varsinaisen hakemuksen jättäminen EURA2014 -järjestelmässä 32

33 Kakkosvaiheen varsinainen hakemus jätetään sähköisesti Eura2014-järjestelmässä Täysin sähköinen asiointi ei papereiden allekirjoittamista ja postittamista Asiointi EURA järjestelmässä edellyttää hakijalta sähköistä tunnistautumista Hakija käyttää tunnistautumiseen maksutonta Verohallinnon Katso-palvelua. Viranomainen antaa päätökset sähköisesti EURA2014- järjestelmässä 33

34 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 1. Ota selvää, kuka on oman organisaatiosi Katsopääkäyttäjä Suomessa jo n organisaatiota on Katson piirissä, joten suurimmalla osalla rakennerahastohankkeiden hakijoista ja toteuttajista on todennäköisesti Katso-pääkäyttäjä tälläkin hetkellä. Mikäli Katso-pääkäyttäjää ei ole, sellainen voidaan perustaa. Lisätietoja: 2. Pyydä Katso-pääkäyttäjää perustamaan sinulle Katsoalitunniste ja sille sopiva EURA 2014 järjestelmän asiointirooli: 34 Etunimi Sukunimi

35 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 3. Katso-pääkäyttäjä perustaa sinulle EURA 2014 alitunnisteen ja kertoo käyttäjätunnuksen ja kiinteän salasanan Saat sähköpostiisi Katso-palvelun lähettämän automaattiilmoituksen alitunnisteen muodostamisesta. Vahvenna alitunnisteesi Katso-tunnisteeksi em. Sähköpostin ohjeiden mukaan. Tässä tarvitset myös omia henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi tai sirullista HST-henkilökorttia. Vaihtoehtoisesti voit vahventaa tunnisteesi käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa Katso-asiakasrekisteröintipisteessä. Tulosta vahventamisen yhteydessä kertakäyttö-salasanalista (vastaa verkkopankissa käytettävää avainlukulistaa) 35 Etunimi Sukunimi

36 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 4. Kirjaudu EURA 2014-järjestelmään Katsokäyttäjätunnuksellasi, kiinteällä salasanallasi sekä kertakäyttösalasanallasi. Katso-tunnistautumispalvelusta saa lisätietoja Verohallinnon sivuilta: 36 Etunimi Sukunimi

37 EURA järjestelmän Katso-asiointiroolit EURA 2014-asiointiin on Katso-palvelussa kaksi erilaista työ-ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa roolia: 1) TEM EURA asiointi/nimenkirjoittaja voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) 2) TEM EURA asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Katso -pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA asiointiroolia 37 Etunimi Sukunimi

38 Varsinaisen hakemuksen liitteet (haun 2. vaiheessa) kuntarahoitussitoumus, joka on toimitettava mielellään jo rahoitushakemuksen liitteenä, mutta viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. yhteishankkeissa aiesopimus, jolla osatoteuttajat sitoutuvat yhteishankkeeseen, valtuuttavat hallinnoijan jättämään EURA 2014-hakemuksen puolestaan ja sopivat yhteishankkeen toimintamallista (esim. siitä, kuka toimii hallinnoijana) 38

39 Tuen myöntämisen yleiset edellytykset ja tuen määrä 39

40 Edellytyksiä tuen myöntämiselle Tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen Ei saa käyttää yleisenä toimintatukena Tuen saajalla oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytyksen toteuttaa hanke Myös edellytykset vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää Tuen hakijan tulee osallistua itse (omarahoitus) hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin Koskee yhteishankkeessa kaikkia tuen saajia 40

41 Tuen määrä ja omarahoitus Tuen säädösten mukainen enimmäismäärä 80 %, mutta hakijan kannattaa varautua enintään noin 70%:n tukitasoon Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää - Kaikilla tuensaajilla on pääsääntöisesti myös omarahoitusosuutta Lisäksi osan omarahoitusosuudesta voi kerätä muualta, esimerkiksi kunnilta, kaupungeilta tai yrityksiltä Jos hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset, ne voivat maksaa hankkeelle osallistumismaksua Hankkeeseen osallistuvien yritysten maksamat osallistumismaksut katsotaan tuloksi hankkeelle. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain 41

42 EAKR-hankkeen rahoitus Yksityinen rahoitus Kunta ja muu julkinen Tukiprosentti kehittämishankkeessa max 80% Kehittämishankkeeseen sis. Investoinnissa max 70% Valtio EAKR Julkinen rahoitus 42 Etunimi Sukunimi

43 Kustannusten korvausperusteet 1) Osa hankkeen kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista (flat rate) 2) Kertakorvaus (lump sum): julkinen rahoitus max ) Tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen Pääsääntönä kohtien 1 ja 2 mukaiset yksinkertaistetut kustannusmallit, jollei tuen myöntävä viranomainen erityisen painavasta syystä poikkeuksellisesti päätä toisin 43

44 Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) EAKRhankkeissa kaksi vaihtoehtoa EAKR:ssä joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista 15 % on käytössä hankkeissa, joissa hankkeen sisällöstä johtuen on erityisen korkeat matkakulut. Flat rate 24 % Flat rate 15 % 1) Hankkeen matkakustannukset 2) Toimistokustannukset 3) Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin 4) Hankehenkilöstön työterveyskustannukset kohdat 2 6 eli muut välilliset kustannukset paitsi EI matkakustannuksia, jotka ilmoitetaan hankkeen välittöminä kustannuksia. 5) Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet 6) Ohjausryhmän kustannukset 44

45 Kertakorvausmalli (Lump sum) Sopii pienille hankkeille, joiden tuotokset ovat helposti ja selkeästi todennettavissa. hankkeen tulokset ja toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Julkisen rahoituksen osuus on korkeintaan kustannusarviossa voidaan käyttää 24 % yleiskuluprosenttia (flat rate) 45

46 Luontoissuoritukset EAKR-osarahoitteisissa hankkeissa ei hyväksytä luontoissuorituksia (erikseen raportoitavia kustannuksia) osana hankkeen kustannuksia tai rahoitusta. 46

47 Yhteishankkeet Yhteishankkeessa tuensaajat vastaavat projektista yhteisvastuullisesti. Jokaisen tuen hakijan on täytettävä tuen saajille asetetut edellytykset (Mahdolliset tuensaajat määritelty ohjelmaasiakirjassa) Yhteishankkeen jokainen tuensaaja osallistuu hankkeeseen omalla rahoituksellaan Hakijoiden keskuudesta valittu päätoteuttaja jättää yhden yhteisen idealomakkeen ja haun toisessa vaiheessa EURA-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen toteuttajien puolesta. 47

48 Sopimus hankkeen toteuttamisesta Tuen saajien tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa sovitaan Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Määritellään hankkeen hallinnoija, joka vastaa yhteydenpidosta tuen myöstäneen viranomaisen kanssa Aiesopimus haun toisessa vaiheessa varsinaisen hankehakemuksen liitteenä (tai viimeistään ennen rahoituspäätöstä) 48

49 Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppani on taho, joka osallistuu hankkeeseen, mutta ei sisällytä kustannuksiaan hankkeen budjettiin. voi antaa hankkeeseen rahallisen tai muun panoksensa ja osallistua hankeyhteistyöhön, mutta yhteistyökumppanille ei makseta tukea hankkeesta. Osa toimenpiteistä voidaan myös hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluna. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Suoraan tietylle alihankkijalle osoitetut alihankinnat eivät siis ole mahdollisia. 49

50 Alueellinen kohdentuminen Tuo hakemuksessa ilmi, minkä maakunnan alueelle haettava hanke kohdistuu Hanketta koskevat rahoituspäätökset tehdään niissä maakunnissa, joihin se kohdistuu ja joista sitä rahoitetaan Älä listaa kohdemaakunniksi kaikkia Etelä-Suomen maakuntia ellei hanke tosiasiallisesti niihin kaikkiin kohdistu! 50

51 Ylimaakunnalliset hankkeet Hankekonsortio tapauskohtaisesti ratkaisee jätetäänkö yksi yhteinen hakemus yhteishankkeelle vai jättääkö kukin osatoteuttaja oman erillisen hakemuksensa. Yksi yhteinen hakemus käsitellään kaikissa niissä maakunnissa, joihin hanke kohdistuu ja joista sitä rahoitetaan Erilliset hakemukset käsitellään kohdemaakunnassa Tässä haussa E-S maakuntien yhteinen painopiste, johon ylimaakunnallisia hankkeita ensisijaisesti haetaan: uusiutuva energia ja energiatehokkaat ratkaisut (erityistavoite 3.2) Osatoteuttajia muualta kuin Etelä-Suomen suuralueelta Ota jo hankkeen suunnitteluvaiheessa yhteys ao. maakunnan liittoihin ja keskustele hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. 51

52 Hakemusten käsittelyprosessi Haku Hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä sähköisesti Uudenmaan liitolle Hankkeiden valinta Hakemusten käsittely ja arviointi paikallisessa maakunnan liitossa Hakemukset käsitellään kunkin maakunnan MYR:ssä/MYR:n sihteeristössä. Maakuntahallitus päättää rahoituksen myöntämisestä Juridinen päätös Uudenmaan liitto tekee hankkeille juridiset rahoituspäätökset EURA2014-järjestelmässä 52

53 Kommentteja ennakkokysymyksiin 53

54 EAKR-yritysrahoitus Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen. Asiasta säätää valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014, 4 ). EAKR:stä voidaan rahoittaa yritysten kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on uuden liiketoiminnan luominen sekä pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen. Kehittämisavustusten myöntäminen on keskitetty hallinnollisesti neljälle ELY-keskukselle. Etelä-Suomessa yritysten kehittämishankkeiden EAKRrahoituksessa palvelee Hämeen ELY-keskus. Yritysrahoitus Etelä-Suomen rakennerahastojen uutiskirjeessä 3/

55 Maksatusten ja raporttien teko, niiden virheiden vähentäminen ja tarkkuus. Kaikille myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille järjestetään koulutusta hankehallintoon Koulutuksen järjestää Uudenmaan liitto EURA2014-järjestelmässä maksatusosio otettaneen käyttöön

56 Minkä tyyppisten organisaatioiden rahoitus katsotaan yksityiseksi ja mikä julkiseksi rahoitukseksi? Kuntarahoitusta on kaikki kunnan tai sen alaisuudessa toimivan viranomaisen tai kuntayhtymän (esim. maakunnan liiton) rahoitus. Yksityisoikeudellisen yhteisön, kuten osake- tai muun yhtiön sekä säätiön ja yhdistyksen hankkeelle osoittama rahoitus on pääsääntöisesti yksityistä rahoitusosuutta. Yksityisoikeudellisten yhteisöjen rahoitusosuus voi kuitenkin olla kuntarahoitusta silloin kun kunnalla on: enemmistö osakepääomasta tai muusta merkitystä pääomasta; valvonnassaan osakkeiden tai osuuksien äänimäärän enemmistö; tai mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä. Lisäksi edellytetään, että toiminta perustuu kunnan toimialan mukaisten tehtävien hoitoon. Mikäli toimintaa harjoitetaan taloudellisella riskillä ja kilpailemalla markkinoilla muiden palveluntuottajien kanssa, on kyseessä yksityinen rahoitus. 56

57 De minimis De minimis -tuki on julkista tukea, joka on myönnetty valtion, kunnan tai kuntayhtymän tai EU:n varoista. De minimis -tukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle enintään kolmen verovuoden aikana. EURA2014-hakemuksessa: Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? KYLLÄ/EI Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin (esimerkiksi hankkeen tarjoamiin palveluihin) hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? KYLLÄ/EI De minimis selvitys ja de minimis tuki-ilmoitus: > käyttöohje hakijalle (toimitetaan myös rahoituspäätöksen liitteenä) Koulutus myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille! 57

58 Hyvä hankehakemus 58

59 Tunnistettu tarve Mihin tarpeeseen tai ongelmaan haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten huomioitu aiemmat tulokset? Miten tarve on kartoitettu? Esim. esiselvitykset, ennakointiaineistot, toiset hankkeet joita on hyödynnetty suunnittelussa Huom! Ei ylläpidetä vanhoja kehittämisrakenteita. Aiemmin rahoitettua toimintaa ei rahoiteta uudelleen. 59

60 Hankkeen tavoitteet Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Mikä muutos on tarkoitus saada aikaan? EAKR-rahoituksella usein tavoitellaan muutosta laajemmin alueilla ja yrityskentässä hankkeiden kohderyhmää yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot (erityistavoitteet 4.1 ja 3.2) sekä kunnat (erityistavoitteessa 3.2) Mitä sellaista hankkeessa voi toteuttaa, mikä ei muuten olisi mahdollista? 60

61 Kohderyhmä = tahot, joille kehittämistoimia suunnataan ja joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat Kenelle hanketta tehdään? Missä hankkeen tavoittelema muutos tapahtuu? Kohderyhmä ei saa suoraan rahoitusta hankkeelta Ohjelma-asiakirja määrittelee mahdolliset kohderyhmät erityistavoitteittain 61

62 Ohjelma-asiakirjan mukaiset kohderyhmät ja tuensaajat TOIMINTALINJA 1 KOHDERYHMÄT TUENSAAJAT Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen pk-yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen pk-yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt Erityistavoite 3.1 Pk-yritysten energia tehokkuuden edistäminen yritykset Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja - verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt TOIMINTALINJA 2 KOHDERYHMÄT TUENSAAJAT Erityistavoite 4.1 yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen yritykset yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja - keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 62

63 Maakunnan liiton myöntämää alueellista kehittämistukea voidaan myöntää 1) Alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin 2) Kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 3) Muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin Tukea ei voida myöntää yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen 63 Etunimi Sukunimi

64 Muista innovatiivisuus! Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Nyt etsitään uusia innovatiivisia avauksia (ei kopiota naapurimaakunnasta tai vanhalta ohjelmakaudelta) Hankkeilla ei rahoiteta jo asemansa vakiinnuttanutta toimintaa Hankkeilla ei rahoiteta hakijan normaalitoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa Tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena 64

65 Tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Konkretisoi kehittämisideasi Määrittele hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Kuka, mitä, miten, milloin, kenelle? Rajoita hanke hallittavaksi kokonaisuudeksi, älä kerää liian paljon erilaisia tavoitteita ja toimintoja samaan hankkeeseen. Laadi hankkeelle napakka, realistinen aikataulu. Rahoitettavien hankkeiden enimmäiskesto on kolme vuotta, mutta usein rahoitettavat hankkeet ovat kestoltaan enimmäiskestoa lyhyempiä (noin 2 2½ vuotta). 65

66 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Kuvaa konkreettiset tulokset, jotka hankkeen toimenpiteillä saadaan aikaan. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään, että ne tuottavat mitattavia tuloksia ja tavoiteltavia indikaattoreita. Muista siis tutustua myös tulos- ja tuotosindikaattoreihin! Ohjelma-asiakirjan liite 2 66

67 Toimintalinja 1 indikaattorit Erityistavoite 1.1 Uudet tuella aikaansaadut yritykset Yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 2.1 Yritykset hankkeissa, joissa keskeinen tavoite yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta Yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Säästetty energia MWh Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä Erityistavoite 3.1 Säästetty energia MWh Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot Vähähiilisyyttä edistävät yritykset Yritykset hankkeissa, joissa keskeinen tavoite on yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta Yritykset, jotka aloittavat viennin taikka laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys Uudet tuella aikaan saadut työpaikat Tuotannollinen investointi: Tukea saavien yritysten lukumäärä Yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena Tuotannollinen investointi: Muuta rahoitustukea kuin avustuksia saavien yritysten lukumäärä (pääomasijoitukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (avustukset) Tuotannollinen investointi: Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit yrityksiin (muut kuin avustukset) Tuotannollinen investointi: Avustuksia saavien yritysten lukumäärä 67