Meksiko. Syyskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meksiko. Syyskuu 2010"

Transkriptio

1 Meksiko Syyskuu 2010

2 2 (46) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 8 Myynti ja markkinointi... 9 Rahoitus ja takuut Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Kulutus ja tulot Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Kauppapolitiikka Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka sekä koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Logistiikka Koneiden valmistus Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori... 27

3 3 (46) Ympäristösektori Ilmastonmuutoksen hillintä Jätehuolto Vesi- ja jätevesihuolto Metsäsektori Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia Lääkemarkkina Terveysturismi Maatalous- ja elintarvikesektori Palvelusektori Rahoitussektori Vakuutustoiminta Matkailu Luovat alat Kauppa Tietoliikenne Tapakulttuuri Linkkejä... 45

4 4 (46) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 ( km2 maata) Luonnonvarat: öljy, hopea, kupari, kulta, lyijy, sinkki, kaasu, metsät Rajanaapurit: Belize, Guatemala, Yhdysvallat Aika: GMT - 6h (Mexico City) Asukasluku: 112,5 milj. (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Ciudad de México (n. 20 milj.), Monterrey (n. 4 milj.), Guadalajara (n. 4.1 milj.) Väestönkasvu: 1,118 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 19,39 / 1000 asukasta (arvio 2010) Kuolleisuus: 4,83 /1000 asukasta (arvio 2010) Elinajanodote: 79,22 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: espanja, lisäksi maassa puhutaan yli 60 intiaanikieltä, joista suurimmat náhuatl, (1.2 milj.) ja maya (714,000) Uskonto: roomalaiskatolisia 76,5 prosenttia, protestantteja 6,3 prosenttia, muut 17,2 prosenttia. Etniset ryhmät: mestitsejä 60 prosenttia, intiaaneja 30 prosenttia, valkoisia 9 prosenttia, muut 1 prosenttia.

5 5 (46) Infrastruktuuri Suuntanumero: +52; suurimmat kaupungit: Ciudad de México (55), Monterrey (81), Guadalajara (33) Matkapuhelinstandardi: AMPS, TDMA, GSM 1900 Sähköverkko: 127V, 60Hz (samat pistokkeet kuin Yhdysvalloissa) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 18,5 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 60,7 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 16,7 (arvio 2008) Tieverkosto: moottoriteitä km Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: Tärkeitä satamia: Altamira, Manzanillo, Morro Redondo, Salina Cruz, Tampico, Topolobampo, Veracruz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Estados Unidos Mexicanos (Meksikon Yhdysvallat) Pääkaupunki Ciudad de México Maatunnus: MX, MEX Valtiomuoto: liittovaltio Valtion päämies: alkaen Felipe Calderón (PAN). Presidentti johtaa myös hallitusta. Parlamentti: kaksikamarinen kongressi, joka koostuu 128-paikkaisesta senaatista (ylähuone) ja 500-paikkaisesta edustajainhuoneesta (alahuone), senaattorien vaalikausi on 6 vuotta ja edustajien 3 vuotta. Seuraavat vaalit: presidentin ja kongressivaalit Tärkeimmät puolueet: hallitus: Partido Acción Nacional (PAN), oppositio: Partido Revolucionario Institucional (PRI), Partido de la Revolución Democrática (PRD), Partido Verde Ecologista de México (PVEM), Partido del Trabajo ja Convergencia. Aluehallinto: 31 osavaltiota ja liittovaltiokeskus (Ciudad de México), osavaltiot on jaettu piirikuntiin. Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (itsenäistyminen Espanjan siirtomaahallinnosta), 1917 (perustuslaki) Kansallispäivä: 16. syyskuuta (itsenäistymisen merkkipäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Meksikon peso (MXN) = 100 centavoa Valuuttakurssi: 1 USD=12,5 MXN (arvio vuoden 2010 keskikurssiksi)

6 6 (46) Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1 013,2 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on 1 059,1 mrd USD BKT ostovoimapariteetilla: 1 751,4 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on 1 816,6 mrd USD BKT per capita käyvin hinnoin: USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on USD BKT per capita ostovoimapariteetilla: USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on USD Inflaatio: 5,7 prosenttia (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on 4,8 prosenttia. Tärkeimmät taloudenalat: elintarviketeollisuus, juomat, tupakka, kemikaalit, rauta, teräs, öljyjalosteet, kaivosteollisuuden tuotteet, tekstiilit ja vaatteet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet sekä turismi Päävientituotteet: valmistusteollisuuden tuotteet, öljy ja öljyjalosteet, hopea, hedelmät, vihannekset, kahvi Päätuontituotteet: metalliteollisuuden koneet ja laitteet, maatalouskoneet ja -laitteet, sähkökoneet ja -laitteet, autonosat, moottoriajoneuvojen varaosat, lentokalusteet ja niiden varaosat Tärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Kanada, Japani, Saksa ja Espanja Verotus: Vuoden 2008 alusta astui voimaan uusi, yhden verokannan yritysvero (IE- TU), jossa vuoden 2008 veroprosentti on 16,5, vuoden 2009 veroprosentti 17 ja vuoden 2010 veroprosentti 17,5. Arvonlisävero on 15 prosenttia, mutta esim. elintarvikkeiden, lääkkeiden ja lääkäripalveluiden osalta veroa ei peritä. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Meksiko on perinteisesti Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita Latinalaisessa Amerikassa. Meksikon sijainti Yhdysvaltojen naapurissa ja maiden välinen vapaakauppasopimus (NAFTA) avaa pääsyn maailman suurimmille kulutustavaramarkkinoille. Meksikon sisämarkkinatkin ovat merkittävät. Meksikossa on saatavissa korkeasti koulutettua työvoimaa, etenkin insinöörejä. Meksikoon onkin jo osin siirretty komponenttien tuotekehitystä. Meksikon markkinoiden positiivisia piirteitä Hyvä maantieteellinen sijainti Latinalaisessa Amerikassa Yhdysvaltojen naapurissa toimii porttina kumpaankin suuntaan. NAFTA-vapaakauppasopimus Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä. Euroopan unionilla ja Meksikolla on kahdenkeskinen vapaakauppasopimus.

7 7 (46) Meksikolla on 45 vapaakauppasopimusta, joka on yksi laajimpia vapaakauppaverkostoja maailmassa. Vapaakauppa sopimuksia on esim. Japanin ja Chilen kanssa. Meksikon markkinapotentiaali on suuri useilla teollisuussektoreilla sekä kulutustavarapuolella. Meksikolaiset ovat kohteliaita ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen ja tehdä kauppaa. Meksikon markkinoiden riskejä ja uhkatekijöitä Kauppatavat poikkeavat eurooppalaisesta; voimakas osallistuminen markkinoiden kehitykseen yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa on tärkeää. Asiakkaiden osto- ja päätöksentekoprosessin tuntemus auttaa ja nopeuttaa kaupantekoa; pelkkä teknologia ei riitä, paikallisilla suhteilla on suurempi merkitys. Oikean yhteistyökumppanin löytäminen on menestystekijä ja sellainen kannattaa etsiä huolella. Maan riippuvuus Yhdysvaltojen talouskehityksestä on suuri. Yhdysvaltojen osuus Meksikon ulkomaankaupasta on yli 70 %, mutta Meksiko etsii aktiivisesti kauppakumppaneita myös muista maanosista. Kansainvälisessä vertailussa peson lainakorkotaso on ollut korkea. n vientikeskuksen arvio markkinoiden kehitysnäkymistä ja mahdollisuuksista: Globalisoituminen on Meksikossa konkretisoitunut siten, että NAFTA-alueella kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää alueellista läsnäoloa. Meksiko toimii NAFTA:n tuotantokeskuksena ja houkuttelee myös suomalaisia teollisuusinvestointeja. Viime vuosina useat suomalaiset ovat julkistaneet investointeja Meksikoon. Meksikon IT-markkinat (arvio vuonna 2008 on 11,495 miljardia USD) ovat Brasilian jälkeen Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmat. Yritykset etsivät myös moderneja tietoturvallisuusjärjestelmiä. Telekommunikaatiosektori: Meksikossa on yli 66 miljoonaa (2008) matkapuhelimen käyttäjää. GSM-käyttäjäkunta on kasvamassa, vaikkakin CDMA ja TDMA ovat hallitsevia teknologioita. Markkinat ovat erittäin suotuisat sisältö- ja ohjelmistotuottajille. Maailman suurin puhelinoperaattori América Móvil on meksikolainen ja päätöksenteko on Meksikossa. Rakennusteollisuus: asunto-, toimisto- ja yhdyskuntarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Myös low cost housing ratkaisut ovat maalle tärkeitä. Kaivos- ja prosessiteollisuuden investoinnit ovat olleet kasvussa viime vuosina. Meksiko on yksi maailman johtavimpia kaivosmaita. Energiasektorin yksityistäminen on jäissä mutta uusiutuvan energian puitteissa on paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkoenergia tulevat koko ajan merkityksellisimmiksi. EURUS tuulivoimafarmi, joka on kooltaan 250 MW ja rakennettiin vuonna 2009, on Latinalaisen Amerikan suurin laatuaan. Metsäsektori on heräämässä, Meksiko ei ole sellun ja paperin suhteen omavarainen. Pienille ja keskikokoisille metsäkoneille on tarvetta ja valtio tukee niiden hankintoja.

8 8 (46) Rakennusteollisuus: asunto-, toimisto- ja yhdyskuntarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Kaivos- ja prosessiteollisuuden investoinnit ovat olleet kasvussa viime vuosina. Energiasektorin yksityistäminen on jäissä. Metsäsektori on heräämässä, Meksiko ei ole sellun ja paperin suhteen omavarainen. Ympäristönsuojelu: potentiaalia varsinkin kiinteiden yhdyskuntajätteiden ja jätevesien käsittelyssä. Investoinnit painottuvat lähinnä teollisuuden puolelle enemmän kustannustehokkuus- kuin ympäristösyistä. Meksikon vesikomissiolla on ollut ennätyssuuret budjetit ja yksi Presidentti Calderonin keskeisistä vaaliteemoista on veden puhdistus. Budjetti vuonna 2010 on 3 miljardia dollaria. Turvallisuusratkaisut ovat kiinnostavia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Potentiaalisia toimialoja Meksikon talouden kasvu perustuu ennen kaikkea vientiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Meksiko on muuttunut säädellystä taloudesta avoimeksi markkinataloudeksi. Meksikon kauppavaihto muiden maiden kanssa on suurin Latinalaisessa Amerikassa ja kahdeksanneksi suurin koko maailmassa. Valtionyritysten yksityistäminen sekä monopolien ja sääntelyn purku ovat olleet osa talouden rakennemuutosta 1980-luvun puolivälistä alkaen. Vuodesta 1983 lähtien on joko yksityistetty tai suljettu 700 valtion omistamaa yritystä. Toimialoja kuten telekommunikaatio, kuljetus ja liikenne sekä luonnonkaasun tuotanto ja jakelu on siirretty yksityisomistukseen. Yksityistämistä koskevat uudistukset olivat presidentti Foxin kauden lopussa jäissä poliittisten näkemyserojen takia. Presidentti Calderónin talouspoliittisten tavoitteiden joukossa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia: työmarkkinat, eläkkeet (eläkejärjestelmän uudistus hyväksyttiin kongressissa maaliskuussa 2007) ja verotusjärjestelmän uudistaminen sekä energiasektorin edelleen vapauttaminen. Kaksi viimeksi mainittua ovat erityisen tärkeitä siksi, että julkinen talous on riippuvainen öljyntuloista ja öljynhinnan laskun vaikutukset tuntuvat merkittävinä. Energiasektorille painetta luo myös se, että henkeä kohden laskettuna energiankulutus on Meksikossa suurempi kuin Brasiliassa ja lähes samaa luokkaa kuin Chilessä ja Argentiinassa. Kapasiteetin riittävyys ja kilpailukykyiset hinnat vaatisivat alalle ulkomaista pääomaa. Toisaalta kuitenkin suomalaisyritykset ovat menestyneet teknologiaratkaisujen toimittajina valtion öljy ja sähköyhtiöille kuten myös kunnille. Suomella ja yleensä Pohjoismailla on hyvä maine Meksikossa ja vaikka suomalaisia teknologioita voidaan pitää kalliina, niin myös uskotaan tuotteiden laatuun ja teknologiseen ylivoimaisuuteen. Elintarvikkeiden osuus Meksikon tuonnista on kasvussa. Tähän asti Yhdysvallat ja Kanada ovat olleet merkittävimpiä tuojia, mutta EU-Meksiko vapaakauppasopimuk-

9 9 (46) sen myötä eurooppalaisten tuottajien pääsy Meksikon markkinoille on helpottunut ja helpottuu edelleen lähitulevaisuudessa. Muita tärkeitä sektoreita on esimerkiksi terveydenhuolto. Meksikossa on laaja julkinen sektori joka tarvitsee erityisesti perusratkaisuja sekä potilasmäärältään kapeampi yksityinen sektori joka haluaa huipputeknologiaa. Monterreyn alueella on kehitteillä terveydenhuolto klusteri ja tavoitteena on tarjota terveydenhuoltopalveluja myös yhdysvaltalaisille. Opetusteknologioita tarvitaan myös. Meksikossa on sekä julkisia että yksityisiä kouluja ja erityisesti julkisella sektorilla on suuri pula opettajista. Maan opetusministeriö kaipaa teknologioita jotta suurempi määrä oppilaita saa tarvittavaa opetusta. Myös vieraiden kielten, erityisesti englannin opetus on kasvattanut merkitystä. Myynti ja markkinointi Myynti ja jakelukanavat Ostoon vaikuttavista tekijöistä meksikolaisille tärkeimpiä ovat palvelu ja hinta. Kaupan käyttämät marginaalit ovat silti varsin korkeita. Agentti-/jakelusopimuksia koskien Meksikossa ei ole erityislainsäädäntöä ja sopimuksen voi sanoa yleensä irti ilman, että joutuu maksamaan korvaussummia. Myös myyntisuorituslausekkeita voidaan käyttää agentti-/jakelusopimuksissa. Suoramarkkinointi ja telemarkkinointi ovat edelleen lapsenkengissä, mutta kasvavat nopeasti. Franchising-toiminnalle ei ole asetettu esteitä. Varsinkin viime vuosina palvelualan franchising-yritykset ovat kasvaneet nopeasti (mm. yrityspalvelut, mainostoimistot, rahoituskonsulttitoimistot, paino- ja julkaisutoiminta). Media ja mainonta Televisio on suurin media ja se tavoittaa Meksikon kotitalouksista noin 90 prosenttia. Meksikossa on kuusi koko maan kattavaa tv-kanavaa, joista suurimmat ovat Televisa ja Television Azteca, sekä 580 paikallista tai alueellista televisioasemaa. Kaapelitelevisiolla on 2 miljoonaa tilaajaa ja suurin kaapelikanava on Televisan omistama Cablevision. Satelliittitelevisiovastaanottimia on noin 1,6 miljoonaa. Radio on Meksikon toiseksi kattavin media ja se tavoittaa 64 prosenttia maan kotitalouksista. Meksikossa on 545 FM asemaa ja 850 AM asemaa, joista suurimmalla osalla on lähetystä 24 tuntia vuorokaudessa. Sanoma- ja aikakauslehtiä seurataan edellisiä vähemmän, mutta määrällisesti niitäkin on Meksikossa paljon. Tärkeimpiä sanomalehtiä ovat Reforma, El Universal ja La Jornada. Sanomalehtiä Meksikossa julkaistiin vuosisadan vaihteessa 328 erilaista ja aikakauslehtiä oli yli erilaista.

10 10 (46) Kaksi kolmasosaa mainontaan käytettävistä kuluista menee tv-mainontaan. Painetun median osuus mainonnan kuluista on noin viidennes ja radion noin 14 prosenttia. Yhdysvaltoihin verrattuna mainostaminen lehdissä on Meksikossa kalliimpaa. Ulkoilmamainostaminen on myös hyvin suosittua ja mainostaa voi joko perinteisillä julisteilla tai sähköisillä mainostauluilla. Meksikossa on tarjolla useita mainos- ja markkinatutkimustoimistoja. Väestön rakenne Väestö on keskittynyt Meksikossa maan keskiosaan (50 prosenttia), jonka merkitys myös maan BKT:lle on keskeinen (osuus BKT:stä 60 prosenttia). Pohjoisosa on alueellisesti suuri, mutta harvaan asuttu (26 prosenttia väestöstä ja reilusti yli puolet pinta-alasta). Se on silti varsin rikas alue ja sen osuus BKT:stä on noin 30 prosenttia. Eteläosa on keskiosaan verrattuna harvempaan asuttu (24 prosenttia väestöstä) ja muita osia köyhempi (10 prosenttia BKT:stä). Väestö on Meksikossa kaiken kaikkiaan hyvin nuorta, 30 prosenttia väestöstä on alle 14-vuotiaita ja 64 prosenttia on 15 ja 64 ikävuoden välillä. Meksikon väestöstä 10 prosenttia voidaan luokitella rikkaaksi (mm. omistaa useamman auton, korkeakoulututkinto, luksus-asunto ja mahdollisuus ulkomaanmatkailuun), 10 prosenttia ylempään keskiluokkaan (mm. omistaa auton ja asunnon, korkea koulutus ja mahdollisuus ulkomaanmatkailuun toisinaan), 40 prosenttia alempaan keskiluokkaan (mm. elää pienissä asunnoissa, mahdollisuuksia matkusteluun toisinaan, suurin osa tuloista menee peruselintarvikkeisiin) ja loput 40 prosenttia ovat köyhiä, joilla on tuskin varaa edes peruselintarvikkeisiin. Julkisen sektorin hankinnat Julkisen sektorin hankinnat ovat yleensä avoimia ulkomaisille yrityksille. Osallistuakseen julkisen hallinnon tarjouskilpailuihin yrityksen ei tarvitse olla edustettuna Meksikossa, mutta siitä on luonnollisesti etua. Yritysten pitää kuitenkin olla rekisteröityneitä julkisten toimittajien rekisteriin. Compranet (www.compranet.gob.mx) on valtion julkisten ostosten internet-portaali, josta saa tietoa kaikista julkisista hankinnoista. Portaalista löytyvät myös kaikki rekisteröityneet yritykset. Tarjouksen ehtoja ja vaatimuksia on syytä noudattaa tarkasti ja epäselvät kohdat kannattaa kysyä, sillä väärin/huonosti laaditut tarjoukset hylätään herkästi. Vuonna 2000 kongressi hyväksyi kaksi uutta julkisia hankintoja säätelevää lakia, joista toinen koskee palveluja, toinen yleisiä töitä. Suurimmat julkisen sektorin hankinnoista vastaavat laitokset ovat Meksikossa valtion kansallinen öljy-yhtiö Petroleos Mexicanos (PEMEX), Liittovaltion Sähkökomissio (Comision Federal de Electricidad - CFE), Liikenne- ja viestintäministeriön kanslia (Secretaría de Comunicaciones y Transportes - SCT), Meksikon sosiaaliturvainstituutti sekä hallituksen työväen turvallisuus- ja sosiaalipalveluinstituutti (Instituto de Seguridad y Servicios Sociales de los Trabajadores del Estado - ISSSTE).

11 11 (46) Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Meksikon alhaisen riskin maaluokkaan 2/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Meksikon kohdalla tavallisesti enintään viisi vuotta. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh , sähköposti Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti

12 12 (46) Talous Makrotalous Meksikon tärkeimmät talousluvut vuosina (ennuste) a 2010 e 2011e Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Bruttokansantuote (%- muutos) 952, , ,9 874, , , ,1 3,3 1,5-6,6 4,2 2,6 Vaihtotase (% BKT:sta) -0,5-0,8-1,5-0,6-1,4-2,3 Teollisuustuotanto (%- muutos) 5,8 1,8-0,9-7,0 6,0 4,0 Työttömyysaste (%) 3,6 3,7 4,0 5,5 5,6 5,7 Kuluttajahinnat (%- keskimuutos) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (% - muutos) 3,6 4,0 5,1 5,3 5,7 4,8 9,9 7,0 4,4-10,1 6,8 5,0 Valuuttakurssi: MXN / 1 USD (keskikurssi) Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste 10,9 10,9 11,1 13,5 12,5 13,0 Bruttokansantuote Meksiko on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous. Kotimaisen kulutuksen ja osin myös kiinteiden investointien siivittämänä maan BKT-kasvu oli 3 ja 5 prosentin välillä ennen finanssikriisiä. EIU:n mukaan BKT supistui vuonna ,6 prosenttia, mutta kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 4,2 prosenttia. Kulutuksen lisäksi kasvun moottorina on toiminut Meksikon vahva vienti (erityisesti Yhdysvaltoihin); myös korkojen lasku ja yrityksille suunnatun luotonannon lisääntyminen edistivät talouskehitystä. Finanssikriisistä johtuen vienti supistui vuonna 2009 lähes 16 prosentilla. Kasvua hidasti talousuudistusten puute ja kulutuksen lasku Yhdysvalloissa, mikä vaikutti Meksikon vientiin. Vuonna 2010 viennin ennustetaan piristyvän ja kasvavan 5,4 prosentilla.

13 13 (46) Meksiko on nykyisin avoin markkinatalous ja sekoitus modernia teollisuutta sekä perinteistä maataloutta. Vuonna 2010 palvelusektorin osuus on arviolta noin 62 prosenttia; siitä kaupan osuus runsas 20 prosenttia. Maatalouden osuus BKT:stä on reilut 4 prosenttia, mutta se työllistää jopa viidenneksen työvoimasta. Teollisuus muodostaa nykyisin noin 33 prosenttia BKT:stä. Teollisuustuotannon merkittävin tekijä on valmistusteollisuus, jonka osuus kokonaistuotannosta on noin 20 prosenttia. Ulkomaankaupan osuus on noin neljännes bruttokansantuotteesta. Tärkein yksittäinen kauppakumppani on Yhdysvallat. NAFTA-sopimuksen myötä Meksikon taloudellinen sidonnaisuus Yhdysvaltoihin ja Kanadaan on kasvanut merkittävästi. Erityisesti teollisuus on sidoksissa Yhdysvaltojen taloussuhdanteisiin. Viime vuosina Meksiko on pyrkinyt tietoisesti supistamaan tätä riippuvuutta lisäämällä kauppaa mm. EU:n kanssa. Talouden kehitys Yhdysvalloissa vaikuttaa silti merkittävästi Meksikoon; Meksikon talouskasvu hidastui huomattavasti syksystä 2008 lähtien nimenomaan Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin hidastumisen seurauksena. Inflaatio Kaksinumeroinen inflaatiovauhti taittui vuosituhannen vaihteessa ja koko vuosikymmenen alun inflaatio laski. Vuonna 2010 inflaatioksi arvioidaan 5,7 prosenttia. Se ylittää Meksikon keskuspankin asettaman tavoitteen (2 4 prosenttia). Inflaation hillitseminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Kulutus ja tulot Kotimaisen kysynnän kasvu on vähentynyt huomattavasti finanssikriisin myötä työllisyyden heikon kehityksen, kuluttajien luottamuksen heikentymisen ja reaalitulojen laskun vuoksi. Myös ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetysten kasvu on päättynyt. Korot rajoittavat osaltaan kulutuksen kasvua. Kulutus jakautuu Meksikossa edelleen yhtä epätasaisesti kuin tulotkin: kulutus ja ostovoima keskittyvät maan keskija koillisosiin Ciudad de México-Guadalajara-Monterrey -alueelle. Tämän kultaisen kolmion alueella sijaitsee myös kehittynein teollisuustuotanto. Talouspolitiikka Meksikon valtio on hyvin riippuvainen öljytuloista; ne muodostavat noin 40 prosenttia julkisista tuloista. Öljyn maailmanmarkkinahintojen heilahtelut tuntuvat valtiontalouden tasapainossa ja öljyriippuvuus heikentää siten valtiontalouden vakautta. Verotulojen osuus on valtion tuloista noin puolet, tärkeimpinä tulo- ja arvonlisävero. Vaikka valtiontalouden menojen kasvua on menestyksekkäästi kontrolloitu ja menojen seurantaa tehostettu, kaipaa Meksikon verotusjärjestelmä kehittämistä (ks. esim. OECD:n julkaisut). Vuoden 2005 alussa tehtiin verotukseen muutoksia; verouudistuksen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa Meksikon kansainvälistä kilpailukykyä sekä veronkantoa, jotta em. riippuvuus öljytuloista vähenisi. Vuoden 2008 alusta ryhdyttiin soveltamaan uutta tasaveroa yrityksille, jolla niin ikään pyritään nostamaan verotulo-

14 14 (46) jen osuutta BKT:sta, joka on ollut Meksikossa (12 prosenttia BKT:sta) huomattavasti maanosan keskiarvoa (17 prosenttia) alempaa. Valtionvelan osuus BKT:sta on vuonna 2010 arviolta 40 prosenttia. Työvoima Työvoimaan kuuluu noin 47 miljoonaa ihmistä. Työvoima kasvaa vuositasolla lähes 2 prosenttia. Väestöpyramidi on edelleen kartio, työvoimasta 70 prosenttia alle 30-vuotiaita. Koulutustaso Latinalaisen Amerikan ylempää keskitasoa; tilanne paranee hitaasti reformien myötä. Virallinen työttömyysaste on hienoisessa laskussa: vuonna 2010 arvio on 5,6 prosenttia. Todellinen työttömyysluku on kuitenkin moninkertainen. Meksikon työvoima on hyvin miesvoittoista jopa verrattuna muuhun Latinalaiseen Amerikkaan. Miesten osuus työväestöstä on peräti 70 prosenttia ja heidän palkkatasonsa on naisiin verrattuna selvästi korkeampi. Naisten työpaikat ovat perinteisesti palvelualoilla. Asetelma on vähitellen muuttumassa varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Yleensä yritykset kouluttavat itse tarvitsemansa työvoiman. Miehistä kuusi ja naisista kymmenen prosenttia on lukutaidottomia. Valtion merkitys työllistäjänä on vähentynyt yksityistämisen myötä. Valtionyritykset ja julkishallinto ovat kuitenkin edelleen työantajana noin neljännekselle meksikolaisesta työvoimasta. Työttömyysaste vaihtelee alueittain. Kaupungeissa, missä vientiteollisuus kukoistaa, ovat työttömyysluvut pudonneet noin neljään prosenttiin. Maaseudulla, missä maatalous työllistää vajaat 30 prosenttia väestöstä, työttömyys voi paikoin kohota jopa prosenttiin. Tämä johtuu osittain kausityöttömyydestä ja satotilanteesta. Työmarkkinat ovat edelleen varsin kehittymättömät, joten työttömyysluvut eivät välttämättä heijasta todellista tilannetta. Työttömyyden lisääntyessä työvoima joustaa eli osa aktiivisesta työvoimasta siirtyy harmaalle sektorille tai muualle tilastojen ulkopuolelle. Suuri osa meksikolaisista elää katukaupasta tai muusta harmaan sektorin toiminnasta. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Meksikon ulkomaankauppa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2002 vuoteen Vuonna 2009 sekä tuonti että vienti vähenivät huomattavasti. Meksikon viennistä tavaroiden osuus on noin 80 prosenttia ja palveluviennin osuus alle 10 prosenttia. Tuonnin kohdalla tavaroiden osuus on noin 70 prosenttia.

15 15 (46) Meksikon ulkomaankauppa (mrd. USD) Tuonti Vienti Tase Ulkomaankaupan rakenne Lähde: EIU06/ 2010 Valmistusteollisuus on paitsi Meksikon tärkein tuotannon ala niin myös tärkein vientitulojen lähde. Valmistusteollisuuden osuus kokonaisviennistä on lähes 80 prosenttia. Tästä reilut 40 prosenttia valmistetaan maquiladora-tehtaissa. Maquiladorat ovat kokoonpanotehtaita, jotka voivat tullitta tuoda maahan raaka-aineita ja komponentteja sekä viedä valmiita ja puolivalmiita tuotteita. Tullivapauden lisäksi maquiladorayrityksille on joitakin verohelpotuksia. Näitä yrityksiä on eri puolilla Meksikoa, mutta eniten niitä löytyy Yhdysvaltojen rajan läheisyydestä. Meksikon vienti Meksiko on käytännössä ollut muuttumassa NAFTA-alueen tehtaaksi. Markkinat maan sisällä kehittyvät nopeasti, mutta varsinaisten lopputuotteiden päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa. Korealaiset, eurooppalaiset ja japanilaiset yritykset ovat tehneet tuotannollisia investointeja Meksikoon. Meksikon maantieteellisen sijainnin ansiosta tuotteiden matka Yhdysvaltojen (ja Kanadan) markkinoille on lyhyt. Siksi ei kiinalaistenkaan tuotteiden lisääntynyt kilpailu eräillä aloilla voi täysin horjuttaa meksikolaistuotteiden asemaa Yhdysvaltojen markkinoilla. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat koneet ja laitteet, metsä-, tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden tuotteet. Muita tärkeitä tuotteita ovat öljy, kahvi, hopea ja puuvilla. Meksikon tuonti Myös tuontia hallitsevat valmistusteollisuuden tuotteet ja ne koostuvat pääasiassa koneista, laitteista ja elektroniikasta sekä osista ja komponenteista. Maquiladorasektorin osuus näkyy selvästi ulkomaankaupassa, sen osuus tuonnista on 34 prosenttia ja viennistä 44,5 prosenttia.

16 16 (46) Meksikon merkittävimmät tuontitavarat ovat tällä hetkellä teollisuuden ja maatalouden koneet, sähkölaitteet, auton kokoonpano-osat, ilma-alukset ja niiden osat. Vaihtotase Meksikon vaihtotase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Vuonna 2009 vaje oli 5,2 miljardia dollaria, vuoden 2010 arvio on 13,7 miljardia dollaria, mutta vuodelle 2011 vajeeksi on ennustettu huimaa 24,8 miljardia dollaria. Vaihtotaseen vaje johtuu negatiivisesta kauppataseesta. Lisääntyvä vienti kasvattaa automaattisesti tuontia, sillä Meksikon pääoma- ja välituotetarjonta ei ole edelleenkään tarpeeksi kehittynyttä. Osaltaan syynä on maquiladora-sektori, joka käyttää Meksikossa lähinnä vain työvoimaa tuotteiden kokoamiseen. Se tuo valtaosan tarvitsemistaan raaka-aineista ja välituotteista ulkomailta ja vie ne sitten pois maasta. Tärkeimmät kauppakumppanit Meksikon ulkomaankauppa muodostaa noin 30 prosenttia BKT:stä ja on hyvin Yhdysvallat-painotteista. Pohjoisen rajan yli käydään yli 80 prosenttia maan ulkomaankaupasta. NAFTA-sopimus vahvisti entisestään tätä suuntausta. Meksiko on Kiinan ja Kanadan jälkeen tärkein Yhdysvaltojen tuontimaa ja sen osuus koko tuonnista oli 10,8 prosenttia. EU:n osuuden kriittinen pieneneminen Meksikon ulkomaankaupassa edesauttoi EU-Meksiko -vapaakauppasopimuksen syntyä, sillä EU:lla oli kiire turvata taloudellinen asemansa suhteessa Meksikoon. Kiinan talouskasvu tarjoaa Meksikolle myös paljon mahdollisuuksia, erityisesti yritysten sisäisen kaupan muodossa. Meksikon tärkeimmät vientimaat 2009 Maa Osuus viennistä (%) Yhdysvallat 80,5 Kanada 3,6 Saksa 1,4 Espanja 1,1 Lähde: EIU 06/2010 Tuonnissa Yhdysvallat on ehdottomasti tärkein kauppakumppani liki 50 prosentin osuudella. EU-maista Meksikoon tuojina merkittävimpiä ovat Saksa, Espanja ja Italia. Kasvavia tuontimaita ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Kanada sekä Brasilia.

17 17 (46) Meksikon tärkeimmät tuontimaat 2009 Maa Osuus tuonnista (%) Yhdysvallat 47,9 Kiina 13,9 Japani 4,9 Etelä-Korea 4,8 Lähde: EIU 06/2010 Kauppapolitiikka Meksiko on vapauttanut markkinoitaan ja kauppapolitiikkaansa 1980-luvun lopulta lähtien. Tuontitulleja on laskettu ja monimutkaisia tuontirajoitteita purettu. Meksikolla on kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia lähes kaikkien Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Merkittävin kauppasopimuksista on kuitenkin NAFTA. Meksiko on ollut OECD:n jäsen vuodesta Vuoden 1999 lopussa päästiin sopimukseen vapaakaupasta Meksikon ja Euroopan unionin välillä. Meksiko allekirjoitti Gatt-sopimuksen vuonna 1986 ja on ollut mukana WTO:ssa sen perustamisesta eli lähtien. NAFTA-sopimus astui voimaan vuoden 1994 alusta. Tavoitteena on tullien ja kaupan esteiden täydellinen poistaminen 15 vuoden ajanjaksolla, lukuun ottamatta öljytuotteita. Sopimuksen tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin poliittisia ja näkyvät pitkällä tähtäimellä. Sopimus veti Meksikon lähemmäs Yhdysvaltoja integroituvassa maailmassa ja toi Meksikoon työtä ja ulkomaisia investointeja. Monet kansainväliset yritykset sijoittavat toimintaansa Meksikoon saadakseen tuotteensa Yhdysvaltojen markkinoille. Vuoden 2008 alusta poistuivat viimein maissin, papujen, sokerin ja maidon tuontitariffit. Meksiko kuuluu myös ALADI-maihin (Asociación Latinoamericana de Integración). Liiton tavoitteena on ajaa alueellista integraatiota ja toimia foorumina maiden väliselle yhteistyölle. ALADI toimii myös puitesopimuksena monelle muulle Latinalaisen Amerikan integraatiohankkeelle. Näistä Meksikon kannalta merkityksellisin on G3 (Grupo de los trés, eli Kolmen ryhmä), joka on Kolumbian, Meksikon ja Venezuelan välinen vapaakauppasopimus. Tämän vapaakauppasopimuksen lisäksi Meksiko on solminut vapaakauppasopimukset Bolivian, Nicaraguan, El Salvadorin, Hondurasin, Guatemalan, Costa Rican ja Chilen kanssa. EU-Meksiko vapaakauppasopimuksen (astui voimaan heinäkuussa 2000) myötä EU-maiden vienti Meksikoon saa lähes samat edut kuin NAFTA-maiden vienti. EU-Meksiko -vapaakauppasopimuksen keskeisiä piirteitä:

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Elokuu 2016 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot