Meksiko. Syyskuu 2010

Transkriptio

1 Meksiko Syyskuu 2010

2 2 (46) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 8 Myynti ja markkinointi... 9 Rahoitus ja takuut Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Kulutus ja tulot Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Kauppapolitiikka Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka sekä koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Logistiikka Koneiden valmistus Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori... 27

3 3 (46) Ympäristösektori Ilmastonmuutoksen hillintä Jätehuolto Vesi- ja jätevesihuolto Metsäsektori Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia Lääkemarkkina Terveysturismi Maatalous- ja elintarvikesektori Palvelusektori Rahoitussektori Vakuutustoiminta Matkailu Luovat alat Kauppa Tietoliikenne Tapakulttuuri Linkkejä... 45

4 4 (46) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 ( km2 maata) Luonnonvarat: öljy, hopea, kupari, kulta, lyijy, sinkki, kaasu, metsät Rajanaapurit: Belize, Guatemala, Yhdysvallat Aika: GMT - 6h (Mexico City) Asukasluku: 112,5 milj. (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Ciudad de México (n. 20 milj.), Monterrey (n. 4 milj.), Guadalajara (n. 4.1 milj.) Väestönkasvu: 1,118 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 19,39 / 1000 asukasta (arvio 2010) Kuolleisuus: 4,83 /1000 asukasta (arvio 2010) Elinajanodote: 79,22 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: espanja, lisäksi maassa puhutaan yli 60 intiaanikieltä, joista suurimmat náhuatl, (1.2 milj.) ja maya (714,000) Uskonto: roomalaiskatolisia 76,5 prosenttia, protestantteja 6,3 prosenttia, muut 17,2 prosenttia. Etniset ryhmät: mestitsejä 60 prosenttia, intiaaneja 30 prosenttia, valkoisia 9 prosenttia, muut 1 prosenttia.

5 5 (46) Infrastruktuuri Suuntanumero: +52; suurimmat kaupungit: Ciudad de México (55), Monterrey (81), Guadalajara (33) Matkapuhelinstandardi: AMPS, TDMA, GSM 1900 Sähköverkko: 127V, 60Hz (samat pistokkeet kuin Yhdysvalloissa) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 18,5 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 60,7 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 16,7 (arvio 2008) Tieverkosto: moottoriteitä km Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: Tärkeitä satamia: Altamira, Manzanillo, Morro Redondo, Salina Cruz, Tampico, Topolobampo, Veracruz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Estados Unidos Mexicanos (Meksikon Yhdysvallat) Pääkaupunki Ciudad de México Maatunnus: MX, MEX Valtiomuoto: liittovaltio Valtion päämies: alkaen Felipe Calderón (PAN). Presidentti johtaa myös hallitusta. Parlamentti: kaksikamarinen kongressi, joka koostuu 128-paikkaisesta senaatista (ylähuone) ja 500-paikkaisesta edustajainhuoneesta (alahuone), senaattorien vaalikausi on 6 vuotta ja edustajien 3 vuotta. Seuraavat vaalit: presidentin ja kongressivaalit Tärkeimmät puolueet: hallitus: Partido Acción Nacional (PAN), oppositio: Partido Revolucionario Institucional (PRI), Partido de la Revolución Democrática (PRD), Partido Verde Ecologista de México (PVEM), Partido del Trabajo ja Convergencia. Aluehallinto: 31 osavaltiota ja liittovaltiokeskus (Ciudad de México), osavaltiot on jaettu piirikuntiin. Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (itsenäistyminen Espanjan siirtomaahallinnosta), 1917 (perustuslaki) Kansallispäivä: 16. syyskuuta (itsenäistymisen merkkipäivä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Meksikon peso (MXN) = 100 centavoa Valuuttakurssi: 1 USD=12,5 MXN (arvio vuoden 2010 keskikurssiksi)

6 6 (46) Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1 013,2 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on 1 059,1 mrd USD BKT ostovoimapariteetilla: 1 751,4 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on 1 816,6 mrd USD BKT per capita käyvin hinnoin: USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on USD BKT per capita ostovoimapariteetilla: USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on USD Inflaatio: 5,7 prosenttia (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on 4,8 prosenttia. Tärkeimmät taloudenalat: elintarviketeollisuus, juomat, tupakka, kemikaalit, rauta, teräs, öljyjalosteet, kaivosteollisuuden tuotteet, tekstiilit ja vaatteet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet sekä turismi Päävientituotteet: valmistusteollisuuden tuotteet, öljy ja öljyjalosteet, hopea, hedelmät, vihannekset, kahvi Päätuontituotteet: metalliteollisuuden koneet ja laitteet, maatalouskoneet ja -laitteet, sähkökoneet ja -laitteet, autonosat, moottoriajoneuvojen varaosat, lentokalusteet ja niiden varaosat Tärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Kanada, Japani, Saksa ja Espanja Verotus: Vuoden 2008 alusta astui voimaan uusi, yhden verokannan yritysvero (IE- TU), jossa vuoden 2008 veroprosentti on 16,5, vuoden 2009 veroprosentti 17 ja vuoden 2010 veroprosentti 17,5. Arvonlisävero on 15 prosenttia, mutta esim. elintarvikkeiden, lääkkeiden ja lääkäripalveluiden osalta veroa ei peritä. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Meksiko on perinteisesti Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita Latinalaisessa Amerikassa. Meksikon sijainti Yhdysvaltojen naapurissa ja maiden välinen vapaakauppasopimus (NAFTA) avaa pääsyn maailman suurimmille kulutustavaramarkkinoille. Meksikon sisämarkkinatkin ovat merkittävät. Meksikossa on saatavissa korkeasti koulutettua työvoimaa, etenkin insinöörejä. Meksikoon onkin jo osin siirretty komponenttien tuotekehitystä. Meksikon markkinoiden positiivisia piirteitä Hyvä maantieteellinen sijainti Latinalaisessa Amerikassa Yhdysvaltojen naapurissa toimii porttina kumpaankin suuntaan. NAFTA-vapaakauppasopimus Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä. Euroopan unionilla ja Meksikolla on kahdenkeskinen vapaakauppasopimus.

7 7 (46) Meksikolla on 45 vapaakauppasopimusta, joka on yksi laajimpia vapaakauppaverkostoja maailmassa. Vapaakauppa sopimuksia on esim. Japanin ja Chilen kanssa. Meksikon markkinapotentiaali on suuri useilla teollisuussektoreilla sekä kulutustavarapuolella. Meksikolaiset ovat kohteliaita ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen ja tehdä kauppaa. Meksikon markkinoiden riskejä ja uhkatekijöitä Kauppatavat poikkeavat eurooppalaisesta; voimakas osallistuminen markkinoiden kehitykseen yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa on tärkeää. Asiakkaiden osto- ja päätöksentekoprosessin tuntemus auttaa ja nopeuttaa kaupantekoa; pelkkä teknologia ei riitä, paikallisilla suhteilla on suurempi merkitys. Oikean yhteistyökumppanin löytäminen on menestystekijä ja sellainen kannattaa etsiä huolella. Maan riippuvuus Yhdysvaltojen talouskehityksestä on suuri. Yhdysvaltojen osuus Meksikon ulkomaankaupasta on yli 70 %, mutta Meksiko etsii aktiivisesti kauppakumppaneita myös muista maanosista. Kansainvälisessä vertailussa peson lainakorkotaso on ollut korkea. n vientikeskuksen arvio markkinoiden kehitysnäkymistä ja mahdollisuuksista: Globalisoituminen on Meksikossa konkretisoitunut siten, että NAFTA-alueella kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää alueellista läsnäoloa. Meksiko toimii NAFTA:n tuotantokeskuksena ja houkuttelee myös suomalaisia teollisuusinvestointeja. Viime vuosina useat suomalaiset ovat julkistaneet investointeja Meksikoon. Meksikon IT-markkinat (arvio vuonna 2008 on 11,495 miljardia USD) ovat Brasilian jälkeen Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmat. Yritykset etsivät myös moderneja tietoturvallisuusjärjestelmiä. Telekommunikaatiosektori: Meksikossa on yli 66 miljoonaa (2008) matkapuhelimen käyttäjää. GSM-käyttäjäkunta on kasvamassa, vaikkakin CDMA ja TDMA ovat hallitsevia teknologioita. Markkinat ovat erittäin suotuisat sisältö- ja ohjelmistotuottajille. Maailman suurin puhelinoperaattori América Móvil on meksikolainen ja päätöksenteko on Meksikossa. Rakennusteollisuus: asunto-, toimisto- ja yhdyskuntarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Myös low cost housing ratkaisut ovat maalle tärkeitä. Kaivos- ja prosessiteollisuuden investoinnit ovat olleet kasvussa viime vuosina. Meksiko on yksi maailman johtavimpia kaivosmaita. Energiasektorin yksityistäminen on jäissä mutta uusiutuvan energian puitteissa on paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkoenergia tulevat koko ajan merkityksellisimmiksi. EURUS tuulivoimafarmi, joka on kooltaan 250 MW ja rakennettiin vuonna 2009, on Latinalaisen Amerikan suurin laatuaan. Metsäsektori on heräämässä, Meksiko ei ole sellun ja paperin suhteen omavarainen. Pienille ja keskikokoisille metsäkoneille on tarvetta ja valtio tukee niiden hankintoja.

8 8 (46) Rakennusteollisuus: asunto-, toimisto- ja yhdyskuntarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Kaivos- ja prosessiteollisuuden investoinnit ovat olleet kasvussa viime vuosina. Energiasektorin yksityistäminen on jäissä. Metsäsektori on heräämässä, Meksiko ei ole sellun ja paperin suhteen omavarainen. Ympäristönsuojelu: potentiaalia varsinkin kiinteiden yhdyskuntajätteiden ja jätevesien käsittelyssä. Investoinnit painottuvat lähinnä teollisuuden puolelle enemmän kustannustehokkuus- kuin ympäristösyistä. Meksikon vesikomissiolla on ollut ennätyssuuret budjetit ja yksi Presidentti Calderonin keskeisistä vaaliteemoista on veden puhdistus. Budjetti vuonna 2010 on 3 miljardia dollaria. Turvallisuusratkaisut ovat kiinnostavia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Potentiaalisia toimialoja Meksikon talouden kasvu perustuu ennen kaikkea vientiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Meksiko on muuttunut säädellystä taloudesta avoimeksi markkinataloudeksi. Meksikon kauppavaihto muiden maiden kanssa on suurin Latinalaisessa Amerikassa ja kahdeksanneksi suurin koko maailmassa. Valtionyritysten yksityistäminen sekä monopolien ja sääntelyn purku ovat olleet osa talouden rakennemuutosta 1980-luvun puolivälistä alkaen. Vuodesta 1983 lähtien on joko yksityistetty tai suljettu 700 valtion omistamaa yritystä. Toimialoja kuten telekommunikaatio, kuljetus ja liikenne sekä luonnonkaasun tuotanto ja jakelu on siirretty yksityisomistukseen. Yksityistämistä koskevat uudistukset olivat presidentti Foxin kauden lopussa jäissä poliittisten näkemyserojen takia. Presidentti Calderónin talouspoliittisten tavoitteiden joukossa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia: työmarkkinat, eläkkeet (eläkejärjestelmän uudistus hyväksyttiin kongressissa maaliskuussa 2007) ja verotusjärjestelmän uudistaminen sekä energiasektorin edelleen vapauttaminen. Kaksi viimeksi mainittua ovat erityisen tärkeitä siksi, että julkinen talous on riippuvainen öljyntuloista ja öljynhinnan laskun vaikutukset tuntuvat merkittävinä. Energiasektorille painetta luo myös se, että henkeä kohden laskettuna energiankulutus on Meksikossa suurempi kuin Brasiliassa ja lähes samaa luokkaa kuin Chilessä ja Argentiinassa. Kapasiteetin riittävyys ja kilpailukykyiset hinnat vaatisivat alalle ulkomaista pääomaa. Toisaalta kuitenkin suomalaisyritykset ovat menestyneet teknologiaratkaisujen toimittajina valtion öljy ja sähköyhtiöille kuten myös kunnille. Suomella ja yleensä Pohjoismailla on hyvä maine Meksikossa ja vaikka suomalaisia teknologioita voidaan pitää kalliina, niin myös uskotaan tuotteiden laatuun ja teknologiseen ylivoimaisuuteen. Elintarvikkeiden osuus Meksikon tuonnista on kasvussa. Tähän asti Yhdysvallat ja Kanada ovat olleet merkittävimpiä tuojia, mutta EU-Meksiko vapaakauppasopimuk-

9 9 (46) sen myötä eurooppalaisten tuottajien pääsy Meksikon markkinoille on helpottunut ja helpottuu edelleen lähitulevaisuudessa. Muita tärkeitä sektoreita on esimerkiksi terveydenhuolto. Meksikossa on laaja julkinen sektori joka tarvitsee erityisesti perusratkaisuja sekä potilasmäärältään kapeampi yksityinen sektori joka haluaa huipputeknologiaa. Monterreyn alueella on kehitteillä terveydenhuolto klusteri ja tavoitteena on tarjota terveydenhuoltopalveluja myös yhdysvaltalaisille. Opetusteknologioita tarvitaan myös. Meksikossa on sekä julkisia että yksityisiä kouluja ja erityisesti julkisella sektorilla on suuri pula opettajista. Maan opetusministeriö kaipaa teknologioita jotta suurempi määrä oppilaita saa tarvittavaa opetusta. Myös vieraiden kielten, erityisesti englannin opetus on kasvattanut merkitystä. Myynti ja markkinointi Myynti ja jakelukanavat Ostoon vaikuttavista tekijöistä meksikolaisille tärkeimpiä ovat palvelu ja hinta. Kaupan käyttämät marginaalit ovat silti varsin korkeita. Agentti-/jakelusopimuksia koskien Meksikossa ei ole erityislainsäädäntöä ja sopimuksen voi sanoa yleensä irti ilman, että joutuu maksamaan korvaussummia. Myös myyntisuorituslausekkeita voidaan käyttää agentti-/jakelusopimuksissa. Suoramarkkinointi ja telemarkkinointi ovat edelleen lapsenkengissä, mutta kasvavat nopeasti. Franchising-toiminnalle ei ole asetettu esteitä. Varsinkin viime vuosina palvelualan franchising-yritykset ovat kasvaneet nopeasti (mm. yrityspalvelut, mainostoimistot, rahoituskonsulttitoimistot, paino- ja julkaisutoiminta). Media ja mainonta Televisio on suurin media ja se tavoittaa Meksikon kotitalouksista noin 90 prosenttia. Meksikossa on kuusi koko maan kattavaa tv-kanavaa, joista suurimmat ovat Televisa ja Television Azteca, sekä 580 paikallista tai alueellista televisioasemaa. Kaapelitelevisiolla on 2 miljoonaa tilaajaa ja suurin kaapelikanava on Televisan omistama Cablevision. Satelliittitelevisiovastaanottimia on noin 1,6 miljoonaa. Radio on Meksikon toiseksi kattavin media ja se tavoittaa 64 prosenttia maan kotitalouksista. Meksikossa on 545 FM asemaa ja 850 AM asemaa, joista suurimmalla osalla on lähetystä 24 tuntia vuorokaudessa. Sanoma- ja aikakauslehtiä seurataan edellisiä vähemmän, mutta määrällisesti niitäkin on Meksikossa paljon. Tärkeimpiä sanomalehtiä ovat Reforma, El Universal ja La Jornada. Sanomalehtiä Meksikossa julkaistiin vuosisadan vaihteessa 328 erilaista ja aikakauslehtiä oli yli erilaista.

10 10 (46) Kaksi kolmasosaa mainontaan käytettävistä kuluista menee tv-mainontaan. Painetun median osuus mainonnan kuluista on noin viidennes ja radion noin 14 prosenttia. Yhdysvaltoihin verrattuna mainostaminen lehdissä on Meksikossa kalliimpaa. Ulkoilmamainostaminen on myös hyvin suosittua ja mainostaa voi joko perinteisillä julisteilla tai sähköisillä mainostauluilla. Meksikossa on tarjolla useita mainos- ja markkinatutkimustoimistoja. Väestön rakenne Väestö on keskittynyt Meksikossa maan keskiosaan (50 prosenttia), jonka merkitys myös maan BKT:lle on keskeinen (osuus BKT:stä 60 prosenttia). Pohjoisosa on alueellisesti suuri, mutta harvaan asuttu (26 prosenttia väestöstä ja reilusti yli puolet pinta-alasta). Se on silti varsin rikas alue ja sen osuus BKT:stä on noin 30 prosenttia. Eteläosa on keskiosaan verrattuna harvempaan asuttu (24 prosenttia väestöstä) ja muita osia köyhempi (10 prosenttia BKT:stä). Väestö on Meksikossa kaiken kaikkiaan hyvin nuorta, 30 prosenttia väestöstä on alle 14-vuotiaita ja 64 prosenttia on 15 ja 64 ikävuoden välillä. Meksikon väestöstä 10 prosenttia voidaan luokitella rikkaaksi (mm. omistaa useamman auton, korkeakoulututkinto, luksus-asunto ja mahdollisuus ulkomaanmatkailuun), 10 prosenttia ylempään keskiluokkaan (mm. omistaa auton ja asunnon, korkea koulutus ja mahdollisuus ulkomaanmatkailuun toisinaan), 40 prosenttia alempaan keskiluokkaan (mm. elää pienissä asunnoissa, mahdollisuuksia matkusteluun toisinaan, suurin osa tuloista menee peruselintarvikkeisiin) ja loput 40 prosenttia ovat köyhiä, joilla on tuskin varaa edes peruselintarvikkeisiin. Julkisen sektorin hankinnat Julkisen sektorin hankinnat ovat yleensä avoimia ulkomaisille yrityksille. Osallistuakseen julkisen hallinnon tarjouskilpailuihin yrityksen ei tarvitse olla edustettuna Meksikossa, mutta siitä on luonnollisesti etua. Yritysten pitää kuitenkin olla rekisteröityneitä julkisten toimittajien rekisteriin. Compranet ( on valtion julkisten ostosten internet-portaali, josta saa tietoa kaikista julkisista hankinnoista. Portaalista löytyvät myös kaikki rekisteröityneet yritykset. Tarjouksen ehtoja ja vaatimuksia on syytä noudattaa tarkasti ja epäselvät kohdat kannattaa kysyä, sillä väärin/huonosti laaditut tarjoukset hylätään herkästi. Vuonna 2000 kongressi hyväksyi kaksi uutta julkisia hankintoja säätelevää lakia, joista toinen koskee palveluja, toinen yleisiä töitä. Suurimmat julkisen sektorin hankinnoista vastaavat laitokset ovat Meksikossa valtion kansallinen öljy-yhtiö Petroleos Mexicanos (PEMEX), Liittovaltion Sähkökomissio (Comision Federal de Electricidad - CFE), Liikenne- ja viestintäministeriön kanslia (Secretaría de Comunicaciones y Transportes - SCT), Meksikon sosiaaliturvainstituutti sekä hallituksen työväen turvallisuus- ja sosiaalipalveluinstituutti (Instituto de Seguridad y Servicios Sociales de los Trabajadores del Estado - ISSSTE).

11 11 (46) Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Meksikon alhaisen riskin maaluokkaan 2/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Meksikon kohdalla tavallisesti enintään viisi vuotta. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh , sähköposti markku.olli@finnvera.fi Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti helena.arlander@finnfund.fi,

12 12 (46) Talous Makrotalous Meksikon tärkeimmät talousluvut vuosina (ennuste) a 2010 e 2011e Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Bruttokansantuote (%- muutos) 952, , ,9 874, , , ,1 3,3 1,5-6,6 4,2 2,6 Vaihtotase (% BKT:sta) -0,5-0,8-1,5-0,6-1,4-2,3 Teollisuustuotanto (%- muutos) 5,8 1,8-0,9-7,0 6,0 4,0 Työttömyysaste (%) 3,6 3,7 4,0 5,5 5,6 5,7 Kuluttajahinnat (%- keskimuutos) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (% - muutos) 3,6 4,0 5,1 5,3 5,7 4,8 9,9 7,0 4,4-10,1 6,8 5,0 Valuuttakurssi: MXN / 1 USD (keskikurssi) Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste 10,9 10,9 11,1 13,5 12,5 13,0 Bruttokansantuote Meksiko on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous. Kotimaisen kulutuksen ja osin myös kiinteiden investointien siivittämänä maan BKT-kasvu oli 3 ja 5 prosentin välillä ennen finanssikriisiä. EIU:n mukaan BKT supistui vuonna ,6 prosenttia, mutta kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 4,2 prosenttia. Kulutuksen lisäksi kasvun moottorina on toiminut Meksikon vahva vienti (erityisesti Yhdysvaltoihin); myös korkojen lasku ja yrityksille suunnatun luotonannon lisääntyminen edistivät talouskehitystä. Finanssikriisistä johtuen vienti supistui vuonna 2009 lähes 16 prosentilla. Kasvua hidasti talousuudistusten puute ja kulutuksen lasku Yhdysvalloissa, mikä vaikutti Meksikon vientiin. Vuonna 2010 viennin ennustetaan piristyvän ja kasvavan 5,4 prosentilla.

13 13 (46) Meksiko on nykyisin avoin markkinatalous ja sekoitus modernia teollisuutta sekä perinteistä maataloutta. Vuonna 2010 palvelusektorin osuus on arviolta noin 62 prosenttia; siitä kaupan osuus runsas 20 prosenttia. Maatalouden osuus BKT:stä on reilut 4 prosenttia, mutta se työllistää jopa viidenneksen työvoimasta. Teollisuus muodostaa nykyisin noin 33 prosenttia BKT:stä. Teollisuustuotannon merkittävin tekijä on valmistusteollisuus, jonka osuus kokonaistuotannosta on noin 20 prosenttia. Ulkomaankaupan osuus on noin neljännes bruttokansantuotteesta. Tärkein yksittäinen kauppakumppani on Yhdysvallat. NAFTA-sopimuksen myötä Meksikon taloudellinen sidonnaisuus Yhdysvaltoihin ja Kanadaan on kasvanut merkittävästi. Erityisesti teollisuus on sidoksissa Yhdysvaltojen taloussuhdanteisiin. Viime vuosina Meksiko on pyrkinyt tietoisesti supistamaan tätä riippuvuutta lisäämällä kauppaa mm. EU:n kanssa. Talouden kehitys Yhdysvalloissa vaikuttaa silti merkittävästi Meksikoon; Meksikon talouskasvu hidastui huomattavasti syksystä 2008 lähtien nimenomaan Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin hidastumisen seurauksena. Inflaatio Kaksinumeroinen inflaatiovauhti taittui vuosituhannen vaihteessa ja koko vuosikymmenen alun inflaatio laski. Vuonna 2010 inflaatioksi arvioidaan 5,7 prosenttia. Se ylittää Meksikon keskuspankin asettaman tavoitteen (2 4 prosenttia). Inflaation hillitseminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Kulutus ja tulot Kotimaisen kysynnän kasvu on vähentynyt huomattavasti finanssikriisin myötä työllisyyden heikon kehityksen, kuluttajien luottamuksen heikentymisen ja reaalitulojen laskun vuoksi. Myös ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetysten kasvu on päättynyt. Korot rajoittavat osaltaan kulutuksen kasvua. Kulutus jakautuu Meksikossa edelleen yhtä epätasaisesti kuin tulotkin: kulutus ja ostovoima keskittyvät maan keskija koillisosiin Ciudad de México-Guadalajara-Monterrey -alueelle. Tämän kultaisen kolmion alueella sijaitsee myös kehittynein teollisuustuotanto. Talouspolitiikka Meksikon valtio on hyvin riippuvainen öljytuloista; ne muodostavat noin 40 prosenttia julkisista tuloista. Öljyn maailmanmarkkinahintojen heilahtelut tuntuvat valtiontalouden tasapainossa ja öljyriippuvuus heikentää siten valtiontalouden vakautta. Verotulojen osuus on valtion tuloista noin puolet, tärkeimpinä tulo- ja arvonlisävero. Vaikka valtiontalouden menojen kasvua on menestyksekkäästi kontrolloitu ja menojen seurantaa tehostettu, kaipaa Meksikon verotusjärjestelmä kehittämistä (ks. esim. OECD:n julkaisut). Vuoden 2005 alussa tehtiin verotukseen muutoksia; verouudistuksen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa Meksikon kansainvälistä kilpailukykyä sekä veronkantoa, jotta em. riippuvuus öljytuloista vähenisi. Vuoden 2008 alusta ryhdyttiin soveltamaan uutta tasaveroa yrityksille, jolla niin ikään pyritään nostamaan verotulo-

14 14 (46) jen osuutta BKT:sta, joka on ollut Meksikossa (12 prosenttia BKT:sta) huomattavasti maanosan keskiarvoa (17 prosenttia) alempaa. Valtionvelan osuus BKT:sta on vuonna 2010 arviolta 40 prosenttia. Työvoima Työvoimaan kuuluu noin 47 miljoonaa ihmistä. Työvoima kasvaa vuositasolla lähes 2 prosenttia. Väestöpyramidi on edelleen kartio, työvoimasta 70 prosenttia alle 30-vuotiaita. Koulutustaso Latinalaisen Amerikan ylempää keskitasoa; tilanne paranee hitaasti reformien myötä. Virallinen työttömyysaste on hienoisessa laskussa: vuonna 2010 arvio on 5,6 prosenttia. Todellinen työttömyysluku on kuitenkin moninkertainen. Meksikon työvoima on hyvin miesvoittoista jopa verrattuna muuhun Latinalaiseen Amerikkaan. Miesten osuus työväestöstä on peräti 70 prosenttia ja heidän palkkatasonsa on naisiin verrattuna selvästi korkeampi. Naisten työpaikat ovat perinteisesti palvelualoilla. Asetelma on vähitellen muuttumassa varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Yleensä yritykset kouluttavat itse tarvitsemansa työvoiman. Miehistä kuusi ja naisista kymmenen prosenttia on lukutaidottomia. Valtion merkitys työllistäjänä on vähentynyt yksityistämisen myötä. Valtionyritykset ja julkishallinto ovat kuitenkin edelleen työantajana noin neljännekselle meksikolaisesta työvoimasta. Työttömyysaste vaihtelee alueittain. Kaupungeissa, missä vientiteollisuus kukoistaa, ovat työttömyysluvut pudonneet noin neljään prosenttiin. Maaseudulla, missä maatalous työllistää vajaat 30 prosenttia väestöstä, työttömyys voi paikoin kohota jopa prosenttiin. Tämä johtuu osittain kausityöttömyydestä ja satotilanteesta. Työmarkkinat ovat edelleen varsin kehittymättömät, joten työttömyysluvut eivät välttämättä heijasta todellista tilannetta. Työttömyyden lisääntyessä työvoima joustaa eli osa aktiivisesta työvoimasta siirtyy harmaalle sektorille tai muualle tilastojen ulkopuolelle. Suuri osa meksikolaisista elää katukaupasta tai muusta harmaan sektorin toiminnasta. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Meksikon ulkomaankauppa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2002 vuoteen Vuonna 2009 sekä tuonti että vienti vähenivät huomattavasti. Meksikon viennistä tavaroiden osuus on noin 80 prosenttia ja palveluviennin osuus alle 10 prosenttia. Tuonnin kohdalla tavaroiden osuus on noin 70 prosenttia.

15 15 (46) Meksikon ulkomaankauppa (mrd. USD) Tuonti Vienti Tase Ulkomaankaupan rakenne Lähde: EIU06/ 2010 Valmistusteollisuus on paitsi Meksikon tärkein tuotannon ala niin myös tärkein vientitulojen lähde. Valmistusteollisuuden osuus kokonaisviennistä on lähes 80 prosenttia. Tästä reilut 40 prosenttia valmistetaan maquiladora-tehtaissa. Maquiladorat ovat kokoonpanotehtaita, jotka voivat tullitta tuoda maahan raaka-aineita ja komponentteja sekä viedä valmiita ja puolivalmiita tuotteita. Tullivapauden lisäksi maquiladorayrityksille on joitakin verohelpotuksia. Näitä yrityksiä on eri puolilla Meksikoa, mutta eniten niitä löytyy Yhdysvaltojen rajan läheisyydestä. Meksikon vienti Meksiko on käytännössä ollut muuttumassa NAFTA-alueen tehtaaksi. Markkinat maan sisällä kehittyvät nopeasti, mutta varsinaisten lopputuotteiden päämarkkinat ovat Yhdysvalloissa. Korealaiset, eurooppalaiset ja japanilaiset yritykset ovat tehneet tuotannollisia investointeja Meksikoon. Meksikon maantieteellisen sijainnin ansiosta tuotteiden matka Yhdysvaltojen (ja Kanadan) markkinoille on lyhyt. Siksi ei kiinalaistenkaan tuotteiden lisääntynyt kilpailu eräillä aloilla voi täysin horjuttaa meksikolaistuotteiden asemaa Yhdysvaltojen markkinoilla. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat koneet ja laitteet, metsä-, tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden tuotteet. Muita tärkeitä tuotteita ovat öljy, kahvi, hopea ja puuvilla. Meksikon tuonti Myös tuontia hallitsevat valmistusteollisuuden tuotteet ja ne koostuvat pääasiassa koneista, laitteista ja elektroniikasta sekä osista ja komponenteista. Maquiladorasektorin osuus näkyy selvästi ulkomaankaupassa, sen osuus tuonnista on 34 prosenttia ja viennistä 44,5 prosenttia.

16 16 (46) Meksikon merkittävimmät tuontitavarat ovat tällä hetkellä teollisuuden ja maatalouden koneet, sähkölaitteet, auton kokoonpano-osat, ilma-alukset ja niiden osat. Vaihtotase Meksikon vaihtotase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Vuonna 2009 vaje oli 5,2 miljardia dollaria, vuoden 2010 arvio on 13,7 miljardia dollaria, mutta vuodelle 2011 vajeeksi on ennustettu huimaa 24,8 miljardia dollaria. Vaihtotaseen vaje johtuu negatiivisesta kauppataseesta. Lisääntyvä vienti kasvattaa automaattisesti tuontia, sillä Meksikon pääoma- ja välituotetarjonta ei ole edelleenkään tarpeeksi kehittynyttä. Osaltaan syynä on maquiladora-sektori, joka käyttää Meksikossa lähinnä vain työvoimaa tuotteiden kokoamiseen. Se tuo valtaosan tarvitsemistaan raaka-aineista ja välituotteista ulkomailta ja vie ne sitten pois maasta. Tärkeimmät kauppakumppanit Meksikon ulkomaankauppa muodostaa noin 30 prosenttia BKT:stä ja on hyvin Yhdysvallat-painotteista. Pohjoisen rajan yli käydään yli 80 prosenttia maan ulkomaankaupasta. NAFTA-sopimus vahvisti entisestään tätä suuntausta. Meksiko on Kiinan ja Kanadan jälkeen tärkein Yhdysvaltojen tuontimaa ja sen osuus koko tuonnista oli 10,8 prosenttia. EU:n osuuden kriittinen pieneneminen Meksikon ulkomaankaupassa edesauttoi EU-Meksiko -vapaakauppasopimuksen syntyä, sillä EU:lla oli kiire turvata taloudellinen asemansa suhteessa Meksikoon. Kiinan talouskasvu tarjoaa Meksikolle myös paljon mahdollisuuksia, erityisesti yritysten sisäisen kaupan muodossa. Meksikon tärkeimmät vientimaat 2009 Maa Osuus viennistä (%) Yhdysvallat 80,5 Kanada 3,6 Saksa 1,4 Espanja 1,1 Lähde: EIU 06/2010 Tuonnissa Yhdysvallat on ehdottomasti tärkein kauppakumppani liki 50 prosentin osuudella. EU-maista Meksikoon tuojina merkittävimpiä ovat Saksa, Espanja ja Italia. Kasvavia tuontimaita ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Kanada sekä Brasilia.

17 17 (46) Meksikon tärkeimmät tuontimaat 2009 Maa Osuus tuonnista (%) Yhdysvallat 47,9 Kiina 13,9 Japani 4,9 Etelä-Korea 4,8 Lähde: EIU 06/2010 Kauppapolitiikka Meksiko on vapauttanut markkinoitaan ja kauppapolitiikkaansa 1980-luvun lopulta lähtien. Tuontitulleja on laskettu ja monimutkaisia tuontirajoitteita purettu. Meksikolla on kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia lähes kaikkien Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Merkittävin kauppasopimuksista on kuitenkin NAFTA. Meksiko on ollut OECD:n jäsen vuodesta Vuoden 1999 lopussa päästiin sopimukseen vapaakaupasta Meksikon ja Euroopan unionin välillä. Meksiko allekirjoitti Gatt-sopimuksen vuonna 1986 ja on ollut mukana WTO:ssa sen perustamisesta eli lähtien. NAFTA-sopimus astui voimaan vuoden 1994 alusta. Tavoitteena on tullien ja kaupan esteiden täydellinen poistaminen 15 vuoden ajanjaksolla, lukuun ottamatta öljytuotteita. Sopimuksen tärkeimmät vaikutukset ovat kuitenkin poliittisia ja näkyvät pitkällä tähtäimellä. Sopimus veti Meksikon lähemmäs Yhdysvaltoja integroituvassa maailmassa ja toi Meksikoon työtä ja ulkomaisia investointeja. Monet kansainväliset yritykset sijoittavat toimintaansa Meksikoon saadakseen tuotteensa Yhdysvaltojen markkinoille. Vuoden 2008 alusta poistuivat viimein maissin, papujen, sokerin ja maidon tuontitariffit. Meksiko kuuluu myös ALADI-maihin (Asociación Latinoamericana de Integración). Liiton tavoitteena on ajaa alueellista integraatiota ja toimia foorumina maiden väliselle yhteistyölle. ALADI toimii myös puitesopimuksena monelle muulle Latinalaisen Amerikan integraatiohankkeelle. Näistä Meksikon kannalta merkityksellisin on G3 (Grupo de los trés, eli Kolmen ryhmä), joka on Kolumbian, Meksikon ja Venezuelan välinen vapaakauppasopimus. Tämän vapaakauppasopimuksen lisäksi Meksiko on solminut vapaakauppasopimukset Bolivian, Nicaraguan, El Salvadorin, Hondurasin, Guatemalan, Costa Rican ja Chilen kanssa. EU-Meksiko vapaakauppasopimuksen (astui voimaan heinäkuussa 2000) myötä EU-maiden vienti Meksikoon saa lähes samat edut kuin NAFTA-maiden vienti. EU-Meksiko -vapaakauppasopimuksen keskeisiä piirteitä: