Mennään bussilla Saariselälle Katso tämä lehti sivu 11

Transkriptio

1 Lapin Maakunnalliset Yrittäjäpäivät, Saariselkä Katso lisää: Mennään bussilla Saariselälle Katso tämä lehti sivu 11 Tässä numerossa mm. Pääkirjoitus...3 Lapin Yrittäjien aluesivut...5 Länsipohjan Yrittäjien aluesivut...12 Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta...19 Pienistä liikevaihdoista arvonlisäveroa takaisin...21 Yhdistyslaki uudistuu Standardi nettisivustojen suunnitteluun Lapin Yrittäjät Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät, Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät, Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät, Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät, Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät, Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät, Ylitornion Yrittäjät yrittajat.fi

2 Elisa Taloushallinto Verkkolasku ja muut taloushallinnon palvelut yhdellä sopimuksella! Elisa Taloushallinto on internetpalvelu, jolla verkko- ja paperi laskujen lähetys sujuu entistä vaivattomammin ja edullisemmin. Valitse myös yrityksesi tarpeiden mukaiset muut palvelut, joilla tehostat ostolaskujen käsittelyä, palkanlaskentaa, maksuliikennettä, viranomaisilmoituksia, kirjanpitoa ja tilinpäätökseen liittyviä prosesseja. Hinnat alkaen: Elisa Lasku 7,90 /kk Elisa Reskontra 8,90 /kk Elisa Taloushallinto 19,90 /kk (Alv. 0 %. Palvelu edellyttää 12 kk määräaikaista sopimusta.) Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen lähimmän Elisa yrittäjämyyjän kanssa osoitteessa tai soita vaikka heti (ark , pvm/mpm) Elisa Shopit Rovaniemi, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Tutustu Elisan Yrittäjäjärjestöetuihisi osoitteessa Lisätietoa Elisan palveluista yrittäjille saat myös Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11 13, Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla) Jaana Hietala , ext-jaana.hietala@elisa.fi Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät elisa.fi/yrittajille

3 Yrittäjä Lapin Yrittäjät YRITTÄJIEN VIESTIT EDUSKUNTAAN Järjestötyö on helteisen kesän jälkeen taas päässyt täyteen vauhtiinsa. Elokuussa Lapin ja Länsipohjan Yrittäjien edustajat osallistuivat perinteiseen elinkeinoelämän järjestöjen ja Lapin kansanedustajien tapaamiseen. Tapaamiseen osallistuivat miltei kaikki Lapin kansanedustajat ja yrittäjäjärjestöjen puolelta tilaisuudessa oli mahdollisuus tuoda heille esille järjestön tärkeitä ajankohtaisia edunvalvonta-asioita. Näitä ovat verotukseen, maakunnan saavutettavuuteen ja yritysten toimintaedellytyksiin liittyvät kysymykset. Yritysverojärjestelmän osalta yrittäjät korostavat sitä peruslähtökohtaa, että verotuksen tulee edelleenkin tukea yrittäjyyttä, yritysten vahvistumista ja riskinottoa. Yritysverotus yhdessä työn verotuksen kanssa vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen määrä investointeja ja sitä kautta talouskasvua ja työpaikkoja maahamme jatkossa muodostuu. Ns. Hetemäen työryhmä julkisti kesällä väliraporttinsa. Sen mukaan tultaisiin mm. esittämään, että listaamattomien yritysten osinkoverotus kiristyisi. Yrittäjäjärjestö vastustaa jyrkästi tällaista uudistusta. Nykyinen osinkoverojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2005 lähtien. Järjestelmän mukainen listaamattomien yhtiöiden osinkojen pääosin yhdenkertainen verotus ja yrityksen nettovaroihin perustuva 9 %:n pääomatulolaskenta on vahvistanut yritysten taseita, luonut työpaikkoja ja lisännyt verokertymää. Tämä järjestelmä on Lapissakin auttanut yrityksiä selviämään 2000-luvun lamasta. Esimerkiksi konkursseja on nyt ollut huomattavasti vähemmän kuin edellisen laman aikana, 1990-luvun alussa. Katsomme siis, että nettovaroihin perustuva pääosin yhdenkertainen osinkoverotus tulee säilyttää. Myöskin elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden osakkaiden verotus tulee edelleen pitää kilpailukykyisenä. Energiaverotuksessa sähköverolaki nykyisin kohtelee eri tavoin palveluita ja teollista toimintaa. Palvelualat kuuluvat kotitalouksien kanssa samaan, korkeampaan veroluokkaan ja teollisuus alempaan veroluokkaan. Tällainen palveluiden ja teollisuuden erilainen verokohtelu ei ole perusteltua. Sähköverolaissa tulisikin luopua nykyisestä toimialarajasta ja soveltaa koko elinkeinoelämään samaa verokantaa. Tällä olisi suuri merkitys Lapin palveluvaltaisessa elinkeinorakenteessa. Ylipäätään ympäristöverotuksen negatiivisia vaikutuksia olisi ehkäistävä niin kilpailijamaihin nähden kuin maamme eri alueidenkin välillä. Energiaverotukseen olisi saatava porrastusta, jossa huomioitaisiin mm. eri alueiden ilmasto-olosuhteet, välimatkat ja julkisyhteisöjen menorasitusten kantokyky. Lapin osalta tämä merkitsisi kylmän ilmaston, pitkien välimatkojen ja kuntien heikkojen taloudellisten olojen huomioimista. Lapin saavutettavuuden osalta ehkä keskeisin ongelma ei tällä hetkellä näytä olevan lentoliikenne. Siitä markkinavoimat näyttävät pitävän huolen ainakin Rovaniemen ja Kemi-Tornion lentokenttien osalta. Raideliikenteen tulevaisuuden suhteen tilanne vaikuttaa sekavalta. Eri toimijat laativat erilaisia suunnitelmia mm. tulevaisuuden erilaisista ratalinjauksista. Lisäksi VR toimii omalla tavallaan (esimerkiksi Kemijärven yöjunaliikenteen kiemurat ja Sallan radan liikennöinnin lopettaminen). Olisikin perusteltua odottaa, että valtiovallalta saisimme Lappiin pitkän aikavälin raideliikennestrategian, jossa esimerkiksi huomioitaisiin matkailuelinkeinon ja kaivosteollisuuden tarpeet ja otettaisiin kantaa tulevaisuuden ratalinjauksiin. Metsästyslupien yritysmyyntiä koskevan uudistuksen valmistelu on pysähtynyt. Maa- ja metsätalousministeri asetti työryhmän selvittämään mahdollisuuksia sille, että yrittäjät pääsisivät jälleen mukaan metsästyslupien välittämiseen. Ministeriön virkamiesten lisäksi työryhmässä oli Metsähallituksen ja Suomen Yrittäjien edustajat. Työryhmä luovutti ministerille tammikuussa 2010 esityksensä metsästyslain 46 :n muuttamisesta. Työryhmän esitys oli yksimielinen. Esityksen mukaan valtion alueen metsästyslupia voitaisiin myöntää myös Metsähallituksen sopimuskumppanina olevien erämatkailuyrittäjien asiakkaille. Uudistuksen tavoitteena olisi ollut vahvistaa aluetaloutta erityisesti Pohjois- Suomessa, kehittää elinkeinorakennetta ja monipuolistaa metsästysmahdollisuuksia (metsästysmatkailuun liittyvät yksityiset palvelut). Esityksessä todettiin nimenomaisesti, ettei siinä puututtu kuntalaisen vapaaseen metsästysoikeuteen. Ministeri ei kuitenkaan vienyt esitystä eteenpäin, eikä tämä Lapinkin erämatkailuyrittäjille tärkeä uudistus ole toteutumassa. --- Eduskuntavaalit lähestyvät. Lapin Yrittäjät tulee tämän syksyn ja ensi talven tilaisuuksissaan jatkamaan keskustelua puolueiden edustajien ja kansanedustajaehdokkaiden kanssa edellä mainituista ja muista yrittäjien tärkeinä pitämistä aiheista. Tavataan siis järjestömme tilaisuuksissa. Hannu Autonen puheenjohtaja Lapin Yrittäjät ry Lapin Yrittäjät 3

4 Yrittäjä YRITTÄJÄ 2010 Lapin Yrittäjät ry:n ja Länsipohjan Yrittäjät ry:n JULKAISIJA: Länsipohjan Yrittäjät ry, Valtakatu 5, KEMI Lapin Yrittäjät ry, Maakuntakatu 16, ROVANIEMI Ilmestyy 6 kertaa vuodessa (suluissa aineistopäivä) Nro 1: (29.1.) Nro 2: (31.3.) Nro 3: 4.6. (21.5.) Nro 4: (27.8.) Nro 5: (15.10.) Nro 6: (3.12.) suluissa aineistopäivä ILMOITUSHINNAT: (euroa) Takasivu 1100 (4900) 1/1 sivu 1000 (4500) 1/2 sivu 680 (3000) 1/4 sivu 380 (1700) 50 mm x 30 mm vuosi-ilmoitus 240 (6 nroa) Suluissa olevat hinnat ovat vuosi-ilmoitushintoja. Hinnat sisältävät värit. Hintoihin lisätään alv 22 % Lehden sivukoko on A4 (210x297 mm) TOIMITUS Martti Kankaanranta puhelin (016) matkapuhelin martti.kankaanranta@yrittajat.fi Pirkka Salo matkapuhelin pirkka.salo@yrittajat.fi ILMOITUSMYYNTI Länsipohjan Yrittäjät toimisto Päivi Kukkonen puhelin faksi (016) päivi.kukkonen@yrittajat.fi Lapin Yrittäjät toimisto Kerttu Peltoniemi matkapuhelin faksi (016) kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi Jakelu: Länsipohjan Yrittäjät ry: n ja Lapin Yrittäjät ry:n jäsenille, kunnille, oppilaitoksille ja muille sidosryhmille. Painos n kpl Taitto ja painopaikka: Tornion Kirjapaino Ky 2010 Sisällysluettelo Lapin Yrittäjät -aluesivut Lapin Yrittäjät ja Länsipohjan Yrittäjät -aluesivu...11 Länsipohjan Yrittäjät -aluesivut VEROT JA RAHAT Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta Budjetin 2011 veromuutokset Uusien arvonlisäverokantojen kertoimet Jatkoa työvaltaisten alojen alv-kokeilulle esitetään...20 Ravintoedun arvo muuttui Päästöoikeuden myyntiin käännetty arvonlisäveroverovelvollisuus...20 Pienistä liikevaihdoista arvonlisäveroa takaisin Rakentamispalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen Matkatoimistopalvelun veron peruste muuttui...22 Tekes kannustaa pilotoimaan ja demonstroimaan TYÖNANTAJAN ABC Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle Sairausvakuutuksen maksuperusteet muuttuvat Kesätyöntekijällekin työtodistus Teknologiateollisuus ja Metalliliitto sopuun syksyn palkkaratkaisusta Sähköistysalalla sovittiin palkankorotuksista YRITYSTOIMINNAN ABC...26 Velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto lyhenee...26 Yhdistyslaki uudistuu...26 Asunto-osakeyhtiölain uudistus tuli voimaan Hankintalaki uudistui - oikeussuojakeinoihin muutoksia...27 Standardi nettisivustojen suunnitteluun...29 Tiliöintiviite kannattaa ottaa käyttöön Finvoice-verkkolaskussa...30 Finnpartnership yritysten kansainvälistymisessä...30 Kiinnostaako Puola?...30 Korkean tason vienninedistämismatka Jekanterinburgiin Kiinnostavatko Italian markkinat? Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi alkaen Hyvä Yrittäjä! Jos asiakkaasi on toinen yritys, laita yhteystietosi palvelusivullemme! Tuotteet ja palvelut yrityksille Vuosi-ilmoitus 2010, 5:ssä lehdessä alv (32 /lehti) Ilmoituksen koko 60 mm x 40 mm Ota yhteyttä /Kerttu tai /Päivi

5 Yrittäjä Lapin Yrittäjät -aluesivut MAAKUNNALLISET YRITTÄJÄJUHLAT SAARISELÄLLÄ Lapin Yrittäjät Perinteiset ja suositut oman maakunnan yrittäjäpäivät järjestetään Saariselällä Ohjelmassa mm. Yrittäjyys 2015-paneeli, jossa puolueiden ykköskaartia vastaamassa seuraavan vaalikauden haasteisiin Lapin ja yrittäjyyden näkökulmasta. Paneelin vetää lappilaislähtöinen tuore Talouselämälehden päätoimittaja Reijo Ruokanen. Ohjelmatiedot: /lappi Vielä ehtii ilmoittautua: tai puh KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTOKYSELYN TULOKSET LAPISSA Elinkeinopolitiikan mittaristo-kysely toteutettiin nyt neljännen kerran. Kohderyhmänä oli Lapin Yrittäjien paikallisyhdistysten hallituksien jäsenet. Lapin Yrittäjien yhdessätoista kunnassa toimivista paikallisyhdistyksistä kymmenelle voitiin toimittaa kuntakohtainen raportti. Kyselyssä selvitettiin yrittäjien näkemyksiä oman kuntansa elinkeinopolitiikan eri osa-alueista. Kysely osoitti selkeästi kuntien tärkeimmät kehittämiskohteet. Lapin osalta tärkeimmiksi osa-alueiksi arvioitiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka ja elinkeinotoimen resurssit. Aikaisempien kyselyjen tuloksiin verrattuna Lapin Yrittäjien alueen kuntien osalta on tapahtunut hienoista kehitystä, joskin tulokset ovat edelleen negatiiviset joillakin osa-alueilla. Kriittisimmät arviot kohdistuivat kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyteen, viestintään ja tiedottamiseen ja julkisten palveluiden järjestämiseen ja hankintapolitiikkaan. Kuntakohtaisessa vertailussa Lapin parhaat pisteet saavutti jälleen Ranua, joka oli 74 pisteellään valtakunnallisessakin vertailussa sijalla seitsemän. Viisi parasta kuntaa Lapin Yrittäjien toimialueella: - Ranua 74 pistettä - Posio 54 - Savukoski 52 - Kemijärvi 48 - Pelkosenniemi 48 Raportit alueen ja kuntakohtaisista tuloksista löytyvät osoitteesta: / lappi, hakemiston kohdasta tutkimukset. YRITTÄJILTÄ HUIJATAAN MAKSUA Y-TUNNUKSESTA Suomessa on yrittäjille suunnattu laitonta myyntiä siten, että myyjä soittaa yrittäjälle ja ilmoittaa, että yrittäjien Y-tunnuksesta on ns. pakollinen maksu. Yhteydenoton jälkeen Suomen Backup Invest Oy lähettää yritykselle n. 300 euron laskun. Poliisi varoittaa yrittäjiä tämänkaltaisesta huijauksesta. Mikäli yritykseen on tullut tämänkaltainen lasku, on se perusteeton, eikä sitä pidä mennä maksamaan. Yrityksiä joihin tämänkaltainen lasku on tullut, pyydetään ottamaan yhteys lähimpään poliisilaitokseen ja tekemään tapauksen johdosta rikosilmoitus. SYKSYN TILI- JA VEROKOULUTUKSET Lapin Yrittäjät ry:n järjestää yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa seuraavia tili- ja verokoulutuksia Rovaniemellä Rovaniemi Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus, tarkempi ohjelma tässä infossa Rovaniemi Tilinpäätös- ja veropäivä, tarkempi ohjelma tässä infossa 2.12 Rovaniemi Ennakkoperintä 2011 ja lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, ohjelman lähetämme myöhemmin. Koulutuksen ohjelman lähetämme myöhemmin. Voit ilmoittautua jo ennakkoon: puh tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi UUSIA JÄSENYRITYKSIÄ Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa käymään myös aluetoimistossamme sekä osallistumaan järjestämiimme tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa asioissa myös puhelimitse puh tai sähköpostitse: toimisto@lapin. yrittajat.fi. Tietoja järjestön toiminnasta saa myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta: ja /lappi Inari Guesthouse Husky Oy, Inarin Kodit Oy, Ivalon Maahiset Oy, JP kiinteistöpalvelut Oy, Majahuolinta A & P Peuhkuri avoin Lapin Yrittäjät yhtiö, Matkahuolto-kahvila Kuuputti Ky, Päivi Akujärvi Tmi, Taksi Markku Arrela, Tunturin Takkapuuhuolto. Kemijärvi Automaalaamo Esa Piittinen Oy. Kittilä Avituspalvelu, FibaPoro, Gunar Tamm Tmi, Haltiatar Palvelut, Levi Black Oy, Suomen Perhehotellit Oy, Sääkeri Tmi, Taruset Avoin yhtiö. Posio Posion Apteekki, Savika/St 1, Ylilsirniö Rauli. Ranua Hannu Leppiaho Ky, Kone-Sarajärvi Tmi, Koneurakointi Tapani Koukkula Oy, Tarja Impiö Tmi, Toiminimi Aki Taneli Pitkänen. Rovaniemi Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy, CoreSport Kati Pylkkänen, ElektroRanua avoin yhtiö, Finland AudioVisual Oy, Hairtikainen Oy, Hirsituote Haavikko Oy, Isännöintipalvelu E. Viitanen Ky, Joni Halttu avoin yhtiö/k- Market Muurola, Kaarina Ruikka Tmi, Konehuolto Pasi Törmänen, Kosmetologi Virpi Rauhala Tmi, Lakiasiaintoimisto Merja Mattila Ay, Lakkapää Rovaniemi Oy, Lapland Naturals, Lasilux Oy, Marttiinin tavaratalo Oy, Matti Räihä, MikkoTalot, Ossi Pesonen, Pekka Kärppä Tmi, Raitakoira, Rollappi avoin yhtiö, Rovaniemen Lukkopalvelu Oy, Rovaniemen Mattomaailma Oy, Salmon Finland avoin yhtiö, Santa s Salmon Place, Suomen Infra Mittaus Ky, Suomen Kukka ja Somiste Oy, Tapahtumaelämykset Funny Adventures, The Sievers Experience, Ylläksen Ykköskiinteistöhuolto Ky. Sodankylä Antti Savo Tmi, Luostotunturin Taika, Rakennusliike H. Ollila Oy. Pelkosenniemi Lapland Memories Oy. Savukoski Markku Karpeeki Tmi. Tenonlaakso Giehtta Daidu. 5

6 Lapin Yrittäjät Yrittäjä LAPIN YRITTÄJIEN NEUVONTAPALVELUT JÄSENYRITYKSILLE LAKIASIAT Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky Hannu Autonen, puh Jouni Vihervalli, puh Kasarmintie 10, SODANKYLÄ puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Laki-Forum Oy Vilho Niiranen Jari Rantala Rovakatu 13, ROVANIEMI puh. (016) , fax (016) Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy Jouko Ylisuvanto Pekankatu 4 B 14, ROVANIEMI puh. (016) , fax (016) jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com TILI- JA VEROASIAT Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto Risto Pauna, Jouko Laakso, Tuija Riskilä, Outi Ruonamaa, Pirkko Koskivuori Maakuntakatu 16, ROVANIEMI puh. (016) , fax (016) etunimi.sukunimi@yrittajat.fi TYÖSUHDEASIAT Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto Jouko Laakso Maakuntakatu 16, Rovaniemi puh. (016) , fax (016) jouko.laakso@lapin.yrittajat.fi Teemme sen mahdolliseksi Yrittäjä, teemme elämäsi helpommaksi. Etuyrittäjänä saat oman pankkineuvojan, joka tarkastelee talouttasi yhtenä kokonaisuutena. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja varaa aika tapaamiseen. 6 Lapin Yrittäjät

7 Yrittäjä Lapin Yrittäjät Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Aika torstaina klo Paikka Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali Asiantuntijana KTM Karl-Johan Sigfrids, Oy Certima Ab OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu Muuttuneet verokannat ravintolapalvelut ja elintarvikkeet myynnin oikaisuerät matkatoimistopalvelun myynti Käännetty verovelvollisuus rakennusalalla voimaantulo mihin sovelletaan ja miten? ongelmakohdat Päästökaupan käännetty verovelvollisuus Kansainväliset palvelut EU-palvelut ja muut laskutus ja ilmoitukset ajallinen kohdistaminen muutokset Ajankohtainen verotus- ja oikeuskäytäntö Muut ajankohtaiset asiat Tilaisuus päättyy Ilmoittautumiset mennessä Osallistumismaksu alv 23 % jäsenetuhinta, alv 23 % normaalihinta Maksuun sisältyy aamukahvit klo , lounas klo ja iltapäiväkahvit HUOM! Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lapin Yrittäjät puh , fax tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi Lapin Yrittäjät 7

8 Lapin Yrittäjät Yrittäjä Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa TILINPÄÄTÖS JA VEROPÄIVÄ Aika: torstai klo Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali, Hallituskatu 7 Asiantuntijoina OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari ja KTT, veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu 9.00 Uudistuva verolainsäädäntö budjetin verolait Hetemäen työryhmän väliraportti yritys- ja pääomatuloverotuksen kehityslinjat mahdollisten muutosten voimaantulo Varojenjaon verosuunnittelu muuttuva osinkoverotus vaihtoehdot osingonjaolle Yrityksen luovutuksen verokysymyksiä sukupolvenvaihdokset verovapaat osakeluovutukset henkilöyhtiön luovutus Menetykset ja tappiot verotuksessa menetysten vähennyskelpoisuus tappiot omistajanvaihdostilanteissa poikkeusluvan edellytykset Veroseuraamusten ennakointi ennakkotiedot ja -ratkaisut luottamuksensuoja veronsaajan muutoksenhakuperusteet Uutta oikeuskäytäntöä yritysten ja omistajien verotuksessa yritysjärjestelyt peitelty osinko menon vähennyskelpoisuus Tilaisuus päättyy Ilmoittautumiset mennessä. Osallistumismaksu alv 23 % jäsenetuhinta, alv 23 % normaalihinta Maksuun sisältyy aamukahvit klo , lounas klo ja iltapäiväkahvit HUOM! Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lapin Yrittäjät puh , fax tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi 8 Lapin Yrittäjät

9 Yrittäjä Lapin Yrittäjät Lapin Yrittäjät Maakuntakatu Rovaniemi ILMOITTAUTUMISKORTTI Faxaa numeroon (016) sähköposti: Ajankohta Kurssin nimi Ilmoittaudun kurssille (x) Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus Tilinpäätös- ja veropäivä Ennakkoperintä 2011 ja lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Osallistujat Yritys/yhteisö Laskutusosoite Sähköposti Puhelin Faksi Erikoisruokavalio Peruutusehdot Lisätietoja Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Lapin Yrittäjät puh Kerttu Peltoniemi toimisto@lapin.yrittajat.fi Lapin Yrittäjät 9

10 Lapin Yrittäjät Yrittäjä YRITTÄJÄ? Kääri toimiva yrityksesi pakettiin ja paketti jatkajalle. Uusi alku molemmille, helposti! Yhteistyössä: ILMOITTAUDU MENNESSÄ JATKAJASENSSIT Rovaniemellä Kontaktitapahtuma yritystoiminnan jatkajille ja jatkajaa hakeville yrittäjille. Klo Ravintola Oppipoika, Korkalonkatu 33 KONTAKTITAPAHTUMA YRITYSTOIMINNAN JATKAJILLE JA JATKAVAA HAKEVILLE Jatkajasensseillä kohtaavat toiminnalleen jatkajaa hakevat yrittäjät ja toimivan yrityksen ostoa harkitsevat. Tapahtumassa yrittäjät esittelevät toimintaansa potentiaalisille jatkajaehdokkaille. Jatkajaehdokkaat puolestaan saavat tilaisuuden tutustua yrittäjyysmahdollisuuksiin ja kartoittaa Lapissa vapaana oleva yritystarjonta. Uusien neuvotteluyhteyksien solmiminen on tapahtuman parasta antia. ASIANTUNTIJAT MUKANA MENOSSA Jatkajasensseillä ovat mukana myös yrittäjäpolvenvaihdoksen asiantuntijat. Yhteistyökumppanit tarjoavat mm. tietoa: arvonmäärityksestä rahoitusmahdollisuuksista käytännön yritysjärjestelyistä kaupan valmisteluihin liittyvistä asioista verotuskäytännöistä OSALLISTUMISMAKSUT Jatkajaa hakevat yritykset: á 260 (hinta sis. esittelypöydän tai anonyymin haun hankkeen kautta sekä buffetin). Jatkajaehdokkaat: á 50 (hinta sis. esittelypöydän tai anonyymin haun hankkeen kautta sekä buffetin) Yhteistyökumppanit: á 900 (hinta sis.esittelypöydän, markkinoinnin sekä buffetin hlöä/organisaatio) ILMOITTAUTUMISET MENNESSÄ: Puh Paikkoja rajoitetusti varaa omasi ajoissa! Tapahtuman järjestää Yrittäjäpolvenvaihdos hanke. Lisätietoja hankkeesta saat sivuiltamme Tartu tilaisuuteen, ota tehostartti yrittäjäpolvenvaihdokseen! Yhteistyöterveisin, Kari Rekilä Projektipäällikkö Lapin ammattiopisto 10 Lapin Yrittäjät

11 Yrittäjä MENNÄÄN BUSSILLA LAPIN YRITTÄJÄPÄIVILLE SAARISELÄLLE Lähtö ja pysähtymisajat perjantaina paluu sunnuntai aamuna samaa reittiä. Hinta 25 sisältää meno-paluun, maksetaan kuljettajalle Tornio, Neste Kolari, Hotelli Kolari Keminmaa, Tupasvilla Muonio, Erkinkulma Tervola, Kuksa Kittilä, Hotelli levitunturi Rovaniemi, linja-autoasema Sodankylä, linja-autoas Sodankylä, linja-autoasema Saariselkä Saariselkä Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät 11

12 Länsipohjan Yrittäjät Yrittäjä Länsipohjan Yrittäjät -aluesivut Maahanmuuttajasta apua kansainvälistyvälle pk-yritykselle Väestöllinen huoltosuhde oli Suomessa vuoden 2009 lopulla 50,6 (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä sataa työikäistä kohden). Suurten ikäluokkien eläköityessä ja eliniän pidentyessä huoltosuhde heikkenee nopeasti. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2009 lopussa alle 15-vuotiaita oli ja 65 vuotta täyttäneitä Ennusteen mukaan huoltosuhde nousee vuonna 2016 yli 60:een ja yli 70:een kymmentä vuotta myöhemmin, mikäli syntyvyys ja maahanmuutto eivät vaikuta väestörakenteeseemme. Syntyvyys on Suomessa eurooppalaisittain hyvällä tasolla, mutta työikäisen väestön määrä vähenee vuoteen 2020 mennessä :lla ja vuoteen 2030 mennessä :llä hengellä. Nykyisistä työtehtävistä osa katoaa työmarkkinoiden ja väestörakenteen muuttuessa, mutta ennusteet viittaavat työvoimavajeen syntymiseen. Tässä tilanteessa on lisääntynyt myös keskustelu maahanmuuttajien roolista Pk-yritysten kansainvälistymisessä. Työvoiman liikkuvuus on ollut osa Suomen työelämän kehittymistä. Modernin palkkatyökeskeisen työelämän syntyessä 1900-luvulla maan teollistuessa ja kaupungistuessa osa irtoväestä lähti Yhdysvaltoihin. Maastamuutto toimi tuolloin suomalaisen työelämän kehityksen varaventtiilinä. Valtion itsenäistyessä epävakaita oloja paettiin Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. Maailmansotien jälkeisen jälleenrakennuksen kaudella muuttovirrat painottuivat Euroopan sisälle ja 1970-luvun suuressa muutossa väkeä muutti paremman elämän toivossa etelän kaupunkeihin ja iso osa maaseudun liikaväestöstä lähti myös Ruotsiin. OECD:n (2009) mukaan Pk-yritysten kansainvälistyminen on seurausta kasvutavoitteiden toteuttamisesta, yritykseen kertyneen osaamispääoman hyödyntämisestä sekä yksilöiden ja yritysten verkostoitumisesta. Kasvua tavoittelevat sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat yritykset kansainvälistyvät muita yrityksiä todennäköisemmin. Kansainvälistymisalttius lisääntyy myös, jos yrityksellä on palveluksessaan ulkomailla asuneita, opiskelleita tai työskennelleitä henkilöitä. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat löytäneet Suomen koulutustarjonnan, kun samanaikaisesti kansainväliset yrittäjät eivät pidä maatamme riittävän houkuttelevana toimintaympäristönä. Maahanmuuttajille tyypillisen etnisen yritystoiminnan lisäksi tarvitaan myös kansainvälisille markkinoille pyrkiviä ulkomaalaistaustaisten omistamia yrityksiä. Vain pieni osa ulkomaisista opiskelijoista jää opintojensa päätyttyä töihin Suomeen ja vielä pienempi osa ryhtyy yrittäjäksi. Kansainvälisistä osaajista käydään kovaa kilpailua, mutta jo maassa olevien maahanmuuttajien ja ulkomaisten opiskelijoiden osaamista on vielä hyödynnetty vähän ja se on kohtuullisen helposti kytkettävissä yritystoiminnan kansainvälistymiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton Kasvun ajurit 6 -raportin mukaan suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää maahanmuuttajia ja Suomessa asuvia ulkomaisia opiskelijoita kansainvälistymisen voimavarana. Heillä on arvokasta tietoa kohdemarkkinoiden taloudesta, historiasta ja kulttuurista sekä omakohtaista kokemusta kohdemaasta. Näiden tietojen löytämisessä monella yrityksellä on ongelmia. Onko maahanmuuttajasta apua kansainvälistyvälle pk-yritykselle vai onko kulttuurien välinen kuilu kuitenkin vielä liian suuri? Yrityksissä on usein perinteinen suomalainen työkulttuuri, jossa ulkopuolisen on vaikea saavuttaa luottamusta. Maahanmuuttajalla on kynnys tulla ja yrittäjällä kynnys ottaa vastaan. Tätä kynnystä madalletaan Lapin yliopiston maahanmuuttajien aktiivisen työllistämisen hankkeessa, jonka toimenpiteet ovat kohdentuneet suoraan Kemi-Tornio talousalueen yrityksiin. Uusien kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen ja monikulttuurisuuden hyödyntäminen yrityksissä ovat osa hankkeen kehittämiskohteista. Kemin Digipoliksessa pidetään Maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden lisäarvona -seminaari, jossa käsitellään monikulttuurisuuden ja kansainvälisen yritystoiminnan teemoja. Kirjoittaja: Jari Rinne, projektipäällikkö, Kemi-Tornio alueen maahanmuuttajaväestön aktiivinen työllistyminen ESR-projekti ( ), Lapin yliopisto/ Koulutus- ja kehittämispalvelut 12 Länsipohjan Yrittäjät

13 Yrittäjä Länsipohjan Yrittäjät Uusi opiskelumalli tekee tuloaan Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun Nyt syksyllä alkaa täysin uusi tapa opiskella liiketaloutta liiketalouden tradenomien koulutusohjelmassa. Perinteinen koulutusohjelma muuttui LiikeAkatemia malliksi. Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa kyseistä mallia on käytetty jo monen vuoden ajan. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on ainut kyseistä mallia toteuttava ammattikorkeakoulu Lapissa. Opiskelijat oppivat uudella tavalla, joka ei ole enää perinteistä luokassa istumista, vaan opiskelu tapahtuu käytännönläheisesti toimeksiantoja tekemällä yrityksiin oman osakeyhtiön kautta. Perustaidot liike-elämästä tulevat tämän opiskelumallin kautta. Kaikelle toiminnalle on perustana tietenkin teoria, joka tulee lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Toimeksiantojen tekeminen ja teorian opiskeleminen kulkee näin turvallisesti käsi kädessä luoden varmaa tietoa liike-elämästä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden opiskelijat aloittavat nyt pilottiryhmänä uuden mallin kokeilun. Ryhmä, johon kuuluu 12 henkilöä, muutti kokonaan pois Tornion Kaupan ja Kulttuurin yksiköstä Rajalla kauppakeskukseen. Toimipaikkana on kauppakeskuksen toisessa kerroksessa oleva Liikeikkuna. Liikeakatemian ryhmä perusti oman osakeyhtiön kesällä 2010 tulevaa lukukautta varten. Osakeyhtiön osakkaaksi pääseminen oli vapaaehtoista ja jokainen opiskelija rahoitti itse oman osakepääomansa. RajaPartners Oy:n tarkoituksena on tuottaa opiskelun ja toimeksiantojen ohessa voittoa sen 12:sta osakkaalle. Ensimmäiset toimeksiannot on jo suoritettu hyvin. Pääasiassa yritys tuottaa tutkimuksia, selvityksiä sekä koulutuspalveluita yrityksille ja Uusia jäseniä julkiselle sektorille. Ensimmäiset toimeksiannot koskivat uuden liiketoimintamallin kysynnän kartoittamista ja tutkimusta siitä, että mistä Rajalla kauppakeskuksen asiakkaat tulevat. Yritys tekee toisena päätoimintonaan Tornion terveyskeskuksen kahvilaa. Idea kahvilasta tuli jo keväällä RajaPartners Oy:n toimitusjohtaja Iikka Rahkonen sai idean käydessään terveyskeskuksessa vaimonsa kanssa. Tilojen vuokra ja järjestelyt selvitettiin ja vuokrasopimus syntyi. Kahvila aloittaa toimintansa Tuleva talvi otetaan vastaan suurena haasteena opiskelijoiden piirissä. Otamme mielellämme vastaan tarjouspyyntöjä mistä tahansa aiheesta! Myyntijohtaja Heikki Taanila RajaPartners Oy Länsipojan Yrittäjien alueella yrittäjäyhdistykseen liittyneitä uusia jäsenyrityksiä/ yrittäjiä Tervetuloa yrittäjäjärjestöön verkostoitumaan ja helpottamaan yrittäjän arkea asiantuntevan neuvonnan parissa. Länsipohjan Yrittäjät Kolarin yrittäjät Koneurakointi Jaakko Niva, Maansiirtoliike Friman Ky, Parturi-kampaaja Maiju Viitanen Muonion yrittäjät KolmeSydäntä Pellon yrittäjät Heidin Mummola Ky Ylitornion yrittäjät Aavasaksan Grilli, Orajärven Bussit Oy Tornion yrittäjät Aleksei Gurkalov Oy/Tornion Työkalu, Hoitola KOMIA Katariina Syväjärvi, JS Piping Oy, Kaakamon Kuljetus ja Huolinta Oy, Loma-Lappi Oy, Maanrakennus Kimmo Pirttimaa, MySystems Ky, North Calott Consulting Ky, Rakennuspalvelu Kenttä Oy, Restlessounds, Silcom Oy, T:mi Esa Lahdenpää/Tornion Apteekki Länsipohjan Yrittäjät Tervolan yrittäjät Urakointi ja Kuljetuspalvelu A. Ranta Oy Keminmaan yrittäjät Arctic Transport Oy, Kemin Seudun Toimistopalvelu, Klaptori Ky, Kotipalvelu Annukka Tammelin, Saneeraus T.A. Kopola, Sähköja Kodinkonehuolto M. Keskinarkaus Oy Simon yrittäjät Sauli Veittikoski Ky Kemin yrittäjät Corvus Vision, EK-Asennustekniikka, Kemin Säle ja Markiisi Ky, Lämpötekniikka Sankala Oy, SieniSami 13

14 Länsipohjan Yrittäjät Yrittäjä NEUVONTAPALVELUT JÄSENYRITYKSILLE Kysy neuvoa asiantuntijoiltamme jo yksi hyvä neuvo on jäsenmaksun arvoinen. Seuraavat asiantuntijayritykset antavat jäsenistölle maksutonta neuvontaa. Neuvonta on ensineuvontaa ja tarkoittaa vastausta selkeään kysymykseen puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa ensineuvonnassa ei ole kyse mistään runsaasti aikaa vievästä selvityksestä. LAKIASIAT Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky/ Aimo Tervahauta, Kauppakatu 15, KEMI, , , fax Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy/Tuomo Heikkilä, Hallituskatu 6, TORNIO, , , fax Asianajotoimisto Pekka Heino Ky/ Pekka Heino, Keskuspuistokatu 2, KEMI, , fax Asianajotoimisto Lasse Vartiainen Ky/ Lasse Vartiainen, Keskuspuistokatu 9, KEMI, , fax TILI- JA VEROASIAT Yrittäjien tilitoimisto Valtakatu 5, KEMI Faksi: (016) Eija Heikkinen Kirjanpito- ja veroneuvonta Puhelin: Päivi Kukkonen Palkkaneuvonta, saatavien perintä, tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta Puhelin: Balance Systems Oy Anne Kurtti, Kaivokatu 3 A 7, KEMI, , fax anne.kurtti@balancesystems.fi Lapin Tulostieto Oy/Eija Pasula, Alkkulanraitti 56, YLITORNIO, Jokijalantie 65, KOLARI, ,fax , , fax tulostieto@co.inet.fi Meri-Lapin Tilitoimisto Oy/ Kimmo Keskitalo Sormisarantie 5, Keminmaa puhelin , gsm , fax sähköposti: kimmo.keskitalo1@hotmail.com Rajalaskenta Oy/Raili Toratti ja Ulla Viiri, Kauppakatu 17, TORNIO, , , fax ulla.raili@rajalaskenta.inet.fi Tilitoimisto Kristiina Lahdenperä/ Kristiina Lahdenperä, Liisankalliontie 34, TORNIO, , fax kristiina.lahdenpera@pp.inet.fi Tilitoimisto Polojärvi Ky Veikko Polojärvi Pl 125, MUONIO, , fax info@tilitoimistopolojarvi.fi Tornion Konsultti & Tilipalvelu/ Birgitta Innanen, Virkamaankatu 10, TORNIO , fax KANSAINVÄLISEN HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUKSEN NEUVONTA Meri-Lapin verotoimisto/ Tornion toimipiste Tuomo Kangasniemi Puutarhakatu Tornio Puh fax Pohjois-Suomen verovirasto/ Yritysverotoimisto Eeva Mäkinen Hallituskatu 3 A ROVANIEMI Puh fax TYÖVOIMAN VUOKRAUS Temployment Oy/Varamiespalvelu/ Anu Grönlund, Valtakatu 16, KEMI, , , fax anu.gronlund@varamiespalvelu.fi YRITTÄJÄN VIESTINTÄRATKAISUT Elisan Yrittäjä asiakaspalvelu puh , /yrittajille Elisa Shopit, Kemi, Valtakatu 11 RAJA AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Crossborder Tornedalen on yksi monista raja-alueilla ympäri Eurooppaa sijaitsevista EURES toimistoista. Pyrkimyksenä on edistää työhön, koulutukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvää yhteistyötä Tornionlaaksossa. Pertti Tikkala Eures neuvoja Meri-Lapin työvoimatoimisto Suensaarenkatu Tornio FINLAND Puh/Tel: +358 (0) GSM:+358 (0) Fax: +358 (0) pertti.tikkala@mol.fi Lars Kero Coordinator Arbetsförmedlingen EURES Cross-border Tornedalen Storgatan 78 SE Haparanda SWEDEN Tel: +46 (0) Fax: +46 (0) lars.kero@arbetsformedlingen.se 14 Länsipohjan Yrittäjät

15 Yrittäjä Länsipohjan Yrittäjät LEASE DEAL ETSII PARTNERIA Lease Deal etsii pitkäaikaista vuokralaista Kemin keskustassa sijaitsevan liikekiinteistön 2. kerroksen tiloihin. Tilojen jalostussuunnitelma toteutetaan partnerihengessä, jolloin tiloista saadaan juuri Sinun toiveidesi mukainen! Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, sillä tilat on mahdollista jakaa osiin tai muodostaa yksi jopa 1000m kokonaisuus. Tilat sijaitsevat näkyvällä paikalla aivan keskustassa, missä kaikki palvelut löytyvät läheltä ja lisäksi kiinteistön ympäristössä on reilusti pysäköintitilaa. 2 Yli 1000 m kehittämiskohde täynnä mahdollisuuksia! Sampsa Luomaniemi sampsa.luomaniemi@leasedeal.fi Länsipohjan Yrittäjät 15

16 Länsipohjan Yrittäjät Yrittäjä Yrityksen maksukyvystä Yritys on maksukyvytön silloin, kun se on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön suoriutumaan maksuvelvoitteistaan niiden erääntyessä (Yrityssaneeruslaki 3 ). Kun yritys ei ole maksukyvytön, niin sitä ilmeisesti tulee pitää maksukykyisenä. Osakeyhtiölain 13. luvun 2 sanoo, että Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai olisi pitänyt tietää jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Tämähän edellyttää, että osingonjakoa harkittaessa ja toteutettaessa tiedetään, MITEN PALJON yrityksellä on maksukykyä miten kaukana se euroissa mitattuna on maksukyvyttömyydestä. Teoriassa tilanne saattaa siis olla sellainen, että esimerkiksi euron ongonjako ei vahingoita maksukykyä, mutta euron osingonjako käynnistää kierteen, joka johtaa jossakin vaiheessa maksukyvyttömyyteen. Vastaava maksukyvyn säilyminen on keskeinen tilintarkastajan huoli. Harkitessaan voiko antaa puhtaan (going concern-) lasunnon, keskeinen kriteeri on maksukyvyn säilyminen ainakin seuraavaan tilinpäätökseen. Mihin yritys sitten tarvitsee maksukykyä paitsi tietenkin juoksevien maksuvelvoitteiden hoitamiseen eli maksukyvyttömyydestä erossa pysymiseen? Maksukykyä voidaan hyödyntää lailliseen varojen, esimerkiksi osinkojen, vastiikkeettomaan jakamiseen. kuten edellä todettiin. Ennen kaikkea kuitenkin maksukyky on lähtökohta ja edellytys liiketoiminnan kehittämiselle. Kehittäminen tapahtuu investointeina liiketoiminnan laajentamiseen tai kannattavuuden parantamiseen. Liiketoimintaosaamisen perustotuuksia on, että investointiin on varattava rahoitusta yli budjetoitavien sitoumusten. Tällä riskivarauksella hoidetaan itse projektin toteutuksessa kohdattavat ongelmat. Riskivaraa tarvitaan lisäksi projektin tuottavaksi saamisen epävarmuuksien hoitamiseen. Liiketoiminnan laajennusinvestoinnit vievät jopa vuosia ennekuin ovat tuottavia. Yrityksen maksukykyä varsin rutiininomaisesti tiedetään sitoa projektiin yli laskennallisen investointikustannuksen. Tietäminen ei kuitenkaan aina johda sen mukaiseen toimintaan, vaan yritys sitoutuu investointiin, jonka toimeenpanoon sillä ei ole riittävää maksukykyä riskit huomioiden. Tällöin kysymys tahallisesta riskinotosta jos riskien toteutuminen johtaa maksukyvyttömyyteen ja velkojien menetyksiin, niin riskiä on otettu velkojien kustannuksella kyseessä on moral hazard-ongelma. Epävarmuuksia liittyy kaikkeen yritystoimintaan. Epävarmuus tarkoittaa yleensä jonkun tasoisen menettämisen riskiä. Menetyksiä voidaan kompensoida rahalla. Taseen rahat ja pankkisaamiset sekä muut niihin rinnastettavat erät eivät kokonaisuudessaan ole maksuvaraa. Osa varoista on varattu tai tulee varata niiden maksuvelvollisuuksien hoitoon, joihin tulevaisuuden tulovirta ei ehkä riitä. Osa varoista on myös kattamassa epävarmuuksista kumpuavia riskejä. Huolellinen riskikartoitus antaa parhaat eväät määritellä yrityksen maksukyvyn euromääräisesti: Yrityksen maksukyky on siis se euromäärä, jonka yritys voisi jakaa osinkoina ja selvitä stressitestistä. Stressitestissä yrityksen kuvitellaan kohtaavan realistiset toimintansa riskit. Yritys selviää stressitestistä, mikäli se selviää näistä kuvitteellisista ongelmista joutumatta maksukyvyttömyyteen. Yrityssaneerausohjelman saaneet yritykset ovat erityisen kiitollinen joukko yrityksiä maksukyky-käsitteen suhteen. Tyypillisesti saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen yrityksellä on 0-omavaraisuus ja lähes 0-kassa. Edelläkuvatun perusteella sillä ei siis ole lainkaan maksukykyä (0-maksukyky: yritys ei ole enää maskukyvytön, mutta sillä ei ole yhtään osingojakokapasiteettia). Kuitenkin yli puolet näistä ohjelman saaneista yrityksistä säilyy hengissä. Suhde on varsin samankaltainen, kuin aloittavilla yrityksillä. Saneerausyrityksissä kasvu, ja ylipäätään riskinotto, on erityisesti suitsittua. Tutkimustulokset osoittavat (ks. Laakso-Laitinen-Vento, ss ), että tällaisen erityisen strategian pohjalta varsin pieni tulevaisuuteen petattu kassapelivara jo johtaa olennaisesti parempaan hengissä säilymisodotukseen: Niistä yrityksistä 81% säilyi hengissä, joilla pelivaroja suunniteltiin 3% tai sitä enemmän. Mikäli pelivaroja ei suunniteltu lainkaan, niistä yrityksistä hengissä säilyi vain 37%. Tässä siis pelivarana huomioitiin laskennallinen (budjetoitu) kassa (rahat ja pankkisaamiset) esimerkiksi vuoden kuluttua suhteessa vuoden liikevaihtoon. Laakso-Laitinen-Vento: Uhkaava maksukyvyttömyys ja onnistunut yrityssaneeraus, Talentum, 2010 Tapio Laakso 16 Länsipohjan Yrittäjät

17 Yrittäjä Länsipohjan Yrittäjät Kansainvälinen Yrityssenssitapahtuma Tromssassa Länsipohjan Yrittäjät järjestää yhteistyössä Tornionlaakson neuvoston ja Tornionlaakson Kehitys Oy:n kanssa suoran Yrityssenssitapahtuman, International Matcmaking. Järjestämme yhteydet norjalisiin yrityksiin, joiden luona päivän aikana käydään ja neuvotellaan liikesuhteista. Kohdeyritykset/-toimialat Tromssassa valitaan täältä mukaan lähtevien yritysten toivomusten mukaan. Järjestämme pakettina yrityskontaktit, matkat ja majoituksen on matkapäivä, tapahtuu yrityskontaktit ja 1.10 on matkapäivä kotiin. Ilmoittaudu mukaan mahdollisimman pian. Näin varmistat oman liiketoimintasi kannalta oikeat kontaktit norjalaisiin yrityksiin. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Martti Kankaanranta puh tai Laiska raha on kallista Svealta vauhtia saataviin! Anna meidän kotiuttaa saatavasi tehokkaasti ja ammattitaidolla! Meiltä saat kattavan palveluvalikoiman mm. laskutuksen- ja reskontran hoitoon, saatavien rahoitukseen ja perintään. Voimme hoitaa laskujesi hallinnoinnin kokonaan, jolloin voit keskittyä ydintoimintaasi ja kasvattaa omaa liiketoimintaasi. Asiakkaanamme parannat maksuvalmiuttasi, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Haluamme auttaa yritystäsi kasvamaan. Yrittäjäjärjestön jäsenenä saat tuntuvia alennuksia! Helsinki Sastamala Oulu Puh Länsipohjan Yrittäjät 17

18 Länsipohjan Yrittäjät Yrittäjä 18 Länsipohjan Yrittäjät

19 Yrittäjä Kotitalouksien velat eivät kaada Suomen taloutta Uutisointi ja keskustelu kotitalouksien velkaantuneisuudesta on jälleen vilkastunut. Keskustelun sävy on pääosin synkkä: nykyistä velkamäärää pidetään suurena ja ylivelkaantuneisuuden väitetään uhkaavaan suurta osaa kotitalouksia. Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) , 1. Verot ja rahat Yksilötasolla hallitsematon velkaantuminen on henkisesti rankka kokemus, mutta kotitalouksien laajalla ylivelkaantumisella olisi myös laajempia vaikutuksia. Se olisi raskas jarru kaupan ja palvelualojen liiketoiminnalle ja koko kansantalouden kehitykselle. Kotitalouksien velkarasituksen mittarina käytetään yleensä velkaantumisastetta, joka suhteuttaa olemassa olevien velkojen määrän yhden vuoden nettotuloihin. Velkaantumisaste on selkeä, mutta samalla äärimmäisen karkea talouden kuvaaja. Ongelmana on se, että velkaantumisaste ei suoraan kerro velkojen eikä tulojen jakaumasta kotitalouksien kesken lainojen koroista eikä niiden vaihteluvälistä lainanhoitokulujen suhteesta muihin menoihin tai tuloihin asunto- ja muiden lainojen pituudesta velkojen ja varallisuuden suhteesta varallisuuden määrästä eikä jakaumasta. Vuonna 1989 suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu velkaantumisaste oli lähes 90 %. Tänä vuonna se lähestyy 120 %:n rajaa. Nousu on huomattava, mutta lainanhoitokulujen laskun ja varallisuuden kasvun takia vuoden 1989 tilanteen suora vertaaminen nykypäivään ei ole perusteltua. Yksittäisessä kotitaloudessa 120 %:n velkaantumisaste ei ole korkea. Kahden keskituloisen tulonsaajan taloudessa velkaantumisaste on helposti 250 % ja tilanne on hallinnassa, kunhan muu rahankäyttö pysyy raiteillaan. Mainittu 250 % muodostuu esimerkiksi euron lainasta ja euron vuotuisista nettotuloista. Molemmat ovat hyvin tyypillisiä lukuja suomalaisissa perheissä. Kotitalouksien velat kertyvät suurimmalta osin asuntolainoista. Sen sijaan talouden hallinnan menetys ja ylivelkaantuminen johtuu usein nipusta kulutusluottoja ja pikavippejä, joita on otettu monilta eri rahoittajilta. Velkaantuneisuuden riskit liittyvät myös asuntojen hintoihin ja uhkaan niiden romahduksesta. Suuressa osassa pääkaupunkiseutua ja muiden kasvukeskusten parhailla alueilla asunnot ovat kalliita. Muualla Suomessa tilanne on onneksi toinen. Tilastokeskuksen mukaan pääkau- punkiseudun ulkopuolisessa Suomessa asuntojen neliöhinnat ovat viime vuosina vaihdelleet euron haarukassa. Alueellinen vaihtelu näiden keskihintojen molemmin puolin on tuntuvaa, mutta silti hinnat ovat suurimmassa osassa maata kohtuullisia. Asuntojen yleistä hintaromahdusta on veikkailtu lähes 10 vuoden ajan. Toissa vuonna alkanut talouskriisi aiheutti hintoihin kuitenkin vain vajaan 10 %:n notkahduksen ei enempää. Hintoja kannattelivat ennätysmatalat lainakorot, kuluttajien tulojen nousu ja asuntotuotannon tilapäinen pysähdys. Velkojen kasvusta sekä rahoitus- ja asuntomarkkinoiden riskeistä huolimatta suomalaisten suuren enemmistön talous on vahva, vaikka edessä onkin loivasti nousevien korkojen jakso. Jos velat eivät olisi hallinnassa, ei vähittäiskauppa ja muu kotitalouksien rahankäyttö olisi voinut edetä tänä vuonna nähtyä tahtia. Myös pankkien luottotappiot ja hoitamattomien henkilöluottojen määrä olisivat tähän mennessä jo nousseet tuntuvasti. Kaupan ja palvelualan yritysten liiketoimintaa kotitalouksien velat eivät hyydytä. Ylivelkaantumista esiintyy kaikissa talouden oloissa, mutta kokonaisuus on hallinnassa. Budjetin 2011 veromuutokset Hallitus sopi ensi vuoden talousarviosta, joka tuo mukanaan seuraavia muutoksia verotukseen: Makeisille ja jäätelölle otetaan käyttöön uusi valmistevero, ja virvoitusjuomaveroa korotetaan Jäteveroa korotetaan ja sen soveltamisalaa laajennetaan. Omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämisaikaa pidennetään nykyisestä kolmesta viiteen vuoteen. Energiaveroja korotetaan Työvaltaisten alojen alennettua alv-kokeilua jatketaan Mitä muuta: Tuloveroperusteissa huomioidaan ansiotason nousu siten, että verotus ei kiristy. Kunnallisverotuksen perusvähennys nousee eurosta euroon, mikä kohdistuu pienituloisimpiin henkilöihin. Erillistä t&k-kannustinta ei säädetä Matalapalkkatukikokeilulle ei esitetty jatkoa, eli se päättyy tämän vuoden loppuun. Uusien arvonlisäverokantojen kertoimet Arvonlisäverokannat muuttuivat Uuden prosentit ovat 9, 13 ja 23. Arvonlisävero lasketaan aina verottomasta hinnasta. Veron osuuden saa laskettua arvonlisäverollisista hinnoista kerrointen avulla: 23 % 0, ,7 % verollisesta hinnasta 13 % 0, ,5 % verollisesta hinnasta 9 % 0, ,3 % verollisesta hinnasta 19

20 1. Verot ja rahat Yrittäjä Jatkoa työvaltaisten alojen alv-kokeilulle esitetään Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden talousarvioesityksessään, että työvaltaisten palvelualojen alennettua arvonlisäverokokeilua jatkettaisiin vuonna Suomi on osallistunut työvaltaisten palvelujen arvonlisäverotuksen alentamiskokeiluun parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden osalta (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut). Arvonlisäverolakia on väliaikaisesti muutettu vuoden 2007 alusta vuoden 2010 loppuun siten, että näihin edellä mainittuihin palveluihin sovelletaan alennettua 8 %:n arvonlisäverokantaa, heinäkuun 2010 alusta 9 %:n verokantaa. Ravintoedun arvo muuttui Ravintolapalveluiden alv-kannan aleneminen vaikuttaa myös vuoden 2010 ravintoedun arvoon. Jos olet järjestänyt vanhan enimmäismäärän, eli 9,50 euron suuruisen ravintoedun työntekijöillesi, on se nyt kokonaisuudessaan veronalaista palkkaa. Tämän välttämiseksi kannattaa etsiä ruokailutapa, jossa kustannukset työnantajalle ovat enintään uuden enimmäismäärän verran eli 8,80. Alkuvuodesta saadun ravintoedun arvo on 5,70 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,70 ja enintään 9,50. Jos tämä määrä alittaa 5,70 tai ylittää 9,50, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Loppuvuodesta saadun edun arvo on 5,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,30 ja enintään 8,80. Jos tämä määrä alittaa 5,30 tai ylittää 8,80, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisävero on alkaen laskenut 22 prosentista 13 prosenttiin. Arvonlisäverokannan muutos vaikuttaa myös luontoisetuna verotettavaan ravintoedun arvoon. Esimerkiksi tavanomaisen ravintoedun arvo on laskenut 5,70 eurosta 5,30 euroon. Vuodelle 2010 annetussa luontoisetupäätöksessä (Verohallinnon päätös Dnro 1114/32/2009, ) on huomioitu arvonlisäverokannan muutoksen vaikutus ravintoedun arvoon. Päästöoikeuden myyntiin käännetty arvonlisäveroverovelvollisuus Arvonlisäverolakia on muutettu alkaen siten, että päästöoikeuksien myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta alkaen. Syy muutokselle on sama kuin rakentamispalveluidenkin kohdalla eli alv-petoksien ehkäiseminen. Myös Ruotsi suunnittelee käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoa päästöoikeuksien myyntiin. Alv-velvollinen ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan veron päästöoikeuden myynnistä. Päästöoikeuden ostaja ilmoittaa käännetyn verovelvollisuuden nojalla suoritettavan veron kausiveroilmoituksen kohdassa 301. Jos päästöoikeuden ostajaa ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, myyjä on normaalisti verovelvollinen päästöoikeuden myynnistä. Päästöoikeus on päästökauppadirektiivissä tarkoitettu oikeus päästää kasvihuonekaasuja ilmaan yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Päästökaupan piiriin kuuluvat nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 MW:n polttolaitokset ja osa niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjä pienempiä teollisuuden laitoksia ja prosesseja. Suomessa päästökaupan piirissä on noin 600 laitosta lähinnä energiantuotannon ja energiaintensiivisen teollisuuden sektoreilta. 20