5. MITTAUKSISTA, PERUSKÄSITTEISTÄ, MERKIN- NÖISTÄ, KUSTANNUKSISTA, INDEKSEISTÄ, TYÖN- SUUNNITTELUSTA

Transkriptio

1 5. MITTAUKSISTA, PERUSKÄSITTEISTÄ, MERKIN- NÖISTÄ, KUSTANNUKSISTA, INDEKSEISTÄ, TYÖN- SUUNNITTELUSTA Sisällys LIITTEET MITTAUKSISTA, PERUSKÄSITTEISTÄ, MERKINNÖISTÄ, KUSTANNUKSISTA, INDEKSEISTÄ, TYÖNSUUNNITTELUSTA MITTAUKSISTA GEOTEKNINEN MAALAJILUOKITUS... 6 Lyhenteet... 6 Kivennäismaalajien luokitus... 8 Suhteellinen kaivuvastus eri kaivuluokissa Rakennettujen maakerrosten ja täytemaan kaivuluokat Kaivuluokitusperusteet Murskaamalla valmistetut kiviainekset POHJATUTKIMUSMERKINNÄT KAAVOISSA KÄYTETTÄVÄT MERKINNÄT TILAVUUSKÄSITTEET JA MASSAKERTOIMET Tilavuuskäsitteet Tilavuus- ja painoyksiköiden väliset muuntokertoimet TILAVUUSPAINOJA Rakennustarvikkeiden ja niiden aineiden tilavuuspainoja/tiheyksiä (kg/m3) Likimääräiset maa- ja kiviainesten tilavuuspainot auton lavalle kuormattuna INFRARYL Infra-julkaisut ja ohjelmat MAARAKENNUSTÖIDEN RATU-KORTIT INDEKSIT Indeksiehto sopimuksessa INFRA ry 1

2 Kustannusindeksit Maarakennuskustannusindeksi (Maku) Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) KUSTANNUKSET Sosiaalikustannukset Kuljettajakustannus RALA-PÄTEVYYS JA -SERTIFIOINTI Rakentamisen Laatu RALA ry RALA-pätevyys RALA-sertifiointi Liikenneviraston hankinnat INFRA ry 2

3 LIITTEET Kuljettajakustannukset Massakertoimet ja niiden käänteisarvot Pohjatutkimusmerkinnät Sosiaalikustannuslaskelma Ympäristöministeriön asetus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä INFRA ry 3

4 5. MITTAUKSISTA, PERUSKÄSITTEISTÄ, MERKINNÖISTÄ, KUSTANNUKSISTA, INDEKSEISTÄ, TYÖNSUUNNITTELUSTA 5.1 MITTAUKSISTA Ennen töiden aloitusta tulee laatia mittaussuunnitelma. Mittaussuunnitelmassa selvitetään mitä mitataan (paikalleenmittaus, työmäärät, tarkemittaukset ym) milloin mitataan kuinka paljon mittauksia millä laitteilla miten maastoon/rakennusalueelle merkitseminen tehdään kuka vastaa mittauksista ja kuka ne tekee. Lähtötietojen paikkansapitävyys on syytä varmistaa. Ovatko kiintopisteet oikeat, onko asiakirjoissa ristiriitaisuuksia? Esimerkiksi asemapiirroksessa annetut tiedot eroavat usein detaljipiirroksissa olevista tiedoista ja eri suunnittelijoiden kuvissa on erilaisia mittoja. Mikä korkeusjärjestelmä (NN, N43, N60, MW, paikallinen) on käytössä? Varmista, että asianomaisilla on käytössään viimeisimmät suunnitelmat ja piirustukset. Rakenteiden mittoja ja/tai sijaintia ei saa määrittää piirustuksista mittaamalla. Määrittäminen tulee tehdä annettujen mittalukujen avulla. Mittoja on myös syytä tarkistaa vertaamalla tasokuvissa olevia mittoja detalji- ja leikkauskuvissa annettuihin mittoihin. Mittauslaitteiden ja välineiden kunto ja tarkkuus on tarkistettava määrävälein (laitteen ohjeet ja/tai yrityksen laadunvarmistusmenettely). Ulkopuolista mittauspalvelua käytettäessä on syytä tarkistaa yrityksen laadunvarmistuksen taso (pätevyys, kaluston kunto referenssit ym). INFRA ry 4

5 Mittojen merkitseminen maastoon/rakennusalueelle on tehtävä riittävän tiheästi. Merkit on tarkistettava ennen kutakin työvaihetta. Kannattaa muistaa, että urakoitsija vastaa tekemistään ja teettämistään mittauksista ja niiden tuloksista (YSE ) INFRA ry 5

6 5.2 GEOTEKNINEN MAALAJILUOKITUS Lyhenteet Nykyisin käytössä olevat maalajien lyhenteet perustuvat VTT:n geotekniseen maaluokitukseen (tiedonanto 14, 1974) ja SGY:n julkaisuun (GLO -85, Geotekniset laboratorio-ohjeet). Lyhenne Sr hsr kesr kasr hksr husr Hk hhk kehk kahk srhk sihk huhk Mr SrMr hksrmr HkMr sihkmr srhkmr huhkmr SiMr hksimr husimr Si hsi kesi kasi hksi sasi ljsi Sa lasa lisa ljsa Lj silj INFRA ry Selitys Sora Hieno sora Keskirakeinen sora Karkea sora Hiekkainen sora Humuksinen sora Hiekka Hieno hiekka Keskirakeinen hiekka Karkea hiekka Sorainen hiekka Silttinen hiekka Humuksinen hiekka Moreeni Soramoreeni Hiekkainen soramoreeni Hiekkamoreeni Silttinen hiekkamoreeni Sorainen hiekkamoreeni Humuksinen hiekkamoreeni Silttimoreeni Hiekkainen silttimoreeni Humuksinen silttimoreeni Siltti Hieno siltti Keskirakeinen siltti Karkea siltti Hiekkainen siltti Savinen siltti Liejuinen siltti Savi Laiha savi Lihava savi Liejuinen savi Lieju Silttinen lieju 6

7 salj Tv RTv KTv MTv Mu Hm Savinen lieju Turve Raakaturve Keskinkertaisesti maatunut turve Maatunut turve Multa Humusmaa INFRA ry 7

8 Kivennäismaalajien luokitus Lähde: Maaperän peruskartassa kuvatut lajittuneet kivennäismaalajit on jaettu karkea- ja hienorakeisiin maalajeihin, joiden mukautettua RT- luokitusta raekokoineen on seuraavassa taulukossa rinnastettu GEO- luokitukseen. Rakeiden läpimitta (mm) Rakennustekninen (RT-luokitus) Geotekninen ( GEO-luokitus) Ryhmitys > 1000 lohkareet (Lo) lohkareet isot kivet (Ki) kivet 60-2,0 pienet kivet, sora (Sr) sora 2,0-0,2 hiekka (Hk) karkea- ja keskihiekka 0,2-0,06 karkea hieta (Ht) hieno hiekka 0,06-0,02 hieno hieta (HHt) karkea siltti 0,02-0,002 hiesu (Hs) keski- ja hienosiltti < 0,002 savi (30 %) (Sa) savi Karkearakeiset maalajit (kts. myös karkearakeiset maalajit) Hienorakeiset maalajit (kts. myös hienorakeiset maalajit) Vertailun vuoksi varsinaiset RT- ja GEO-luokitusten mukaiset lajittuneiden kivennäismaalajien kaikki lajitteet raekokoineen on koottu oheiseen taulukkoon: rakeiden RT-luokitus läpimitta GEO-luokitus maalaji lajite mm lajite maalaji lohkareet kivet sora hiekka hieta hiesu INFRA ry lohkareet >600 lohkareet lohkareet isot kivet isot kivet pienet kivet pienet kivet karkeasora karkea sora 20-6 keskisora hieno sora 6-2 hienosora karkea hiekka 2-0,6 karkeahiekka hieno hiekka 0,6-0,2 keskihiekka karkea hieta 0,2-0,06 hienohiekka hieno hieta 0,06-0,02 karkeasiltti karkea hiesu 0,02-0,006 keskisiltti hieno hiesu 0,006-0,002 hienosiltti 8 kivet sora hiekka siltti

9 savi savi <0,002 savi savi Sekalajitteiset maalajit, kuten moreenit, sisältävät toisiinsa sekoittuneena useita eri lajitteita savesta lohkareisiin saakka. RT-luokituksessa moreenit jaetaan viiteen ryhmään, sora-, hiekka, hieta-, hiesu- ja savimoreeneihin, kun taas GEO-luokituksessa ne jaetaan kolmeen ryhmään, sora, hiekka- ja silttimoreeneihin. Maaperän peruskartoituksessa moreenit on jaettu vuoteen 1981 asti kahteen ryhmään: sora- ja hiekkamoreenit sekä hienoaineksiset moreenit. Taulukko: maaperäkartoitus maaperäkartoitus RT-luokitus GEO-luokitus soramoreeni hiekkamoreeni sorahiekkamoreeni ja soramoreeni hiekkamoreeni hietamoreeni (karkea) soramoreeni hiekkamoreeni hietamoreeni (hieno) hienoainesmoreeni hienoainesmoreeni hiesumoreeni silttimoreeni savimoreeni Maalajien raekoon lisäksi eloperäisen aineksen osuus eli humuspitoisuus vaikuttaa maan kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Humuspitoisuuden perusteella jaotellaan hienorakeisia maalajeja oheisen taulukon mukaisesti: Humuspitoisuus paino-% kivennäismaalajista RT-Luokitus GEO-luokitus liejuinen hieno hieta 2-6 liejuhiesu liejusavi 6-20 lieju liejuinen siltti liejuinen savi silttinen lieju savinen lieju > 20 lieju lieju INFRA ry 9

10 Suhteellinen kaivuvastus eri kaivuluokissa Maalajiryhmä kaivuluokka maalajit E E1 Liejut, muta E2 Turpeet E3 Turpeet suhteellinen kaivuvastus H H1 H2 H3 Savet Siltit Kuivakuoret >50 K K1 K2 K3 Hiekat Sorat Somero, Kivikko M M1 M2 Moreeni Rakennettujen maakerrosten ja täytemaan kaivuluokat Kaivuluokka Materiaalikuvaus Pääasiallinen maalaji T1 T2 T3 T4 Maakerros muodostuu pääasiassa eloperäisistä tai hienorakeisista maalajeista (Eja H-ryhmät) Maakerros muodostuu pääasiassa karkearakeisista maalajeista (K-ryhmä) Maakerros muodostuu pääasiassa moreenimaalajeista (M-ryhmä) Maakerros muodostuu pääasiassa louheesta turve, lieju, humusmaa, savi, siltti hiekka, sora moreenit louhe INFRA ry 10

11 Kaivuluokitusperusteet Määräävät luokitusperusteet Maalajiryhmä Kaivuluokka Puisuus Pu % Kivisyys Ki % Lohkareisuus Lo % Kuivatilavuuspaino ƴd kn/m³ E E1 Liejut, muta - E2 Turpeet <30 E3 Turpeet >30 H H1 Savet H2 H3 Siltit Kuivakuoret K K1 Hiekat K2 Sorat <30 K3 Somero Kivikko >50 M M1 Löyhät, kivettömät tai kiviset moreenit <30 <10 <19 M2 M3 Keskitiiviit, kivettömät tai kiviset moreenit <30 < Tiiviit >30 <10 >21 moreenit, runsaskiviset Lohkareiset i ja runsaslohkareiset Louhikot i >50 INFRA ry 11

12 Murskaamalla valmistetut kiviainekset Kiviaines Lyhenne Selostus Murske M Murske on murskaamalla valmistettujen kiviainestuotteiden yhteisnimitys. Kalliomurske KaM Kalliomurske on louheen murskauksesta saatu murtopintainen kiviaines, jonka rakeisuuden yläraja on määrätty. Kalliomurske ei saa lainkaan sisältää täysin murskautumattomia rakeita. Sepeli S Sepeli on kalliomurskeen lajite, josta hienoimmat rakeet on poistettu. Sepelin rakeisuuden ala- ja yläraja on määrätty. Kivituhka KiT Kivituhka on kalliomurskeesta eroteltua, pienimmät raekoot sisältävää kiviainesta (0-6 mm). Soramurske SrM Soramurske on soran ja kivien murskauksesta saatu murtopintainen kiviaines, jossa # 6 mm suuremmista rakeista täysin murskautuneita rakeita on vähintään 30 paino-%. Soramurskeen rakeisuuden yläraja on määritetty. Sorasepeli SrS Sorasepeli on soramurskeen lajite, josta hienoimmat rakeet on poistettu. Sorasepelin rakeisuuden ala- ja yläraja on määrätty. INFRA ry 12

13 5.3 POHJATUTKIMUSMERKINNÄT Liitteenä Suomen Geoteknillinen yhdistys ry:n julkaisema Pohjatutkimusmerkinnät (SGY 201, julkaistu tammikuussa 2005). INFRA ry 13

14 5.4 KAAVOISSA KÄYTETTÄVÄT MERKINNÄT Liitteenä Ympäristöministeriön asetus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Lähde: INFRA ry 14

15 5.5 TILAVUUSKÄSITTEET JA MASSAKERTOIMET Tilavuuskäsitteet Lyhenne Nimitys Selitys Kuva m³ktr teoreettinen kiintotilavuus luonnontilan teoreettinen poikkileikkaus (mitattu piirustuksista) m³ktd y₁ = m³ktd m³ktr todellinen kiintotilavuus ryöstökerroin luonnontilainen, todellinen poikkileikkaus (mitattu luonnossa) m³itd k₁ = m³itd m³ktd todellinen irtotilavuus löyhtymiskerroin todellinen tietyssä käsittelyvaiheessa k₂ = m³rtd m³itd tiivistymiskerroin m³rtd todellinen rakennetilavuus rakenteessa, todellinen poikkileikkaus (mitattu luonnossa) y₂ = m³rtr m³rtd täyttökerroin INFRA ry 15

16 m³rtr teoreettinen rakennetilavuus rakenteessa, teoreettinen poikkileikkaus Tilavuus- ja painoyksiköiden väliset muuntokertoimet Lähde: Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset KT 97 Rakenne Maalajit Leikkauksesta kuljetusvälineeseen (m³ktr tn) Kuljetusvälineestä rakenteeseen (tn m³rtr) Kuljetusvälineessä (tn m³itd) Penger Sa Si HHk Hk srhk hksr Sr Mr HkMr 2,50 2,30 1,90 1,80 1,95 2,20 2,20 2,55 2,30-0,40 0,50 0,50 0,45 0,40 0,40 0,40 0,40 0,65 0,60 0,70 0,70 0,65 0,60 0,60 0,60 0,60 Suodatin Hk 1,80 0,45 0,70 Jakava Sr M 2,20-0,40 0,40 0,60 0,60 Kantava Sr M 2,20-0,40 0,40 0,60 0,60 Liitteenä massakertoimet ja niiden käänteisarvot. INFRA ry 16

17 5.6 TILAVUUSPAINOJA Rakennustarvikkeiden ja niiden aineiden tilavuuspainoja/tiheyksiä (kg/m3) Asfaltti valettu laskettu 2000 Betoni - kevytbetonit normaalibetonit raskasbetonit teräsbetoni 2450 Kevytsorabetoni - lujuusluokka K lujuusluokka K Kevytsoraharkot - lujuusluokka 3/ Bitumi 1050 Kalkkihiekkatiili ja harkko - tiheysluokka 1, Kevytsora Kipsilevy Kivi - graniitti gneissi kalkkikivi marmori vuolukivi Laastit - kalkkilaasti kipsilaasti sementtilaasti 2000 Lasi 2600 Lastulevy Mineraalivilla Muovi - polystyreeni polyuretaani eteenimuovit Puu - koivu kuusi mänty tammi, pyökki 700 INFRA ry 17

18 Puukuitulevy - huokoinen kova Sementti - kiintotiheys irtotiheys kuljetettaessa n 1200 Tiili - reikätiilet täystiilet Vaneri Kattopelti, teräs 0,5 mm 5 kg/m2 Kattotiili kg/m2 Muovinen kattolevy 2-4 kg/m2 Voiteluaineet 900 Bensiini Dieselöljy Kasviöljyt 900 Kevyt polttoöljy Raskaspolttoöljy Vesi 1000 Merivesi Jää 920 Lumi, - kuiva irtolumi kostea, sullottu INFRA ry 18

19 Likimääräiset maa- ja kiviainesten tilavuuspainot auton lavalle kuormattuna Mg/m3 (t/m3) Turve 1,1 Lieju 1,2 Muita 1,3 Savi 1,5 Siitti (Hiesu) 1,6 Hiekka - hieno 1,3 - karkea 1,5 Sora - hieno 1,6 - karkea 1,8 Moreeni - hieno 1,5 - karkea 1,7 - kivinen 1,9 Louhe 1,8 Soramurske mm 1, mm 1, mm 1,75 Kalliomurske mm 1, mm 1, mm 1,7 Huom! Kosteus voi aiheuttaa maa- ja kiviainesten painoissa suuria muutoksia ennen kaikkea hienorakeisissa maa-aineksissa. Mikäli kuljetettavan materiaalin tilavuuspainoa ei voida määritellä tarkemmin vaan se joudutaan arvioimaan, silloin voidaan käyttää arvioinnin pohjana edellä esitettyjä ohjeellisia maa- ja kiviainesten tilavuuspainoja. INFRA ry 19

20 5.7 INFRARYL Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL, on rakennusalalla yleisesti hyväksytyn hyvän rakennustavan kuvaus. InfraRYL on laadittu Rakennustietosäätiössä TEKESin tuella yhteistyössä infra-alan asiantuntijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Laatimiseen ovat osallistuneet tilaajaorganisaatiot, urakoitsijat, suunnittelijat ja rakennustuoteteollisuus. InfraRYL määrittää lopputuotteen laatuvaatimukset ja parantaa siten koko infra-alan menetelmien ja lopputuotteiden laatua. Julkaisuissa määritetään infrarakentamisessa sovellettava hyvä rakennustapa. Monipuolista sähköistä InfraRYL Net -palvelua julkaistaan internetissä osoitteessa joka on maksullinen palvelu. Mahdolliset kiireelliset päivitykset julkaistaan myös InfraRYL-hankkeen kotisivulla osoitteessa InfraRYL on tarkoitettu kaikille infra-alan toimijoille Rakennuttajille esimerkiksi tie-, katu-, rata- ja vesihuoltohankkeiden määrittelyyn ja valvontaan kunnostus- tai korjaustarpeen arviointiin, jossa voi hyödyntää erityisesti toimivuusvaatimuksia suunnitteluperusteina tai toimenpiderajoina Infrasuunnittelijoille yleinen työselostus, jota täydennetään hankekohtaisissa asiakirjoissa Infraurakoitsijoille teknisten vaatimusten määrittämiseen hankkeen toteutuksessa sekä laadun todentamisessa Materiaalivalmistajille materiaalien teknisten ja toimivuusvaatimusten määrittämiseen tuotekehityksen pohjaksi ajan tasalla olevat standardit. INFRA ry 20

21 Infra-julkaisut ja ohjelmat InfraRYL 2010 osa 1 Väylät ja alueet Uudistettu kirja sisältää maa-, pohja- ja kalliorakenteiden sekä päällysteiden ja pintarakenteiden tekniset vaatimukset. Siinä on 15 uutta lukua, mm. paalulaattarakenteet, ruoppaukset, massanvaihdon ja johtokaivantojen virtaussulut. Muut teknisiä vaatimuksia koskevat luvut on päivitetty. InfraRYL 2006 osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat Teknisten järjestelmien kuten vesihuoltojärjestelmien sekä sähkönsiirto- ja valaistusrakenteiden tekniset laatuvaatimukset infrarakentamisessa. Sisältää myös aidat, kaiteet, meluseinät, liikennemerkit, liikennevalot ja tiemerkinnät. InfraRYL 2006 osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat Siltojen sekä erittelemättömien betoni-, teräs- ja puurakenteiden tekniset laatuvaatimukset. InfraRYL 2006 osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Ulkoliikuntapaikkojen toimivuusvaatimukset ja niiden rakentamisen tekniset vaatimukset. INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö määrämittausohje, versio 2.1 Infra-alan yhtenäinen ja yhteinen nimikkeistö sekä sen pohjalta laadittu määrämittausohje. Kirja on tarkoitettu käytettäväksi mallinnettaessa suunnitelmaa kustannusten hallintaa ja tuotannon ohjausta varten. Julkaisut ovat tilattavissa Rakennustiedon verkkokaupasta Rakennustieto PL Helsinki Puh INFRA ry 21

22 5.8 MAARAKENNUSTÖIDEN RATU-KORTIT Ratu Net on rakennustiedon ylläpitämä. Se on helppokäyttöinen ja monipuolinen rakennusalan ammattilaisen tietopalvelu. Ratun avulla on mahdollista parantaa työn tuottavuutta, laatua ja työturvallisuutta. Jokaisesta alla olevasta Ratu-kortista löytyy seuraavanlainen sisältö; Työkokonaisuus, työvaiheet, työmenekit, työmenetelmiä, materiaalit, työvälineet (koneet ja kalusto), työturvallisuus, laadunvarmistus, käyttöesimerkin ja kirjallisuutta. Alle on kerätty muutamia maarakennustöiden Ratu-kortteja. Maarakennustöiden Ratu-kortit: Ratu Raivaus ja purku. Menekit ja menetelmät Ratu Maankaivu. Menekit ja menetelmät Ratu Louhinta. Menekit ja menetelmät Ratu Paalutus. Menekit ja menetelmät Ratu Maa- ja kalliovahvistus. Menekit ja menetelmät Ratu Täyttö. Menekit ja menetelmät Ratu Putkiasennus. Menekit ja menetelmät Ratu Alueen pintarakennetyöt. Menekit ja menetelmät Ratu Aluevarustetyö. Menekit ja menetelmät INFRA ry 22

23 5.9 INDEKSIT Indeksiehto sopimuksessa Indeksiehdon kielto poistui alkaen ja indeksiehdot tulivat sallituiksi sellaisissakin sopimuksissa, joissa indeksiehto oli siihen asti ollut kielletty. Urakkasopimusten osalta vuoden 2012 loppuun asti indeksiehto oli voitu ottaa vain sopimukseen, jonka urakka-aika oli vähintään 12 kuukautta alkaen indeksiehdot tulivat sallituiksi myös hankkeissa, joissa urakkasopimuksen mukainen urakka-aika voi olla lyhyempikin kuin 12 kuukautta. Urakkasopimuksissa, jotka on allekirjoitettu aikaisintaan , on siis indeksiehdon käyttö sallittu ja indeksisidonnaisuus tulee voimaan, mikäli urakkasopimuksessa on nimenomaan niin sovittu. Indeksiehdosta on nimenomaisesti sovittava urakkasopimuksessa. INFRA ry Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998:ssa indeksin vaikutuksesta urakkahintaan on määräykset 48 :ssä. Mikäli urakkahinta on urakkasopimuksessa sidottu indeksiin, suoritetaan kukin maksuerä sopimuksessa mainitun suuruisena, mutta tarkistetaan jälkeenpäin heti, kun on saatu lasketuksi sen kuukauden indeksi, jonka aikana maksuerään tai sen osaan oikeuttava työ on valmistunut. Tarkistus suoritetaan siten, että maksuerä suurenee tai pienenee samassa suhteessa, kuin valmistumiskuukauden indeksiluku on suurempi tai pienempi sen kuukauden indeksilukua, johon urakkahinta on sidottu. Ennakkomaksu tarkistetaan erääntymispäivän kuukauden indeksin mukaan ja viimeinen maksuerä sen kuukauden mukaan, jonka aikana vastaanottotarkastus on toimitettu. Maksuerästä mahdollisesti vähennettävälle ennakkomaksun takaisinperintäosalle ei lasketa indeksihyvitystä. Tarkistuksen perusteella urakoitsijalle tulevalle lisäykselle tai tilaajan saamalle hyvitykselle ei makseta korkoa. Milloin maksuerän tai muun urakoitsijalle tulevan sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen on lykkääntynyt syistä, joiden johdosta urakoitsijalla ei ole oikeutta saada urakka-ajan pidennystä, suoritetaan maksuerän tarkistus sen kuukauden indeksin mukaan, jona sanottuun maksuerään oikeuttavaan urakkavaiheen olisi katsottava voineen tulla normaalisti suoritetuksi ilman mainittua viivästystä, mikäli 23

24 indeksi viivästymisaikana on noussut. Jos sen sijaan indeksi sanottuna aikana on laskenut, tarkistetaan maksuerä työvaiheen valmistumiskuukauden indeksin mukaan. Jos indeksin laskemisperusteita urakkasopimuksen voimassaoloaikana muutetaan, ryhdytään uutta indeksiä soveltamaan heti, kun vanhan indeksin julkaiseminen on lopetettu, ja indeksiluku, johon urakkahinta on sidottu, korjataan uusien laskemisperusteiden mukaisesti. Kustannusindeksit Tilastokeskus tuottaa kuukausittain infra-alalle kahta omaa kustannusindeksiä: urakointitoiminnan kustannuskehitystä kuvaavaa maarakennuskustannusindeksiä (Maku) ja konepalvelutoimintaa kuvaava maarakennusalan konekustannusindeksiä (Markki). Molemmat uudistettiin vuonna Perusvuodeksi tuli 2005, jonka kustannustasoa merkitään luvulla 100. Indeksien uusi tarkistus käynnistettiin Maarakennuskustannusindeksi (Maku) Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannusten muutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennuskustannusindeksistä tuotetaan pistelukuja osaindekseittäin sekä panosryhmittäin. Myös tarkempia kustannusnimikkeittäisiä indeksipistelukuja tuotetaan koko maarakennusalalta. Lisäksi käytettävissä on maarakennusalan urakointisopimuksiin soveltuvia M-, K-, S- ja H indeksejä. Maarakennusalaa koskevia kustannusindeksejä on julkaistu vuodesta 1964 alkaen, kun tierakennuskustannusindeksin tuotanto alkoi. Vuodesta 1980 tierakennuskustannusindeksin rinnalla on julkaistu maarakennuskustannusindeksiä ja vuodesta 1990 lähtien maarakennusalan konekustannusindeksiä. Tie- ja maarakennuskustannusindeksit 1963=100, 1972=100, 1980=100 ja 1985=100 laskettiin pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Indeksit kuvasivat pääasiassa tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten kehittymistä. INFRA ry 24

25 Vuonna 1990 uudistettiin maarakennuskustannusindeksi täysin. Uudistuksessa muutettiin maarakennuskustannusindeksi urakoitsijoiden kustannusrakenteita ja panosten käyttöä vastaavaksi. Samalla lopetettiin erillisen tierakennuskustannusindeksin tuotanto. Perusvuoden 2005 indeksissä luovuttiin työlajeista. Ne korvattiin osaindekseillä, jotka kuvaavat erilaisia rakenteita ja järjestelmiä. Muita Tilastokeskuksessa vastaavalla periaatteella tuotettuja kustannusindeksejä ovat Rakennuskustannusindeksi, Maarakennusalan konekustannusindeksi, Metsäalan auto- ja konekustannusindeksi, Kuormaautoliikenteen kustannusindeksi, Linja-autoliikenteen kustannusindeksi ja Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit. Maarakennuskustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja maarakentamisen urakointiin liittyvien tuotantopanosten hintamuutoksista. Tilastoa käytetään kuvaamaan hintapaineita maarakentamisen alalla. Sitä käytetään keskeisesti alan yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä neuvotteluissa, kun arvioidaan alalla toteutunutta kustannustekijöiden hintamuutosta. Tilaston erityisindeksejä voidaan käyttää pitkäaikaisten sopimusten indeksiehdoissa, jolloin sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumma sidotaan suoraan indeksiehtoindeksin muutokseen. Yritykset voivat käyttää myös maarakennuskustannusindeksin alaindeksejä vertaillessaan hankintojensa hintakehitystä suhteessa keskimääräiseen kehitykseen. Maarakennuskustannusindeksi on jaettu osaindekseihin. Näitä ovat pohjarakenteet, maarakenteet, kalliorakenteet, päällysteet, kunnallistekniset järjestelmät, betonirakenteet ja muut tekniset järjestelmät. Lisäksi tuotetaan murskaustöiden ja kunnossapidon erillisindeksejä. Kustannukset on ryhmitelty työvoiman, oman kaluston, ostettujen konepalvelujen, ostettujen kuljetuspalvelujen, materiaalien sekä työmaan yhteiskustannusten panosnimikkeisiin. Panosnimikkeet jakautuvat vielä yksityiskohtaisempiin eriin, kustannustekijöihin. Perusvuodella 2000 tuotetun indeksin osaindeksit kattoivat arviolta 75 prosenttia kaikista maa- ja vesirakennustuotannon kustannuksista ja 85 prosenttia urakoitsijoiden toteuttaman tuotannon kustannuksista. Uuden indeksin myötä kattavuus on kasvanut, sillä esimerkiksi vesihuoltotyöt INFRA ry 25

26 korvanneen kunnallisteknisten järjestelmien kuvausalue on laajempi kuin vesihuoltotöiden ja betonirakenteilla laajempi kuin sillanrakennustöillä. Indeksiin lisättiin myös uutena osaindeksinä muut tekniset järjestelmät, joka sisältää mm. aikaisemmin puuttuneet valaistus- ja liikenteenohjausjärjestelmät. Merkittävimmät puutteet ovat ruoppaus-, viherja viimeistelytyöt sekä satamalaitureiden rakentaminen. Osaindeksit eivät edusta kaikkia erilaisia suunnitteluratkaisuja. Tilasto kuvaa maarakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Tilasto ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista. Indeksimuutokset kuvaavat yritysten maksamaa hintaa työvoimasta, koneista, vakuutuksista, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa palvelun ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Maarakennuskustannusindeksistä tehdään kuukausijulkaisu sekä yksityiskohtaisempia tietoja sisältävä kuukausituloste. Tilasto julkaistaan yhdessä Maarakennusalan konekustannusindeksin sekä Metsäalan konekustannusindeksin kanssa. Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:stä (puh , tai verkkokaupasta Kuukausituloste voidaan tilata tuotantoyksiköstä (puh , Tietoja on saatavilla myös internetistä Statfin-tilastotietokannasta. Lisätietoa maarakennuskustannusindeksistä: Suomen virallinen tilasto (SVT): Maarakennuskustannusindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN= heinäkuu 2012, Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste. Helsinki: Tilastokeskus Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) Maarakennusalan konekustannusindeksiä on tuotettu vuodesta 1989 lähtien. Tilastoa on uudistettu ja perusvuosia muutettu viiden vuoden välein. Vanhojen indeksien tuotantoa on jatkettu ketjuttamalla niitä uuden indeksin muutoksilla. INFRA ry 26

27 Maarakennusalan konekustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja perinteisten maarakennuskoneiden, hoito- ja kunnossapitokoneiden sekä ajoneuvonosturien urakointiin liittyvistä kustannustekijöistä. Tilastoa käytetään kuvaamaan hintapaineita maarakentamisen alalla. Tilasto antaa koneyrittäjien palvelujen ostajille ja myyjille vertailevaa tietoa kustannus- ja kannattavuuskehityksen seuraamista varten sekä taustainformaatiota hintaja sopimusneuvotteluissa. Se voi olla apuna myös talous- ja kustannusarvioita laadittaessa. Tilasto koostuu perinteisten maarakennuskoneiden ja hoito- ja kunnossapitokoneiden osaindekseistä, ajoneuvonosturien erillisindeksistä sekä koneiden käyttöön liittyvien kustannustekijöiden alaindekseistä. Kustannustekijöinä ovat palkat, välilliset palkat, matka- ja päivärahat, korjaus ja huolto, polttoaineet, vakuutukset, pääoman poisto, rahoituskulut ja hallinto. Konekustannusindeksi kuvaa koneiden käyttöön ja omistukseen liittyvien kustannustekijöiden hintojen muutoksia. Pistelukuja lasketaan erikseen maarakennuskoneille. Lisäksi omaa indeksiä lasketaan ajoneuvonostureille. Erikseen julkaistaan myös osaindeksit kustannustekijöittäin. Niiden painoarvot kokonaisindeksissä ovat seuraavat: - palkat 25,1 % - välilliset palkat 17,4 % - matka/päivärahat 3,2 % - korjaus ja huolto 10,6 % - polttoaineet 15,4 % - vakuutukset 2,7 % - pääoman poisto 17,3 % - rahoituskulut 3,8 % - hallinto 4,5 % Kokonaisindeksi 100,0 % Tilaston painorakenne perustuu maansiirtokoneita, ajoneuvonostureita sekä kunnossapitokoneita omistavilta yrityksiltä kysyttyihin tietoihin. Kunnossapitoautoissa on käytetty Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin raskaan kuorma-auton panosrakennetta lisättynä lisälaitteiden pääomakustannuksella. INFRA ry 27

28 Maarakennusalan konekustannusindeksi kuvaa keskimääräisen yrityksen ja tyypillisen koneen kustannuskehitystä. Indeksimuutokset kuvaavat yrityksen maksamaa hintaa työvoimasta, koneista, polttoaineista, vakuutuksista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Maarakennusalan konekustannusindeksistä tehdään kuukausijulkaisu sekä yksityiskohtaisempia tietoja sisältävä kuukausituloste. Tilasto julkaistaan yhdessä Maarakennuskustannusindeksin ja Metsäalan konekustannusindeksin kanssa. Julkaisu on tilattavissa Edita Publishing Oy:stä (puh , tai verkkokaupasta Kuukausituloste voidaan tilata tuotantoyksiköstä (puh , Lisätietoa maarakennusalan konekustannusindeksistä: Tilasto: Maarakennusalan konekustannusindeksi [verkkojulkaisu]. heinäkuu 2012, Maarakennusalan konekustannusindeksin laatuseloste. Helsinki: Tilastokeskus INFRA ry 28

29 5.10 KUSTANNUKSET Sosiaalikustannukset Työantajan sosiaalikustannuksia ovat tapaturmavakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, ryhmähenkivakuutusmaksut, sairausvakuutusmaksut ja työeläkemaksut. Näiden määrät tarkistetaan vuosittain ja ne voivat vaihdella, siten työnantajakustannusten määrä voi muuttua vuosittain. Infraalalle laaditaan vuosittain laskelma keskimääräisistä sosiaalikuluista. Liitteenä sosiaalikustannustaulukko Kuljettajakustannus Kannattavan yritystoiminnan perustana ovat kustannuslaskelmat, joissa huomioitava eri kustannusten muodostuminen ja vaikutukset. INFRA ry julkaisee vuosittain keskimääräisen kuljettajakustannuksen, joka on yksi osa koneen tuntihintaa. Liitteenä kuljettajakustannus INFRA ry 29

30 5.10 RALA-PÄTEVYYS JA -SERTIFIOINTI Rakentamisen Laatu RALA ry Rakentamisen Laatu RALA ry on kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama toimija, jonka tavoitteena on parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia. RALA noudattaa toiminnassaan ehdotonta puolueettomuutta ja luottamuksellisuutta, ja RALAn tuottama tieto on luotettavaa ja ajan tasalla. RALA-pätevyys RALA-pätevyys perustuu yrityksen osaamisen ja resurssien, yhteiskunnallisten velvoitteiden hoidon sekä talouden tilan arviointiin. Pätevyyden edellytyksenä ovat: 1. Tekninen osaaminen ja resurssit Yritys toimittaa näytöt toimialansa mukaisista, valmistuneista referensseistä sekä näytöt resursseista (toimialan edellyttämä henkilöstö ja kalusto). Referenssit saavat olla enintään viisi vuotta vanhoja. Lisätietona voi toimittaa näytöt laadunvarmistuksesta, ympäristöasioiden hallinnasta ja työturvallisuudesta. 2. Yhteiskunnalliset velvoitteet ja tilaajavastuulain tiedot Yritys osoittaa olevansa ennakkoperintä- ja kaupparekisterissä sekä rekisteröity alv-tilittäjä ja hoitavansa verovelvoitteensa ja työntekijöiden eläkemaksut. Yritys valtuuttaa verohallinnon ja työeläkeyhtiöt luovuttamaan RALAlle tiedot velvoitteiden hoidon jatkuvaa seurantaa varten. Yritys antaa tiedot työnantajarekisteröitymisestä, soveltamastaan työehtosopimuksesta, toiminnan vastuuvakuutuksesta sekä tapaturmavakuutuksesta RALAan. 3. Talouden tila Yritys toimittaa lainsäädännön ehdot täyttävät tilinpäätöstiedot kolmelta viime tilikaudelta. Kun yritys on tehnyt pätevyyshakemuksen, joko sähköisesti tai paperilla, ja toimittanut tarvittavat asiakirjat ja referenssinäytöt RALAan, RALAn asiantuntija valmistelee hakemuksen arviointilautakunnalle, joka toteaa yritysten pätevyydet. INFRA ry 30

31 Yritykselle kirjoitetaan pätevyydestä todistus, joka on voimassa 12 kuukautta kerrallaan. Tänä aikana RALA-pätevyystodistus ja RALAn pätevyysrekisteristä tulostettu, ajantasainen yritysraportti yhdessä kaupparekisteriotteen kanssa korvaavat viranomaisasiakirjat yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisesta. Pätevyyden voimassaoloa voidaan jatkaa uusintahakemuksella, jonka RALAn arviointilautakunta käsittelee ennen yrityksen pätevyyskauden päättymistä. RALA-pätevät yritykset kuuluvat automaattisesti Tilaajavastuu.fi-palvelun piiriin, joka valvoo kuukausittain yrityksen tilaajavastuulain edellyttämiä tietoja. Mahdollisesta häiriöstä tulee yrityksen rekisteritietoihin erillinen, määräaikainen merkintä. Yritys voidaan arviointilautakunnan päätöksellä poistaa pätevyysrekisteristä myös todistuksen voimassaoloaikana. RALA-sertifiointi RALA-sertifiointi on kaikille rakennusalan suunnittelu- ja rakennuttamisyrityksille, rakennusja asennusyrityksille sekä viherpalveluyrityksille avoin arviointimenettely, joka perustuu yrityksen toimintajärjestelmän auditointiin. Alan keskeiset toimijat ovat olleet mukana kehittämässä arviointiperusteita, ja niissä on otettu huomioon toimialakohtaiset erityispiirteet. Arviointiperusteissa on pyritty huomioimaan yrityksen onnistumisen ja menestymisen kannalta keskeiset toimintatavat. Niissä on myös painotettu asiakkaan kannalta tärkeitä, sopimusosapuolen toiminnalle asetettavia vaatimuksia ja odotuksia. Lisäksi arviointiperusteet kattavat keskeiset turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. RALA-sertifioinnin tarkoituksena on tarjota yritykselle palautteen muodossa väline mm. oman toimintajärjestelmän kehittämiseen sekä toiminnanohjauksen, riskienhallinnan ja kilpailukyvyn parantamiseen tarjota yrityksille kotimaan markkinoille hinnaltaan ja sisällöltään sopiva julkinen toimintajärjestelmän hyväksyntä helpottaa tilaajan tekemää toimittajan arviointia ja valintaa hankintamenettelyissä. Sertifiointimenettely varmistaa osaltaan, että yrityksen toimintajärjestelmä täyttää arviointiperusteiden vaatimukset, sovittuja menettelyjä sovelletaan käytännössä ja yrityksen 31 INFRA ry

32 toimintaa kehitetään. RALA-sertifikaatti antaa myös yrityksen asiakkaalle varmuutta siitä, että yrityksen tuote ja toiminta täyttää arvioinnissa asetetut vaatimukset. Liikenneviraston hankinnat Liikennevirasto laajentaa ja yhtenäistää urakkahankintojen, suunnittelupalvelujen ja muiden palvelujen hankinnan pätevyysvaatimuksia Liikenneviraston hankinnan toimintalinjojen mukaisesti. Liikenneviraston hankinnoissa siirrytään vaiheittain seuraaviin pätevyys/sertifikaattivaatimuksiin: RALA pätevyys RALA -pätevyysvaatimus otetaan käyttöön kaikissa soveltuvissa uusissa infrahankinnoissa vuoden 2014 alusta. RALA-sertifikaattivaatimus (työmaa- tai yritystasoinen, tapauskohtaisesti harkiten) Sertifikaattivaatimus otetaan käyttöön lähtien. Tienpidon hankinnoissa ja vesiväylän hoidossa RALA -sertifikaattivaatimus on jo käytössä. INFRA ry 32

33 Keskimääräinen kuljettajakustannus A Kuljettajan palkka 1. Perustuntipalkka (TES IV ja V palkkaryhmän keskiarvo) 13,60 /h 2. Työkohtainen lisä 1,46 /h 3. Tuntipalkka (palkkatilasto: 2.nelj. /2012, IV ja V pr ka, mr-konekuljettajat) 15,06 /h 4. Vuoden työpalkka työssäolopäiviltä 208 pv 8 h/pv 1664 h/vuosi /v Huom: työssäolopäivien lukumäärä yhtä suurempi kuin 2012 B Sosiaalikulut Sosiaalipalkat (%-työpalkoista) 5. Vuosilomapalkka 12,69 % 6. Lomaltapaluuraha 6,34 % 7. Sairausajanpalkka 2,11 % 8. Itsenäisyyspäivä, arkipyhät (9 kpl) 3,68 % 9. Työajan lyhentäminen 5,77 % 10. Muut sosiaalipalkat 1,16 % Yhteensä % 31,75 % Yhteensä Sosiaalivakuutukset (%-veronalaisista palkoista) Sosiaalivakuutukset (%-veronalaisista palkoista) 11. Tapaturmavakuutusmaksu (arvio alan keskim.) 4,48 % 12. Työttömyysvakuutusmaksu (palkkasumma alle ) 0,80 % 13. Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 % 14. Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,04 % 15. Työeläkevakuutusmaksu (TyEL) 17,51 % 16. Työterveyshuolto 0,30 % 17. Työnantajan vastuuvakuutusmaksu 0,30 % 18. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksu 0,50 % Yhteensä %-veronalaisista palkoista 26,00 % Yhteensä ( ) Yhteensä %-työpalkoista 34,26 % Vuosipalkka sosiaalikuluineen (A+B) C Kuljettajan matka- ja päivärahat 19. Päivärahat 38,0 /pv 40 % työpäivistä Matkakorvaukset (30 km) 10,70 /pv 60 % työpäivistä Oman auton käyttökorvaukset 1200 km/v 0,45 /km Yhteensä Kuljettajakustannukset yhteensä D Kuljettajakustannus koneen käyttötunnilta Koneen käyttötunnit (=laskutettavat) 1471 h/v Huom: käyttötunteja vähennetty 3 työpäivän verran vuodesta 2011 Yleiskustannukset 12 % Kuljettajakustannus koneen käyttötunnilta 35,51 /h

34 Massakertoimet Maalaji Savi Siltti Hiekka Sora Louhe M-sora Murske Savi Siltti Hiekka Sora Louhe M-sora Murske Savi Siltti Hiekka Sora Louhe M-sora Murske Savi Siltti Hiekka Sora Louhe M-sora Murske Savi Siltti Hiekka Sora Louhe M-sora Murske Massakertoimien yhdistelmät ja käänteisarvot Tilavuusyksikkö ennen kertomista massakertoimella 1) m³ktr 2) m³ktd 3) m³itd 4) m³rtd 5) m³rtr Esimerkki 1 y 1 0,95 0,94 0,95 0,87 0,91 0,83 0,83 y 1 1 1,05 1,06 1,05 1,15 1,10 1,20 1,20 1 x 1 k 1 y 1 0,60 0,63 0,77 0,77 0,52 0,46 0,40 k 1 0,63 0,66 0,80 0,87 0,57 0,56 0,48 y 1 x k 1 k 1 1 1,68 1,59 1,30 1,32 1,93 2,16 2,52 1,60 1,50 1,25 1,15 1,75 1,80 2,10 1 x 1 x 1 k 2 k 1 y 1 1,10 0,98 1,05 1,05 0,57 0,60 0,54 1 x 1 k 2 k 1 1,16 1,04 1,10 1,20 0,63 0,72 0,65 k 1 1,85 1,56 1,37 1,39 1,11 1,30 1,37 y 1 x k 1 x k 2 k 1 x k 2 k 2 1 0,91 1,02 0,95 0,95 1,74 1,66 1,84 0,86 0,96 0,91 0,83 1,58 1,39 1,53 0,54 0,64 0,73 0,72 0,90 0,77 0,73 y 1 x k 1 x k 2 x y 2 k 1 x k 2 x y 2 k 2 x y 2 y 2 0,91 1,02 0,86 0,86 1,91 1,49 1,66 0,86 0,96 0,82 0,75 1,74 1,25 1,38 0,54 0,64 0,66 0,65 0,99 0,69 0,66 1,00 1,00 0,90 0,90 1,10 0,90 0,90 1 x 1 x 1 x 1 y 2 k 2 k 1 y 1 1,10 0,98 1,16 1,16 0,52 0,67 0,60 1 x 1 x 1 y 2 k 2 k 1 1,16 1,04 1,21 1,33 0,57 0,80 0,73 1 x 1 y 2 k 2 1,85 1,56 1,52 1,54 1,01 1,45 1,52 y 2 1,00 1,00 1,11 1,11 0,91 1,11 1,11 Massakertoimien yhdistelmät ja käänteisarvot on laskettu valmiiksi numeroarvoiksi. 1) m³ktr 2) m³ktd 3) m³itd 4) m³rtd 5) m³rtr Tilavuusyksikkö, joka on kerrottu massakertoimella

35

36

37

38

39

40 INFRA-ALAN Palkkasumma asti Palkkasumma, joka ylittää SOSIAALIKUSTANNUKSET Tienrakennus Avolouhinta Maanalainen Tienrakennus Avolouhinta Maanalainen ALKAEN (% palkasta) Murskaus louhinta Murskaus louhinta Sosiaalipalkat Lomapalkka ja lomaltapaluuraha 19,03 19,03 19,32 19,03 19,03 19,32 Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka 2,11 2,11 2,20 2,11 2,11 2,20 Itsenäisyyspäivän ja muiden vapaa-päivien palkka 3,68 3,68 3,77 3,68 3,68 3,77 Työajan lyhentäminen (96/120 h) 5,77 5,77 7,33 5,77 5,77 7,33 Muut sosiaalipalkat 1,16 1,16 1,17 1,16 1,16 1,17 Yhteensä A 31,74 31,74 33,79 31,74 31,74 33,79 Sosiaalivakuutukset ja muut sosiaalikulut Tapaturmavakuutus (arvio alan keskim)* 4,48 6,65 6,65 4,48 6,65 6,65 Työttömyysvakuutus 0,80 0,80 0,80 3,20 3,20 3,20 Ryhmähenkivakuutus 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 0,07 Työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,04 2,04 2,04 2,04 2,04 2,04 Työeläkevakuutus keskim (TyEL) ** 17,51 17,51 17,51 17,51 17,51 17,51 Työterveyshuolto 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Työnantajan vastuuvakuutusmaksu 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Työmarkkinajärjestön jäsenmaksu 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Yhteensä B 26,00 28,17 28,17 28,40 30,57 30,57 Sosiaalikulut yhteensä C 65,99 68,85 71,48 69,15 72,01 74,69 * vaihtelee työn riskialtiuden ja tapaturmien määrän mukaan / vaihtelee yritys- ja vakuutusyhtiökohtaisesti ** keskimääräinen: arvioitu työntekijöiden ikäjakautuma ja otettu huomioon asiakashyvitys C = ( B /100 x (100 + A) ) + A,

41

42 kk mk mv se jl ma ge

43 pv nat luo un kp me va sv rr rr

44 A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS

45 E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W

46 c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st

47 vt/kt st yt tv /k /v

48 ab/12 ab/12 MAAK SEUT KUNT ALAK KYLÄK

49 jl ma sk

50 ge pv nat luo un kp me saa va sv

51 ke st A AK AP AT C KM P PL PY TP T TT TY TV

52 T/kem V VL VU VR R RA RM RL RV RP L LT LHA LTA

53 LH LR LL LS E ET EN EJ EO EK EA EP EH EV S SL

54 SM SR SRS /s M MT ME MA MU MY W ca pl

55 mo vt/kt/st/pk vt/kt st/pk yt/kk jl

56 tv ma mav /k /v

57 ab/12 ab/12 KUNT KUNN ALAK

58 A AK AP AR AO AL AH AM P PL PV Y YL YH YO

59 YS YY YM YK YU C K KL KM KT KTY T TT TV TY T/kem

60 V VP VL VK VU VR VV R RA RM RL RV RP L LT LR

61 LL LS LK LV LP LH LHA LTA LPY LPA E ET EN EJ EO EK

62 EMT EA EP EH EV S SL SM SR /s M MT ME MP MA MU

63 MY W 3 12 KAUP KATU % as 00 % m 00 % IV

64 ½ k IV IV u ½ + yht 200 I pk 50 % I e = 0.12 =00º m pk m am

65 t pj a ma mav ma-lpy ma-lt u v ik 00 dba

66 le pp pp/h pp/t LT-pp jl hk ajo h jk

67 p su nä e a y ò dba max 00 dba 1 ap/00 m 2 1 ap/as

68 (1, 2, 3) s /k /v /yk sl sr srs va sv tv ke saa un kp sk mp

69 sm ab/12 ab/12 ma ge pv nat luo