Brahean 1. kaupunginosan korttelin 2027 osan asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

Transkriptio

1 Brahean 1. kaupunginosan korttelin 2027 osan asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: kohdealueen sijainti Asemakaavamuutoksen selostus AKM 912 (luonnos) kaavaselostus täydentyy kaavaprosessin edetessä Ins.tsto Heikki Rautiainen Joensuu

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Entiset korttelit ym. Brahea, korttelin 2027 osa Lieksan kaupunki Brahean 1. kaupunginosa Yhdistettyjen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelinosa (ALK) ja osa asuinkerrostalojen korttelinosasta (AK) korttelissa Alue käsittää tämän korttelin tontit 3 sekä 5-8 ja tilaan kuuluvan määräalan 49:10M601. Uudet korttelit ym. Erillispientalojen korttelinosa (AO) korttelissa Kaavan nimi: Laatija: Brahean 1. kaupunginosan korttelin 2027 osan asemakaavamuutos. Ins.tsto Heikki Rautiainen Heikki Rautiainen, DI Santalankatu 5, Joensuu puh ht.rautiainen@gmail.com Toimeksiantaja: Toimeksiantajan yhteyshenkilöt: Lieksan kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Pielisentie 3, Lieksa Martti Piironen maankäyttöpäällikkö puh martti.piironen@lieksa.fi Reino Hirvonen kaavasuunnittelija puh reino.hirvonen@lieksa.fi Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Lieksan ydinkeskustassa. Kohteen sijainti on kuvattu tämän asemakaavamuutoksen selostuksen kannassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Brahean 1. kaupunginosan korttelin 2027 osan asemakaavamuutos. Kaavan päätarkoitus: Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on osaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK) sekä osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että kohdealue muutettaisiin kokonaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), johon käyttöön muutosalue on jo toteutettu ennen nykyisen asemakaavan voimaantuloa tonttien 3 sekä 5-8 osalta. Toisin sanoen tällä kaavamuutoshankkeella tutkitaan mahdollisuutta palauttaa tämä korttelialue käyttötarkoitukseltaan aiemman asemakaavan mukaiseksi ja samalla vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Alueen rakennusten suojelutarve kartoitetaan samalla. Kohdealueella on viisi omakotitaloa. Kohdealueella ei ole työpaikkoja. 1.4 Selostuksen sisällysluettelon pääkohdat sivu 1. Perus- ja tunnistetiedot 2 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 5 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 7 5. Asemakaavan kuvaus Asemakaavan toteutus Lähdeluettelo Liitteet Kaavoittajan vastineet Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET SEKÄ SITOVA TONTTIJAKO POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA)

4 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2006-Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys Paikalliset selvitykset Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on Lieksan Lehdessä sekä ilmoitustaululla ajalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavaluonnos selostuksineen on pidetty nähtävillä välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen alustava kuuleminen (MRL 62 ).

5 5 Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx välisen ajan, jolloin kaavaehdotuksesta on myös pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx. Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 2.2 Asemakaavan perustelut Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että muutosalue muutettaisiin kokonaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), johon käyttöön muutosalue on jo toteutettu ennen nykyisen asemakaavan voimaantuloa tonttien 3 sekä 5-8 osalta. Toisin sanoen tällä kaavamuutoshankkeella tutkitaan mahdollisuutta palauttaa tämä korttelialue käyttötarkoitukseltaan aiemman asemakaavan mukaiseksi ja samalla vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Samalla kartoitetaan alueen rakennusten suojelutarve. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämä asemakaavamuutos on jo pääosin toteutettu, koska kyseessä on siis asemakaavan muuttaminen vallitsevaa tilannetta vastaavaksi. Asemakaavamuutoksen myötä alueelle muodostuu Lieksan kaupungille yksi uusi toteuttamiskelpoinen erillispientalon (AO) tontti. Asemakaavamuutoksen etenemistä seurataan vuosittain kaavoituskatsauksessa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Brahean (1.) kaupunginosassa Lieksan ydinkeskustassa. Kts sijaintikartta tämän selostuksen kansilehdellä Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualue on pääosin jo rakentunut. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennuskanta muodostuu viidestä pääosin 50-luvun tyylillä toteutetusta omakotitalosta. Ajoneuvoliikenne tonteille tapahtuu Vornankadulta. Kadun kunnossapidosta vastaa Lieksan kaupunki. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Sähkön jakelusta vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Kaukolämpöverkosta vastaa Lieksan Lämpö Oy.

6 Maanomistus Kaikki rakennetut omakotitalotontit ovat yksityisessä omistuksessa. Rakentamattoman tontin omistaa Lieksan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt ja joita on tarkistettu Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty (tai vahvistettu) Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako Suunnittelualue ei ole tällä hetkellä voimassa olevan tonttijaon piirissä Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty mittakaavaan 1:10000 tulostettua ajantasaista maankäyttö- ja rakennuslain sekä JHS-suosituksen 185 vaatimusten mukaista pohjakarttaa.

7 Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa, (mutta korttelialueet ovat MRL 81 :n tarkoittamassa rakennusluvan myöntämiskiellossa) Muut selvitykset Suunnittelualueelle ei ole katsottu aiheelliseksi laatia erillisiä selvityksiä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksella on tarkoitus palauttaa alueen asemakaava aiemman asemakaavan ja vallitsevan tilanteen mukaiseksi ja mahdollistaa samalla alueen rakentamattoman tontin rakentaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Tämä kaavoitushanke on ollut mukana myös kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois-Karjalan ELY-keskusta, Museovirastoa ja Lieksan kaupunkia Vireilletulo Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä

8 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt ja joita on tarkistettu Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi Kaava on vahvistettu Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavan mukaisille taajama- ja keskustatoiminnoille varatuille alueille. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta.

9 9 Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Asemakaavassa alue on osaksi yhdistettyjen asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK) ja osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Ote ajantasa-asemakaavasta

10 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa tarpeellisilta osin MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset, koska alue on jo pääosin rakentunut. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Suunnittelualue on vesihuoltolain mukaisesti hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Suunnittelualue on kunnallisen viemäri- ja vesijohtoverkoston piirissä. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat päivätyt Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä ja kuulutus on ollut nähtävänä teknisen viraston ilmoitustaululla ajalla Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville xx.xx xx.xx.xxxx väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx xx. Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 0,4888 ha, joka muodostuu kokonaan erillispientalojen korttelialueesta (AO).

11 Kaavan rakenne Mitoitus Erillispientalojen korttelialueen (AO) rakennusoikeus on 1467 kem² (e=0,30) ja kerrosluku II Palvelut Palvelut sijaitsevat suunnittelualueen lähialueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo lähes kokonaan rakentunut, joten lisärakentaminenkaan ei vaikeuta ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista. 5.3 Aluevaraukset Kts edeltä kohta Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Kun tämän asemakaavamuutoksen pää tarkoituksena on ollut jo muodostuneen tilanteen vahvistaminen, jäävät tämän asemakaavamuutoksen vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, liikenneverkkoon ja tekniseen huoltoon, rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset hyvin vähäisiksi. 5.5 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kts Asemakaavakartta 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava on pääosin toteutettu. Asemakaavan edelleen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut

12 12 8. LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE (liitetään kaavaehdotukseen) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 9. KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmistelu- ja ehdotusvaiheisiin)