Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- ja katualueen asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

Transkriptio

1 Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- ja katualueen asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Ilmakuva alueesta Asemakaavamuutoksen selostus AKM 908 (luonnos) kaavaselostus täydentyy kaavaprosessin edetessä LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö/Kaavoitus

2 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Entiset korttelit ym. Uudet korttelit ym. Kaavan nimi: Brahea Lieksan kaupunki Brahean 1. kaupunginosa Yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueen (ALK) korttelit 6 ja 1006 sekä puistoalue (P) Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL), yleinen pysäköintialue (LP) ja lähivirkistysalue (VL) Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- ja katualueen asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Lieksassa Laatijan nimi: Martti Piironen maankäyttöpäällikkö Puh martti.piironen@lieksa.fi Kaavasuunnittelu: Reino Hirvonen kaavasuunnittelija Puh reino.hirvonen@lieksa.fi Käyntiosoite: Pielisentie LIEKSA Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja YIT Oyj:n välisten keskustelujen johdosta. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puiston asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako. Kaavan päätarkoitus: Asemakaavassa alue on yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (ALK) sekä puistoalue (P). Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja YIT Oyj:n välisten keskustelujen johdosta. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että osa voimassaolevan asemakaavan mukaisten yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueen (ALK) kortteleiden 6 ja 1006 tonttien rajat, rakennusoikeudet ja kerrosalat muutetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja muutetaan aluevarausmerkinnäksi asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Samalla liitetään puistoalueesta (P) kaistale korttelin 1006 rakentamattomaan tonttiin, johon on suunnitteilla uusi asuin- ja liikekerrostalo. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Osa rakennuksista on rakennettu ennen kaavan voimaantuloa ja ne ovat osittain kaavan mukaisella katualueella. Korttelialueet ja puistoalue palautetaan vahvistetun asemakaavan mukaisiksi vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Alueen rakennusten suojelutarve kartoitetaan samalla. Kerrosala: Väestö: Laajuus: Työpaikat: 5300 ke-m² henkilöä 0,7637 ha henkilöä

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Valtakunnalliset selvitykset Maakunnalliset selvitykset Paikalliset selvitykset TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSI ASEMAKAAVAN PERUSTELUT ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus... 8 UIMARANTA-ALUE JA LEIRINTÄALUE OVAT LIEKSAN KAUPUNGIN OMISTUKSESSA. LEIRINTÄALUE ON VUOKRATTU MATKAILUYRITTÄJÄLLE. RAKENNUSPAIKKA ON YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Muut selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdot Vaikutusten selvittäminen ja valinta Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET... 14

5 Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LÄHDELUETTELO KUVALUETTELO LIITTEET Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE MUUT LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA SITOVA TONTTIJAKO VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2006-Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys

6 Paikalliset selvitykset Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja YIT Oyj:n välisten keskustelujen johdosta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on ollut Lieksan Lehdessä sekä ilmoitustaululla ajalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), asemakaavaluonnos selostuksineen sekä on pidetty nähtävillä välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen alustava kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kuopion hallinto-oikeus on todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 2.2 Asemakaavan perustelut Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja YIT Oyj:n välisten keskustelujen johdosta. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että osa voimassaolevan asemakaavan mukaisten yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueen (ALK) kortteleiden 6 ja 1006 tonttien rajat, rakennusoikeudet ja kerrosalat muutetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja muutetaan aluevarausmerkinnäksi asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Samalla liitetään puistoalueesta (P) kaistale korttelin 1006 rakentamattomaan tonttiin, johon on suunnitteilla uusi asuin- ja liikekerrostalo. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Osa rakennuksista on rakennettu ennen kaavan voimaantuloa ja ne ovat osittain kaavan mukaisella katualueella. Korttelialueet ja puistoalue palautetaan vahvistetun asemakaavan mukaisiksi vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Alueen rakennusten suojelutarve kartoitetaan samalla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin YIT Oyj:n sekä yksityisten tonttien omistajien toimesta. Asemakaavamuutoksen etenemistä seurataan vuosittain kaavoituskatsauksessa.

7 7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Brahean (1.) kaupunginosassa Lieksan ydinkeskustassa Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualue on pääosin jo rakentunut. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 3. Ilmakuva alueesta Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennuskanta on eri vuosikymmeninä rakentunutta kerrostaloaluetta. Pielisentien ja Asemakadun risteyksessä oleva rakennus on 1930-luvulla rakennettu funkkis-tyylinen kaksikerroksinen vaaleasävyinen rapattu kerrostalo, joka on asuin- ja liikekäytössä. Pielisentien ja Hyttilänkadun kulmauksessa oleva rakennusta on laajennettu lähivuosina. Alkuperäinen osa on hirsirunkoinen pystylaudoin verhoiltu vaaleasävyiseksi maalattu kaksikerroksinen 1928 valmistunut asuin- ja liikerakennus. Laajennus on tehty Hyttilänkadun suuntaisesti ja laajennusosa on tehty vanhan osan rakennustapaa noudattaen.

8 8 Kolmas asuinkerrostalo on vaalean keltainen tiiliverhoiltu kolmekerroksinen rakennus, joka on valmistunut Ajoneuvoliikenne tapahtuu Pielisentieltä ja Torikujalta. Katujen kunnossapidosta vastaa Lieksan kaupunki. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Sähkön jakelusta vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Kaukolämpöverkosta vastaa Lieksan Lämpö Oy. Kuva 4. Tekninen huolto Maanomistus Rakennetut kerrostalotontit ovat yksityisessä omistuksessa. Rakentamaton tontti, kadut ja puistot ovat Lieksan kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt ja joita on tarkistettu Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu

9 9 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako- ja rekisteri Suunnittelualueelle on laadittu tonttijaot (vanhentuneet) Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty päivättyä teknisen viraston maankäytön laatimaa numeerista karttaa. Pohjakarttaa on täydennetty kaavaprosessia varten. Pohjakartta täyttää annetun kaavoitusmittausasetuksen määräykset. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1: Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa, mutta korttelialueet ovat MRL 81 :n tarkoittamassa rakennusluvan myöntämiskiellossa Muut selvitykset Suunnittelualueelle ei ole katsottu aiheelliseksi laatia erillisiä selvityksiä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja YIT Oyj:n välisten keskustelujen johdosta. YIT Oyj:llä on tarkoituksena suunnitella ja rakentaa alueelle uusi asuin- ja liikerakennus.

10 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja YIT Oyj:n välisten keskustelujen johdosta. Kaavamuutos ei ole ollut mukana Kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois- Karjalan ELY -keskusta, Museovirastoa, PKS Sähkönsiirto Oy:tä ja Lieksan kaupunkia Vireilletulo Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja YIT Oyj:n välisten keskustelujen johdosta. Kaavamuutos ei ole ollut mukana Kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty (ns. valmisteluvaiheen kuuleminen) Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa.

11 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt ja joita on tarkistettu Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi Kaava on vahvistettu Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset

12 Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Tässä yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen alue C. Kuva 6. Ote taajamaosayleiskaavasta.

13 Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä Asemakaavassa alue on yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (ALK) ja puistoaluetta (P). Kuva 7. Ote voimassa olevasta asemakaavasta ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset, koska alue on jo rakentunut. Vaikutukset näkyvät lähinnä vähäisen uudisrakentamisen yhteydessä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Suunnittelualue on vesihuoltolain mukaisesti hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Suunnittelualue on kunnallisen viemäri- ja vesijohtoverkoston piirissä. Puistoalue kapenee hieman.

14 14 Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja siihen liittyvä päivätty asemakaavaluonnos selostuksineen. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä ja kuulutus on ollut nähtävänä teknisen viraston ilmoitustaululla ajalla Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kuopion hallinto-oikeus on todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 0,7637ha, joka koostuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueista (AL) ja lähivirkistysalueesta (VL) ja yleisestä pysäköintialueesta (LP). 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiden (AL) pinta-alat ovat 0,5716 ha rakennusoikeuden ollessa 5300 kem² ja kerrosalat II-VI, lähivirkistysalueen (VL) 0,0604 ha ja yleisen pysäköintialueen (LP) 0,0238 ha Palvelut Palvelut sijaitsevat suunnittelualueen lähialueilla. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo lähes kokonaan rakentunut, joten lisärakentaminenkaan ei vaikeuta ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,7637 ha. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiden (AL) pinta-alat ovat 0,5716 ha

15 15 rakennusoikeuden ollessa 5300 kem² ja kerrosalat II-VI, lähivirkistysalueen (VL) 0,0604 ha ja yleisen pysäköintialueen (LP) 0,0238 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Lisäksi asemakaavamuutosta laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n tarkoittamat yleiskaavan sisältövaatimukset. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, joskin rakentamisen aikana rakentaminen työllistää jonkin verran väkeä. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset * rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin ei vaikutuksia. * tekniseen huoltoon ei ole olennaisia vaikutuksia. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset jäävät vähäisiksi. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun ei erityisiä vaikutuksia 5.5 kaavamerkinnät ja määräykset 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI... 3 KUVA 3. ILMAKUVA ALUEESTA KUVA 6. TEKNINEN HUOLTO KUVA 7. OTE MAAKUNTAKAAVASTA KUVA 8. OTE TAAJAMAOSAYLEISKAAVASTA KUVA 9. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE (liitetään kaavaehdotukseen) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA)

16 ASEMAKAAVA (ei mittakaavassa) 16

17 17

18 18

19 19 POISTUVA KAAVA Vuoden 1958 asemakaava, kumoutunut 1966

20 20 KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmisteluvaiheen) KAAVOTTAJAN VASTINEET (ehdotusvaiheen)