Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 TAMPERE Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (tark ja ) PYYNIKKI, PYHÄRANTA, KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS JA ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN. ASEMAKAAVA NRO Kaava-alue lähivaikutusalueineen Ilmakuva kaava-alueesta Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön osalta SRV Rakennus Oy kiinteistön omistajan TeliaSonera Oyj:n valtuuttamana (Dnro:TRE:4086/ /2014 pvm ). Tampereen kaupungin omistamien kiinteistöjen , , , , ja 134K osalta aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt kiinteistötoimi (Dnro:TRE:2245/ /2015 pvm ). 1

2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Pyynikin kaupunginosassa Pyynikinharjun ja Pyhäjärven välisessä rinteessä noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta. Suunnittelualue rajautuu etelässä Pyhäjärveen ja muilta sivuiltaan jo rakentuneisiin asuinkerrostalokortteleihin, Pyynikinharjun virkistys- ja luonnonsuojelualueeseen sekä katualueisiin. Suunnittelualueeseen kuuluvat osoitteessa Pyhäranta 4 sijaitseva nk. Pyynikin teletalon tontti (kiinteistö ), tontin länsi- ja eteläpuoliset kapeahkot viheraluekaistat, Pyhäranta- niminen katu, osia Atlaspuistosta ja Nahkakujan katualueesta sekä Nahkakujan ja Pyhärannan liittymän lounaispuolella sijaitseva pysäköintialue. Alueen pinta-ala on noin 1,3ha. Kiinteistölle sijoittuu vuonna 1985 valmistunut kolmikerroksinen toimistorakennus ja telemasto sekä ajoyhteys Pyynikintien pohjoispuolella sijaitseviin maanalaisiin laitetiloihin. Ajo kiinteistölle on järjestetty tontin kaakkoiskulmaan päättyvän Pyhäranta- nimisen kadun kautta. Toimistorakennuksen kerrosala on 1460 m 2 (lähde: Facta-rekisteri). Osa teletalon ja laitesuojien autopaikoista on sijoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsevalle pysäköintialueelle. Korttelissa 491 kiinteistö- ja tonttijako eivät ole voimassa olevan asemakaavan mukaisia. Asemakaavassa korttelin 491 tontti 8 muodostuu kiinteistöstä (rekisteritontti 491-2) sekä noin 170 m 2 :n suuruisesta osasta kiinteistöä Kiinteistöä rasittaa kiinteistörekisteriin merkitty tieoikeus, joka koskee kulkuyhteyksiä Tampereen kaupungin omistuksessa oleville viheralueille. Lisäksi kiinteistöllä on vanhentunut autojen pysäköimispaikkaa koskeva rasiteoikeus, joka kohdistuu osittain Pyhäranta- kadun ja osittain Atlaspuiston alueelle sijoittuvaan rekisteritonttiin Toteutuneen kiinteistöjaon ja laaditun erillisen tonttijaon nro 5082 mukaan tontin pinta-ala on 2407 m 2. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Virkistys- ja katualueiden osia sekä Nahkakujan ja Pyhärannan liittymän pysäköintialuetta koskevan erillisen tonttijaon nro 5085 ( ) mukaan tontin pinta-ala on 504 m 2, tontin m 2 ja tontin m 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita, jotka voivat sisältää myös kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Merkintää sisältyy myös taajamarakenteen sisäisiä virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu useita kulttuuriperintökohteita ja alueita, kuten Pyynikinharju (valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys, MAnv26), Pyynikin näkötorni (valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, akv188) ja Tahmela (maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, akm184). Alueen kautta kulkee myös seudulliseen viher- ja virkistysalueverkkoon sekä Pyynikinharjun luonnonsuojelualueeseen (SL153) liittyvä itä-länsisuuntainen viheryhteystarve. 2

3 Voimassa olevissa Pirkanmaan vaihemaakuntakaavoissa 1 (turvetuotanto) ja 2 (liikenne ja logistiikka) ei ole osoitettu suunnittelualueelle sijoittuvia toimintoja tai aluevarauksia. Valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat. Maakunta-kaavan 2040 ehdotus oli keväällä 2016 lausuttavana viranomaisilla. Saatuihin lausuntoihin annettavia vastineita käsitellään maakuntahallituksessa syksyllä Maakuntakaavan päivätyssä ehdotuksessa suunnittelualue oli osoitettu virkistysalueeksi (V). Virkistysaluetta koskevien suunnittelumääräysten mukaan alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun, ja sen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mm. alueen hyvä saavutettavuus sekä osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomioita ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Virkistysalueelle osoitettua viheryhteyttä koskevien suunnittelumääräysten mukaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Alue kuuluu lisäksi Pyynikinharjun valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Mav) ja Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykkeeseen (kk-4). Mav- merkinnällä on osoitettu valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräysten mukaan alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykettä koskevien kehittämissuositusten mukaan alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee mm. edistää järvinäkymiä hyödyntäviä ratkaisuja ja laadukasta rakentamista, yleisessä käytössä olevan rantavyöhykkeen säilymistä ja toteutumista sekä sujuvaa ja esteetöntä liikkumista alueella. Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ja oikealla lausuttavana olleesta maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta ( ). 3

4 Yleiskaava Pyynikin oikeusvaikutukseton osayleiskaava (yk010) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) sekä merkittävällä maisema- ja/tai luonnonalueella sijaitsevaksi lähivirkistysalueeksi, joka tulee kunnostaa (VL-3). Kaavamääräyksen mukaan alueen asemakaavoituksen ja kunnostamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon ympäröivien alueiden tarpeet. Kaavan yleismääräyksen mukaan koko osayleiskaava-alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä alue, jonka erityispiirteet tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja muissa toimenpiteissä. Rantaan rajoittuvien alueiden kautta kulkee pohjoiseen Pyynikinharjun laelle ja itään kohti kaupungin keskustaa johtava seudullinen ulkoilureitti. Suunnittelualue rajautuu lännessä kaupungin tarpeisiin varattuun luonnonsuojelualueeseen, jonka suojelusta tulee huolehtia luonnonsuojelulainsäädännön avulla ja/tai asemakaavalla (SL-2-k). Alueelle voidaan rakentaa virkistystoimintoja palvelevia rakennuksia ja laitteita, joiden määrä, sijainti ja laatu tulee osoittaa asemakaavassa. Osayleiskaavan liitekartalla 5 suunnittelualueen pohjoispuolelle on merkitty asemakaavan mukainen maanalainen tila. Vasemmalla ote Pyynikin osayleiskaavan maankäyttökartasta ja oikealla osayleiskaavan liitekartasta 5 (maanalainen rakentaminen). Suunnittelualueella valmisteilla olevaa Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040 koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014, jolloin käynnistettiin myös lukuisia selvityksiä ja analyysejä yhdyskuntarakenteen nykytilasta. Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja yleiskaavaluonnos kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Kyseessä on uudenlainen, strategisen tason yleiskaava, jossa esitetään tulevan maankäytön tavoitteita pääpiirteissään. Yleiskaavaluonnos on esitetty seitsemällä kartalla, joissa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on osoitettu mm. seuraavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä: Kartalla 1 (yhdyskuntarakenne) asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta (A/V), jota kehitetään nykyisen virkistyskäytön ja/tai alueen ekologisten yhteyksien lähtökohdista. Alueelle on mahdollista osoittaa täydentävää asuntorakentamista nykyisten toimintojen väistyttyä ja varmistamalla alueen soveltuvuus asumiseen. 4

5 Kartalla 2 (palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä) virkistys- ja vapaa-ajanpyöräilyn reitti (Pyynikintie). Kartalla 3 (asuminen ja arkiliikkuminen) ei merkintöjä. Kartalla 4 (viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) asumisen ja virkistyksen sekoittunutta aluetta (A/V) sekä virkistysyhteys, jonka jatkuvuus ja kytkeytyminen keskuspuistoverkostoon tulee turvata. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, että virkistysyhteyden toiminnallisuus, turvallisuus, luonne ja yhtenäisyys säilyvät tai paranevat. Kartalla 5 (kulttuuriympäristön suojelu) maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö (Ma22 Pyynikki ja Tahmelan ranta-alue), jota koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (mav, Pispalan-Pyynikinharju), jonka suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät maisemaarvot, jotka liittyvät harjuluontoon ja kulttuurihistoriaan, säilyvät. Kartalla 6 (kestävä vesitalous ja ympäristöterveys) meluselvitystarpeen harkintaalue. Kartalla 7 (yhdyskuntatekninen huolto) ei merkintöjä. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 7748, vahvistettu asemakaava nro 7076 ja vahvistettu asemakaava nro Noin 660 m2:n suuruisella osalla kiinteistöstä ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavassa nro 7748 suunnittelualueelle on osoitettu puistoaluetta (VP-4, Atlaspuisto), katualuetta (Pyhäranta, Nahkakuja) ja yleistä pysäköintialuetta (LP-2). VP-4- aluetta koskevien kaavamääräysten mukaan puistoalueet tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys sekä alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana (s-21). Alueella olevat kynäjalavat on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet (s-ky). Puistoalueelle sijoittuu maanalainen tila, johon saa sijoittaa viemärivesien pumppaamolaitoksen (ma/et-j) sekä ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Asemakaavaa varten on laadittu suunnitteluohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksessa (so-7748, Atlaspuiston yleissuunnitelma/maisemasuunnittelu Hemgård). Puistoalueella maaperän puhdistus tulee varmistaa puistosuunnitelman laatimisen yhteydessä, ja pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen asemakaavan mukaista käyttöä (saa-2). LP-2- alueelle saadaan sijoittaa tontin autopaikkoja. Atlaspuiston yleissuunnitelman mukaisessa toteutuksessa osa LP-2- alueesta on tarkoitus liittää puistoalueeseen. Nahkakujan katualueelle on asemakaavassa osoitettu istutettavia puurivejä. Asemakaavassa nro 7076 korttelin 491 tontti 8 on osoitettu teleteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-9), jonka omaa käyttöä palvelevia työhuoneita saadaan sijoittaa maanpinnan alapuolella olevaan tilaan, kuitenkin enintään 300 m 2. Tontille on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti ja yksi autopaikka kerrosalan 150 m 2 kohti. Tonttiin liittyviä maanalaisia tiloja varten on varattava yksi autopaikka kolmea työntekijää kohti. Tontille saadaan sijoittaa myös yksi asuinhuoneisto (1h). Tontin rakennusoikeus on 3300 k-m 2. Tontille osoitettu rakennusala on jaettu kahteen osaan, joista eteläisemmällä rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. 5

6 Pohjoisemmalla rakennusalan osalla suurin sallittu kerrosluku on neljä ja rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema Tontin itäsivulle on osoitettu yleiselle jalankululle varattuja alueen osia. Tontin ja Pyhäjärven rantaviivan välinen osa suunnittelualueesta on asemakaavassa nro -132 varattu puistoalueeksi (Pyynikin kansanpuisto). Suunnittelualueelle sijoittuva maanalaisen ajotunnelin osa liittyy tontin pohjoispuolella voimassa olevaan asemakaavaan nro 7087 ( ), jossa lähivirkistysalueen (VL-7) sekä Pyynikintien katualueen ja Pyynikinharjun luonnonsuojelualueen (SL3) osilla on sallittu maanalaisten tilojen rakentaminen (ma-12/ mat 3000). Kaavamääräysten mukaan maanalaisiin tiloihin saadaan sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta toimintaa ja maanalaisen tilan katon tulee jäädä luonnollisen maanpinnan alapuolelle. Alueella sallitaan lisäksi maanalaisten tilojen käytölle välttämättömien maanpäällisten rakenteiden rakentaminen ympäristöön sopeutuvalla tavalla. Maanalaisten tilojen kokonaiskerrosala saa olla enintään k-m2, josta maanalaisten työtilojen osuus saa olla enintään 3000 k-m2. VL-7- alueella oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet (s-18). Ote ajantasa-asemakaavasta Muut suunnitelmat ja selvitykset Aiempia aluetta koskevia erillisselvityksiä ja suunnitelmia ovat mm. Suomen Trikoon rannan ja Pyynikin Rantapuiston maisemaselvitys (Maisemasuunnittelu Hemgård 2004), Atlaspuiston yleis- ja vihersuunnitelmat (Maisemasuunnittelu Hemgård ja Tampereen kaupunki ), maaperän ja pohjasedimentin pilaantuneisuutta koskevat 6

7 selvitykset (Golder Associates Oy 2003, asemakaava nro 7748), Ekosysteemipalvelut ja viherrakenne Tampereella (SYKE ja Tampereen kaupunki 2014) sekä Tampereen keskustan rantojen käytön historiaselvitys 2013, Tampereen kaupungin ympäristömeluselvitys 2011 ja Tampereen ilmanlaatuselvitys Lännessä suunnittelualuetta rajaava Pyynikin luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1993 (Hämeen lääninhallituksen päätös nro 94/A ). Suojelun avulla pyritään turvaamaan muun muassa uhanalaisen harjukasvilajiston sekä Salpausselältä Kankaanpäähän ulottuvan harjukokonaisuuden säilyminen. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman pääsisältönä oli metsänhoidon toimenpideohjelma. Uuden hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on käynnistynyt vuonna Kiinteistön osalta asemakaavan suunnittelun pohjana käytetään Aihio Arkkitehdit Oy:n toimesta laadittavaa viitesuunnitelmaa ja havainnemateriaalia. Viitesuunnitelmaa kehitetään edelleen kaavan laatimisen aikana osallisilta, hankkeen ohjausryhmältä ja viranomaisilta saatavan palautteen perusteella. Asemakaavaprosessin aikana laadittavia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm. - täydentävät kasvillisuuskartoitukset, - maaperän ja pohjasedimentin pilaantuneisuutta koskevat selvitykset, - Atlaspuiston länsiosaa koskevan yleissuunnitelman tarkastaminen, - hulevesien hallinnan periaatteet, - pysäköinti- ja johtorasitteiden muutos- ja perustamistarpeet, sekä - yleiskaavallinen tarkastelu. Muita erillisselvityksiä tai suunnitelmia laaditaan tarvittaessa asemakaavan valmistelun yhteydessä. Selvitysten keskeiset tulokset raportoidaan osana kaavaselostusta. Maankäyttösopimus MRL 91 b :n tarkoittama maankäyttösopimus laaditaan ennen kaavaehdotuksen käsittelyä kaupunginhallituksessa. SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan tavoitteet TeliaSonera Oyj:n tavoitteena on kiinteistöllä sijaitsevan toimistorakennuksen ja telemaston korvaaminen uudella asuinkerrostalolla. Hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. alueen käyttötarkoituksen muuttamista ja rakennusoikeuden lisäämistä sekä korttelialueen rajan ja tonttijaon osoittamista toteutuneen/toteutuvan kiinteistöjaon mukaisena. Kaavan suunnittelussa on huomioitava myös kiinteistöllä säilyvä ajoyhteys maanalaisiin laitetiloihin sekä rakentamisen yhteydessä uusittavien teknisten verkostojen tilavaraukset (mm. kaukolämpöverkosto ja laitesuojien lauhdutusvesijohdot). Kaupungin omistamien virkistys-, katu- ja pysäköintialueiden osalta kaavassa tutkitaan Atlaspuiston länsiosaa koskevien suunnitelmien mukaisia ratkaisuja. Lisäksi pysäköintiä koskevat rasitejärjestelyt on tarpeen ajantasaistaa. Kiinteistöä koskevan täydennysrakentamisen osalta tarkastellaan hankkeen toteuttamiskelpoisuutta sekä siitä aiheutuvia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Keskeisessä roolissa ovat alueen erityiset maisemalliset ja luontoarvot sekä asuinympäristön kehittämistarpeet ja rakentamiselle asetettavat laadulliset vaatimukset. 7

8 Suunnitelma edistää kaupungin täydennysrakentamistavoitteiden toteutumista. Täydennysrakentamisen hyödyistä ja kannustimista on lisätietoa kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: Valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelualuetta koskevia tavoitteita ovat mm. ydinviheralueen kehittäminen monipuolisesti luontokokemusten, virkistyskäytön ja matkailun näkökulmasta. Toistaiseksi jäsentymättömiä Pyhäjärven rantoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan maankäyttöön, mutta luonnon ydinalueet säilyvät rakentamattomina. Parannettavaa on mm. viherverkon saavutettavuudessa sekä virkistysreittien jatkuvuudessa ja kytkeytymisessä muuhun kaupunkirakenteeseen. Ensisijaista kehittämistyössä on rantojen julkinen käyttö: tavoitteena on, että Pyhäjärveä reunustava järvellisen yhteyden vyöhyke avataan asukkaille ja virkistykseen liittyville palveluille. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, luontoon ja luonnonympäristöön, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen ja liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Vaikutukset arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä ja ne kirjataan asemakaavaselostukseen. Arviointiin sisältyy tarvittaessa myös kaupungin strategisen suunnittelun kannalta merkittäviin kehittämistavoitteisiin liittyvien erityisten vaikutusten arviointia (esim. yritysvaikutukset). OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia tässä hankkeessa ovat mm.: Kaavamuutoksen hakija Suunnittelualueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen Vesi liikelaitos) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Leijonaverkot Oy Muut ilmoituksensa mukaan 8

9 Tiedottaminen Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävillä oloista tiedotetaan kuulutuksilla, jotka julkaistaan Aamulehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (keskusvirastotalo, os. Aleksis Kiven katu C) ja kaupungin internet-sivuilla osoitteessa Nähtävillä olevaan kaava-aineistoon voi tutustua Palvelupiste Frenckellissä, os. Frenckellinaukio 2 B, missä palvelupisteen neuvojilta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: Nähtävilläoloaikoina jätettävä osallispalaute toimitetaan kirjallisena Tampereen kaupungin kirjaamoon: Postiosoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, PL 487, Tampere Käyntiosoite: Puutarhakatu 6, Tampere Sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi kaavamuutoksen hakijoille, naapurikiinteistöille sekä ao. viranomaistahoille. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja hanketta esiteltiin järjestetyssä avoimessa yleisötilaisuudessa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Valmisteluvaihe (luonnos) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta tehty yhteenveto liitettiin kaavaselostukseen. Asemakaavan valmisteluaineisto laadittiin yhteistyössä kaavamuutoksen hakijoiden, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa. Aineisto kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi ja yleisötilaisuus järjestettiin teletalolla Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja viranomaisille varattiin mahdollisuus lausunnon antamiseen. Ehdotusvaihe Valmisteluaineistosta saadusta palautteesta tehty yhteenveto ja vastineet on liitetty kaavaselostukseen. Asiakirjat täydennetään asemakaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Nähtävillä olosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittava yhteenveto ja vastineet liitetään kaavaselostukseen. Ennen hyväksymiskäsittelyä kaavaehdotukseen voidaan tehdä myös muita muutoksia tai täydennyksiä. Jos tarvittavat muutokset ovat maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, kaavaehdotus voidaan kuuluttaa uudelleen nähtäville. 9

10 Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavan hyväksyy Tampereen kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET KAAVIONA JA YHTEYSTIEDOT Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristö Maankäytön suunnittelu Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen puh Asiaa hoitaa: Projektiarkkitehti Marjut Ahponen puh Aineiston esittely: Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B puh. (03) palvelupiste.frenckell@tampere.fi Palautteen vastaanotto: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, PL 487, Tampere käyntiosoite: Puutarhakatu 6 kirjaamo@tampere.fi Kaavoituksen Internet-sivut 10