Turvakotipalvelut 2016

Transkriptio

1 Turvakotipalvelut 2016 Päälöydökset Turvakotien asiakasmäärä kasvoi vuonna % (480 asiakkaalla). Tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjattujen asiakkaiden määrässä ei ollut edelliseen vuoteen suurta muutosta. Turvakotien asiakkaista 19 % oli alle neljävuotiaita. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhui 27 % asiakkaista. Turvakotien asiakasmäärät kasvoivat Suomessa turvakotipalvelut ovat valtion rahoittamia laissa määriteltyjä erityispalveluita. Vuonna 2016 Suomessa toimi yhteensä 19 turvakotia, ja näissä turvakodeissa oli tilaa yhteensä 118 perheelle. Asiakkaita turvakodeissa oli vuoden aikana 3 535, joista aikuisia oli Aikuisasiakkaista naisia oli ja miehiä 100. Vuoteen 2015 verrattuna asiakasmäärä kasvoi 16 prosenttia. Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenut henkilö voi mennä asiakkaaksi mihin tahansa turvakodeista; palvelu on asiakkaalle maksutonta. Jos turvakodissa ei ole tilaa, ohjataan asiakas toiseen turvakotiverkoston turvakotiin. Vuonna 2016 asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin kertaa. Valtaosa toiseen turvakotiin ohjaamisista tapahtui pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Turvakotipalveluiden tuottamiseen vuodelle 2017 on osoitettu lisärahoitusta kaksi miljoonaa euroa. Vuonna 2017 turvakotien määrä kasvaa 23:een ja turvakotien perhepaikkojen määrä kasvaa 143:een. Turvakotitoimintaan on tulossa lisärahoitusta myös vuodelle Kuvio 1. Turvakotien asiakasmäärä Joonas Peltonen joonas.peltonen@thl.fi Helena Ewalds helena.ewalds@thl.fi Saana Kaipanen saana.kaipanen@thl.fi ISSN Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 62/2017 1

2 Turvakotipalvelut Turvakotitoimintaa on ollut Suomessa vuodesta 1979 lähtien 2. Vuonna 2015 astui voimaan Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelujen tuottajalle 3, jonka myötä rahoitusvastuu turvakotipalveluista siirtyi valtiolle. Ennen vuotta 2015 turvakotitoiminta perustui kuntien rahoitukseen ja osittain asiakasmaksuihin. Uusi laki mahdollistaa myös kansallisten tilastojen säännöllisen keräämisen. Ennen vuotta 2015 kerätyt turvakotien tilastotiedot ovat hajanaisia, eivätkä tilastot ole kansallisella tasolla vertailukelpoisia. Ennen vuotta 2015 tilastoidut asiakasmäärät ovat kuitenkin melko samansuuruisia vuosien turvakotitilastojen kanssa. 4,5,6,7 Vuoden 2016 aikana turvakodeissa oli yhteensä asiakasta. Valtakunnallisesti turvakotien asiakkaina olevien lasten ja aikuisten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 16 prosentilla eli 480 asiakkaalla. Aikuisia asiakkaista oli yhteensä (51%) ja lapsia (49%). Aikuisasiakkaista naisia oli (94 %) ja miehiä 100 (6 %). Turvakodeissa kertyi vuonna 2016 yhteensä asumispäivää, ja keskimäärin yksi asiakas oli turvakodissa 15 päivää. Tämä on hieman vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin yksi asukas viipyi turvakodissa keskimäärin 18 päivää. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Asumispäivät turvakodeittain ja turvakotien perhepaikkojen määrä Asumispäivät 2015 Perhepaikat 2015 Asumispäivät 2016 Perhepaikat 2016 Pääkaupungin turvakoti ry Turun ensi- ja turvakoti ry Oulun ensi- ja turvakoti ry Tampereen ensi- ja turvakoti ry Lahden ensi- ja turvakoti ry Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu Vantaan turvakoti ry Porvoon kaupungin turvakoti Kuopion kaupungin turvakoti Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Joensuun kaupungin turvakoti Vaasan ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Mikkelin kaupungin turvakoti Raahen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Villa Familia/Folkhälsan Syd Ab, Raasepori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri *4 Villa Jensen / Kotkan kaupunki Yhteensä * Eksoten 2-paikkainen turvakoti muuttui 4-paikkaiseksi maaliskuun 2016 lopulla. 2 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset. 3 Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014). 4 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:1. Terhi Laine. Lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille tarjottavat turvakotipalvelut. 5 THL:n Selvitys turvakotipalveluiden nykytilasta ja tarpeesta Varpu Mäkelä, Helena Ewalds. 6 Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. 7 Turvakotitilasto THL TILASTORAPORTTI

3 Turvakotipalvelut Turvakotijaksoista 87 prosenttia (1 614) kesti vuonna 2016 alle 31 päivää, vuonna 2015 vastaava luku oli 79 prosenttia (1 388). Tasan 31 päivää tai enemmän kesti 13 prosenttia jaksoista (240), vuonna 2015 vastaava luku oli 21 prosenttia (360). Turvakotijaksojen pituutta tilastoidaan vain 15 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osalta. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Turvakotiasiakkaiden turvakotijaksojen pituus Valtakunnallisesti asiakasmäärä kasvoi 480 asiakkaalla. Asiakasmäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna vain neljässä turvakodissa. (Kuvio 3.). Vuonna 2016 suurin turvakoti oli 11-paikkainen ja pienimmät turvakodit olivat 4-paikkaisia. (Taulukko 1.). Kuvio 3. Asiakkaat turvakodeittain THL TILASTORAPORTTI

4 Turvakotipalvelut Moni asiakas tulee turvakoteihin pienten lasten kanssa. Turvakotien asiakkaista suurin ikäryhmä oli alle neljävuotiaat lapset, joita oli 19 prosenttia kaikista turvakotien asiakkaista. Vuoteen 2015 verrattuna alle neljävuotiaiden asiakkaiden määrä kasvoi 21 prosenttia. Toiseksi suurin asiakasryhmä turvakodeissa oli vuotiaat, joita oli 18 prosenttia kaikista asiakkaista. Vuoteen 2015 verrattuna tämän ikäryhmän asiakkaiden määrä kasvoi 32 prosenttia (Kuvio 4.) Kuvio 4. Turvakotiasiakkaiden ikäjakauma THL TILASTORAPORTTI

5 Turvakotipalvelut Tieto aiemmista turvakotijaksoista kerättiin 15 vuotta täyttäneiltä asiakkaista. Asiakkaista 56 prosenttia ilmoitti, ettei ollut ollut turvakodissa edellisen viiden vuoden aikana kertaakaan. Asiakkaista 25 prosentilla oli yksi tai kaksi aiempaa turvakotijaksoa edeltävän viiden vuoden aikana, kolme kertaa tai useammin turvakodissa oli ollut viisi prosenttia asiakkaista. (Kuvio 5.). Kuvio 5. Turvakotiasiakkaiden aiemmat turvakotijaksot edellisen viiden vuoden sisällä Vuonna 2016 tieto äidinkielestä oli saatavilla asiakkaasta ja tieto äidinkielestä puuttui 620 asiakkaan kohdalla. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhui 73 prosenttia asiakkaista ja muuta kieltä 27 prosenttia asiakkaista. Vuonna 2015 muu kuin suomi tai ruotsi oli äidinkieli 29 prosentilla turvakotiasiakkaista (Liitetaulukko 1.). THL TILASTORAPORTTI

6 Turvakotipalvelut Kysymys väkivallan muodoista esitetään turvakodeissa sekä aikuisille sekä alaikäisille lapsille. Lapsilta asiaa kysytään heidän ikä- ja kehitystason mukaisesti. Useamman vaihtoehdon valitseminen on mahdollista. Turvakodeissa oli vuonna 2016 yhteensä aikuisasiakasta ja lapsiasiakasta. Jokaiselta asiakkaalta kerättiin tieto siitä, kuinka montaa eri väkivallan muotoa asiakas on kokenut. Luku ei kuvaa sitä, kuinka monta kertaa asiakas on kokenut väkivaltaa, vaan kuinka montaa erityyppistä väkivallan muotoa asiakas on kokenut. Aikuisasiakkailla ilmoitettujen väkivallan muotojen määrä oli 6 163, yksi asiakas oli keskimäärin kokenut 3,4 eri väkivallan muotoa (3,0 vuonna 2015). Lapsiasiakkailla ilmoitettujen väkivallan muotojen määrä oli 1 939, yhdellä lapsiasiakkaalla oli keskimäärin kokemusta 1,1 eri väkivallan muodosta (1,3 vuonna 2015.(Kuviot 6 ja 7.). Vuonna 2016 yleisin koettu väkivallan muoto aikuisilla oli henkinen väkivalta, jota oli kokenut 84 prosenttia turvakotien aikuisasiakkaista ja fyysistä väkivaltaa 68 prosenttia. Vainoa oli kokenut 16 prosenttia aikuisasiakkaista, vuonna 2015 vastaava luku oli kolme prosenttia. (Kuvio 6.) Vainoaminen kriminalisoitiin Suomessa alkaen 8, mikä vaikuttanee siihen, että vaino tunnistetaan ja tilastoidaan enenevissä määrin. Vuonna 2016 yleisin koettu väkivallan muoto lapsilla oli väkivallalle altistuminen, jota oli kokenut 53 prosenttia lapsista. Henkistä väkivaltaa oli kokenut 22 prosenttia turvakotien lapsiasiakkaista ja fyysistä väkivaltaa 10 prosenttia. (Kuvio 7.) Kuvio 6. Turvakotien aikuisasiakkaiden ilmoittama väkivalta Rikoslaki /39. THL TILASTORAPORTTI

7 Turvakotipalvelut Kuvio 7. Turvakotien lapsiasiakkaiden ilmoittama väkivalta Turvakotien vuoden vuotta täyttäneistä asiakkaista väkivalta oli kestänyt vuoden tai alle vuoden 27 prosentilla, vuodesta viiteen vuoteen väkivalta oli kestänyt 33 prosentilla asiakkaista ja 21 prosentilla asiakkaista väkivalta oli kestänyt yli viisi vuotta. (Kuvio 8.). Kuvio 8. Turvakotiasiakkaiden kokeman väkivallan kesto THL TILASTORAPORTTI

8 Turvakotipalvelut Turvakotiin ohjautuminen Vuonna vuotta täyttäneistä asiakkaista 38 prosenttia tuli turvakotiin omasta aloitteestaan, mikä on 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Asiakkaista 37 prosenttia ohjautui turvakotiin sosiaalihuollon kautta (32 % vuonna 2015). Asiakkaita ohjautui turvakoteihin myös mm. poliisin (7 % asiakkaista), terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana (4 %) sekä vanhempien, muiden sukulaisten tai ystävän ohjaamina (37 %) (Liitetaulukko 1.). Asiakkaat voivat tulla turvakotiin joko oma-aloitteisesti tai jonkun tahon ohjaamana. Turvakotiin ei tarvitse lähetettä tai maksusitoumusta. Jos turvakoti on täynnä, tulee asiakas ohjata toiseen valtion rahoituksen piirissä olevaan turvakotiin. Vuonna 2016 asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin kertaa, vuonna 2015 vastaava luku oli Pääkaupunkiseudulla asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin yhteensä 697 kertaa. Alueellisesti pääkaupunkiseudulla on ollut suuri tarve lisätä turvakotien perhepaikkojen määrää, ja vuoden 2017 aikana Helsinkiin aukeaakin kaksi uutta seitsemänpaikkaista turvakotia. Muissa suurissa kaupungeissa asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin yli 50 kertaa Tampereen, Jyväskylän ja Turun alueella. (Taulukko 2.) Luku toiseen turvakotiin ohjatuista asiakkaista sisältää asiakkaan, viranomaisen tai muun tahon tekemät paikkatiedustelut. On mahdollista, että saman asiakkaan kohdalla paikkaa tiedustelee useampi taho, jolloin sama asiakas tilastoituu useammin kuin kerran. Luku sisältää myös tilanteita, jossa paikkaa tiedustellut on tilastoitunut yhtenä henkilönä, vaikka hänen mukanaan turvakotiin olisi ollut tulossa useampi henkilö. Tietoa siitä, menikö asiakas ohjattuun turvakotiin, ei ole saatavilla. Taulukko 2. Tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjatut asiakkaat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 0 0 Joensuun kaupungin turvakoti 0 0 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry 0 3 Kuopion kaupungin turvakoti 7 13 Lahden ensi- ja turvakoti ry Mikkelin kaupungin turvakoti 5 0 Oulun ensi- ja turvakoti ry 17 6 Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia / Folkhälsan Syd Ab, Raasepori Raahen ensi- ja turvakoti ry 0 0 Turun ensi- ja turvakoti ry 0 58 Turvakoti Mona/ Monika-Naiset liitto ry, pääkaupunkiseutu Vaasan ensi- ja turvakoti ry 0 0 Vantaan turvakoti ry Tampereen ensi- ja turvakoti ry Pääkaupungin turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry 0 1 Porvoon kaupungin turvakoti 0 42 Villa Jensen / Kotkan kaupunki 0 0 Yhteensä THL TILASTORAPORTTI

9 Turvakotipalvelut Vuonna 2017 Suomessa tulee olemaan 23 turvakotia, joissa on yhteensä 143 perhepaikkaa. Helsinkiin avataan kaksi uutta seitsemänpaikkaista turvakotia ja Poriin yksi seitsemänpaikkainen. Lisäksi Kajaanissa toimii yksipaikkainen etäturvakoti. Etäturvakotia pilotoitiin 2016 erillisellä rahoituksella ja vuoden 2017 alusta sen toiminta rahoitetaan valtionavulla samaan tapaan, kuin muiden turvakotien toiminta. Etäturvakotihankkeen vuoden 2016 asiakasmäärät eivät ole tilastoraportissa, ne löytyvät hankkeen loppuraportista 9. Uusien turvakotien lisäksi vuonna 2017 Vantaan turvakotiin on lisätty kaksi perhepaikkaa ja Kokkolan ensi- ja turvakotiin yksi paikka. (Kuva 1.). Kuvio 9. Turvakodit ja niiden perhepaikat alueellisesti Etäturvakotihankkeen loppuraportti. THL TILASTORAPORTTI

10 Turvakotipalvelut Asiakkaista tehdyt viranomaisilmoitukset Täysi-ikäisistä asiakkaista kerätään tietoa rikosilmoitusten tekemisestä. Vuonna 2016 täysikäisistä asiakkaista 31 prosentin tilanteesta tehtiin rikosilmoitus asiakkaan kokemasta väkivallasta, mikä on saman verran kuin vuonna Rikosilmoitusta ei tehty 60 prosentissa tapauksissa, mikä on 12 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Vuonna 2016 tietoa rikosilmoituksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä ei saatu 241 asiakkaalta (Liitetaulukko 1.), vuonna 2015 vastaava luku oli 428. Alle 18-vuotiaiden lasten osalta kerätään tietoa tehdyistä lastensuojeluilmoituksista, sosiaalihuoltolain mukaisista yhteydenotoista sekä rikosilmoituksista. Yhden lapsen tilanteesta on mahdollista tehdä useampi kuin yksi ilmoitus. Vuonna 2016 turvakodeissa olleesta lapsiasiakkaasta tehtiin yhteensä ilmoitusta. Vuonna 2016 lastensuojeluilmoitus tehtiin 49 prosentista lapsista (62 % vuonna 2015) Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tehtiin 33 prosentin kohdalla (16 % vuonna 2015) ja rikosilmoitus tehtiin 5 prosentin kohdalla (sama vuonna 2015). (Kuvio 9.). Kuvio 9. Turvakodin lapsiasiakkaiden tilanteesta tehdyt ilmoitukset THL TILASTORAPORTTI

11 Turvakotipalvelut Käsitteet ja määritelmät Altistunut väkivallalle: Väkivallalle altistuminen tarkoittaa väkivallan näkemistä tai kuulemista, pelossa elämistä tai väkivallan seurauksille altistumista. Asiakkaiden ikä: Lapsilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita asiakkaita. Aikuisia ovat 18 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat asiakkaat. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeeseen asiakkaan ikä ilmoitetaan kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos 7-vuotias asiakas on turvakodissa kesäkuussa 2016 ja hän täyttää joulukuussa kahdeksan, tiedonkeruun yhteenvetolomakkeessa hänen iäkseen ilmoitetaan kahdeksan. Asumispäivä: Asumispäivillä tarkoitetaan asiakkaiden turvakotiin tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäiviä. Fyysinen väkivalta: Esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu tai ampuma- tai teräaseen käyttö. Henkinen väkivalta: Esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai itsemurhalla uhkaaminen. Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti: Esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: Esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta. Lähisuhdeväkivalta: Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto. Perhepaikka: Turvakotien kokoa kuvataan perhepaikkojen määrällä. Perhepaikan koko vaihtelee ja eri turvakodeissa on eri määrä perhepaikkoja. Jos turvakotiin tulee yksi asiakas, varataan hänelle yksi perhepaikka. Samoin jos turvakotiin tulee asiakas ja lapsia, vartaan heille yksi perhepaikka. Se kuinka monta asiakasta voi olla yhdellä perhepaikalla vaihtelee, eikä sitä ole sitovasti määritelty. Seksuaalinen väkivalta: Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Taloudellinen väkivalta: Esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön. Turvakoti: Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä. Turvakotipalvelu: Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakodin vastuuhenkilö arvioi kriisityöhön erikoistuneen henkilöstönsä kanssa turvakotijakson pituuden. Vaino: Esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, seuraaminen, tarkkailu, tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö. Väkivallan uhka: Esimerkiksi fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla uhkailu, psyykkinen pelottelu, kiristäminen tai muu uhkailu. Äidinkieli: Turvakotien asiakkaiden äidinkielen luokitukseen on valittu eri tilastojen mukaan (Tilastokeskus, Ensi- ja turvakotienliitto ry, Monika-naiset ry) yleisimmät kielet suomen, ruotsin ja saamen lisäksi. Mikäli asiakkaan kieli ei ollut luokituksessa, ohjeistettiin turvakoteja valitsemaan kohta muu ja täydentämään vastausta avoimella vastauksella. THL TILASTORAPORTTI

12 Turvakotipalvelut Liitetaulukot Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Tiedonkeruulomake Skyddshemstjänsterna i hela landet 2016 Shelters for victims of domestic violence in 2016, whole country THL TILASTORAPORTTI

13 Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 muu Turvakotien asiakkaat ei tietoa Lapset Tytöt Pojat Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Naiset Miehet Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Turvakodin asumispäivät Ikä kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet Ei tietoa Yhteensä Siviilisääty Naimaton Avioliitossa Avoliitossa Asumuserossa Eronnut Rekisteröity parisuhde Leski Ei tietoa Koulutusaste Alempi perusaste tai vähemmän Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ei tietoa Puuttuva tieto 44

14 Naiset Miehet muu ei tietoa Lapset Tytöt Pojat Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Yhteensä Työvoimaan kuuluminen Työssä Työtön Yrittäjä Opiskelija Eläkkeellä Perhevapaalla Jokin muu Ei tietoa Äidinkieli Suomi Ruotsi Saame Englanti Venäjä Viro Somali Arabia Kurdi Thai Muu Puuttuva tieto 620 Kuinka monta aikuista asiakasta tuli turvakotiin yksin? Alaikäiset lapset, jotka ovat asiakkaan mukana turvakodissa. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yhteensä 1646 Alaikäiset lapset, jotka eivät ole asiakkaan mukana turvakodissa. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yhteensä 502

15 Naiset Miehet muu ei tietoa Lapset Tytöt Pojat Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Yhteensä Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Väkivallan uhka Taloudellinen väkivalta Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kultuurinen tai uskonnollinen väkivalta Vaino Altistunut väkivallalle Muu väkivalta Ei tietoa Kuinka pitkään asiakkaan kokema väkivalta on jatkunut? alle kuukausi kuukautta vuotta vuotta Yli 5 vuotta Ei tietoa Puuttuva tieto 7 Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan? Puoliso tai avopuoliso Entinen puoliso tai entinen avopuoliso Seurustelukumppani Entinen seurustelukumppani Vanhempi (äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli) Lapsi tai lapsipuoli Muu perheenjäsen tai sukulainen Muu (esim. lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien tilanteiden Ei tietoa Väkivallan tekijän sukupuoli. Nainen Mies Ei tietoa Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä? Kyllä Ei Ei tietoa

16 Naiset Miehet muu ei tietoa Lapset Tytöt Pojat Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Yhteensä Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin? Oma aloite Vanhempi Muu sukulainen tai ystävä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Poliisi Hätäkeskus Auttava puhelin 1 1 Muu Ei tietoa Aiemmat turvakotikäynnit. Ensimmäinen kerta turvakodissa Ollut aiemmin 1 kerran Ollut aiemmin 2 kertaa Ollut aiemmin 3 kertaa tai enemmän Ei tietoa Puuttuva tieto 8 Onko asiakkaaseen kohdistuneesta väkivallasta tehty rikosilmoitus? Kyllä Ei Ei tietoa Puuttuva tieto 84 Lapsen tilanteesta tehdyt ilmoitukset Ei tarvetta Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto Lastensuojeluilmoitus Rikosilmoitus Ei tietoa Kuinka kauan asiakas oli turvakodissa? Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. 1-3 asumispäivää asumispäivää asumispäivää asumispäivää asumispäivää yli 60 asumispäivää Puuttuva tieto 50

17 Naiset Miehet muu ei tietoa Lapset Tytöt Pojat Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Yhteensä Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen. Sama asunto kuin ennen turvakotijaksoa Uusi asunto Ystävien tai sukulaisten asunto Toinen turvakoti Muu sosiaalihuollon asumisjärjestely Muu Ei tietoa Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen? Kyllä Ei Ei tietoa

18 1 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Turvakotipalvelun tuottaja Tiedonkeruun ajanjakso a. Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Naiset Miehet muu ei tietoa Lapset Yhteensä b. Turvakodin asumispäivät. (Asumispäiväksi lasketaan asiakkaiden tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäivät. Turvakodeissa asumispäiviin lasketaan sekä aikuisten että lasten asumispäivät. Lapsista ei tässä kohdassa kerätä tietoa sukupuolesta.) Naiset (asumispäivien lkm) Miehet (asumispäivien lkm) muu (asumispäivien lkm) ei tietoa (asumispäivien lkm) Lapset (asumispäivien lkm) Asumispäivien lkm yhteensä 3. Asiakkaiden kotikunta, mikä? Naiset Miehet muu ei tietoa Lapset Yhteensä Tiedon esitysmuoto luokitus: VRK/THL-kuntakoodit

19 2 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v ASIAKKAIDEN TAUSTATIEDOT 4. Ikä kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden Naiset Miehet viimeisenä päivänä. 0-3 vuotta 4-6 vuotta 7-10 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 84 vuotta Ei tietoa Yhteensä 5. Siviilisääty. Pakollinen tilastotieto 18 vuotta täyttäneistä. Naiset Miehet Naimaton Avioliitossa Avoliitossa Asumuserossa Leski Eronnut Rekisteröity parisuhde ei tietoa muu muu ei tietoa ei tietoa Yhteensä, lkm Yhteensä, lkm

20 3 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Koulutusaste. (Merkitse ylin. Mikäli asiakkaalla ei ole koulutusta, valitaan alempi perusaste tai vähemmän.) Pakollinen tilastotieto 18 vuotta täyttäneistä. Alempi perusaste tai vähemmän (kansakoulu) Ylempi perusaste (keskikoulu tai peruskoulu) Keskiaste (ylioppilastutkinto, 1-3-vuotinen ammattitutkinto, esim. lähihoitaja) Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm Alin korkea-aste (koulutus n. 2-3 v. keskiasteen jälkeen, esim. sairaanhoitajan tai teknikon tutkinto, joka ei ole ammattikorkeakoulututkinto) Alempi korkeakouluaste (ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistojen alempiin korkeakoulututkintoihin johtavat opinnot). Ylempi korkeakouluaste (yliopiston maisteritutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) Tutkijakoulutusaste (lisensiaatin tai tohtorin tutkinto) Ei tietoa 7. Työvoimaan kuuluminen. Pakollinen tilastotieto 18 vuotta täyttäneistä. Naiset Miehet Työssä (osa- tai kokoaikainen työ) Työtön Yrittäjä Opiskelija Eläkkeellä Perhevapaalla (äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa tai hoitovapaa) Jokin muu Ei tietoa 8. Äidinkieli Naiset Miehet Suomi Ruotsi Saame Englanti Venäjä Viro Somali Arabia muu muu ei tietoa ei tietoa Yhteensä, lkm Yhteensä, lkm

21 4 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kurdi Thai muu kieli, mikä? luokitus: SFS - kielikoodisto 9. a. Kuinka monta aikuista asiakasta tuli turvakotiin yksin? (Tämä kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita) Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm b. Onko asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia? Lapsiin luetaan samassa taloudessa osittain tai kokonaan asuvat alaikäiset lapset. Tämä kysymys koskeen 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita tai alaikäistä asiakasta, jolla on lapsia. Naiset Miehet Kyllä Ei 10. Kuinka monta alle 18-vuotiasta lasta asiakkaalla on? Naiset Miehet tai enemmän 11. Alaikäiset lapset, jotka ovat asiakkaan mukana turvakodissa. Merkitse lasten lukumäärä. Lapsiin luetaan samassa taloudessa osittain tai kokonaan asuvat alaikäiset lapset. 0-3 vuotta muu muu Tytöt Pojat muu ei tietoa ei tietoa ei tietoa Yhteensä, lkm Yhteensä, lkm Yhteensä

22 5 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v vuotta 7-10 vuotta vuotta vuotta Yhteensä 12. Alaikäiset lapset, jotka eivät ole asiakkaan mukana turvakodissa. Merkitse lasten lukumäärä. Lapsiin luetaan samassa taloudessa osittain tai kokonaan asuvat alaikäiset lapset. 0-3 vuotta 4-6 vuotta 7-10 vuotta vuotta vuotta Yhteensä Tytöt Pojat muu ei tietoa Yhteensä

23 6 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v VÄKIVALTAAN LIITTYVÄT TIEDOT 13. Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Kysymys esitetään aikuiselle sekä alaikäiselle lapselle ikä- ja kehitystason mukaisesti. Useamman valitseminen on mahdollista, ks. luokittelun määritelmät taulukon lopussa. Fyysinen väkivalta Naiset Miehet muu ei tietoa Tytöt Pojat muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Väkivallan uhka Taloudellinen väkivalta Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Vaino Altistunut väkivallalle Muu väkivalta Ei tietoa 14. Kuinka pitkään asiakkaan kokema väkivalta on jatkunut? Kysymys koskee 15 vuotta täyttäneen kokemaa lähisuhdeväkivaltaa. alle kuukausi Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm 1 kk-1 v yli 1 v-2v yli 2v-5v yli 5v tai enemmän Ei tietoa

24 7 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan? Tieto kysytään turvakotijaksoa välittömästi edeltäneeltä ajalta. Lapsille kysymys esitetään ikä- ja kehitystason mukaisesti. Useamman valitseminen on mahdollista. Puoliso tai avopuoliso Naiset Miehet muu ei tietoa Tytöt Pojat muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Entinen puoliso tai entinen avopuoliso Seurustelukumppani Entinen seurustelukumppani Vanhempi (äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli) Lapsi / lapsipuoli Muu perheenjäsen tai sukulainen Muu (esim. lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien tilanteiden kohdalla) Ei tietoa 16. Väkivallan tekijän sukupuoli. Useamman valitseminen on mahdollista. Nainen Naiset Miehet muu ei tietoa Tytöt Pojat muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Mies Ei tietoa 17. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä? Kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita. Kyllä Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ei Ei tietoa

25 8 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin 1 Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm Oma aloite Vanhempi Muu sukulainen tai ystävä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Poliisi Hätäkeskus Auttava puhelin Muu Ei tietoa 19. Aiemmat turvakotikäynnit. Mukaan luetaan kaikkien aiempien turvakodissa käyntien määrä viimeisen viiden vuoden aikana. esimerkiksi turvakotiin hakeutumisen syyn tai väkivallan tekijän vaihtumisella ei siten ole merkitystä. Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. Ensimmäinen kerta turvakodissa Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ollut aiemmin 1 kerran Ollut aiemmin 2 kertaa Ollut aiemmin 3 kertaa tai enemmän Ei tietoa 1 Turvakotiin ohjaava taho valitaan ohjaavan henkilön ammattiroolin mukaan, ei hänen edustamansa organisaation mukaan. Esimerkiksi sairaalassa tai poliisilaitoksella työskentelevä sosiaalityöntekijä luetaan sosiaalihuollon, ei terveydenhuollon tai poliisin edustajaksi. Tämä ei koske tilanteita, joissa henkilö on ohjautunut turvakotiin oma-aloitteisesti, sukulaisen, ystävän tmv. aloitteesta.

26 9 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Onko asiakkaaseen kohdistuneesta väkivallasta tehty rikosilmoitus? Kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita. Kyllä Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ei Ei tietoa 21. Lapsen tilanteesta tehdyt ilmoitukset Kysymys koskee alle 18-vuotiaita asiakkaita. Ei tarvetta Tytöt Pojat muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto Lastensuojeluilmoitus Rikosilmoitus Ei tietoa 22. Kuinka kauan asiakas oli turvakodissa? Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. 1-3 asumispäivää Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm 4-6 asumispäivää 7-13 asumispäivää asumispäivää asumispäivää yli 60 asumispäivää

27 Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v (14) 23. Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen. Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. Lomakkeeseen kerätään tieto 18 vuotta täyttäneistä. Sama asunto kuin ennen turvakotijaksoa Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm Uusi asunto Ystävien tai sukulaisten asunto Toinen turvakoti Muu sosiaalihuollon asumisjärjestely (esim. laitos, tukiasunto, perhehoito) Muu Ei tietoa 24. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen? Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. Lomakkeeseen kerätään tieto 18 vuotta täyttäneistä. Kyllä Naiset Miehet muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ei Ei tietoa Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Luokitus Fyysinen väkivalta Esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu tai ampuma- tai teräaseen käyttö. Henkinen väkivalta Esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai itsemurhalla uhkaaminen. Seksuaalinen väkivalta Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Väkivallan uhka Esimerkiksi fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla uhkailu, psyykkinen pelottelu, kiristäminen tai muu uhkailu.

28 Taloudellinen väkivalta Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön. Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta. Vaino Esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, seuraaminen, tarkkailu, tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö. Altistunut väkivallalle Väkivallalle altistuminen tarkoittaa väkivallan näkemistä tai kuulemista, pelossa elämistä tai väkivallan seurauksille altistumista. Muu väkivalta Ei tietoa 11 (14)

29 Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v (14) TIETOA TIEDONKERUUN YHTEENVETOLOMAKKEESTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää valtakunnallista tilastotietoa turvakotipalveluista ja turvakotipalveluiden asiakkaista kerran vuodessa 1. maaliskuuta mennessä. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeeseen kerätään asiakkaita koskevat tiedot edeltävältä vuodelta. Kansallisen tiedonkeruun kannalta on tärkeää, että saadaan yhdenmukaisesti tilastoitavaa tietoa. Asiakasasiakirjoihin sisältyy tietoa, josta ei kerätä valtakunnallista tietoa. Valtakunnallista tietoa kerätään turvakotien asumispäivistä, asiakkaiden taustatiedoista sekä asiakkaiden kokemaan väkivaltaan liittyvästä tiedosta. Asiakasasiakirjojen ja siten myös tiedonkeruun yhteenvetolomakkeen luokituksissa hyödynnetään yleisesti käytössä olevia, kansallisia luokituksia. Turvakodin asiakas Turvakodin asiakkaalla tarkoitetaan jokaista turvakotipalvelua saavaa henkilöä, aikuisia ja lapsia. Turvakodin asiakkaana voi olla myös yksin tuleva alaikäinen, alle 18- vuotias nuori. Asiakasasiakirjat täytetään ja siten myös tietoa kerätään kaikista asiakkaista. Puhelimitse annettu nimetön neuvonta tai ohjaus ei muodosta asiakassuhdetta, josta laadittaisiin asiakasasiakirjoja. Myös anonyymeistä asiakkaista kerätään kuitenkin tilastotietoa. 18 vuotta täyttänyt tarkoittaa 18-vuotiasta tai sitä vanhempaa asiakasta. 15 vuotta täyttänyt tarkoittaa 15-vuotiasta tai sitä vanhempaa asiakasta. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeen kohdissa kerätään tietoa kaikista asiakkaista, aikuisista ja lapsista ellei kohdassa ole toisin mainittu. Kohtiin 5, 6, 7, 17, 20, 23 ja 24 merkitään tiedot 18 vuotta täyttäneistä asiakkaista. Kohtiin 14, 18, 19 ja 22 merkitään tiedot 15 vuotta täyttäneistä asiakkaista. Kohta 21 koskee alle 18-vuotiaita asiakkaita. Kysymyskohtaisia tarkennuksia 2.b Turvakodin asumispäivät Asumispäivällä tarkoitetaan asiakkaiden turvakotiin tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäiviä. Lasten ja aikuisten asumispäivät merkitään erikseen. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeessa ei asumispäivien kohdalla erotella lasten sukupuolta.

30 Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Ikä kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeeseen asiakkaan ikä ilmoitetaan kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos 7-vuotias asiakas on turvakodissa kesäkuussa 2015 ja hän täyttää joulukuussa kahdeksan, tiedonkeruun yhteenvetolomakkeessa hänen iäkseen ilmoitetaan kahdeksan. 6. Koulutusaste Koulutusaste ilmoitetaan asiakkaan ylimmän koulutuksen mukaisesti. Mikäli asiakkaalla ei ole koulutusta, valitaan alempi perusaste tai vähemmän. 7. Työvoimaan kuuluminen Luokituksesta valitaan yksi asiakkaan tilannetta parhaiten kuvaava luokka. Esimerkiksi kotiäiti tilastoidaan luokkaan Jokin muu. 8. Äidinkieli Äidinkielen luokitukseen on valittu eri tilastojen mukaan (Tilastokeskus, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Monika-naiset ry) yleisimmät käytetyt kielet. Mikäli asiakkaan äidinkieli ei ole luokituksessa, valitaan kohta muu, mikä ja täydennetään vastausta avoimella vastauksella. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain (345/2015, 9 ) mukaan asiakasasiakirjoihin kirjataan asiakkaan perustietona äidinkielen lisäksi asiointikieli. Asiointikielestä ei kerätä valtakunnallista tilastotietoa. 13 (14) 9.b Onko asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia? Kysymys koskee 15 vuotta täyttäneitä asiakkaita. Kyllä vastanneiden osalta tuodaan tiedot kohtiin 10, 11 ja Alaikäiset lapset, jotka ovat asiakkaan mukana turvakodissa. Kysymyksellä täsmennetään tietoa ilman vanhempaa turvakotiin tulleiden lasten lukumäärästä ja vanhemman kanssa tulleiden lasten lukumäärästä. Mukaan luetaan lapset, jotka ovat turvakodin asiakkaina (ei esimerkiksi viikonloppuna vierailevia lapsia). 12. Alaikäiset lapset, jotka eivät ole asiakkaan mukana turvakodissa. Kysymyksellä kartoitetaan tietoa lasten lukumäärästä, jotka ovat mahdollisesti altistuneet väkivallalle, mutta eivät ole tulleet asiakkaan mukana turvakotiin. 13. Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Kysymyksellä kartoitetaan, minkälaista väkivaltaa asiakas on kokenut. Kysymys esitetään aikuiselle sekä alaikäiselle lapselle ikä- ja kehitystason mukaisesti. Lasten ja aikuisten tiedot merkitään erikseen.

31 14 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan? Tieto kysytään turvakotijaksoa välittömästi edeltäneeltä ajalta. Lasten ja aikuisten tiedot merkitään erikseen. 17. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä? Kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita. 18. Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin. Luokituksesta valitaan tilannetta parhaiten kuvaava luokka. Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. 22. Kuinka kauan asiakas oli turvakodissa? 23. Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen. 24. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen. Nämä kysymykset koskevat turvakodista lähteneitä asiakkaita.

32 Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakotipalvelua tarjotaan ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille ja heidän mukanaan oleville alaikäisille lapsille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämä turvakotipalvelutilasto sisältää tietoa mm. turvakotien asiakkaiden määrästä, asiakkuuksien kestosta, asiakkaiden alaikäisistä lapsista, heidän kokemansa väkivallan muodoista sekä asiakkaiden taustatietoja. Säännöllinen tiedonkeruu turvakotipalveluista alkoi vuonna 2015 kun Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014) tuli voimaan. Lain mukaan turvakotitoiminnan rahoituksen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Turvakotitoiminnan valtakunnallisen toiminnan koordinointi ja ohjaus kuuluvat THL:lle. Turvakotitoimintaa valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimialueellaan. Vuonna 2015 THL teki puitesopimuksen 19 turvakotipalvelun tuottajan kanssa, sopimukset ovat voimassa vuoden 2017 loppuun. Vuosina Suomessa toimi 19 turvakotia. Turvakotien rahoituksen määrä nousi vuodesta 2016 ja vuonna Suomeen aukeaa kolme uutta seitsemänpaikkaista turvakotia ja yksi yksipaikkainen etäturvakoti. Turvakotien kokonaismäärä tulee vuonna 2017 olemaan 23 ja turvakodeissa olevien perhepaikkojen määrä 143. Palveluntuottajat ovat kolmannen sektorin toimijoita sekä kunnallisia toimijoita. Sopimus velvoittaa palveluntuottajia tilastoimaan turvakotitoimintaa ja toimittamaan edellisen vuoden tilastot THL:lle vuosittain 1.3. mennessä. Suomella on Istanbulin sopimuksen mukaan velvollisuus kerätä säännöllisesti tilastotietoa niiden väkivallan muotojen esiintymisestä, jotka kuuluvat kyseisen sopimuksen soveltamisalaan. 11 Tiedot kerätään THL:ään taulukkomuodossa eikä turvakotien asiakkaista kerätä henkilötason tietoja. Tilastoraportti on tarkoitettu erityisesti hallintoviranomaisille, turvakotitoiminnan palveluntuottajille sekä, kansalaisjärjestöille. Menetelmäkuvaus Tiedot kerätään vuosittain kaikilta turvakotipalveluita tuottavilta palveluntuottajilta. Tilastot kerätään sähköisellä tiedonkeruulomakkeella, jonka jokainen palveluntuottaja täyttää oman turvakotinsa asiakkaista. Asiakas turvakodissa voi olla joko suomalainen tai ulkomaalainen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus THL aloitti turvakotitilastojen tuottamisen vuonna 2015 ja vuoden 2016 tiedoista julkaistava tilastoraportti on toinen julkaistava raportti. Ennen vuoden 2015 uutta turvakotilakia turvakodit ovat tilastoineet toimintaansa itsenäisesti tai 10 Valtion talousarvioesitys ml 11 Valtioneuvoston asetus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. 13

33 yhdessä kattojärjestön kanssa. Tietoa turvakotien asiakasmäärästä on aiemmin kerätty valtakunnallisesti Sotkanetpalveluun. 12 Ensimmäisissä kerätyissä, vuoden 2015 tiedoissa oli suuria eroja siinä, mitä sekä miten asioita oli tilastoitu. Erot näyttäytyivät puutteellisena tietona ja epäloogisuutena eri kysymysten välillä. Vuoden 2016 osalta palveluntuottajat toimittivat tiedot täsmällisemmin, mutta edelleen tilastossa on jonkin verran puutteita. Tilaston oikeellisuus riippuu turvakotien antamien tietojen oikeellisuudesta. Mikäli aineistossa havaitaan selviä epäloogisuuksia tai muita virheitä, niiden taustat tarkistetaan tiedonantajalta ja korjataan tarvittaessa. Näin ollen myös vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuvat ja päivittyvät korjausten myötä. Tiedonkeruun puutteita korjataan jatkossa. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Turvakotitilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Vuosittaiset tilastotiedot julkaistaan noin puolen vuoden kuluttua tiedonkeruusta. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastoraportit julkaistaan THL:n verkkosivuilla Tietoja julkaistaan myös Sotkanetissä osoitteessa Tilastoraportissa on kuvattu keskeiset tulokset ja selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät. Tilastojen vertailukelpoisuus Turvakotitoiminnan kattava tilastointi alkoi vuonna 2015 ja THL julkaisi sitä koskevat tiedot vuonna Nyt julkaistavat vuotta 2016 koskevat tilastot ovat vertailukelpoisia vuoden 2015 kanssa, vaikka vuotta 2015 koskevissa tilastoissa oli puutteita huomattavasti enemmän kuin vuotta 2016 koskevissa tilastoissa. Käsitteet ja määritelmät ovat samat vuosin 2015 ja 2016 koskevissa tilastoissa. Palveluntuottajien täyttämään tiedonkeruulomakkeeseen ei ole tullut muutoksia vuosia 2015 ja 2016 koskevissa tilastoissa. Epäloogisuudet tilastossa näyttäytyvät muun muassa siten, että laskettaessa turvakotien asiakasmäärä perustuen asiakkaiden ikään ja perustuen asiakkaiden kotikuntaan, saadaan erilaiset arvot. Tämä johtuu siitä, että kaikki turvakodit eivät ole tilastoineet kaikkien asukkaiden kotikuntia. Tämän takia raportoinnissa käytetään asiakkaiden iästä saatua tietoa, kun puhutaan asiakkaiden kokonaismäärästä. Vuoden 2016 tilastossa epäloogisuudet ovat vähäisempiä kuin edellisen vuoden tilastossa. Luku toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia ohjatuista asiakkaista sisältää asiakkaan, viranomaisen tai muun tahon paikkatiedustelut. On mahdollista, että saman asiakkaan kohdalla paikkaa tiedustelee useampi taho, jolloin sama asiakas tilastoituu useammin kuin kerran. Luku sisältää myös tilanteita, jossa paikkaa tiedustellut on tilastoitunut yhtenä henkilönä, vaikka hänen mukanaan turvakotiin olisi ollut tulossa useampi henkilö. Tietoa siitä, menikö asiakas ohjattuun turvakotiin, ei ole saatavilla. Muuttujien vertailussa on syytä huomioida, että vaikka tilaston kattavuus on 100 prosenttia eli kaikki Suomessa toimivat turvakodit ovat toimittaneet THL:lle tilastotiedot, eroavat kysymyskohtaiset kattavuudet toisistaan. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastoraportti sisältää koko maan kattavat tiedot turvakotiasiakkuuksista sekä tiedon tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjatuista asiakkaista. 12 Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. 14

34 Turvakotipalvelut tilastoraportin erityiskysymykset Vuoden 2016 aikana Kainuun alueella pilotoitiin harvaan asutuille aluille sopivaa etäturvakotia. Hanke toteutettiin siten, turvakotina toimi Oulun ensi- ja turvakoti ja asiakkaille tarkoitettu turvakodin etäyksikkö sijaitsi Kajaanissa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän muiden palveluiden yhteydessä. Hanke toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön erillisellä rahoituksella. Hanke päättyi vuoden 2016 lopussa ja vuoden 2017 alusta lähtien etäturvakoti siirtyi valtion avustuksen piiriin. Etäturvakodissa oli hankkeen aikana yhteensä 30 asiakasta. Nämä asiakkaat eivät ole tilastoituna tässä tilastoraportissa. Etäturvakotihankkeesta löytyy tarkempi kuvaus hankkeen loppuraportista. 13 Turvakotien perhepaikkojen määrään tuli useita muutoksia vuoden 2015 aikana, vuonna 2016 muutoksia oli vain Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) ylläpitämän turvakodin paikkamäärän ja sijainnin muutos. Maaliskuun alussa Eksoten turvakoti muutti Lappeenrannasta Imatralle ja samalla turvakoti muuttui kaksipaikkaisesta neljäpaikkaiseksi. Tilaston liitetaulukossa maininta ei tietoa tarkoittaa, että palveluntuottaja on ilmoittanut, että he eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa. Esimerkiksi kysymyksessä asiakkaan koulutusasteesta palveluntuottajat ovat ilmoittaneet, että yhteensä 514 asiakkaan kohdalta heillä ei ole tietoa koulutustasosta. Maininta puuttuva tieto tarkoittaa, että palveluntuottajat eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa, eivätkä myöskään ole ilmoittaneet tästä. Esimerkiksi kysymys koulutustasosta tuli esittää kaikille 18 vuotta täyttäneille. Vuonna 2016 täysi-ikäisiä asiakkaita oli turvakodeissa Palveluntuottajat ilmoittivat asiakkaan kohdalta koulutustason tai että heillä ei ole siitä tietoa, joten puuttuva tieto on tilastoissa 44 kertaa. Taulukko 3. Kysymyskohtaiset erityishuomiot Kysymys Perusjoukko Perusjoukon koko 2016 Turvakotiasiakkaiden ikä Lapsiasiakkaiden kokema väkivalta väkivallalle altistuminen Kattavuus 2016 Muuta huomioitavaa Kaikki asiakkaat (100%) Kahdeksan asiakkaan kohdalla ikätietoa ei ollut saatavilla Kaikki alle 18- vuotiaat asiakkaat Tilaston mukaan 910 lasta (53%) altistui väkivallalle. On luultavaa, että luku kertoo enemmän tavasta tilastoida tietoa, kuin todellisesta tilanteesta. On oletettavaa, että kaikki tai lähes kaikki lapset, joiden vanhempi on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa, ovat altistuneet väkivallalle. 13 Etäturvakotihankkeen loppuraportti. 15

35 Turvakotiasiakkaiden turvakotijaksojen pituus Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat (97%) Äidinkieli Kaikki asiakkaat (82%) Vuonna 2015 tieto asiakkaan äidinkielestä jäi saamatta asiakkaalta Asuminen väkivallan tekijän kanssa Ohjatuminen turvakotiin Asiakkaan kokeman väkivallan kesto Asiakkaan kokemasta väkivallasta tehdyt rikosilmoitukset Siviilisääty Työvoimaan kuuluminen Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (101%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan ja väkivallan tekijän asumisesta yhdessä tai erillään tilastoitiin 15 kertaa useammin, kuin mikä oli täysiikäisten asiakkaiden määrä (102%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto turvakotiin ohjautumisesta saatiin 42 kertaa useammin, kuin mikä oli 15 vuotta täyttäneiden määrä (100%) (95%) Vuonna 2016 tietoa rikosilmoituksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä ei saatu 241 asiakkaalta, vuonna 2015 vastaava luku oli (101%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto siviilisäädystä tilastoitiin 10 kertaa useammin, kuin mikä oli täysiikäisten asiakkaiden määrä (100%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto työvoimaan kuulumisesta 16

36 tilastoitiin neljä kertaa useammin, kuin mikä oli täysiikäisten asiakkaiden määrä. Asuminen väkivallan tekijän kanssa Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (101%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan ja väkivallan tekijän asumisesta yhdessä tai erillään tilastoitiin 15 kertaa useammin, kuin mikä oli täysiikäisten asiakkaiden määrä. Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen Asuminen väkivallan tekijän kanssa turvakotijakson jälkeen Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (100%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asumisjärjestelyistä on tieto 8 kertaa useammin (100%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan ja väkivallan tekijän yhdessä tai erikseen asumisesta tilastoitiin yhden kerran useammin, kuin mikä oli 18 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä. 17

37 xx 2017 Skyddshemstjänster 2016 Huvudfynd Antalet klienter på skyddshemmen ökade 2016 med 16 procent (med 480 klienter). Det skedde inga stora förändringar i antalet klienter som hänvisades till ett annat skyddshem på grund av platsbrist jämfört med föregående år. 19 procent av skyddshemmens klienter var under fyra år. 27 procent av klienterna hade ett annat modersmål än finska eller svensk. Antalet klienter på skyddshemmen ökade I Finland är skyddshemstjänsterna lagstadgade specialtjänster som finansieras av staten. År 2016 fanns det sammanlagt 19 skyddshem i Finland och de hade plats för sammanlagt 118 familjer. Antalet klienter på skyddshemmen var under året 3 535, varav vuxna Av de vuxna klienterna var kvinnor och 100 män. Jämfört med 2015 steg klientantalet med 16 procent. En person som har utsatts för våld eller hot om våld i nära relationer kan bli klient på vilket skyddshem som helst, tjänsten är avgiftsfri för klienten. Om skyddshemmet är fullt, hänvisas klienten till ett annat skyddshem inom skyddshemsnätverket. På grund av platsbrist hänvisades klienter till ett annat skyddshem gånger under Merparten av hänvisningarna till ett annat skyddshem skedde i huvudstadsregionen och i andra storstäder. För 2017 har skyddshemstjänsterna fått tilläggsfinansiering på två miljoner euro. Under 2017 ökar antalet skyddshem till 23 och antalet familjeplatser ökar till 143. Skyddshemsverksamheten kommer även att få tilläggsfinansiering för Figur 1. Antalet klienter vid skyddshemmen

38 Tabellbilaga 1. Skyddshemstjänsterna i hela landet 2016 Klienter vid skyddshemmen Ingen uppgift om könet Barn Flickor Pojkar Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Kvinnor Män Annat kön Totalt Hur många klienter har styrts till ett annat skyddshem på grund av brist på platser? Boendedygn på skyddshemmet Ålder i hela år på det rapporterade årets sista dag. 0 3 år år år år år år år år år år år år personer som fyllt 85 år Ingen uppgift Totalt (antal) Civilstånd Ogift Gift Sambo Hemskillnad Frånskild Registrerat partnerskap Änka/änkling Ingen uppgift Utbildning Lägre grundnivå eller lägre Högre grundnivå Mellannivå Lägsta högre nivå Lägre högskolenivå Högre högskolenivå Forskarutbildningsnivå Ingen uppgift Uppgift saknas 44

39 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Flickor Pojkar Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Totalt Arbetskraftstillhörighet Arbetar Arbetslös Företagare Studerande Pensionär Familjeledig Annat Ingen uppgift Modersmål Finska Svenska Samiska Engelska Ryska Estniska Somali Arabiska Kurdiska Thai Annat Uppgift saknas 620 Hur många vuxna klienter kom ensamma till skyddshemmet? Minderåriga barn som är på skyddshemmet tillsammans med en klient. 0 3 år år år år år Totalt 1646 Minderåriga barn som inte är på skyddshemmet tillsammans med en klient. 0 3 år år år år år Totalt 502

40 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Flickor Pojkar Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Totalt Hurdant våld har klienten upplevt? Fysiskt våld Psykiskt våld Sexuellt våld Hot om våld Ekonomiskt våld Illabehandling eller försummelse Kulturellt eller religiöst våld Förföljelse Utsatts för våld Annat våld Ingen uppgift Hur länge har det våld som klienten upplevt pågått? mindre än en månad månader år år Mer än 5 år Ingen uppgift Uppgift saknas 7 Vem eller vilka har utövat våld mot klienten? Maka/make eller sambo Tidigare maka/make eller sambo Partner Tidigare partner Förälder (mamma, pappa, styvmor, styvfar) Barn eller styvbarn Annan familjemedlem eller släkting Annan (t.ex. i situationer som kan jämställas med våld i n Ingen uppgift Våldsutövarens kön. Kvinna Man Ingen uppgift Bor klienten tillsammans med våldsutövaren? Ja Nej Ingen uppgift

41 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Flickor Pojkar Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Totalt På vems initiativ styrdes/kom klienten till skyddshemmet? Eget initiativ Förälder Annan släkting eller vän Socialvården Hälso- och sjukvården Polisen Nödcentralen Jourtelefon 1 1 Annat Ingen uppgift Tidigare vistelser på skyddshem. Första gången på skyddshem Varit 1 gång tidigare Varit 2 gånger tidigare Varit 3 eller flera gånger tidigare Ingen uppgift Uppgift saknas 8 Har polisanmälan gjorts om det våld som riktats mot klienten? Ja Nej Ingen uppgift Uppgift saknas 84 Anmälningar som gjorts om barns situation Inget behov Kontakt i enlighet med socialvårdslagen Barnskyddsanmälan Polisanmälan Ingen uppgift Hur länge var klienten på skyddshemmet? Frågan gäller klienter som skrivits ut från skyddshemmet. 1 3 boendedygn boendedygn boendedygn boendedygn boendedygn mer än 60 boendedygn Uppgift saknas 50

42 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Flickor Pojkar Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Totalt Klientens boendearrangemang efter skyddshemsperioden. Samma bostad som före skyddshemsperioden Ny bostad Bostad som tillhör vänner eller släktingar Ett annat skyddshem Annat boende som ordnats av socialvården Annat Ingen uppgift Bor klienten och våldsutövaren tillsammans efter skyddshemsperioden? Ja Nej Ingen uppgift

43 xx 2017 Shelters for victims of domestic violence 2016 Main findings The number of clients in the shelters for victims of domestic violence grew by 16% in 2016 (by 480 clients). There was no significant change in the number of clients referred to another shelter due to lack of space. 19% of the clients of the shelters were under four years old. The mother tongue of 27% of the clients was other than Finnish or Swedish. Number of clients in shelters for victims of domestic violence increased In Finland, shelter services are state-funded special services defined in legislation. In 2016, there were in total 19 shelters for victims of domestic violence in Finland. The shelters could accommodate 118 families. The number of clients in the shelters during the year was 3 535, of them adults of the adult clients were female and 100 were male. Compared to 2015, the number of clients grew by 16 per cent. Anyone who has experienced or been threatened by domestic violence can seek refuge in any of the shelters for victims of domestic violence; the service is free of charge for the clients. If the shelter cannot accommodate more clients, the client will be referred to another shelter for victims of domestic violence in the shelter network. In 2016, clients were referred to another shelter due to a lack of space times. The majority of these referrals occurred in the Helsinki metropolitan area and in other large cities. Two million euros in additional funding has been allocated for producing the shelter services in In 2017, the number of shelters for victims of domestic violence will rise to 23 and the number of family places will rise to 143. Additional funding will also be granted for the shelter activities for the year Figure 1. Number of clients in shelters for victims of domestic violence