Turvakotipalvelut 2018

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvakotipalvelut 2018"

Transkriptio

1 Turvakotipalvelut 2018 Päälöydökset Turvakotien asiakasmäärä kasvoi 17 % (730 asiakkaalla) vuonna Turvakotiverkoston turvakodeissa oli vapaita paikkoja vuoden jokaisena päivänä jossain puolella Suomea. Turvakodeissa kertyi vuonna 2018 yhteensä asumispäivää, ja keskimäärin yksi asiakas oli turvakodissa 16 päivää. Joonas Peltonen joonas.peltonen@thl.fi Turvakotien asiakasmäärät jatkoivat kasvua Turvakoteihin hakeutui vuonna 2018 kaikkiaan asiakasta, joista aikuisia oli ja lapsia Aikuisista asiakkaista naisia oli ja miehiä 196. Turvakotien asiakasmäärät ovat kasvaneet erityisesti vuodesta 2015 lähtien, jolloin turvakotipalvelujen rahoitusvastuu siirtyi valtiolle. Vuonna 2018 asiakasmäärä kasvoi vuoteen 2017 verrattuna 17 prosenttia. Vuonna 2018 Suomessa toimi yhteensä 27 turvakotia, ja näissä turvakodeissa oli tilaa yhteensä 179 perheelle tai yksin tulevalle asiakkaalle. Turvakotipalvelut ovat valtion rahoittamia laissa määriteltyjä erityispalveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille. Turvakotien 15 vuotta täyttäneistä asiakkaista väkivalta oli kestänyt vuoden tai alle vuoden 25 prosentilla asiakkaista. Vuodesta viiteen vuoteen väkivalta oli kestänyt 31 prosentilla asiakkaista ja yli viisi vuotta 23 prosentilla asiakkaista. Turvakotipalvelujen tuottamiseen vuodelle 2019 on osoitettu lisärahoitusta kaksi miljoonaa euroa. Vuonna 2019 turvakotien määrä kasvaa 28:aan ja turvakotien perhepaikkojen määrä nousee 202:een. Kuvio 1. Turvakotien asiakasmäärät Saana Kaipanen saana.kaipanen@thl.fi ISSN

2 Turvakotipalvelut 2018 Turvakotitoimintaa on ollut Suomessa vuodesta 1979 lähtien 1. Vuonna 2015 astui voimaan Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelujen tuottajalle 2, jonka myötä rahoitusvastuu turvakotipalveluista siirtyi valtiolle. Ennen vuotta 2015 turvakotitoiminta perustui kuntien rahoitukseen ja osittain asiakasmaksuihin. Turvakotilaki mahdollistaa kansallisten tilastojen säännöllisen keräämisen. Ennen vuotta 2015 kerätyt turvakotien tilastotiedot ovat hajanaisia, eivätkä tilastot ole kansallisella tasolla vertailukelpoisia, mutta asiakasmääristä on saatavilla tietoa vuodesta 1997 alkaen. Vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen on nähtävissä turvakotien asiakasmäärän säännöllistä kasvua, mutta suuruusluokka on ollut sama kuin ennen vuotta Vuosien aikana turvakodeissa oli keskimäärin asiakasta vuosittain. Tällä ajanjaksolla eniten asiakkaita oli vuonna 1998 (3 789) ja vähiten vuonna 2013 (2 740) 3. Vuosien vuosittainen asiakasmäärän keskiarvo on ollut asiakasta (kuvio 1). Vuoden 2018 aikana turvakodeissa oli yhteensä asiakasta. Valtakunnallisesti turvakotien asiakkaina olevien lasten ja aikuisten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 17 prosentilla eli 730 asiakkaalla. Aikuisia asiakkaista oli yhteensä (53 %) ja lapsia (47 %). Aikuisasiakkaista naisia oli (93 %) ja miehiä 196 (7 %). Edelliseen vuoteen verrattuna naisasiakkaiden määrä kasvoi 359 asiakkaalla (17 %) ja miesasiakkaiden määrä 61 asiakkaalla (45 %) (Liitetaulukko 1). Turvakodeissa kertyi vuonna 2018 yhteensä asumispäivää, ja yksi asiakas oli turvakodissa keskimäärin 16 päivää. Vuonna 2017 ja 2016 vastaava luku oli 15 päivää. (Taulukko 1 ja 2). 1 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset, THL Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014) THL TILASTORAPORTTI

3 Turvakotipalvelut 2018 Taulukko 1. Asumispäivät turvakodeissa sekä turvakotien perhepaikkojen lukumäärä Turvakoti Asumispäivät Perhepaikapäiväpaikat Asumis- Perhe- Asumispäivät Perhepaikat Eksoten turvakoti, Imatra Essoten turvakoti, Mikkeli Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ry* Kainuu / Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö Kanta-Hämeen perhetyö ry ** Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kotkan kaupungin turvakoti Kuopion kaupungin turvakoti Lahden ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Oulun ensi- ja turvakoti ry Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori Porin turvakoti Esikko Porvoon kaupungin turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry, Pellas *** Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola Raahen ensi- ja turvakoti ry Siun soten turvakoti, Joensuu Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Hämeenkatu **** Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Mutkakatu Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu Vaasan ensi- ja turvakoti ry Vantaan turvakoti ry Yhteensä * Aloitti ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti THL TILASTORAPORTTI

4 Turvakotipalvelut 2018 Turvakotien kokonaisasiakasmäärä kasvoi vuonna Yhdeksässä turvakodissa asiakasmäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 suurin turvakoti oli 11-paikkainen ja pienin turvakoti oli 1-paikkainen turvakodin etäyksikkö. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Turvakotien asiakkaat Turvakoti Eksoten turvakoti, Imatra Essoten turvakoti, Mikkeli Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ry * 130 Kainuu / Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö Kanta-Hämeen perhetyö ry ** 106 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kotkan kaupungin turvakoti Kuopion kaupungin turvakoti Lahden ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Oulun ensi- ja turvakoti ry Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori Porin turvakoti Esikko Porvoon kaupungin turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga/Helsinki Pääkaupungin turvakoti ry, Pellas/Espoo *** 153 Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola/Helsinki Raahen ensi- ja turvakoti ry Siun soten turvakoti, Joensuu Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki Tampereen ensi- ja turvakoti ry, 277 Hämeenkatu **** Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Mutkakatu Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu Vaasan ensi- ja turvakoti ry Vantaan turvakoti ry Yhteensä * Aloitti ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti THL TILASTORAPORTTI

5 Turvakotipalvelut 2018 Turvakotijaksoista 84 prosenttia kesti alle 31 päivää, vuonna 2017 vastaava luku oli 85 prosenttia. Tasan 31 päivää tai enemmän kesti 16 prosenttia turvakotijaksoista (15 % vuonna 2017). Turvakotijaksojen pituutta tilastoidaan vain 15 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osalta. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Turvakotiasiakkaiden turvakotijaksojen pituus (2018 N = 2 741) Asiakkaista 53 prosenttia ei ole ollut turvakodissa edellisen viiden vuoden aikana kertaakaan, vuonna 2017 vastaava luku oli 56 prosenttia. Asiakkaista 33 prosentilla oli aiempia turvakotijaksoja edellisen viiden vuoden aikana (31 % vuonna 2017). (Kuvio 3.) Tieto aiemmista turvakotijaksoista kerättiin 15 vuotta täyttäneiltä asiakkaista. Kuvio 3. Turvakotiasiakkaiden aiemmat turvakotijaksot edellisen viiden vuoden aikana (2018 N = 2 822) THL TILASTORAPORTTI

6 Turvakotipalvelut 2018 Vuonna 2018 suomea tai ruotsia äidinkielenään puhui 73 prosenttia ja jotain muuta kieltä 27 prosenttia asiakkaista, vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 70 prosenttia ja 30 prosenttia. Muista kielistä yleisin oli arabia, jota puhui äidinkielenään seitsemän prosenttia asiakkaista. Vuonna 2018 tieto äidinkielestä oli saatavilla asiakkaasta, tieto äidinkielestä puuttui 759 asiakkaan kohdalla. (Liitetaulukko 1.) Moni asiakas tulee turvakotiin pienten lasten kanssa. Vuonna prosenttia asiakkaista oli alle neljävuotiaita, vuonna 2017 vastaava luku oli 18 prosenttia. Turvakotien asiakkaista vuotiaita oli 19 prosenttia, vuonna 2017 vastaava luku oli 18 prosenttia (Kuvio 4). Kuvio 4. Turvakotiasiakkaiden ikäjakauma (2018 N = 5 063) Vuonna 2018 turvakotiin yksin, ilman lapsia tulevien aikuisasiakkaiden määrä kasvoi vuoteen 2017 verrattuna 21 prosenttia. (Kuvio 5.) Turvakotien kaikkien aikuisasiakkaiden määrä kasvoi 19 prosenttia vuodesta (Kuvio 1.) Ennen vuoden 2015 turvakotilain voimaantuloa yksin tulevilla aikuisilla on ollut hankalampi saada turvakotipaikka, kuin lasten kanssa tulevalla aikuisella 4. 4 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle. HE 186/2014 vp. THL TILASTORAPORTTI

7 Turvakotipalvelut 2018 Kuvio 5. Yksin turvakotiin tulleet aikuisasiakkaat (2018 N = 1 095) Vuonna 2018 turvakotien 15 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokema väkivalta oli kestänyt vuoden tai alle vuoden 25 prosentilla asiakkaista, vuonna 2017 vastaava luku oli 29 prosenttia. Vuodesta viiteen vuoteen väkivalta oli kestänyt 31 prosentilla asiakkaista (31 % vuonna 2017) ja yli viisi vuotta 23 prosentilla asiakkaista (19 % vuonna 2017). (Kuvio 6). Kuvio 6. Turvakotiasiakkaiden kokeman väkivallan kesto (2018 N = 2 834) Vuonna 2018 turvakotiin tulleista asiakkaista 60 prosenttia asui väkivallan tekijän kanssa yhdessä (64 % vuonna 2017) ja 29 prosenttia ei asunut (27 % vuonna 2017). Turvakotiasiakkaiden asumisesta kerätään tietoa ennen turvakotijaksoa ja turvakotijakson päättyessä. Kysymykset asiakkaan asumisjärjestelyistä koskevat 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita (Kuvio 7.) THL TILASTORAPORTTI

8 Turvakotipalvelut 2018 Kuvio 7. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotiin tultaessa ? (2018 N = 2 707) Vuonna 2018 turvakotijakson jälkeen väkivallan tekijän kanssa samassa asunnossa asui 19 prosenttia asiakkaista (23 % vuonna 2017) ja eri asunnossa 58 prosenttia asiakkaista (58 % vuonna 2017). (Kuvio 8.) Kuvio 8. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen ? (2018 N = 2 705) Vuonna 2018 kaikkiaan 36 prosenttia asiakkaista palasi turvakotijakson jälkeen samaan asuntoon, jossa oli asunut ennen turvakotijaksoa, (37 % vuonna 2017). Uuteen asuntoon muutti 23 prosenttia asiakkaista (24 % vuonna 2017 ). Ystävien tai sukulaisten luokse asumaan muutti 9 prosenttia asiakkaista (9 % vuonna 2017). (Kuvio 9.) THL TILASTORAPORTTI

9 Turvakotipalvelut 2018 Kuvio 9. Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen (2018 N = 2 707) Turvakotiin ohjautuminen ja turvakotien paikkatilanne Asiakkaat voivat tulla turvakotiin joko oma-aloitteisesti tai jonkun tahon ohjaamana. Turvakotiin ei tarvita lähetettä tai maksusitoumusta. Vuonna vuotta täyttäneistä asiakkaista 37 prosenttia tuli turvakotiin omasta aloitteestaan (35 % vuonna 2017). Asiakkaista 29 prosenttia ohjautui turvakotiin sosiaalihuollon kautta (29 % vuonna 2017). Asiakkaita ohjautui turvakoteihin myös mm. poliisin (6 % asiakkaista), terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana (5 %) sekä vanhempien, muiden sukulaisten tai ystävän ohjaamina (9 %). (Liitetaulukko 1.) Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenut henkilö voi hakeutua mihin tahansa turvakotiin. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Jos turvakodissa ei ole tilaa, ohjataan asiakas toiseen turvakotiin. Tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjattiin kaikkiaan kertaa vuonna 2018, vuonna 2017 näitä kertoja oli Useimmin toiseen turvakotiin ohjattiin pääkaupunkiseudun alueella ja muissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla asiakas ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin kertaa, Tampereen alueella 155 kertaa, Jyväskylän alueella 140 kertaa. (Taulukko 3.) Luku toiseen turvakotiin ohjatuista asiakkaista sisältää asiakkaan, viranomaisen tai muun tahon tekemät paikkatiedustelut. THL TILASTORAPORTTI

10 Turvakotipalvelut 2018 Taulukko 3. Tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjatut asiakkaat Turvakoti Eksoten turvakoti, Imatra Essoten turvakoti, Mikkeli Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ry * 0 Kainuu/ Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö 9 28 Kanta-Hämeen perhetyö ry ** 22 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kuopion kaupungin turvakoti Kymsoten turvakoti, Kotka Lahden ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Oulun ensi- ja turvakoti ry Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori Porin turvakoti Esikko 0 0 Porvoon kaupungin turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga/Helsinki Pääkaupungin turvakoti ry, Pellas/Espoo *** 149 Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola/Helsinki Raahen ensi- ja turvakoti ry Siun soten turvakoti, Joensuu Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Mutkakatu Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Hämeenkatu **** 30 Turun ensi- ja turvakoti ry Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu Vaasan ensi- ja turvakoti ry Vantaan turvakoti ry Yhteensä * Aloitti ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti THL TILASTORAPORTTI

11 Turvakotipalvelut 2018 Kun asiakas ohjataan tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin, on asiakkaan tilanne erilainen riippuen siitä, kuinka pitkän etäisyyden päässä on lähin turvakoti, jossa on vapaita paikkoja. Pääkaupunkiseudulla turvakotien väliset etäisyydet voivat olla alle kymmen kilometriä, kun taas muualla Suomessa etäisyydet voivat olla satoja kilometrejä. Pääkaupunkiseudulla ohjataan asiakkaita runsaasti toisiin turvakoteihin tilanpuutteen takia. Vuoden 2018 aikana oli 36 päivää, jolloin kaikki pääkaupunkiseudun turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä (55 päivää vuonna 2017). Vuonna 2018 Uudellamaalla oli 20 päivää, jolloin kaikki turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä (19 päivää vuonna 2017). Pirkanmaalla oli 48 päivää, jolloin molemmat Tampereella sijaitsevat turvakodit olivat samanaikaisesti täynnä. Jossakin turvakotiverkoston turvakodissa oli aina vapaita paikkoja vuoden jokaisena päivänä. Keskimäärin jokaisena päivänä oli 58 vapaata paikkaa (49 paikkaa vuonna 2017). (Kuvio 10) Kuvio 10. Turvakotien vapaiden paikkojen lukumäärä Turvakotien kapasiteettia ottaa vastaan asiakkaita voidaan tarkastella sen perusteella, kuinka paljon turvakodissa on keskimäärin päivätasolla vapaita paikkoja ja kuinka paljon vuodessa on päiviä, jolloin turvakoti on täynnä sekä turvakodin käyttöasteen perusteella. Päivittäinen vapaiden paikkojen keskiarvo vaihteli 4,8 perhepaikan (Mikkelin turvakoti, 7 perhepaikkaa) ja 0,3 perhepaikan (Kainuu/ Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö) välillä. (Taulukko 4.) Päivien määrää, jolloin turvakoti on täynnä, voi tarkastella aluekohtaisesti tai turvakotikohtaisesti. Alueilla, joissa on useampi turvakoti, on tarkastelua yksittäisen turvakodin sijaan perusteltua kohdistaa alueeseen. Maakuntatasolla useimmiten alueen ainut turvakoti oli täynnä Kainuussa (248 päivää), Keski-Suomessa 220 päivää ja Pohjois-Savossa 142 päivää (Taulukko 4). Turvakodin käyttöaste lasketaan sen mukaan, kuinka monta prosenttia turvakodin kaikista perhepaikoista on käytössä. Jos kymmenenpaikkaisesta turvakodista on 5 paikkaa vapaana, on käyttöaste 50 prosenttia. Vuonna 2018 turvakotien käyttöaste vaihteli 17 prosentin ja 93 prosentin välillä. (Taulukko 4.) THL TILASTORAPORTTI

12 Turvakotipalvelut 2018 Taulukko 4. Vapaiden perhepaikkojen keskiarvo, täysien päivien määrä ja käyttöaste 2018 Turvakoti Vapaat perhepaikat (lkm, ka) Päivät, jolloin turvakoti täynnä Käyttöaste (%) Eksoten turvakoti 2, % Essoten turvakoti, Mikkeli 4, % Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ty * 4, % Kainuu / Oulun ensi- ja turvakodin etäyksikkö 0, % Kanta-Hämeen perhetyö ry ** 1, % Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry 0, % Kokkolan ensi- ja turvakoti ry 2, % Kuopion kaupungin turvakoti 1, % Kymsoten turvakoti, Kotka 1, % Lahden ensi- ja turvakoti ry 2, % Lapin ensi- ja turvakoti ry 4, % Oulun ensi- ja turvakoti ry 1, % Perhekuntoutus- ja turvakoti Villa Familia, Raasepori 1, % Porin turvakoti Esikko ** 3, % Porvoon turvakoti 3, % Pääkaupungin turvakoti ry, Haaga/Helsinki 1, % Pääkaupungin turvakoti ry, Pellas/Espoo *** 0, % Pääkaupungin turvakoti ry, Toukola/Helsinki 0, % Raahen ensi- ja turvakoti ry 4, % Siun soten turvakoti 3, % Sophie Mannerheimin turvakoti, Helsinki 0, % Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Hämeenkatu **** 2, % Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Mutkakatu 1, % Turun ensi- ja turvakoti ry 3, % Turvakoti Mona, pääkaupunkiseutu 1, % Vaasan ensi- ja turvakoti ry 3, % Vantaan turvakoti ry 0, % Kaikki turvakodit, ka. 2, % * Aloitti ** Aloitti *** Aloitti **** Aloitti THL TILASTORAPORTTI

13 Turvakotipalvelut 2018 Vuonna 2019 Suomessa tulee olemaan 28 turvakotia, joissa on yhteensä 202 perhepaikkaa. Uusi turvakoti avataan Keski- Suomeen Äänekoskelle. Kaikissa Suomen maakunnissa on vähintään yksi turvakoti. (Kuva 1). Kuva 1. Turvakodit ja niiden perhepaikat alueellisesti vuonna 2019 THL TILASTORAPORTTI

14 Turvakotipalvelut 2018 Käsitteet ja määritelmät Altistunut väkivallalle: Väkivallalle altistuminen tarkoittaa väkivallan näkemistä tai kuulemista, pelossa elämistä tai väkivallan seurauksille altistumista. Asiakkaiden ikä: Lapsilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita asiakkaita. Aikuisia ovat 18 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat asiakkaat. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeeseen asiakkaan ikä ilmoitetaan kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos 7-vuotias asiakas on turvakodissa kesäkuussa 2016 ja hän täyttää joulukuussa kahdeksan, tiedonkeruun yhteenvetolomakkeessa hänen iäkseen ilmoitetaan kahdeksan. Asumispäivä: Asumispäivillä tarkoitetaan asiakkaiden turvakotiin tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäiviä. Fyysinen väkivalta: Esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu tai ampuma- tai teräaseen käyttö. Henkinen väkivalta: Esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai itsemurhalla uhkaaminen. Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti: Esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: Esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta. Lähisuhdeväkivalta: Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto. Perhepaikka: Turvakotien kokoa kuvataan perhepaikkojen määrällä. Perhepaikan koko vaihtelee ja eri turvakodeissa on eri määrä perhepaikkoja. Jos turvakotiin tulee yksi asiakas, varataan hänelle yksi perhepaikka. Samoin jos turvakotiin tulee asiakas ja lapsia, vartaan heille yksi perhepaikka. Se kuinka monta asiakasta voi olla yhdellä perhepaikalla vaihtelee, eikä sitä ole sitovasti määritelty. Seksuaalinen väkivalta: Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Taloudellinen väkivalta: Esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön. Turvakoti: Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä. Turvakotipalvelu: Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakodin vastuuhenkilö arvioi kriisityöhön erikoistuneen henkilöstönsä kanssa turvakotijakson pituuden. Vaino: Esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, seuraaminen, tarkkailu, tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö. Väkivallan uhka: Esimerkiksi fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla uhkailu, psyykkinen pelottelu, kiristäminen tai muu uhkailu. Äidinkieli: Turvakotien asiakkaiden äidinkielen luokitukseen on valittu eri tilastojen mukaan (Tilastokeskus, Ensi- ja turvakotienliitto ry, Monika-naiset ry) yleisimmät kielet suomen, ruotsin ja saamen lisäksi. Mikäli asiakkaan kieli ei ollut luokituksessa, ohjeistettiin turvakoteja valitsemaan kohta muu ja täydentämään vastausta avoimella vastauksella. THL TILASTORAPORTTI

15 Turvakotipalvelut Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa Bilagetabel 1. Skyddshemstjänsterna i hela landet Appendix table 1. Shelters for victims of domestic violence Liite 1. Tiedonkeruulomake THL TILASTORAPORTTI

16 Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakotipalvelua tarjotaan ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville henkilöille ja heidän mukanaan oleville alaikäisille lapsille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämä turvakotipalvelutilasto sisältää tietoa mm. turvakotien asiakkaiden määrästä, asiakkuuksien kestosta, asiakkaiden alaikäisistä lapsista, heidän kokemansa väkivallan muodoista sekä asiakkaiden taustatietoja. Säännöllinen tiedonkeruu turvakotipalveluista alkoi vuonna 2015, kun Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014) tuli voimaan. Lakiin tuli uudistuksia 2019 alkaen, uudistukset eivät vaikuta turvakotitilastoon. Turvakotitoiminnan yleinen johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.turvakotitoiminnan ohjaus, arviointi, kehittäminen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Turvakotitoimintaa valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimialueellaan. 5 Vuonna 2015 THL valitsi 19 turvakotia tuottamaan turvakotipalvelua. Vuoden 2015 jälkeen turvakotien ja niiden perhepaikkojen määrä on kasvanut rahoituksen kasvaessa. Vuosina Suomessa toimi 19 turvakotia Suomeen aukesi kolme uutta seitsemänpaikkaista turvakotia ja yksi yksipaikkainen etäturvakoti. Turvakotien kokonaismäärä oli 23 vuonna 2017 ja turvakodeissa olevien perhepaikkojen määrä 143. Vuonna 2018 turvakotipalvelujen rahoitus nousi ja Suomeen aukesi neljä uutta turvakotia ja perhepaikkojen määrä nousi 179 paikkaan. Uudet turvakodit avattiin Seinäjoelle, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Espooseen. Jo toiminnassa oleviin turvakoteihin tuli lisäpaikkoja yhteensä kuusi, Turkuun kolme, Porvooseen kaksi ja Vaasaan yksi. Vuonna 2019 turvakotien määrä nousee 28:aan ja perhepaikkojen määrä tulee olemaan 202. Uusi seitsemänpaikkainen turvakoti aukeaa Äänekoskelle. Jo toiminnassa oleviin turvakoteihin tulee lisäpaikkoja yhteensä 16: Vantaan turvakoti ry 6 paikkaa, KymSoten (Kotka) turvakoti 4 paikkaa, Turvakoti Mona (pääkaupunkiseutu) 4 paikkaa, Keski-Suomen turvakoti (Jyväskylä) 2 paikkaa. Kotkassa sijaitsevan turvakodin palveluntuntuottajaksi vaihtui vuoden 2019 alusta Kotkan kaupungin tilalle Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Palveluntuottajat ovat kolmannen sektorin toimijoita sekä kunnallisia toimijoita. Palveluntuottajat ovat velvollisia tilastoimaan turvakotien toimintaa ja toimittamaan edellisen vuoden tilastot THL:lle vuosittain 1.3. mennessä. Suomella on Istanbulin sopimuksen mukaan velvollisuus kerätä säännöllisesti tilastotietoa niiden väkivallan muotojen esiintymisestä, jotka kuuluvat kyseisen sopimuksen soveltamisalaan. 6 Lisäksi tietojenkeruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), jonka mukaan THL:n lakisääteinen tehtävä on mm. tutkia ja seurata väestö hyvinvointia ja terveyttä sekä tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (2 ). 7 Tiedot kerätään THL:ään taulukkomuodossa, eikä turvakotien asiakkaista kerätä henkilötason tietoja. Tilastoraportti on tarkoitettu erityisesti hallintoviranomaisille, turvakotitoiminnan palveluntuottajille sekä kansalaisjärjestöille. 5 Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain muuttamisesta 381/ Valtioneuvoston asetus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. ( 7 Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008).

17 Menetelmäkuvaus Tiedot kerätään vuosittain kaikilta turvakotipalveluita tuottavilta palveluntuottajilta. Tilastot kerätään sähköisellä tiedonkeruulomakkeella, jonka jokainen palveluntuottaja täyttää oman turvakotinsa asiakkaista. Asiakas turvakodissa voi olla joko suomalainen tai ulkomaalainen. Jos sama asiakas on turvakodissa useamman kerran, tilastoidaan jokainen kerta erillisenä asiakkuutena. Vuodesta 2017 lähtien THL:lla on ollut käytössä ajantasainen tieto turvakotien vapaiden paikkojen määrästä. Tieto saadaan THL:n järjestämisvastuulla olevan Nollalinjan käyttöön tehdystä Nollalinja-sovelluksesta, jonne jokainen turvakoti päivittää ajantasaisen paikkatilanteen. Päiväkohtainen paikkatilannetieto näkyy tilastossa kunkin vuorokauden viimeisen tilanteen mukaan. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus THL aloitti turvakotitilastojen tuottamisen vuonna Ennen vuoden 2015 uutta turvakotilakia turvakodit ovat tilastoineet toimintaansa itsenäisesti tai yhdessä kattojärjestön kanssa. Tietoa turvakotien asiakasmääristä ja asumispäivistä on aiemmin kerätty valtakunnallisesti Sotkanet-verkkopalveluun. Ensimmäisissä kerätyissä, vuoden 2015 tiedoissa oli suuria eroja siinä, mitä sekä miten asioita oli tilastoitu. Erot näyttäytyivät puutteellisena tietona ja epäloogisuutena eri kysymysten välillä. Vuosien 2016, 2017 ja 2018 osalta palveluntuottajat toimittivat tiedot täsmällisemmin, mutta edelleen tilastossa on jonkin verran puutteita. Puutteita on esitetty taulukossa 3, kysymyskohtaiset erityishuomiot. Tilaston oikeellisuus riippuu turvakotien antamien tietojen oikeellisuudesta. Mikäli aineistossa havaitaan epäloogisuuksia tai muita virheitä, niiden taustat tarkistetaan tiedonantajalta ja korjataan tarvittaessa. Näin ollen myös vuosittaiset aikasarjatiedot muuttuvat ja päivittyvät korjausten myötä. Tiedonkeruun puutteita korjataan, kun niitä havaitaan. Nollalinja-palvelusta saatu turvakotien paikkatilannetta kuvaavaa tietoa ei ole vuositasolla saatavilla ennen vuotta Tietoa vapaiden paikkojen määrästä eikä käyttöasteesta täten ole mahdollista verrata aikaisempiin vuosiin. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Turvakotitilasto on THL:n kerran vuodessa tuottama tilasto. Vuosittaiset tilastotiedot julkaistaan noin puolen vuoden kuluttua tiedonkeruusta. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastoraportit julkaistaan THL:n verkkosivuilla Tietoja julkaistaan myös Sotkanetverkkopalvelussa osoitteessa Tilastoraportissa on kuvattu keskeiset tulokset ja selitetty käytetyt käsitteet ja määritelmät. Tilastojen vertailukelpoisuus Turvakotitoiminnan kattava tilastointi alkoi vuonna 2015 ja THL julkaisi sitä koskevat tiedot vuonna Nyt julkaistavat vuotta 2018 koskevat tilastot ovat vertailukelpoisia vuosien 2015, 2016 ja 2017 kanssa, vaikka vuotta 2015 koskevissa tilastoissa oli puutteita huomattavasti enemmän kuin myöhempien vuosien tilastoissa. Käsitteet ja määritelmät eivät ole muuttuneet THL:n tiedonkeruun aikana. Palveluntuottajien täyttämään tiedonkeruulomakkeeseen ei ole tullut muutoksia vuosia välillä. Epäloogisuudet tilastossa näyttäytyvät muun muassa siten, että laskettaessa turvakotien asiakasmäärä perustuen asiakkaiden ikään ja perustuen asiakkaiden kotikuntaan, saadaan erilaiset arvot. Tämä johtuu siitä, että kaikki turvakodit eivät ole tilastoineet kaikkien asukkaiden kotikuntia. Tämän takia raportoinnissa käytetään asiakkaiden iästä saatua tietoa, kun puhutaan asiakkaiden kokonaismäärästä. Luku toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia ohjatuista asiakkaista sisältää asiakkaan, viranomaisen tai muun tahon paikkatiedustelut. On mahdollista, että saman asiakkaan kohdalla paikkaa tiedustelee useampi taho, jolloin sama asiakas tilastoituu useammin kuin kerran. Luku sisältää myös tilanteita, jossa paikkaa tiedustellut on tilastoitunut yhtenä henkilönä, vaikka hänen mukanaan turvakotiin olisi ollut tulossa useampi henkilö. Tietoa siitä, menikö asiakas ohjattuun turvakotiin, ei ole saatavilla. Muuttujien vertailussa on syytä huomioida, että vaikka tilaston kattavuus on 100 prosenttia eli kaikki Suomessa toimivat turvakodit ovat toimittaneet THL:lle tilastotiedot, eroavat kysymyskohtaiset kattavuudet toisistaan

18 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastoraportti sisältää koko maan kattavat tiedot turvakotiasiakkuuksista sekä tiedon tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjatuista asiakkaista. Vuodesta 2017 lähtien tilastossa on tieto turvakodeissa olleiden vapaiden paikkojen määrästä. Turvakotipalvelut tilastoraportin erityiskysymykset Vuonna 2018 aloitti kolme seitsemänpaikkaista turvakotia; Pääkaupungin turvakoti ry:n Espoossa (4.4.) Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakoti ry:n turvakoti Seinäjoella (6.4.) sekä Kanta-Hämeen perhetyö ry:n turvakoti Hämeenlinnassa (20.6.) sekä yksi yhdeksänpaikkainen turvakoti: Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n turvakoti Tampereella (1.3.) Tilaston liitetaulukossa maininta ei tietoa tarkoittaa, että palveluntuottaja on ilmoittanut, että he eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa. Maininta puuttuva tieto tarkoittaa, että palveluntuottajat eivät ole tilastoineet kyseistä asiaa, eivätkä myöskään ole ilmoittaneet tästä. Esimerkiksi kysymyksessä asiakkaan siviilisäädystä palveluntuottajat ovat ilmoittaneet, että yhteensä 189 asiakkaan kohdalta heillä ei ole tietoa siviilisäädystä. Kysymys siviilisäädystä tuli esittää kaikille 18 vuotta täyttäneille. Vuonna 2018 täysi-ikäisiä asiakkaita oli turvakodeissa Palveluntuottajat ilmoittivat asiakkaan kohdalta siviilisäädyn tai, että heillä ei ole siitä tietoa, joten puuttuva tieto on tilastoissa 188 kertaa. Taulukko 3. Kysymyskohtaiset erityishuomiot Kysymys Perusjoukko Perusjoukon koko 2018 Turvakotiasiakkaiden ikä Siviilisääty Kattavuus 2018 Muuta huomioitavaa Kaikki asiakkaat (100 %) Kahdeksan asiakkaan kohdalla ikätietoa ei ollut saatavilla. Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (93 %) Koulutusaste Työvoimaan kuuluminen Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (100 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto koulutusasteesta oli tilastoitu 4 kpl useammin kuin täysi-ikäisten määrä. ei tietoa oli tilastoitu kertaa (100 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto työvoimaan kuulumisesta oli tilastoitu 7 kpl useammin kuin täysi-ikäisten määrä oli.

19 Äidinkieli Kaikki asiakkaat (85 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto äidinkielestä puuttuu 759 asiakkaalta. Lapsiasiakkaiden kokema väkivalta väkivallalle altistuminen Kaikki alle 18- vuotiaat asiakkaat Tilaston mukaan 683 lasta (29 %) altistui väkivallalle. On luultavaa, että luku kertoo enemmän tavasta tilastoida tietoa, kuin todellisesta tilanteesta. On oletettavaa, että kaikki tai lähes kaikki lapset, joiden vanhempi on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa, ovat altistuneet väkivallalle. Asiakkaan kokeman väkivallan kesto Asuminen väkivallan tekijän kanssa Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (100%) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan kokeman väkivallan kestosta oli tilastoitu 8 kpl useammin kuin 15 vuotta täyttäneiden määrä oli (100 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan asumisesta väkivallan tekijän oli tilastoitu 10 kpl useammin kuin täysi-ikäisten asiakkaiden määrä oli.

20 Ohjatuminen turvakotiin Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat (101 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan ohjautuminen turvakotiin oli tilastoitu 37 kpl useammin kuin 15 vuotta täyttäneiden määrä oli Aiemmat turvakotikäynnit Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat (100 %) Turvakotiasiakkaiden turvakotijaksojen pituus Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen Kaikki 15 vuotta täyttäneet asiakkaat Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (97 %) (100 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan asumisjärjestelyistä turvakotijakson jälkeen oli tilastoitu 10 kpl useammin kuin täysi-ikäisten asiakkaiden määrä oli. Asuminen väkivallan tekijän kanssa turvakotijakson jälkeen Kaikki 18 vuotta täyttäneet asiakkaat (100 %) Tilastosta ei selviä, miksi tieto asiakkaan asumisesta väkivallan tekijän kanssa turvakotijakson jälkeen oli tilastoitu 8 kpl useammin kuin täysi-ikäisten asiakkaiden määrä oli... Tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen

21 Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Lapset Turvakotien asiakkaat Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Turvakodin asumispäivät Ikä kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet Ei tietoa Yhteensä Siviilisääty Naimaton Avioliitossa Avoliitossa Asumuserossa Eronnut Rekisteröity parisuhde Leski Ei tietoa Puuttuva tieto 188 Koulutusaste Alempi perusaste tai vähemmän Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ei tietoa Puuttuva tieto 48 Tytöt Pojat Yhteensä

22 Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Työvoimaan kuuluminen Työssä Työtön Yrittäjä Opiskelija Eläkkeellä Perhevapaalla Jokin muu Ei tietoa Puuttuva tieto 21 Äidinkieli Suomi Ruotsi Saame 1 1 Englanti Venäjä Viro Somali Arabia Kurdi Thai Muu Puuttuva tieto Tytöt Pojat Yhteensä Kuinka monta aikuista asiakasta tuli turvakotiin yksin? Alaikäiset lapset, jotka ovat asiakkaan mukana turvakodissa. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yhteensä Alaikäiset lapset, jotka eivät ole asiakkaan mukana turvakodissa. 0-3 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yhteensä

23 Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Väkivallan uhka Taloudellinen väkivalta Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kultuurinen tai uskonnollinen väkivalta Vaino Altistunut väkivallalle Muu väkivalta Ei tietoa Kuinka pitkään asiakkaan kokema väkivalta on jatkunut? alle kuukausi kuukautta vuotta vuotta Yli 5 vuotta Ei tietoa Puuttuva tieto 20 Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan? Puoliso tai avopuoliso Entinen puoliso tai entinen avopuoliso Seurustelukumppani Entinen seurustelukumppani Vanhempi (äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli) Lapsi tai lapsipuoli Muu perheenjäsen tai sukulainen Muu (esim. lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien Ei tietoa Tytöt Pojat Yhteensä Väkivallan tekijän sukupuoli. Nainen Mies Ei tietoa Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä? Kyllä Ei Ei tietoa Puuttuva tieto 19

24 Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Tytöt Pojat Yhteensä Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin? Oma aloite Vanhempi Muu sukulainen tai ystävä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Poliisi Hätäkeskus Auttava puhelin Muu Ei tietoa Aiemmat turvakotikäynnit. Ensimmäinen kerta turvakodissa Ollut aiemmin 1 kerran Ollut aiemmin 2 kertaa Ollut aiemmin 3 kertaa tai enemmän Ei tietoa Puuttuva tieto 13 Onko asiakkaaseen kohdistuneesta väkivallasta tehty rikosilmoitus? Kyllä Ei Ei tietoa Puuttuva tieto Lapsen tilanteesta tehdyt ilmoitukset Ei tarvetta Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto Lastensuojeluilmoitus Rikosilmoitus Ei tietoa Puuttuva tieto 7 Kuinka kauan asiakas oli turvakodissa? Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. 1-3 asumispäivää asumispäivää asumispäivää asumispäivää asumispäivää yli 60 asumispäivää Puuttuva tieto 31 85

25 Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Lapset Lapsi, sukupuoli muu Lapsi, sukupuolesta ei tietoa Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen. Sama asunto kuin ennen turvakotijaksoa Uusi asunto Ystävien tai sukulaisten asunto Toinen turvakoti Muu sosiaalihuollon asumisjärjestely Muu Ei tietoa Puuttuva tieto 23 Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen? Kyllä Ei Ei tietoa Puuttuva tieto 37 Tytöt Pojat Yhteensä

26 1 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Turvakotipalvelun tuottaja Tiedonkeruun ajanjakso a. Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Lapset Yhteensä b. Turvakodin asumispäivät. (Asumispäiväksi lasketaan asiakkaiden tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäivät. Turvakodeissa asumispäiviin lasketaan sekä aikuisten että lasten asumispäivät. Lapsista ei tässä kohdassa kerätä tietoa sukupuolesta.) Naiset (asumispäivien lkm) Miehet (asumispäivien lkm) Sukupuoli muu (asumispäivien lkm) ei tietoa (asumispäivien lkm) Lapset (asumispäivien lkm) Asumispäivien lkm yhteensä 3. Asiakkaiden kotikunta, mikä? Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Lapset Yhteensä Tiedon esitysmuoto luokitus: VRK/THL-kuntakoodit

27 2 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v ASIAKKAIDEN TAUSTATIEDOT 4. Ikä kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden Naiset Miehet viimeisenä päivänä. 0-3 vuotta 4-6 vuotta 7-10 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta yli 84 vuotta Ei tietoa Yhteensä 5. Siviilisääty. Pakollinen tilastotieto 18 vuotta täyttäneistä. Naiset Miehet Naimaton Avioliitossa Avoliitossa Asumuserossa Leski Eronnut Rekisteröity parisuhde ei tietoa Sukupuoli muu Sukupuoli muu ei tietoa ei tietoa Yhteensä, lkm Yhteensä, lkm

28 3 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Koulutusaste. (Merkitse ylin. Mikäli asiakkaalla ei ole koulutusta, valitaan alempi perusaste tai vähemmän.) Pakollinen tilastotieto 18 vuotta täyttäneistä. Alempi perusaste tai vähemmän (kansakoulu) Ylempi perusaste (keskikoulu tai peruskoulu) Keskiaste (ylioppilastutkinto, 1-3-vuotinen ammattitutkinto, esim. lähihoitaja) Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm Alin korkea-aste (koulutus n. 2-3 v. keskiasteen jälkeen, esim. sairaanhoitajan tai teknikon tutkinto, joka ei ole ammattikorkeakoulututkinto) Alempi korkeakouluaste (ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistojen alempiin korkeakoulututkintoihin johtavat opinnot). Ylempi korkeakouluaste (yliopiston maisteritutkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) Tutkijakoulutusaste (lisensiaatin tai tohtorin tutkinto) Ei tietoa 7. Työvoimaan kuuluminen. Pakollinen tilastotieto 18 vuotta täyttäneistä. Naiset Miehet Työssä (osa- tai kokoaikainen työ) Työtön Yrittäjä Opiskelija Eläkkeellä Perhevapaalla (äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa tai hoitovapaa) Jokin muu Ei tietoa 8. Äidinkieli Naiset Miehet Suomi Ruotsi Saame Englanti Venäjä Viro Somali Arabia Sukupuoli muu Sukupuoli muu ei tietoa ei tietoa Yhteensä, lkm Yhteensä, lkm

29 4 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kurdi Thai muu kieli, mikä? luokitus: SFS - kielikoodisto 9. a. Kuinka monta aikuista asiakasta tuli turvakotiin yksin? (Tämä kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita) Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm b. Onko asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia? Lapsiin luetaan samassa taloudessa osittain tai kokonaan asuvat alaikäiset lapset. Tämä kysymys koskeen 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita tai alaikäistä asiakasta, jolla on lapsia. Naiset Miehet Kyllä Ei 10. Kuinka monta alle 18-vuotiasta lasta asiakkaalla on? Naiset Miehet tai enemmän 11. Alaikäiset lapset, jotka ovat asiakkaan mukana turvakodissa. Merkitse lasten lukumäärä. Lapsiin luetaan samassa taloudessa osittain tai kokonaan asuvat alaikäiset lapset. 0-3 vuotta Sukupuoli muu Sukupuoli muu Tytöt Pojat Sukupuoli muu ei tietoa ei tietoa ei tietoa Yhteensä, lkm Yhteensä, lkm Yhteensä

30 5 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v vuotta 7-10 vuotta vuotta vuotta Yhteensä 12. Alaikäiset lapset, jotka eivät ole asiakkaan mukana turvakodissa. Merkitse lasten lukumäärä. Lapsiin luetaan samassa taloudessa osittain tai kokonaan asuvat alaikäiset lapset. 0-3 vuotta 4-6 vuotta 7-10 vuotta vuotta vuotta Yhteensä Tytöt Pojat Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä

31 6 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v VÄKIVALTAAN LIITTYVÄT TIEDOT 13. Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Kysymys esitetään aikuiselle sekä alaikäiselle lapselle ikä- ja kehitystason mukaisesti. Useamman valitseminen on mahdollista, ks. luokittelun määritelmät taulukon lopussa. Fyysinen väkivalta Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Tytöt Pojat Sukupuoli muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Väkivallan uhka Taloudellinen väkivalta Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Vaino Altistunut väkivallalle Muu väkivalta Ei tietoa 14. Kuinka pitkään asiakkaan kokema väkivalta on jatkunut? Kysymys koskee 15 vuotta täyttäneen kokemaa lähisuhdeväkivaltaa. alle kuukausi Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm 1 kk-1 v yli 1 v-2v yli 2v-5v yli 5v tai enemmän Ei tietoa

32 7 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan? Tieto kysytään turvakotijaksoa välittömästi edeltäneeltä ajalta. Lapsille kysymys esitetään ikä- ja kehitystason mukaisesti. Useamman valitseminen on mahdollista. Puoliso tai avopuoliso Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Tytöt Pojat Sukupuoli muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Entinen puoliso tai entinen avopuoliso Seurustelukumppani Entinen seurustelukumppani Vanhempi (äiti, isä, äitipuoli, isäpuoli) Lapsi / lapsipuoli Muu perheenjäsen tai sukulainen Muu (esim. lähisuhdeväkivaltaan rinnastuvien tilanteiden kohdalla) Ei tietoa 16. Väkivallan tekijän sukupuoli. Useamman valitseminen on mahdollista. Nainen Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Tytöt Pojat Sukupuoli muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Mies Ei tietoa 17. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä? Kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita. Kyllä Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ei Ei tietoa

33 8 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin 1 Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm Oma aloite Vanhempi Muu sukulainen tai ystävä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Poliisi Hätäkeskus Auttava puhelin Muu Ei tietoa 19. Aiemmat turvakotikäynnit. Mukaan luetaan kaikkien aiempien turvakodissa käyntien määrä viimeisen viiden vuoden aikana. esimerkiksi turvakotiin hakeutumisen syyn tai väkivallan tekijän vaihtumisella ei siten ole merkitystä. Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. Ensimmäinen kerta turvakodissa Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ollut aiemmin 1 kerran Ollut aiemmin 2 kertaa Ollut aiemmin 3 kertaa tai enemmän Ei tietoa 1 Turvakotiin ohjaava taho valitaan ohjaavan henkilön ammattiroolin mukaan, ei hänen edustamansa organisaation mukaan. Esimerkiksi sairaalassa tai poliisilaitoksella työskentelevä sosiaalityöntekijä luetaan sosiaalihuollon, ei terveydenhuollon tai poliisin edustajaksi. Tämä ei koske tilanteita, joissa henkilö on ohjautunut turvakotiin oma-aloitteisesti, sukulaisen, ystävän tmv. aloitteesta.

34 9 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Onko asiakkaaseen kohdistuneesta väkivallasta tehty rikosilmoitus? Kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita. Kyllä Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ei Ei tietoa 21. Lapsen tilanteesta tehdyt ilmoitukset Kysymys koskee alle 18-vuotiaita asiakkaita. Ei tarvetta Tytöt Pojat Sukupuoli muu (lapset, lkm) ei tietoa (lapset, lkm) Yhteensä, lkm Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto Lastensuojeluilmoitus Rikosilmoitus Ei tietoa 22. Kuinka kauan asiakas oli turvakodissa? Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. 1-3 asumispäivää Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm 4-6 asumispäivää 7-13 asumispäivää asumispäivää asumispäivää yli 60 asumispäivää

35 Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v (14) 23. Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen. Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. Lomakkeeseen kerätään tieto 18 vuotta täyttäneistä. Sama asunto kuin ennen turvakotijaksoa Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm Uusi asunto Ystävien tai sukulaisten asunto Toinen turvakoti Muu sosiaalihuollon asumisjärjestely (esim. laitos, tukiasunto, perhehoito) Muu Ei tietoa 24. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen? Kysymys koskee turvakodista lähteitä asiakkaita. Lomakkeeseen kerätään tieto 18 vuotta täyttäneistä. Kyllä Naiset Miehet Sukupuoli muu ei tietoa Yhteensä, lkm Ei Ei tietoa Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Luokitus Fyysinen väkivalta Esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu tai ampuma- tai teräaseen käyttö. Henkinen väkivalta Esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai itsemurhalla uhkaaminen. Seksuaalinen väkivalta Esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Väkivallan uhka Esimerkiksi fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla uhkailu, psyykkinen pelottelu, kiristäminen tai muu uhkailu.

36 Taloudellinen väkivalta Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön. Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta. Vaino Esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, perättömien tietojen levittäminen, omaisuuden tuhoaminen, pelottelu, seuraaminen, tarkkailu, tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö. Altistunut väkivallalle Väkivallalle altistuminen tarkoittaa väkivallan näkemistä tai kuulemista, pelossa elämistä tai väkivallan seurauksille altistumista. Muu väkivalta Ei tietoa 11 (14)

37 Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v (14) TIETOA TIEDONKERUUN YHTEENVETOLOMAKKEESTA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää valtakunnallista tilastotietoa turvakotipalveluista ja turvakotipalveluiden asiakkaista kerran vuodessa 1. maaliskuuta mennessä. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeeseen kerätään asiakkaita koskevat tiedot edeltävältä vuodelta. Kansallisen tiedonkeruun kannalta on tärkeää, että saadaan yhdenmukaisesti tilastoitavaa tietoa. Asiakasasiakirjoihin sisältyy tietoa, josta ei kerätä valtakunnallista tietoa. Valtakunnallista tietoa kerätään turvakotien asumispäivistä, asiakkaiden taustatiedoista sekä asiakkaiden kokemaan väkivaltaan liittyvästä tiedosta. Asiakasasiakirjojen ja siten myös tiedonkeruun yhteenvetolomakkeen luokituksissa hyödynnetään yleisesti käytössä olevia, kansallisia luokituksia. Turvakodin asiakas Turvakodin asiakkaalla tarkoitetaan jokaista turvakotipalvelua saavaa henkilöä, aikuisia ja lapsia. Turvakodin asiakkaana voi olla myös yksin tuleva alaikäinen, alle 18- vuotias nuori. Asiakasasiakirjat täytetään ja siten myös tietoa kerätään kaikista asiakkaista. Puhelimitse annettu nimetön neuvonta tai ohjaus ei muodosta asiakassuhdetta, josta laadittaisiin asiakasasiakirjoja. Myös anonyymeistä asiakkaista kerätään kuitenkin tilastotietoa. 18 vuotta täyttänyt tarkoittaa 18-vuotiasta tai sitä vanhempaa asiakasta. 15 vuotta täyttänyt tarkoittaa 15-vuotiasta tai sitä vanhempaa asiakasta. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeen kohdissa kerätään tietoa kaikista asiakkaista, aikuisista ja lapsista ellei kohdassa ole toisin mainittu. Kohtiin 5, 6, 7, 17, 20, 23 ja 24 merkitään tiedot 18 vuotta täyttäneistä asiakkaista. Kohtiin 14, 18, 19 ja 22 merkitään tiedot 15 vuotta täyttäneistä asiakkaista. Kohta 21 koskee alle 18-vuotiaita asiakkaita. Kysymyskohtaisia tarkennuksia 2.b Turvakodin asumispäivät Asumispäivällä tarkoitetaan asiakkaiden turvakotiin tulo-, läsnäolo- ja lähtöpäiviä. Lasten ja aikuisten asumispäivät merkitään erikseen. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeessa ei asumispäivien kohdalla erotella lasten sukupuolta.

38 Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Ikä kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. Tiedonkeruun yhteenvetolomakkeeseen asiakkaan ikä ilmoitetaan kokonaisina vuosina raportoitavan vuoden viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos 7-vuotias asiakas on turvakodissa kesäkuussa 2015 ja hän täyttää joulukuussa kahdeksan, tiedonkeruun yhteenvetolomakkeessa hänen iäkseen ilmoitetaan kahdeksan. 6. Koulutusaste Koulutusaste ilmoitetaan asiakkaan ylimmän koulutuksen mukaisesti. Mikäli asiakkaalla ei ole koulutusta, valitaan alempi perusaste tai vähemmän. 7. Työvoimaan kuuluminen Luokituksesta valitaan yksi asiakkaan tilannetta parhaiten kuvaava luokka. Esimerkiksi kotiäiti tilastoidaan luokkaan Jokin muu. 8. Äidinkieli Äidinkielen luokitukseen on valittu eri tilastojen mukaan (Tilastokeskus, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Monika-naiset ry) yleisimmät käytetyt kielet. Mikäli asiakkaan äidinkieli ei ole luokituksessa, valitaan kohta muu, mikä ja täydennetään vastausta avoimella vastauksella. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain (345/2015, 9 ) mukaan asiakasasiakirjoihin kirjataan asiakkaan perustietona äidinkielen lisäksi asiointikieli. Asiointikielestä ei kerätä valtakunnallista tilastotietoa. 13 (14) 9.b Onko asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia? Kysymys koskee 15 vuotta täyttäneitä asiakkaita. Kyllä vastanneiden osalta tuodaan tiedot kohtiin 10, 11 ja Alaikäiset lapset, jotka ovat asiakkaan mukana turvakodissa. Kysymyksellä täsmennetään tietoa ilman vanhempaa turvakotiin tulleiden lasten lukumäärästä ja vanhemman kanssa tulleiden lasten lukumäärästä. Mukaan luetaan lapset, jotka ovat turvakodin asiakkaina (ei esimerkiksi viikonloppuna vierailevia lapsia). 12. Alaikäiset lapset, jotka eivät ole asiakkaan mukana turvakodissa. Kysymyksellä kartoitetaan tietoa lasten lukumäärästä, jotka ovat mahdollisesti altistuneet väkivallalle, mutta eivät ole tulleet asiakkaan mukana turvakotiin. 13. Millaista väkivaltaa asiakas on kokenut? Kysymyksellä kartoitetaan, minkälaista väkivaltaa asiakas on kokenut. Kysymys esitetään aikuiselle sekä alaikäiselle lapselle ikä- ja kehitystason mukaisesti. Lasten ja aikuisten tiedot merkitään erikseen.

39 14 (14) Turvakotipalveluiden tiedonkeruun yhteenvetolomake v Kuka tai ketkä ovat olleet väkivaltaisia asiakasta kohtaan? Tieto kysytään turvakotijaksoa välittömästi edeltäneeltä ajalta. Lasten ja aikuisten tiedot merkitään erikseen. 17. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä? Kysymys koskee 18 vuotta täyttäneitä asiakkaita. 18. Kenen aloitteesta asiakas ohjautui turvakotiin. Luokituksesta valitaan tilannetta parhaiten kuvaava luokka. Lomakkeeseen kerätään tieto 15 vuotta täyttäneistä. 22. Kuinka kauan asiakas oli turvakodissa? 23. Asiakkaan asumisjärjestelyt turvakotijakson jälkeen. 24. Asuvatko asiakas ja väkivallan tekijä yhdessä turvakotijakson jälkeen. Nämä kysymykset koskevat turvakodista lähteneitä asiakkaita.

40 Skyddshemstjänster 2018 Huvudfynd Antelet klienter på skyddshemmen ökade med 17 % (med 730 klienter) år I skyddshemmen fanns det lediga platser under årets alla dagar på olika håll i Finland. Skyddshemmen hade sammanlagt boendedygn under året. I medeltal vistades en klient 16 dygn på skyddshemmet. Joonas Peltonen fornamn.efternamn@thl.fi Fortsatt ökning av klienterna på skyddshemmen År 2018 var antalet klienter på skyddshemmen varav vuxna och barn Av de vuxna klienterna var kvinnor och 196 män. Antalet klienter på skyddshemmen har ökat speciellt efter det att staten tog över ansvaret för finansieringen år Jämfört med 2017 steg klientantalet med 17 procent. År 2018 fanns det sammanlagt 27 skyddshem i Finland och de hade plats för sammanlagt 179 familjer eller klienter som kom ensamma. Skyddshemstjänsterna är av staten finanserade och i lag definierade specialtjänster för personer som har blivit utsatta för våld i nära relationer eller som lever under hot om sådant våld. Av de 15 år fyllda klienterna hade 25 procent upplevt våld i ett år eller kortare tid. 31 procent av klienterna hade upplevt våld som varat från ett till fem år och 23 procent hade upplevt våld som varat över fem år. För 2019 har skyddshemstjänsterna fått tilläggsfinansiering på fyra miljoner euro. Under 2019 ökar antalet skyddshem till 28 och antalet familjeplatser ökar till 202. Figur 1. Antalet klienter vid skyddshemmen Saana Kaipanen fornamn.efternamn@thl.fi ISSN

41

42 Tabellbilaga 1. Skyddshemstjänsterna i hela landet Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Klienter vid skyddshemmen Hur många klienter har styrts till ett annat skyddshem på grund av brist på platser? Boendedygn på skyddshemmet Flickor Pojkar Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Totalt Ålder i hela år på det raportterade årets sista dag. 0 3 år år år år år år år år år år år år år and overpersoner som fyllt 85 år Ingen uppgift Totalt (antal) Civilstånd Ogift Gift Sambo Hemskillnad Frånskild Registrerat partnerskap Änka/änkling Ingen uppgift Uppgift saknas 188 Utbildning Lägre grundnivå eller lägre Högre grundnivå Mellannivå Lägsta högre nivå Lägre högskolenivå Högre högskolenivå Forskarutbildningsnivå Ingen uppgift Uppgift saknas 48

43 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Arbetskraftstillhörighet Arbetar Arbetslös Företagare Studerande Pensionär Familjeledig Annat Ingen uppgift Uppgift saknas 21 Modersmål Finska Svenska Samiska 1 1 Engelska Ryska Estniska Somali Arabiska Kurdiska Thai Annar Uppgift saknas Flickor Pojkar Totalt Hur många vuxna klienter kom ensamma till skyddshemmet? Mindreåriga barn som är på skyddshemmettillsamman med en klient 0 3 år år år år år Totalt Mindreåriga barn som inte är på skyddshemmet tillsammans med en klient 0 3 år år år år år Totalt

44 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Hurdant våld har klientenupplevt? Fysiskt våld Psykist våld Sexuellt våld Hot om våld Ekonomiskt våld illabehandling eller försummelse Kultturellt eller religiöst våld Förföljelse Utsatts för våld Annat våld Ingen uppgift Hur länge har det våld som klienten upplevt pågått? Mindre än en månad månader år år Mer än 5 år Ingen uppgift Uppgift saknas 20 Flickor Pojkar Totalt Vem eller vilka har utövat våld mot klienten? Maka/make eller sambo Tidigare maka/make eller sambo Partner Tidigare partner Förälder (mamma, pappa, styvmor, styvfar) Barn eller styvbarn Annan familjemedlem eller släkting Annan (t.ex. i situationer som kan jämställas med våld i nära relationer) Ingen uppgift Våldsutövarens kön. Kvinna Man Ingen uppgift Bor klienten tillsammans med våldsutövaren? Ja Nej Ingen uppgift Uppgift saknas 19

45 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet På vems initiativ styrdes/kom klienten till skyddshemmet? Eget initiativ Förälder Annan släkting eller vän Socialvården Hälso- och sjukvården Polisen Nödcentralen Jourtelefon Annat Ingen uppgift Tidigare vistelser på skyddshem. Första gången på skyddshem Varit 1 gång tidigare Varit 2 gånger tidigare Varit 3 eller flera gånger tidigare Ingen uppgift Uppgift saknas 13 Har polisanmälan gjorts om det våld som riktats mot klienten? Ja Nej Ingen uppgift Uppgift saknas Flickor Pojkar Totalt Anmälningar som gjorts om barns situation Inget behov Kontakt i enlighet med socialvårdslagen Barnskyddsanmälan Polisanmälan Ingen uppgift Hur länge var klienten på skyddshemmet? Frågan gäller klienter som skrivits ut från skyddshemmet boendedygn 4 6 boendedygn boendedygn boendedygn boendedygn mer än 60 boendedygn Uppgift saknas Klientens boendearrangemang efter skyddshemsperioden

46 Kvinnor Män Annat kön Ingen uppgift om könet Barn Barn, annat kön Barn, ingen uppgift om könet Samma bostad som före skyddshemsperioden Ny bostad Bostad som tillhör vänner eller släktingar Ett annat skyddshem Annat boende som ordnats av socialvården Annat Ingen uppgift Uppgift saknas Bor klienten och våldsutövaren tillsammans efter skyddshemsperioden? 23 Ja Nej Ingen uppgift Uppgift saknas Missing data 37 Flickor Pojkar Totalt

47 Shelters for victims of domestic violence 2018 Main findings The number of clients in the shelters for victims of domestic violence grew by 17 % (with 730 clients) in Every day of the year the shelters had available family places across Finland. Number of days spent in the shelters altogether during the year was On average one client spent 16 days in a shelter. Number of clients in shelters for victims of domestic violence continued to increase The number of clients in the shelters during 2018 was 5 063, of them adults and children of the adult clients were female and 196 were male. The number of clients has grown especially after 2015 when the shelter services became statefunded. In 2018 the number of clients grew by 17 per cent compared to In 2018, there were in total 27 shelters for victims of domestic violence in Finland. The shelters could accomodate 179 families or clients that come alone. Shelter services are state-funded special services defined in legislation for people who have experienced acts or threatened acts of domestic violence. For 25 per cent of the over 15 year old clients in shelters the violence had lasted 1-12 months. Violence had lasted between one to five years for 31 per cent of the clients and over five years for 23 per cent. Two million euros in additional funding has been allocated for producing the shelter services in In 2019, the number of shelters for victims of domestic violence will rise to 28 and the number of family places will rise to 202. Figure 1. Number of clients in shelters for victims of domestic violence Joonas Peltonen firstname.lastname@thl.fi Saana Kaipanen firstname.lastname@thl.fi ISSN

Turvakotien asiakkaat

Turvakotien asiakkaat Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Lisätiedot

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät

Lisätiedot

Turvakotipalvelut 2016

Turvakotipalvelut 2016 17 2017 1.6.2017 Turvakotipalvelut 2016 Päälöydökset Turvakotien asiakasmäärä kasvoi vuonna 2016 16 % (480 asiakkaalla). Tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin ohjattujen asiakkaiden määrässä ei ollut

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Turvakotipalvelut 2015 Skyddshemstjänster 2015 Shelters for Victims of Domestic Violence 2015

Turvakotipalvelut 2015 Skyddshemstjänster 2015 Shelters for Victims of Domestic Violence 2015 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Turvakotipalvelut 2015 Skyddshemstjänster 2015 Shelters for Victims of Domestic Violence 2015 Joonas Peltonen +358 29 524 7947 joonas.peltonen@thl.fi

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Turvakotipalvelut 2017

Turvakotipalvelut 2017 15 2018 1.6.2018 Turvakotipalvelut 2017 Päälöydökset Turvakotien asiakasmäärä kasvoi 23 % (798 asiakkaalla) vuonna 2017. Turvakotiverkoston turvakodeissa oli vapaita paikkoja vuoden jokaisena päivänä.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

TURVAKOTIPALVELUJEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS

TURVAKOTIPALVELUJEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS Puitesopimus 1 (7) TURVAKOTIPALVELUJEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS Puitesopimus 2 (7) Sisä llysluettelo 1. SOPIJAPUOLET... 3 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 4. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

TURVAKOTIPALVELUIDEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS. LUONNOS (Muutokset mahdollisia)

TURVAKOTIPALVELUIDEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS. LUONNOS (Muutokset mahdollisia) Puitesopimus 1(7) TURVAKOTIPALVELUIDEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS LUONNOS (Muutokset mahdollisia) Puitesopimus 2(7) Sisällysluettelo 1 SOPIJAPUOLET... 3 2 MÄÄRITELMÄT... 3 3 SOPIMUKSEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen turvallinen arki periytyy

Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen turvallinen arki periytyy Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen turvallinen arki periytyy Laurean ammattikorkeakoulu 6.2.2019 Tikkurila Niina Remsu, projektipäällikkö KM, AmO, Perheterapeutti Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017 Koulutus 17 Ainevalinnat 17 Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 17 Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä 17 lukion koko oppimäärän suorittaneet

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Esi- ja peruskouluopetus 2018 Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ

AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ Poimintoja THL:n näkökulmasta. Väkivaltafoorumi 2019, Tampere 23.8.2019 johanna.hietamaki@thl.fi, joonas.peltonen@thl.fi 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Turvakodit 2. Nollalinja puhelinpalvelu

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Aluehallintoviraston ajankohtaiset asiat Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyössä -Yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti

Aluehallintoviraston ajankohtaiset asiat Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyössä -Yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti Aluehallintoviraston ajankohtaiset asiat Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyössä -Yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti Ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander Ylitarkastaja Lea Liukku 22.11.2017

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke) Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 18 Ainevalinnat 18 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli peruskouluissa yleisimmin opiskeltu vieras kieli syyslukukaudella

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2019 Lukiokoulutus 2018 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2018 103 400 opiskelijaa.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2017 Lukiokoulutus 2016 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2016 yhteensä 103 600 opiskelijaa.

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Esi- ja peruskouluopetus 2012 Koulutus 202 Esi- ja peruskouluopetus 202 Peruskouluissa 539 500 oppilasta vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 539 500 oppilasta vuonna 202. Peruskoulun oppilasmäärä väheni edellisestä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman Koulutus 2018 Lukiokoulutus 2017 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 103 800 opiskelijaa.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi Monialainen MARAK -toimintamalli Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi 5.6.2017 Martta October 1 Esityksen rakenne 1) Mikä MARAK on? Toimintamallin esittely 2) Miksi MARAK on kehitetty?

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2018

Moottoriajoneuvokanta 2018 Liikenne ja matkailu 2019 Moottoriajoneuvokanta 2018 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2018 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2018 päättyessä 6 623 990 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 085 796 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015 Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015 Taustaa Kaste-ohjelman osa-ohjelma 1 yhtenä toimenpiteenä on lisätä lähisuhdeväkivallan osaamista. Itä-Suomen Väistö- kastehankkeessa on kehitetty ja otettu käyttöön

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus 2 Ainevalinnat 2 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 2 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2011 Lukiokoulutus 2010 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2010 yhteensä 111 800 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2017

Moottoriajoneuvokanta 2017 Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 2011 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2010, joulukuu Joulukuussa 2010 ensirekisteröitiin 184 uutta henkilöautoa Joulukuussa 2010 rekisteröitiin 11 070 uutta ajoneuvoa, joista

Lisätiedot

Lastensuojelun käsittelyajat

Lastensuojelun käsittelyajat 44 2017 23.11.2017 Lastensuojelun käsittelyajat 1.4. 30.9.2017 Päälöydökset Lastensuojeluasiana vireillä olleiden asioiden palvelutarpeen arviointien käsittely alkoi 98 prosenttisesti lakisääteisen seitsemän

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 23 Ainevalinnat 22 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 22 yleisimmin opiskeltu vieras kieli

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2016

Moottoriajoneuvokanta 2016 Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus Ainevalinnat 9 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 9 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 9 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2009 Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2016

Ammatillinen koulutus 2016 Koulutus 2017 Ammatillinen 2016 Ammatillisessa koulutuksessa 125 600 uutta opiskelijaa vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle turvakotilaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Luonnos Hallituksen esitys eduskunnalle turvakotilaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle turvakotilaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi turvakotilaki. Lailla kumottaisiin laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016 Koulutus 2017 Ammattikorkeakoulukoulutus 2016 Ylempään ammattikorkeatutkintoon johtava koulutus lisääntynyt Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2016 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2017

Väestön koulutusrakenne 2017 Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016 Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2016

Väestön koulutusrakenne 2016 Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2010

Väestön koulutusrakenne 2010 Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta 2017

Lähisuhdeväkivalta 2017 40 2018 29.11.2018 Lähisuhdeväkivalta 2017 Päälöydökset Rikosuhritutkimuksen mukaan naisista 4,8 ja miehistä 2,5 on joutunut väkivallan ja uhkailun kohteeksi entisen tai nykyisen puolison tai seurustelukumppanin

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot