Aluehallintoviraston ajankohtaiset asiat Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyössä -Yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti

Transkriptio

1 Aluehallintoviraston ajankohtaiset asiat Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyössä -Yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti Ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander Ylitarkastaja Lea Liukku

2 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen Istanbulin sopimus, Suomessa voimaan : Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta Vuoden 2017 alusta lukien on toiminut toimikunta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Toimikunnan toimikausi on ja se toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. 51 artikla - Riskinarviointi ja riskienhallinta 1. Osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että kaikki asianomaiset viranomaiset arvioivat väkivaltatilanteiden vakavuuden sekä niihin liittyvän kuolemanvaaran ja väkivallan toistumisen vaaran hallitakseen riskejä ja tarjotakseen tarvittaessa turvallisuutta ja tukea yhteen sovitetuin toimin

3 Toimikunnan tehtävät: Toimikunta: 1) vastaa Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista sekä laatii sopimuksen toimeenpanosta suunnitelman, jonka valtioneuvosto hyväksyy; 2) sovittaa yhteen Istanbulin sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua tietojen kokoamista sekä tarkastelee sen tuloksia ja tiedottaa niistä; 3) pitää yhteyttä muissa maissa toimiviin, Istanbulin sopimuksen 10 artiklan nojalla asetettuihin tahoihin; 4) suorittaa muut valtioneuvoston sille antamat tehtävät

4 Turvakotilaki -Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014) 4 Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan tässä laissa niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien 3 Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä omaaloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto

5 Uusien turvakotien ja turvakotipaikkojen haku Uusia turvakoteja taí turvakotipaikkoja koskevia hakemuksia tänä vuonna kuusi Uudet toimijat ( 4 ) ovat seuraavat : tieto THL Seinäjoki, Etelä-Pohjamaan ensi- ja turvakotiyhdistys ry, 7 perhepaikkaa Espoo, Pääkaupungin turvakoti ry, 7 perhepaikkaa Hämeenlinna, Kanta-Hämeen perhetyö ry, 7 perhepaikkaa Tampere, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, 9 perhepaikkaa. Vuoden 2018 aikana turvakotiverkoston perhepaikkojen määrä nousee yhteensä 143 paikasta 185 paikkaan. Vuonna 2018 on valmistelussa uusi turvakotilaki, joka tullee voimaan Uudessa laissa erotetaan toisistaan palvelutuottajien valinta ja valtionavustuksen hakumenettely, hakijana voi olla edelleen sekä julkinen tai yksityinen

6 Päihteitä käyttävien äitien palvelut - THL julistaa haettavaksi valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palveluihin Päihteitä käyttävien äitien palvelut ovat kuntien vastuulla oleva lakisääteinen tehtävä. Kunnat ovat järjestäneet asian niin, että tarvittavat palvelut on hankittu pääasiassa maksusitoumuksilla järjestöiltä. Haettavan valtionavustuksen tuen tarkoituksena on turvata päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus siirtymäkauden ajaksi ennen sote -uudistuksen voimaantuloa. Valtion talousarvioesityksessä vuosille on varattu kokonaisuutena kolme miljoonaa euroa kutakin vuotta kohden palveluiden järjestämiseksi. Päihteitä käyttävien äitien palveluiden järjestäminen on saatava vakiinnutetuksi osaksi maakuntien palvelujärjestelmää. Palvelun kohderyhmänä ovat raskaana olevat, vastasynnyttäneet sekä vauvaperheen päihteitä käyttävät äidit, heidän mahdolliset kumppaninsa sekä perheen mahdolliset muut lapset. Palveluissa on kyse päihdekuntoutuksesta, joka kattaa kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen. Valtionavustusta ei myönnetä pelkkään päihdekatkaisuhoitoon. Hakijalta vaaditaan aiempaa kokemusta ja erityisosaamista palvelujen tuottamisesta kyseiselle kohderyhmälle. Palveluntuottajien on valmistauduttava tarkastelemaan palvelujaan osana tulevaa uutta järjestämistapaa (sote - uudistus) ja sen tuomia muutoksia. Hakijana voi olla yksityinen tai julkinen palveluntuottaja. Yksityisillä palveluntuottajilla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa palvelujen antamiseen Allekirjoitetut hakemukset on toimitettava THL:lle viimeistään klo 16:00 Linkki hakuilmoitukseen:

7 Viranomaisten tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta Lähde: Tilastokeskus

8 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tilastojen valossa Uhrit tyypillisemmin naisia (tilastoissa n. 70 %) Väkivalta usein toistuvaa (v tilastossa n. 15 % uhreista tilastoitui saman vuoden aikana useammin kuin kerran) Vakavimmillaan pitkään jatkunut parisuhdeterrori voi päättyä henkirikokseen Viimeisten 6 vuoden aikana keskimäärin 5 miestä ja 15 naista kuoli nykyisen tai entisen kumppanin väkivallan seurauksena Poliisin tietoon tulleesta lähisuhdeväkivallasta osa on toistuvaa (arviolta % omaa ns. korkean riskin) Vuosittain noin 8 % suomalaisista kokee parisuhteessaan väkivaltaa tai sen uhkaa Lähde: THL

9 NOLLALINJA Valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa myös väkivaltaa kokeneiden läheisille, ammattilaisille ja viranomaisille vastaajina koulutetut ja kokeneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voi keskustella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, puhelut ilmaisia palvelun järjestää THL, Istanbulin sopimuksen edellyttämä matalan kynnyksen palvelu, palvelun tuottaa sitoutumaton Setlementti Tampere ry avattu 12/2016, soittoja n. 600/kuukausi, soittajista 76 % naisia ja 15 % miehiä, väkivallan uhreja 74 % ja uhrien läheisiä 9 %

10 MARAK-työryhmät Suomessa v alussa 1. EKSOTE 17. Pieksämäki 2. Hämeenlinna 18. Pori 3. Iisalmi 19. Porvoo 4. Joensuun s. 20. Päijät-Häme 5. Jyväskylä 21. Rauma 6. Kainuu 22. Riihimäki 7. Kallion alue 23. Salo 8. Keski-Karjala 24. Sastamala 9. Keski-Pohjanmaa 25. Savonlinna 10. Kotka ja Hamina 26. Selänne al. 11.Kouvola 27. Turku 12. Kuopio 28. Vaasa 13. Länsi-Pohja 29. Vantaa 14. Mikkelin seutu 30. Varkaus 15.Oulainen 31. Ylä-Karjala 16. Oulu 32. Äänekoski Lähde THL

11 Sosiaalipäivystys lainsäädännössä Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) sekä sosiaalipäivystyksestä (29 ) Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu (ShL12 ) Sosiaalipäivystys kuuluu kaiken ikäisille ja kaikille asiakasryhmille Palveluun on saatava yhteys ympäri vuorokauden kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi Tiedot siitä, mistä sosiaalipalveluja voi hakea on julkaistava helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus saada suora yhteys sosiaalipäivystäjään

12 Sosiaalipäivystyksen järjestämisestä (29 ) Päivystävässä yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta palvelun laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Sosiaalipäivystystyössä tulee olla tavoitettavissa virkasuhteinen sosiaalityöntekijä, jolla on laajat oikeudet päätösten tekemiseen. Työ pitää järjestää niin, että päivystäjällä on mahdollisuus kotikäynteihin. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä ensihoitopalvelun terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa

13 Sosiaalihuoltolaki 29 a /Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyötä tarkennetaan Sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä ja 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Sosiaalipäivystyksen järjestämisestä vastaavat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa ne kunnat, joiden alueella tässä momentissa tarkoitetut terveydenhuollon yksiköt sijaitsevat. Sosiaalipäivystys osallistuu tarvittaessa psykososiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa. Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyötä koskevaa 29 a :n 1 momenttia on sovellettava viimeistään 1 päivästä tammikuuta

14 Alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuoltolain 46 :ssä tarkoitetun ensihoitokeskuksen kanssa: 1) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat paikalliset ja alueelliset sosiaalitoimen hälytysohjeet ottaen huomioon terveystoimen hälytysohjeet; 2) osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen kokonaisuuden. Sosiaalipäivystysyksiköiden tehtävistä, sosiaalipäivystyksen järjestämisen tavoista, yhteistyöstä muiden toimijoiden kesken ja päivystysyksiköiden alueellisesta yhteistyöstä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella

15 STM ja avit järjestävät koulutusta sosiaalipäivystysasiassa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Tampereella Psykososiaalinen tuki sosiaalipäivystyksissä arjen äkillisissä kriisitilanteissa ja suuronnettomuuksissa-koulutus Tampereella

16 EPRAS projekti ( ) Eu-rahoitteinen hanke, jossa pilotoidaan verkkopohjainen koulutusohjelma ammattilaisten ( sosiaali- ja terveydenhuolto, poliisi ) osaamisen ja tiedon lisäämiseksi lähisuhdeväkivallasta, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja turvakotipalveluista ( pilottiin osallistuu n ammattilaista ) Hankkeen aikana toteutetaan väestölle suunnattu kampanja lähisuhdeväkivalta ilmiöstä ja turvakotipalveluista THL, Jyväskylän yliopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu + liitännäispartnerit nyt käynnissä sote-ammattilaisten haastattelut, sen jälkeen poliisit Tavoitteena ilmainen verkkokoulutus kaikkien ammattilaisten käyttöön

17 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy maakunnan ja kunnan tehtävä Turvallisuuden ja terveyden edistäminen on kuntien velvollisuus Maakuntien tehtävänä on antaa kunnille asiantuntijatukea sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ehkäisevässä päihdetyössä sekä tarjota ehkäisevät palvelut. Sosiaalihuoltolain (1301/2014 ) mukaan lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on sekä oikeus että velvollisuus Kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huolehdittava siitä, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneet asiakkaat tunnistetaan ja he saavat apua ja tukea väkivallan aiheuttamaan kriisiin Turvallisuustyö tulee kirjata näkyviin maakuntastrategiaan, kuntastrategiaan ja turvallisuussuunnitelmiin ja hyvinvointikertomuksiin

18 Väkivallan ehkäisytyössä on liityntöjä tulevien maakuntien velvoitteisiin laajasti Maakuntien velvollisuus on vastata lähisuhdeväkivallan ehkäisystä ja järjestää tarvittavia palveluja uhreille, tekijöille ja väkivallalle altistuneille: Väkivallan ehkäisytyön koordinaattori, joka huolehtii poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn toimivuudesta, tällä hetkellä siis kuntakohtaisena, tai yhteistyössä kunnilla > ei vielä toteudu kaikissa kunnissa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa järjestettävä nopea kriisiapu ja tarpeellinen hoito väkivallan aiheuttamaan tuen tarpeeseen Johdon tulee huolehtia henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä liittyen lähisuhde- ja perheväkivaltaan ilmiönä ja perustiedon saamiseen lähisuhdeja perheväkivallasta ja väkivallan vaikutuksiin hyvinvointiin ja terveyteen, sekä väkivallan uhrin kohtaamiseen

19 Kiitos [Tekijän nimi ja osasto]