Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen turvallinen arki periytyy

Transkriptio

1 Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen turvallinen arki periytyy Laurean ammattikorkeakoulu Tikkurila Niina Remsu, projektipäällikkö KM, AmO, Perheterapeutti Ensi- ja turvakotien liitto 1

2 Ensi- ja turvakotien liitto Perustettu vuonna 1945 auttamaan yksinäisiä äitejä ja heidän lapsiaan 31 jäsenyhdistystä 10 Ensikotia 8 Päihde-ensikotia Rovaniemi (Pidä kiinni hoitojärjestelmä) 17 Turvakotia Avopalveluja 2 Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari Vaasa Kuopio Kauhajoki Pori Jyväskylä Tampere Lahti Hämeenlinna Turku Vantaa Espoo Helsinki Outokumpu Joroinen Mikkeli Imatra Lappeenranta Kotka Turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen Tukea vanhemmuutta ja perhettä Ehkäistä perheväkivaltaa

3 Työn sisältöalueet Vaativa vauvaperhetyö - tuetaan vauvan ja vanhemman suhdetta - opetellaan arkielämästä ja vauvan hoidosta Selviämistä Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö - kriisiapua väkivallasta irti pääsemiseen - tukea turvallisen elämän rakentamiseen - väkivaltaa kokeneiden lasten kanssa tehtävä työ - naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ - tekijöiden kanssa tehtävä Jussi -työ Lapsilähtöinen päihdetyö - päihdeongelmaisten vauvaperheiden Pidä Kiinni -hoitojärjestelmä Lapsen turvallista arkea ja vanhemmuutta tukeva työ - Ero lapsiperheessä - Miestyö Kansalaisjärjestötoiminta Apua sai 2017 n henkilöä, joista lapsia lähes (38 %). 3 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

4 Mitä perhe- ja lähisuhdeväkivalta on? Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto. Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Lasta on suojeltava väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (1354/2014) Sosiaalihuoltolaki (1301/ 2014) LOS ( Suomi ratifioi 1991) 4 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

5 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muodot Fyysinen väkivalta: esim. töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapinen, repiminen, ravistelu, aseen käyttö. Henkinen väkivalta: alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen elämän rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai uhkailu. Seksuaaliväkivalta: esim. raiskaus, sen yritys, seksuaaliseen kanssakäymiseen painostaminen, seksiin pakottaminen, seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seks. halventaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Taloudellinen väkivalta: esim. rahankäytön estäminen, pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön. Kaltoinkohtelu / laiminlyönti: esim. lapsen, vanhuksen, vammaisen henkilön jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa. Vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: esim. uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla (esim. kunniaväkivalta) Vaino: toistuvaa, ei-toivottua, häiritsevää seuraamista tai yhteydenottoja, jotka voivat aiheuttaa pelkoa. Se sisältää uhkaavia ja/tai väkivaltaisia tekoja, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Vaino voi kohdistua myös vainotun läheisiin. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä. Rikos alkaen. 5 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

6 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toistuvuus Vuonna 2017 perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksia oli Uhriksi useammin kuin kerran vuoden 2017 aikana joutui henkilöä Vuosien aikana perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneista: henkilöä ovat olleet uhrina vähintään kahtena eri vuonna henkilö kolmena eri vuonna Kahtena vuonna uhriksi joutuneista naisia 77 % Kolmena vuonna uhriksi joutuneista naisia 86 % Useampana vuonna uhriksi joutuneita alaikäisiä lapsia on 780 Rikos- ja pakkokeinotilasto 2017, Tilastokeskus Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

7 Uhri lkm yhteensä Vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistama väkivalta % % 63 % 63 % 37 % 37 % 71 % 29 % 0-6v. 7-14v v. Yhteensä Isä lkm Äiti lkm Rikos- ja pakkokeinotilasto 2017, Tilastokeskus 7 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

8 Lähisuhdeväkivalta tulee huonosti ilmi tilastoissa, tutkimuksissa ja viranomaiskäytännöissä. Asiakkaat eivät puhu Työtekijät eivät ota puheeksi -> ammattilaisten rohkeus ja taito kysyä väkivallasta Kun väkivalta ei tulee esiin viranomaiskäytännöissä, se ei näy myöskään tilastoissa ja asiakastiedoissa, joita kerätään. Kirjaaminen tärkeää asiakas voi tarvita aineistoa myöhemmin esimerkiksi rikosprosessia tai lapsen aseman turvaamista varten. 8 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

9 Väkivalta alkaa usein hiljalleen 9

10 Lähisuhdeväkivalta loppuu harvoin itsestään ja yleisempää on, että väkivalta muuttuu pahemmaksi pikkuhiljaa. 10

11 Apua on tarjolla 11

12 TURVAKODIT Suomessa yhteensä 27 turvakotia ympäri maata, joista 17 on Ensi- ja Turvakotien jäsenyhdistysten ylläpitämää. Voi soittaa tai mennä silloin, kun joku läheisessä ihmissuhteessa on väkivaltainen tai uhkaava Lyhytaikainen turvapaikka Palvelevat ympäri vuorokauden Sekä naisille että miehille ja heidän kanssaan tuleville lapsille Maksutonta Voi hakeutua myös muuhun kuin oman asuinalueen turvakotiin Voi mennä oma-aloitteisesti ja myös ohjataan viranomaispalvelujen ja terveys- ja sosiaalipalveluiden kautta 12

13 AVOPALVELUT Tukea perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaisemiseen ja kriisistä selviämiseen Apua myös turvakotijakson jälkeen Kaikille perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille/sen käyttöä pelkääville sekä väkivallalle altistuneille ja kokeneille lapsille Avopalveluiden muodot: puhelin- tai verkkoneuvonta yksilötyö väkivaltatyön ammattilaisen kanssa (ajanvarauksella) ohjatut vertaisryhmät parityö vanhemmuustyö tuettu asuminen 13

14 Nettiturvakoti ja chat auttaminen Verkkopalvelu, jossa autetaan kaikkia väkivallan osapuolia. Tarjolla tietoa, keskusteluapua sekä tarinoita perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja siitä selviämisestä. Autetaan myös väkivallan todistajina tai kohteina olleita lapsia ja nuoria. Voi tulla keskustelemaan nimettömästi. Chatissa päivystävät jäsenyhdistysten työntekijät sekä Ensija Turvakotien liiton perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimi. 14

15 Väkivallasta voi selviytyä 15

16 Miksi väkivallan puheeksiotto on tärkeää? 16

17 Kansainväliset sopimukset Lapsen oikeuksien sopimus (Suomi ratifioi 1991) Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus J.P. Grant, UNICEFin ent.pääsihteeri Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation) Istanbulin sopimus (Suomi ratifioi 2015) Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Lait ja asetukset Suomessa Perustuslaki Rikoslaki (pahoinpitelyt, seksuaalirikokset, vaino) Laki lähestymiskiellosta Sosiaalihuoltolaki Turvakotilaki Lastensuojelulaki 17

18 Kaltoinkohtelu on väkivaltaa - tekemistä ja tekemättä jättämistä perheväkivaltaa, joka kohdistuu perheenjäseniin tai läheisiin väkivallan käyttäjiä voivat olla molemmat vanhemmat, molemmat sukupuolet fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, laiminlyöntiä monimuotoista, sen eri muodot ovat samanaikaisia, esimerkiksi fyysiseen liittyy aina henkinen väkivallan uhkaa myös rikos (Paavilainen 2018) 18 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

19 Kaltoinkohtelun seuraukset lapselle Kaikki kaltoinkohtelun muodot ovat suuri riski lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille, jopa hengelle Estää normaalin fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen Heikentää oppimista, vaikuttaa käyttäytymiseen Luo tapahtumien sarjan, joka johtaa stressiin ja aiheuttaa muutoksia esimerkiksi lapsen ja nuoren kehittyvässä hermo-, verenkierto-, immuuni- ja metabolisessa systeemissä Viime aikoina alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota lapsen laiminlyöntiin ja henkiseen kaltoinkohteluun (Norman ym. 2012; Paavilainen 2018) 19 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

20 Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun seuraukset Lapsiaan kaltoinkohtelevista vanhemmista 80 % on kokenut väkivaltaa omassa lapsuudessaan Kansainvälisissä tutkimuksissa on tunnistettu lapsena koetun väkivallan ja kaltoinkohtelun vaikutukset aikuisiän hyvinvointiin ja terveyteen Henkistä pahoinpitelyä lapsen kokeneilla on kolminkertainen riski sairastua masennukseen aikuisiässä Myös fyysistä pahoinpitelyä lapsuudessa kokeneilla on suurempi riski sairastua masennukseen Muita seurauksia: ahdistuneisuushäiriö, itsetuhoisuus ja itsemurha-ajattelu, riskialtis sukupuolinen käyttäytyminen ja sukupuolitaudit. Jonkin verran näyttöä: Lapsena koettu pitkäkestoinen turvattomuus (pelko) on yhteydessä kroonisiin sairauksiin ja päihteidenkäyttöön myöhemmällä iällä. Tulokset viittaavat siihen, että yhteys esiintyy sekä korkean että matalan tulotason maissa. Tutkijat myös viittaavat siihen, että laiminlyönti on yhtä haitallista kuin fyysinen ja emotionaalinen väkivalta. (Norman, Byambaa, De, Butchart, Scott & Vos 2012) Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

21 Väkivalta ja vanhemman arvot, asenteet ja käyttäytyminen Lapset oppivat havainnoimalla, imitoimalla ja mallintamalla IKÄ PUHE TOIMINTA MALLI Albert Bandura, sosio-kognitiivinen teoria persoonallisuudesta Bobo Doll Experiment Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

22 Puheeksiotto vanhemman kanssa: Lapsen kaltoinkohtelun sekä siihen johtavien riskiolosuhteiden varhainen tunnistaminen ja varhainen perheiden tukeminen Miten sinua kasvatettiin lapsena? Millaisia kurinpitokeinoja käytettiin? Millaisia aiot käyttää/käytät omien lasten kanssa? Millaisiin tilanteisiin kurinpito liittyy? Ärsyttääkö lapsesi sinua? Mitä ajattelet ruumiillisesta kurittamisesta? Mitä teet, jos menetät tilanteen hallinnan? Millaista lapsen hoitaminen on? Saatko siihen apua/keneltä? Onko aikaa itselle/parisuhteelle? Mitä teet, kun lapsen käytös hermostuttaa? Mitä teet, kun lapsi itkee? Onko hankaluuksia nukkumisessa, ruokailussa pukemisessa? Miten selviydytte perheen arjesta? (Paavilainen & Flinck, Hoitotyön suositus 2008;2015) 22 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

23 Väkivaltailmiön kohtaaminen ammattilaisena Reflektiivisen työskentelyn merkitys Oman kasvu- ja kasvatushistorian kohtaaminen Oma suhde väkivaltaan ja laiminlyöntiin, omat kokemukset, emootiot ja merkitykset Haasteena kaltoinkohtelun emotionaalinen kieltäminen Tuen ja ohjauksen varmistaminen työyhteisössä; yhteisön tuki, esimiehen tuki, organisaation tuki, verkostojen tuki 23

24 Akuutit toimenpiteet Kun väkivalta on tunnistettu, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus 1. Turvallisuus? 2. Lääkäri? 3. Lastensuojeluilmoitus? 4. Rikosilmoitus? 5. Uusi aika? Kysy, kuuntele ja anna tietoa, varmista turvallisuus Lähde: THL 24

25 Miten autamme lasta kertomaan peloista ja surusta, toisaalta iloista ja turvallisuudesta arjessa? 25 Niina Remsu/ Ensi- ja turvakotien liitto

26 26 Tarinakenkien tarinoihin pohjautuvat Työskentelykortit väkivallan puheeksiottamiseen ja väkivaltakokemusten käsittelemiseen.

27 Lue lisää -> Tietoa liitosta -> Materiaalit Väkivalta jättää jäljet -ilmiöesite Satu kameleontille ja muita satuja sinulle (2017) Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen (2017) Askeleita jalkautuvaan väkivaltatyöhön hyvinvoinnnilla väkivaltaa vastaan (2017) 27