SOUNDCRAFT MFXi 12. Livetilanteet oikein ja turvallisesti

Transkriptio

1 SOUNDCRAFT MFXi 12 Livetilanteet oikein ja turvallisesti Kuvitettu opas äänentoistolaitteiston turvalliseen sekä ammattimaiseen käyttöön livetilanteissa. Oskari Järvelin

2 Tämä on opas äänentoistolaitteiston käyttöön livetilanteissa turvallisesti ja ammattimaisesti keskittyen Soundcraftin MFXi12 -äänipöytään. Opas sisältää runsaasti kuvallisia esimerkkejä ja simplifioituja check-listoja. Lopussa on myös harjoituksia, joilla voi kehittää osaamistaan. Oppaan on luonut livetapahtumien äänentoistojärjestelmiä neljä vuotta ympäri Suomea rakentanut ja käyttänyt ääni- ja valoteknikko teknikko Oskari Järvelin oman substanssiosaamisensa pohjalta. Opas on suunnattu ensisijaisesti Limingan seurakunnan nuorten bändin äänentoistoa rakentaville ja käyttäville henkilöille sekä toimintaa ohjaaville työntekijöille. Opasta voi käyttää ilman Soundcraft MFXi 12 äänipöytää, mutta eniten tästä saa irti äänipöydän äärellä testailen. 1: Sisällysluettelo 1. Sisällysluettelo 2 2. Esipuhe 3 3. Laitteisto 4 a. Äänentoistojärjestelmä 4 b. Äänipöydät 4 c. Kaiuttimet 4 d. Äänilähteet 5 e. Kaapelit 7 f. Tarvikkeet 9 4. Soundcraft MFXi Keikkavalmistelut 14 a. Laitteiston tarkistus 14 b. Keikkapaikan tunteminen 14 c. Artistien ja playlistin tunteminen Äänentoiston rakennus 15 a. Järjestelmällisesti 15 b. Turvallisesti Miksaaminen 16 a. Analogipöydän työkalut 16 b. Monitorointi 17 c. Taajuuskorjaus 17 d. Efektit 18 e. Soundcheck Troubleshooting ongelmien eliminointi Tee-Se-Itse - Harjoituksia äänipöydän käytöstä 21 a. Rakennus 21 b. Monitorointi 21 c. Efektit 21 d. Äänentoistolaitteisto 21 e. Troubleshooting 21 2

3 2: Esipuhe Koen tätä kirjoittaessani suurta iloa. Vuosikymmenten odottamisen jälkeen on tapahtunut jotakin perin kummallista ja vilpittömästi ihanaa. Limingan seurakuntaan on saatu nuorten bändi, bändille soittimet ja äänentoisto, äänentoistolle osaavat käyttäjät ja ennen kaikkea oma treenikämppä nuorisonurkan naapurista. Olen kulkenut seurakunnan bändin mukana pitkän matkan. Riparini 2009 jälkeen muistan, kun seurakunta järjesti gospelmessun. Soittajia taisi olla kaksi työntekijöiden lisäksi, ja laulajat lauloivat kaikki samaan mikkiin. Vaikka vieläkin kerrotaan legendaa nuorisotoimiston nurkissa kummittelevasta vihreästä kaiuttimesta, niin pitkälle ollaan yhdessä päästy! Ennen kaikkea tunnen suunnatonta iloa siitä, että vaikka muutan Turkuun, tiedän äänentoiston olevan osaavissa käsissä. Tähän olen osallistunut ja tiedän osallistuvani jatkossakin, joskus ehkä enää vain tämän oppaan kautta, kouluttamalla teknikoita pitämään mielessä turvallisuuden, sekä jakamalla kaikenlaista hyödyllistä ja hyödytöntä nippelitietoa. Kiitos vielä omastakin puolestani, että olet kiinnostunut tästä palvelutehtävästä seurakunnassa! Kiitos kun etsit apua tästä oppaasta, sillä olen vuodattanut tähän vuosien aikana kerryttämäni substanssiosaamiseni äänentoistojärjestelmien parissa. Olen tehnyt tapahtumia ympäri Suomea aina autotallibändien keikoista isompien tähtien (mm. Alexa James, USA, ja Johanna Kurkela) konsertteihin ja suuriin festareihin (Jyrkkä Rock Festival, Nuorten Kesä, Real Deal). Silti joka kerta palaan mieluimmin kotiseurakuntaani miksaamaan perjantain bändireenejä. Vaikka puitteet ja yleisömenestys ovat hulppeammat suurilla lavoilla, niin Limingan seurakunnassa on jotain, mitä en voi koskaan vaihtaa pois! artistit ovat rakkaita ystäviäni ja hommaa vetävät suuresti ihailemani nuorisotyöntekijät. Meno maistuu ja nauru raikuu! Haluan rohkaista sinua tällä oppaalla osallistumaan rohkeasti bändin toimintaan. Tekniikka ei ole niin kauhean monimutkaista, kunhan vain hieman avaan silmiäsi. Ole rohkealla mielellä! Seurakunta on paras paikka harjoitella äänentoistohommia, vaikka mokaat niin so what! Pidä mielessäsi turvallisuus keikan suunnittelusta aina viimeiseen metriin asti! Kun ongelma yllättää, yllätä sinä puolestasi ongelma sitkeydelläsi ja luovuudellasi. Ole uteliaalla mielellä, äläkä pelkää kysyä. Jumalan siunausta tärkeässä tehtävässäsi! Nurmijärvellä Oskari Järvelin 3

4 3: Laitteisto 3a. Äänentoistojärjestelmä. Äänentoistojärjestelmä. Sana itsessään pelottaa jo arimmat teknikot karkuteille. Kuitenkin termi on välttämätön, sillä yksi oppaan tärkeimmistä opeista on loogisuus. Äänentoistojärjestelmä on yksinkertaisimmillaan äänilähde (mikrofoni/musiikkisoitin) ja kaiutin. Äänilähde Kaapeli Kaiutin Kun äänilähteiden ja kaiuttimien määrä kasvaa, tarvitaan väliin laitteita jos jonkinlaisia. Tässä oppaassa keskityn kuitenkin äänipöytään eli mikseriin. Äänilähteet Kaapelit Äänipöytä Kaapelit Kaiuttimet 3b. Äänipöydät. Äänipöytä. Tunnetaan myös mikserinä. Suurempien äänentoistojärjestelmien sydän, joilla hallitaan monenlaisia asioita. Äänipöydällä summataan usean äänilähteiden signaalit, käsitellään niitä ja saatetaan ne keskinäiseen tasapainoon. Lisäksi on valittavana useita ulostuloja, joihin voi valita halutut signaalit menemään. Limingan seurakunnassa on käytössä keskikokoinen analoginen äänipöytä MFXi 12 ja vieläpä laatuvalmistajalta Soundcraftilta. Erittäin suurena plussana olen kokenut pöydän sisäänrakennetun digitaalisen efektilaitteen. Lisäksi on olemassa digitaalisia äänipöytiä, jotka ovat ennemmin tietokoneita kuin miksereitä. Niiden ominaisuusmääriä ei osaa edes kuvitella, saatikka kirjoittaa ohjeita niihin. Digitaalimikseri käytetään esimerkiksi Limingan kirkossa huolehtimassa äänentoistosta. 3c. Kaiuttimet. Kaiuttimet. Kaiuttimet jaetaan yleensä aktiivisiin ja passiivisiin kaiuttimiin. Erona on se, että aktiivikaiuttimet pitävät pääteasteet sisällään jo valmiiksi ja passiivisilla kaiuttimilla on erilliset pääteasteet. Eron huomaa kyllä! Passiivikaiuttimissa ei ole yleensä kuin yksi reikä, johon menee Speacon-johto pääteasteesta, ja johtoa pitkin siirtyy sekä käyttövirta että audiosignaali. Aktiivikaiuttimissa on taas omat reiät virtajohdolle ja audiokaapelille (XLR), sekä vielä joitakin peruskytkimiä (virtakytkin, äänenvoimakkuus, MIC-LINE-kytkin). 4

5 Aktiivikaiuttimien kytkimistä tärkein äänenvoimakkuuden lisäksi on MIC-LINE-kytkin, joka tulee olla LINE-asennossa, kun käytössä on äänipöytä. Jos mikrofoni kytketään suoraan kaiuttimeen, valitaan MIC-asento. MIC-LINE-kytkin vaikuttaa äänenvoimakkuuteen huomattavasti. MIC-asento voimistaa tulevaa signaalia, sillä mikrofonista tulee heikompi signaali kuin äänipöydästä tuleva. Jos käytetään LINE-asentoa, kaiutin voimistaa tulevaa signaalia huomattavasti vähemmän, sillä äänipöydästä tai muista LINE-tason äänilähteistä tuleva signaali on valmiiksi voimakkaampaa. Oikea asento äänenvoimakkuudelle tulee valita tilan mukaan niin, että pää-äänenvoimakkuuden liuku on 0-tasossa, mutta kaikissa kaiuttimissa tulee olla sama äänenvoimakkuuden taso. Limingassa ovat käytössä hintaluokassaan kohtuulliset, mutta laadultaan ja merkiltään loistavat db Cromo sarjan aktiiviset kokoäänikaiuttimet. Monitoreina on db Cromo 8+ ja pääkaiuttimina db Cromo 12+. Kuvassa takaapäin näet alareunassa klassisen europistokkeen virtapaikan sekä virtakytkimen. Ylempänä vasemmassa reunassa ovat sekä XLR- ja 6,3mm plugisisäänmenot. Kaiuttimien inkittämisen mahdollistavat ulostulot puuttuvat kokonaan. Ledeistä vihreä kertoo sisään tulevasta signaalista ja punainen on Peak-indikaattori, joka kertoo äänen särkymisestä. Oikeassa yläreunassa ovat äänenvoimakkuuden säädin ja MIC-LINE-kytkin. Äänenvoimakkuutta ei kannatta pitää aivan täysillä, ehkäpä noin klo 15, kun pitää soittaa lujaa. Hiljaisemmissa tapahtumissa ja gospelmessuissa klo 13 riittää vallan mainiosti. Tärkeää on varmistaa, että molemmat kaiuttimet ovat yhtä isolla! Tärkeä on tarkistaa myös MIC-LINE-kytkimen asento. 5

6 3d. Äänilähteet. Äänilähteistä puhuttaessa tarkoitan pääasiassa kaikkia mikkejä ja DI-bokseja sekä tietokoneita, joita käytetään. Äänilähteiden laatu vaikuttaa säätöihin huomattavasti! Mikrofonit jaetaan yleisesti dynaamisiin ja kondensaattorimikrofoneihin. Lisäksi on olemassa muita harvinaisempia mikrofonilaatuja, joista yleisin on varmasti langaton mikrofoni. Erot ovat syvällisemmässä tekniikassa, joita en nyt ala sen syvemmin selvittämään, mutta esimerkiksi Wikipedia osaa selittää eroavaisuudet hienosti. Dynaamiset mikrofonit ovat kaikkein yleisimpiä. Johto vain kiinni ja jo toimii. Mikin mukaan kuitenkin muut asetukset vaihtelevat jopa huomattavasti. Dynaamisia mikkejä käytetään lähes aina laululle ja soitinten mikittämiseen. Suuntakuvio, eli suunnat, joista mikrofoni ottaa ääntä, on yleensä hyvin laaja (ns. superhertta). Limingan seurakunnan mikrofonit ovat legendaarisen Shuren halvempaa laulumikrofonisarjaa PG-58. Ne ovat varustettu On-Off-kytkimillä. Aina keikalla kannattaa muistuttaa artisteja, että he eivät koskaan koske noihin kytkimiin. Mute on paljon käytännöllisempi äänipöydästä käytettynä, eikä epätoivottuja unohduksia tule. Uusille laulajille ohjeistuksena kannattaa antaa sellainen ohje, että mikkeihin lauletaan suoraan edestä ja suu on noin 3cm päässä mikrofonista (kämmenen paksuus). Kondensaattorimikrofonit ovat parempia, kalliimpia ja saundiltaan puhtaampia. Kondensaattorimikrofonit kuitenkin vaativat Phantom-syötön eli +48V lisävirran toimiakseen. Seurakunnan äänipöydässä lisävirran saa käyttöön kaikkiin kanaviin oikeasta yläkulmasta punaisesta painikkeesta. Kondensaattorimikrofoneja käytetään yleensä studioissa laululle tai keikoilla kuoromikkeinä. Vaikka mikit ovatkin parempia, ovat ne huomattavasti kiertoherkempiä. Kierto on se vinkuva ääni, joka syntyy, kun kaiuttimista tuleva ääni pääsee kiertämään mikrofoneihin. Langattomia mikkejä käytettäessä tulee kiinnittää huomiota taajuuteen siten, ettei samassa tilassa ole useaa mikkiä samalla taajuudella. Lisäksi virran (pattereita yleensä) riittäminen tulee varmistaa vaihtamalla aina ennen keikkaa uudet tai ladatut patterit vanhojen tilalle. Vastaanotin tulee sijoittaa hyvälle paikalle, jotta signaali pääsee pätkimättä perille asti. Muista äänilähteistä puhuttaessa, tulee varmistaa aina että pianon, kitaran tai tietokoneen äänenvoimakkuus on n. 80% maksimista. Jos käytetään DI-boksia, joka muuntaa 6,3mm plugipiuhan XLR-piuhaksi (kaapeleista tarkemmin seuraavassa alaluvussa), tarvitsee sekin yleensä Phantom-virran eli +48V lisävirran toimiakseen. 6

7 Se miksi piano, kitara tai basso tarvitsee DI-boksin, on fakta, ettei audiosignaali jaksa 6,3mm plugipiuhassa kuin 30 metriä särkymättä. XLR-johdossa audiosignaali jaksaa jopa 130 metriä särkymättä, joten on äänenlaadun kannalta parasta muuttaa aina plugijohdoissa kulkevat signaalit XLR-johdoissa kulkeviksi. Kitaroihin ja bassoon DI-boksin voi kytkeä kahdella tavalla: Vahvistin Kitara Vahvistin Kitara DI Mikseri Kitara yhdistetään DI-boksin IN-aukkoon. DI-boksin LINK-aukko yhdistetään kitaravahvistimen IN-aukkoon. DI-boksin OUT-aukko yhdistetään mikseriin. DI Mikseri Kitara yhdistetään kitaravahvistimen INaukkoon. Kitaravahvisitimen PHONES-aukko yhdistetään DI-boksin IN-aukkoon. DI-boksin OUT-aukko yhdistetään mikseriin. Ensimmäisestä tilannetta käytetään, kun halutaan kitaristin kuulevan itsensä vahvistimesta, eikä käytetä kitaravahvistimen efektejä. Mikseriin siirtyy kitaran puhdas saundi, vaikka vahvistimen efektejä käytetään. Toisessa tilanteessa etuna on se, että kitaravahvistimen efektit saadaan myös äänentoistoon, mutta kitaravahvistin mykistyy, eikä kitaristi kuule itseään kuin monitorista. 3e. Kaapelit. Erilaisia kaapelityyppejä riittää, mutta käyn tässä läpi muutaman yleisimmän ominaisuuksia ja käyttötapoja. Erilaisten audiosignaalipiuhojen välille myydään adaptereita, joita esimerkiksi joudutaan käyttämään Limingan seurakunnassa muuttamaan plugimonitoriulostulot (AUX1 & AUX2) XLRjohdoksi. Kuitenkin suosittelen aina käyttämään kaapelimuunnoksiin DI-boksien kaltaisia laitteita, jotka parantavat signaalia, kun halvat adapterit huonontavat sitä huomattavasti. XLR-johto tunnetaan myös nimellä mikkipiuha, sillä niitä käytetään yleisesti mikrofoneihin ja kaiuttimiin audiosignaalia kuljetettaessa. Se on 3-napainen ja sen päät ovat toistensa vastakohtia. Päätä, jossa on reiät, kutsutaan naaraaksi ja päätä, jossa on piikit (kuvassa), kutsutaan urokseksi. Kaapelissa signaali jaksaa jopa 130 metriä särkymättä. 7

8 6,3mm plugi eli klassinen kitarapiuha. Sitä käytetään yleisimmin kitaran tai basson ja vahvistimen välillä, mutta myös pianon ja mahdollisen DI-boksin välillä. Siinä on puikulamainen pää, jossa on yleisimmin yksi, mutta joskus myös kaksi (stereopiuha) mustaa nauhaa. Kumpikin pää on täsmälleen samanlainen. Tässä kaapelissa signaali jaksaa vain 30 metriä särkymättä. 3,5mm plugi on ulkonäöltään isoveljensä näköinen, mutta pienempi. Johto on klassinen kuulokeliitäntä puhelimissa, mp3- soittimissa ja tietokoneissa. Siinä yleensä on kaksi mustaa nauhaa, eli siinä kulkee audiosignaali stereona. Kumpikin pää on täsmälleen samanlainen ja särkymättä signaali jatkaa vain kymmeniä metrejä. RCA eli komposiittikaapeli. Tätä kaapelia käytettiin aikaisemmin television liitännöissä. Sen tunnusmerkkinä ovat keltainen, valkoinen ja punainen liitin, joissa uroksessa on piikki ja sen ympärillä rengas ja naaraassa on reikä uroksen piikille. RCA:ta käytetään yleisesti hyvälaatuisen äänen siirtämiseen. Valkoinen liitin on audiosignaalin vasemmanpuoleinen kanava, punainen on audiosignaalin oikeanpuoleinen kanava ja keltainen kuljettaa videokuvaa. Esimerkiksi CD-soittimet ovat käyttävät ulostuloltaan RCA-liittimiä. Signaalin jaksaminen RCA-kaapelissa rajoittuu myös kymmeniin metreihin Euro-kaapeli. Kaikkein yleisin virtapiuha laitteille. Lähes kaikki vahvistimet, äänipöydät, pöytätietokoneet ja vastaavat käyttävät eurokaapelia. Se siirtää V ja 50-60Hz verkkovirran laitteille sopivaan liittimeen. Toinen pää on klassinen schuko-liitin ja toinen pää on melkein kuin suorakulmio, josta kaksi kulmaa on pyöristetty ja siinä on kolme pystysuorakulmionmuotoista pientä reikää. (Kuvassa oikean puoleinen pää) Speacon on yleisin kaapeli ulkonaisten päätevahvistimien ja passiivikaiuttimien välillä. Sen päät ovat sinisiä, ja ne lukittuvat paikoilleen työntämällä sen sisään sisään siniseen reikään ja pyöräyttämällä kelloa myöten. Kaapelissa kulkee sekä audiosignaali että virta kaiuttimeen. Signaali jaksaa tässä kaapelissa useita kymmeniä metrejä. Powercon on ulkonäöltään lähes identtinen Specon-kaalelin kanssa, mutta siirtää pelkästään virtaa. Sitä ei missään nimessä saa sekoittaa Specon kaapelin kanssa. Sen päähän on tehty erilaiset lukitsimet, joten niitä ei kuitenkaan pysty ehjänä kytkemään toistensa vastapareihin. 8

9 Schuko-kaapeli eli yleisesti tunnettu jatkojohto, joka haaroittaa tai jatkaa verkkovirtaa. Suomessa yleisesti käytetään 230V verkkovirtaa, joten kytkettyjen johtojen kanssa tulee olla varovainen! Käytä pelkästään maadoitettuja jatkojohtoja, sillä muuten kaikki äänentoistoon kytköksissä olevat ovat vikatilanteessa hengenvaarassa! 3x16A, 3x32A ja 3x63A ovat voimavirtakaapeleita, joiden käytössä tulee olla erittäin varovainen! Ne ovat punaisia ja viisinapaisia. Niitä joudutaan käyttämään suurten äänentoistojen kanssa ja kun käytetään valaistusta tapahtumassa. Niiden päät ovat toistensa vastakohtia. Niissä kulkee rinnakkais kolme suurjännitteistä schuko-piuhaa kolmessa eri vaihteessa. 3f. Tarvikkeet. Keikalla voi tarvita monenlaista tarviketta. On muutamia asioita, jotka olen kokenut erittäin hyödylliseksi pitää mukanani erinäisiä tarvikkeita. Teippiä. On hyvä olla mukana valkoista kapeaa teippiä, jota voi laittaa mikserin alareunaan kanavanumeroiden päälle. Teippiin voi kirjoittaa, mitä missäkin kanavassa on, se helpottaa muistamista myöhemmin. Esim. maalarinteippiä. Lisäksi mukana on hyvä olla roudausteippiä. Sillä voi teipata johdot pois tieltä, tehdä vedonpoistoja ja jopa korjata tiettyjä asioita. Kyniä ja paperia. Kyniä voi tarvita artisteille pikaista transponointia varten. Kyniä tarvitsee playlistien ja kanavalistojen ylöskirjoittamiseen. Kynillä on hyvä kirjoittaa muistilappuja ja teippejä äänipöydän alareunaan. 3,5mm->RCA adapteri. Kätevä johto, jolla on mukava testata äänentoisto ja tehdä äänentoiston yleissoundcheck kännykkää tai tietokonetta hyväksikäyttäen. Pattereita. Pattereita voi tarvita yllättävään moneen juttuun. Mikkeihin, kitaroihin 9

10 4: SoundcraftMFXi12 Äänipöytä vaikuttaa ensivilkaisulta melkoisen monimutkaiselta, mutta kun jaamme sen osioihin, homma selkenee huomattavasti. Pöydän yleisilme: Lisäulostulot MIX-L ja MIX-R lisäksi Monitor out -lähtöjen voimakkuus ja valinta kuullaanko MIX vai SUB liukuja. On tärkeää huomata ettei tässä tapauksessa MONITOR OUT lähdöt EIVÄT OLE niitä monitorilähtöjä, joita tarkoitan monitoroinnista puhuttaessa. Näitä lähtöjä ovat AUX1 OUT ja AUX2 OUT lähdöt. * SUB OUT lähdöt ovat punaisten SUBliukujen ulostulo. MUTE FX hiljentää efektilaitteen. MONO OUT lähettää äänipöydän MIXulostulot monoulostulona. FX BUS OUT lähettää efektilaitteen ulostulon monona 10

11 Aluksi pöytä kannattaa mielessä jakaa osioihin, joita kutsutaan kanaviksi: * Ylimpänä lukee kanavan numero. * Seuraavaksi on MIC-sisääntulo, johon kytketään äänilähteet. * Hieman alempana on LINE-sisääntulo. Myös tähän voi kytkeä äänilähteen. * Seuraavaksi on INSERT-silmukka. Tämän kytkennän monia käyttömahdollisuuksia en tämän syvällisemmin opeta. Voidaan käyttää esim. efektin käyttöön. * GAIN-nuppi lisää keinotekoista volyymia heikentäen äänen laatua. *HiPass-filtteri. Poistaa kanavasta kaikki alle 100Hz taajuudet. *Parametrinen taajuuskorjain HF (High Frequensies = korkeat taajuudet), MF (Middle Frequensies = keskitaajuudet) ja LF (Low Freguensies = matalat taajuudet) säätimillä. MF nupin vaikuttavaa taajuutta voi vaihtaa toiseksi ylimmällä säätimellä. * AUX 1 eli monitorilähtö 1 * AUX 2 eli monitorilähtö 2 * FX eli äänipöydässä olevan Lexiconin efektilaitteen nuppi * PAN eli panorointi. Muuttaa vasen-oikea-tasapainoa. * MUTE hiljentää kanavan kaikista kaiuttimista, myös monitoreista. * PFL eli Pre Fade Listening. Lähettää kanavan audiosignaalin kuulokeliitäntään. *MIX vai SUB. Meneekö kanava MIX vai SUB liukujen alle. *PK-valo eli Peak-ilmaisin. Valon syttyessä sisääntuleva signaali on liian isolla ja se särkyy. Pienennä gainia tai äänilähteen omaa äänenvoimakkuutta. *Liuku. Vaikuttaa pelkästään MIX ja SUB liukuihin meneviin audiosignaaleihin. Ei vaikuta PFL tai AUX 1 meneviin äänenvoimakkuuksiin. Saattaa vaikuttaa AUX 2- tasoon, jos on valittu POST-asento AUX 2-lähtön pää-äänenvoimakkuuden alta (sivu 9). PRE-asennossa ei vaikuta AUX 2 äänenvoimakkuuteen. Paras ja tavoiteltavin asento on lähellä 0-asentoa *Kanavan numero uudestaan. Lisäksi kanavat STE1 ja STE2 ovat stereokanavia, jotka ovat muuten samanlaisia, mutta niissä on kaksi LINE-sisääntuloa ja keskialueen tajuutta ei voi vaihtaa. 11

12 * Yksi tärkeimmistä! +48V Phantom Virran kytkin! * REC OUT. Äänipöydän MIX-ulostulo RCA-liittiminä. * MIX-L ja MIX-R lähdöt XLR-liittiminä pääkaiuttimille. * 2TRK IN on RCA-sisääntulo. Alapuolella äänenvoimakkuussäädin ja valinta mihin 2TRK IN signaali lähetetään. Vaihtoehtoina on MIX ja MONITOR. *HEADPHONES eli kuulokeliitäntä 6,3mm plugilla. Alapuolella äänenvoimakkuuden säädin. Kuulokkeisiin kuulee AFL ja PFL napeilla valitut lähteet. * AUX 1 lähdön pää-äänenvoimakkuus ja sen AFL eli After Fade Listening lähetys kuulokkeisiin. * AUX 2 lähdön pää-äänenvoimakkuus ja sen AFL eli After Fade Listening lähetys kuulokkeisiin. POST-asennossa kanavien liu ut vaikuttaa monitorin äänenvoimakkuuteen, mutta PRE-asennossa ei. PRE- ASENTO ON SUOSITELTAVIN! * FX-lähdön eli efektien pää-äänenvoimakkuus ja sen AFL eli After Fade Listening lähetys kuulokkeisiin. *MONITOR LEVEL asetukset käytiin sivulla 7. *MIX / SOLD mittari. Mittaa pöydän PFL ja AFL valittuja signaaleja. Tavoiteltava taso on oranssin alaraja eli 0. *SUB TO MIX napilla voidaan lähettää SUB-liukujen signaalit MIXliukuun joko STE eli stereona tai MNO eli monona. Tätä voidaan käyttää luomaan soitinryhmä, jonka saa vaikenemaan kaikki kerralla SUBliu uilla. * PWR-valo eli virta-valo, joka palaa virran ollessa kytkettynä. *SUB-L ja SUB-R liu ut sekä MIX-liuku. Äänipöydän päääänenvoimakkuussäätimet. 12

13 Lexiconin 24-bittinen digitaalinen efektiprosessori on valtavan hieno plussa äänipöydässä. 32 ennalta ohjelmoidulla efektillä saadaan mahtavaa elävyyttä vaikkapa laulajille kuivassa tilassa. Kuitenkin esimerkiksi kirkossa käytettäessä, kannattaa efektiä käyttää hyvin hillitysti. * A:PRE DEL B:TIME SPD nupilla säädetään efektin kestoa. * 32 efektiä ajettuna kahteen pankkiin. * A:DECAY B: DPTH nupilla säädetään kaitun syvyyttä. *A/B: VARI nupilla saadaan efekteihin pieniä muutoksia. * FX TO AUX1 nupilla lähetetään efektiä AUX 1 lähtöön. * FX TO AUX2 nupilla lähetetään efektiä AUX 1 lähtöön * Nupilla valitaan efekti. * STORE painikkeella tallennetaan luotu efekti. * TAP TEMPO napilla säädetään efektiä taputtamalla painiketta musiikin rytmissä (esim. bassorummun tahtiin). * FX MUTE painikkeella saadaan efekti nopeasti kiinni, kun mikkiin esimerkiksi juonnetaan tai muuten puhutaan ilman musiikkia. * PFL eli Pre Fade Listeningillä lähetetään kaiku myös kuulokkeisiin. * PK-valo eli Peak-indikaattori kertoo, jos signaali tulee niin kovalla, että sen särkyy. * Liu ulla lähetetään efektiä pääkaiuttimiin. Lisäksi efektiä käytettäessä tulee olla FX nuppi (vasen) auki pääliukujen yläpuolelta ja FX-nuppi (oikea) auki halutuista kanavista! 13

14 5: Keikkavalmistelut 5a. Laitteiston tarkistus Aina ennen livetilannetta tarkistetaan laitteiston kunto ja toimivuus, ettei yllätyksiä tule. Vioista kannattaa pitää päiväkirjaa, ettei mahdollinen toinen käyttäjä ylläty niistä. Viat tulee ilmoittaa aina ensitilassa ohjaavalle työntekijälle. Äänipöytä ja kaiuttimet tulee testata pitkän tauon (4-5kk) jälkeen pintapuolisesti (kaikki kaiuttimet ja kaikki kanavat). Muuten riittää nopea kanavien läpikäynti keikan alussa sekä äänentoiston soundcheck. Erityisen hyvin tarkistus kannattaa suorittaa, kun on tiedossa äänipöydän tai kaiuttimien kolhiintuminen roudaamisen aikana. Johtoihin riittää lähes aina pintapuolinen läpitunnustelu, ettei missään kohtaa johto ole rikki. Lisäksi on olemassa erilaisia kaapelitestereitä, joilla kunnon voi selvittää perin pohjin. Rikkinäiset johdot joutavat suoraan hävitettäväksi. Rikkinäiset laitteet tulee poistaa live-tilanne-varusteista tai merkitä hyvin selvästi. Tarvittaessa tulee tilata varakappaleita tai toimittaa laite huoltoon. 5b. Keikkapaikan tunteminen. En voi kyllin painottaa, kuinka tärkeää rajatulla resursseilla keikkailtaessa on aina tutustua etukäteen tapahtumapaikkaan. Tapahtumapaikasta kannattaa ainakin selvittää sulakekaapin sijainti, pistorasioiden etäisyys lavasta ja kuvitella mielessään setti lavalle. Lavakartan piirtäminen voi auttaa useasti. Tarvittaessa tulee varata mukaan tavallista enemmän sähköjohtoa tai mikkipiuhoja. 5c. Artistien ja playlistin tunteminen. On tärkeää selvittää montako soittajaa ja laulajaa on tulossa! Äänipöydässä on rajallinen määrä kanavia ja se asettaa rajoituksia bändin koolle. Limingan seurakunnan äänipöydässä on 12 kanavaa ja lisäksi vielä kaksi stereokanavaa. On hyvä tehdä kanavalista jo etukäteen, johon merkkaa mihin kanavaa tulee mikäkin. Esim. 1: Kitara (Olli) 7. Laulu (Maria) 2: Kitara (Maria) 8. Laulu (Olli) 3: Piano L (Katri) 9. Laulu (Katri) 4: Piano R (Katri) 10. Laulu (Juuso) 5: Huilu / Laulu (Ulla) 11. Laulu (Johanna) 6: Viulu / Laulu (Jennika) 12. Laulu (Laura) 14

15 Esimerkiksi piano saattaa tarvita stereoulostulon, joten se vie jo kaksi kanavaa. Jos kuitenkin mikserin voi asettaa pianistin lähelle, voi pianon kytkeä suoraan stereokanavaan, joten kaikki kanavat jäävät muille soittimille ja laulajille. Monesti siltikin joutuu miettimään soittajien tärkeysjärjestystä äänentoiston kannalta. Esim. kohtuullisen isolla vahvistimella soittava basisti kuuluu pienessä tilassa ilman äänentoistoakin, toisin kuin hennosti lauleleva tyttönen. On olemassa kansainvälinen järjestys soittimille äänipöydässä. Se menee suunnilleen näin: 1. Rummut 2. Basso 3. Kitarat 4. Piano 5. Laulajat 6. Juontomikit 7. Tietokone / CD-soitin viimeisiksi! Muille soittimille voi miettiä paikkaa soitintyypin ja mikitystarpeen mukaan. On myös tärkeää tuntea playlist, jonka artistit aikovat esittää. Pyydä kopiota listasta tai ole mukana kenraaliharjoituksissa sopimassa playlististä. Saundin tekemistä auttaa, kun tiedät biisit ja niiden tyylin. Lisäksi esitettävän musiikin tunteminen auttaa kikkailemaan tyylin kanssa. 5: Äänentoiston rakennus 5a. Järjestelmällisesti. Äänentoistonjärjestelmän pystytys vaatii järjestelmällisyyttä ja selkeyttä tarvittavan johtomäärän kasvaessa. Laskimme että eräilläkin festareilla johtoja oli vaatimattomasti 4000m. Ammattimaiseen rakentamiseen kuuluu olennaisesti järjestelmällisyys ja siistit johtovedot. Aluksi tapahtumatilaan tuodaan kaikki tarvittavat laitteet koteloineen ja laatikoineen. Sijoitella voi rakennussuunnitelman mukaan lavalle soittimia ja johtoja ja äänipöytään kuuluvia tarvikkeita vähän kauemmas lavasta. Kaiuttimet kannattaa viedä heti lähelle niiden lopullista sijoituspaikkaa. Aluksi nostetaan kaiuttimet tolppiinsa ja hankitaan äänipöydän alle pöytä. Soittimet laitetaan jalustoillensa paikoilleen kuten myös mikit ständeineen. Ensimmäinen ja tärkein johdotusvaihe on sähköjohtojen veto. Aluksi äänipöydälle sekä kaiuttimille, sitten vasta soittimille. Toiseksi vedetään audiojohdot äänipöydästä kaiuttimiin ja kuunnellaan äänentoiston yleissaundia. Varmistetaan että kaikki kaiuttimet toimivat ja ovat tasapainossa. Lopuksi vedetään mikkikaapeleita kanavalistan mukaisesti lavalta äänipöydän suuntaan. 15

16 Aivan viimeiseksi johdot teipataan tiukasti paikoilleen. Tämä on syytä jättää aivan viimeiseksi, kunnes ei enää vaihdeta soittajien paikkoja tai jouduta vaihtamaan johtoja parempiin. Rakentaessa tulee pitää mielessä myös resurssit. Käytä aina sopivimman mittaista johtoa, jotteivat johdot lopu vain kesken. Laulajille saattaa joutua jättämään ylimääräistä löysää johtoa lavalle siltä varalta, että he siirtyvät lavalla tai jopa nappaavat mikin käteensä. 5b. Turvallisesti. Rakentaessa tulee jatkuvasti pitää mielessä turvallisuus! Suurin vaara ovat johdot! Sähköjohtojen tulee olla maadoitettuja sekä ehjiä. Muuten sähköiskun vaara kelle tahansa äänentoistoon kytköksissä olevalle on liian suuri! Toinen johtojen aiheuttama vaara on kompastumisvaara! Mitään johtoja ei saa koskaan vetää minkään kulkuväylän poikki. Mikäli kuitenkin tältä tilanteelta ei voida välttyä, tulee kulkuväylän kohdalta teipata johdot kiinni erittäin hyvin. Lisäksi jonkinlainen matto johtojen päälle ei ole lainkaan huono ajatus! Johdot kannattaa vetää soitinten takaa ja piilosta, kyseessä on myös tapahtuman esteettisyys. Kannattaa myös miettiä, että mitä tapahtuu jos joku kompastuu tähän johtoon. Vaikka kaatumisesta säilyisikin mustelmitta, saattaako nykäistä siinä pianon tai arvokkaan äänipöydän lattialle. Johdoille kannattaakin tehdä aina hyvä vedonpoisto! Kannattaa esimerkiksi johdot solmia kiinni tukevaan rakenteeseen tai teipata hyvin lattiaan juuri ennen soitinta tai äänipöytää. Näin on myös paitsi asiakkaiden ja artistien turvallisuudesta, niin myös laitteiden turvallisuudesta huolehdittu Lisäksi järjestelmällinen johdotus auttaa ongelmatilanteessa. Jos pitää äänilähde tai johto vaihtaa uuteen, löytää oikean piuhan sadoista nopeasti. 6: Miksaaminen 6a. Analogipöydän työkalut. Mitä työkaluja sinulla on edessäsi olevassa äänipöydässä? Sinun kannalta tärkein työkalu on taajuuskorjain, artistin kannalta monitorisäätimet. Lisäksi löytyy vasen-oikea-tasapainoa, efektiä ja HiPass-leikkuria. Monitoroinnista ja taajuuskorjaimesta kerron sinulle lisää seuraavissa alaluvuissa. Vasen-oikea-tasapainolla voit korjata hieman isolla lavalla sitä kuvaa, mistä päin ääni vaikuttaisi tulevan. Jos laulaja on ihan lavan oikeassa reunassa, voi laittaa laulun tulemaan oikeasta kaiuttimesta hieman isommalla kuin vasemmasta, ja näin yleisön on helpompi pysyä perässä siitä, missä päin tapahtuu. 16

17 HiPass-filter nimensä mukaan päästää läpi vain korkeat taajuudet ja poistaa kanavista käytöstä turhat alle 100Hz taajuudet. Filtteri löytyy gainin alapuolelta ja se näyttää melkein merkinnältä neliöjuuri sata. Sitä voit käyttää huoletta laulajille ja kitaristeille, sillä he eivät käytä kyseisiä taajuuksia. Ainoastaan basisti ja bassorumpu tarvitsevat taajuuksia, eikä niille tule kytkeä HiPass-filtteriä päälle. 6b. Monitorointi. Monitorisäätimet ovat tärkeät, sillä niillä säädät, mitä artistit lavalla kuulevat monitoreistaan. Vaikka sinulla ei olekaan kuin kaksi monitoriryhmää, niissä riittää silti säädettävää. Mutta kuinka niitä säädetään eli tehdään monitorimiksausta? Monitoriulostuloja merkitään AUX1 ja AUX2 merkinnöillä. Kuvitellaanpa että sinulla on neljä soittajaa (kitaristi Maria, pianisti Katri ja laulajat Juuso ja Laura) ja kaksi monitoria (AUX1 - soittajat ja AUX2 - laulajat). Soittajat haluavat kuulla itseänsä, mutta laulaja ykköstä enemmän kuin kakkosta. Laulajat taas haluavat kuulla yhtä paljon itseänsä, mutta pianistia eniten ja kitaristia eivät ollenkaan. Tällöin aukaiset AUX 1 ja AUX 2 päävolyymit. Aukaiset kanava ykkösestä AUX1 puolet ja AUX2 et yhtään. Kanava kakkosesta aukaiset AUX1 puolet ja AUX2 yli puolet. Kanava kolmosesta aukaiset AUX1 yli puolet ja AUX2 puolet. Kanava nelosesta aukaiset sitten AUX1 alle puolet ja AUX2 puolet. Helppoa. Ja sama taulukkona: Aux 1 (Soittajat) 2/4 2/4 3/4 1/4 Aux 2 (Laulajat) 0/4 3/4 2/4 2/4 Kanava 1: Kitaristi 2: Pianisti 3: Laulaja 1 4: Laulaja 2 6c. Taajuuskorjain. Taajuuskorjain on miksauksen olennaisin osa oikean tasapainon ohella. Taajuuskorjaimia on parametrisiä ja graafisia. Seurakuntamme äänipöytä sisältää keskialueeltaan parametrisen taajuuskorjaimen. Taajuuskorjaus on kaiken A ja O miksauksessa, sen avulla kun pääsemme vihdoin käsiksi siihen niin paljon puhuttuun saundiin. Kaikki äänet ovat eri taajuuksien summaa, joten taajuuskorjaimella pääsemme muokkaamaan äänten ydintä. Ihminen kuulee äänet taajuuksilta 20hz-20kHz, joten tuo väli on haluamme. Mieti hetki bassoa. Se soi hyvin matalalta. Basso ja bassorumpu soivat taajuuksilla Hz. Noihin taajuuksiin vaikuttaa äänipöytämme parametrisen taajuuskorjaimen alin nuppi. Se joko vahvistaa tai heikentää tuon taajuuden ääniä. Näin musiikin 17

18 basson lisääminen tai vähentäminen onnistuu helposti alimmalla nupilla. Ihmisen laulu ja esimerkiksi huilu ovat osin jo yläpään taajuuksia. Niiden taajuudet ovat Hz taajuusalueilla, ja niihin vaikuttaa äänipöytämme parametrisen taajuuskorjaimen ylin nuppi. Sillä yläpäiden lisääminen tai vähentäminen onnistuu helposti. Kaksi keskimmäistä nuppia äänipöydän parametrisessä taajuuskorjaimessa vaikuttaa keskialueisiin. Keskialueet ovat isot, ja niihin mahtuu monenlaista. Sen takia keskimmäisen nupin vaikutustaajuutta voidaan vaihtaa välillä Hz ylemmällä nupilla. Siinä missä alin ja ylin nuppi on lähinnä hifistelyyn, kaksi keskimmäistä tekee suurimman työn. Niillä voidaan etsiä taajuus, jolla on eniten ongelmia, ja leikata niitä ongelmia pois saundia pilaamasta. Se onnistuu seuraavasti: 1. Laita äänilähde päälle tai pyydä laulamaan / soittamaan 2. Väännä alempaa nuppia oikealle (6 ja 9 välille) kunnes saundi menee omituiseksi 3. Liikuta ylempää nuppia hitaasti reunasta reunaan ja etsi kohta, jossa saundi kuulostaa kaikkein kamalimmalta 4. Kun löydät kamalimman kohdan, jätä ylempi nuppi paikalleen ja väännä alempaa hieman alkuperäisestä kohdasta vasemmalle (-3 ja -6 välille) Toimimalla edellä mainitulla tavalla sinä ensin voimistat keskitaajuuksia kuullaksesi ne paremmin. Sitten etsit taajuuden, jossa on pahin ongelma (purkkisaundi varmaan yleisin). Ja lopuksi leikkaat sitä keskitaajuutta pois vähentääksesi ongelmaa saundissa. Näin parannat eniten saundia sillä, mitä työkaluja äänipöytä sinulle tarjoaa. Paremmissa äänipöydissä useammassa kohdassa on parametrinen taajuuskorjain eli vaihdettava taajuus. Esimerkiksi keskitaajuudet on voitu jakaa vielä kahteen osaa, joista kummallekin on omat säätimensä. Jokaisella soittimella, jokaisella laulajalla ja jokaisella mikillä on omat ongelmataajuutensa. Niitä oppii lisää miksatessa enemmän ja enemmän. Niitä ei kannatakaan opetella ulkoa, mutta aavistus siitä millä taajuudella pahimmat ongelmat lymyävät, nopeuttavat työtä huomattavasti. 6d. Efektit. Efektejä käytä aina harkinnan mukaan. Kuivassa tilassa, jossa on vain yksi laulaja, efekti tulee tarpeeseen, mutta koko bändin esiintyessä kirkossa, voit unohtaa koko homman. Mutta kun efektejä tarvitsee, käytä niitä ehdottoman hillitysti! 18

19 1. Valitse sopiva efekti kirjastosta 2. Aukaise FX-nuppi halutusta kanavasta (n. 1/2) 3. Aukaise FX MST nuppi oikeasta reunasta (n. 1/2) 4. Poista FX MUTE käytöstä 5. Aseta jonkinlainen PRE DEL / TIME SPD 6. Aseta jonkinlainen DECAY / DPTH 7. Aseta jonkinlainen VARI 8. Ala nostaa FX-liukua ylemmäs 9. Säädä PRE DEL / TIME SPD, DECAY / DPTH ja VARI 10. Säädä TAP TEMPO musiikin mukaan jokaisessa biisissä Efektit tulee laittaa mikeistä pois aina, kun niihin puhutaan tai juonnetaan, eikä lauleta! Tämä onnistuu nopeasti FX MUTE painikkeella. Efektejä ei pääsääntöisesti tule laittaa monitoreihin (FX TO AUX1 ja FX TO AUX2) ellei artisti nimenomaan osaa sitä pyytää. PFL napilla voit kätevästi kuunnella pelkästään FX-bussin ulostuloa, eli pelkkää kaikua ilman alkuääntä. PK-valon eli Peak-indikaattorin vilkkuessa laita FX-nuppia pienemmälle kanavista, ettei FX-bussiin tule signaalia liian isolla. Hyvä perusefekti on mielestäni ollut L. Hall, jolla saa tilassa kuin tilassa ison tilan ääntä mikkeihin. Joskus olen menestyksekkäästi käyttänyt myös Arena-efektiä. Todella pienissä tiloissa Room-efekti on ollut mielestäni toimivin, kun efektiä on ehdottomasti haluttu. Efektejä tulee kuitenkin käyttää hyvin hillitysti ja vain laulajille. 6e. Soundcheck. Miksaajan työstä 25% tapahtuu äänentoiston rakentamiseen, 10% suunniteluun ja asiakasyhteyksien hoitamiseen ja 5% tapahtuman aikana. 60% työstä sijoittuu hetkeen ennen tapahtumaa, jolloin suoritetaan soundcheck. Soundcheckin aikana käydään läpi kaikki artistit ja tehdään kaikki säädöt äänipöytään. Tavoitteena on se, että tapahtuman ajan miksaaja voi istua kädet taskussa. Kuitenkin yleensä sitä silti joutuu välillä sammuttelemaan hetkeksi turhia kanavia tai korjaamaan tasoja. Varsinaista saundia ei tapahtuman aikana enää muuteta. 19

20 Soundcheck suoritetaan isommissa tapahtumissa niin, että se on ohi tuntia ennen tapahtuman alkua, ja useamman artistin kanssa siten, että soundcheckin järjestys on käänteinen esiintymisjärjestykseen verrattuna. Soundcheckin alkuun kuunnellaan artistin toiveet äänentoistolle, etsitään tasapaino kanaville, tehdään taajuuskorjaus joka kanavalle, tehdään monitorointimiksaus ja kuunnellaan miltä esityksen osa kuulostaa niillä asetuksilla. Tämän jälkeen itse tykkään kierrellä tilassa sekä lavalla ja kuulostella, miltä kaikki kuulostaa eripuolelle yleisöä tai mitä monitoreista oikeasti kuuluu. Työjärjestys Soundcheck-tilanteessa: 1. Artistit paikalle 2. Kanava kerrallaan, VAIN liu un soitin soittaa koko ajan; a. MUTE pois, tarvittaessa Phantom -virta päälle. b. Liuku 0-tasolle c. Tarvittaessa GAINia lisää d. Tarvittaessa HiPass-filtteri käyttöön e. Taajuuskorjaus f. Efektin asettaminen oman harkinnan mukaan 3. Seuraava kanava, toista kohta kaksi. 4. Kun kaikki kanavat on käyty lävitse, käy kaikki monitoreita käyttävät soittajat läpi, mitä he haluavat kuulla monitoreistaan -> Monitorimiksaus 5. Pyydä koko bändiä soittamaan, etsi sopiva tasapaino 8: Troubleshooting ongelmien eliminointi Miksaajan arvon kertoo se, kuinka hän selviää ongelmatilanteissa. Ongelmat haastavat mielikuvituksen ja luovuuden äärirajoilleen. Ongelmista oppii aina jotakin. Kuitenkin usein sitä päätyy siihen, ettei ongelmalle vain voi mitään nyt. Tärkeää on kuitenkin löytää ongelman todellinen syy. Yleensä syynä on inhimillinen virhe tai unohdus, tai hajonnut laite tai johto. Rakastan selvittää ongelmia troubleshooting-menetelmällä, jossa kirjaimellisesti ammun vaihtoehdoista väärät alas. Troubleshooting-menetelmässä suljetaan testaamalla vaihtoehtoja pois. Kaikki laitteet, joita on useampia, voidaan testata toisella varakappaleella. Kanavat voidaan testata vaihtamalla kanavaa. Järkeilyssä auttaa useasti myös äänentoiston simplifioiminen. Kuvittele reitti äänilähteestä kaiuttimeen. Tuleeko äänilähteestä signaalia ollenkaan? Jos tulee, mihin signaali voi pysähtyä reitillään kaiuttimille. 20

21 9: Tee-Se-Itse Harjoituksia äänipöydän käytöstä Rakenna: 9a. Rakennus a. Mahdollisimman yksinkertainen laulusetti b. Mahdollisimman yksinkertainen setti pianolle ja laulajalle monitoroinnilla. Pianisti ja laulaja ovat eri tiloissa, joista ei kuulu toisiinsa. Miksaaja on jommassakummassa tilassa c. Edellinen tilanne, mutta niin, että miksaaja on kolmannessa tilassa eikä tiloista edelleenkään kuule toisiinsa. d. Jälleen sama tilanne, mutta nyt niin, että neljännessä tilassa on yleisö, joka haluaa kuulla laulajan ja pianistin esityksen. Pianistikin voi laulaa. 9b. Monitorointi Tee monitorointitaulukko niin, että sinulla on kaksi kitaristia (1 ja 2), pianisti (3) ja kolme laulajaa (4,5 ja 6). Monitori 1 (AUX1) on soittajille ja monitori 2 (AUX2) laulajille. Soittajat haluavat kuulla molempia kitaroita ja pianoa enemmän kuin kitaroita. He haluavat kuulla laulajista kakkosta enemmän kuin muita ja kolmosta vähemmän kuin muita. Laulajat taas haluavat kuulla vähän kitaroita ja paljon pianoa. Itseään he haluavat kuulla saman verran, mutta laulaja ykköstä enemmän kuin muita. Tee taulukko: AUX 1 soit. / 4 / 4 / 4 / 4 / 4 / 4 AUX 2 laul. / 4 / 4 / 4 / 4 / 4 / 4 Kanava 1: GTR 1 2: GTR 2 3: PNO 4: MIC 1 5: MIC 2 6: MIC 3 9c. Efektit Tee laulumikille kolme hyvänkuuloista efektiä erilaisiin tiloihin. 9d. Äänentoistolaitteisto Käy lävitse koko äänipöytä, ja kerro mitä mikäkin äänipöydän nappi tekee. 9e. Troubleshooting Tee paperille lista, missä kaikessa voi olla ongelma seuraavassa tilanteessa. Tarvittaessa rakenna ja kokeile. Kitara on kytketty johdolla kitaravahvistimeen. Kitaravahvistimen Phones-aukosta menee johto mono-di-boksiin. DI-boksi on kytketty äänipöydässä kanavaan 8. Kanava kahdeksan on kytketty SUB-liukuihin. SUB-liu ut ovat naitettu stereona MIX-liukuun. Käytössä on molemmat pääkaiuttimet. 21