asijoista. Jos ois ukkopenttuin varrattu, en ois niin outo ollukkaa. Ihan varmasti Max ois ajatelu, jotta siinähän minä vasta hävviisinnii.

Transkriptio

1 asijoista. Jos ois ukkopenttuin varrattu, en ois niin outo ollukkaa. Ihan varmasti Max ois ajatelu, jotta siinähän minä vasta hävviisinnii. Koulussa ollessa osasin joittaa asijoita huonomin kun ämmäpennut ja opin hittaamin. Sillä tavalahan ukkopentuloila on. Kun JP. kävi minun luona miel sairraalassa, niin sen mielestä toiset siinä huonneessa olivat laittanneet sänkypeittosa paljo paremin kiini kun minä. Minä olin likasena nii kun ukottii enkä ois välittäny osttoo uussii vuatteita. Ihan selevästi 15 vuotinen akka tuntu vanhemalta kun 20 vuotinen ukko. Vain minnuu kun ol koko ajan verrattu akkoin. Kun uskottaan, jotta kaikkiin luontteessa on kumppookkii ukkoo ja akkoo ja jos akkapennulen annettaan tuarrii vain sillen toiselen puolelen ukon luontteelen - niin tietysti se kovennoo. Jos ämmäpenttuu kehuttaan nii kun ukkopenttuu, suattaako se ruveta halluummaan ollakkii ukkopentu? Meijjän ukko kehu minnuu sillä tavala. Siitähän huomovvaa, jotta tuo halus, jotta olisin ukkopentu. Ja minulen ol HYVIN tärkkeetä olla semmonen nii kun se olis halunu minun olevan. Se ol minnuu sanonukkii ukkopennuks, nii kun se olis halunu minun olevan. Minula ol aina mielessä sen miellyttäminen. Ounko minä sittennii yrittäny olla nii kun ukkopennut? Osovvaako VAISTOMAISESTI tehä sillä tavala (Es merkiks käs työt 91

2 koulussa, kun tein samanlaissii kun ukkopennut), jos koko ajan on mielessä, jotta siitä on hyvvee, jos minä oun semmonen kun ne? Ja millä iänelä jonkun lausseen sannoo! Olin 9v. kun Meijjän sano minusta ilahtunneena : "Taittaa viikset kasvvoo!" Vai onko siinä jottaa ommoosa jo ollu, jos siitä on niin tosissaan? Maxin sänkkyy piti minun nosttoo JP:n kansa. Max sano minusta : "Jakssaaako se?" Meijjän sano : "Sehän jakssaa nosttoo 150 killoo." Älysin vitsiks, vain kuitennii ol hyvvee tuomonen kehuminen. Miun hiihtämisestä ol sanonu : "Sehän männöö ihan kun Kunde Svan." Älysin sen kehumisista, jotta tuohan halluu, jotta minä olisin ukkopentu. Olin syöny paljo (13v.) niin Meijjän sano : "Mieshän se tulloo. Toimintakeskuksela joku ukkososijalisti kehu minnuu, kun olin kirjuttanu niin hyvvii vitsijä: "Voi mikä nainen! "En ollukkaa sen tautta ukko, vaikka olin osanu tehä niin hyvvii hävyttömmii vitsijä. Eikä se akkoo siäliny, vaikka sano nuin, jotta VOI, vain kehu. Toissiin puhheista huomovvaa halluuko se ruveta tuttavaks. Max sano minulen : "Otettaanko myö nitrot vai illotiiniryyppy?" Huivviisa näytti ja sano : "Etkö tätä laita polovvees?" Sillä itellään kun piti olla polovet sijottu, kun ne ol väljät. Tuntu jotta halluu tehä minusta samanlaisen kun hiän ite ol. "Meijjän" miten sano : "Ajettaan Putjon kansa porukassa piät paljjaaks." (Oun ollu kai 10-vuotinen.)Vähä 92

3 myöhemin sano: "Meilen Putjon kansa on sama vaikka ois sontapökelö lautasen reunala." On se sanonukkii minnuu ukkopennuks, kun oun ollu 2-3-vuot. Ihan varmasti sen tautta, kun entiset neljä olivat kaikki ämmäpentuja, ois se halunu, jotta ois lopula tullu ukkopentu ja on ollu hyvin hyvvee kun vielä niin pitkän ajan perästä tul pentu, vain kun se ei vieläkkää ollu ukkopentu, koittel se minusta sen tehä. Hupsusta Akasta ol pahhoo, kun minula ol ukkoin kello. Oun välilä itekkii ajatelu, jotta sekkii pilas. VAIN KUN se osti ukkoin kellon IHAN KAIKILEN MUILENNII; sano, jotta sitä varten, kun semmonen on vahvempi. Myöhemin minun piti pittee ukkoin kelloo sennii tautta, kun näkö on niin huono. Kaikki eivät semmoseks tuomosesta mäne. Onhan semmmossii joilen on ihan suorraan sanottu, jotta sinun ois pitäny olla ukkopentu (Tai ukkopennulen, jotta akkapentu) eikä ne siitä tällä tavala ruppee. Jos minula ei olis näin paha luonne, minä en olis ruvenu tämmösseen. Kun Max on sanonu niin pahasti, minä oun uhallan akalen ilikkeyksissän ruvenu vaikkeeks tämän assiin kansa. Vaikka minä tiesin, jotta siinä tulloo hyvin vaikkeeta itelleen ja helepommala piäsis, kun ei tämmösseen ruppeis, ajattelin, jotta mielluumin minä tästä kärsin. Jossaa muussa assiissa ukko ol ihan samanlainen. Ol sanonu, jotta immeeset ois perssiisä repinneet, jos hiän ois sen assiin antanu olla. 93

4 Tarkottaa, jotta olisivat nauranneet niin kovasti, jotta siinä repivvää. ENKÄ MINÄ USKO, JOTTA TÄMÄKKÄÄ OPITTUU OIS VAIN SUKUVIKKOO!!!! Minusta ihan alusta asti tuntu, jotta immeesen pittää olla tuomonen nii kun Meijjän on. Minustahan kaikki ol oikkeen mitä se teki. Ja siinäkkii minkälaisista asijoista tykkäsin ja mistä en, niin kai se tehohttoo penttuun, kun semmonen immeenen sannoo : Höpellöö tai : Joutavvoo, kun näkköö jottaa televisijosta. Ja yhtenä juottiin kaljjoo (Minä 3-vuot.) ja kaatopaikalta ehittiin tavaroita ja opetti viheltämmään ja nostammaan olematonta, jotta kasvas hyvin hyvät lihakset. Se sano JP: len, jotta hauvvislihas pittää suaha niin vahvaks, jotta puntar katkivvaa, kun siihen iskköö. Ja miehän uskon. Taisin olla 10- vuotinen. AKKOJA VÄHÄTELLÄÄN Jos meijjän pihassa vaikka ei olis semmosta ollu, jotta akkoja vähätelttin ja ukkoja kehuttin, minulen olis riittäny jo se kun kuulen, niän ja luven miten jossaa muuvvala piettään akkoja alaporttaala. Ja hyvin paljo pahemppiikkii ukkoja on 94

5 olemassa kun mitä Meijjän Ukko ol. Se ei YHTTÄÄ Maxii iskeny eikä se ollu juoppo. Josttaa sarjakuvasta suattas luula, jotta on, kun on minulen kaljjoo antamasa, vain EI se ollu, minunhan sitä piti enemän juuvva. En ainakkaa muista, jotta olisin kuulu, jotta Meijjän Ukko olis sanonu Maxii akaks, vaikka minä sanon kaikkii akkoja akoks tai ämmiks. Sanon sen tautta, kun en ilikkii niitä muuks sannoo. Ukko sano vain semmossii akkoja akoks joista se ei tykäny, minä sanon kaikkii. Jos se huasto josttaa akasta ihan tavalista assiita, se ei sanonu akka vain N. Ja sano se joskus muilonnii. Ol käyty Linnanmäilä eikä suatu hyvvii palakintoja niistä pelilöistä kun nainen tul ensimäisenä vasttaan. Max ihan samala tavala. Enkä ainakkaa muista, jotta olisin kuulu pihassa huora- sannoo, vaikka minun sarjakuvissa on sitä hyvin paljo. Siitä assiista huastovat. ( Tais huasttoo vain Max, ainakkii enemän.) vain en muista, jotta ois tuota sannoo sanonneet. Hilkka sano sen sanan ihan suorraan ja hyvin ussein. Vain sekkää ei kaikkii akkoja sanonu akaks. kun televisijjoo katottiin hyvin helepola sano : Huoran näkönen on. Minusta ol HYVIN typerree semmmonen, kun Maxin mielestä Armi Kuusela teki siinä oikkeen, kun rupes olemmaan sammoo uskonttoo kun ukkosa. Meijjän Ukko kun koko ajan ivas Maxii siitä, kun se on luter. Sitä koko luter - uskonttoo ivas. Ja pappija. 95

6 SE ON MUOTTOILLUU Minusta ois ollu parempi, jos Max ois sanonu sen ihan suorraan, jotta hiän on pettyny, kun ei tullu ukkopenttuu, kun sen kuitennii sen puhheista ihan selevästi huomas. Kun Hupsu Liäkär kysy onko ukkopenttuu toivottu, se sano, jotta ei muka ois ja, jotta hiän on ajatelu, jotta parempihan se on, kun eivät sottaan jouvvu. Se on vain muottoilluu, sitä varten, jotta paremin kestäs sen pettymyksen. Kun se huasto jonkun kansa puhelimessa ja jollennii ol tullu pentu, se kysy : No, poikako se on? Kun sanon sillen, jotta ihme, kun Une osas pennun tehä, niin se : Ja kun vielä pojan. Ja kun kysyn arvovvaako kumpi ol mualiman ensimäinen kojeputkipentu, niin tietysti se sano : Poika. Se ei ollu, se ol akkapentu. Suomen ensimäinen ol ukkopentu. Pitkkään ol tullu lehmivasikka, niin Sitten kun lopula ol härkä, niin ovesta TULLESSAAN. 96

7 Sano se sen lopula ihan suorraan, kun kysyn, jotta kumpi hänestä on parempi. Se sano : Poika on aina parempi! Se huasto semmosta, jotta joku ukko ol vahingossa perruuttanu autollaan kahen pentusa piälen. Se sano, jotta Une ja sen ukkosa on sen tautta tehnneet vielä toisen pennun, jotta se olis akkapentu, kun ensimäinen ol ukko. Sano, jotta olis nyt ollu, niin olisivat lopettanneet 97

8 sen en muista miks kä se sano sitä tekemistä. Sen tautta ite tekivät viis, vain heijjän ihtesä piti lopettoo semmonen tekeminen, liäkär ol sanonu, jotta semmonen pel on loputtava. AINA PANNAAN AKAN SYYKS Minäkkii hyvin pitkkään panin sen Maxin syyks, kun minusta 3 - vuotisena tuntu, jotta minut on hylätty, kun Max ol ollu sairraalassa10 vuorokautta laihutuskuurila. Tai en oikkeesttaan sen syyks, kun pitihän sen sielä suaha olla, vain sillä tavala, jotta SE ON SIITÄ! Vasta luvula älysin, jotta ukon syytähän se on. Se ol sillä aikkoo huonosti hoitanu. Maxin sisko Kirsti ol sielä välilä ja se paljo myöhemin sen sano, kun olin ite alottanu tästä huasttoo. Maxilta olin joskus kysyny män kö minula houssuun koko ikän vain rupes ko mänemmään myöhemin. Sano, jotta sillon kun hiän ol sairraalassa. Kirsti sano, jotta ukko ol pannu märät housut vain kuivammaan eikä niitä pessy ja ne hais hyvin pahalen. Ukko ol semmonen, jotta AINA pan kaiken toisen syyks. Aina se ol Maxin, Maxin siskon (Justtiisa Kirstin) tai Maxin jyrskyttäjän syytä. Hiän ei millonkkaa tehny mittää viärin. Minäkkii olin HYVIN pitkkään semmonen; kaikki ol aina minun luokkalaisen Pirjon syytä. Kävelin sen kansa jossaa talavela ja liukastun. Sanon: "Sinun syytäs!" Pirjo sano : "Se 98

9 ol hiekka- auton syytä." Kumpikkii lähettiin kävelemmään toisenepäin. Sitten se ol aina JP:n. Sitten Maxin. Sen mielestä kaikki ol aina pirun syytä. Se kun luul, jotta minulta kaikki korjjaattuu "kuhan koulu vain loppuu," niin ol lopula sanonu : "Vain eihän sitä tiijjä mitä se vihtahousu sitten kekssii." Se on HYVIN kova loukkaus kun on luulu, jotta ne eivät ou minun ommoo! Hilkka kun ei meinanu nähä kuakun ohjetta. Se ihan lampun alla sitä luki. Sano lopula : "Kyllä tää mummokuume on inhakka AIVOLOISSA ON ERROO SETA:ssa luki, jota TRANS on latinnoo ja tarkottaa: männä toiselen puolelen. Olin älyny jo 16- vuotisena, vaikka en ollu misttää lukenu, jotta minula on ukon aivot. Kun on olemassa semmossii joihen näkö on männy sekasin; vuatepiälä ollessa luulis akaks ja iännii on semmonen vain se ihan kaiken pahin kohta onnii ukon. Toisinpäinnii osovvaa olla. Siitä älysin, jotta näkö osovvaa männä sillä tavala sekasin, jotta akala on ukon aivot ja se virhe on tullu IHAN PAIKALA! Kysyn miel sairraalassa sair. hoitajalta, jotta mitä varten minun pittää tiälä olla, se sano: Että sinä oppisit paremmin tuntemmaan itseäsi. Minun mielstä minä tiesin hyvästi minkälainen minä oun. 99

10 Koittelivat muuttoo mieltä. SETA:ssa uskkoot, jotta se vain pilovvaa ja niin pilas minnuukkii, ainakkii se sai HYVIN kovasti suuttummaan ja VIHHOOMMAAN KAIKKII JOTKA USKKOOT, JOTTA NIILTÄ PITÄS MIEL`MUUTTOO JA, JOTTA AKOLA UKON LUONNE MUKA OIS VAIN OPITTUU!! Luulivat vielä, jotta hyö OSSOISIVAT muuttoo!! Eihän sitä miten kukkaa muuta, eihän AIVOJA ossoo muuttoo, paremin näyn (Näkö) muuttaa. Kun sanon MTT:n ukolen, jotta oun lukenu josttaa semmosta, jotta ukot juovat sillä tavala, jotta kahttoot kuppiin, akat kahttoot siitä ylös, niin sen mielestä minä muka olisin matkinu Meijjän Ukkoo!!! HUPSU! Ja HÖLÖMÖ! Ja tämän minä olin tieny jo ennemin, ennen kun olin siitä etes lukenu! VAIN TYÖPÄ ETTÄ TIENNEET!!! JP. ihmettel, jotta mitä varten minä ällyyn konneista paljo paremin kun hyö. Ja, kun minä vain tulen huonneesseen, niin kone korjjaattuu, rupevvaa soimmaan. Kun vanhhaanaikkaan leikkauksen perästä monet kuolivat ja akat pennun tehttyy, eivät älynneet, jotta kuolloot sitä varten, kun liäkärit eivät pesseet kässiisä. Eikä ne tienneet paktteer loista mittää. Vuosisadat vierivät 2- kirjasta, kirjuttanu Kai R. Lehtonen: Käsien pesemistä ei kukaan edes kuvitellutkaan. 100

11 Ignaz Semmelweiss ensimmäisenä ymmärsi mistä oli kysymys, häntä ei haluttu uskoa ja hän joutui yleisen pilkan kohteeksi. Kaikesta huolimatta häntä pilkattiin ja vainottiin niin, että nykyään äitien ja lasten pelastajaksi mainittu Semmelweiss kuoli mielisairaalassa vuonna AKAT NÄYTTELLÖÖT ITELTTÄÄN Tiälä klubitalola joku nuor akka sano, jotta jollaa ukola se kohta män jotennii hänen aikkaan. Se akka kun ol liijjan vähissä vuatteissa. Sano: Se on ihan törkkeetä. Minun mielestä ei ou yhttää, kun eihän sillen ossoo mittää, jos männöö sillä tavala. Elukka - Jussila män se kohta sillä tavala, kun se ol muassa selällään ja kuoputtelin sen mahhoo. Älysin IHAN HYVÄSTI, vaikka olin vasta 14 vuotinen, jotta sillen ei ite ou osanu mittää, jotta sillä tavala män eikä sitä ossoo ite tehäkkää. Hupssuin työssä jollaa akala koko ajan kiel heilu ulukopuolela ja hyvin pitkälä. Minusta se näytti ( Ja tuntu!) HYVIN pahalen. Minä älysin, vaikka olin vasta 18, jotta ei se sitä tarkotuksela tie, ei se niin hupsu ou vain sillen on liäke sen tehny. Joku klubitalon vanha akkapotilas sano josttaa toisesta potillaasta, jotta kyllä häneläkkii ruppeis piähän koskemmaan 101

12 jos tuola tavala viäntelisin nuammoo. Eikö se ou älyny, jotta liäke tekköö sen, jotta on pakko viänelä nuammoosa? Josttaa akkapotillaasta se paha akkasosijalisti sano, jotta sillä käit vispovvaa koko ajan, sillen pitäs laittoo neule kässiin. Semmosesta ei sais moittii. Minä olin aina luulu, jotta akat ovat justtiisa sen tautta hävyttömissä vuatteissa, jotta ukot kahtosivat ja saisivat tunnelmmoo. Ihmettelin, kun joku sano, jotta ne suuttuut jos niitä katottaan. Jotkut ovat semmosissa housuloissa, jotta niilä näkkyy hyvin selevästi. Kummattii ukot ja akat, vain akat näyttäät pahemilta. Niihen pitäs työnttee rivveysrieppuu veitelä nii kun ikkunanrakkoon. Ja siihen pitäs laittoo vielä sekkii liimapaper. Vai tarkottiko se, jotta se kahtominen on törkkeetä eikä se kun se kohta männöö ukola semmoseks? KYLLÄ AKAT ON PAHOJA Ukot ovat hyvin monesti hienotunttoisemppii kun akat. Akat ovat hyvin helepola sanomassa jos näkkööt jottaa outtoo. Tai jos ne eivät sano, niihen ilimmeestä näkköö, jotta ne ajattelloot toisesta jottaa pahhoo tai huonnoo. Ratijossakkii jossaa kuunelmassa kun joku ämmäpentu ( CP) ol kaupassa, niin akkamyöjä kysy siltä : Käytkö sinä jotain erityiskoulua? Se kun kävel pahasti. Jossaa toisessa kuunelmassa 102

13 ämmäpentu änkytti hyvin kovasti, niin ukkomyöjä ol sillen ihan tavalisesti. Vain mitähän jos myöjä ois ollu akka?! Myhkylässä assuissa kun minä tulin pihalta tuti suussa - taisin olla 13- vuotinen - ja nuapurin ukko ol tuvassa niin se koittel olla sen näkösenä nii kun ei ois huomanu mittää. Jos joku akka ois ollu, niin se ois ruvenu siitä paikala hyvin kovasti papattammaan. Sillon kun minula ol jalasmökki ja pyyvvin sitä ukkoo kahtommaan minun tauluja, niin se lähttiissään sano : Niin on siisttii ja lämmintä ja oma rauha. Semmonen ois hölömmöö jos sanos ovesta tullessaan : Siiisttiihän tiälä on. Tarkottas, jotta eipä ois uskonu. Kun olin Myhkyläsä assuissa jonkun ukkonuapurin syntymäpäivilä, niin joku vanha nuapurin akka koko ajan iänneen ihmettel minnuu. En yhttää muista mitä se sano, vain siitä hyvin selevästi huomas, jotta tarkottaa : ihme, kun tuo osovvaa olla hyvästi. Sen muistan, jotta ihan paikala kun mänin ovesta se kysy : Miten sinä uskalit tänne tulla? AKKANA OLO Minä olin tieny sen alusta asti, jotta kuhan otettaan näystä vain akkoo pois, se riittää ja suattaa olla, jotta sitten ei akkona olo ennee haittookkaa, kun se korjovvaa hermoja niin 103

14 paljo. Eikä minusta ite akkana olo ou niin pahhoo vain olla UTakka. Onko ajatelleet, jotta paha ois olla tämmösenä akkana? Minähän kysyn MTT: n immeeseltä, niin se sano, jotta on ajatelleet. Eivät arvanneet, jotta osovvaa olla olemassa joku semmonen josta se ei ou pahhoo. Eikä ou haitanu yhttää vaikka sannoot ämmäpennuks. Tuolakkii klubitalola kun olin jonkun akan kansa yläkerrassa, niin joku ämmä sano : "Tulukkee tytöt syömmään." Se toinen ol nuor. Ja kaupungila joku ämmä sano : "Hyvä se on, kun tytöt hoittaa kukkii." Joku toinen ämmä sano: "Tyttölöilä on kukkiin kasteluvuoro." Se toinen ol se sama nuor akka. Minusta se on ollu vain mukavvoo. KAIKKI EI HUOMMOO MITTÄÄ Leikkauksesta ol männy jo vuossii, kun lopula kysyn jolttaa akkatuttavalta miltä minä nyt näytän. (Huastanu olin siitä ihan paikala. )Sano, jotta hiän ei huommoo mittää erroo. Minä olin ajatelukkkii, jotta joissaa vuatteissa jotkut eivät huommoo mittää. Ja sen, jotta kaikki eivät kato niin tarkkaan eivätkä ajattele semmosta. Tuolakkii klubitalola vain yks ukko sano siitä. Se sano sen mukavasti. On kai sen usseemattii huomanu. Jotkut kahtovat usseeman kerran uuvvesttaan sillä tavala nii kun ois ajatelu : Näinkö minä oikkeen? Alussa olisin halunu, jotta IHAN KAIKKI huommois sen. Lopula minusta ol parempi kun kukkaa ei ajattelis koko assiista mittää. 104

15 Vasta kun leikkauksesta ol männy muutama vuos, älysin, jotta minnuu haittovvaa jotkut akkoin assiit ihan tyhjän tautta. Piäsin liijjan selevästi siihen tunnelmmaan. Kun mitä minun tarvihttoo välittee semmosista akkoin pahosta asijoista joita minula ei ou. Kun Itikan ja Kipunan luona minula kävi hyvin kovasti hermmoon akkoin pennun tekeminen, Itikka ol sanonu : "Mitä hittoo hiän siitä välittää?!" Aina kun luven jottaa mikä akola on huonomin, minnuu suututtaa ja tunttuu, jotta kyllä ois parempi ukkona olla. Semmonennii, kun akat kesttäät alkohollii huonomin kun ukot. Mitä se minnuun tointtaa, kun minä en ryyppee? Ja kun ne kesttäät tupakkoo huonomin kun ukot. En minä meinnoo ruveta poltttammaan. Ja kun jossaa lukkoo, jotta akola on huonomat kynnet kun ukkoloila. Kerkis ensin jo suututtoo, vain sitten ajattelin, jotta tarkottaako se sitä, jotta semmosila akola jotka lakkovvaat kynssiisä ja välilä ottaat lakan sillä ainneela pois, niin se kyns lakan poistoaine huononttaa? Niin justtiisa. Ja se mitä pahhoo e- piller löilä ja muila semmosila tulloo akolen. Sitten joittaa muitakkii pahoja akkoin asijoita joita minula ei etes ou eikä ou ollu. Tuntu niin inhakalta kuulluu semmossiin joila on tuomossii asijoita. Ja ainakkii se, jotta JOS JOKU AJATTELLOO, JOTTA TUOLA ON! Joku Liperin sair. hoit. (Akka) sano : "Sinula pyörrii koko elämä tämän himskatin assiin ympärilä." Pitäs ajatela mikä akkana olossa on NYT pahhoo. 105

16 UT:T HAITTOVVAA TYÖN TEKKOO Jossaa luki, jotta jos UT:t painnaat niin paljo, jotta se haittovvaa työn tekkoo, suapi leikkauksesta korvvausta. Minula haittas HYVIN paljo työn tekkoo - ja yksinnään olemistakkii - vaikka painnoo ei kuitenkkaa niin hyvin paljo ollu. Ja ihtesä pesemistä. Sillonniii nuorena, kun painnoo ei ollu paljo siinäkkää kohassa. Ihan selevveehän se on, jotta kun piti pittee paltto sen tautta piälä, on työn tekeminen lämpimälä ilimala vaikkeemppoo, kun siinä tulloo kuuma. En varmasti ois ruvenu kukkiikkaa kaupungila kastelemmaan. Ol paljo helepompi klubitalola siivotakkii ja pittee puarrii. Joku miel sairas ol tappanu immeesen, kun ol luulu, jotta hänen ahistus hävivvää sillä. Jos minula ei olis ollu mittää selevvee selostusta siitä minkä tautta semmosen pois leikkoominen helepottaa, semmonen olis sairasta. Jos sanos, jotta se vain tekköö pahhoo tunnelmmoo. Tai jos sanos, jotta minusta sitten lähttöö pahhuutta pois. Joku miel sairas ol katkassu kätesä kirvveelä sen tautta kun Ruamatussa käskettään. Semmonen on sairasta. Minä nauron, kun tul mielleen, jotta Ruamatussakkiihan käskettään leikata lihasa pois. En kuitenkkaa leikanu ite. Enkä sen tautta, kun sielä käskettään. Ja kyllä sitten nauron, kun leikkaus ol tehty ja tul mielleen miten paljo minun kirjutuksissa on siitä, jotta minä ihan ite. Piirin semmosen sarjakuvan jossa 106

17 ensin veret lenttää seinälen, sitten valluut lattiilen, tulloo hyvin isot lätäköt ja sarjakuvan nimi on IHAN ITE. Se sairraala kun ol tuon niminen. PITTÄÄ PALTTOO PIÄLÄ KUUMALA ILIMALA Minnuu suututti tuola klubitalola joku ämmäpotilas, kun se hais HYVIN pahalen. Vain haisinhan minäkkiii ennen. Semmonen älyttään, jotta jos joku ei pese ihtteesä sen tautta, kun on niin huono, jotta EI JAKSA. Se ämmä ol niin huono. Semmosta ei älytä, jos joku ei pese sen tautta kun ei ilikkii. Tuntu niin inhakalta heittee pusero piälttään. Yksinnään ollessakkii. Minusta on IHAN TYPERREE pittee palttoo piälä 30 astteen heltteeelä sen tauttta, jotta kulettaa avvaimet taskussa kun housuloissa ei ou taskuja. Minun entinen ukkon on semmonen. Sais pittee vyötärölaukun. Minä oun pannu avvaimet pienneen kukkarroon jossa on vetoketju, sillon kun lähen vain kävelemmään, jos ei ou taskuja. Tänäpäivänä yks ukkopotilas vuotti kauppa- auttoo ensin penkilä, sitten tul parkkipaikalen ja sano, jotta penkilä on 40 astteen kuummuus. Ei ou ihme, jos on kuuma, kun ol talavipaltto piälä. Minä olin valakkeessa T- paijjassa. Sillä on se sama talavipaltto piälä kesälä ja talavela. Onko 107

18 tuomonen miel sairrautta? Se ukko ON miel sairas, on ite sanonu. Se toinen ukko on kansa miel sairas. Onko tuo sitä, kun lukkoo, jotta miel sairas ei ossoo ajatela asijoita loogisesti? Sillon kun minäkkii kävelin paltto piälä kuumala ilimala minnuu suututti, jotta jos jotkut ajattelloot minusta, jotta tuo on niin hölömö, jotta ei ällyy heittee palttoo pois, vaikka on kuuma. Tai niin sairas. Sykoloki kysy sillon kun olin siinä testissä, jotta mitkä assiit olis sitten paremin jos olis leikattu. Sanon, jotta ei tulis kesälä pyörälä ajjaissa niin kuuma, kun ei tarvihtteis pittee palttoo piälä. UKKOIN JA AKKOIN HUASTAMISESTA Minusta on hölömmöö, kun jotkut akat sannoot pennulleen: Anna äitilen. Eivätkä sano : Anna minulen. 3-vuotisena kun olisin syöny nii kun vasenkätinen, Ukko sano : Minä en nammuu tuo. ( Jos en ruppee syömmään nii kun oikkeekätinen. ) Josttaa pahan tekemisestä Akka sano: Äiti itkköö. Olin 5 tai 6-vuotinen ja minusta tuo ol HYVIN typerree. Kumpikkii, sannoo nuin, jotta Äiti Ja jotta hiän muka Ajattelin, jotta tarkottaa: Justtiisa nyt. Ethän tuota kuitenkkaa. 108

19 Akala ol tuossakkii mielessä tunnelma, akat kun ajattelloot enemän tuntteela kun järelä. Sillon kun suunnitelttiin minun jalasmökkii, jotta mistä sen sais ja ol etitty ilimotukssii. Jossaa ois ollu samassa sauna, vain ois ollu liijjan kallis. Akka sano : Sehän tuo pitäs, kun siinä ois sauna. JP. sano, jotta ei ou niin paljjoo rahhoo. Akka vain uuvvesttaan: Vain kun ois sauna. Eikä meinanu älytä, jotta RAHHOO EI OU NIIN PALJJOO, jotta sen sais ostettuu. Akka ensin huasto siitä, jotta minula ei sua olla ukkoo eikä niihen kansa sua olla yhttää mittää. Sitten huasto siitäkkii jotta jos olis terve, niin miten sitten ukon kansa. Monesti on viissaamppoo pyssyy hiljjoo, ihan hölömmööhän se ois jos huastas kaikki assiisa kaikkiin kuulessa nii kun tiälä jotkut akkapotillaat tekkööt. Joku akka huasttaa itesttään hävyttömmii IHAN SUORRAAN ja sanattii sannoo IHAN NII KUN NE ON. Sano, jotta hänelen ei sovi ennee ukon piip piip.. on kasvanu umppeen, kun ei ou ollu 30 vuotteen piip..piip. Niitä kaikkii ei ilikkii etes kirjuttoo. Minusta on hölömmöö sekkii jos aina IHAN KAIKKI tekemisesä ja sukulaissiisa tekemiset huasttaa. Ja vielä kaikkiin kuulessa. Tai mitä tiettää josttaa toisesta potillaasta. Minä oun semmossii huastanu sosijalistin kansa kahesttaan. Enkä kaikkee huasta aina niilenkkää. Semmonen on kansa hölömmöö jos paikala sannoo toisilen minkä joku 109

20 tuttavasa on hänelen justtiisa sanonu. Se on hölömmöö sillonnii, vaikka assii ei ois yhttää salanen. Jonkun sosijalisti-akan mielestä ei sais tehä hävyttömmii sarjakuvvii. Ne kuvat ei ou hävyttömmii vain puhheet on. Se sano itesttään, jotta mitä jos hiän ruppeis tuola tavala huutammaan. Eikö se älyny, jotta oun tehny sarjakuvvii JUSTTIISA SEN TAUTTA, jotta niitä ei tarvihe oikkeesti huuttoo? Joku klubitalon ukkopotilas huuttaa niitä oikkeesti kaupossa ja ihan missä vain. Minä ennen huuvvin sielä mökissän. Huuvvin kasetilennii, jotta suan välilä kuunela ite miltä semmonen kuulosttaa. UKKOIN JA AKKOIN LUONTTEESTA Kun Meijjän Ukola on hyvin paljo enemän jyrskyttäjäsä luonne, niin eikö ukkoin ja akkoin luonnetta oukkaa eriksseen? Se on paljo enemän jyrskyttäjäsä näkönennii. Kummattii olivat hyvin virkkeitä ja hyvin utelijjaita. Sen ukon mielestä hänelen kuulu tiettee kaikki toisiin assiit. Ja minä oun ihan samanlainen. Oun koitelu piästä semmosesta erroon kun oun lopula älyny, jotta ei sua liikkoo uvela toissiin asijoita eikä ainakkaa tutkkii salloo toissiin tavaroita. Vaikka tiesin, jotta semmosta ei sua tehä, minä TOSISSAAN LUULIN, jotta kyllähän MINÄ suan, kun Minulla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 110

21 Ja kaikki nuo kolome olivat hyvin rahan ahnneita. Siitäkkii minä lopula piäsin. Maxila ja Meijjälä män jotkut ukkoin ja akkoin assiit ihan päinvaston : Max jyrskytti HYVIN kovala iänelä, ukko hyvin hiljjoo, ( Sannoot, jotta minäkkiii jyrskytä kovasti. ) Maxilen tul kaljjuu, ukolen ei, (Eikä minulenkkaa- ainakkaa vielä.) ukola ol selekäranka kierossa ( skolioosi) vaikka se on enemän akkoin assii, Maxila ol suora. Minula alussa kävi hermmoon HYVIN KOVASTI, kun minula on semmonen akkoin assii. Se vika ite ei haitanu niin paljjoo vain se kun se on akkoin assii. En paikala muistanu vai enkö vielä sillon tieny, jotta sillä ukola on kansa. Sekkii haittas, kun lopula olin lihava nii kun Maxii. Vasta tänä vuona 2008 rupesin ajattelemmaan assiita. Ukko on sitä varten laiha, kun sillä on niin huono maha, jotta ei sua syyvvä paljjoo eikä ihan kaikkee. Minun ja Maxin maha kesttää melekkeen mitä vain. Minusta minun ukkon (Jätetty) kansa ollessa on koko ajan tuntunu, jotta kyllä minä taijjan akka ollakkii, kun niin kovasti haittovvaa, kun sillä ei ou tunnelmmoo eikä se halu tunnelmista etes huasttoo. Ja välilä tunttuu, jotta taittaa akat ollakkii mukavemppii, kun niilä on enemän tunnelmmoo ja huasttaat assiisa avomielisemin. 111

22 AKKOIN MIELTYMINEN Kuusjärvelä joku K vammanen ukko joka ol jiäny suunnilleen 15 vuotisen astteelen ja siitä akassa ol tärkkeintä jos se on korree ja sex ja semmonen mualattu ämmä ol korree. Minula tul ihan paikala mielleen oma assii. Ajattelin minäkkii tuola tavala hyvin nuorena, jotta akassa on IHAN KAIKISTA TÄRKKEINTÄ näkö, akan pittää olla korree ja sex. Vain sex on vielä tärkkeemppee.joku sosijalisti-akka sano, jotta ukot kahttoot akassa enemän uvarta kun nuammoo. Niin katon minäkkii, on HYVIN PALJO tärkkeemppee, jotta akala on uvar kun korree nuama. Jos jollaa vaikka ois hyvin korree nuama vain ei uvarta, niin en kyllä tykkeis. Nyt ajattelen akossa ällyykkii. Hyvin nuorena minun mielestä akan ei tarvinukkaa älytä. Oun ajatelu jo pitkkään nuin, jotta pittää sen jottaa älytäkkii.. Sillon kun olin Minnaan, minusta se ol kaiken korrein mitä on olemassa. ajattelin minä siitä kyllä sitäkkii kun se osas niin hyvästi piirttee ja laulloo. Sillä ol kummastakkii 9. En ajatelu misttää omasta ukostan nuin, vain olin koko ajan vierraissiin ukkoin. Enkä ou kettää ommoo ukkoon tuola tavala kehunu, en ou kehunu niitä misttää. Ja kyllä ol mukavvoo suaha se naurammaan. En minä sen juttuloila nauranu vain se minun. Halun suaha ukottii naurammaan ja oun suanukkii enkä tykkee YHTTÄÄ semmosista ukkoloista jotka koittelloot suaha naurammaan. Minä INHHOON SEMMOSSII HYVIN KOVASTI! 112

23 Hyvin nuorena en tykäny järkevän näkösistä akosta, akan piti olla huoran näkönen. Selostin 15 vuotisena minkä näkönen akan pittää olla.se kysy, kun olin 18, jotta onko Ässä sinun naisihanne, kun joka paikasta purssuu? On niin lihava, jotta nuama kasvvaa umppeen. Kun 16 vuotisena lopula uskon, jotta Minna on minut jättäny, älysin vasta sillon, jotta kyllä Veikko Lavi on oikkeessa siinä laulussa jossa on : Ken luottaa kauneuteen eikä hyvyyteen, häneltä monta ystävyyttä jääpi pois. Tuntu, jotta Pirjo olis ollu parempi immeenen kun Minna.Vain jättänyhän sekkii minut lopula olis, kun sekkii otti ukon. Hyvin pitkkään halun suaha hyvin samanlaisen akan kun mitä Minna ol. Aina ajattelin uuvvessa akassan Minnoo. ARVOKAS IMMEENEN Meilä pihassa piettiin akkoja alaporttaala ja ukkoja kehuttiin. Ja niin ne tekköö monet muuttii. Ja se minnuu on AINA suututtanu HYVIN kovasti! Jo sillon kun olin piässy testtiin TRANS-assiista ajattelin, jotta ei ou pakko muutattoo näkköösä hyvin paljo, jo se riittää, kun suan nimen TRANS. Rohvessoor Jorma Palo kirjutti jossaa, jotta immeesen tärkkein s-p-elin on aivot ja semmosela akala on ukon aivot, niin se ajattelloo kun ukot. Sen pitäs jo sillä suaha sama arvo. Kehuttaanko immeessii enemän sen tauttaminkänäkönen se on vai sen minkälainen se on? Enemän 113

24 sen minkälainen se on, mitä se osovvaa tehä ja millä tavala ajattelloo. AKKOIN JA UKKOIN TYÖT Hupssuin töissä kutovat kangaspuila ja sielä ol vain yks ukko, Aatu. Itikka sano, jotta on se aika aatu, kun kuttoo. Ukko jos osovvaa tehä jottaa mikä on akkoin työtä, sitä moitittaan. Moitittas ko sillonnii, jos ukko assuu yksinnään, siivovvaa ite, suapi piettyy asuntosa siistinä, laittaa syömisesä ite, leippoo, pessöö pyykkisä? Pitäs kö sen olla kaikkii nuita tekemätä, jotta ei olis kun akat? Minä olin ajatelu semmosta, jotta jos jottaa ukkopenttuu ei opetettas mittää tuomossii tekemmään ja sitten se joutus sii asummaan yksinnään. Max sano, jotta Itikalen ja Kipunalen on niihen nuapurista paljo hyöttyy. Vain eihän sitä meistä ou. Ajattelin paikala, jotta tarkotti ihan varmasti sitä, jotta akkoin töistä ei ou hyöttyy. Ihan samala tavalahan niistäkkii on hyöttyy. Jos akka ei niitä tekis, ukko joutus tekemmään ite. Luullootko ukot tosissaan, jotta kaikki tuomonen (Syöminen, puhttaat vuatteet, siisti asunto ) tulis itesttään? Entä jos ukko jouttuu asummaan yksinnään, kun akka jättää? Tai jos ukko halluu assuu yksinnään? Maxin mielestä akat eivät ossoo tehä MITENKKÄÄ PIENTÄ JA HELEPPOO työtä joka on vähännii enemän ukkoin työtä. 114

25 Ukko ol ihan samanlainen. Une sano, jotta jos hiän ottaa ruuvvimeisselin, niin ukko rupevvaa hyvin tarkkaan kahtommaan nii kun ajattelis, jotta mitä tuo akka luulloo ossoovasa sillä tehä? Kun ratijossa joku akka laulo ja jossaa kohassa vihelti, niin ukko nauro, jotta ei se ite vihelä. Tarkotti, jotta EIHÄN AKAT OSSOO, UKKO SIINÄ ON VIHELTÄMÄSSÄ. Minulen se ol kuitennii joskus viheltämistä opettanu. AKOSTA Sanon Kuusjärven hoitokoissa, jotta akat eivät sais laulloo tangoja. En tarkottanu, jotta ne eivät ossois laulloo yhtä hyvästi kun ukot vain sitä, jotta tangon laulaminen ei akolen käy. Minun mielestä jotkut laulut käyvät akolen paremin kun ukkoloilen, es merkiks laulun Syyssurumielinen laullaa Tarja Ylitalo paremin kun Kari Tapio. Ja Muistojeni ruusut laullaa Anneli Sari paremin kun Taisto Tammi. Joisttaa akkoin laulamista laululoista mänen pikku hukaks. Oun joskus luulu, jotta vähättelisin akkoja. Tulloohan sitä sanottuu, kun niin monta kerttoo ovat hyvin typerästi älynneet minun assiin ja typerästi sanonneet. Minä oun KATTEELLINEN akolen ja MINNUU SUUTUTTAA KUN NE OSOVVAAT NIIN HYVÄSTI, ainakkii kun osovvaat semmosta joka on joskus ennen ollu ukkoin työtä. 115

26 ON OLLU NIIN PALJO PAHOJA JA INHAKOITA AKKOJA, JOTTA MINÄ OUN SEN TAUTTA JIÄNY AKKOJA VIHHOOMMAAN, VAIKKA MINÄ ÄLLYYN, JOTTA EI SE OU OIKKEEN, KUN HYVVIIKKII AKKOJA ON OLEMASSA JA ON OLLU MINULENNII. Ja on ollu pahoja ja inhakoita ukkojakkii. Ja hölömöjä! Vain paljo enemän pahoja akkoja ja hyvvii ukkoja. Ja ällyyn sennii, jotta minä ite pilloon oman elämän akkoin vihhoomisela. Kuitennii minnuu suututti, kun jossaa luki, jotta akkoin aivot painnaat vähemän kun ukkoin ja ukot muka olis sen tautta viissaamppii! En usko, jotta iso piä olis yhttää sen viissaampi kun pien. Jossaa luki, jotta ukkoloissa on enemän neroja vain on sitten enemän idioottijakkii. Ja minä ajattelin jo sillon, kun tuon aivoloihen painosta luvin (Taisin olla 15.), jotta ukot ovat joissaa asijoissa viiissaamppii ja akat sitten joissaa muissa, niin se männöö ihan tasan. Kipuna kysy: Mitä varten pittää AINA ukkoin munista? En sanonu, vaikka tiesin, jotta SITÄ VARTEN, KUN MINÄ OUN JO HYVIN AIKASSEEN LOUKKAATUNU UKKOIN HÄVYTTÖMISTÄ VITSILÖISTÄ JA KUVISTA JOITA NE TEKKÖÖT AKOSTA, NIIN SEN TAUTTA MINÄ TIEN NIITÄ UKKOLOISTA JA PANEN NIITÄ ALAPORTTAALEN. - Vaikka panen minä kyllä akkojakkii. 116

27 EI SIIJJETÄ ER LAISTA (Enkä siijjä minäkkää!) Hupsu Akka sano, jotta toissiin saman ikässiin kansa kasvvaa tavaliseks aikkaiseks ja, jotta hänen pittää olla pentuloilen aikkaisen mallina.tarkotti, jotta kaikkiin pittää olla justtiisa tämmössii kun hiän, kaikkiin pittää ellee justtiisa tällä tavala kun hiän ja ajatela tällä tavala kun hiän. Kaikki muu on outtoo ja sairasta. Saan sisäisen raivokohtauksen aina, kun törmään ihmisiin, jotka kuvittelevat elävänsä ja ajattelevansa ainoalla oikealla tavalla ja tuomitsevat sillä perusteella muut. Juhani Merikallio apu lehessä Minnuu suututti, kun se sillon koulun loputtuu se akka sano: Sinä olet nuori ihminen ja sinulla on elämä edessäsi. Arvasin, jotta tarkotti kaiken tavalisinta elämmee. Sen mielestä ois pitäny käyvvä kouluja ja olla vierraassa työssä. Sano: Elämä alkaa tuntua yksitoikkoiselta. (Jos ei käy työssä.) Ja IHAN VARMASTI sen mielestä kaikila pittää olla 117

28 pentuja! Pihassaan suapi lukkee vaikka miten paljo ja tehä vaikka miten paljo työtä. Se ajattel assiit hyvin yksinkertasesti. Sen mielestä minun olis pitäny uskkoo ja älytä, jotta lehmälä on utar ja härälä muna- JA NIIN PITTÄÄKKII AINA OLLA ja siihen tyyttyy. Ja vaikka ol joskus sanonu, jotta on vaikkeeta sannoo mikä on outtoo ja mikä ei, niin kuitennii tuon assiin muuttamisesta sano : EIHÄN SE OU TAVALISTA! Kerran eräs rouva lähetti Juhanille kiukkuisen kirjeen, jossa ilmoitti, että Yöradio edustaa jumalatonta meininkiä, koska kaikki kunnon kristityt nukkuvat öisin. Juhanin sappi kiehahti. Seuraavassa Yöradio lähetyksessään hän vastasi rouvalle tulikivenkatkuisella sadatuksella : - Sanoin, että toivon todella, että kun te arvoisa rouva saatte keskellä yötä sydänkohtauksen, ei yksikään ambulanssinkuljettaja, sairaanhoitaja tai lääkäri, ole töissä. Tai kun teidän talonne syttyy palamaan, yksikään palomies ei ole valveilla. Minä oun ajatelu justtiisa tuomosta. Max piti viijjä yölä ampulanssila sairraallaan, kun olin 6 vuotinen. Ol männy tajuttomaks. Tiälä Kalattomala assuissa jouluna ol tul palo jossaa rivitalossa ihan lähelä. Heräsin siihen, kun paloauto piti iäntä. Joku akkapotilas sano klubitalola, jotta autot tarkotuksela häirihttööt häntä, joskus ajjaat siitä hänen ohi yöläkkii. Sanon, jotta osovvaa olla tärkkee assii yöläkkii. Sen mielestä 118

29 keneläkkää ei ou mittää assiita yölä. En välittäny sannoo, jotta joku suattaa olla viemässä akkoosa sairraallaan penttuu tekemmään. Joskus hyvin harvon minunnii asunnon ohi yölä ajjaa auto. Kurraattor kuitennii lopula sano, jotta hiän näki minusta, jota ei elämän tarvihe ollakkaa kaiken tavalisinta, jotta se olis hyvvee. Sano, jotta hiän on oppinu minusta paljo. Luul ensin, jotta hänen pittää opettoo minnuu. EN HUOMMOO MITTÄÄ ERROO Olisin klubitalola halunu, jotta katottaan vitejo. Olin löytäny sen muasta. Sanovat, jotta sielä ei sua semmosta kahttoo kun se on tuhma. Minä en YHTTÄÄ ällyy mitä varten ei sais kahttoo sek-kekssii vitejolta jos sitä kuitennii suapi tehä. Toiset kahttoot, kun toiset tekkööt. Mitä varten se ois sen pahempppoo? Siinä vitejossa siinä levyssä- ol vain hevosen kuva ja nuor akka paijjata. ( Piälä ei ollu paittoo. Joko ällyyt?!!! ) Luki jossaa, jotta monila on ilikkee (häppee) jos paska lähttöö huonosti vain ilikivväät huasttoo pahemppii hävyttömmii, huasttaat pennun tekemisesttään ja sekkeksistä. Mummokuummeesta niilä on kuitennii ilikkee. Mitä en YHTTÄÄ ällyy. 119

30 Kus tauvvista kansa immeesilä on ilikkee. Minä en semmosta ällyy yhttää, jotta mitä varten siitä tarvihtteis olla ilikkee kun kummattii ukot ja akat kussoot ja paskanttaat ja kummilakkii ukkoloila ja akola männöö kus ja paska houssuun tai lähttöö huonosti.miel sairraalassa kun ukkoin WC:ssä ol vikkoo, niin ukottii saivat käyvvä akkoin WC:ssä vain sammaan aikkaan ei suanu männä siihen huonneesseen. Tekivät sillä tavala, jotta piti ovveen laittoo lappu jossa lukkoo ukko tai akka. Minusta SE ol ilikkeetä. Ja jos ovessa luki akka, niin ukko ei sillon suanu sinne männä. Tai päinvaston, ei suanu akatkkaa männä jos ovessa luki ukko. Max ois ihan varmasti älyny sen päinvaston, jotta sillon pittääkkii männä. Sanon ryhmässä siitä, jotta minusta semmonen on ihan tyhjjee, kun samanlainen iänhän siitä kuulluu. Joku ukkopotilas sano: Ja siinä sinä olet aivan oikeassa. EN TIENY KAIKKEE Jos ihan rehellissii ollaan, niin en tieny 16 - vuotisena SEM- MOSESTA leikkauksesta yhtä paljjoo kun hupsu Akka. Se kun kirjutti minulen : ".en tosin tiedä mitkä mahdollisuudet tähän naisilla on." En arvanu tuosta sitäkkää, jotta mitä se tuola tosissaan tarkotti. Luulin, jotta tarkotti vain sitä, jotta 120

31 semmonen on vaikkeeta tehä, ja niin onnii. Vasta siinä Hupsussa Liäkärissä, kohta 18 - vuotisena, tiesin, jotta se on tarkottanu, jotta semmonen ei piäse astuttammaan. Minä kun en ollu sitä etes ajatelu. Minä kun oikkeesttaan en ois mittää semmosta halunukkaa vain kun luulin, jotta jos ruvettaan jottaa tekemmään, sitten tehhään kaikki. Ja sitten piti olla semmonen nii kun minä sitä halusin. Olin ajatelu, jotta jos se tehhään, pittää tehä pien, kun minä oun muutennii ukkoloista paljo pienempi : 143 cm. En ollu ennemin tieny sitäkkää miten se tehhään. Ja minusta ol PAHA, kun semmosseen jouttuu, kun se ois hyvin kippeetä. Ja kun sain tiettee miten kallista se on, minusta ol HYVIN JÄRKYTTÄVVEE, jotta nythän minä en sua mittää! Minä olin kirjuttanu sykijatrilen tästä assiista, jotta se vastovvaa lehessä ja pyytäny muuttammaan sanamuottoo, jotta minnuu ei tunneta. Minula ol se kirjutus mukana, jotta minun ei tarvihe assiita sannoo paikala. Assii ol kirjutettu sillä tavala, jotta SE TUNTU SILTÄ, jotta SEMMONEN leikkaus ois hyvin tärkkeetä. Kun se ol niin vaikkee ja ilikkee assii ja jos se ol sillä tavala helepompi, niin satun sen tautta sen nuin kirjuttammaan. Enkö minä TRANS oukkaa, ounko minä siks vain tekkeetyny, jotta saisin itestän sillä tavala akkoo pois? Kun oun näin pitkkään tekkeetyny, en ennee sua siitä itekkää selevvee. 121

32 Sen olin tieny, jotta sillä ukkoin ainneela ei kasva pittuutta, kun joku ukkosykijatri kysy ETHÄN VAIN LUULE. Tiesin, jotta siihen pittää olla muu aine eikä semmosta sua ennee kasvammmaan jolta on kasvaminen loppunu kokonnaan. Ja tiesin, jotta sillä ei mikkää kohta levvii eikä kapene. Enkä luulu, jotta sillä tulis paljo lihasta. Ajattelin jo 17- vuotisena, jotta minä olisin kun Katto Kassinen. Se on pien, lihava ukko. Sillon luvin sitä ja minusta se ol HYVIN mukava. SELEVIS! Kyllä helepotti, kun näin vanhosta paper loista, jotta EI ou ollu kokonnaan vain sen tautta, kun olin sillon miel sairraalassa ollessa hyvin nuor, jotta minun assiita ei älytty eikä mittää ruvettu tekemmään VAIN KUN minula ol miel sairrautta. Minä ite olin ajatelu jo ennen sinne männöö, jotta tämä assii tekköö miel sairraaks ja semmosen pitäs ensin korjjaattuu ja enhän minä mitenkkää piäse paranemmaan. Sillon kun olin ollu jo siinä testissä ja sykijatrinnii mielestä SE leikkaus pittää tehä, joku akkakirurgi ei ruvenu sitä tekemmään, kun minula on miel sairrauven oirreita. Se venäläinen akkasykijatri joka piti sen testin, ol minun kansa ihan sammoo mieltä, jotta tämä assii tekköö niitä oirreita. Sen mielestä sen ei pitäs haitata jos vähä on semmossii oirreita. Ja ite uskon ja olin uskonu jo ennen miel sairraallaan männöö, jotta minä korjjaatusin vain sillä 122

33 leikkauksela. Ja vasta sen perästä ruppeis korjjaatummaan paljo muutakkii. Ja minä olin siinä oikkeessa! JOS SANOTTAAN TYTYKS H:ssa omahoitaja koittel suaha minut uskommaan, jotta olisin muka ämmä. (N!) Joku ukko - opiskelijakkii sano, jotta olla vain tavalinen nuor n HYI! Minkälainen on tavalinen nuor ämmä? Nehän pelovvaat P- pelijä ukkoin kansa ja joka paikassa näyttellööt itelttään. (Kävellööt tiukossa housuloissa.) Kun H:ssa ollessa piti männä röntkenkuvvauksseen jalan tautta, omahoitaja sano, jotta pittää olla pienet alushousut eikä minula semmossii ollu, minä pein ukkoin kalsarija. Ne piti käyvvä vuatevarastolta. Kun mänin uluko- ovesta, jotkut ukot rupesivat naurammaan: Mitä pikkutytölen? Hä-hä-hä! Mitä pikkutytölen? Ajattelin, jotta ukkopotillaat paremin älyvväät, jotta minähän oun ämmäpentu enkä N. Hyvin monesti ukot sannoot minnuu ämmäpennuks. H:ssa josttaa nuoresta ämmästä semmonen ol pahhoo. Se sano HYVIN loukkaatunneena: Minä olen NAINEN! Ois ko sitä haitanu sen tautta, kun se ol vähä pien ja sano, jotta halus olla hyvin hurmmoova eikä omasta mielesttään ollu tarppeeks. Olin peläny ennen H:hon männöö ja jo ennemin, jotta jos ukot sannoot minulen hävyttömästi. Kuitennii ajattelin, jotta ei kai ne ihan tyhjästä sano; semmosissa akossa itessään on 123

34 tosissaan jottaa minkä tautta ne sannoot. Hyvin monesti ukot ovat minnuu vain kehunneet. Paiholassakkii sillon taisin olla jo 30:n kun minun piti kirjuttoo uamula selostus, niin joku ukkopotilas sano: Tuo tyttö on hyvä kirjuttammaan. Jonnaa muuna uamuna kun piti valita kuka sen kirjuttaa, joku ukkopotilas sano: Tuo anorakkipukunen tyttö. Se ol kyllä toppatakki. Minula ol sillon niin kylymä, jotta piti olla sisäläkkii toppatakki piälä. Minusta ol pahhoo, kun en tarppeeks näyttäny ukolta- jotkut kyllä sanovat siks. Joku ukko lopula sano pihala: Ukon kutale, kävele paremin. Ja jotkut kysyvät kumpi tuo on. Nyt kun vielä 40 vuotisena suan kuula ämmäpenttuu, minusta se on vain hyvä. Mielluumin ämmäpentu kun N. Ajattelin jo mökissä assuissa, jotta entä jos olisin ollu ukko ja sitten olisin TRANS, olis se vielä pahempi, kun semmonen leikkaus on vaikkeempi suaha, siihen pittää olla liäkintöhallistuksen lupa. Tämä mikä on tehty ( ablatio mammae) EI ou kastr Luulisin, jotta semmosilen akolen on tärkkeemppee suaha itesttään akkoo pois kun suaha ihtteesä lissee ukkoo. Ja semmosila ukkoloila on tärkkeintä suaha ukkoo pois. Luulisin. Kumppii sitten haittovvaa enemän: akkoja UT vai ukkoja M?Ainakkii jos akala on niin paljo UT:tä, jotta selevästi näkkyyt nuapurriin, luulis haittoovan enemän kun ukola M. kun ne ei ou niin selevästi toisilen näkymässä. 124

35 Tiälä Kalattomala assuissa joku ukkopentu sano toisilen: Kato tuota mummoo. Ajattelin, jotta mikä hyvä, kun en sitä ainetta ottanu, jos näyttäsin mummolta sittennii, niin miltä se sitten tuntus. Siitä ol sykijatrikkii sanonu. Kaks ukkopenttuu ajo ohi pyörälä, niin toinen huuti: Mummot alta, saatana! Mikä vitsi! "NAINEN ON SAATANA." Nuin sano joku ukko jossaa kuunelmassa. Munkki sano minulen, jotta itessä on aina vika, jos toisen näkeminen haittovvaa. Ensin suututti tuomonen sanominen vain sitten rupesin ajattelemmaan asssiita. Kun minnuu suututtaa akkoin näkeminen, ajattelin lopula tarkemin; mitä varten se suututtaa? Siinä suututtaa oikkeesti se kun tulloo mielleen miten paljo minulen tyrkytettiin akkoin asijoita. Sillon tuo on oikkeen sanottu, jotta itessä on vika kun minä oun TRANS. Sen ajattelin ensimäisenä tuosta sanomisesta, jotta ei ihan niin pahasti sanonukkaa kun ei sanonu, jotta se on ommoo syytä vain itessä on vika. Siinä on ihan selevä ero. Jos on ommoo syytä, sillon on ite tehny jottaa viärin, jos itessä on vika, se ei ou ite tehttyy. Kipunnoo pennut ivovvaat kaupungila. Meijjän sano: Se on ite aihheutettuu. Pareminnii hänelä on ite aihheutettuu, kun kävel kaupungila likasissa vuatteissa. Kipunnoo pennut ivasivat sen tautta, kun se on niin pien. Se ei ou ommoo syytä. 125

36 Nyt ei tarvihtteis akkoin näkeminen ennee haitata; oun suanu nimen TRANS eikä minulen akkoin asijoita ennee tyrkytetä. Jotkut luulloot, jotta paikan vaihtaminen korjjois tunnelmmoo ja jotta ulukopuolela olevat assiit tekkööt pahan tunnelman. Se sama munkki sano, jotta joka paikassa oleminen pittää olla hyvvee tai itessä on vika. "Sosijalistit" uskkoot, jotta pahhuus on immeesessä itessään ja tulloo joka paikkaan mukkaan minne vain männöö. Kuuntelin H: n sairraalassa Jukka Raitasen laulluu Vangin toive ja ajattelin, jotta oikkeesttaan se sairraala, ne seinät, ei ou minun vankila vain oma ruho. Kuulin sen laulun ensimäisen kerran kai -76. Jo sillon tuntu, jotta oun vankilassa. Paras kohta minusta siinä laulussa on : "Tuo portti viimein auki helähtää." Se helähti auki ja pahhuus jäi Joinsuuhun. Jotkut luulivat tietäväsä mistä minula koulussa ollessa ol hermot männy. Luulivat jotta sen kippeen jalan. Luulivat jotta sen näkköö piältäpäin mikä toista haittovvaa. Se joka tosissaan haittas ei onneks vielä sillon hyvin piälenpäin näkyny. (Nyt ei näy ennee yhttää, kun on leikattu pois. Tai ol han niitä kaks sii.) Ja sehän ol vain hyvä kun jalaka ol kippee, niin ei tarvinu koulussa voimistela voimistelupuku piälä eikä käyvvä suihkussa. Ajattelin, jotta enhän minä 126

37 ois ileny sielä hiihtteekkää. Olin paljo yl kahenkymmenen ennen kun älysin, jotta vuatepiälähän tavalisesti hiihettään. Onko semmonen sairrautta jos männöö tajunta siitä mikä jossaa assiissa on tosissaan järkyttävvee? Mie kun näin 9- vuotisena jossaa lehessä valokuvan semmosesta, jotta lentokone ol räjähtäny ja syttyny tulleen, ol miusta kaiken järkyttävintä, kun immmesiltä ol vuatteet palanu ( Ei kokonnaan vain joisttaa kohista. En muista ol ko justtiisa pahimmista.) ja sinne ol vielä valokuvvooja tullu. Valittuloista Palosta luvin 15-vuotisena, jotta joku ol nähny kun paksuna olevvii akkoja kävellöö kaasukammijoihen. Mie ajattelin, jotta parempihan semmosen on sinne käveläkkii, ei niin pahhaan jouvvu. En muista ol ko samassa jutussa, kun joku ol sielä sanonu pennulleen, jotta hyö männööt suihkkuun. Ihmettelin, jotta onko sielä niin pahhoo ollu. JP:kkii sano, jotta hiän ei halus jouttuu umpisuol leikkauksseen kun "laittaat kuumemittarin persesilimmään." KAIKKI ON UKKOJA Minnuu suututtaa semmonen, kun aina sanottaan : sähkömies, putkimies, kirvesmies, rekkamies Ihan aina ukko! Sanon jollennii akkatuttavalen, jotta vanhhaanaikkaan sanottiin : tervveyssisar, niin entä jos se onnii ukko? Se nauro, jotta 127

38 tiäläkkii kun tervveyvenhoitaja on ukko ja sillä on parta. Ouvvolta kuulosttaa kun ratijossa sanottaan: Eduskunnan puhemies ja sitten kun akka rupevvaakkii huastammaan! Vai sannooko ne : Herra eduskunnan puhemies? On se mukavvoo kun se yks kirkkoherra muutattaa näkösä akaks. Muuttaatkohan ne nyt sen nimen, jotta ei ennee sanota: kirkkoherra? Meijjän Ukko sano josttaa immeesestä : niin siitähän tul mies. JP: Akka ol ensin. Minnuu suututti jo 7 vuotisena, kun kuulin jouluna laulun Jänöjussin mäenlasku, kun siinä laullaa : Se oli miehen työ. Ja jos männöö huonosti, sanottaan: Männöö äitiisä. Ja: Emämämmi. Max sano josttaa assiista: Se on ihan akkamaista. Kun joku ukko oksenti junan WC:ssä, Meijjän sano: Laps saunoja lässii. (Tarkotti, jotta lepevvää pennun tehttyysä.) Ja se sano, jotta kun un kirjassa lukkoo pennun tekemisestä, niin sinä on: Tyttö tyhjjee. Akolennii sannoot: Kyllä sinä out onnen pekka. Jo sillon suututti, kun Ruamatussa lukkoo: Autuas se mies Nyt se taittaa olla: Onnellinen se ihminen Ja joka assiista se on aina : Mies. Ja pittää soppii riita vihamiehesä kansa. Minula ne on paljo usseemin akkoja. Sielä lukkoo myös: Jokainen joka vihaa veljeänsä, on murhaaja. Siskkoosa suapi vihata. Se tunttuu ihan siltä nii kun vain ukot olisivat immeessii. Ja kun joululaulussa Maa on niin kaunis, on : Miespolvet vaipuvat unholaan. Ja: Miesmuistiin. Onko 128

39 ukkoloila parempi muisti kun akola? Max sano minulen: Mies se tulloo räkänokastakkkii, toinen holjantoljanasta vain ei tyhjän naurajasta. Minä kun olin syöny hyvästi, niin Meijjän sano: Mieshän se tulloo. Olin 13 vuotinen. Vaatteet tekevät miehen. Ihan kaikki näyttäät akalta jos ei ou vuatteita piälä. Ei tuo tehohe, minäkkii koittelin suaha vuatteila ihten ukon näköseks. Ja sitten sanottaan: isänmua ja Herra Jumala! Mitä varten sitten on : äidinkieli? Tarkottaako se, jotta jyrskyttäjä neuvvoo penttuu huastammaan? Niin kai. Minnnuu kyllä se ukko neuvvo enemän. Ja PALJO paremin osas! Muistan vieläkkii, kun Aku Ankassa Pepi sano: Tytöt ovat tyhmiä. Sillonnii taisin olla vain 7 vuotinen. Ja semmosta ol, jotta Tupu, Hupu ja Lupu jaksovat kävelä vain Leenu, Liinu ja Tiinu väsyvät ihan paikala ja liähättivät HYVIN kovasti. Jos josttaa assiista kehuttaan, niin sillon se on ukko, nii kun nyttii on Puuha- Pete. Vaikka onhan semmonennii sanonta kun matti- myöhänen ja jossaa laulussa on laiska Jaakko. Ja pyykkipojat. Pyykin pesuko onnii ukkopenttuin työtä? Sanon Maxilen, jotta on ihan typerree, kun sannoot : Rikas ukko. Se on sama kun sanos, jotta se on rikas, kun sillä se kohta on semmonen. Pitäs sannoo vain, jotta rikas immeenen. 129

40 Max: -Tuossa ratijossa kun kissan salavovat hah- haa, ratijossa salavovat, ratijon sisälä niin sanovat : Otettaan kalleuvet pois. KIELLETTYY Minä olin 6 vuotinen, kun JP. ol 12. Sillä ol vaalleenpunasta kyns lakkoo, niin Max sano, jotta mitähän kun se vielä laittaa huul punnoo ja silimämeikkii, niin Meijjän ol sanonu: Minun elläissä ei sua semmosta tapahttuu. Minun syntymäpäivilä, kun täytin 8, kuakussa ol kaks valakkeeta kynttillee keskelä, ei sattunu enemppee olemmaan, niin Meijjän rupes siitä riähittämmään : Siinä on Lahja ja Matti. Se ol minun luokkalainen. Minnuu suututti semmonen hyvin kovasti. 8 vuotinen olin sillonnii, kun olin suanu Eilalta sormuksen ja pannu sen sormmeen. Meijjän rupes silläkkii riähittämmään, jotta se on Matilta. En ennee sitä pitäny. Sitten kuitennii, kun olin kirjuttanu Aunan ukolen 9 130

41 vuotisena ja ukko siihen vastas, niin hyvin suuttunneena kysy: Mitä se sussu kirjutti?! Olin kohta 16, kun JP:n kansa laitettiin huul punnoo piirongin eissä kun kukkaa ei ollu näkemässä. Sitten vejettiin turppoo peililen. ( Hymmyilttiin.) Minula ol isompi suu kun JP:lä. Sitten juosttiin karkkuun kammarriin, kun joku kuulu olevan pihalta tulossa. Olin mieltyny kunttoutuskoila johonnii ukkopotillaasseen. Tietysti sen luona ei osanu käyvvä eikä se meilä eikä kirjjeitäkkää eikä korttija ois suanu tulla. Yhesti kun kirje ol tullu, Max kysy: Eihän vain ollu ukolta? Myöhemin se kysy, jotta kuka se on se joka laittaa aina kirjjeesseen: Miss? Siltä ukolta ol tullu semmonen kortti jossa kissa ja koira ovat samassa korissa, niin Max un mielissään sano: Minkälainen riijjuu siitähi tulloo? Lopula kirjutin sillen ukolen, jotta minä oun siihen hyvin kovasti mieltyny ja minä oun HOMO. Kortissa ol kissan kuva ja siinä luki: Hellimmät tunteeni säästän sinulle pikkuystävä. Sen perästä mänin sen luona käymmään. En ollu nähny sitä viitteen vuotteen. Se ol sillon kun asun ensimäisessä omassa asunnossa Kaasilassa. Se laitto palton piälleen, lippahatun piähäsä, kengät jalakkaan ja rupes makkoommaan eikä näyttäny minusta välittävän. 131

42 Sanon Eilalen, jotta ruppeisinko vielä kaunneuskilippualuloihen, kun on semmossii kilippualuja joihen suapi lähettee valokuvasa. Jos mie siihen Karjalan neitokilippualluun, annan vain tukan kasvvoo ja oun paremissa vuatteissa. Se tiekkii, ihan varmasti kaikki sanosivat. Vaikka olevinnaan olttiin uskovaissii, niin ihan kaikki ei ollu kiellettyy: Sai kahttoo televisijjoo, kuunela tanssimussiikkii, lukkee kaikkii ihan tavalissii lehttii: apuja, seuroja, hymyjäkkiii ja nykypostija! Pahemppookkkii on joihennii pihassa, nuin paljo sai tehä. KUKA MINNII TAUTTA Minusta tuntu jo ennen H: hon männöö, ( n.20v.) jotta minula on paljo semmossii pahoja asijoita jotka eivät ou miel sairrautta. Ja sen olin ajatelu, jotta jakomiel tauvvissa on jotkut oirreet semmossii, jotta niitä osovvaa olla jollaa MUUN ASSIIN TAUTTA. Ätkötys, (masennus) ei ou iettii (kunttoo) tehä, suuttuu heleposti, on paljo yksinnään, vaikkeeta immeessiin kansa Paiholassa "sosijalisti" sano, jotta kaikila on tekemisseen omat syysä. Jotkut luulloot hyvästi tietäväsä mitä varten joku jottaa tekköö. Oun nähny joittaa miel sairraita jotka ovat kesälä kuumala ilimala liijjan paljossa vuatteessa 132