Nuppu näki pahoja unnii, niissä opettajat ja liäkärit olivat piruja, Luziferija.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuppu näki pahoja unnii, niissä opettajat ja liäkärit olivat piruja, Luziferija."

Transkriptio

1 Tuntu pahalen, kun jäi niin paha muisto koulusta ja sairraalasta.niin pahalen se tuntu, jotta ois kuola pitäny.ja tuntu, jotta siihen ihan kuolloo, siihisttyy. Nuppu näki pahoja unnii, niissä opettajat ja liäkärit olivat piruja, Luziferija. Pelekäsin opinko pihassa läksyjä. Pelekäsin eniten miten männöö yläaste, kun se on vaikeempi ja tulloo uussii ainneita, ruotsi, kemija ja vyssiikka. 6: nnela luokala englannin opettaja ol sanonu JP: len, jotta hiän ei pystys opettammaan kemijjoo ja vyssiikkoo. Ensimäisistä ruotsin kokkeista sain 10-, kemijasta ja vyssiikasta 8 ja sitä lukkiissa keksin Nuppu Sijan. Kun JP. luki huaston koko ajan vitsijä, nauron ja piirin. Keskiarvoks sain 8,7. Nous HYVIN paljo kerrala. Sillon oun ollu

2 Numerot: Englanti 7-10 Matematiikka 6-8 Käsityö 7-9 Musiikki 6-9 Kaheksannela luokala kun piti valita kaks ainetta ja minä halun toiseks venäjän, niin rehtor ei ois halunu sitä anttoo, sen mielestä se olis liijjan vaikkee. Siitäkkii sain 9. Olisin halunu toiseks saksan vain kahta kieltä ei suanu ottoo. Ja ihan varmasti olisin oppinu sennii. Nuppu läks karkkuun potkurila. Järripeippo ajo sitä jälestä kitaran kansa. Alamäki on paikala kun vain tuvan rappuset männöö alas. Läks läksyjä karkkuun. 22

3 BARBILETTAE Se tul Barbiloila, jotta iänet rupes tuntummaan HYVIN pahalen. Suutun toissiin sen tautta kun pittäät iäntä ja toiset suuttuvat minnuun siitä. Kävi hermmoon toissiin syönti. Max sano, jotta kyllä aikkaisena tunttuu pahalen, kun semmonen toisilen ol.( En minä sanamuottoo tarkkaan muista.) Ja Muumio sano: Ei syyvväkkää antanu. KESÄ -80, 14 - vuotisena Siitä lukkoo tämmöstä : Ääniherkkyys, aggressiivisuus, epätavallinen kiihtyneisyys, ummetus, masennus epävarmuudentunto, keskushermostoa lamauttava aine. Kirjutin tuon ulukomuistista, niin kaikkee en muista, olis ko ollu myös valoherkkyys. Luvin ne vasta Harjamäistä tulttuu, kun oun ollu vähä yl 20:n ja kirjutin konneela, vein tuvan pöyvvälen, jotta lukekkaan 23

4 Meijjän. Olin kirjuttanu muistakkii liäkkeistä. Se ol sanonu, jotta semmoset kirjat pitäs ottoo kirjastoloista pois huonohermoset rupevvaat luulemmaan. Tervveys- lehestä luvin vielä semmosta, jotta jos jollaa on mielessä ihtesä tappaminen, se lisevvää sitä tunnelmmoo. Kesälä - 80 kun söin sitä, ol mielessä IHAN koko ajan ja otinnii jottaa liäkettä jonka löysin vinniltä. Se on ollu nestteenpoistoliäke, kun läks sankkoon HYVIN paljo ja HYVIN hyvästi monta kerttoo peräkkäin. Läks niin hyvästi, jotta ol ihan vuahessa. Olin syöny puol purkkii. Mittää muuta en siitä huomanu. Ja luki, jotta se lisevvää ätkötystä. Olisin ihan tosissaan halunu muakuoppamökkiin. Kissoin ja koiran kansa tapahtu HYVIN pahhoo. Oikkeesti se ol sen ukon eikä minun syytä. Ruotsin kokkeet ol ensimäisenä ja ne män kuitennii hyvästi. Sain 10-. Olin opetelu sitä jo kesälä. Sitten tul keuhkonkuume, väsytti HYVIN kovasti eikä ollu koko aikana yhttää näläkä. Siinä samassa akkaliäkärissä Joinsuussa käytti. Sai se kuitennii sen paranemmaan. Seurraavista ruotsin kokkeista sain vain 9½. Tuntu inhakalta. 24

5 VENÄLÄISET 25

6 Nupula männöö show n pitäminen välilä liijjan pitkälen. Laiton Juri Gagarinin kuvan ruamiloihen jiäkuapin piälen. Juhannuksena toin sillen juhannusruusuja. Älysin ihan hyvästi, jotta se on kuolu enkä minä ou sitä etes nähny. Kuvittelin sen ukoksen. 26

7 En kuulu sitä iäntä, se VAIN TUNTU, jotta venäläinen käskköö. Ja justtiisa tul uutiset. Piirin tuon sen tautta, jotta sen ossois paremin kuvitela. Sanon Muumijolen, jotta venäläiset minula perunnoo mullattivat. Älysin koko ajan,jotta ite oun keksiny, jotta venäläiset käskkööt; paremin kehttoisin (välittäsin ) tehä. Sanon Maxilen, jotta venäläiset pittäät minulen järjestystä. Se sano, jotta hyvähän tuo, kun etes joku. Ja ne sanovat mitä EI sua tehä. Ne tuntuvat auttavan minnuu koko ajan kaikessa, jotta pysysin olossa enkä ihtteen tappas. En mitenkkää suanu mielestän, jotta G.O. on venäläinen,vaikka sannooot virolaiseks. Mökissä assuissa kuulin ratijosta, jotta sen jyrskyttäjäsä (Äitisä) on venäläinen. Sen verran olin oikkeessa. 27

8 Vertasin ihtteen ennen H:n sairraallaan männöö Venäjän keisar Aleksanteri I :een,kun olin lukenu Mika Valtarin rommaannnii Tanssi yli hautojen. Ajattelin, jotta kun keisarrii on syöny hermoliäkettä, niin suatan sitten syyvvä minäkkii. Muuten en ois halunu ruveta syömmään. Muistan, jotta söin hermoliäkettä jo ennen sairraallaan männöö. Ja sitten ajattelin, jotta nyt keisar lähttöö miel sairraallaan. En koko aikana luulu, jotta minä olisin se. MIKÄ ON OUTTOO? Minä oun ajatelu jo hyvin aikasseen, ainakkii jo 18- vuotisena, jotta jos toissiin mielestä on joissaa asijoissa outo ja jos se ei ihtteesä haittoo eikä siinä tie kenelenkkää mittää pahhoo, suapi semmonen olla. JP. kysy minulta, jotta outko nähny, jotta kukkaa toinen muatarötköttäs raviojassa.vain entä jos ihan kaikesta pelekkeis, jotta uskalttaako semmosta tehä, kun en ou nähny, jotta kukkaa tekis. Es merkiks en ou nähny, jotta kukkaa toinen heittäs kaupassa palttoo (takkii) piälttään ja laittas siihen kärriin, kun tulloo kuuma. Max huasto, jotta joku ukko ol kaupungila kulukkiissaan nostelu vuorotellen vasenta ja oikkeeta kättä ja samala sanonu : Nostan kättä, nostan toista. Polliissi ol vieny sen putkkaan. Mitä pahhoo siinä ois kenelenkkää tehny? Sillon kun asuttiin Joinsuussa, joku ukko ol siinä Suvantosillala kävelessään huastanu koko ajan hyvin kovala iänelä, käs ollu nii kun huastas mikrohvoonniin ja välilä nauranu. 28

9 Max sano, jotta jollaa taitteilijala (ukola) kun on niin kovat luomistuskat jotta se ärjjyy pihamuallaan ja sitten pyörrii lumihangessa. Minusta se ei ou yhttää outtoo, pitäs minunnii suaha. On hyvä muistaa, ettei ole olemassa mitään selkeitä rajoja normaalin ja epänormaalin, terveen ja sairaan välillä. Kaikki nämä käsitteet ovat suhteellisia ja kulttuurisidonnaisia. Anthony Storr on sanonut, ettei ole olemassa sellaista käyttäytymistä, jota ei jossain kulttuurissa pidettäisi sairaana ja jossain toisessa täysin normaalina. Klassinen esimerkki tästä on kwakiutl intiaanit, eräs nomadiheimo, jossa paranoidisuus on normaalia. Ei- paranoidista jäsentä pidetään hulluna ja karkoitetaan heimoyhteisöstä. Claes Andersson käsikädessä- lehti Justtiisa tätä oun ajatelu. Jos olisin jossaa muuussa muassa, minnuu ei piettäs yhttää outona. Tavalisesti es m. venäläinen suapi hyvin paljo tunnelmmoo, naurraa heleposti ja heleposti männöö pikku hukaks eikä siinä muassa sen tautta pietä outona, piettäs outona jos ei ois semmonen. JP. kun ol lehmmee lypssäissään vetäny turppoo (hymmyily), niin Meijjän Ukko sano, jotta se on lopulllisesti sejonu. Ei yhttää älyny toisen assiita, itekkii sano, jotta meinovvaa ruveta naurattammaan vaikka pankissa, kun tulloo niin huvittava tappaus mielleen. Maaliskuinen aamu säteili. Antti hiveli ylähuulensa hentoja viiksikarvoja ja viimein puhkesi vastustamattoman leveä hymy hänen kasvoihinsa. Sitä ei voinut estää. Antti oli iloinen, ettei kukaan ollut häntä näkemässä, sillä ihminen, joka nauroi itsekseen, sai totisessa maassa helposti löylynlyömän maineen. 29

10 Mika Valtari: Tanssi yli hautojen Myhkylässä assuissa kun olin mökisssän tehny niin mukavvii sarjakuvvii, niin pyörälä ajjaissa en osanu olla turvan vetämätä, vaikka immeenen tul vasttaan. Joku ukko ihan varmasti luul, jotta hänelen, kun kaupassa sano jollennii, kun olin männy ohi : Piti vielä tuon akan tuohon tulla! Sitten kassala kysy : Mitä sitä kuulluu?! Lopula piti nousta pyörän piältä jos immeenen tul vasttaan ja piti ruveta näin AME kirjutti Hoohon, jotta sitten kun tulet pihhaan takasi ei sua murjottoo eikä kiusata JP:tä. Ja kun kirjutin, jotta en ossoo olla vain vejän turppoo korvviin päin huasttaissan, niin se vastas : Elä vejä turppoo korvviin jos huastat tavalisesta assiista. Semmonen on typerree. Miina ol ensin leikanu kenkäsä veitelä, sitten viskanu uunniin hiillokselen ja sen perästä vielä niitä pitäny, kun ensin ompel kiini. Max osti Myhkylässä assuissa minulen kesähatun. Sano: Suat vaikka sonttii siihen. Ajattel, jotta paremin sitten pien. - Mitä se nyt tyhjjee naurraa? Max kysy kun minä nauron toisessa huonneessa 30

11 Myhkylässä assuissa. Kun ite huastot tuomosta, jotta muna- ukko, JP sano. MIKÄ ON NORMMAALLII? Jossaa lehessä joku ämmä sannoo : On normaalia olla lesbo. Minusta on typerree, kun Une sano puhelimessa hyvin monesti ihan vaikka mistä assiista : Eihän se ou normmaallii. Kun se on sillä tavala, jotta jonkun mielestä joku ei ou normmaallii ja jonkun toisen mielestä on. Jonkun sykijatrinnii kansa on ollu tuola tavala. Normmaalin vastakohta on epänormmaali, se on joihennii mielestä sama kun sairas tai outo. Jotkut eivät halu helepola sannoo misttää assiista, jotta se on outtoo, ne sannoot, jotta se ei ou ihan tavalista. Ja on ihan er assii jos joku on miel sairas kun jos joku on vain outo immeenen. Une sano josttaa sukulaisesta : Se on omituinen. Jos ajatellaan, jotta semmonen on tavalista ja normmaallii jota immeesistä on eniten, niin jos lopula vaikka homoja onnii enemän kun niitä joita tähän asti on tavalisena pietty. ( En halunu kirjuttoo sitä sannoo.), niin sillonhan on normmaalllii ollakkii homo ja se onnii outtoo jota ennen piettiin tavalisena. Joku MTT:n ämmä sano, jotta hiän uskkoo uusimppiin selostukssiin. Minä 31

12 sanon sillen, jotta entä kun tulloo vielä uusimmat selostukset, niin sillonhan sinä out ollu viärässä. EIHÄN SE MITÄ OU OUTTOO Mikä on outtoo? Jotkut sannoot joisttaa tekemisistä, jotta eihän se ou outtoo, kun sitä tekköö niin monet. Sitten on outtoo, jos tekköö semmosta, jota tekköö vain harvat. Kun vein polliissilen lompakon, jonka olin löytäny, se sano, jotta nykyaikana on rehellissii harvassa. Ol ko se sillon outtoo, kun sitä nykyaikana tekköö vain harvat? Ja mitä nykyaikana tekköö monet, olis vanhhaanaikkaan pietty pahana. Jotkut suattaat luula semmosesta, joka pittää vanhannäkössii vuatteita, jotta se on niin köyhä eivätkä arvvoo, jotta se on niin tarkka eikä välitä laittoo rahhoo joutavvaan, kun vuatteet vielä piälä pyssyyt. Minula sykijatrissa ollessa ol housut reppiimässä, niin sykijatri luul tuota ensimmäistä. Olin justtiisa ostanu kuntopyörän ja vuatteissiin olis rahhoo ollu vaikka miten paljo. 32

13 Aku Ankassa Mikki Hiir sano Hessu Hopolen, jotta out ihan harakanpelättimes näkönen kun sinula on niin huonot vuatteet. Hessu Hopo kävi ostamassa uuvvet vuatteet ja laitto ne harakanpelättimelleen. Sitten kun Mikki tul uuvvestaan, Hessu kysy onko hiän vielä oman harakanpelättimesä näkönen. Jossaa lehessä joku ajattel josttaa niin hölömösti, jotta ei ois rosvoks uskonu, kun ol niin siistin näkönen. Sittenhän se ajatellaan päinvastonnii: jos ei näytä siistiltä, eppäillään rosvoks ja vaikka miks. Jotkut hupsut eivät pie hattuu kovalakkaa pakkasela sitä varten, kun se on muottii. Semmonen on ihan typerree. Ja pittäät sen tautta ihan outoja vuatteita. Tai pittäät tukan ouvvosti. Josttaa sukulaisesta ol joku sanonu, jotta: Olis han sen pitäny olla viksun (fiksu) näkönen. Ei ollu, kun ol letti ja hame. Kurraattor ensin sano, jotta on vaikkeeta sannoo mikä on outtoo ja mikä ei. Sitten kuitennii minun ihan kaikista tärkkeintä assiita sano ouvvoks kun eihän se ou tavalista. Kun asuttiin Joinsuussa 70-luvula, sielä ol yks tiitti (transvestiitti), akkoin vuatteissa ja pitkälä tukala, ajo pyörälä ja nukke ol siinä korissa eissä, niin polliissi ol sen seisattanu. Tiitti ol sanonu: Minähän opetan tämän vielä huastammaan. Mitä outtoo tuossa ois! Eikä sais hommoila. Mitä pahhoo siinä muka tekis? Samahan se mihin sen tellevvää. Joittaa suututtaa semmonen ukko joka on akkoin vuatteissa. Tulloo mielleen, jotta niistä tunttuu, jotta se tekköö siinä jottaa pahhoo heilen. Sykolokit kirjuttaat semmosesta, jotta niissä immeesissä on itessään jottaa sammoo eikä ne sitä ite huommoo. 33

14 Hoitokoila pomo sano jonkun vuatteista, jotta: Eihän kukkaa ou tuola tavala. Sen ois pitäny sannoo: Oun minä ainakkii, etkö sie sitä huommoo? Kenestä sie sitten sen sanot, jos kukkaa ei ou tällä tavala? Ja sitten ne sannoot: Ei kukkaa muu ou tuola tavala. Tai: Ei kukkaa muu ou tuomonen. Joihennii sosijalistilöihen mielestä olisin miel sairas sen tautta, kun oun niin er lainen kun tavalisesti ollaan. Joku sykijatri (Ukko E.H) pan sen syyks, kun oun niin taitteilija. Ja joku sykijatri (E.H) ol sanonu (olin 11v.) poikkeava puhetyyli. Jos joku ihan ite kekssii sanoja ja sillä tavala huasttaa, se on joihennii mielestä outtoo. Kuitennii on vaikka miten paljo sanoja, joita piettäs outona, vain eipä pietäkkää, kun niin monet sillä tavala huasttaat. Olevinnaan sosijalistit älyvväät, jotta immeessii on er laissii eikä ou kahta samanlaista, sitten eivät ällyykkää siitä mittää vain koittelloot tehä kaikista samanlaista. Jos joku ei ou semmonen nii kun tavalisesti ollaan, ei sitä pitäs sen tautta olla sairraallaan laittamassa, jos se ei tie siinä mittää pahhoo itelleen eikä toisilen. Rosvot ja juopot pitäs sinne laittoo. Juopot tekkööt pahhoo itelleen ja suattaat tehä toisilennii humalassa ollessa. Ja semmoset jotka eivät pie hattuu pakkasela. Siinä suattaa tulla piähän reuma ja männöö viimenennii järentynkyrä. MINKÄLAINEN ON SAIRAS? Kun potilas kysyy lääkäriltään : Olenko minä vaarassa menettää järkeni?, on oikea vastaus tavallisesti kielteinen. 34

15 Harold Shryock: Terveyden avaimet Maxii sano, jotta semmonen se ei oukkaa hupsu, joka ihtteesä hupsuks sannoo, mie kun olin sanonu ja eppäilin ounko miel sairas. Sano, jotta hupsun mielestä kaikki toiset on hupsuja vain hiän ei. JP:kkii sano, jotta jos sykijatrilta kysyn ounko miel sairas, se naurraa. Sitä varten kun MIEL`SAIRAS EI ITE ÄLLYY SITÄ EPPÄILÄ. Ja niin se naurokkii. Se ol ennen sairaallaan männöö. Millä tavala Nuppu Sika ol sairas ennen sairraallaan männöö 20- vuotisena? Sai liijjan paljo tunnelmmoo ja liijjan vähästä. Hyvin kovasti suuttu tai hyvin kovasti nauro ja pitkkään. Ja välilä HYVIN kovasti pikku hukkana. Se ite ajattel, jotta eikö se ou tervveemppee, kun vielä osovvaa suuttuu, kun jos ei olis MITTÄÄ TUNNELMMOO, ei etes suuttus? Ja jotta on tervveemppee, jos tunnelmmoo on liikkoo kun lijjjan vähä. 35

16 Se luul, jotta venäläinen amppuu hänen sängyn vieressä konekivväärilä Ja oikkeessahan Nuppu ol.jossaa lehessä lukkoo: Tunteeton. Minua ei naurata enää mikään, minua ei itketä enää mikään. En enää rakasta enkä vihaa ketään. Tunteeni ovat täysin kadonneet. Sykijatrin vasttaus: Kirjeestäsi muodostuu kuva vakavasta psyykkisestä sairaudesta, jonka seurauksena on ollut tunteiden latistuminen. Jossaa lukkoo, jotta skitsofrenian alussa on tuomosta. Sanon Unelen puhelimessa, jotta Itikka ol keräny metässä vattuja ja välilä syöny niitä, niin ol tullu niin hyvvii runoja mielleen, jotta ol lopula istunu kannolen ja nauranu hyvin kovasti. Une sano : Höpelö on. Minusta ei ou YHTTÄÄ höpelö. Eikä ois venäläissiinkkää mielestä, sanosivat, jotta tuomonen pittää ollakkii. Skitsofreniasta : Vie toimintakyvyn. Oma-alotteisuus puuttuu. Nuppu Sika ol Hupsusta Liäkäristä tulttuu ensin hyvin paljo parempana ja sitten hyvin paljo pahempana.paikala sieltä tulttuu rupes siivvoommaan, vaikka myöhä ol.leipo ja paisto ruisleivät. Ihan kaikki teki siinä ite.vehnäleivät teki kansa. Perunakukkosen, vehnäspellillisen.jonnaa päivänä leipo vehnäset:eltit, korvapuustit, hillola täytetyt ja tavaliset pullat.välissä vielä pes astteet ja lakas lattiin. Merkkuunnii alotti. Max sano, jotta jollaa ol puhevika ja ol perunoita syyvvessään sanonu : Tule popakka ihmiseen. Sen ompelin siniselä. Se jäi kyllä kesken. Toisseen seinävuatteesseen alotin ommela : Mitäs se 36

17 haittovvaa. Manta ol sanonu sillä tavala, kun se söi paljo Hanna-tätin piparkakkuja ja kysyn eikö pelekkee lihomista. Siitäkkii jäi viimenen sana ompelemata. Merkkasin siihen kaks kukkoo.(kukka) Piirin yölä kukka-asetelman : puna-apiloita ja ruiskaunokkija.toisseen hyvin tummansinissii orvokkija. Ja auringonlaskun. Siinä ol vene ja mehttee. 18-vuot. ihan paikala eros kirkosta. Syksylä män hupssuin työhön, vain ei ollu kun hyvin lyhheen ajan, hermot ei kestäny. Sielä piti kuttoo kangaspuila. se oppi heleposti ja siitä ol se mukavvoo. Rahhoo sai 3500mk. Anto kaikki Maxilen. SKITSOFRENIJAN OIRREITA Parhaiten skitsofreniaa ennustavat seuraavat esioireet : tunne ympäristön muuttumisesta, epätavallisten uskomusten esiintyminen, outo käytös, asiaan liittymättömien tunteiden ilmaisu, puheen vaikea seurattavuus, ajatusten köyhtyminen, energiatason lasku, epäilevyys, sekä sensitiivisyys.(tarkottaa jotta ajattelloo niin kovasti, jotta melekkeen männöö toisseen mualimmaan.nuppu Sijala ol sitä jo 8- vuot.) Vähemmän spesifisiä, mutta silti tärkeitä oireita ovat muun muassa ahdistuneisuus, levottomuus, vihaisuus, ärtyisyys, masentuneisuus, mielialan heilahtelu, kyvyttömyys nauttia asioista, syyllisyys, apaattisuus, ikävystyneisyys, mielenkiinnon tai huomiokyvyn puute, väsyneisyys, keskittymiskyvyn lasku, ajatuksiin vaipuminen, 37

18 päiväuneksunta, ajatusten salpautuminen,ruokahaluttomuus, laihtuminen, unihäiriöt, pakkoajatukset, ja toiminnot, liikkeiden muuttuminen, koulunkäynnin, työnteon ja muiden toimintojen heikkeneminen, vetäytyminen sosiaalisista kontakteista, impulsiivisuus sekä aggressiivisuus. Nuita ossois olla ihan kenelä vain, minula ol nuita kaikkii. Lukkoo jotta skitsofrenia tulloo tavalisesti vuotisena. Ja HYVIN HARVON penttuin. Lukkoo jossaa, jotta skitsofreenikko piirttää immeesen nuaman sillä tavala, jotta suattaa piirttee vaikka silimän ihan viärrään kohttaan. Ja ne piirttäät kuvvaan semmosta mikä toissiin mielestä ei siihen käy. Tai ne luulloot ihtteesä jokssii toiseks immeeseks. Tai luulloot, jotta hänen mahassa on kiärmmeitä tai jottaa muuta semmosta tai hänen piäsä kutisttuu kissan piän kokoseks. Nuppu Sijala ei ollu mittää tuomosta. Paiholassa kun televisijo ol auki, niin joku nuor ämmäpotilas sano : Ei tästä piäse rauhassa kulukemmaan, nuo näkköö miut koko ajan. Ja se luul, jotta televisijossa tai ratijossa kuulloot hänen ajatuksesa. Minulen sano, jotta : Kyllä se on ihan totta, jotta ne minnuu kahttoot, kun ne miusta valokuvviikkii ottaat. Mie kun oun mieltyny Esko Ahhoon, katon sen kuvvoo, niin rupesivat räpsimmään miusta kuvvii. Salamavalot vain välähtel. En meinanu jakssoo olla nauramata. Oun ollu 16 tai 17, kun televisijossa laulo kaks ukkoo (ulukomuallaissii ) ja kun rupesin niilen irvistelemmään, ne rupesivat takasi. Ja kun irvistelin vielä kovemin, nekkii lisäs. JP:kkii huomas sen. Enkä YHTTÄÄ luulu, jotta ne minnuu näkis. 38

19 Ennen viijjennen luokan alakkuu kesälä sanon toisilen, jotta piirän ensimäiseks piirustukseks koulussa ruusuja. Ratijo ol auki, niin ihan paikala rupesivat soittammaan semmossii lauluja jotka on ruusuloista ja hyvin pitkkään. Enkä YHTTÄÄ luulu, jotta ne olis sitä kuulu. Skitsofreenikot luulloot, jotta heitä vahittaan ratijosta tai televisijosta. Ja jotta heijjän ajatukset kuullaan. Nuppu älys, jotta nuo on vain sattummii. Ol Nuppu Sijan syntymäpäivä. (19.) Max teki täytekuakun. Nuppu söi paljo kermavuahttoo. 39

20 40

21 41

22 Lukkoo jossaa, jotta skitsofreenikko piirttää immeesen nuaman sillä tavala, jotta suattaa piirttee vaikka silimän ihan viärrään kohttaan. Ja ne piirttäät kuvvaan semmosta mikä toissiin mielestä ei siihen käy. Nuppu Sijala ei ollu mittää tuomosta. 42

23 14v. 43

24 Tarkottaa HYVIN KOVVOO suututtamista 44

25 Keskeisiä skitsofrenian oireita ovat kuuloharhat, vainon tai vaikuttamisen elämykset, eristäytyminen, tunteiden taantuminen tai epäasiallisuus sekä ajattelun häiriöt. Hyvin tavallista on, että äänet käskevät henkilöä tekemäään jotakin tai sitten hän kuulee jotakin puhuttavan itsestään. Äänet saattavat ilmaista henkilölle, että hän on jonkin juonittelun uhri. Joskus henkilö tuntee jonkun voiman liikuttavan häntä ilman, että hän voi sitä estää. (Tarkottaa, jotta käskköö jonnnekkii männä.) Ajatteluun tai kieleen liittyvät häiriöt näkyvät monin eri tavoin. Henkilöllä voi esiintyä ajatuksen rientoa, puheripulia tai ajatusten hyppimistä sinne tänne. Henkilön ajattelussa ja puheessa on piirteitä, jotka ovat poikkeavia ja joita muiden on vaikea ymmärtää.tunteiden ilmaisu ei noudata totuttuja normeja. Henkilö on iloinen silloin kun muut ovat surullisia ja surullinen silloin, kun muut ovat iloisia. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, eivätkä suinkaan kaikki oireet esiinny yht aikaa. Diagnoosin ehtona on kuitenkin se, että aktiivivaiheessa esiintyy ainakin kahta edellä mainituista oireista. Lisäksi merkkejä häiriöstä on täytynyt ilmetä vähintään kuuden kuukauden ajan ja suoritustason on täytynyt alentua. Siitä tuntu saunassa, jotta saunan ikkuna siirttyy nuapurin ikkunan kohttaan ja SITTEN VERHOT AUKIVVAA eikä hyö sitä ite huommoo. Tuota ol 9-vuotisesta. Ja WC:n pytylä isttuissa se kuva siirttyy ihan minne vain. 45

26 SITTEN VENÄLÄISET SANOVAT, JOTTA MÄNE VAIN TUONE PÄIN JA SIELTÄ LÖYTY HYVIN PALJO MARJJOO. KUKA ON MIEL SAIRAS? Nuppu ol kesälä kahen sukulaisen luona. Toinen niistä sano miten hänelä männöö tekemiset. Itikka sano : Ne on niitä skitsofreenikon oirreita. Nupun piti männä pihalen naurammaan. Ajattel, jotta eihän tuo ou hyvin pahasti, kun on VAIN NIITÄ OIRREITA, ei ou ihan täys skitsofreenikko. (Nuppu ol 19v. ) Kun huaston Unelen, jotta venäläiset tulloot tänne ja laittaat minulen sähköjohot piähän ja sitten valakokankkaala näkkyy se mitä minä ajattelen, niin se sano : Siun pitäs ruveta tekemmään lasten kirjoja. 20-vuot. kun Nuppu ol miel sairraalassa, ol kirjuttanneet paperriisa : skitsofrenia Nuppu sai tiettee sen vasta 22-vuot. toiselta sykijatrilta. Tuotahan Nuppukkii ol itesttään ajatelu. Kuitennii se välilä eppäil ossois ko olla. Se kysy Paiholassa pitäs kö olla pahemat oirreet ennen kun olis ihan miel sairas. Pitäs olla.nupusta ol kirjutettu vain : skitsotyyppinen häiriö. Lukkoo jotta miel sairas ei tiijjä mikä on totta ja mikä ei. Nuppu ties ihan hyvästi. Kunttoutuskoila joku sair.hoit. sano, jotta ensin tuntus, jotta ihan varmasti on, ja sitten tuntus, jotta ihan varmasti ei ou. 46

27 Jonkun toisen sykijatrin mielestä se ol : lähinnä maanis-depressio. Myöhemin Nuppu luki tuosta kirjasta miks kä sanottaan jos on kummannii miel sairrauven oirreita. Se on skitsoaffektiivinen häiriö. Ja niistä iänistä (koirat yms.). Kun mänin niitä karkkuun toisseen huonneesseen, EN kuulu. Jos ne olis ollu harhoja, ne olis tullu jälestä. Sekkii on varma merkki, jotta NE EI OLLU HARHOJA VAIN OIKKEITA IÄNNII.Valamossa kun olin muutaman päivän, en kuulu koirriin iäntä koko aikana yhttää, sielä kun ei koirrii ou. KOIRAT HAUKKUUT HUORAKS Hupsun Liäkärin (Akkaliäkär) mielestä Nuppu Sika ei ollu trans. Sen mielestä Nupun juttu on vain nuorriin asijoita ja se kysy syöpikö Nuppu Sika e-pillerrii. Sen perästä Nupusta rupes tuntummaan, jotta koirat haukkuut sitä ihan sammoo. Se suututti HYVIN kovasti. Koirat häirihti ainakkii 15 vuuvven ajan. Nuppu Sika E I syö e-pillerrii nytkkää. 47

28 HUORA Hellunttaissa ajovat Nuppu Sijasta pahoja henkkii. Nuppu ol 18. VAIKKEESTI MIEL`SAIRAS Sykijatri sano, jotta vaikkeessa miel sairrauvessa suapi liäkkeet iliman, ja Nuppu suattaa jouttuu syömmään niitä loppuikäsä. 48

29 Nuppu Sikkoo kun häirihti koirriin haukkuminen.se ol OIKKEE IÄN, ne ei ollu harhoja.sykijatri ei sitä uskonu.ne tuntuvat haukkuvan: Sinä syöt e-pillerrii HAH-HAH-HAA! Sinä ukkoin kansa, HAH_HAH_HAA! Se häirihti 15 vuuvven ajan. Nuppu Sika nauhotti pihassaan koiran haukkumista, kun nuapurissa ja heijjän pihassaan koira haukku. Anto sykijatrin kuunela korvalapputerejoloila seurraavan kerran sielä käyvvessään. Tunnusti, jotta kuulloo hiän sen.huasto tuon kunttoutuskoila. Sosijalisti sano: Oisit sanonu: Maxila ol huono kuulo,niin se ei kaikkii koiran haukkumissii kuulu.ja Nuppu Sijala ol HYVIN hyvä kuulo.nuppu sano, jotta nyt 49

30 haukkuut.max ei kuulu. Sitten kun lopula haukkuvat kovemin, jotta sekki kuul. PIRU KÄSKKÖÖ 15-vuotisena rupesin lukemmaan Pekka Töpöhänttee ja tuntu, jotta minussa on kumpikkii Pekka Töpöhäntä ja Monni. Sanon aina sillä tavala, jotta minun Monni ei anna jottaa tehä.tuntu siltäkkii, jotta kukkaa ei ou minulen niin vuarallinen kun minä ite eikä kettää tarvihe pelätä yhtä paljo kun ihtteesä. Sosijalisti sano, jotta pahhuus ei tule immeesseen ulukkoopäin, vain on immeesessä itessään. 15v. 50

MISTÄ MÄNNÖÖ MIEL SAIRRAAKS?

MISTÄ MÄNNÖÖ MIEL SAIRRAAKS? Ennen luulin, jotta olis tuola tavala oikkeesti -toisela puolela hyvä enkel ja toisela puolela piru. Nyt ällyyn, jotta kuva on tehty vain sen tautta, jotta assiin ossois paremin kuvitela. Kun jotkut sannoot,

Lisätiedot

asijoista. Jos ois ukkopenttuin varrattu, en ois niin outo ollukkaa. Ihan varmasti Max ois ajatelu, jotta siinähän minä vasta hävviisinnii.

asijoista. Jos ois ukkopenttuin varrattu, en ois niin outo ollukkaa. Ihan varmasti Max ois ajatelu, jotta siinähän minä vasta hävviisinnii. asijoista. Jos ois ukkopenttuin varrattu, en ois niin outo ollukkaa. Ihan varmasti Max ois ajatelu, jotta siinähän minä vasta hävviisinnii. Koulussa ollessa osasin joittaa asijoita huonomin kun ämmäpennut

Lisätiedot

LAHJA ESKELINEN TRANSSEKSUAALI ei taipunut

LAHJA ESKELINEN TRANSSEKSUAALI ei taipunut LAHJA ESKELINEN TRANSSEKSUAALI ei taipunut SANKARI! Sannoin selostukset: Max = Selma = Sele= Selemax = Max, jyrskyttäjä ( Äiti) Nimi tulloo siitä, kun se jyrskytti niin kovasti. Kuorsas. Meijjän tai Meijjän

Lisätiedot

EI OU AKKOIN ASIJOITA!

EI OU AKKOIN ASIJOITA! valummaan eikä niitä ilikkii toissiin nähessä nostela. Kaiken järkyttävintä ol jos ois joutunu liäkärriin ja se ois kuunelu putkila. Pelekäsin monnii vuossii HYVIN KOVASTI keuhkokuvvaukssii. Onneks niihen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin. O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne!

Hyvä heitto, sotamies! sanoo pelin kapteeni. Sotamies, ladatkaa aseenne! PROGRAMMANUS PRODUCENT: JUDIT FRENKEL BESTÄLLNINGSNUMMER: 103307/TV1 MODERNA SPÖKHISTORIER - FINSKA NYKYPÄIVÄN KUMMITUSTARINOITA Se joka leikkiin ryhtyy Antti istuu tietokoneella ja hurraa. Hänen kranaattinsa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

============================================================================

============================================================================ Koira.Net Lähettäjä Virve K. - 15.06.05 19:32 Kennelliitto on viimeinkin saanut julkaistua kauan odotetun koiratietojärjestelmänsä. Systeemiä voi käydä ihastelemassa Kennelliiton sivuilla osoitteessa http://jalostus.kennelliitto.fi/

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on paljon taloja. Keskustassa on paljon kouluja. Huoneessa on paljon hyllyjä.

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Synkkäsimo HEIDI VAATTOVAARA 11

Synkkäsimo HEIDI VAATTOVAARA 11 Heidi Vaattovaara Synnyin vuoden 1969 marraskuussa Tornionjokilaaksoon Kolarin Vaattojärvelle. Lappilainen luonteeni on suora ja huumorini useimmiten hurttia. Olen ammatiltani äidinkielen opettaja ja vapaaaikaani

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Sinähän osaat, Liinu!

Sinähän osaat, Liinu! Sinähän osaat, Liinu! Tässä kirjassa kerrotaan, minkälaista on, kun on tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia. Niitä voi olla monenlaisia. Tämä kirja kertoo Liinusta, jolle tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Ostitkohan varmasti tarpeeksi? En tiedä. Sano sinä. Pitäisikö ostaa vielä lisää? Onko sillä saarella ketään, kenelle et olisi ostanut jotain?

Ostitkohan varmasti tarpeeksi? En tiedä. Sano sinä. Pitäisikö ostaa vielä lisää? Onko sillä saarella ketään, kenelle et olisi ostanut jotain? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Ostitkohan varmasti tarpeeksi? En tiedä. Sano sinä. Pitäisikö ostaa vielä lisää? Onko sillä saarella ketään, kenelle et olisi ostanut jotain? - On

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 Olemme ajaneet treenipaikalle, jossa kaveri on tehnyt valmiiksi jäljen. Otan Pepin autosta ja huomaan että minulla ei ole jäljentekijän lähtöhajua ja hänen autonsa ovet

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta

Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Heikun Anna Uslussa Kauimpana suomesta Vuona 1969 (yheksentoistasattaa kuuskymmentä yheksen) Heikun Anna oli heti kaheksenkymmentä ja asu Raisinvankasa hänen tyttären Markitin kans. Annan poika Kynnari

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot