LAHJA ESKELINEN TRANSSEKSUAALI ei taipunut

Transkriptio

1 LAHJA ESKELINEN TRANSSEKSUAALI ei taipunut SANKARI!

2 Sannoin selostukset: Max = Selma = Sele= Selemax = Max, jyrskyttäjä ( Äiti) Nimi tulloo siitä, kun se jyrskytti niin kovasti. Kuorsas. Meijjän tai Meijjän Ukko = isi. Vettee turppoo = hymmyilä Anttoo tuarrii = kannusttoo Ätkötys = masennus Olla pikku hukkana Tuomosta kun ei ilikkii etes kirjuttoo. sosijalistit = sykijatrit, sairraanhoitajat, liäkärit yms. Keksin Nuppu Sijan 14- vuotisena kemijjoo lukkiissa. Sain 8. Ja muistan sennii, kun olin jo keksiny Nuppu Sijan, jotta Juice laulo jouluna -80 laulluu Sika. Tuntu inhakalta KUN MINÄHÄN SEN OLIN KEKSINY JO ENNEN SITÄ!!!! 2

3 MIEL SAIRAS KAKS PUOLTA Nupulen tul hyvin hyvvii ajatukssii ja mukava tunnelma. Se luki harttaita kirjoja ja kirjutti itelleen rukkoukssii. Siitä tuntu, jotta hiän on u. Se halu tulla vielä paremaks immeeseks. Yhenäkin tuntu, jotta olennot kahttoot sitä. Siitä asti on tuntunu, jotta ne vahttiit häntä koko ajan ja lukkoot hänen ajatuksettii. Sammoin aikkoin rupes ihan kerrala suututtammaan hyvin kovasti. Se kirroil pitkkään ajatuksela. Sitä suututti pyhäkoulusta tulttuu. Se viskas pyhäkoululehtesä uunniin. Unen kansa kun ol atventtikirkossa, niin sieläkkii rupes tuntummaan typerälen. Se tullessa haukku Unnee kaikila nimilä. Hyvvyys ja pahhuus rupes siinä kovasti sillä tavala niin yy. 3

4 Alussa se ol HYVIN kovvoo.se ajattel yöt korreita akkoja ja akkapentuja. Tiilikattarreen, heijjän opettajjaasa, se ol niin R-Akastunu, jotta kirjutti päiväkirjjaasa syvänkuvan kansa. Sillen tul hävyttömmii ajatukssii mielleen. Joka puolela tuntu olevan suasttoo, mittää tavarroo ei ois osanu liikuttoo,tuntu nii kun johonnii hävyttömmään kätesä roppois.9-vuotisesta (20:een.)se kahto yölä ajatuksissaan hävyttömmii vilimijä akosta. Ne hyppivät lavala vähissä vuatteissa ja välilä näyttelivät itelttään. Sillä ol aina akat mielessä. Nuppu Sijan hermoloista tuntu hyvälen ätköttee pimmeessä komerossa. JP:n nauru kuulu sinne. Se tuntu välilä HYVIN hyvälen ja välilä HYVIN pahalen. Tunnelmat ihan aalttoil. PIRU TUNTU TULEVAN Se alotti hyvin vähälä. JP. ol leipomassa, niin musta enkel tuntu sanovan: Ota siltä rusinoita. Niitä ei ois suanu ottoo. Sitten hämärässä potula isttuissa enkel hiämötti. Nuppuu suututti kovasti. Yölä seinä män punaseks ja seinässä ol kun elokuva; venäläiset sotillaat marssivat siinä. Se näky nii kun ettäältä. Ensin kuulu laulluu ja sinfoniaorkester soitti. Sitten joku kiskas Nupun ilimmaan ja tähttii sinkkoil. 4

5 Tuo tuntu Nupusta, jotta siihen suattaa kuola. Lopula Nuppu tuntu puttoovan pohjattommaan kuilluun. Sitten Nuppu ol tuas sängyssä paikollaan samala tavala. Piru meinas kiskasta vielä Nupun, vain Nuppu pan vasttaan. Se puristi kovasti sängyn reunosta. Lehestä: Ihmiset, jotka ovat edes kerran kokeneet ruumiista irtoamisen, ovat vakuuttuneet ettei kysymys ole hallusinaatiosta, unesta tai aivojen hapenpuutteen aiheuttamasta tilasta, kuten skeptikot ovat väittäneet. Etenkin lapset saattavat poistua ruumiistaan aivan spontaanisti. Aikuisilla se voi tapahtua stressin yhteydessä, lääkeaineiden, kuten LSD:n vaikutuksesta, kuumeessa tai itseaiheutettuna.lapsena koetut ilmiöt ovat hyvin eläviä. Lapsihan ei pelästy kokemustaan, vaan saattaa pikemminkin ihastua uuteen olotilaan. 5

6 Parapsykologisista ilmiöistä mielenkiintoisimpia on ruumiista-poistumisilmiö, joka tunnetaan myös astraaliprojektion ja bilokaation nimellä. Ilmiön aikana henkiruumis irtoaa fyysisestä ruumiista ja voi energiaruumiina siirtyä ajatuksen voimalla hetkessä pitkien matkojen päähän ja palata takaisin fyyfiseen ruumiiseen. Ruumiistapoistumis - ilmiöistä käytetään englannin kielessä nimitystä out of body experience, OOBE. Ilmiötä pitävät uskomattomana monet ihmiset, jotka eivät ole sitä vielä kokeneet. ONKO TOISEN SYYTÄ? Jollaa skitsofreenikola ol hyvin paljo kirjoja, niin siitä rupes tuntummaan, jotta toisista on se pahhoo ja vei kirjasa jonnekkii. Minusta rupes tuntummaan 9-vuotisena, jotta minula ei sua olla tavarroo, ei tavalista tavarroo eikä sitä ihan oikkeeta. 15-vuotisena tuntu, jotta Meijjän ukko ei halu, jotta minä tien pihassa työtä. JP sano siitä: Se on harhaluulo! Tuntu siltäkkii, jotta minun pitäs olla ukkopentu ja oun hyvin kova pettymys. Meijjän ukko sano JP: len, jotta hauvvislihas pittää suaha niin vahvaks, jotta kun siihen iskköö puntarila, puntar katkivvaa. Ja miehän uskon. Oun ollu 8-vuotinen kun kysyn Maxilta miten pentuja tulloo. Se jottaa sano, vain lopula suuttu: Eihän se siitä pissireijjästä tule! Tuntu jotta se on niin paha assii, jotta siitä ei sua huasttoo. 9-vuotisena 6

7 huaston sillen kus tauvvista, se : Ol han se silläkkii (En muista nimmee eikä sitä sais sannookkaa.) virtsatulehus.vain EI SE SIITÄ HUASTANU! Ois han tuostakkii osanu tulla. Minula ei ollu siitä mittää ilikkeetä. Oun ollu kai 6-vuot. kun Max huasto toisessa huonneessa joisttaa nuorista sukulais - ukkoloista, jotta niilä on vain tenniskengät ( Hahhaa! Ja muuta vuateta ei ollu piälä mittää.) vain kuhan ne morssiustammaan rupevvaat, niin eiköhän sitten.. Ja niinpäs. Tul ilikkee hienosta kengistä ja vasta Maxin luolttuu UHALLAN ostin kirpputorilta vähä hienomat kengät. Toinen juttu ol semmonen, jotta jonkun suu ol haissu hyvin pahalen ja joku ol siitä sanonu, jotta kun ostas hamastahnnoo ja pesis kulukkusa.siitä ei tullu minulen mittää.koulussa- olin kai 10vkun jonkun turpa hais, niin eppäilivät, jotta minula haissoo, Myöheminnii on sanottu suun haisemisesta vaikka miten paljo ja muustakki haisemisesta eikä minulen ou tullu siitä mittää ilikkeetä. Jos pentu on ensin ollu laiha ja sitten vähä lihhoo ja siitä huastettaan, jotkut rupevvaat laihuttammaan liikkoo.minä olin pitkkään laiha.(3-8v.) 8-vuotisesta asti rupesin lihommaan. 12-vuot. JP. sano : Sie out lihonu! Nuin paksu kinttu! Sillon kun muutettiin (Oun ollu 13.) Une ol huonekaluja kantamassa muuttoauttoon,niin kulettaja sano: Topakka tyttö. Ja sitten: En sanonu tanakka. Minä en älyny mikä siinä olis ollu paha. Kyllä minusta olis ollu hyvvee, jos olisin ollu tanakka ja siitä vielä sanottas. Myhkylässä assuissa Meijjän alussa myöttääse sano: Putjo on tanakoitunu. Se ol hyvin hyvvee. Ja JP. sano : Se jos vähännii vielä lihos, siltä jalat katkkiis. Nauron aina, kun se tul mielleen. enkä etes älyny, jotta olis tarkottanu lihavvoo. Sillon olin 17, kun Max 7

8 ol ostamassa minulen housuja, ol sanonu myöjälen: Eihän nuo sovi sillen kun sormenpiähän. Silläkkii aina vain nauron. Syönti ei lopula käyny (Välilä ol aina semmosta.), niin Meijjän ol sanonu: Hyvähän tuo, jotta ei syönti käy, kun on tuomoseks pälsistyny. JP. sano käyvvessään : Tuosta ei sais ennee laihttuu. Sitten seurraavan kerran sano : Tuosta ei sais ennee lihhoo. MÄN` TUNNELMAT JA JÄRKI SEISO 8-vuotisena tunnelma vähen vielä lissee, piirustuksistakkii män ilimmeet ja värit. Sitä ol 8-11-vuot.12-vuot. kuvviin tul hyvin paljo ilimettä ja värrii. Järki rupes seisommaan eikä hyvästi älytä tehä. Hyvin vaikkeeta ol huastaminen, ol vaikkeeta ajatela lause.eikä uamula ennen koulluun lähttöö aina meinanu älytä pöyvvässä etes syyvvä. Järki seiso yhesti koulussa väl tunnila niin kovasti, jotta ei älyny männä WC:hen.Siltä män huonot houssuun. KOULUSSA OLO VAIKKEETA Max ois halunu minut johonnii penttuin kerhhoon ennen koulluun männöö, jotta minun ois helepompi koulussa olla toissiin penttuin kansa. Sano : Ja sinne on pakko männä. Meijjän Ukko sano: Ei sinne ou pakko männä. Minä ajattelin, jotta ei sitten männä. Semmostakkii ol sanonu, jotta männöö vain koulluun ja kävelä napsuttelloo pihhaan. 8

9 Eikö yhttää ajatelleet mitä vaikkeeta tulloo, kun ei ossoo olla eikö huasttoo immeessiin kansa, jännittää HYVIN kovasti ja männöö houssuun hyvät ja huonot? En ollu YHTTÄÄ tottunu olemmaan vierraihen immeessiin kansa. 8- vuotisena jalakkaan tul kasvvain, se ol hyvin kippee ja ois suattanu muuttuu syöväks. Voimistelusta vappautuksen sain vain vuuvveks. Niihen mielestä ois pitäny tehä jalakaleikkaus. Sen Joinsuun liäkärin mielestä semmonen leikkaus (Luunsiirto) pilovvaa eikä leikkausta tehty. Sitten ois vain pitäny voimistela sillä kippeelä jalala. 8 v. 10v. Olin minä kuitennii koulussa voimistelemata. Pennut rupesivat siitä pahaks, kun en tarvinu voimistela vain piäsin liijjan helepola. Koulussa sosijalistit olisivat panneet minut apukouluun, kun sielä oleminen ois ollu helepomppoo, vain kun sitten minut ois sanottu K- vammaseks. Vaikka niinhän kyllä jotkut sanovat myöheminnii. Max sano minusta : KUN KUOLIS! Vähä myöhemin kun Meijjän sano, jotta joku ol jiäny raktorin alle, niin Max hyvin ilahtunneena : Lahjako on jiäny raktorin alle? Minä olin toisessa huonnneessa. Nuppu teki jottaa rakennuspalikoista jonkun sukulaispennun kansa. Ol 10v. se sukulainen ol paljo nuorempi.se pentu sano, jotta hiän on jo näin paljo tehny, Nuppu vasta nuin vähä. Nuppu on LAISKA. 9

10 Nuppu ol pihala sen saman sukulaispennun kansa ja sano, jotta Elovuarala ol ennen paljo kissoja. Nuppu Sika ei sanonu tuossa mittää outtoo eikä hölömmöö. Max ite ol semmonen, jotta ihan yhenäkin laulo : Taivahalla kun se kimmeltää. Se laulo aina vain sen kohan. Max ol pitkkään saunassa, niin Meijjän luul, jotta onkohan se sinne töllöny. Muumio kävi oven takana kuuntelemassa. Kun Muumio tul takasi, sano, jotta ei se ou sinne töllöny, kun sieltä kuulu : Taivahalla kun se kimmeltää. 10

11 TUNNELMA PILLAATTUU JA MÄNNÖÖ HERMOT Sykijatri, Ukko E.H kirjutti, jotta jos elämä männöö hyvin vaikkeeks, suattaa tulla miel sairrauven oirreita, vain kun assiit korjjaattuu, ne jiäpi pois. Nuppu kuatu koulussa voimistelutunnila.jalaka ol HYVIN kippee. Ol 8v. JALAKALEIKKAUS Sosijalistit oisivat halunneet, jotta SE TEHHÄÄN. Ja voimistelun opettajka aina siitä sano. Toisen Ällän. (Sama kun Meijjän ukko ) mielestä sitä ei pitäny leikata, se ois pilanu ja joutus leikkoommaan jalan poloven alapuolelta poikki. Nupulen tul myöttääse kus tauti, Se ei suanu syyvvä lihhoo, suolloo eikä kananmunnoo. Sillen ol koulussa er lainen syöminen. Lopula tervveyssisar ol sanonu keittajilen, jotta sillen ei tarvihe tehä er laista. Nuppu sai sitten olla nälässä, söi vain näkkileivän ja raastetta 11

12 Nuppuu ois naurattanu kovasti, vain se ei ileny naurroo, ei milliikkää vettee turppoo korvviin päin. Nuppu män semmoseks, jotta se ei uskaltanu koulussa ennee sannoo mittää eikä lukkee iänneen Tuntu jotta jos vähännii jottaa sannoo, männöö vain hävyttömmii sanoja, VAIKKA EI HALUS.. Ei uskaltanu kirjuttoo ainettakkaa, tuntu siihennii hävyttömmii sanoja mänevän. Ja muutennii sillä järki seiso. Eikä murtteela ois ileny huasttoo eikä kirjakielelä päläpättee. Meijjän ol näyttäny, miten murre on ilikkeetä. 11-vuot. kesälä se nauro paljo. JP:n kansa kun kävel ja immeessii tul vasttaan, sitä rupes kovasti naurattaammaan. 12

13 Sitten sairraalassa kansa välilä nauro HYVIN kovasti. Sairraalan pyhäkoulussakkii nauro ihan koko ajan. Kaikki toissiin sanomiset tuntu vitsiltä. Ja atventtikirkossa nauro, jotta lopula joku tul sanommaan. Ja pappikkkii sano etteisessä. JA IÄNNII KUULLOO HUPSUT JIÄLÄ KULUKKOOT! 13

14 En muista tuota ite, vain JP huasto, jotta sillon ennen sairraallaan joutumista ol ajanneet autola ja suvantosillala olin sanonu nuin. Ja Max ol sanonu, jotta hiän ei nähny jiälä mittää immeessii, niin luul, jotta niän harhoja ja on suattanu sannoo sen sykijatrilen. Kun oun nähny siinä jiätä, on vain tullu mielleen, jotta niinhän ne jotkut jiälä kulukkoot ja sinne putovvaat Se ol HYVIN PAHA sykijatri. Se ol Eila H E.H. Se ol ihan pirun ruummiillistuma. HEBEFRENIA Sain myöhemin tiettee, jotta se ol sanottu tuoks. On taudin vaikein muoto. Puhkeaa tavallisesti noin vuotiaana. Tyypillisiä oireita ovat tunteiden latistuminen, sosiaalinen eristäytyminen ja ajatushäiriöt. Usein sairauteen liittyy naureskelua ja itseensä tyytyväistä ja sisäänpäin kääntynyttä hymyilyä. Koska hebefrenia etenee nopeasti, se on yleensä vaikeahoitoinen. Jo parin vuoden kuluttua sairauden toteamisesta potilaan tunteet saattavat olla täysin latistuneet, hänen puheensa on vaikeasti ymmärrettävää, eikä hänen saa kunnolla kontaktia. Yleensä vaaditaan 14

15 sairaalahoitoa. Tästä skitsofrenian sairausmuodosta käytetty nimi hebefreeninen tulee nuoruuden jumalattaren Heben nimestä. KESÄ-77, 11 VUOTTA Luvin JP:n kansa venäjjee ja minusta se ol hyvin mukavvoo. Naurettiin HYVIN kovasti, kun piirin kuvvii sen venäjän opettajasta, ukosta. Se ol lainanu kirjastosta semmossii kasettija. Niissä ol laulujakkii. Nauhotin niitä ommaan. Jälestäpäin aina siitä junalaulusta tul mielleen, kun jouvvun käymmään Helsingissä liäkärissä kolome kerttoo koulun tautta ja junala sinne mänttiin. Sykijatrin nimi ol Pekka N P. N veti koko ajan turppoo vähä korvviin päin. Saivat totistuksen, jotta Nupun ei tarvihe männä koulluun. Ol HYVIN HYVÄ kesä ja niin hyvä tunnelma ihan kun ois ryypäny jottaa. Olttiin pitkkään muala, Elovurala : Mie, JP ja Max. Meijjän Ukko ol vieny meijjät ja ite lähteny pois. Jeppekkii ol mukana. Ol pien matkaratijo ja G. O laulo venäjäks Mustanmeren valssin. 15

16 Tuona kesänä ol neuvvostoliittolainen lentokonekuappaus. Kun jouvvun koulusta sairraallaan, sanon, jotta minut kuapattiin. En yhttää uskonu, jotta minun assii olis mitenkkää ollu samassa. Sairraalassa ollessa kun Nuppu ol makkoomassa, se kuul, kun joku akka sannoo : Georg Ots. Nuppu laitto korvvaan sen laitteen jolla kuunellaan ratijjoo. G.O laulo laulun Älä kiirehdi. Lokakuussa 77 ol joutunu keskussairraallaan. Sykijatrin mielestä Nuppu Sika ois pitäny laittoo miel sairraallaan viijjeks vuotta. Se ol 11 vuot. JP. sano, jotta paperissa luki, jotta on harhoja Vain se EI joutunu, se ol pihassaan. -78 vuuvven alussa rupes käymmään AME:n (siskosa) kansa atventtikirkossa ja luki kirjeopisto codex in kirjekurssija. (6 kpl.) Kaikki män kiitettävästi. koulluu kansa luki pihassa. Halu piirttee AME:n piirustuskurssivihkoloista. (Åke Skiöld in Mustaa ja valkoista.) Luul jotta suapi koulussa 10, sai vain 9. Toissiinnii mielestä olis pitäny suaha 10. Myhkylässä assuissa 14-vuot. kesälä, kun toiset ei olleet pihassa, huomas, jotta lehmmiin aste on tyhjä, se kanto sen täytteen. Sai koulussa hyvin hyvän totistuksen.(7. lk. ka. 8,7. ) Nous kerrala yl numeron. Uskonto ja englanti ol 10, ol 8 yheksikköö (9) ja 4 kaheksikkoo (8) muantieto ol 6. 16

17 REPÄSEVÄ KORJJAATUMINEN, -81 LOKAKUU, 15v. 15 v. 15 v. Rupes tekemmään paljo ite ja ol tunnelmmoo. Korjjaatu kerrala. Jännittäminen loppu. Rupes leipommaan, neulommaan itelleen ja toisilen sukkii ja lapassii, siivos ite huonneesa ja laitto ite istumavetesä tuassaan illala.ite ehti vuatteesa ennen saunnaan lähttöö.ennen ol pitäny Maxin ehttii valammiiks.rupes käymmään kirjastoautola, (Se tais olla tammi- tai helemikuussa -82.) Ja luki paljo. Lokakuussa -81 ehti alamanakasta mitä juhllii on, ja halu jotta niitä piettäs. Rupes käymmään nuapur loissa. Joulukuussa -81 halu lähttee siskosa luo. (Ensimäisen kerran.) Sitten kävivät Maxin siskkoin luona. Siitä asti se kävi niihen luona. Ja se huasto HYVIN paljo.lokakuussa -81 rupes yhenäkin huastammaan.jännittäminen loppu kerrala. Vuuvven -82 alussa vei rahasa pankkiin. Koulun loputtuu korjjaatu paljo. Jo se helepotti, kun ei tarvinu olla koulussa toissiin kansa. Kus tauvvit loppu kerrala ja herpes vähen. 17

18 ( Ei ollu siinä samassa kohassa.) Mikrreen vähen kansa. Koulun loputtuu loppu melekkeen kokonnaan. Niihen mielestä olis pitäny laittoo miel sairraallaan. Minkälaiseks ne on luulu pihassa mänevän? Minula ei ollu mittää liäkettäkkää, resetin antovat mukkaan vain ei niitä aptteekista käyty. JP. sano, jotta Meijjän sai ottoo pois sairraalasta omala vasttuula. Ässä ol sammaan aikkaan sairraalassa ja samassa huonneessa. Minä olin 11. se 14. Se ei välittäny tehä sielä mittää, minä tein hyvin paljo. Jottaa joulukuusenkoristetta se sielä yritti tehä vain ei osanu. Minä tein niitä kolome. Ässän olivat laittanneet miel sairraallaan eikä se sielä kuitenkkaa korjjaatunu eikä siitä nytkkää ou minkkää tekijäks eikä yksinnään asujaks. PENTU SAIRRAALLAAN Jos pentu laitettaan sairraallaan, vaikka se ei ite halu, semmonen enemän vain pilovvaa. IHAN VARMASTI SE OIS`PILANU!!!!! Eikä pentu ällyy, jotta pihassa ois jottaa vikkoo. Minäkkää sillon en älyny YHTTÄÄ- enkä vielä hyvin pitkkään aikkaan. Nämä kuvat ja kirjutukset on H: n sairraalassa tehtylöistä sarjakuvista. Nuppu pelekäs, jotta hiän ei piäse sairraalasta pois millonkkaa. Ja Sele ja muuttii - ol sanonneet, jotta jouttuu Kuopijjoon. Nuppu näki siitä pahoja unniikkii. Nuppu halu pihhaan. 18

19 Vielä pahemppoo jos PENTU joutus sairraallaan nuin pitkäks aikkoo. Pihassa ei ois suanu välilä etes käyvvä, lomala ois suanu olla jossaa vierraassa pihassa. Nuppu otettiin kesken pois sairraalasta.kun Sele ja IIL. tulivat, Nuppu luul, jotta Englannin kuningatar Elizabeth ja Lasse Viren tulloot. Siitä näytti ihan siltä. Nupusta ol hyvä piästä pihhaan. Nupusta tuntu sänky hyvin pehmmeeltä, kun se lopula piäs ommaan sänkkyysä 3 viikon ja 2 päivän perästä. Vielä pahemppoo jos PENTU joutus sairraallaan nuin pitkäks aikkoo. 19

20 Muukalaiset, heidän hoitajansa, naurahtivat ja sanoivat : -Kotiinko? Voi teitä, ymmärtämättömät lapset, tiedättekö kuinka pitkä matka sinne on? Yli sata peninkulmaa. - Vähätpä siitä, vastasivat lapset, -kunhan kotiin pääsemme. - Mutta onhan teillä meidän luonamme uusi koti. Täällä on teille vaatetta ja ruokaa yllin kyllin. - Niin on, sanoivat lapset, - mutta mielemme tekee kotiin. - Kodissanne on suuri hätä ja puute kaikesta. Siellä teidän täytyy elää suuressa köyhyydessä - Niin, sanoivat lapset, - mutta mielemme tekee kotiin. - Mutta kymmenen vuotta on kulunut siitä kun teidät vietiin sieltä pois - -Niin, sanoivat lapset, - mutta mielemme tekee kotiin. Sakari Topelius: Maamme - kirja - luvusta Koivu ja tähti PAHAT MUISTOT Nuppu Sika teki mustanlistan. Siihen tul opettajjiin, liäkär löihen ja sairraanhoitajjiin nimmii. Ne olivat pahimppii vihollissii. Toivo niilen pahhoo tulevan, ois halunu niihen kuolevan. 20