Linnut, ilmasto ja ihminen Käsivarressa LLY 40 vuotta (perustettu ) Rovaniemen Arktikum-talo

Transkriptio

1 Linnut, ilmasto ja ihminen Käsivarressa LLY 40 vuotta (perustettu ) Rovaniemen Arktikum-talo Antero Järvinen Kilpisjärvi Biological Station University of Helsinki

2 Lintuhavaintojen maantieteellinen jakauma Enontekiön Käsivarressa Kilpisjärven biologisen aseman arkiston mukaan (13500 havaintoa vuodesta 1946 lähtien; Tiirahavaintojärjestelmässä on alueelta alle 1000 havaintoa). Rajat hahmottuvat hyvin ilman pohjakarttaakin. Havainnot painottuvat Kilpisjärven-Haltin seudulle sekä Käsivarrentien (no. 21) varrelle. Osa Kilpisjärven biologisen aseman & Kolarin Metlan EU-hanketta Ympäristöalan pitkäaikaisaineistot Lapin tutkimusasemien verkostoitumisen kilpailutekijänä (Kilpisjärvi LTSER),

3 Miksi Lapin lintukannat vaihtelevat? Kokemukseni mukaan tärkeimmät VÄLITTÖMÄT syyt ovat: Sään vaihtelu (muuttomatka, pesinnän ja/tai talvehtimisen onnistuminen) Pitkäaikainen sään vaihtelu eli ilmaston vaihtelu (muutto, pesintä, talvehtiminen) Ihmisen toiminta: maankäytön muutokset (metsien hakkuut, soiden ojitukset, jokien valjastaminen, asutuksen laajeneminen, porotalous jne.), suora vaino tai apu (mm. ruokinta) Sää ja ilmasto (nälkä, kilpailun kiristyminen jne.) sekä peto- ja ihmisen aiheuttamat tuhot johtavat VÄLILLISESTI: Aikuiskuolleisuuden vaihteluun ja pesimäkausien väliseen poikastuoton vaihteluun jolloin populaatiot kasvavat, säilyvät tai laskevat

4 Välittömät syyt mutta mistä aloittaa? Vaikeutena on tutkittavan ajanjakson valitseminen Jotta emme syyllistyisi jonkin meille mieluisan ajanjakson subjektiiviseen valintaan, aloitan niin kaukaa kuin mahdollista eli nollapisteestä, ja siirryn sitten nopeasti lähemmäksi nykyaikaa Jääkaudella (loppui noin vuotta sitten) Käsivarressa/Lapissa/Suomessa oli toki ilmasto muttei lintuja & ihmisiä Jääkauden jälkeen tilanne muuttui nopeasti: linnut, kalat, nisäkkäät, kasvit & ihminen saapuivat

5 Ilmaston lämpeneminen & kylmeneminen Pohjois-Norjassa lähellä Kilpisjärveä (Lilleøren et al., Global and Planetary Change, 2012) Viimeiset 1000 vuotta on ollut kylmin jakso jääkauden päättymisen jälkeen Rautu saapui Kilpisjärvelle noin 9000 vuotta sitten Mänty saapui Kilpisjärvelle noin 6000 vuotta sitten (ja hävisi 3500 vuotta sitten) Ihminen (kalastajat) saapui Kilpisjärvelle noin 5000 vuotta sitten Poropaimennus alkoi Norjassa 1000 vuotta sitten, Luoteis-Lapissa 500 vuotta sitten

6 Pitkäaikainen lämpötilan vaihtelu (ilmasto) Arktisen alueen lämpötilapoikkeama Nisäkkäät ym. = pitkäaikaisten tutkimusten aloitusvuosi Kilpisjärven biologisella asemalla Jopa pisimmät ekologiset, merijää- ja muut pohjoisen luonnon seurantatutkimukset käynnistyivät vasta 1970-luvun lopulla Nisäkkäät Sää Linnut Kasvit Leinikit Järvet

7 Pohjoiskalotin lämpötila Sama kuvio kuin koko Fennoskandiassa: 1930-luku oli lämpimämpi kuin nykyaika Suurta luonnollista vaihtelua, ei muutosta Viimeaikoina Pohjoiskalotti eli Arktisin alue, on viilentynyt eniten Fennoskandiassa Lähde: NORDKLIM, Pohjoismaisten Ilmatieteen laitosten yhteistoimintajärjestö

8 Kesäkauden (kesä-elokuu) keskilämpötila Kilpisjärvellä Lisääntymisen ja kasvun kannalta tärkein aika 1959 lämpimin Ei viitteitä poikkeavien sääilmiöiden yleistymisestä viimeisen 30 vuoden aikana 1975 kylmin Kesäkauden normaali, luonnollinen, keskilämpötilan vaihteluväli on 5.5 C, 14 kertaa enemmän kuin vaatimaton lämpeneminen 0.4 C.

9 Välilliset syyt

10 Nälkä: muistakaa että tunturikoivun normaali, luonnollinen, hiirenkorvalle tulo vaihtelee yli kuukauden Pohjois-Lapissa! AJ mittaa lapintiaisen poikasten kasvua Kilpisjärvellä juhannusaattona (23. kesäkuuta) 1982

11 Sään armoilla: esimerkkinä järripeippo Pesimäkauden säästä riippuen jopa Lapin alkuasukkaiden kuten järripeipon pesintätulos vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen Esim. lämpimänä kesänä 1980 järrit tuottivat hyvin poikasia, mutta kylmänä kesänä 1981 hyvin vähän, mikä näkyi Kilpisjärven biologisen aseman vakioverkkopyyntien saalistilastossa seuraavasti: 15. heinäkuuta 8. syyskuuta nuorten, samana kesänä, syntyneiden järrien lukusuhde wanhoihin järreihin oli: :1.4 (n = 68) 1:6.3 (n = 87; P<0.001) Juv:Ad Juv:Ad

12 Hieskoivun hiirenkorvalle tulo kolmella Tunturi-Lapin mittauspisteellä Kilpisjärvi LTSER-hankkeen ( ) tuloksia (Metlan aineisto) Vain viisi vuotta sitten tämä data (vain 10:n vuoden jakso) kohautti ja sitä käytettiin todisteena ilmaston lämpenemisestä Vain viiden vuoden kuluttua trendi oli hävinnyt, mutta tätä iloista tosiasiaa ei ole uutisoitu! Opetus: 10 vuotta on aivan liian lyhyt aikasarja kertomaan mitään muutoksista!

13 Tunturikoivikon pinta-alassa ei ole tapahtunut mitään muutosta Käsivarressa vuosien 1960 ja 2004 välillä (wanhojen & uusien ilmakuvien digitaalinen analyysi) Seuraava dia Kilpisjärvi LTSER-hanke

14 Ei muutosta edes tässä loivapiirteisessä laaksossa AJ, 18. lokakuuta 2008

15 Kirjosiepon munankoon vaihtelu Kilpisjärvellä (n AJ:n mittaamaa munaa) Ei merkitsevää muutosta AJ 1993 Ecography Universumin pisin munaaikasarja (38 vuotta) 1949

16 Nälkään kuollut & muumioitunut kirjosiepon poikanen Skibotnissa 1988 Skibotnissa, muttei Kilpisjärvellä, pesimätulos oli huono erittäin kuivan kesän vuoksi Syyt huonoon pesimämenestykseen vaihtelevat alueittain & vuosittain!

17 Petojen ryöstämien kirjosiepon pesien suhteellinen osuus (%) Kilpisjärvellä ( ) & Skibotnissa ( ) Pohjois-Norjan pisin aikasarja Järjestyskorrelaatio ( ) vs. ( ) = 0.139, P = 0.49 (!) Pesimämenestys vaihtelee alueittain & vuosittain!

18 Ihmisen toiminta

19 Ihmisen ruokinta-avusta hyötynyt viherpeippo kuuluu voittajiin Runsastunut & alkanut pesiä Kilpisjärvellä 1990-luvun puolivälin jälkeen Syynä kylän kasvaminen & talviruokinta Taantunut rajusti 2005 jälkeen Kilpisjärvelläkin alkueläimen aiheuttaman epidemian vuoksi

20 Vaino 1900-luvun alkupuolella laulujoutsen, Suomen kansallislintu, oli kuolla sukupuuttoon Pienimmillään pesiviä pareja oli vain 15, kaikki Lapin perukoilla; 2000-luvun alussa pareja jo noin 2000 Käsivarren pohjoisin laulujoutsen pesii Iitossa Lokakuussa satoja yksilöitä Könkämäenolla; P- Norjasta & mahdollisesti Siperiasta

21 Ilmastonmuutoksen ikoni jääleinikki on kärsinyt kovasti Mallan luonnonpuistossa

22 Minne kukat kadonneet? Jääleinikki (glacier buttercup, isranunkel, renblomma, Ranunculus glacialis) Mallan luonnonpuistossa Leena & Antero Järvinen, vuodesta 1982 Maailman pisin leinikkiaikasarja Yksilöiden lukumäärä tutkimusalueella Kukkia keskimäärin/yksilö Number of individuals Flowers/individual (means) Year Year

23 ... ja mitä todella tapahtui jääleinikeille (renblommor) Tuhansien porojen laiton laidunnus vuodesta 1990 lähtien romahdutti kannan ja sen hyvinvoinnin! Toistuva herbivoria muutti jääleinikit kääpiöleinikeiksi : eivät enää kuki & tuota siemeniä populaatioon Jääleinikit ovat kokeneet ja säilyneet hengissä monista lämpökausista viimeisen vuoden aikana, mutta ne eivät ole koskaan aikaisemmin kokeneet porojen massalaidunnuksen tuhoa! Yksilöiden lukumäärä tutkimusalueella Kukkia keskimäärin/yksilö Number of individuals Flowers/individual (means) Year Year

24 Poro (ihminen), tunturivedet & rautu (AJ) Pintaveden johtokyky (µs/cm) eli ravinteisuus Leenanlammessa avovesiaikana Vuonna 2010 noin 1000 poroa laidunsi lammen luona heinäkuun 9. päivästä lähtien

25 Entä lintukannat ja poro? Pitäisi tutkia paljon enemmän!!! Poromäärät ja ylilaidunnus ovat kasvaneet dramaattisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapissa vuodesta 1950 lähtien (Hallanaro & Pylvänäinen 2002) Koskaan aikaisemmin pohjoinen luonto EI ole kohdannut tällaista ympäristöuhkaa/tuhoa!

26 Monien Lapin pesimälintujen kannat ovat laskussa Tutkin Mallan luonnonpuiston lintuja , jonka jälkeen Luonnontieteellinen keskusmuseo on jatkanut laskentoja Kilpisjärven biologisen aseman avustuksella Luonnon monimuotoisuus, Pentti Linkolan elämänilon summa, laskee Syynä porot, ei ilmastonmuutos 20 vuotta jatkunut laiton porolaidunnus! AJ, Malla, 18. heinäkuuta 2004

27 Huom! Ilmastonmuutos uhkatekijänä perustuu matemaattisiin malleihin! Porojen ylilaidunnus on tunturipaljakan suurin uhka Lapissa Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Loppuseminaari

28 Kiitos sekä onnea linnuille, LLY:lle & BirdLife:lle!