TIEDOTE MAAHANMUUTTAJAVANHEMMILLE

Transkriptio

1 TIEDOTE MAAHANMUUTTAJAVANHEMMILLE

2 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee vanhempia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun. Kaikki lapset voivat osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa vanhemmille varhaiskasvatuksen tavoitteista ja toiminnasta sen eri toimintamuodoissa. Vanhemmalle järjestetään mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatusta annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena, esimerkiksi kerho- tai leikkitoimintana. Päiväkodeissa tarjotaan maksutonta esiopetusta 6-vuotiaille neljä tuntia päivässä. Avoimet päiväkodit tarjoavat toimintaa perheille sekä leikkitoimintaa lapsille. Avoimen päiväkodin toimintaa osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista, mutta leikkikerhoon tulee hakea. Päiväkotien aukioloaika on yleensä klo ja tarvittaessa klo Vuoro- ja laajennettua hoitoa tarjotaan vain vanhempien työstä johtuviin tarpeisiin. Varhaiskasvatus tarjoaa tutut, turvalliset ja ammattitaitoiset aikuiset lapselle turvallisuutta luovan säännöllisen päivärytmin lapselle monipuolista terveellistä ruokaa lapselle kavereita sekä toimimista lapsiryhmässä mielenkiintoisessa leikkiympäristössä lapselle suomen kielen opetusta eri menetelmiä käyttäen lapselle tukea oman äidinkielen kehittämiseen tehostettua ja erityistä tukea tarvittaessa (varhaiskasvatuksen erityisopettajan, lasten ja nuorten talon palvelut jne.) vanhemmille tietoa ryhmän toiminnasta vanhemmille muiden vanhempien kohtaamista tulkkauspalvelut tarvittaessa Varhaiskasvatusoikeus Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Niillä vanhemmilla, joiden lapsilla on lain mukaan oikeus 20 viikkotunnin pituiseen varhaiskasvatukseen, on oikeus valita lapselleen joko osapäiväinen tai osaviikkoinen varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen järjestäjä osoittaa lapsikohtaisen varhaiskasvatusajan. Lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti tai päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä. Lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapsella on oikeus kokopäiväiseen

3 varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista Lapsella on oikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen silloin, kun lapsi osallistuu perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen ja lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen VANHEMPIEN VASTUUALUEET Vanhemmat vastaavat lapsensa hyvinvoinnista. Vanhemmat tutustuvat lapsensa uuteen varhaiskasvatuspaikkaan yhdessä lapsen kanssa muutaman viikon ajan osallistumalla varhaiskasvatuksen toimintaan. Vanhemmat ilmoittavat varhaiskasvatuksen alkaessa palvelusopimuksessa, jos lapsi noudattaa eettisistä tai uskonnollisista syistä erityisruokavaliota. Vanhemmat osallistuvat lapsensa varhaiskasvatussuunnitelman tai esiopetuksen oppimissuunnitelman tekemiseen ja arviointiin. Vanhemmat ilmoittavat muuttuneet yhteystietonsa heti tietojen muututtua. Vanhemmat ilmoittavat lapsen neuvola-ajat hyvissä ajoin, jotta henkilökunta voi täyttää kyselylomakkeen lapsen 1 ½ - ja 4 -vuotistarkastusta varten. VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖJÄ Varhaiskasvatuksen henkilökunta noudattaa hyviä käytöstapoja ja opettaa niitä lapselle (kiittäminen, anteeksi pyytäminen, tervehtiminen, toisten huomioiminen). Varhaiskasvatuksen opetus ei ole koulumaista. Leikillä on suuri merkitys. Sen avulla johdatellaan lasta oppimaan ja oivaltamaan. Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa kaupungin ja varhaiskasvatusyksikön oma varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmille tiedotetaan hyvissä ajoin retkistä ja muista tapahtumista. Lapsen läsnäoloajat varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen henkilökunnan työajat suunnitellaan lasten läsnäolojen mukaan ja siksi on tärkeää että sovituista ajoista pidetään kiinni. Vanhemmat ilmoittavat mahdolliset säännölliset arkipäiville sattuvat vapaapäivät. Vuoro- ja laajennetussa hoidossa vanhempien työajat tulee ilmoittaa n. 2 viikkoa aiemmin (tarkempi ohje yksiköstä). Lapsen läsnäoloajat sovitaan varhaiskasvatuksen alussa. Aika muodostuu pääsääntöisesti vanhemman työ-/ opiskeluajasta ja työmatkaan käytetystä ajasta. Vanhempien omista harrastuksista johtuvista läsnäolojärjestelyistä vanhemmat vastaavat itse. Tilapäisestä hoitoajan muutoksesta sovitaan lapsen ryhmän henkilökunnan kanssa. Lapsen voi tuoda myöhemmin ja hakea aikaisemmin varhaiskasvatuksesta, mutta muutoksista on hyvä ilmoittaa etukäteen. Loma-ajat Vanhempien tulee ilmoittaa hyvissä ajoin loma-aikansa. Tieto loma-ajasta tarvitaan henkilökunnan työvuorojen suunnittelua varten. Suurin osa päiväkodeista on suljettuina lauantaisin ja sunnuntaisin sekä lisäksi itsenäisyyspäivänä

4 jouluaattona ja joulupäivinä uudenvuodenpäivänä loppiaisena pääsiäispyhinä vappupäivänä helatorstaina juhannusaattona Sairas lapsi Sairaan lapsen paikka ei ole varhaiskasvatuksessa. Mikäli lapsi on pois varhaiskasvatuksesta, tulee tästä ilmoittaa mahdollisimman pian. Tämä tieto tarvitaan henkilökunnan työvuorojen suunnittelua ja ruoanvalmistusta varten. Lapsella tulee olla yksi kuumeeton päivä ennen varhaiskasvatukseen palaamista. Vanhempien on hyvä ottaa yhteys varhaiskasvatusyksikköön, jos vanhemmat ovat epävarmoja siitä, voiko lapsi tulla varhaiskasvatukseen. Ruokailu Varhaiskasvatuksessa noudatetaan etukäteen suunniteltua ruokalistaa. Päiväkodissa lapselle tarjotaan lapsen varhaiskasvatusaikaan sisältyvät ateriat. Vanhempien tulee ilmoittaa varhaiskasvatusyksikköön, mikäli lapsella on erityisruokavalio. Samoin eettisistä ja uskonnollisista syistä johtuvasta erityisruokavaliosta ilmoitetaan varhaiskasvatuksen alussa. Varavaatteet ja lepo Sisällä toimittaessa lapsi käyttää sisävaatteita ja ulkona ulkovaatteita. Lapsen kaikki vaatteet ja kengät tulee nimikoida lapsen nimellä. Näin vaatteet eivät vahingossa vaihda omistajaa. Varavaatteita on hyvä tuoda valmiiksi lapsen kaappiin/lokeroon (alushousut, pusero, sisähousut, sukat). Jos lapsi käyttää vaippoja, vanhemmat tuovat niitä päiväkotiin tai perhepäivähoitoon riittävästi. Lasten vaatteet saattavat kastua tai tahriintua päivän toiminnoissa. Varhaiskasvatuksessa tahriintuneet vaatteet laitetaan pyykkipusseihin. Vanhemmat huolehtivat vaatteiden pesusta. Päivittäinen lepohetki on lapselle tarpeen. Lepohetken pituus ja tapa riippuu lapsen iästä. Asiasta keskustellaan ja sovitaan vanhempien kanssa yhdessä. Ulkoilu Varhaiskasvatuksessa ulkoillaan kaksi kertaa päivässä ja pukeudutaan sään mukaisesti: ulkopuku, sukat, ulkokengät, käsineet ja päähine. Sadesäällä tulee olla sadevaatetus: kurahousut, sadetakki, kurarukkaset ja kumisaappaat. Pakkasella tarvitaan riittävästi lämmintä vaatetusta, jotta lapsi ei palele ulkona. Retket kuuluvat varhaiskasvatuksen toimintaan. Uskonto varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin.

5 Katsomuskasvatuksessa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen. Suomalaisen perinteen mukaisesti lapset osallistuvat mahdollisesti varhaiskasvatuksessa adventtijoulu- ja pääsiäiskirkkoon. Lapsen osallistumisesta sovitaan kunkin perheen kanssa erikseen. Joulu- ja kevätjuhla kuuluvat suomalaiseen perinteeseen. Eri uskontokuntaan kuuluvat perheet päättävät itse lapsensa osallistumisesta juhlaan. Mikäli lapsi ei osallistu seurakuntahetkiin, järjestetään hänelle päiväkodissa etukäteen suunniteltua muuta toimintaa. Yhteistyö Vanhempien ja varhaiskasvatuksen näkemykset kasvatuksesta välittyvät lapsen arkeen. Yhteistyö merkitsee sitoutumista yhdessä sovittuihin kasvatustavoitteisiin ja -periaatteisiin, sekä niiden mukaiseen toimintaan. Jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa keskustellen. Varhaiskasvatusyksiköissä järjestetään erilaisia tilaisuuksia vanhemmille ja perheille, esimerkiksi vanhempainiltoja ja juhlia. Varhaiskasvatussuhteen alussa perheen kanssa sovitaan yhteistyön tavoista. Lapsi ei saa tulla yksin varhaiskasvatukseen eikä lähteä yksin varhaiskasvatuksesta. Esikoulussa oleva lapsi voi kulkea matkat yksin, jos esiopetuspaikan ja kodin välinen matka on turvallinen. Lapsen varhaiskasvatuspäivä alkaa vanhemman luovuttaessa lapsen varhaiskasvatuksen työntekijälle. Varhaiskasvatuspäivä päättyy, kun vanhemmat hakevat lapsensa varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatus tekee yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajan, puheterapeutin, lastenneuvolan, lasten ja nuorten talon ja koulun kanssa. ÄIDINKIELEN MERKITYS Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsen koulumenestykselle ja kaksikielisyyden kehittymiselle on tärkeää, että lapsen vanhemmat pitävät lapsen oman äidinkielen elävänä. Vanhempien tulee puhua johdonmukaisesti omaa äidinkieltään lapsen kanssa. Näin tuetaan parhaiten lapsen äidinkielen sekä kaksikielisyyden kehittymistä. Lapsi oppii suomen kielen päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa. Suomenkielisten kavereiden kanssa leikkiminen edistää lapsen suomenkielen kehittymistä.