kuntatalous VERKOSTO MATKALLA MENESTYKSEEN! Syyskuu 4/2010 Osoitteellinen jakelu Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni PALOSALMEN METSÄTYÖMIESKOTI

Transkriptio

1 Sosiaali- ja kuntatalous Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni Syyskuu 4/2010 Osoitteellinen jakelu Sisällys: 2 Sairaanhoitopiirit 3 Kuntoutus 4 7 Vanhustyö 8 9 Hoito- ja palvelukodit Koulutus 14 Matkailu 15 Säätiöt Lastensuojelu ja kuntoutus PALOSALMEN METSÄTYÖMIESKOTI Tarjoamme ympärivuorokautisesti valvottua ja turvallista palveluasumista. Luonnonläheinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin harrastuksiin mm. liikunta, kalastus, ohjattu viriketoiminta. Tervetuloa tutustumaan Palojärven rannalla sijaitsevaan kotiimme (40 km Rovaniemeltä Pelloon päin). Myös esim. perheillä on mahdollisuus vuokrata asuntoja lomailuun kesäaikana. Lisätietoja antavat: kodinvastaava Heli Koivunen puh toiminnanjohtaja Ossi Takkinen puh Palosalmi-Koti Palosalmentie 108, SONKA puh. (016) fax (016) VERKOSTO MATKALLA MENESTYKSEEN! HOIVAKYMPPI OY Valtakunnallinen hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tuottaja Omistajia ovat yhdeksän sosiaali- ja terveysalan yritystä Yrityksen kaikilla tasoilla tekijöinä ja päätöksenteossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat Tarjoamme: Kehitysvammaisten hoiva- ja asumispalvelut Vanhusten hoiva- ja asumispalvelut Mielenterveyskuntoutujien palvelut Lastensuojelun palvelut Kotisairaanhoito& kotipalvelu Jalkaterapia LISÄTIEDOT JA YHTEYDENOTOT Toimitusjohtaja, TtM, Aila Pärnänen Savonniemenkatu 6, Savonlinna Puh , aila.parnanen@hoivakymppi.fi,

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri kehittää toimintojaan asiakaslähtöisesti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksena on tuottaa ja järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistäviä erikoissairaanhoidon palveluja alueen asukkaille yhteistyössä kuntien, perusterveydenhuollon ja pohjoisen Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Myös työterveyshuollon tarpeisiin pyritään vastataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri sai kesäkuussa 2010 Qualitor Oy:n myöntämän SHQS-laatujärjestelmän mukaisen laaduntunnustuksen. Suomen toiseksi pienimmän sairaanhoitopiirin omistajakuntia ovat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Sairaanhoitopiirin ylläpitämät palvelut keskittyvät Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemissä ja psykiatrisen hoidon sairaalapalvelut Keroputaan sairaalaan Torniossa. -Tavoitteenamme on tuottaa laadukkaita palveluja asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Teemme jatkuvasti tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja kuntien terveyskeskusten kanssa. Erityistason hoitopalveluista ostamme pääosan Oulun yliopistolliselta keskussairaalalta, kertoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja Riitta Luosujärvi. Avopalveluihin panostetaan -Isona toimintalinjana on viime vuosien aikana ollut avopalvelujen systemaattinen kehittäminen. Uudet hoitokäytännöt ja myös teknologian kehittyminen mahdollistavat sen, että hoitopäivien määrä sairaaloissa on alentunut. Toiminnan muutos edellyttää hyvin tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja kotipalvelun kesken, Luosujärvi sanoo. Hoitotakuu toteutuu -Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on maan tilastokärjessä hoitoon pääsyn turvaamisessa. Tämä on erityisesti potilaiden etu, mutta sillä on vaikutuksensa myös julkisen talouden kokonaisuuteen. Nopea hoitoon pääsy vähentää sairauspoissaoloja ja sitä kautta työnantajien ja Kelan kustannuksia. Kela maksaa korvauksia paitsi sairauspäivärahoista myös lääkkeistä. Luosujärvi muistuttaa, että toimiva terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen infrastruktuuri on myös yritysten etu. TERVETULOA MERI-LAPPIIN! - monipuolisten osaajien joukkoon - Katso lisää Uutta teknologiaa ja kansallisia ratkaisuja Kansallisesti erittäin suuri hanke eresepatistä ja kansallisesta terveydenhuollon arkistoratkaisusta viivästyy. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alue on pilottien jälkeen seuraavana aloittamassa ereseptin käyttöönoton. Tavoitteena on, että eresepti olisi käyttöön otettavissa alueella vuoden 2011 aikana. Kansallinen terveydenhuollon arkistoratkaisu näyttää sen sijaan viivästyvän aina vuoteen Sähköisiä järjestelmiä kehitetään paikallisesti ja yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa Uulahankkeessa. Sähköinen ajanvaraus on toivottavasti käytössä jo ensi vuoden aikana ainakin osassa palveluja. Sähköinen ajanvaraus mahdollistaa potilaiden omat ajanvaraukset, peruutukset ja varauksien siirrot. Se helpottaa puhelinliikennettä työntekijöiden näkökulmasta, mutta erityisesti mahdollistaa potilaan omien aikataulujen huomioon ottamisen. Aina soittoajat eivät ole sopivia potilaalle, esimerkiksi työesteiden takia, Luosujärvi toteaa. Henkilöstöpankki toimiva ratkaisu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on yksi alueen suurimmista työllistäjistä. Piirillä on usean vuoden ajan ollut käytössä henkilöstöpankki, joka on Luosujärven mukaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. -Henkilöstöpankista saamme kaikkiin yksikköihimme sijaisen nopeasti aina tarvittaessa. Sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa, joten he saavat normaalit loma- ja muut edut. Henkilöstöpankkia on laajennettu vähitellen vuosien kuluessa, nyt laajentamisen tarvetta ei enää ole mittavasti. -Ikärakenteen muutos on tietysti haaste meille sekä työnantajana että palvelujen tarjoajana. Henkilöstömme ikääntyy, samoin kuntalaiset. Henkilöstöpankkimme kautta olemme kuitenkin pystyneet varautumaan siihen, että meillä on osaavia tekijöitä eläkkeelle lähtijöiden tilalle, Riitta Luosujärvi toteaa. Syntyvyyden kasvu ilonaiheena Vaikka ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ilonaiheena on nyt syntyvyyden kasvu. -Syntyvyyden osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä. Alueellamme synnytysten määrä kasvoi viime vuonna 4, 5 prosenttia, samoin edellisenä vuonna, Luosujärvi mainitsee. - Mikäli alueella vireillä olevat suuret energia- ja kaivostoimintaan liittyvät hankkeet toteutuvat, tarkoittaa se suurta määrää työpaikkoja ja sitä kautta lisää nuorta väestöä. Sairaanhoitopiirin palvelujen on siis oltava niin synnytystoiminnan kuin kaiken muun sairaanhoitotoiminnan osalta valmiudessa vastaanottamaan potilaita kun väestöpohja kasvaa, johtaja Riitta Luosujärvi korostaa. Yritysmaailma Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu Joensuu joensuun. kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh Fax Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma ilmoitus.annika@yritma.fi Toimittajat: Sirpa Pitkänen Puh Laura Kotilainen Puh Eini Kettunen Puh Toni Valha Puh Ilmoitukset: Ani Tiirikainen Puh Liisa Kinnunen Puh Sirpa Törrönen Puh Osoitelähde: Itella, TGM Yrityskohderyhmät Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Taukokangas mukana IKKU-hankkeessa Kuntoutuskeskus Taukokangas toteuttaa yhdessä Kelan, Kalajoen ja Oulaisten kaupunkien kanssa valtakunnallista IKKUhanketta. Olemme etsineet ja etsimme edelleen hankkeeseen sopivia yli 74-vuotiaita kuntoutettavia. Kuntoutuksen on meillä aloittanut tähän mennessä 55 henkilöä ja mukaan mahtuu vielä 24 kuntoutujaa, kertoo Taukokankaalla IKKU-hankkeen yhteyshenkilönä toimiva ryhmäohjaaja Sirpa Laine. Kuntoutukseen valittujen toimintakyky on alkanut heikentyä alaraajan tai selän tuki- ja liikuntaelinvaivojen takia. He tarvitsevat ulkopuolista apua kotona selviytyäkseen, mutta pystyvät liikkumaan itsenäisesti tarvittavia apuvälineitä käyttäen. Kuntoutusprosessi kestää noin vuoden. Prosessi on pitkä, koska tavoitteena on ikääntyneen kotona selviytymisen tukeminen sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen tai ylläpitäminen niin, että kuntoutettava pärjäisi omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Vuoden aikana järjestetään laitoskuntoutusta Taukokankaalla, toiminta- ja verkostopäiviä kunnissa sekä kotikäyntejä, Laine selvittää. Positiivista palautetta IKKU-hankkeen käytäntöihin kuuluu uudenlainen, tiivis yhteistyö eri osapuolten välillä. Kunnissa ollaan hakuvaiheessa hyvin aktiivisia etsittäessä sopivia kuntoutettavia. Varsinaisen päätöksen siitä, kuka pääsee kuntoutukseen, tekee Kela. Taukokankaalla on saatu IK- KU-kuntoutuksesta pelkästään positiivista palautetta. Kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Tällaisen uudenlaisen yhteistyön avulla voidaan sekä parantaa ikääntyneiden elämänlaatua että saada merkittäviä säästöjä. Yhteiskunnalle on huomattavasti edullisempaa ja helpompaa tarjota palveluja kotiin kuin hoitaa ikääntyneitä laitoksessa, Laine muistuttaa. Toivomme, että tämä kuntoutusmalli vakiintuisi. Kelan kuntoutustarjonta painottuu vahvasti tällä hetkellä lapsiin ja työikäisiin. Yli 65-vuotiaiden määrä on kuitenkin eniten kasvava ikäryhmä. Vankkaa osaamista Taukokankaalla on pitkäaikaista kokemusta ikääntyneiden kuntoutuksesta. Olemme kuntouttaneet sotainvalideja ja sotaveteraaneja jo parinkymmenen vuoden ajan. Meillä on asiantunteva henkilökunta ja todella vankkaa ja monipuolista osaamista. Tältä pohjalta pystymme tarjoamaan laadukkaita kuntoutuspalveluja ikääntyneille jatkossakin. Meillä on vahva usko kuntoutuksen merkitykseen, sillä olemme nähneet, miten paljon siitä on hyötyä, Sirpa Laine toteaa. IKKU-hankkeessa kehitetään yhteistoiminnallista kuntoutusmallia ikääntyneille Kela on kehittänyt geriatrista kuntoutusta vuodesta 2000 lähtien verkostoyhteistyöhön painottuneilla ikäihmisten kuntoutuskursseilla. Saatujen tulosten pohjalta ikääntyneiden ihmisten asiakaslähtöinen, tavoitteellinen ja yhteistoiminnallinen kuntoutus vaatii edelleen aktiivista ja monipuolista kehittämistä. Kuntoutuksen kehittämistyötä jatketaan uudessa gerontologisessa kehittämishankkeessa nimeltään Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke IKKU. Hanke valmisteltiin vuonna 2008 ja toteutetaan vuosina IKKU-kehittämishankkeessa järjestetään harkinnanvaraisena kuntoutuksena avo- ja laitosmuotoisia kuntoutuskursseja. Kohderyhmänä ovat yli 74-vuotiaat kotona tai palvelutalossa asuvat henkilöt, joilla on alaraajan tai selän tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi vaikeuksia selviytyä kotona. Hankkeessa kehitetään uutta ikääntyneiden kuntoutujien kuntoutusmallia tutkimuksessa ja mentor-ohjauksessa esille tulleiden tietojen perusteella. Kuntoutukseen osallistuu hankkeen aikana yhteensä 480 kuntoutujaa ja omaista. Hankkeen keskeiset toimijat ovat tietyin kriteerein valitut ikääntyneet kuntoutujat, hankkeeseen sitoutuneet kunnat, gerontologista kuntoutusta toteuttavat ja sitä ennakkoluulottomasti kehittävät palveluntuottajat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Vanhustyön keskusliitto VTKL sekä hanketta rahoittava Kela. Kurssit alkoivat keväällä Kursseille on esivalinta, ja kuntoutujat valitaan kuntakohtaisesti. Yksilöllisiä tarpeita korostetaan Hankkeessa korostetaan ikääntyneiden kuntoutujien yksilöllisiä tarpeita asiakkuuden käynnistämisestä lähtien aina vuorovaikutuksen ylläpitämiseen ja päättymiseen saakka. Hankkeen lähtökohtana ovat ikääntyneiden ihmisten nykyinen tilanne, kuntoutustarve ja mahdollisuudet hyötyä kuntoutuksesta. Kuntoutus liittyy kiinteästi kuntoutujan arkeen, jolloin myös kuntoutuksen tavoitteet, sisällöt ja muodot suunnitellaan ja toteutetaan hänen tarpeistaan lähtien ja tiiviissä yhteistyössä hänen ja hänelle läheisten ihmisten kanssa. Hankkeeseen liittyvissä tutkimuksissa tarkastellaan kuntoutusmallin vaikuttavuutta, ammatillisten prosessien laatua ja verkostojen toimintaa. Lähteet: Taukokankaalla hyvät valmiudet vastata ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen haasteisiin Oulaisissa toimiva Taukokangas tarjoaa hoitoja asumispalvelujen lisäksi ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä muita hyvinvointipalveluja kaikenikäisille. Taukokangas tuottaa vuosittain lähes laitosmuotoista hoito-, asumis- ja kuntoutusvuorokautta sekä yli avopalvelukertaa. Suurin käyttäjäryhmä ovat olleet sotainvalidit ja veteraanit, mutta muiden käyttäjäryhmien osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kuntoutuspalvelujen puolella on kasvanut erityisesti työikäisten määrä. Nykyisin jo noin puolet palvelujen käyttäjistä on työikäisiä. Taukokankaan uusimpaan tarjontaan kuuluvat monipuoliset ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Kuntoutustutkimuksia ja Aslak-kuntoutusta olemme toteuttaneet jo useamman vuoden ajan, mutta palvelutarjontaamme olemme kehittäneet niin, että tällä hetkellä tuotamme ammatillisen kuntoutuksen palveluja kattavasti, kertoo ammatillisen kuntoutuksen päällikkö Annikki Sipilä. Kuntotutkimusten lisäksi Taukokankaan ammatillisen kuntoutuksen yksilöllisiin palveluihin kuuluvat kuntoutussuunnitelmat työhönpaluusuunnitelmineen, eläke-edellytysten selvittely, kuntoutusluotsaus, kuntoutustarveselvittelyt, suppea terveydentilan selvitys, työkokeilu ja työhönvalmennus sekä työ- ja toimintakyvyn arviointitutkimukset. Ryhmäpalvelujamme ovat muiden muassa Aslak-kurssit, TYK-valmennus, ammatilliset aikuisten pitkäkestoiset kuntoutuskurssit, kuntoremontit sekä erilaiset tyhy-päivät ja työyhteisöjen liikuntaryhmät. Vaikka kyseessä on ryhmämuotoinen kuntoutus, ohjelmiin sisältyy myös yksilöllisiä osioita. Ohjelmassa on myös uudenlaisia kursseja. Sosiaali- ja terveysalan projektityöntekijöille valtakunnallinen Aslak-kurssi Taukokangas järjestää yhteistyössä Kelan kanssa valtakunnallisen Aslak-kurssin sosiaali- ja terveysalan projektityöntekijöille, joilla on työstä johtuvia työkykyä uhkaavia fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia kuormitustekijöitä. Kurssin selvitysjakso on , syventävät jaksot ja ja seurantajakso Tälle kohderyhmälle tuskin on aiemmin järjestetty vastaavaa kurssia missään päin Suomea, Sipilä arvioi. Monipuolista lääkinnällistä kuntoutusta Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin kuuluvat kuntoutusjaksot sotainvalideille ja veteraaneille sekä muille kohderyhmille, erilaiset terapiat, testit ja fysikaaliset hoidot, liikuntaryhmät ja painonhallintaryhmät. Kelalle tuotettuja kuntoutuskurssejamme ovat työikäisten ja työelämästä poissaolevien tukiranka- ja niveloireisten kurssit, ylipainoisten Tules-kurssit, Tules-elämänhallintakurssit, muistihäiriöisten kurssit, diabeteskurssit, monisairaiden kurssit, omaishoitajien kurssit sekä yksilölliset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksot, Sipilä luettelee. Vaikeavammaisten ja vaativan, akuutinvaiheen kuntoutukselle Taukokankaalla on hyvät puitteet. Monipuolisen kuntoutushenkilöstön lisäksi käytössä on ympärivuorokautinen hoitohenkilökunta ja Taukokankaan läheisyydessä on erikoissairaanhoidon yksikkö. Paljon tuotteita laadukasta palvelua Vaikka kilpailu alan toimijoiden kesken on viime vuosina kiristynyt, Taukokankaalla suhtaudutaan Sipilän mukaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Alalla ollaan murrosvaiheessa. Laitoskuntoutus on vähenemässä ja se merkitsee sitä, että uusia avopuolen kuntoutusmalleja on kehitettävä. Moniammatillinen verkostotyö on tulevaisuuden käytäntö. Etunamme on, että meillä on jo nyt monipuolinen tuotevalikoima ja hyvä kokemus erilaisten palvelujen tuottamisesta. Taukokankaan viihtyisät vastaanottotilat, hyvin varustetut kunto- ja liikuntasalit, yksilökuntoutus- ja ryhmätilat sekä allasterapiatilat tarjoavat hyvät puitteet palveluille. Majoituspaikkoja Taukokankaassa on sata. Henkilökunnan vahvuus on noin 125. Ammattijakauma on monipuolinen. Kuntoutuksen ja työhyvinvointipalvelujen puolella ovat käytettävissä työfysioterapeutti, fysioterapeutti, psykologi, lääkäri, ammatillinen kuntoutustutkija, kuntoutussuunnittelija/työterveyshoitaja, sairaanhoitaja, työnohjaaja, psykiatri, fysiatri, jolla on kuntoutuksen erityispätevyys, keuhkosairauksien erikoislääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, jolla on diabeteksen hoidon erityispätevyys, geriatri, työterveyshuollon erikoislääkäri, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, jalkaterapeutti, liikunnanohjaaja, kuntohoitaja, hieroja ja virikeohjaaja. Taukokankaalla on panostettu ja panostetaan paljon henkilökunnan osaamiseen ja toiminnan laatuun. Käytössämme on ISO 9001:2008 standardin pohjalle rakennettu laatujärjestelmä, jolle Inspecta Sertifiointi Oy on myöntänyt sertifikaatin. Meillä onkin kaikki valmiudet vastata niin ammatillisen kuin lääkinnällisen kuntoutuksen haasteisiin, joita varmasti riittää, sillä nythän pyritään työurien pidentämiseen, Annikki Sipilä toteaa. Lisätietoja:

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kesäinen maisema saunarannasta Pääpirtti Bingon pyörteissä Rovalan setlementti ry:n alaisuudessa toimiva Palosalmi-koti omaa pitkän historian Palosalmen Metsätyömieskotina. Koti on toiminut vuodesta 1949 lähtien ryhmäkotiperiaatteella, toimien alunperin savotoilla kiertäneiden metsätyömiesten eläkepäivien kotina. Vuoden 2009 alussa kodin nimi muuttui Palosalmi-kodiksi ja nykyisin sen asiakaskunta muodostuu lähinnä ikäihmisistä sekä ikääntyvistä päihdeja mielenterveyskuntoutujista. Palosalmi-koti tavaa olla. Henkilökuntamme on motivoitunutta ja ammattitaitoista, jonka puitteissa tarjolla on monipuolista osaamista ja he ovat myöskin innokkaita kehittämään itseään ja työtään. Henkilökunnan koulutukseen panostetaan. Palosalmi-koti kehittää toimintaansa jatkuvasti, muutoksia tehdään jos huomataan, että jokin osa-alue ei toimi oikein. -Toimintamme ja tekemisemme elää oikeastaan koko ajan, pyrkien kehittymään entistä parempaan suuntaan, Koivunen toteaa. Turvallista asumista -Toimintamme alkuvaiheessa ei tarvittu ns. hoitopalveluita. Nykyisin toimimme palvelutaloperiaatteella ja meillä on tässä 27 asukaspaikkaa. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat tulevat varmasti muodostamaan valtaryhmän asukkaistamme lähitulevaisuudessa, kodin vastaava Heli Koivunen kertoo. Kotiin sijoitutaan kunnan maksusitoumuksen kautta ja valtaosa asukkaista tulee Rovaniemen kaupungin alueelta. Ihanteellinen sijainti luo hyvät edellytykset kuntoutujille -Toimimme Songan kylässä, Pellontien varressa, noin 40 kilometriä Rovaniemeltä. Koti sijaitsee joen törmällä ja Palojärvi on välittömässä läheisyydessämme. Meillä on tässä kolme rakennusta: yleisiä tiloja käsittävä erillinen päärakennus, jossa on mm. ruokailutilat ja lisäksi kaksi asuintaloa. Valtaosa Palosalmi-kodin asunnoista on yksiöitä, mutta tarjolla on myös kolme pienehköä kaksiota. Jokaisesta asunnossa on henkilökohtaiset suihku- ja wc-tilat. Asukkaan fyysisen kunnon tulee olla kohtalainen, jotta tämä pystyy liikkumaan asuin- ja päärakennuksen välillä. Koivunen kertoo henkilökunnan muodostuvan 10 hengen tiimistä, johon kuuluu lähihoitajien lisäksi sairaanhoitaja, kotiavustaja, kokki sekä talonmies. -Toiminnanjohtajana toimii Ossi Takkinen, joka toimii fyysisesti kaupungin päässä. Koti tarjoaa asukkailleen periaatteessa kaiken tarvittavan, ainoastaan lääkäripalvelut hoidetaan yhteistyössä kunnan terveyskeskuksen kanssa. Vahva päihdeja mielenterveysosaaminen -Toiminnassamme korostuu Onkikilpailut erityisesti päihde- ja mielenterveystyön osaaminen, koska meillä on aika montakin asukasta siltä puolelta. Vanhus- ja dementiatyön osaamistakin löytyy, puhutaan kuitenkin ikäihmisistä. Ihmisillä on monesti fyysisiä sekä mielenterveysongelmia, joten henkilökunnallakin tulee olla varsin monipuolista osaamista, Koivunen painottaa. Kodissa painotetaan kuntouttavaa työotetta, jonka puitteissa asukkaan voimavarat pyritään huomioimaan ja hyödyntämään yksilön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. -Yhteisöllisyys on meidän tärkein toiminta-arvomme täällä, jonka puitteissa tehdään mielekkäitä asioita yhdessä. Palosalmi-kodissa järjestetään säännöllisiä toimintoja. Toimintojen puitteissa järjestetään viikoittain mm. kuntopiiri kaikille halukkaille (vuoroviikoin allas- tai kuntosalijumppaa), kesällä mölkkypeli on Koivusen mukaan todellinen vetonaula. Korttipiiri kokoontuu päivittäin. -Yksi viikottaisista jutuistamme on bingo, jonka lisäksi järjestämme tansseja, käymme katsomassa esim. jalkapallo-otteluita ja teemme kesäisin myöskin päiväreissuja lähiseudun kohteisiin - aina mielikuvituksen ja asiakkaiden halujen antamissa rajoissa. Näiden yhteisten aktiviteettien lisäksi tarjoamme asukkaille yksilötoimintaa aina tarpeen mukaan. Harrastamme ihan normaaleitakin arkiaskareita, kuten marjojen poimintaa ja kalastusta. Meillä käy myös kauppa-auto kahdesti viikossa. Koivunen nimeää yhdeksi kodin tärkeimmistä vahvuuksista asiakaslähtöisen näkökulman ja kuntouttavan ympäristön, mutta myös kattavat asukkaille tarjottavat monipuoliset palvelut. -Ympäristömme, jos ajatellaan varsinkin mielenterveysja päihdekuntoutujia, on ympäristö itsessään kuntouttava koska olemme täällä luonnonhelmassa ja tästä on helppoa lähteä ulos liikkumaan. Meillä on rauhoit- -Meillä on täällä ympärivuorokautinen valvonta ja turvallisuuteen on panostettu niin, että meillä on käytössä turvapuhelinjärjestelmä ja alueella on kameravalvonta ulkoalueiden lisäksi myös rakennusten sisällä. Yöaikaan suoritettavalla kulunvalvonnalla halutaan varmistaa kaikille turvallinen asuin- ja työympäristö. Kodin tarjoamat tilat ovat todella monipuoliset ja tarjolla on myös kaksi vierashuonetta asukkaiden omaisille. Asuinrakennuksista löytyy paljon yhteisiä tiloja, jotka kaikki ovat asukkaiden käytettävissä. -Meillä on täällä oma kirjasto ja kirjastoauto käy pihassa kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi tarjolla on runsaasti askarteluja käsityötiloja. Meillä on mm. puutyöverstas ja nahkapaja sekä metsätyömiesajan perinneja historiahuoneet. Rannassa on asukkaiden vapaassa käytössä rantasauna ja takkatupa, jotka ovat suosittuja varsinkin kesäisin, toteaa Koivunen loppuun. Syksyiset haravointitalkoot Mölkky on in!

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Kainuulaista hoivayrittäjyyttä kahdessa polvessa Vanhustyön konkarit Kajaanilaisen Marian kartanon yrittäjäkaksikko, sairaanhoitajat Liisa Kaitero ja Pirjo Ahlqvist ovat pitkän linjan vanhustyön ammattilaisia. -Yhteenlasketut työvuotemme ennen vuonna 1998 alkanutta yrittäjyyttä julkisen sektorin vanhainkodissa ovat 40 vuotta ja yrittäjinä työkokemusta on nyt 24 vuotta. Vuoden -99 alusta käynnistynyt Marian kartano on vanhuksille tehostettua palveluasumista tuottava yksikkö, joka aloitti toimintansa 9 -paikkaisena ja on vuosien varrella laajentunut 23-paikkaiseksi. Yritys toimii lakkautetun Salmijärven sairaalan tiloissa 12 km Kajaanista pohjoiseen. Marian kamarin yrittäjät Tuulikki Kähkönen (takana) ja Riikka Uurtomies suunnittelevat jo yrityksensä laajentamista. Yrityksen jatkuvuus turvattu Omistajanvaihdokseen varautuminen yrityksessä aloitettiin jo muutama vuosi sitten. Liisan ja Pirjon eläkkeelle jäämisen lähestyessä tiedusteltiin työntekijöiden halukkuutta jatkaa yritystoimintaa heidän jälkeensä. Halukkuutensa ilmaisivat Pirjo Ahlqvistin tytär Riikka Uurtomies ja yrityksen lähihoitaja Tuulikki Kähkönen. Tytöt otettiin tähän rinnalle oppimaan ja vasta silloin konkreettisesti huomattiin, kuinka valtava on se hiljaisen tiedon määrä, jonka tulee siirtyä uusille yrittäjille. Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksen ennakoivana toimenpiteenä Riikka ja Tuulikki perustivat 2009 samaan kiinteistöön Marian Kamari Oy:n. Tämä 15-paikkainen tytäryhtiö toimii vanhusten hoitokotina samojen periaatteiden mukaan kuin Marian kartanokin. Yritysten yhteenlaskettu asukaspaikkamäärä on 38 joista 13:lle Kainuun maakunta ostaa hoivan. Itsemaksavat asiakkaat ovat siten asiakaskunnan enemmistönä. -Marian Kamarin perustaminen ja aloittamiseen liittyvien haasteiden läpikäyminen on ollut tarpeellinen kokemus. Toimivan yrityksen jatkaminen olisi ehkä antanut yrittämisestä liian ruusuisen kuvan, Riikka ja Tuulikki toteavat. Purjehtiminen on tiimin yhteistyötä -Yrittäjien kokemus, ammattitaito ja näkemys ovat kooste pitkältä työuralta ja myös pohja visioille tulevaisuuden vanhusten vaatimustasosta. -Olemme pystyneet välittämään oman visiomme työntekijöillemme ja he toteuttavat sitä sitoutumalla yrityksemme arvoihin. Tehokkuus on tiimin ominaisuus, ei yrittäjien. Me yrittäjinä olemme niitä, jotka pidämme laivan kurssissa ja huolehdimme tarvittavista resursseista, mutta emme me voi huolehtia kaikista laivalla tehtävistä töistä. Siihen tarvitaan ammattitaitoinen, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Pidämme henkilöstöstä hyvää huolta, annamme vastuuta ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. Meillä on muun muassa käytössä ikäohjelma, jonka avulla tuemme ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista, kertoo yrityksen henkilöstöasioista vastaava Liisa Kaitero. -Tulevaisuudessa työntekijäpula tulee olemaan ongelma myös vanhusten hoidossa. Koulutusvaatimusten löysentäminen olisi mielestämme perusteltua tällaisissa kodinomaisissa yksiköissä. Sairaanhoidollinen osaaminen on turvattava, mutta meillä olisi käyttöä myös hyville tyypeille, maalaisjärjellä varustetuille yleismiehille ja naisille, sanoo Liisa Kaitero Kuningasajatukset hoivan perustana -Meillä hoivan pohjana on terveyslähtöisyys. Vanhuus ei ole sairaus vaan yksi luonnollinen vaihe ihmisen elämässä. Siihen kuuluu joitakin sairauksia, mutta mitä niistä? Hoidetaan ne, muttei nosteta niitä toiminnassa päärooliin eikä jäädä pyörimään sairauksien ympärille. Toiminnan keskipisteessä meillä ovat jäljellä olevat terveys, toimintakyky ja voimavarat. Näin toimien paranee niin ikääntyvien elämänlaatu kuin työntekijöiden työviihtyvyyskin, Ahlqvist ja Kaitero vakuuttavat. -Ikääntyvä ihminen voi olla muistisairas, halvaantunut tms. ja näiden vuoksi heitä usein kohdellaan kuin sairaita. Kysyttäessä he kuitenkin sanovat, että olen terve, olen minä joskus sairastellut, mutta nyt olen terve. Sama koskee kronologista ikää. 80-vuotias luokitellaan usein vanhaksi, ja ajatellaan, että ikääntyvä itsekin kokee niin. Näin ei kuitenkaan ole. Hyvin harvoin kukaan asukkaistamme sanoo olevansa vanha. Vaikka ikää tulee, niin ei se ihminen, se tyttö tai poika siellä sisällä miksikään muutu. Runoilija Eeva Kilpi on osuvasti pukenut tämän asian sanoiksi kirjoittamalla, että ikääntyessään ihminen vain katselee elämää vanhemmista silmän reistä. Jos ikäihmiset eivät itse koe olevansa vanhoja eikä sairaita, niin miksi kohdella heitä sellaisina, Ahlqvist ihmettelee. -Muita toimintaperiaatteitamme terveyslähtöisyyden lisäksi ovat yhteisöllisyys, osallisuus yhteiskuntaan, mahdollisuus kokea hyvää mieltä ja henkilökunnan palveluhenkisyys. Sairaalan entinen kuvataideterapia -tila on muuntunut Marian kartanoni ruokasaliksi. Ympäristön viihtyisyydestä ja kauneudesta huolehtiminen on osaltaan viesti ikäihmisten arvostamisesta. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevan Marian kamarin valoisassa olohuoneessa ratkoo yrittäjien keskellä ristisanatehtäviä Hanna-Liisa Heikkilä. Muistisairaudet tuovat asiakkaat hoivakotiin -Vanhuspalveluiden kehityssuunta on jo vuosia ollut kotiin annettavissa palveluissa. Se on hyvä asia, mutta vain niin kauan kuin koti on vanhukselle turvallinen ja mielekäs paikka asua. Siinä vaiheessa kun vanhus on yksinäinen, turvaton ja pelokas, tulisi hänellä olla mahdollisuus valita asumispalvelujen ja kodin välillä. Olemme nähneet monta kertaa sen kuinka vanhus piristyy meille tultuaan, kun saa käyttää pelkäämisestä vapautuvan energian omaan hyvinvointiinsa, Riikka Uurtomies toteaa. -Muistisairaan kohtaamisessa korostuvat hoitajien luonnollinen ja aito läsnäolo sekä välittäminen. Perustana ovat ikäihmisten arvostaminen ja samalla tunnetasolla toimiminen. Käytännössä se voi olla vaikkapa dementoituvalle annettu mahdollisuus mielekkääseen ja oikeaan tekemiseen, tunteesta, että on edelleen kaunis, on edelleen mies tai nainen. Se ilmenee siinä, kuinka asukkaita puhutellaan ja kohdellaan. Pyrimme edesauttamaan ns. toimijamallin toteutumista. Siinä yksi asia johtaa toiseen, se kolmanteen. Esimerkiksi asukas lähtee viriketoimintaan, saa siitä hyvää mieltä, hyvän tuulinen asukas antaa työntekijöille voimaa työn tekemiseen, syntyy positiivinen kehä. Uurtomies ja Kähkönen vakuuttavat. -Dementoitumisen edetessä ihmisen minuus hajoaa. Kun ei enää erota sisaruksia omista lapsistaan, kun muistaa vain lapsuuden kodin, kun unohtaa vanhempiensa kuolleen tms. on henkilökunnan tärkein tehtävä tukea dementoituvan henkilön minuuden säilymistä ja ylläpitää minän eheyttä. Elämänhistorian tunteminen, valokuvat, harrastukset, mielenkiinnon kohteet ym. ovat kaikki asioita joiden tunteminen auttaa henkilökuntaa tässä tehtävässä, Kähkönen sanoo.. Kilpailutetaanko hoivayrittäjät hengiltä -Vuonna 2004 käynnistyneelle Kainuun hallintokokeilulle asetetuissa virallisissa tavoitteissa sanotaan, että sen tavoitteena on edistää Kainuun alueen kehitystä ja toisaalla, että se vastaa maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta. Se käynnistettiin mm. siitä syystä, että huolena oli yritystoiminnan supistuminen ja työpaikkojen väheneminen. Sosiaali- ja terveystoimen pitäisi myös huomioida nämä tavoitteet ja katsoa maakunnan tilannetta kokonaisuutena, ei vain oman sektorinsa perspektiivistä. Kilpailutuksen kriteerit tulisi asettaa sellaisiksi, että maakunnan omaa palvelutuotantoa täydentävät yksityiset hoivapalvelut säilyisivät kainuulaisten hoivayrittäjien tuottamina lähipalveluina, Pirjo Ahlqvist määrittelee. -Kokonaisedullisuus on käsite, jota käytetään palveluntuottajia valittaessa. Kun paikallinen yrittäjä laatii tarjousta, hän tuntee olosuhteet, etäisyydet ja jopa palveluiden käyttäjät. Yrittäjillä on tiedossaan palveluntuottamisen realiteetit. Yrittäjä myös hinnoittelee palvelut näistä lähtökohdista, koska tietää mitä palvelun laadukas tuottaminen käytännössä vaatii. Kokonaisedullisuutta tulisikin tarkastella jälkikäteen, sopimuskauden päätyttyä, ja hyödyntää saatua tietoa uusien tarjouspyyntöjen laadinnassa. Näin toimien palvelun toimivuus, luotettavuus ja sujuvuus saisivat varmuudella nykyistä suuremman painoarvon, Ahlqvist muistuttaa. -Nyt tulisi aktiivisesti etsiä vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja rahoittaa esimerkiksi näitä meidän tuottamia vanhuspalveluita. Nykymenolla pienet paikalliset yrittäjät jäävät suurten hoivaa tuottavien kansallisten kansainvälisten ketjujen jalkoihin ja kuolevat pois. Palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja laajentaminen asumispalveluihin olisi yksi keino ohittaa hankintalain kilpailutuspykälät nykymuodossaan. Vanhuksille laadittavat henkilökohtaiset hoivabudjetit kannustaisivat ikääntyviä käyttämään omia varojaan hoivan ostamiseen. Nämä tavat lisäisivät vanhuksen valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta hoivaansa koskien, joita molempia Marian Kartanon ja Marian Kamarin yrittäjät pitävät tärkeinä. Kartanon rouvat Liisa Kaitero (vas.) ja Pirjo Ahlqvist sekä talon väen yhteinen lemmikkikissa Onni.

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Palvelukoti Sinivakka Iloa elämän ehtoossa, mielekkyyttä hoivatyössä Mistä elämä saa merkityksensä silloin, kun omat voimat hiipuvat ja päivittäinen selviytyminen on toisten avun varassa? Ihmisen eliniän pidentyessä yhä harvempi vanhuksista pystyy asumaan mielekkäästi ja turvallisesti omassa kodissaan elämänsä loppuun asti. Vanhusväestölle tarkoitettujen palvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa suomalaisten ikärakenteen muuttuessa, ja samalla syntyy tilaa erilaisille hoivapalveluille. Asuminen yksityisessä palvelukodissa on usein elämisen laadun kannalta sopiva ratkaisu, kun selviytyminen kotona ei ole enää mahdollista. Lämminhenkinen ja kodinomainen Palvelukoti Sinivakka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ikääntyville sekä vammaiskuntoutujille. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa ja kehittää ISO 9001:2008-mukaisella laadunhallintajärjestelmällä laadukkaita ja kustannustehokkaita asumispalveluita ikääntyneiden henkilöiden, vammaiskuntoutujien, Kainuun maakuntayhtymän ja kuntien tarpeisiin. Sinivakka sijaitsee Sotkamossa, Leivolan kylällä n. 3 km Sotkamon keskustasta. Palvelukoti Sinivakka haluaa taata asiakkailleen edellytykset hyvään elämään sallivassa ja arvostavassa ilmapiirissä -Työtämme ohjaat arvomaailma, jossa autamme asukkaitamme säilyttämään oman identiteetin ja omanarvontunteen. Sinivakkaa perustaessamme halusimme ottaa huomioon asukkaiden yksilölliset tarpeet. Tärkeänä toiminnan painopisteenä on asukkaiden omatoimisuuden ylläpitäminen, edistäminen ja kuntoutumisen tukeminen sekä hoivassa ja huolenpidossa ennaltaehkäisevä työ. Vanhusten elämänkokemusta ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Näemme, että yhdessä toimiminen pitää yllä olemassa olevia taitoja sekä kannustaa osallistumaan ja ottamaan vastuuta niin itsestään kuin muistakin, toimitusjohtaja Henna Räty luonnehtii Sinivakan toimintaperiaatteita. -Autamme asukkaitamme heidän päivittäisissä toiminnoissa sekä huolehdimme, hoidamme ja edistämme ikääntyneiden hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Asiakas nähdään valintoja tekevänä toimijana, joka on elämänhistoriansa subjekti, nykyisessä elinympäristössään, osallisena yhteisönsä ja yhteiskunnan jäsenenä. Koti on paikka, jossa jokaisella on omat tapansa, tottumuksensa, tavaransa ja elämänhistoriansa. Asukas on tärkeä iästään, vakaumuksestaan tai sairaudestaan riippumatta. Tärkeää on myös, että asukas saa tehdä valintoja omaa hyvää oloaan edistääkseen. Myös yhteistyö omaisten kanssa nähdään erittäin tärkeänä, Räty jatkaa. Turvallinen arjenkoti -Turvallinen ilmapiiri syntyy, kun yhteistyö henkilökunnan ja asukkaiden kanssa toimii, kun henkilökunta on aidosti läsnä ja kuuntelee heitä, Räty korostaa. -Järjestämme Palvelukodin arjen siten, että asukas voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi. Kuuntelemme heidän ajatuksia ja mielipiteitä, ja otamme ne huomioon toimintaa suunnitellessa, Räty kertoo. -Olemme pyrkineet kiinnittämään kiinnittäneet huomiota sisustuksessamme turvalliseen ja lämminhenkiseen ympäristöön. Kotimme on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä ja kulunvalvonnalla. Liikkumiseen kiinteistössä on kiinnitetty huomiota asentamalla kerroksien väliin hissin, poistamalla kynnyksiä sekä varustamalla wc:t ja suihkutilat tukikahvoin. Karpalossa ja Mustikassa on myös liikkumista tukevat kävelytuet käytävillä sekä inva wc. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden, Räty selvittää. Sertifikaatti tunnustuksena laadusta -Henkilöstö on yrityksemme tärkein voimavara, Laatu on meille tärkeä asia, jonka eteen olemme tehneet ja tulemme tekemään töitä. Palvelukodissa asiakas kohtaa koulutetun henkilökunnan, turvallisen hoivan ja huolenpidon ja inhimilliset tarpeet huomioivan ympäristön. Sinivakassa palvelun laatua kehitetään ja seurataan jatkuvasti, Räty sanoo. Palvelukoti Sinivakka Oy sai joulukuussa 2008 sertifikaatin laatujärjestelmästään, joka täyttää vaatimukset laadunvarmistusstandardista ISO 9001:2008, lisäksi ympäristönhallintastandardin SFS-EN ISO 14001:2004 sekä työ-, terveys- ja turvallisuusvaatimukset OHSAS 18001: Henkilökunnassa on paljon erityisosaamista, jota hyödynnämme asiakkaiden toimintakykyä edistävässä ja ylläpitävässä toiminnassamme. Jokaisen asiakkaan yksilöllinen hoito-, kuntoutumis ja palvelusuunnitelma antaa pohjan kehittävälle ja tavoitteelliselle työlle, Henna Räty vakuuttaa. Sotkamon Yrittäjät ry myönsi Palvelukoti Sinivakalle Sotkamon vuoden nuoriyrittäjä palkinnon 2009.

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Villa Tyrni Lämminhenkinen koti vanhukselle ja kehitysvammaiselle Viime vuoden joulukuussa Tyrnävällä toimintansa aloittanut Villa Tyrni on osa Hoivakymppi Oy:n palveluverkostoa. Villa Tyrni tarjoaa tehostettua palveluasumista vanhuksille ja kehitysvammaisille henkilöille. Uusissa tilavissa puitteissa ollaan luomassa sellaista kotia ja työpaikkaa, joka toimii ja jossa on hyvä olla. Villa Tyrni sijaitsee Tyrnävän hyvinvointikeskittymässä Villentiellä. Talossa on 24 paikkaa vanhuksille ja 13 paikkaa kehitysvammaisille henkilöille. Vanhusten uusi koti Villa Tyrnin vanhusasukkaat ovat pääsääntöisesti tyrnäväläisiä. -On ollut mahtavaa huomata, että koska toimimme maaseudulla ja vanhuspuolen asukkaamme ovat kaikki paikkakuntalaisia, tuntevat he toisiaan jo entuudestaan. Omaiset ja läheiset vierailevat heidän luonaan päivittäin, ja päivä kuluu rupatellessa ja pieniä askareita tehdessä, kuvailee palvelupäällikkö Tuula Perämäki. Koska kyseessä on puoli vuotta vanha hoitokoti, nostaa Perämäki esille toimintaa myös työntekijän näkökulmasta. -Meillä ei ole aina tehty näin tai noin, ja sen takia voimme rakentaa kokonaisuuden ja hyvät toimintamallit heti toimintamme alkumetreiltä alkaen. Työpaikkamme on täsmälleen niin hyvä millaiseksi sen luomme. Nyt puolen vuoden jälkeen olemme löytäneet hyvät arjen toimintakäytännöt. Olemme vahvasti panostaneet myös henkilöstömme rakenteeseen, sillä työ vaatii sitoutumista ja kokonaisvaltaista näkemystä. Villa Tyrni on sen asukkaiden koti. Jokaisen työntekijän on toimittava vastuullisesti, painottaa Perämäki. Villa Tyrnin henkilöstö on koulutettua, ja se koostuu sairaanhoitajista, sosionomeista ja lähihoitajista. Villa Tyrnissä voi asua elämän loppuun saakka. Perämäen mukaan omaisten yleisin toive onkin, ettei elämän loppumetreillä tehtäisi enää yhtään siirtoa, vaan annettaisiin hyvälle elämälle arvokas päätös omassa kodissaan. Kehitysvammaisten hoito ja asuminen Villa Tyrnin autismin hoitoon profiloituneella kehitysvammaisten puolella on vielä viisi vapaata paikkaa. -Asukkaamme ovat siirtyneet meille pääasiassa laitoksista ympäri Suomea. Kaikki siirrot tehdään hallitusti ja turvallisesti. Omaiset ja asukkaat käyvät etukäteen tutustumassa tiloihimme ja tutustumassa talon toimintaan. Omaiset ovat mukana hyvin tiiviisti, sillä taustatekijät ja kehitysvammaisten läheiset ovat todella merkityksellinen elementti heidän hoidossaan, muistuttaa Perämäki. -Olemme siinä positiivissosiaalinen yhteisö, että perheet voivat viettää aikaansa meillä kuin kotonaan. Samalla omaiset saavat toisistaan vertaisseuraa ja -tukea. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää, että sitä voi tarkastella milloin tahansa ja omaisen luo voi aina tulla, korostaa Perämäki. Lisä-/Yhteystiedot: toimitusjohtaja Aila Pärnänen Puh palvelupäällikkö Tuula Perämäki Puh Hoivakymppi on kahdeksan sosiaali- ja terveysalan yrittäjän perustama yritys. Yritys on suomalainen ja toiminta on pitkäjänteistä työn kehittämistä suomalaisten parhaaksi. Hoivakympin henkilöstö määrä on 80 ja asumispalvelupaikkoja on yhteensä 110. Yritys tuottaa myös kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa.

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kristillisellä pohjalla toimiva koti Nilsiässä toimiva Lehtomäen koti on saanut olla omalta osaltaan auttamassa päihdeongelmaisia miehiä yli 30 vuotta. Koti on harvinainen, sillä kodissa ei ole hoitomaksua vaan päivisin tehdään töitä; mm. saunoja, aittoja, leikkimökkejä ja huvimajoja. Lehtomäen koti toimii Nilsiässä Lehtomäen entisellä koululla. Kristillisellä pohjalla toimivan Lehtomäen kodin päivä alkaa aina aamuhartaudella, jossa tutustutaan Raamattuun, Jeesukseen ja sitä kautta tähän elämään. Vajaan tunnin mittaisen hartauden jälkeen kodin asukkaiden askeleet suuntaavat kohti verstasta, jossa syntyy monenlaisia mökkejä, leikkimökistä saunaan. Työ kuuluu kaikkien asukkaiden päivään, sillä kodissa ei ole hoitomaksua vaan ruoka ja asuminen maksetaan työllä. Työ toimii samalla terapiana, joka auttaa päidenongelmaisia palautumaan takaisin normaaliin elämään. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu aina sunnuntaina jokin kirkkoreissu, joskus lähemmäksi joskus kauemmaksi. Lehtomäen kodin kirkkopyhät ovat tärkeä osa toimintaa. Sen lisäksi, että niistä saa voimaa ja virkistystä arjen keskelle, niissä kerätyt kolehdit ovat suuri apu kodin taloudelle, joka toimii pitkälti lahjoitusten varassa. Kirkkopyhien lisäksi kodissa pidetään erilaisia tilaisuuksia ja seuroja. Koti toimii vapaaehtoisin varoin ja voimin, sillä talon henkilökunta tekee työnsä ruoka- ja asuntopalkalla. Lehtomäen kodin salissa mahtuu olemaan isompikin joukko. Siellä järjestetään usein erilaisia hengellisiä tilaisuuksia. Päivölän siunaamisen jälkeen juotiin täytekakulla varustetut juhlakahvit. Halu auttaa Tämän yhdeksänpaikkainen hoitokoti syntyi monien uskovien rakkaudesta päihdeongelmaisia kohtaan ja halusta auttaa heitä selviämään alkoholiongelmastaan. Niinpä monien vaiheiden jälkeen yhdistys osti 1978 Lehtomäen kyläkoulun ja koti vihittiin käyttöön Niin koti on saanut Jumalan suuresta armosta toimia yli 30 vuotta. Kodissa vaihtoehtona päihteille on tarjottu Jumalan armoa ja rakkautta Jeesuksessa Kristuksessa. Ihmisen perusongelmana nähdään synnistä johtuva syyllisyys, johon henkilökohtainen usko Jeesukseen tuo avun. Ihmisen omat ongelmat ovat Jumalan mahdollisuuksia. Juuri tämä tuo kodin toimintaan mielekkyyden. Vaikka ihmisille moni tapaus tuntuu toivottamalta, Jumalalle kaikki on mahdollista. Myös se tekee työstä kallisarvoista, kun toiminnan päämäärä ei ole ainoastaan tämän ajallisen maailman hyvinvointi, vaan sielujen pelastuminen iankaikkiseen elämään. Siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten Vapahtaja, varsinkin uskovien. 1 Tim 4:10 Uusi rakennus Lehtomäen kodin yhteyteen Elokuun 15. päivä Lehtomäessä pidettiin uuden kirjasto- ja asuinrakennuksen, Päivölän, siunaamistilaisuus. Siunaamisen toimitti Kenttäpiispa Hannu Niskanen ja toisena kunniavieraana oli paljon kodissamme vieraillut rovasti Päivö Parviainen, jonka aloitteesta koko rakennus on rakennettu. Kaikki alkoi siitä, kun Päivö esitti toiveensa, että kun hän ei jaksa kierrellä eri puolilla maata pitämässä tilaisuuksia, saisi tulla Lehtomäkeen viettämään vanhuudenpäiviä ja tutkimaan kirjastoaan. Niin rakennettiin kodin pihapiiriin kahden asunnon rakennus, jossa toisessa on kirjasto Päivön kirjoille. Toiseen asuntoon voisi mahdollisesti muuttaa joku uusi työntekijä. Siunaamistilaisuudessa saatiin viettää oikein hienoja hetkiä ajatellen sitä, kuinka Jumala on johtanut tämän rakennushankkeenkin tähän pisteeseen. Kiitos koko rakennuksesta kaikui Jumalalle, jonka välikäsinä me ihmiset saamme toimia. Jumala, joka on siunannut Lehtomäen kodin toimintaa nämä vuosikymmenet, haluaa siunata myös sinun elämääsi. Jumala, joka on antanut halun auttaa päihdeongelmaisia, haluaa auttaa myös sinua. Jumala, on johdattanut Päivölä -rakennuksen rakentamisessa, haluaa johdattaa sinua elämässäsi kohti Taivasta. Lisä/yhteystietoja: Johtaja: Jorma Huusko Lehtomäentie Nilsiä posti@lehtomaenkoti.net Mielen virkeyttä ja virikettä Lapinlahden Virkku Oy:n toiminta on mielenterveyskuntoutujille suunnattua palveluasumista, tukiasumispalvelua ja päivä- sekä työtoimintaa. Yrittäjät Marjatta Loimulahti, Ritva Halonen ja Risto Martikainen ovat vetäneet toimintaa vuodesta 2007 lähtien. Yhteisöllistä asumista ja tukea Virkun palveluasunnot sijaitsevat Lapinlahden kunnan omistamassa kiinteistössä, jossa kuntoutuja on joko suorassa vuokrasuhteessa kuntaan tai alivuokralaisena Virkulle. 15-palvelupaikan lisäksi talossa on 1-2 intervallipaikkaa. - Kuntoutuskoti on tällä hetkellä täysi. Kuntoutuksen perustana toimii yhteisöhoito, johon kaikilla työntekijöillämme on koulutus. Jokaisella asukkaallamme on omia yhteisötehtäviä, joita tehdään kunnon ja voinnin mukaan. Tehtävät on nimetty niin, että jokainen selviää niistä, saa onnistumisen kokemuksia ja säilyttää toimintakykynsä paremmin. Lisäksi hoidossa vaikuttavat yksilöllinen hoitosuhde kuntoutujan ja omahoitajan välillä, jota ylläpidetään muun muassa säännöllisillä hoitosuhdekeskusteluilla, kertoo yrittäjä Risto Martikainen. Palvelutalon lisäksi yrityksellä on Lapinlahdella tukiasuntoja, joihin kuntoutuja voi siirtyä kuntoutumisen edistyessä. Itsenäistä asumista tuetaan yhden hoitajan voimin, joka käy kuntoutujan kotona ja tukee heitä päivittäisissä toiminnoissa. Jokaiselle sopivaa toimintaa Työtoiminta tapahtuu pääasiassa Virkun palveluasunnon tiloissa, joissa kuntoutujat voivat osallistua ohjattuun työtoimintaan. Lisäksi kuntoutujat käyvät töissä muun muassa Lapinlahden kunnassa tai opiskelevat lähialueen oppilaitoksissa. - Kartoitamme yksilöllisesti kuntoutujan mielenkiinnon kohteiden ja kuntoutuksen tavoitteiden mukaan työharjoittelu- tai opiskelupaikkoja. Tällä hetkellä yksi kuntoutujistamme opiskelee lastenohjaajaksi ja kaksi on työharjoittelussa kunnassa, luettelee Martikainen. Päivätoimintaan osallistuu yhteensä 40 henkilöä, ja sen on Lapinlahtelaisille mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua toimintaa. Päivätoiminnassa kuntoutujat tekevät pieniä askareita, kuten siivousta, ruoan laittoa ja käyvät hoitosuhdekeskusteluja hoitajan kanssa. - Päivätoiminnan tavoitteena on ylläpitää sosiaalisuutta ja parantaa näin kotona selviämistä. Kuntoutujat osallistuvat myös retkille, leireille sekä työtoimintaan. Toimintaa pyritään kehittämään entistä enemmän asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Kuuntelemme herkällä korvalla myös ostajakuntien toiveita ja tarpeita. Kuntouttava toimita on valttikorttimme, jota kehitämme aktiivisesti, painottaa Martikainen. Työ- ja päivätoiminnan lisäksi Lapinlahden Virkku järjestää kuntoutuskodin asukkaille, tukiasuntolaisille ja päivätoiminnan asiakkaille erilaista virkistystoimintaa. Erilaisilla retkillä käydään noin kerran kuukaudessa kuntoutujien toivepaikkojen mukaisesti. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään joulu- ja kevätleiri seurakunnan leirikeskuksessa. Juhlapyhät huomioidaan ja niitä juhlitaan teeman mukaisesti yhdessä. Lisä-/Yhteystiedot: Lapinlahden Virkku Oy Suistamontie Lapinlahti Puh

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Ryhmäkoti Kiwilla Kivilahti Alkoholidementoituneiden omat ryhmäkodit avaavat ovensa Vuonna 2007 perustettu ryhmäkoti Kiwilla saa rinnalleen lisää toimintaa: Ilomantsin Lehtovaaraan valmistuvat kaksi uutta, kuusipaikkaista ryhmäkotia. Wäinö ja Weera -ryhmäkodit on suunnattu alkoholidementiaa sairastaville asukkaille. Alkoholidementia on Koti Kiwilla Oy:n yrittäjä Nina Fjäderin mukaan jatkuvasti yleistyvä sairaus, johon erikoistuneita hoitokoteja ei Pohjois-Karjalasta muita löydy. - Alkoholidementikolle sopivin hoitopaikka ei aina ole vanhainkoti, sillä siihen voi sairastua jo hyvinkin nuorena. Tiedossani nuorin alkoholidementiaa sairastava henkilö on 30-vuotias. Vanhainkodeista ei tulisi löytyä alle 60-vuotiaita henkilöitä, sillä se ei ole niiden tarkoitus. Alkoholidementia ei sairautena etene, vaan pysyy samanlaisena pari-kolmekymmentä vuotta. Jos sairastunut on fyysisesti hyvässä kunnossa, voi dementia pysyä samalla tasolla vaikka loppuelämän. Yksin ei kuitenkaan pärjää, vaikka uusia toimintoja voikin hiukan opetella. Sairauden yksi suuri ongelma on muistiportaiden säilyminen, eli henkilöllä säilyy aina mukanaan halu juomiseen. Alkoholidementia on suhteellisen uusi sairaus, johon on viime aikoina alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, kertoo Fjäder. Fjäder lisää, että tämän päivän alkoholidementikot ovat edellisen, vuoden -90 laman tulosta; he ovat juoneet sieltä saakka. - Nykyisin päihteiden käyttö on todella hurjaa, joten sairautta löytyy enenevissä määrin Asukashuone Ryhmäkoti Wäino entistä nuoremmilta henkilöiltä. Alkoholidementia tulee tulevaisuudessa olemaan suurin ryhmä muistihäiriöitä sairastavien ryhmästä. He ovat ryhmä, jolle täytyy saada oma paikka, joka vastaa heidän elämäntilanteeseensa ja tarpeisiinsa, painottaa Fjäder. Wäinössä ja Weerassa alkoholidementikon tarpeet on huomioitu. Perushoidon lisäksi ryhmäkodissa pyritään puhtaisiin arvoihin muun muassa Green Care menetelmän avulla, maaseutuelämän ehdoin. Wäinö avasi ovensa nyt kesäkuussa ja Weera avautuu syksyllä. - Molemmissa yksiköissä voidaan hoitaa asiakasta loppuun saakka. Henkilöstömme on koulutettua ja alkoholidementiaan erikoistuneita, lisää Fjäder. Pohjana ryhmäkoti Kiwillan kiitelty toiminta Wäinön ja Weeran toimintojen taustalla vaikuttaa voimakkaasti kolme vuotta toiminut ryhmäkoti Kiwillan toiminta. Koti Kiwilla Oy:n päämääränä on tuottaa syrjäseutujen asukkaille vanhuspalveluita monipuolisesti ja laadukkaasti. Fjäder toimii yrittäjänä yhdessä puolisonsa kanssa. - Panostamme siihen että ryhmäkotiemme asukkaat saisivat ja voisivat elää mahdollisimman normaalia ja kotoisaa elämää. En henkilökohtaisesti usko, että 40 vanhuksen yhteisö on kenenkään koti. Niinpä kaikki yksikkömme tulevat olemaan pieniä ryhmäkoteja, sillä uskomme niiden voimaan. Toive ja visio on, että pienille yrityksille ja paikoille olisi tilaa, eikä kaikkien tarvitsisi asua suurissa yksiköissä, hän pohtii. - Saamamme palaute Ryhmäkoti Kiwillasta on ollut erittäin hyvää. Asukkaat ja omaiset ovat tyytyväisiä ja iloisia esimerkiksi siitä, että jokainen mummo ja ukki pääsee joka päivä ulos. Hyvä kotiruoka, ulkoilu ja normaali yhdessäolo kotieläinten ja yhteisöllisyyden kera on meidän reseptimme vanhuuteen ja dementiaan. Lisäksi kaikki Kiwillan asukkaat ovat maaseudun ja syrjäkylien ihmisiä, jotka eivät halua mennä kaupunkiin suureen vanhustenkotiin tai palvelutaloon. Heille on luonnollista, että ikkunasta näkyy hevosia, istutamme kukkia yhdessä, ja että omistaja asuu samassa pihapiirissä. Kiwillan kaikki työntekijät ovat kotoisin samalta kylältä, ja asukkaat ovat saattaneet tuntea heidät heidän lapsuudestaan saakka. Se on todellista yhteisöllisyyttä, toteaa Fjäder. Kiwillan palveluihin kuuluu muun muassa myös kotipalvelu. Tuolloin hoitajat voivat käydä vielä kotona asuvan vanhuksen luona auttamassa häntä arkisissa askareissa. Tutuksi tulleen hoitohenkilökunnan myötä myös ryhmäkotiin muuttamisen kynnys on tulevaisuudessa hiukan helpompi. Lisä-/Yhteystiedot: Koti Kiwilla Oy Nina Fjäder Puh Ryhmäkoti Wäinö Lehtovaara

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Diak Idän koulutus uudistuu: Myös nuoret opiskelevat syksystä alkaen monimuotoisesti Tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa monimuoto-opiskelu on ollut käytössä Diak Idässä Pieksämäellä jo pitkään. Ensi syksystä alkaen myös kaikki nuorten haun kautta tulevat alkavat opiskella monimuotoisesti. Monimuotokoulutukseen sisältyy virtuaaliopintojen ohella lähiopetusta, sekä opiskelua Diakin hankkeissa ja oppimisympäristöissä. Opiskeluun kuuluu sekä itsenäistä että tiimityöskentelyä. HAE. NYT. Lähiopiskelujaksoille osallistuminen on edellytys opintojen etenemiselle. Oppimistehtävien käsittely ja reflektointi muodostavat keskeisen osan oppimisesta. - Käytännössä useita eri opiskeluympäristöjä tullaan käyttämään hyvin monipuolisesti hyväksi. Perusrunkona kaikelle on verkko-opiskelu, josta opiskelun keskeinen sisältö ja raamit löytyvät. Verkko toimii informaation välittäjänä, aikatauluna ja opiskelualustana. Opiskelua tukevilla, noin viiden päivän mittaisilla lähijaksoilla käydään kerran kuukaudessa. Tuolloin sisältönä Opiskele sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto! Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö, 90 op Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, mikä mahdollistaa opiskelun työnohessa. Lähiopetuspäiviä 2 4 kuukaudessa. Koulutuksesta vastaa Diak Etelä (Järvenpää) ja Diak Itä (Pieksämäki). Hakuaika: , hae netissä osoitteessa Lisätietoja: Diakin hakutoimisto, puhelin Avoin ammattikorkeakoulu täydennä ammattitaitoasi! - Lähetys- ja kansainvälinen diakonia 8 op, 80, aika Turvallinen lääkehoito, 2 op, 20, terveydenhuollon ammattilaisille, virtuaaliopintoina, lähipäivät: info tenttipäivä. - Turvallinen lääkehoito, 3 op, 30, sosiaalialan ammattilaisille, aika , lähipäivät , , ja Päihdetyö, 10 op, 100, virtuaaliopintoina ovat opintojen reflektoinnit, kokemusten jakaminen sekä opittujen asioiden syventäminen. Luentotyyppistä opiskelua ei lähipäivinä niinkään ole, vaan paino on vertaistuella ja syventävällä tiedolla, kertoo Diak Idän yksikönjohtaja Anja Manninen. Opintoihin kuuluvat harjoittelujaksot edellyttävät kokopäiväopiskelua. Diakin koulutusohjelmiin on perinteisesti kuulunut runsaasti harjoittelua, eikä sen määrä tule etäopiskeluun siirryttäessä vähentymään. Pieksämäellä on tarjolla kaksi eri koulutusohjelmaa aikuisille ja nuorille. Mannisen mukaan kouluttajien tunnelmat ovat tällä hetkellä innostuneet ja jännittyneet. - Emme voi vielä tietää, vetoaako monimuoto-opiskelu nuoriin toivomallamme tavalla. Meille kouluttajille on haasteellista luopua aiemmasta turvallisesta toimintamallista, sillä työnkuvamme tulee muuttumaan merkittävästi. Aiemmin työ on rakentunut päiväopetukselle, jossa opiskelijat ovat ryhmänä mukaan. Nyt opiskelijoilla itsellään on vastuu opinnoistaan, vaikka heitä tuetaan ja ohjataan sekä verkossa että lähijaksoilla toteutuvana tuutorointina. Kiinteä ohjaus on hyvin tärkeää. Opinnoista tipahtamisen vaara on etäyhteyksissä suuri varsinkin, jos opiskelija ei ole tottunut ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja oppimisestaan. Opettaja ei nyt ole läsnä eikä vie opiskelijaa yhtä vahvasti eteenpäin kuin perinteisessä luokkamallissa. Ohjauksen jäsentämiseen ja opiskelun etenemisen turvaamiseen ollaan kuitenkin kiinnitetty paljon huomiota, painottaa Manninen. Pieksämäellä aiemmin aloittaneet opiskelijat jatkavat päiväopetuksen parissa normaalisti valmistumiseensa saakka. Uudet opiskelijat puolestaan opiskelevat ensi syksystä alkaen monimuotoisesti. Käytännössä 2.5 vuoden kuluttua Pieksämäen toimipaikassa tulee olemaan ainoastaan monimuoto-opiskelijoita. Lisä-/Yhteystiedot: Diakonia ammattikorkeakoulu Itä - Pieksämäki Huvilakatu Pieksämäki Puh Täydennyskoulutus Voimavaroja työhön ja työn muutokseen 1 op, 270, aika ja Koulutus järjestetään Koivuniemessä Jyväskylässä. Ilmoittautuminen avoimen amk:n ja täydennyskoulutuksen koulutuksiin DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU DIAK ITÄ, Pieksämäki Huvilakatu 31, Pieksämäki Ensi syksystä alkaen Diak-Idän nuorten vastuu omasta opiskelustaan kasvaa.

11 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, Diak Pohjoinen, Oulu Hoitajien ja sosionomien muuntokoulutuksen kautta pätevyys kirkollisiin virkoihin Oulun yksikkö on osa valtakunnallista Diakonia-ammattikorkeakoulua. Kyseessä on verkostoammattikorkeakoulu, jollaisia on Suomessa Diakonia-ammattikorkeakoulun lisäksi ainoastaan HUMAK. Toimintaa on ympäri Suomea ja Diakonia-ammattikorkeakoulu on kehittänyt ns. neljän ilmansuunnan strategian, jonka puitteissa sillä on yksiköitä Helsingissä, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa sekä Oulussa. Ammattikorkeakoulu on aloittanut toimintansa vuonna Oulun yksikön vastuulla on koko Pohjois-Suomen diakonia-alan kirkollinen koulutus, toteaa Diak Pohjoisen yksikön johtaja Jouko Lankinen. Oulun yksiköstä valmistuu sairaanhoitaja-diakonissoja ja sosionomidiakoneja, nämä kaksoiskelpoisuuden kirkon alan ja yhteiskunnan tehtäviin antavat koulutukset muodostavat oppilaitoksen erityispiirteen. Lisäksi yksikössä koulutetaan sairaanhoitajia ja sosionomeja. Opiskelijoita on kirjoilla tällä hetkellä noin 250, mutta läsnä olevia opiskelijoita on hieman vähemmän. Pieni ja erikoistunut kouluttaja -Jos ajatellaan tutkintoon johtavaa koulutusta, meillä on tarjota sosiaalityöhön ja terveydenhoitoon kokonaisvaltainen näkökulma, jonka puitteissa koulutuksessa pyritään ottamaan huomioon ihminen kokonaisuutena - puhutaan diakonisesta hoito- ja sosiaalialantyöstä, joka muodostaa oppilaitoksemme erityispiirteen, Lankinen esittelee. Erityisesti hoitotyön sektorilla näyttää muodostuneen koulutustarvetta ja kysyntää ihmisten hengellisten kysymysten käsittelyyn. Aika usein henkilökunta kokenee nämä teemat vaikeina ja juuri tähän tarjoamme työkaluja ja vaihtoehtoja. Meillä on jo olemassa valmis suunnitelma 5 opintopisteen laajuisesta hengellisyyteen liittyvästä koulutuksesta, jota lähdemme vielä tämän syksyn aikana markkinoimaan yhteistyössä Oulun diakoniaopiston kanssa. Koulutus antaa valmiuksia eri-ikäisten ihmisten hengellisten tarpeiden tunnistamiseen, hengellisissä kysymyksissä auttamiseen ja kuoleman ja surun kohtaamiseen. Diakonia-ammattikorkeakoulu tekee myös työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja tarjoaa työelämän tarpeista lähtevää lisä- ja täydennyskoulutusta. Muuntokoulutusta? -Olemme aloittamassa Rovaniemellä yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa tammikuussa 2011 kirkollista muuntokoulutusta. Koulutus tarjoaa sosionomeille ja sairaanhoitajille mahdollisuuden kirkollisen kelpoisuuden hankkimiseen ja koulutuksen päivittämiseen. Haku muuntokoulutukseen alkaa ja päättyy Lankinen kertoo. Tarkemmat tiedot koulutuksesta löytyvät Diak Pohjoisen nettisivuilta Muuntokoulutuksen käyneet henkilöt saavat pätevyyden, jolloin he voivat hakea myös kirkon tarjoamia virkoja. Muuntokoulutuksen sisältö koostuu ensisijaisesti teologisista ja diakoniaan liittyvistä opinnoista sisältäen myös käytännön harjoittelua. Diakonia-ammattikorkeakoulu on vastuullinen kirkollisesta koulutuksesta. Syrjäseudulle on entistä hankalampi saada työntekijöitä, koska suurin osa haluaisi sijoittua töihin isommille paikkakunnille ja kasvukeskuksiin. Kun joku virka vapautuu, voi olla, että hakijoita näille alueille ei juurikaan ole. Muuntokoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa reserviä näille alueille, jolloin virkojen avautuessa olisi tarjolla jo valmiiksi hakukelpoisia ihmisiä. Diakonia-alan koulutusta edellytetään kirkon diakoniatyön tehtäviin, mutta se antaa tärkeää lisäosaamista myös sosiaalija terveydenhuollon tehtävissä. Sairaanhoitajan tutkinto avaa ovet kaikkialle maailmaan -Diak Pohjoisen sosionomikoulutus on vetovoimainen ja sosiaalialan koulutus koetaan ehkä jostakin syystä kiinnostavampana kuin terveydenhuollon tutkinnot. Kun katsotaan terveydenhuollon puolelta tulevaa työvoiman tarvetta Pohjois- Suomessa, meillä tulee avautumaan suuri määrä työpaikkoja, Lankinen näkee. Nuoret pitäisi Lankisen mukaan saada havahtumaan ja kiinnostumaan terveydenhuollon tehtävistä ja erityisesti sairaanhoitajan tutkinnon tasokkuudesta. Työmahdollisuuksien näkökulmasta kyseinen tutkinto on kultaakin kalliimpi, sillä kansainvälisesti ajateltuna se on yksi parhaimmista tutkinnoista. Tutkinnon kautta ovia avautuu joka puolelle maailmaa. -Olen aika varma siitä, että jatkossa tulee syntymään lisääntyvässä määrin uutta pienimuotoista yritystoimintaa, jolloin sairaanhoidollisia palveluita voidaan tuottaa yksityisesti. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle sitä kautta tulee muodostumaan paljon sellaisia ihmisryhmiä, jotka haluavat ikääntyessään asua hoitolaitoksen sijaan omassa kodissaan ja saada palvelua sinne. Näissä tilanteissa kotisairaanhoidonpalvelut tulevat kysymykseen, joka on samalla yhteiskunnallekin halvempi ratkaisu kuin laitoshoito, Lankinen painottaa. Koulutusta maahanmuuttajataustaisille aikuisille Diakonia-ammattikorkeakoulu on tehnyt alustavaa kartoitusta maahanmuuttajataustaisille suunnatusta tutkintoon johtavasta aikuiskoulutuksesta. Tarve nousee maahanmuuttajien määrän kasvusta ja sitä kautta on tarvetta maahanmuuttajataustaisille työntekijöille, koska heitä on myös potilaina entistä enemmän. Tätä kautta hoitotyössä voitaisiin huomioida erilaiset kulttuuri- ja uskonnolliset taustat paljon paremmin. -On sitten eri asia saammeko kokoon sellaista aloittavaa ryhmää, jolla olisi riittävät lähtöedellytykset selviytyä opinnoista jotka edellyttävät suomenkielen kohtuullista hyvää ymmärrystä TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Sosionomi (AMK) -diakoni Diak Pohjoinen Uusikatu 46, OULU Puh ja taitoa ja sopivaa pohjakoulutusta, Lankinen painottaa. Diak kouluttaa! Syksyn yhteishaussa on haettavana sairaanhoitaja (AMK) -diakonissan ja sosionomi (AMK) -diakonin aikuiskoulutukset. Monimuoto-opetus alkaa tammikuussa 2011 ja järjestetään Oulussa sekä Rovaniemellä. Lisätietoa nettiosoitteesta oulu.diak.fi. TYÖYHTEISÖILLE RÄÄTÄLÖIDYT KOULUTUKSET Työyhteisöille räätälöidyt koulutukset toteutetaan yhteistyössä tilaajan kanssa. Tarjoamme muun muassa konsultaatiota ja koulutusta kuntaliitoksiin ja palvelujärjestelmien muutoksiin sekä työyhteisöjen kehittämiseen. Koulutuksista voi kysyä palvelupäällikkö Leila Nisulalta, puh , sähköposti leila.nisula@diak.fi. Lisätietoa Diak Pohjoisen työyhteisöille suunnatuista koulutuksista löytyy nettiosoitteesta oulu.diak.fi/palveludiak. DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vanhustyön koulutukset houkuttavat Erikoistumisella lisäarvoa arkeen Oulun seudun ammattiopistossa vanhustyön koulutukseen on viime aikoina ollut entistä enemmän kiinnostusta. Vanhustyö on suuri työllistäjä, ja siten myös alalla olevat haluavat täydentää koulutuksella osaamistaan. Tänä syksynä vanhustyön ryhmiä on enemmän kuin koskaan. Oulussa nuorille suunnattuja ammatillisia perustutkintoja ovat lähihoitajan ja vanhustyön koulutusohjelmat. Aikuiset voivat opiskella ammattiopistolla oppisopimuksella, monimuoto-opiskeluna tai päiväopiskeluna, jolloin heille laaditaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opiskelijoissa on mukana myös vanhustyötä työkseen tekeviä ammattilaisia, jotka voivat halutessaan syventää tai erikoistaa ammattitaitoaan. Vanhustyön erikoisammattitutkinto -Vanhustyön erikoisammattitutkinto on suunnattu vähintään sosiaali- ja terveysalan toisen asteen perustutkinnon tai vastaavan tutkinnon tasoiset tiedot ja taidot omaaville henkilöille, joilla on työkokemusta alalta. Erikoisammattitutkintoa on ollut suorittamassa erilaisilla koulutuspohjilla olevia vanhustyön tekijöitä kuten kodinhoitajia, lähihoitajia, sosionomeja ja sairaanhoitajia, jotka haluavat saada työhönsä uutta sisältöä. Keskeisenä ideana on oman työn ja vanhustyön laadun kehittäminen yhteistyössä työyhteisön kanssa, lisää vanhustyön erikoisammattitutkinnon vastaava ja vanhustyön opettaja Sirpa Tahvanainen. Seuraava vanhustyön kaksivuotinen erikoisammattitutkinto alkaa Se on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen voi aloittaa myös mainittua ajankohtaa myöhemmin. Oulun seudun ammattiopisto on pyrkinyt lisäämään vanhustyön kiinnostusta erilaisilla projekteilla: Vanhustyö houkuttelevaksi, Muistimarkkinat ja sekä yhteistyöllä työelämän kanssa. Uusien opetussuunnitelmien myötä vanhustyön koulutuksessa korostetaan entistä enemmän terveyden edistämistä, toimintakyvyn ylläpitoa, arjen mielekkyyttä. Yksi tulevaisuuden haasteista on geronteknologian osaaminen. Lisä-/Yhteystiedot: Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Kiviharjuntie OULU Hyvinvointipalvelujen hankintaan ja tuottamiseen vahvistusta HYVOPA-hankkeella Hyvinvointipalvelujen läpinäkyvyys osto- ja myyntiprosesseissa (HYVOPA)-hankkeessa päätavoitteena on lisätä hyvinvointipalveluiden läpinäkyvyyttä julkisella-, yksityisellä- ja kolmannella sektorilla. Hankkeen aikana lisätään julkisia hyvinvointipalveluja tuottavien, yksityisen- ja kolmannen sektorin ja kuntien väliseen hankintatoimintaan liittyvää osaamista. Lisäksi tavoitteena on kehittää ja testata sekä palvelusetelikäytänteiden että yksityisen- ja kolmannen sektorin tuottamien, julkista palvelutoimintaa täydentävien hyvinvointipalveluiden tuotantoprosessia. 8 kuntaa Etelä- ja Pohjois-Savosta sekä Ilomantsi Pohjois-Karjalasta, Etelä- ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit sekä 15 yksityistä hyvinvointipalvelujen tuottajaa toteuttavat hanketta Mikkelin amk:n Savonlinnan ja Mikkelin terveysalan laitosten, Diakonia-amk:n Pieksämäen ja Savonia-amk:n Iisalmen yksiköiden kanssa. Hankkeen kesto on 9/2009-2/2011. Hankkeen päärahoittaja on Etelä-Savon maakuntaliitto (EAKR-hankkeet). Yhteystiedot: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysala, Savonlinna. Koulutusjohtaja Tarja Turtiainen, s-posti: tarja. turtiainen@mamk.fi Hankintaosaamisen lisäämisellä läpinäkyvyyttä ja laatua Kuvaamalla hankittavien asumis- ja kotihoitopalveluiden ja julkista palvelutoimintaa täydentävien palveluiden tuottamisen ja hankinnan minimivaatimuksia lisätään hankintaosaamista sekä tuotettavien palveluiden laatua ja läpinäkyvyyttä. Laadukas hankintaosaaminen perustuu määriteltyyn palvelustrategiaan ja palvelutuotannon tavoitteisiin sekä kustannusten ennakointiin ja tuotannon suunnitelmalliseen seurantaan. Virkavastuun ja poikkeusoloihin varautumisen huomiointi ovat muistettavia asioita. Sosiaalisten vaikutusten arvottamiseen etsitään keinoja. Yhteisillä työkokouksilla edistetään seudullista vuoropuhelua ja yhteistyötä palvelun sisällöstä. Uusina tuotteina palveluseteliprosessi- ja julkista palvelua täydentävien palveluiden kuvaukset Kuvaamalla palveluseteliprosessi luodaan edellytyksiä mahdollisille palvelusetelien käyttöönotoille lapsiperheiden kotihoidossa ja kotihoidon tukipalveluissa. Asumispalvelujen, kotihoidon ja ammatillisten perhekotien hankintaan tehdään kuvauksia. Yksityiset palvelujen tuottajat kuvaavat täydentävien palvelujen tuotteitaan. Lastensuojelun perhetyön tuotteistamisessa kehitetään uutta tuotetta yksityisen palvelujentuottajan ja kunnan yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon vuodeosastoilla on tehty selvitystä julkista palvelua täydentävistä palvelutarpeista. Hyvinvointipalvelujen laadun ja vaikuttavuuden kriteereillä luodaan seurantajärjestelmää Tarjouskilpailuissa ja hyvinvointipalvelujen seurannassa ja arvioinnissa käytettäviä laatukriteerejä työstetään. Kansallisesti testattujen ja arvioitujen mittaristojen hyödyntämisellä soveltuvin osin edistetään luotettavuutta ja palvelujen läpinäkyvyyden vertailtavuutta. Toimintakyvyn arviointiin on kehitetty mittaristoa, joka mittaa asiakkaiden toimintakykyä sekä työntekijöiden ja työnanta- jan resurssien kohdentavuutta. Asumispalvelujen laadun vaikuttavuuteen etsitään mittaristoa, joka olisi hyödynnettävissä seudullisesti ja maakunnallisesti. Vanhusten tehostetun asumispalvelun henkilöstön osaamiskartoituksella lisätään osaamisen arviointia. Hyvinvointitv:n käyttöönotossa testataan teknologian soveltuvuutta kotihoitoasiakkaille ja arvioidaan, tuottaako se kustannussäästöä matkakustannuksissa. PL 181, Mikkeli Puh Faksi

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Koulutuskeskus Agricola Tulevaisuuden työelämän ja kansalaistaitojen valmentaja Koulutuskeskus Agricola on kristilliseltä arvopohjalta toimiva monialainen oppilaitos. Pieksämäen alueella Agricola tarjoaa ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille sekä oppimiseen erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Uraa vaihtaville tai opintojaan täydentäville aikuisopiskelijoille Agricola tarjoaa kattavan valikoiman ammatti- ja erityisammattitutkintoja. Seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden ammatillista ja täydentävää koulutusta tuotetaan sekä Pieksämäellä että Helsingissä. Työyhteisöjen kehittämis-, konsultointi- ja valmennuspalvelut on suunnattu erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työyhteisöille, erityishuollolle sekä seurakunnille. Lisäksi Agricolassa järjestetään monipuolisia harrastepohjaisia lyhytkursseja. Koulutuskeskus Agricola rakentaa toivoa, hyvää elämää ja arjen kristillisyyttä, tavoitteenaan tarjota ihmisarvoiset elämänmahdollisuudet kaikille. Agricola on osa Kirkkopalvelujen laajaa palvelukokonaisuutta. Vuoden 2010 alusta Kirkkopalvelujen Opintokeskuksen tarjonta ja Sisälähetysseuran oppilaitoksen koulutus- ja työelämäpalvelut on koottu uuteen Koulutuskeskus Agricolaan. Tutustu koulutustarjontaamme www. kkagricola.fi Moniammatillinen Työnohjaajakoulutus Haluatko laittaa oman ammattitaitosi ja työkokemuksesi peliin ja auttaa toisia työntekijöitä kehittymään työssään? Koulutuskeskus Agricolan moniammatillinen Työnohjaajakoulutus on tarkoitettu mm. sosiaali-, terveys- ja opetusalalla tai erityishuollossa työskenteleville työnohjaajiksi aikoville tai ohjaustyötä jo tekeville henkilöille. Koulutus (60 op) toteutetaan monimuotokoulutuksena syksy 2010 syksy Työnohjauksessa ohjaamasi henkilö/ryhmä pohtii suhdettaan työhönsä. Työnohjaajana autat työntekijöitä arvioimaan työtänsä ja löytämään tehtäviinsä uusia näkökulmia. Käyt lävitse ohjattaviesi työyhteisöön ja työhön liittyviä tunteita ja tilanteita, kuten asiakkaan kohtaamista tai jo tapahtuneita konflikteja. Samalla autat ohjattaviasi jaksamaan työssään paremmin. Työnohjaus on vuorovaikutusta, jossa oppii aina myös itse. Työnohjaajakoulutus antaa valmiudet toimia yksilöiden ja ryhmien työnohjaajana. Koulutuksesta saa ammatillisen arvo-, tieto- ja taitoperustan työnohjaajana toimimiseen. Pääsyvaatimuksena työnohjaajakoulutukseen on ammatillinen peruskoulutus, vähintään viiden vuoden työkokemus sekä kokemus työnohjaukseen osallistumisesta (vähintään 10 ohjaustapaamista). Lisäksi opiskelijalla tulee olla mahdollisuus toimia työnohjaajana koulutuksen aikana. Haluatko kehittää itseäsi kouluttajana ja esiintyjänä? Kaipaatko vahvistusta alustusten, luentojen sekä esittelytilaisuuksien pitämiseen? Kouluttajavalmennuksessa saa kattavat perustiedot esiintymisestä, luennon ja asiantuntijapuheenvuoron suunnittelusta, koulutustapahtuman rakenteesta, tavoitteellisesta kouluttamisesta sekä erilaisista opetusmenetelmistä. Lisäksi voi kehittyä esiintyjänä ja oppia tunnistamaan omia vahvuuksia ja haasteita kouluttajana. Kouluttajavalmennus on kolmen lähiopetuspäivän ja välitehtävien kokonaisuus, joka on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, projektien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille. Valmennuksen toteuttavat yhteistyössä Koulutuskeskus Agricola ja Kehittämiskeskus Tyynelä. Valmennusryhmän koko on 10 henkilöä. Ryhmä voi muodostua eri työympäristöissä työskentelevistä henkilöistä. Valmennusryhmän voi siis koota omalta työpaikaltaan tai yhteistyöverkostoista. Pelistä pois Työvälineitä ongelmapelaamisen tunnistamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen Koulutus (10 op) on suunnattu ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään ongelmapelaajia ja heidän läheisiään. Pelistä pois -koulutuksessa syvennetään osaamista rahapeliongelmiin liittyvässä hoidossa ja kuntoutuksessa. Koulutuksessa kehitetään taitoja arvioida ongelmapelaajien hoidon ja tuen tarvetta sekä syvennetään tietoja kuntoutumisesta. Koulutuksessa harjoitellaan myös ongelmapelaamisen puheeksi ottamista ja pelaajien läheisten tukemista. Pelistä pois auttaa hahmottamaan ongelmapelaamista ilmiönä ja ideoimaan erilaisten palveluntarjoajien mahdollisuuksia vastata ongelman hoitoon. Koulutuksen yhteydessä solmitaan myös arvokkaita verkostosuhteita koulutukseen osallistujien kanssa, mitkä auttavat jatkossa suunnittelemaan ongelmapelaajien kuntoutusta alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. Koulutusta PIEKsÄMÄEllÄ W W W. O S A O. F I / A I K U I S K O U L U T U S Työnjohtokoulutusta kaupan alalle Oulun seudun ammattiopiston Aikuisja työpaikkakoulutusyksikkö järjestää oppisopimuskoulutuksena työnjohdon koulutuskokeiluun kuuluvaa työnjohtokoulutusta kaupan alalle. Oppisopimus edellyttää työsuhdetta koulutusohjelmaan soveltuvissa työtehtävissä tai toimimista kauppiasyrittäjänä. Työsuhteisesta opiskelijasta maksetaan yritykselle koulutuskorvausta 2000 euroa /opiskelija. Opiskelijalle maksetaan matka- ja yöpymiskorvausta, jos opiskelija tulee koulutukseen Oulun ulkopuolelta. Kohderyhmä Uusi täsmätutkinto Koulutus on tarkoitettu Pohjoisen Suomen Koulutus toteutetaan yhteistyössä OSAO:n vähittäiskaupan henkilöstölle: tuoteryhmävastaaville, lähiesimiehille ja Kaukovainion liiketalouden yksikön ja Oulun kehitysvamma-alalla tiiminvetäjille. seudun ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuksen kanssa. W W W. O S A O. F I / A I K U I S K O U L U T U S Koulutusohjelma on suunnattu erityisesti aloitteleville esimiehille. Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Lisätiedot ja hakeminen Työnjohtokoulutusta Monimuotokoulutuksena, aloitus , Koulutukseen Syksyllä edellytyksenä alkavaa on myynnin kaupan alalle kesto noin kaksi vuotta Tilaa koulutusesityslomake hakeutumista työkokemus ja/tai suoritettu myynnin Mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen varten koulutussihteeri Nina Arvolalta, ammattitutkinto tai merkonomin tutkinto. p Lisätietoja antavat Oulun vanhustyön Koulutus seudun soveltuu ammattiopiston myös kauppiasyrittäjille. Hinta koulutusta Aikuisja työpaikkakoulutusyksikkö järjestää ja koulutussuunnittelija Aija Koivu, 390,50 euroa Oppisopimus edellyttää työsuhdetta koulutusohjelmaan soveltuvissa työtehtävissä tai koulutusjohtaja Virpi Pikkuaho, p Hakuaika päättyy Koulutuksen Vanhustyön toteutus erikoisammattitutkinto toimimista ja sisältö Lisätietoja: kauppiasyrittäjänä. Työsuhteisesta oppisopimuskoulutuksena p Hakuaika päättyy Koulutusaika Monimuotokoulutuksena, on lokakuu Lisätietoja työnjohdon se sisältää koulutuskokeiluun aloitus 2011 Kaisu ja Jokisalo, opiskelijasta Marja Niemi, p. maksetaan 010 puh yritykselle 22852, ja oppisopimusjärjestelyistä kuuluvaa n. 2 vuotta korvausta koulutus- yhteensä , 13 kesto lähiopetuspäivää Mirva Sirpa Saastamoinen, Tahvanainen, 2000 euroa p. puh. /opiskelija Opiskelijalle työnjohtokoulutusta Oulussa. Mahdollisuus Koulutuksen oppisopimuskoulutukseen maksetaan kaupan sisältö: Hakeminen alalle. liiketoimintamallin ja oppisopimusjärjestelyistä matka- ja yöpymiskorvausta, jos Leila opiskelija Kuukasjärvi, tulee puh. koulutukseen Oulun mukainen toiminta, lähiesimiehenä Mirva Saastamoinen, ulkopuolelta. Kohderyhmä toimiminen, Hinta 420 asiakkuuksien euroa ja Sähköpostiosoitteet hallinta, puh ovat muotoa etunimi.sukunimi@osao.fi Koulutus kannattavuuden tutkintomaksu on tarkoitettu seuranta. 50,50 euroa Hakuaika päättyy Pohjoisen Hakulomake Suomen on tulostettavissa Koulutus toteutetaan osoitteessa: yhteistyössä OSAO:n vähittäiskaupan henkilöstölle: tuoteryhmä- Kaukovainion liiketalouden yksikön ja Oulun vastaaville, lähiesimiehille ja tiiminvetäjille. Koulutusohjelma on suunnattu erityisesti aloitteleville esimiehille. Koulutukseen edellytyksenä on myynnin työkokemus ja/tai suoritettu myynnin ammattitutkinto tai merkonomin tutkinto. Koulutus soveltuu myös kauppiasyrittäjille. Koulutuksen toteutus ja sisältö Koulutusaika on lokakuu 2011 ja se sisältää yhteensä 13 lähiopetuspäivää W W W. O S A O. F I / A I K U I S K O U L U T U S seudun ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuksen kanssa. Lisätiedot ja hakeminen Tilaa koulutusesityslomake hakeutumista varten koulutussihteeri Nina Arvolalta, p Lisätietoja antavat koulutusjohtaja Virpi Pikkuaho, p ja koulutussuunnittelija Aija Koivu, p Hakuaika päättyy työnohjaajakoulutus Moniammatillinen 2-vuotinen työnohjaajakoulutus on tarkoitettu mm. sosiaali-, terveys- ja opetusalalla tai erityishuollossa työskenteleville työnohjaajaksi aikoville tai ohjaustyötä jo tekeville henkilöille. Koulutus (60 op) toteutetaan monimuotokoulutuksena alkaen. Vapaamuotoinen hakemus mennessä osoitteella: Koulutuskeskus Agricola Huvilakatu P IEKSÄMÄKI Tarkemmat tiedot hakemuksen sisällöistä osoitteesta Lisätietoja: Heikki Puukko tai Leena Paasikannas PElIstÄ PoIs Pelissä pois-koulutuksessa syvennät osaamistasi rahapeliongelmiin liittyvässä hoidossa ja kuntoutuksessa. Koulutus (10op) on suunnattu ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään ongelmapelaajia ja heidän läheisiään. Koulutuksen ajankohta , sisältää lähiopetusta ja työnohjauksellisia pienryhmiä. Haku mennessä, hakulomakkeet opintotoimistosta tai osoitteesta Lisätietoja: Sari Naappi tai Leena Paasikannas KouluttaJaValMENNus Kouluttajavalmennus on kolmen lähiopetuspäivän ja välitehtävien kokonaisuus, joka on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, projektien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille. Kouluttajavalmennuksessa saat perustietoa esiintymisestä, luennoinnista ja asiantuntijapuheenvuoron toteuttamisesta sekä erilaisista opetusmenetelmistä. Välitehtävät liittyvät omaan luentoosi tai suunnittelemaasi koulutustilaisuuteen. Valmennuksen toteuttavat yhteistyössä Koulutuskeskus Agricola ja Kehittämiskeskus Tyynelä. Ilmoittaudu opintotoimistoon puh tai toimisto@kkagricola.fi Koulutuspäivät ovat , ja Lisätietoja: Kirsi Purhonen tai Leena Paasikannas KYsY lisää MYÖs aikuisten ammattitutkinnoista Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, alkamassa tammikuussa Päihdetyön ammattitutkinto, menossa, mukaan ehtii vielä Lisätietoja opintotoimistosta, puh tai toimisto@kkagricola.fi

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Finland North Karelia Lieksa Helsinki Yhteys luontoon verkosto Pohjois-Karjala tarjoaa niin matkailijalle kuin paikalliselle asukkaallekin useita eri ajanvietemahdollisuuksia luonnon ja elämysten parissa. Luontoretkeilyssä on hyvä huomioida luonnon säästäminen ja välttää sen turhaa rasittamista. Mikäli omat retkisuunnitelmat kaipaavat piristystä, voi apua hakea Valtimon Karhunpäästä luontoystävällisesti toimivasta Ylä-Karjalan Retkipalvelusta ( fi), joka järjestää muun muassa vesistöretkiä retkisoutuveneillä tai kanooteilla. Lisäksi retkillä voi laskeutua kalliolta, ja nauttia sen jälkeen kotaruuasta illanvietto-ohjelman kera. Kauniiden maisemien ja harvinaisten eläimien kohtaamista voi opastetusti ikuistaa myös kameralla. Kontiovaaralla Keljänpurolla Erä-Eeron ( aidon savottakämpän ympäristössä erikoisuutena ovat luontokuvaajille järjestettävät kuvausretket, jotka sisältävät todellisia kuvaajan herkkupaikkoja Lieksan korvessa: Valmiiksi rakennettujen kuvauspaikkojen lähistöllä asustavat ahmat, sudet, ilvekset ja karhut. Kuvausretkellä voi välillä myös hellittää kelokämpässä lämpimän ruoan äärellä. Tule yksin tai yhdessä viettämään lomaa Ruunaan Koskille. Lieksan Matkakaverit (www. lieksanmatkakaverit.fi) huolehtii sinusta. Majoitus on Raunin Majassa, jossa on 100 m² tilaa ajatuksille. Meiltä löytyy lemmenlomallesi Euroopan suurin parisänky. Yrityksemme päätuote on kumilauttakoskenlasku, jota voi harrastaa marraskuun alkuun saakka. Savusaunan tai rantasaunan muhevat löylyt ja lämminvesipalju ovat mahtava yhdistelmä rentoutumiseen. Ruska tulee Ruunaallekin joka vuosi ja sinulla on edessäsi 30 km merkattua polkua koskireitin varsilla ja maisemat ovat ainutlaatuiset. Mikäli luontomatkailu kiinnostaa, mutta seuralainen puuttuu, on Lieksan matkakavereiden syksyn tarjonta nappiosuma. Ohjelmistossa on mm. Sinkut Salolle kokoontuminen vuotiaille vapaille miehille ja naisille, jotka viettävät vuorokauden Ruunaan koskilla patikoiden, kalastaen, nauttien savusaunan muhevista löylyistä ja herkullisesta ruuasta. Teemavuorokausi järjestetään Suomen kauniin luonnon lisäksi kannattaa tutustua myös naapurimaiden luontokulttuuriin. Kaunis Karjala MPR Oy ( on erikoistunut kalastus-, metsästys- ja koskenlaskuretkiin Venäjällä ja Ruotsissa. Yritykset ja yksityiset henkilöt voivat irrottautua arjesta metsän keskellä, jossa tavoitteeksi voidaan ottaa vaikkapa karhun kaato tai kalasaalis Laatokasta. Lisäksi retkillä voidaan tutustua sotahistoriallisiin nähtävyyksiin ammattitaitoisen oppaan johdolla. Eläinten ystävien kesän ehdoton ykköskohde on Elämyspiha PikkuKili ( eläintarhassa on yli 200 koti- ja luonnonvaraista eläintä. Alpakka, minipossu, poro, aasi, muuli ja villisika kuuluvat kestosuosikkeihin. Lapsille riittää eläinten katselun lisäksi puuhaa leikkikentällä, ja lämpöisenä päivänä uimaan voi pulahtaa läheiseen järveen. Lieksan PikkuKilissä voi myös saunoa ja kalastaa. Lieksan Vuonisjärveltä löytyvässä Perinnetalo Isäntärengissä ( voi nauttia maukasta kotiruokaa ja kahvitella perinteekkäässä ympäristössä. Pitopalvelu valmistaa herkut kesän juhliin ja tapahtumiin mahtavissa puitteissa, oman luomulammastuotannon tuodessa pöytiin oman maukkaan lisänsä. Lisäksi tilalla on kotimuseo sekä käyttö- ja Yhteys luontoon ( on pohjoiskarjalaisten matkailuyrittäjien verkosto, jossa yhteistyö ja kumppanuus ovat tuoneet matkailupalveluita tunnetuksi. Yhteistyössä on voimaa! Yhteys luontoon verkostohanketta rahoittavat Pohjois- Karjalan Ely-keskus, EU:n maaseuturahasto, kunnat ja yritykset. taidetekstiilien myyntinäyttely. Mikäli lomalle ja luontoon ei tunnu ehtivän, voi pohjoiskarjalaista tunnelmaa yhdistää myös työpäivään. Ruunaan retkeilyalueen keskellä Neitikosken partaalla sijaitseva Ruunaan retkeilykeskus ( tarjoaa luonnonkauniissa miljöössä kokouspaikkoja ja aktiviteetteja suurillekin ryhmille. Asiakkaat voivat majoittua 11 mökkiin, 8 Kuvat: Päivi Jokinen aittaan tai omassa vaunussa camping -alueella. A-oikeuksin olevassa ravintolassa voi nauttia maittavista ruoista ja mukavasta tunnelmasta. Ruunaan Retkeilykeskuksesta on saatavilla kaikkia varusteita, mitä retkeilijä tai kalamies tarvitsee sekä sopivia liikelahjoja. Lisä-Yhteystiedot:

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Meriva-säätiö on julkisten organisaatioiden ja yritysten yhteistyökumppani Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiöllä on monipuolista metallialan, puualan ja tekstiilialan työtoimintaa. Voimme tarjota yrityksille, julkisen hallinnon yksiköille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille monipuolisia palveluja, kertoo toimitusjohtaja Hilkka Halonen. Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö aloitti toimintansa Kemissä Yleishyödyllisen säätiön perustajia olivat Kemin kaupunki, Keminmaan kunta, Kemin seurakunta ja kymmenen alueellista sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Olemme taustayhteisöjemme ja muiden julkisten organisaatioiden kuten TE-toimistojen, KELA:n ja kuntien yhteistyökumppani. Erittäin hyvin yhteistyö sujuu myös koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa, esimerkiksi pajakoulun kehittämisessä. Toisaalta teemme kiinteää yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa: teemme alihankintatöitä, suunnittelemme ja valmistamme erilaisia tuotteita. Joillakin yksiköillämme on Kemissä vuosikymmenten perinteet, joten yritysyhteistyö auttaa meitä myös varsinaisessa perustehtävässämme. Kun ohjaamme valmennuksen kautta asiakkaitamme avoimille työmarkkinoille, paikallisen elinkeinoelämän ja yritysten tuntemuksesta on paljon hyötyä työpaikkojen hakemisessa. Työtoimintaa, valmennusta ja kuntoutusta Nykyään Meriva-säätiöllä on toimipaikkoja ympäri Kemin kaupunkia. Säätiössä työskentelee vakinaisluonteisesti noin 30 valmennus- ja ohjaustehtävissä sekä teknisissä tehtävissä toimivaa henkilöä. Lisäksi säätiössä työskentelee vuosittain yli sata TE-toimiston palkkatuella työllistettyä ja työelämänvalmenuksessa olevaa henkilöä erimittaisissa työ- ja valmennussuhteissa. Meriva-säätiö järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa. Kohderyhminä ovat pitkäaikaistyöttömät, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, vajaakuntoiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat sekä muut vaikeasti työllistyvät henkilöt. Säätiö järjestää myös muuta tähän liittyvää kuntouttavaa toimintaa ja koulutusta. Säätiön tarkoituksena on valmennuksen, kuntoutuksen, työtoiminnan ja tuetun työllistymisen kautta edesauttaa ja tukea henkilöitä heidän pyrkiessään avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Ydintoimintaamme ovat työtoiminta, tuettu työllistäminen sekä valmennus-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut. Merivan kuntoutuksen ja valmennuksen painopiste on eri yksiköissämme toteutettava työtoiminta. Olipa kyse kuntoutuksesta, koulutuksesta tai työkokeilusta, asiakkaamme osallistuvat kykyjensä mukaan pajojemme työtoimintaan. Lisäksi heille tarjotaan muita kuntoutumista tukevia palveluita. Kuntoutukselle on suuri yhteiskunnallinen tilaus Hilkka Halonen toteaa, että kuntoutukselle on suuri yhteiskunnallinen tilaus. Esimerkiksi alle 35-vuotiaisen psyykkisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä on viime aikoina kasvanut usean tuhannen henkilön vuosivauhtia. Sellaiseen Suomella ei ole varaa. Asiaan on ponnekkaasti paneuduttava ja Meriva-säätiö haluaa omalta osaltaan olla mukana tässä toiminnassa. Tärkeä seikka on myös vajaakuntoisten vaikeasti työllistyvien ihmisten työvoimapotentiaali. Kynnykset työllistymiseen ovat korkeita, mutta he pystyvät paljoon, kun alkumatkalla tarjotaan apua ja tukea. Useita toimintayksikköjä Merivassa toimii useita toimintayksikköjä: käsitöitä tuottava OK-tekstiili, metallitöitä valmistava TK-metalli, kierrätys-, korjaus- ja kodinpalvelutöitä tekevä Monitarmo sekä puupaja Kutteri. Kaikissa yksiköissä tehdään asiakkaille erilaisia alihankintatöitä. Peruspalveluina kaikilla yksiköillä ovat työelämään tutustuminen, työkokeilu, työharjoittelu, työllistämistyö ja työnohjaus. Lisäksi säätiö tarjoaa valmentavaa koulutusta ja kuntoutusta, Näiden päämäärien toteuttamiseksi tarvitaan mielekkäitä työtehtäviä oikeissa työympäristöissä. Työpajamme tarjoavat siihen erinomaiset mahdollisuudet, toteaa Hilkka Halonen. TK-Metalli TK-Metalli on metallityöhön perustuva toimintayksikkö, jonka toimintaan kuuluvat hitsaustyöt, korjaus- ja koneistustyöt sekä kalustemaalaukset. TK-Metallilla on monipuolinen kone- ja laitekanta metallin käsittelyyn mm. kärkisorveja, porakoneita, metallisahoja, levyleikkuri, särmäyspuristin, levymankeli sekä hitsauslaitteet. TK-Metallilla on pitkä historia ja siellä työskentelee Merivan yksiköistä eniten vakinaista henkilöstöä. He ovat kaikki metallialan ammattilaisia. Osa työntekijöistä osallistuu myös säätiön valmennustoimintaan. Yksikkö tekee erilaisia alihankintatöitä yrityksille ja yksityisille asiakkaille. TK-Metallin omaan tuotantoon kuuluvat mm. fysioterapiakalusteet ja kotagrillit. OK-Tekstiili OK-Tekstiili on entinen Kemin kaupungin työtupa, jossa on järjestetty naisten sosiaalista työllistämistoimintaa 1930-luvulta lähtien. Nykyään se on Merivan ompeluun ja kudontaan erikoistunut toimintayksikkö. Yksikön monipuoliseen kone- ja laitekantaan kuuluu mm. teollisuusompelukoneita, saumureita, kotiompelukoneita ja brodeerauskoneet. Kutomossa on käsikäyttöisiä kangaspuut ja muuta kudontaan liittyvää välineistöä. Yksikkö tekee ompelun alihankintatöitä, valmistaa urheilukasseja ja tarjoaa laadukkaita brodeerauspalveluita yrityksille ja yhteisöille. OK-Tekstiilin tuotteita kuten esim. käsin valmistettuja sisustus- ja lahjatavaroita on myynnissä Kemin keskustassa sijaitsevassa säätiön omassa Meriva-myymälässä. Monitarmo on kierrätyskeskus Monitarmon toiminta jakaantuu myymälään ja korjauspajoihin sekä kodinpalveluyksikköön. Monitarmo toimii myös kierrätyskeskuksena, joka ottaa vastaan, korjaa ja myy esimerkiksi tekstiilejä, astioita ja huonekaluja. Monitarmo huolehtii myös sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksestä. Monipuolinen Puupaja Kutteri Puupaja Kutterin toimintaan Monitarmo toimii kierrätyskeskuksena, joka ottaa vastaan, korjaa ja myy esimerkiksi tekstiilejä, astioita ja huonekaluja. Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätio rakensi Jähti-laivan vuosina yhteistyössä Rovaniemen Monitoimikeskussäätiön kanssa. kuuluvat tuotesuunnittelu, sahaus, höyläys, jyrsintä, sorvaus, poraus, tuotteiden kokoonpano ja viimeistely. Kutterissa valmistetaan eri tekniikoin ja laittein erilaisia puutuotteita, esim. huonekaluja, roska- ja pyöräkatoksia, ikkunoita ja ovia. Yrityksille Kutteri tekee alihankintatöitä ja yksityisille tilaustöitä sekä käsinvalmistettuja sisustus- ja lahjatuotteita. Perämeren Jähti Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätio rakensi Jähti-laivan vuosina yhteistyössä Rovaniemen Monitoimikeskussäätiön kanssa. Rakennushanke toteutettiin työllisyysprojektina. Jähti-Makasiini sijaitsee Kemin sisäsatamassa, 1800-luvun loppupuolella valmistuneessa hirsiaitassa. Jähti- Makasiinissa palvelevat kahvila sekä matkamuistomyymälä. Valikoimissa on esimerkiksi Jähti-aiheisia käyttöesineitä, Jähti-kirjoja, t-paitoja ym. tekstiilejä ja keramiikkaa. Makasiini on avoinna kesäisin, ja tarjoaa kesätyöpaikkoja koululaisille ja opiskelijoille. KESÄMYYMÄLÄ RANNASSA avoinna ma-su klo TK-Metalli on metallityöhön perustuva toimintayksikkö, jonka toimintaan kuuluvat hitsaustyöt, korjaus- ja koneistustyöt sekä kalustemaalaukset. TK-Metallin omaan tuotantoon kuuluvat mm. fysioterapiakalusteet. Keskuspuistokatu 3, KEMI ma-pe klo

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kunnan talous ja nuoren elämä vaakakupeissa Huostaanotto ja sijaishuolto ovat kunnan näkökulmasta suuria taloudellisia satsauksia. Vielä merkittävämpiä ne ovat nuoren kannalta, jonka elämä on kyseessä. Valtion koulukoteihin lukeutuvat Kasvun Yhteisöt pystyvät tukemaan nuoria aina alakoulusta ammattiin asti. -Peruskoulun päättyminen on nuoren elämässä kriittinen hetki jos elämä on muutenkin kohdellut kaltoin. Siinä kohdassa on helppo tipahtaa, kun pitäisi alkaa itsenäisemmin suunnistaa kohti omaa ammattia ja elämää. Koulukoteihin tulevilla nuorilla on usein melko rikkinäinen tausta, josta omaan elämään ei ole niin helppo ponnistaa. Me voimme tänä päivänä toimia nuoren tukena peruskoulun jälkeenkin, kertoo Kasvun Yhteisöjen johtaja Janne Kankaanniemi. Valtion koulukodit ovat vaativan lastensuojelun ammattilaisia Valtion koulukodit ovat sijaishuollon toimijoita ja vaativan lastensuojelun osaajia. Valtion koulukodit toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjauksessa. Kuusi yksikköä ympäri Suomen: - Harvialan koulukoti (Janakkala) - Lagmansgården (Pännäinen) - Kasvun yhteisöt (Mikkeli) - Limingan koulutuskeskus - Vuorelan koulukoti (Vihti) - Sippolan koulukoti (Kouvola) Kasvun Yhteisöjen johtaja Janne Kankaanniemi uskoo, että kunnan pitkäntähtäimen sijoitus koulukoteihin kannattaa. Pikavoittoja ei ole jaossa silloin kun nuoren elämää eheytetään rikkinäisistä lähtökohdista kohti omaa elämää ja ammattia. Sijoitus tulevaisuuteen Perinteisesti on tiedossa, että valtion koulukodit pystyvät tukemaan peruskouluikäisiä nuoria opintiellä ja elämässä. Vähemmän tiedetään siitä, että itse asiassa koulukoti voi tukea nuoren polkua aina ammattiin saakka. Yleistyvä trendi onkin, että koulukoteihin tullaan yhä myöhemmin. Silloin apua tarvitaan ennen kaikkea peruskoulun päättymisen kohdassa. Ei pikavoittoja Koulukoteihin sijoitettavien nuorten kehitystä haittaavat esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmat, psykiatriset ongelmat, levottomuus, karkailu, aggressiivisuus, rikkinäiset perheet ym. Janne Kankaanniemi haastaa kunnat pohtimaan sijaishuoltoon sijoittamiaan euroja. Rikkinäisen nuoren elämän suunnanmuutoksessa ei ole pikavoittoja jaossa. Kun päihdekierteestä nostettu nuori saadaan koulukodin arjessa takaisin raiteelleen, tulokset näkyvät melko nopeasti - lähtötilanteeseen verrattuna. Se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että nuori olisi aidosti eheytynyt. -Kuntien kannattaisi punnita sijoituksia pitkällä tähtäimellä. Sijoitetuille euroille saadaan sitä parempi vaste, mitä vahvempi nuori on koulukodista lähtiessä. Nuori on kovalla koetuksella kun sijoitus päättyy. Jos hän ei ole vielä valmis normaaliarjen Moniammatillista hoitoa, kasvatusta ja opetusta - Osastopaikat - Erityinen huolenpito - Perhekotipaikat - Itsenäistymisjaksot alle 18-vuotiaille - Jälkihuolto yli 18-vuotiaille - Reissukoululaisten paikat erityisopetuksessa - Omat peruskoulut haasteisiin voi edessä olla uusi sijoitus tai syrjäytyminen, Kankaaniemi sanoo. Alakoulusta ammattiin Aikuisen ammattimainen tuki on avain vaativassa lastensuojelussa. Kasvun Yhteisöissä lapselle voidaan tarjota tuki aina alakoulusta ammattiin saakka. -Tyypillisesti alakouluiässä olevat sijoitetaan yhdysluokille. Räätälöinti oman iän mukaiseen opetukseen on myös olemassa jos lapsen etu sitä vaatii ja kunta näkee tuen tarpeelliseksi. Yläkoululaisille voidaan tarjota peruskoulun päätyttyä kymppiluokan oppeja, Janne Kankaanniemi aloittaa. Kasvun Yhteisöjen nuorista osa on valmistunut kiinteistöhuollon ammattiin. Peruskoulun jälkeen koulukodit ovat tarjonneet tukensa nuorille. Elämänhallinta on vahvistunut ja tie ammattiin on löytynyt. -Olen varma, että yhteiskuntaan sijoittuu helpommin jos tuki tarjotaan aina ammattiin saakka. Tästä tuesta aiheutuvat kustannukset ovat yhteiskunnalle pieniä siihen verrattuna, että nuori syrjäytyy elämässään jo ennen ammattiin valmistumista, Janne Kankaanniemi toteaa. Perhekoti Pääskylässä uskotaan perhehoidon voimaan, turvallisen ja tasapainoisen elämän eheyttäviin vaikutuksiin! Siilinjärvellä sijaitseva, 7-paikkainen Perhekoti Pääskylä tarjoaa kodinomaista asumista huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Perhekodissa lapsille luodaan hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvuympäristö. Lapset voivat toimia ikäistään vastaavalla tasolla ja heillä on mahdollisuus persoonallisuuden eheytymiseen, avoimeen keskusteluun ja tunteiden ilmaisuun. Tavoitteena on, että lapset kykenevät aikuisena vastuulliseen elämään Vanhemmat Rauni ja Mauri Kainulainen asuvat lasten kanssa ympärivuorokautisesti. Perhekodissa on kaksi työntekijää vanhempien lisäksi, sekä satunnaisia työntekijöitä tarvittaessa. -Perhekoti Pääskylän toiminta-ajatuksena on tarjota huostaanotetuille ja avohuollon tukitoimena sijoitetuille 7-18 vuotiaille lapsille eheyttäviä kokemuksia, pysyvyyttä antava turvallinen koti ja vahva vanhemmuus huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet, johtaja, perhekodin äiti Rauni Kainulainen kertoo. -Työmme on tavoitteellista. Tarjoamme perheenomaisen turvallisen kasvuympäristön, johon kuuluu luotettavat vanhemmat. Kasvatus tapahtuu yhdessä tekemisen ja elämisen kautta lapsen mielipiteet huomioiden. Tavoitteena on, että lapset saisivat elää mahdollisimman pitkän lapsuuden ja nuoret tavallista nuorten elämää, Rauni Kainulainen korostaa. -Meille on tärkeää perheenomainen perhekoti, missä lapset saa elää mahdollisimman onnellista elämää. Lapsen tullessa Perhekoti Pääskylään hän saa erityisen paljon hoivaa ja turvaa. Vanhemmat ovat paljon läsnä. - Biologiset vanhemmat, sukulaiset ja muut läheiset ovat tärkeitä. Yhteydenpitoa tuetaan ja lapsen tukiverkostoa ylläpidetään ja laajennetaan, niin että nuorella on perhekodista lähtiessä mahdollisimman paljon tärkeitä ihmisiä ympärillä joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Tavoitteena on myös, että meille vanhemmille ja meillä oleville lapsille syntyisi pysyvä turvallinen ihmissuhde läpi elämän, Rauni toteaa. Pääskylässä on Aurinkotupa järven rannalla lähietäisyydellä, minne lasten vanhemmat ovat tervetulleita ja he voivat tarvittaessa myös yöpyä siellä Turvallisen ympäristön ja ammattitaitoisten aikuisten kanssa yhdessä arkielämän eläminen luo pohjaa tulevaisuutta varten - Kodinomaisessa ympäristössä, henkilökohtaisen kasvatus- ja hoitosuunnitelman avulla luodaan pohja peruskoulun suorittamiselle, sosiaalisille taidoille ja terveelle itsetunnolle. Arkipäivän kasvatustyössä painottuvat toiminnallisuus ja taitojen harjoittelu, koska harjaantumattomuus ja selviytyminen ikäkauden edellyttämissä tehtävissä ovat usein jääneet puutteelliseksi, Rauni kertoo. -Nuorta tuetaan tekemään tavoitteita omaan elämäänsä, saamaan takaisin elämänhallintansa ja häntä autetaan kasvamaan turvallisissa rajoissa kohti aikuisuutta. Lapselle sekä nuorelle aikuisen läsnäolo, rauhoittuminen ja keskusteluyhteyden saavuttaminen ovat keskeisiä keinoja. Lapsi on lähtökohtaisesti riippuvainen aikuisista ja vaikeissa elämäntilanteissa olevat lapset eivät voi selvitä ilman aikuisten tukea. Arjen rutiinit perhekodissa, koulun käynti ja omaehtoiset harrastukset ovat terveen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen alulle saattajia, Rauni kuvailee. -Perhekotimme arkeen kuuluu säännöllinen päiväjärjestys ja samalla lapsi ja nuori oppii arjen hallintaa, sekä saa mallin perheen toiminnasta ja miten vanhemmat kantavat vastuuta lapsista. Lapset osallistuvat ja ottavat vastuuta ikätasolleen sopivalla tavalla kodin töistä. Toiminnallinen perhekoti -Järjestämme säännöllisesti kerran viikossa koko perheelle yhteisiä toimintailtoja, toiminnallisia teemaviikkoja, jotka lapset ja nuoret itse suunnittelevat tietyn määrärahan puitteissa. Lapset käyvät omia vahvuuksia ja mieltymyksiä tukevissa harrastuksissa kodin ulkopuolella mm. iskelmäpajassa, ratsastamassa, keramiikkakerhossa ja koiranäyttelyssä koirillamme. Välillä pidämme myös villasukkapäiviä, jolloin vain oleskellaan ja levätään kotona, Rauni kertoo. Perhekodissamme ei ole jakoa ydinperheen ja sijaislasten välillä vaan meille sijoitetuista lapsista tulee täysivaltaisia perheenjäseniä. Heillä on kaikki perheenjäsenten oikeudet; perheen asioita käsitellään ja perhettä koskevat päätökset tehdään yhdessä. Meidän oma sukumme on myös lastemme suku. Sukujuhlat ovat koko perheemme virkistyshetkiä, Rauni Kainulainen mainitsee.

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Nevalanmäen Perhekodit Oy Riittävästi aikuisuutta Nevalanmäen Perhekodit Oy on sekä huostaanotetuille että avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetuille, aikuistumisapua tarvitseville yli 12 -vuotiaille nuorille suunnattu perhekotiketju. Nevalanmäen Perhekodit Oy tarjoaa nuorille turvallisia aikuisia ja selkeää elämänrytmiä. Perhekodeissa opetellaan oikeanlaista elämänhallintaa ja opetellaan elämään yhteiskunnan sääntöjen ja normien mukaan. Nevalanmäen Perhekoti ja Perhekoti Pietilä sijaitsevat Haapavedellä. Sijaishuoltokoti Metsäpelto sijaitsee Iisalmessa. Kaikissa yksiköissä on ammattitaitoinen ja luotettava henkilökunta, joka on koulutettu vastaamaan nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. liikuntaa ja ulkoilua, opetellaan kodin askareita, hoidetaan erilaisia eläimiä ja ennen kaikkea vietetään yhteistä aikaa aikuisten kanssa. Turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri luodaan selkeillä ja yksinkertaisilla säännöillä, jotka Metsäpelto tukee lapsen ja nuoren eheytymistä ja sitä kautta kasvua itsenäisyyteen Metsäpelto on kodikas sijaishuoltokoti, jossa on 5 sijoituspaikkaa alle 18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Metsäpelto on tarkoitettu sosiaalilautakuntien huostaanottamille tai avohuollon tukitoimin sijoittamille lapsille ja nuorille. Metsäpelto tekee korjaavaa kasvatustyötä. Kasvatusperiaatteina ovat yksilöllisyys, turvallisuus, iän mukaisen kehityksen turvaaminen ja terapialuonteinen työskentely sekä mahdollisuus myös perheterapiaan. - Kaikessa toiminnassa painotetaan lapsen ja nuoren vuorovaikutusta sosiaalisen ympäristönsä kanssa ja menettelyjä eri tilanteissa hänen pyrkiessään ratkaisemaan ongelmiaan ja pulmiaan. Tavoitteena on opettaa nuorelle sellaisia elämäntaitoja ja käyttäytymismalleja, jotka lisäävät hänen elämänlaatuaan ja haluaan selviytyä, toiminnanjohtaja Eeva Lappi kuvailee Metsäpellon toimintaa. -Henkilökunta on hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen tiimi, joka pystyy vastaamaan erilaisiin lasten ja nuorten tarpeisiin. Moniammatillinen työyhteisö tukee laadukasta hoito- ja kasvatustyötä johon tietysti mukaan luetaan kunkin työntekijän omat vahvuudet ja erityisosaaminen, jotka rikastuttavat lasten arkea. Tärkeimpänä ammattitaitona pidän työntekijän aitoa taitoa lähestyä lasta, Lappi korostaa. Virikkeellinen ympäristö ja mahdollisuus monipuolisiin harrastuksiin tuovat myös vastapainoa arjen askareihin Suunnitelmallinen arki ja aikuisen läsnäolo turvaavat lapsen kasvua kohti hyvää aikuisuutta. Vuorokausirytmin säännöllisyys ja vastuunotto omasta elämästä ja itsestä. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota jo varhaisessa vaiheessa yhteisön arjessa. Arjen selviytymistä tukee se, että yhteisössä vastuuta on siirretty nuorelle itselleen pienissä erissä, niin että hän oppii huomaamaan oman toimintansa merkityksen ja oppii huomaamaan oman vastuunsa asioiden hoitamisessa, Eeva Lappi tähdentää. - Pidämme tärkeänä koulunkäynnin sujumista sekä erilaisia harrastustoimintoja. Sijaishuoltokodin nuoret voivat suorittaa peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen Iisalmen kaupungin oppilaitoksissa. Koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja heidän kanssaan rakennetaan yhtenäiset linjat lasten arjessa pärjäämiseen. Koulunkäynnin vastapainoksi pyritään tarjoamaan mielekästä ja ikätason mukaista toimintaa. Sijaishuoltokodin ympäristö itsessään muodostaa innostavan maailman. Metsäpelto sijaitsee 15 km Iisalmen keskustasta, Nerkoon kylässä ja ympäristö tarjoaa lapsille ja nuorille monipuoliset mahdollisuudet vapaa- ajan viettoon ja harrastamiseen, Lappi kuvailee. Sijaishuoltokoti Metsäpellolla on 2 tukiasuntopaikkaa itsenäistyville nuorille. Tukiasunto sijaitsee Iisalmen keskustassa. Turvallisesta arjesta lapsi voi ponnistaa kohti vastuullista aikuisuutta - Pidämme tärkeänä, että jokainen lapsi kokisi itsensä tärkeäksi lenkiksi tässä yhteisössä omana itsenään. Pidämme säännöllisesti yhteyttä myös lapsen vanhempiin ja pyrimme tukemaan lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Näillä eväillä autamme lasta kasvamaan turvallisissa rajoissa kohti aikuisuutta, Lappi toteaa. Yhteystiedot: -Tavoitteemme on lasten ja nuorten tasapainoinen kasvu ja elämäntilanteiden hallinta, sekä kunkin lapsen henkilökohtaisien vahvuuksien ja persoonallisen osaamisen tukeminen. Tärkeää on lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen kotona ja yhteiskunnassa, Eeva Lappi täsmentää. Nevalanmäen Perhekodit Oy Sijaishuoltokoti Metsäpelto puh sähköposti :

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Arjen Avain Oy Arjen Voimin eteenpäin Arjen Avain Oy:lla on kaksi lastensuojelu- ja kuntoutusyksikköä Haukiputaan Martinniemessä (Haukiputaan nuortenkoti) ja Iin Haminassa (Iin nuortenkoti), jotka tarjoavat kodinomaista asumista huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille. -Kotimme kasvattavat, kuntouttavat ja hoitavat ympärivuorokautisesti (21) vuoden ikäisiä lapsia ja nuoria, jotka hyötyvät henkilökunnan psykiatrisesta osaamisesta, kokonaisvaltaisen hoidon ja kasvatuksen tuomista rajoista, päivärytmin tuomasta turvallisuudesta sekä virikkeellisestä vapaa-ajan toiminnasta, kuvailee toiminnanjohtaja, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, Marjut Kropsu Arjen Avaimen toimintaa. -Nuorten kotimme on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joilla on erilaisia koulunkäyntivaikeuksia tai tarvitsevat kuntoutusta psyykkisen oireilunsa vuoksi ja hyötyvät selkeistä kasvatuksellisista menetelmistä. Kasvatamme ja kuntoutamme nuoria, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta oman masennuksen, erilaisten mielialahäiriöiden, syömishäiriöiden, sopeutumisvaikeuksien tai turvattomien kotiolojen vuoksi, Kropsu kertoo. -Toiminta-ajatuksenamme on lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen turvaaminen niin, että hän kykenee erilaisiin vuorovaikutussuhteisiin, löytää uusia ongelmanratkaisukeinoja ja saa oman elämänsä hallintaan. Nuoren lähtökohtien huomioonottaminen ja koko perhetilanteen kartoitus on ensisijaisen tärkeää jo sijoituksen alussa. Suunnitelmallinen ja ammattitaitoinen tilanteen arviointi perheen selviytymisestä ja nuoren suojaavista tekijöistä koko verkoston voimin antavat nuorelle parhaan mahdollisen lähtökohdan palata kotiin. Nuorta tuetaan erilaisin arjen rytmittämin keinoin, ryhmätoiminnalla, kannustamalla harrastuksiin sekä psykososiaalisella kuntoutuksella. Näin ennaltaehkäistään nuoren syrjäytymistä. Nuorta ja hänen turvallisia ihmissuhteitaan ja perhettään tuetaan jaksamaan koko kuntoutuksen ajan. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on säännöllinen yhteydenpito nuorille tärkeisiin verkostoihin ja ihmisiin. Asiakaslähtöisen, avoimen ja turvallisen kuntoutuksen päämääränä on koko perheen huomioonottaminen kriisitilanteessa sekä luottamuksellisen suhteen luominen, Marjut Kropsu korostaa. -Kokemus ja osaaminen kasvatus- ja hoitoalan työstä ovat vahvuutemme. Tärkeää toiminnassamme on yhteistyö kuntien sosiaalityöntekijöiden, koulujen ja nuoren verkoston kanssa. Toiminnassa korostuu erityisesti perheen merkitys nuoren hoidossa. Nuoren kasvatus ja perheen kuntoutus toteutetaan yhdessä koko työryhmän kanssa. Nuoriystävällinen lähestymistapamme sekä avoin ja rehellinen ilmapiiri kunnioittavat nuoren oikeuksia -Nuorella on oikeus tulla kuulluksi ja saada kertoa mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Kotimme arjessa nuoren kanssa keskustellaan päivittäin häntä koskevista asioista. Omaohjaajuus on yksi tärkeä kasvatus- ja kuntoutusmenetelmä, jossa ohjaamme nuorta käsittelemään hänelle vaikeitakin asioita. Omaohjaajan kanssa nuorella on mahdollisuus käsitellä häntä askarruttavia kasvuun ja itsenäistymiskehitykseen vaikuttavia asioita. Nuorella on oikeus pitää yhteyttä hänelle terveellisiin ihmissuhteisiin. Heillä on oikeus tuntea negatiivisiakin tunteita ja käydä niitä läpi turvallisen aikuisen läsnäollessa. Meidän nuoriystävällinen lähestymistapamme sekä avoin ja rehellinen ilmapiiri kunnioittavat nuoren oikeuksia. Marjut Kropsun mukaan se tuo aidon tunteen oikeudenmukaisista asioiden hoitumisesta. Avaimia arkeen -Vuorokausirytmi, säännölliset ruoka-ajat, puhtaus ja mielekäs tekeminen ovat avaimet turvallisuuden tunteeseen, joka on erityisen tärkeää etenkin sijoituksen alkuvaiheessa. Suunnitelmallinen ja ammattitaitoinen tilannearvio perheen selviytymisestä koko verkoston voimin auttaa perheen eheytymistä heidän kriisitilanteessaan. Säännöllisellä yhteydenpidolla nuoren verkostoon, aidolla välittämisellä ja sitoutumisella työhömme saamme jokaisen nuoren yksilölliset tarpeet kartoitettua. Meidän nuorillamme on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Yhdessä tehdyistä sopimuksista ja aikuisen antamista lupauksista pidämme kiinni. -Nuorten päivärytmiin kuuluu luonnollisesti koulunkäynti. Teemme tiivistä yhteistyötä Haukiputaan ja Iin koulujen ja lukioiden, Oulun seudun ammattioppilaitosten ja kuntien työpajojen kanssa. Koulut sijaitsevat lähietäisyydellä eikä linja-autolla kulkeminen ole vaikeaa, jos opinahjo on vaikkapa Oulussa (Iistä 40 km, Haukiputaalta 25km). Arjen hallinnalla hyvään elämän hallintaa Arjen Avain -Vapaa-ajan tarkoitus on löytää mielekästä tekemistä nuorelle hänen voimavaransa huomioiden. Tuemme nuoren hyvinvointia tukevia ihmissuhteita ja pyrimme löytämään nuorelle uusia haasteita vapaa-aikaan hänen mielipiteitä kuunnellen. Kotimme keskeisiä kuntoutusmenetelmiä on arjentaitojen harjoittelu. Arjen hallinnan taidoilla pyritään mahdollisimman hyvään elämänhallintaan, siten että nuori ymmärtää omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Myös erilaiset harrasteillat ja retket tuovat uusia elämyksiä nuoren elämään. Ohjatun vapaaajan tavoitteena on nuoren itsetunnon kohottaminen, ongelmaratkaisukyvyn lisääminen, sosiaalisista tilanteista selviytyminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen, Kropsu täsmentää. Kotimme tarjoaa nuorille askeleita kohti itsenäistymisen polkua - Nuorella on mahdollisuus opetella arkielämän askareita yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Nuoren kanssa opetellaan suunnitelmallista rahan käyttöä, yhteiskunnallisten asioiden hoitamista, sosiaalisia taitoja ja omasta terveydestä huolehtimista. Nuorta kannustetaan löytämään uusia mahdollisuuksia ja parantamaan oman elämänsä laatua. Jälkihuollolla nuorta tuetaan hänen tarpeidensa mukaisesti itsenäiseen elämään -Meillä on tällä hetkellä kaksi tukiasuntoa jälkihuollon tarpeisiin. Lisäksi Haukiputaan yksikössä on keittiöllinen soluasunto kahdelle nuorelle. Jälkihuollon tavoitteena on tukea nuorta hänen aikuistumisen kynnyksellä huomioiden hänen voimavaransa ja tavoitteensa. Nuorta tuetaan hänen tarpeidensa mukaisesti itsenäiseen elämään. Ohjaamme nuorta ylläpitämään hänen itsenäistymistään tukevia ihmissuhteita sekä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Nuoren omaohjaajat ovat sitoutuneet jatkamaan nuoren tukena sekä yksilöllisesti että verkoston kanssa työskennellen. Perheen ja verkoston tuki nuoren itsenäistymisessä on tärkeä osa jälkihuollon työskentelyä. Jatkamme perhetyötä myös jälkihuollossa itsenäistyvän nuoren tarpeen mukaan. Tukiasuntoon siirtyminen vastuuttaa nuorta tekemään valintoja sekä toimimaan suunnitelmallisesti myös opiskelu- tai työelämässä, Marjut Kropsu sanoo. Iin nuortenkoti Haukiputaan nuortenkoti Laurintie 5, Käkelänkuja 2, II MARTINNIEMI Puh: Puh: Marjut Kropsu toiminnanjohtaja psykiatrian erikoissairaanhoitaja, johtamisen erikoisammattitutkinto marjut.kropsu@arjenavain.fi Pasi Arola apulaisjohtaja psykiatrinen sh, perheterapeutti pasi.arola@arjenavain.fi

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Tuloksekasta fysioterapiaa ja kuntoutusta liikuntavammaisille lapsille ja nuorille Kemiläinen Tmi Arja Korrensalo tarjoaa tasokkaita lasten ja nuorten fysioterapia- ja kuntoutuspalveluja viiden ammattilaisen voimin. Terapeutit jalkautuvat tekemään työtään asiakkaiden omaan lähiympäristöön. Arja Korrensalo on pitkän linjan ammattilainen, jolla on kokemusta alan tehtävistä jo 27 vuoden ajalta. Valmistuin fysioterapeutiksi joulukuussa 1982, ja työelämässä olen ollut mukana vuoden 1983 alusta lähtien. Työskentelin aluksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa fysioterapeuttina. Sieltä lähdin kahden muun fysioterapeutin kanssa yhteiseen yritykseen, joka perustettiin lasten fysioterapiaa varten. Siinä olin mukana seitsemisen vuotta. Olen työskennellyt myös ammattikorkeakoulussa tuntiopettajana, Korrensalo kertoo. Oman yrityksen Korrensalo pisti pystyyn vuonna Muutaman vuoden työskentelin Fysioterapiassa ja kuntoutuksessa käytetään runsaasti allasterapiaa. Fysioterapeutit Paula Iisakka (vas.), Heidi Komu, Tero Laitila, Hanna Kinnunen ja Arja Korrensalo. yksin. Kun toiminta laajeni, palkkasin ensimmäiset työntekijät. Nyt meillä on koossa hyvä viiden hengen työtiimi, johon kuuluu lisäkseni neljä fysioterapeuttia. Työntekijöillä on monipuolista osaamista perinteisten fysioterapiamenetelmien lisäksi allasterapioista, neurologisesta ja tuki - ja liikuntaelinfysioterapiasta, kuntosaliharjoittelusta, apuvälinetyöstä, kuntoutusohjauksesta ja suunnittelusta. Arja Korrensalo on kouluttautunut työn ohessa koko ajan aktiivisesti. Hän on paitsi fysioterapeutti, myös NDT-terapeutti, työnohjaaja ja erikoislääkintävoimistelija. Lisäksi Korrensalo on opiskellut kuntoutusohjaajaksi ja suunnittelijaksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa 2006 ja opiskelee nykyisin Oulussa kuntoutuksen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Olen aina halunnut mennä ammatillisesti eteenpäin. Kouluttautumisen myötä olen saanut olla näköalapaikalla kehittämässä itse omaa työtäni. Inhimillinen näkökulma kuntoutukseen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa on Korrensalon mukaan tapahtunut suuri muutos parempaan päin niistä ajoista, jolloin hän aloitti työnsä. Nykyään otetaan huomioon inhimillinen näkökulma aivan eri tavoin kuin ennen. Kuntouttajat tulevat paikan päälle kuntoutettavien omaan ympäristöön. Myös yhteistyö vanhempien, päiväkotien ja koulun kanssa on tiivistä. Moniammatillisten työryhmien yhteistyö ja kuntoutujien osallisuus omien asioidensa asiantuntijoina lisäävät kuntoutustyön mielekkyyttä. Iso muutos on myös siinä, mistä lähtökohdasta kuntoutusta toteutetaan. Aiemmin haettiin aina ongelmia, nyt haetaan voimavaroja. Ja kun lapsen ja nuoren kuntoutukseen osallistuu kokonainen verkosto, saadaan hyviä tuloksia. Työhön on tullut iloa ja myönteisyyttä. Positiivinen palaute innostaa kehittämään toimintaa edelleen, Korrensalo toteaa. Pitkäaikaisia asiakassuhteita Mielekkyyttä työhön tuovat myös pitkäaikaiset asiakassuhteet. Joukossa on paljon heitäkin, jotka ovat olleet asiakkainani vauvaikäisistä kolmekymppisiksi. On ollut kiinnostavaa saada seurata lapsen kehitystä ja nähdä, miten siirtymävaiheet, kuten päiväkotiin meno, koulun aloittaminen, murrosikä, lukioon ja muihin oppilaitoksiin meneminen sekä kotoa irtautuminen vaikuttavat, Korrensalo sanoo. Ja kun ollaan pitkään tekemisissä, tullaan kaikin puolin läheisiksi. Nytkin on tuparit tiedossa, Korrensalo mainitsee. Korrensalo muistuttaa, että vaikka työ on antoisaa ja palkitsevaa, se on myös monin tavoin kuormittavaa. Jotta pystyy antamaan parastaan toisille, tekijöiden on pidettävä omasta jaksamisestaan hyvää huolta niin, ettei loppuun palamista pääse tapahtumaan. Allasterapiaa runsaasti Arja Korrensalon yrityksen toimipaikka on Kemissä osoitteessa Nahkurinkatu 9. Yleisen käsityksen mukaan fysioterapia on sitä, että mennään hoitopöydälle. Teemme kuitenkin suurimman osan työstämme oman hoitolamme ulkopuolella kuntoutettavien elinympäristössä ja viemme heitä esimerkiksi uimahalleihin, kuntosaleille ja luontoon. Fysioterapiassa ja kuntoutuksessa käytetään runsaasti allasterapiaa, joka on Korrensalon mukaan tehokas ja toimiva terapiamuoto. Vesi on tasa-arvoinen elementti kaikille. Se sopii myös sellaisille kuntoutettaville, jotka eivät pysty muuten liikkumaan. Allasterapiaa, johon kuuluu uimakoulujakin, teemme Kemin ja Tornion uimahalleissa. Lapsia näihin ryhmiin voi osallistua hyvin laajalta alueelta, kuten Kemistä, Keminmaasta, Tervolasta, Simosta ja Maksniemestä. Ideana on luoda lapsille kokemus vertaisryhmässä oppimisesta. Neljän seinän sisältä keskelle elämää Arja Korrensalo haluaa rohkaista liikuntavammaisia lapsia ja nuoria neljän seinän sisältä keskelle elämää. Tasa-arvoa ja osallistumista voitaisiin edistää siten, että jo suunnitteluvaiheessa otettaisiin huomioon ympäristön esteettömyys. Ja meidän kaikkien pitäisi muistaa yhteistyön merkitys. Emme ole yksin maailmassa, eikä kukaan meistä selviä ilman toisia ihmisiä. Työelämän ristiaallokossa tarvitaan yksilön vahvistumista -Pidemmät työurat, osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvointi eivät tapahdu itsestään eivätkä pakottamalla. Työntekijät tarvitsevat tukea sekä valmiutta itsensä kehittämiseen, jotta he selviytyisivät kovissa työelämän muutoksissa, THM Salme Mahlakaarto tiivistää. Mahlakaarto tutki työntekijöiden vahvistumista voimaantumisen valmennusohjelmassa, joka keskittyi työntekijöiden persoonan ja työn, työyhteisön ja organisaation välisen suhteen selkiyttämiseen ja osallistujien psyykkisten voimavarojen lisäämiseen. Tutkimukseen osallistui 19 terveydenhuollon ammattilaista ja se perustui osallistujien kokemuksiin ja eri tavoin tuotettuihin tarinoihin. - Muutos ihmisen sisällä ja arjen toiminnassa vaatii aikaa ja tilaa. Se on yksilöllinen ja pitkäaikainen prosessi, joka vaatii itsensä tuntemista, rajojen määrittelyä itsen ja työn välille, uuden toiminnan harjoittelua ja aktivoitumista muutokseen, Mahlakaarto havaitsi. Haasteena yksilö: marionetista vahvaksi toimijaksi Työntekijät ja esimiehet ovat vaarassa uupua jatkuvien muutosten, kovenevien tehokkuus - ja osaamisvaatimusten, kiristyneen työtahdin, epävarmuuden ja kilpailun aallokossa. Työn luonne on muuttunut yhä enemmän yrittäjämäiseksi ja projektinomaiseksi, jossa perinteiset ammattiroolit ovat murtuneet. Työntekijältä odotetaan tehokkuutta, joustavuutta, kykyä markkinoida itseään, omasta kilpailukyvystä huolehtimista, dynaamisuutta, itsensä jatkuvaa muokkaamista ja uusiutumista. Osalla työntekijöistä vaarana on joutua työelämän marionetiksi, jolloin työ uhkaa sisäistä turvallisuudentunnetta ja vie voimat. Työelämässä on runsaasti esimerkiksi vuotiaita työntekijöitä, jotka joutuvat ylittämään aiemman ammattiroolinsa edellyttämät tavat toimia. Myös monet elämänkaareen liittyvät muutokset ihmisen elämässä aiheuttavat ristipaineita ja tarvetta arvioida itseä uudelleen. Tässä vaiheessa saatu tuki voi lisätä hyvinvointia ja työvuosia merkittävästi. Tutkimuksessa tuli esiin sisäisen vahvistumisen merkitys sekä arjen toimijuus. Sisäinen vahvistuminen merkitsi suojakehän saamista itselle. Se ilmeni levollisuutena ja tyyneytenä ulkoisista myllerryksistä huolimatta. Työntekijät pystyivät myös aiempaa paremmin säätelemään omia kielteisiä tunnereaktioitaan ylireagoimatta tai lamaantumatta niiden alle. Suhde työhön, työyhteisöön ja organisaatioon muuttui realistisemmaksi ja osallistujat kykenivät tekemään paremmin rajan työn ja itsen välille. Tämä merkitsi etäisyyden ottamista organisaatiosta ja sitoutumista sen sijaan itseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Osallistujat kykenivät myös kehittämään parempia neuvottelutaitoja ja aiempaa toimivampia rooleja työyhteisössään sekä tekemään uudenlaisia valintoja työssä ja yksityiselämässä. Työntekijöiden yksilölliset vahvistumisen polut Muutos on sidoksissa yksilön elämänkokemuksiin ja ammatillisen kehittymisen vaiheeseen. Saadakseen vahvuutta jonkun on työstettävä enemmän sisäisiä kasvuesteitä, toisen rohkaistuttava herättämään omaa luovuutta ja innostusta, kolmannen oman ammatillisen kokemuksen jäsentämistä tai neljännen tunnistamaan itseään ja omia tarpeitaan. Esimerkiksi ikääntyville työntekijöille on tärkeää saada jäsentää omaa osaamistaan ja ammatillisuuttaan, joka on kertynyt vuosikymmenten myötä ja joka jää helposti tunnistamatta kovien haasteiden edessä. - Organisaatioiden haasteena on löytää sekä työyhteisöjä että yksilöitä tukevia keinoja, joilla lisätä sekä yhteisön ja yksilöiden hyvinvointia. Työelämän muutoksessa tarvitaan myös panostusta riittävän pitkiin ohjaus- ja tukiprosesseihin, Mahlakaarto painottaa. Mahlakaarto toimii työyhteisöjen kehittäjänä, aikuiskouluttajana, työnohjaajana ja erilaisten coachingprosessien ohjaajana. Hänen erityisalaansa ovat työhyvinvointi ja voimaantumisen ohjelmat. Salme Mahlakaarton aikuiskasvatustieteen väitöskirjan Subjektiksi työssä - identiteettiä rakentamassa voimaantumisen kehitysohjelmassa tarkastustilaisuus on Jyväskylän Yliopistolla. Lisätietoja: Salme Mahlakaarto puh , sähköposti kuuntytar@pp.inet.fi

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Tukevasti lapsiperheen asialla TUKEVA (Tukea Vastuuta Kehitystä) -hanke on Kaste-ohjelmaan kuuluva laaja pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hanke-kokonaisuus. TUKEVA:n lisäksi Kaste-ohjelmaan kuuluu neljä muuta alueellista lapsiperheiden hyvinvointihankekokonaisuutta; Lapsen ääni Etelä-Suomesta, Remontti Länsi-Suomesta, Kasperi Väli-Suomesta sekä Lapset ja perheet Kaste Itä- ja Keski-Suomesta. TUKEVA -hankkeessa ovat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta sekä Oulunkaaren kuntayhtymä. Hanketta hallinnoi Oulun seutu. Hankkeessa on moniammatillisella yhteistyöllä kehitetty sektorirajat ylittäviä palveluja ja toimintamalleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistamiseen. Uusien toimintamallien kehittämisessä kuntien henkilöstö on ollut avainasemassa. Pilotoidut toimintatavat on myös mallinnettu ProcessGuide ohjelmalla, jotta niiden hyödyntäminen ja levittäminen myös laajemmin KASTE-ohjelma-alueilla on mahdollista. Kehittämistyötä kolmessa osahankkeessa TUKEVA hanke muodostuu kolmesta alueellisesta osahankkeesta (Oulun seutu, Kainuu, Oulunkaari) sekä yhteisestä koordinaatio-osiosta. Oulun seudun osahankkeessa toteutettiin yhteensä 14 eri toimintatavan / prosessin mallintaminen ja pilotointi alueen kunnissa sekä tuotettiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokemusperäistä tutkimustietoa jatkohankkeen aikana työstettävään lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Neljätoista pilotoitua prosessia kohdistui asiakkaiden iän mukaan elinkaarelle aina raskauden ajan ja pienten lasten palveluista murrosikäisiin ja nuoriin aikuisiin saakka. Pilotoitujen uusien toimintatapojen lopullisia vaikutuksia on vaikea arvioida pilotointien lyhyen toiminta-ajan puitteissa mutta joissain tapauksissa selviä tuloksia on voitu todeta jo hankkeen aikana. Esimerkiksi haastavasti käyttäytyville nuorille suunnatussa pilotissa strukturoidulla menetelmällä tehty lastensuojelutarpeen selvitys on ollut riittävä lastensuojelun interventio yli 70 prosentille pilotin asiakkaista. Näiden osalta lastensuojeluasiakkuus ei ole jatkunut selvityksen tekemisen jälkeen ja yli puolella asiakkaista ei ole ollut selvityksen tekemisen jälkeen tarvetta minkäänlaiseen jatko-ohjaukseen. Pilotointikokemusten perusteella toimiviksi ja hyviksi todettuja uusia toimintamalleja juurrutetaan pysyviksi käytännöiksi TUKEVA 2 jatkohankkeen aikana. Kainuun osahankkeessa Tukeva on haastanut eri sektoreiden työntekijät tekemään entistä enemmän yhteistyötä niin, että huomio kiinnitetään perheeseen kokonaisuutena. Perheiden palveluja keskitetään perhekeskuksiin ja perheasemille, joissa eri alojen ammattilaiset tekevät töitä yhdessä. Perhekeskus tai perheasema on siis lapsiperheiden ja ammattilaisten matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka sijaitsee useimmiten neuvolan yhteydessä. Yhtenä kulmakivenä on ollut varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukeminen. Perheille on tarjottu vauvaperhetyötä ja vertaisryhmätoimintaa, kuten esimerkiksi vauvavanhempi-vertaisryhmiä ja voimavararyhmää pienten lasten äideille. Vauvaperhetyöntekijät ovat tehneet kotikäyntejä pikkuvauvaperheisiin. Syksyyn mennessä valmistuvat kuvaukset vauvaa odottavien ja pienten lasten perheiden hoitopoluista. Niiden keskiössä ovat perheet, joissa on herännyt huoli vanhemman päihteiden käytöstä, vanhemman mielialasta ja jaksamisesta tai raskauden etenemisestä. Hoitopolkujen prosessikuvaukset ovat osa maakuntakuntayhtymän laadunhallintaa. Osallistava taide puolestaan pyrkii tuomaan taiteen lähelle ihmisten arkea ja arkista elinympäristöä riippumatta siitä, millainen yhteisö on kyseessä. Nuorten kasvun ja osallisuuden vahvistuminen soveltavan taiteen ryhmässä -prosessissa keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten kokonaisvaltaista kasvua, edistää nuorten hyvinvointia, tukea toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja ja toimintatapoja sekä nuorten sosiaalisten taitojen kehittymistä. Osallistava taide ei korvaa terapiaa, mutta tukee ihmisen hyvinvointia ja on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Oulunkaarella oman verkostoituneen perhekeskuksen suunnittelu ja mallintaminen käynnistyi hankkeen aikana. Verkostoituneen perhekeskuksen pääteemana on vanhemmuuden tukeminen sekä lasten ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisy. Painopisteeksi nousee äitiysja lastenneuvolan, perhetyön, varhaiskasvatuksen, koulun ja nuorisotoimen yhteistyön sekä toimintatapojen kehittäminen. Pudasjärven palvelualueella on toteutunut perhevalmennuksen ja vanhempainryhmien toimintamallin uudistaminen. Toimintamalli on siirrettävissä koko yhteistoiminta-alueelle yhteiseksi osaamiseksi arvioinnin jälkeen. Kehittämistyön ja pilotointien aikana on osahankkeissa kerätty palautetta ja kokemuksia niin työntekijöiltä kuin asiakkailtakin. Moniammatillinen ja sektorit ylittävä yhteistyö on koettu mielekkääksi ja tarpeelliseksi sekä työntekijöiden että asiakkaiden näkökulmasta mm. tiedon kulun ja oikea-aikaisen avun saamiseksi. Samalla ylisektorillisen työtavan on todettu vaativan myös totuttelua ja aikaa, jotta eri osapuolet löytävät luontevat ja toimivat roolit uudenlaisissa yhteistyömuodoissa mm. päällekkäisyyksien poistamiseksi ja eri toimijoiden roolien hahmottumiseksi. Työ lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu TUKEVA 2:ssa TUKEVA -hankkeelle on saatu jatkoa Kaste-ohjelmasta. TUKEVA 2 jatkohankkeessa mm. juurrutetaan TUKEVA 1:n aikana pilotoituja uusia toimintamalleja sekä kehitetään hyvinvointiarviointijärjestelmää mm. pilotoimalla uutta toimintamallia laajoihin terveystarkastuksiin. Hankealue myös laajenee entisestään, kun mukaan tulee Lapin osahanke, jossa paneudutaan erityisesti lapsiperheiden palveluiden saatavuuden edistämiseen. TUKEVA 2:ssa tehdään myös laajempi arviointi TUKEVA 1:n aikana kehitettyjen ja pilotoitujen toimintamallien käytännön toteutuksesta juuri moniammatillisuuden näkökulmasta. TUKEVA koordinaatio projektijohtaja Salla Korhonen salla.korhonen@ouka.fi puh TUKEVA Oulun seudun osahanke projektipäällikkö Irja Lampinen (pienet lapset) irja.lampinen@ouka.fi, puh projektipäällikkö Leena Hassi leena.hassi@ouka.fi puh TUKEVA Kainuun osahanke projektipäällikkö Maarit Rusanen maarit.rusanen@kainuu.fi puh Oulunkaaren osahanke projektipäällikkö Anne Leppälä-Hast anne.leppala-hast@oulunkaari.com puh