SUOMUSSALMI SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA- ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 SUOMUSSALMI RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA- ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VALTATIEN 5 JA KYRÖNTIEN (MT 892) LIIKENNEALUE, SEKÄ RISTEEN KORTTELIN 1005 AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE Asemakaavan muutos koskee osaa Risteen Jalonniemen korttelista 1005, osia Kyröntien ja valtatien 5 liikennealueista Ämmänsaaren asemakaavan Risteen ja Ämmänsaaren osa-alueilla, sekä niihin liittyviä erityis-, katu-, virkistys- ja vesialueita Jalonhaaran tuntumassa. Luonnos AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax SUOMUSSALMEN KUNTA Asemakaavan muutos on tullut vireille x.x.2012 xx Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.2013 xxx Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.2013 xxx Työnumero E

2 Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti ja tunnistetiedot TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö ja palvelut Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys ja pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavakarttaan. LIITTEET: Jalonhaaran pohjoisrantaa koskeva, Risteen aiemman asemakaavan muutoksen yhteydessä laadittu luontoselvitys (AIRIX Ympäristö 2005) Seurantalomake, täytetään ehdotusvaiheessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote voimassa olevasta asemakaavasta VALOKUVAT Hannu Huttu, ellei toisin mainita. 2

3 1 PERUSTIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja tunnistetiedot Suunnittelualue sijaitsee Suomussalmen keskustassa Risteen ja Ämmänsaaren asemakaava-alueella Kyröntien ja valtatien 5 liittymän ja Jalonhaaran tuntumassa. Asemakaavanmuutoksella muutetaan maanteiden liikennealueita ja virkistysalueita, sekä mahdollistetaan kevyen liikenteen alikulkujen ja muiden yhteyksien ja virkistykseen liittyvien rakentaminen. Katu-, virkistys- ja suojaviheralueet ovat kunnan omistuksessa ja maantiealueet valtion omistuksessa. Suomussalmen Ämmänsaaren asemakaavan muutos koskee osia valtatien 5 ja Kyröntien liikennealueista, sekä niihin liittyvistä suojaviher- ja virkistysalueista, Risteentien ja Jalonkadun Kyröntiehen liittyviä osia, Jalonniemen pysäköintialuetta, sekä vesi- ja virkistysalueita Jalonhaaran itäosalla Jalonkadun ja valtatien 5 välillä. Kuva 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja keskeisimmän vaikutusalueen sijainti opaskartalla 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille x.x.2012 xx kunnanhallituksen päätös asemakaavoituksen käynnistämisestä x xx Ensimmäinen viranomaisneuvottelu Kainuun ELY-keskuksen kanssa Kaavaluonnos ja OAS yleisesti nähtävillä kahden viikon ajan Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2013 Kunnanhallituksen hyväksymispäätös xx.xx.2013 xxx Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös xx.xx.2013 xxx 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä Jalonniemen, Risteen ja keskustan välillä. Alueella on suunnitteilla kevyen liikenteen väyliä ja alikulku, joita ei voida toteuttaa voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Samalla muutetaan asemakaavaa vastaamaan jo toteutettuja kevyen liikenteen yhteyksiä ja alikulkua, sekä poistetaan alikulkuvaraus, jota ei enää jatkossa tarvita. Asemakaavan muutoksen tarve johtuu ensisijaisesti vireillä olevasta hankkeesta, jossa Kyröntien varressa olevalta jalankulku- ja pyörätieltä on tarkoitus toteuttaa kevyen liikenteen alikulku valtatien 5 ali Jalonniemeen. Alikulku ja sen luiskarakenteet eivät mahdu voimassa olevan asemakaavan liikennealueelle. Samassa yhteydessä tarkastellaan ja suunnitellaan alustavasti edellä mainitulta alikululta keskustaan Jalonväylän yli suuntautuva kevyen liikenteen väylä. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Jalonhaaran ympäristön virkistysalueiden kaavamerkinnät ja osoitetaan etelärannan möljärakenteet muinaisjäännöskohteina. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Suomussalmen kunta ja ELY-keskuksen liikenne ja infra vastuualue. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisema Kaavatyön laatimisen talvisesta ajankohdasta johtuen alueelle ei tässä yhteydessä ole tehty luontoselvitystä. Risteen aiemman asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys, joka koski Jalonhaaran pohjoisrantaa. Luontoselvityksen maastokäynti on tehty Selvityksessä ei havaittu erityisiä luontoarvoja. Aivan uoman rannassa kasvaa suuria kuusia, ja Jalonkosken rannan puusto on todettu säilyttämisen arvoiseksi. Jalonkosken ja Kyröntien välinen alue on kasvillisuustyypiltään tuoretta kangasta, jossa pääpuulajeina ovat kuusi ja mänty. Jalonhaaran rantoja hoidetaan puistometsänä. Uoman kaakkoisrannalle on toteutettu hotelli-kylpylä, leikkipuisto ja kevyen liikenteen yhteys. Pohjoispuolella on toteutettu kevyen liikenteen väylä Kyröntien varteen Jalonhaaran puolelle. 4

5 Kuva 2. Suomussalmen kuntakeskustaa. Kuvassa vasemmalla kauppakeskus ja sen kohdalla Kiantajärven rannalla Jalonniemen matkailupalveluiden alue, keskellä Jalonhaara ja oikealla näkyy Kiannon kuohut -hotelli. ( Suomussalmen kunta) Suunnittelualueella Jalonhaaran kiertävät jalankulku- ja pyörätiet muodostavat suositun ulkoilureitin ja rannalla voi käydä onkimassa. Paikallisten asukkaiden kokemuksen perusteella voi sanoa, että alueella ei esiinny vesilinnustoa. Jalonhaaran vartta pitkin voi ajatella kulkevan ekologisen käytävän, Jalonhaaran rannan puistometsän katkaisevat suunnittelualueella valtatie 5, Keskuskatu ja Jalonkatu. Metsä jatkuu Jalonhaaran rantavyöhykkeellä ja mäen lakialueilla vesitornin eteläpuolella. Ekologisen yhteyden vesitornin suuntaan katkaisee Syväyksenkatu, joka ei ole yhtä vilkasliikenteinen kuin aiemmin mainitut maantiet ja kadut. Kuva 3. Jalonhaaran rantametsä vääräväri-ilmakuvassa. Maanmittauslaitoksen paikkatietopalvelin 2012 Ämmänsaarta rajaa pohjoisessa Jalonhaaran uoma, jonka maisemallista merkittävyyttä lisää säilynyt puusto. Suunnittelualueella uoman rannat ovat loivia ja vedenpinta Jalonkadun maapadosta johtuen korkealla, joten vesipeili on hyvin näkyvissä etelärannan kevyen liikenteen reitiltä. Padoista johtuen veden vaihtuvuus on vähäistä. Uoman länsiosalla, suunnittelualueen ulkopuolella rannat ovat jyrkkiä ja 5

6 veden pinta on alempana. Ämmänsaaren lakiosalle on rakennettu kirkko ja vesitorni, mutta alueella on säilynyt myös laajahko puistometsä. Kuva 4: Ämmänsaaren maisemarakenne Rakennuskanta on uudistunut tämän 1990-luvun lopussa tehdyn selvityskartan laatimisen jälkeen. Lähde: Suomussalmen kunta, kaavarunkotyö Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Jalonhaaran etelärannalla sijaitsee elinkeinohistoriaan liittyvä veneenvetomöljä, joka on jo aiemmassa Risteen asemakaavan muutoksessa merkitty - kaavaan tuolloin sisältyvällä alueella - säilytettäväksi muinaisjäännöskohteeksi. Kaavamuutosalue sisältää nyt koko möljärakenteen ja rajausta on laajennettu hieman eteläosiltaan Rakennettu ympäristö ja palvelut Alue on maanteitä ja katuja lukuun ottamatta rakentamaton, mutta se liittyy Suomussalmen kuntakeskustaan. Jalonhaaran rantapuisto, on hoidettua taajamametsää ja etelärannan puolelle Koskipuistoon ollaan toteuttamassa leikkipuistoa. Kaavamuutosalueen vieressä sijaitsee kylpylähotelli Kiannon Kuohut ja teatteri. Muutkin keskustan kaupalliset palvelut ja kunnanvirasto ovat välittömässä läheisyydessä Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Valtatie 5 välittää liikennettä Kuusamon ja Kajaanin välillä. Kyröntie johtaa Puolangalle ja jatkuu sitä kautta Ouluun. Oulun yhteys on Kyröntietä lyhyempi kuin viitostien kautta. Aluetta rajaa lisäksi Jalonkatu. Alue on rakentamaton. Lähialueet ovat vesihuollon ja viemäröinnin piirissä Maanomistus Kaavamuutosalue on kunnan ja maantiealueiden osalta valtion omistuksessa. 6

7 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella ovat voimassa Kainuun maakuntakaava 2020 ja Kirkonkylän ja Ämmänsaaren osayleiskaava vuodelta Valtioneuvosto vahvisti Kainuun maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue on Taajamatoimintojen aluetta (A), jolla osoitetaan asumisen, hallinnon, palveluiden, teollisuuden ym. työpaikka-alueiden ja taajamatoimintojen sijoittumisalueita niihin liittyvine liikenne- virkistys-, puisto- ja erityisalueineen. Suunnittelumääräyksenä on: Taajamatoimintojen alueen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajama-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toiminta-mahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Suunnittelualuetta koskevat myös seututien ja valtatien merkinnät, joista viimeksi mainittua koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä. Lisäksi keskustassa on osoitettu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita keltaisella kohdemerkinnällä. Suunnittelumääräyksenä niiden osalta on: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Kuva 5. Ote Kainuun maakuntakaavasta. Kohdemerkinnällä C osoitetaan Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen keskustahakuisten palvelujen, hallinnon ja asumisen alueita niihin liittyvine liikenne-alueineen. Keskustatoimintojen alueiden yksityiskohtaisempi rajaus ja laajuus tehdään kuntakaavoituksella. Kohdemerkinnällä c osoitetulle keskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa mahdollisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Keskustatoimintojen alueen suunnittelussa ja kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, palvelujen saavutettavuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. 7

8 3.2.2 Yleiskaava Alueella on voimassa Ämmänsaaren osayleiskaava. Osayleiskaavan laatimisen jälkeen sekä Risteentien-Kyröntien varsi että Jalonniemi on rakennettu osayleiskaavasta poikkeavalla tavalla. Osayleiskaava on vanhentunut erityisesti Jalonniemen ja Risteen osalta. Jalonniemessä on matkailupalveluiden alue, joka sisältää myös Namellin makeistehtaan ja myymälän. Kuva 6. Ote Suomussalmen Kirkonkylän ja Ämmänsaaren osayleiskaavasta. Kuva 10. Ote Suomussalmen Kirkonkylän ja Ämmänsaaren osayleiskaavasta Osayleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on Jalonniemen osalta hyväksytty valtuustossa , Risteen kauppapaikan osalta ja Ämmänsaaren osalta vahvistettu lääninhallituksessa Voimassa olevassa asemakaavassa on Kyröntien pohjoisreunaan maantiealueelle osoitettu ohjeellinen jalankulku- ja pyörätie katkoviivamerkinnällä, ja sen jatkeeksi alikulku Jalonniemen matkailupalvelu- ja työpaikka-alueelle sitovin kaavamerkinnöin (a ja pistekatkoviiva). Kevyen liikenteen väylä on kuitenkin toteutettu Kyröntien etelälaidalle maantiealueelle, eikä sen jatkeeksi tarvittava alikulku mahdu mielekkäällä tavalla liikennealueelle. Jalonhaaran ylittävä jalankulkuyhteys on esitetty ohjeellisen polun merkinnällä, joka ei yhdisty mielekkäällä tavalla kaavailtuun valtatien kevyenliikenteen alikulkuun. Jalonhaaran etelärannalle on osoitettu leikkipuisto, jota ollaan parhaillaan toteuttamassa. 8

9 Kuva 7. Muutosalueen sijainti asemakaava-alueella ja ote ajantasakaavakartasta (ei mittakaavassa) Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtatien 5 alittavan Kyröntien jalankulku- ja pyörätien ja siihen liittyvän alikulkusillan rakennussuunnitelmat on laadittu. Alikulku sijoittuu Kyröntientien eteläpuolelle rakennetun jalankulku- ja pyörätien jatkeelle. Myös alikulkuun yhdistyvän Jalonhaaran ylittävän kevyen liikenteen reitin linjausta suunnitellaan, mutta silta ei ole vielä suunnittelun kohteena. Pyörätien ja alikulun suunnittelun yhteydessä on Kainuun ELY-keskuksesta selvitetty tarve liitooravaselvityksen laatimiseen. Selvitykselle ei todettu olevan tarvetta (sähköpostikeskustelu AIRIX Ympäristö / Keijo Verronen ja Kainuun ELY-keskus / Jouko Saastamoinen). Suomussalmen kunta on laatinut keskustan kehittämisen yleissuunnitelman, joka valmistui Suunnitelman pohjalta on toteutettu leikkipuisto Jalonväylän eteläpuolen puistoalueelle. Kuva 8. Ote keskustan kehittämisen yleissuunnitelmasta Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kunnassa on voimassa vuonna 2009 hyväksytty rakennusjärjestys. Asemakaavan pohjakarttaa on ylläpidetty kunnan toimesta ja se on kaavoitusmittausasetuksen N:o 1284 mukainen. 9

10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavamuutoksella parannetaan virkistyspalveluiden ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta, sekä parannetaan elinympäristön laatua ja turvallisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa Kyröntien varren jalankulku- ja pyörätien jatkaminen valtatien 5 ali Risteen ja Jalonniemen matkailupalvelu- ja työpaikka-alueen välille, sekä Jalonhaaran ylittävän sillan ja jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Jalonkadulle asti. Näin parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja täydennetään kevyen liikenteen reitistöä kunnan keskustassa. Kaavamuutoksella poistetaan samalla valtatien 5 maantie- ja suojaviheralueilta aiemmat alikulkuvaraukset, jotka on toteutettu tai aiotaan nyt toteuttaa toisin kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden tarkistus on tullut voimaan Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tässä kaavatyössä huomioidaan erityisesti seuraavat: Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä. Alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Maakuntakaavasta johdettavat tavoitteet Maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä voi johtaa seuraavat taajamatoimintojen alueiden (A) suunnittelua koskevat tavoitteet. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota: taajama-alueiden viihtyisyyteen, kevyen liikenteen toiminta-mahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan muuttamisesta x.x.2012, xx. 10

11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lähialueen maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kainuun maakunta kuntayhtymä / Kainuun liitto Kainuun museo Alueella toimivat puhelin-, vesi- ja sähköyhtiöt Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä x.x.2012 xx. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitetaan niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä samanaikaisesti aikavälillä x xx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2013 välisen ajan. Kaavan valmistelusta, nähtävilläpidosta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan Suomussalmen kunnan ilmoitustaululla ja nettisivuilla ( ), sekä Ylä-Kainuu -lehdessä. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotetaan kirjeellä suunnittelualueen rajanaapureille. Viranomaisyhteistyö Kaavatyön kannalta keskeisiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä luonnos- että ehdotusvaiheen nähtävilläolojen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukainen laatimisvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksessa ei etsitty vaihtoehtoja, koska muutoksella halutaan mahdollistaa suunnitellun alikulun toteuttaminen ja päivittää asemakaava vastaamaan nykytilaa suunnittelualueella. 11

12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan muutoksella ei muuteta Suomussalmen keskustaajaman rakennetta, vaan parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä keskustaajamasta Kiantajärven rannalle sekä Jalonniemessä olevalle matkailupalveluiden alueelle. Kuva 9: Ote kaavaluonnoskartasta. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kyröntien varren jalankulku- ja pyörätien jatkaminen valtatien 5 ali Risteen kauppakeskuksen ja Jalonniemen matkailupalvelu- ja työpaikka-alueen välille. Muutoksella mahdollistetaan lisäksi Jalonhaaran ylittävän sillan ja jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Jalonkadulle asti. Jalonhaaran etelärannan veneenvetomöljä esitetään voimassa olevan asemakaavan muinaisjäännösmerkinnällä ja rajataan hieman kartoitetun möljärakenteen ulkopuolelle. Suunnittelualueen virkistysalueet ovat voimassaolevan asemakaavan virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella esitetään jo toteutettujen jalankulku-pyöräteiden ja puistopolkujen, sekä leikkipuiston sijainnit asianmukaisilla kaavamerkinnöillä. Asemakaavalla on myös tarkoitus mahdollistaa uusien virkistykseen liittyvien rakenteiden toteuttaminen virkistysalueilla. Koska luontoarvojen esiintymistä ei voitane täysin sulkea pois, on asemakaavalla määrätty, että ennen virkistysrakenteiden toteuttamista ja näkymien avaamista tulee selvittää mahdollinen luontoarvojen esiintyminen alueella ja ottaa selvitys huomioon puistosuunnitelmassa ja puuston käsittelyssä. Mikäli alueelta löytyisi esimerkiksi liito-oravien pesäpuu, tulisi puuston käsittelyssä turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liito-oravan liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. Suunnittelualue on keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä. 5.1 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Aluevaraukset ja kaavamerkinnät käyvät ilmi kaavakartalta. Asemakaava-aluetta koskee seuraava asemakaavamääräys: Virkistysalueilla tulee ennen virkistysrakenteiden tai muiden maisemaa muuttavia toimenpiteiden toteuttamista laatia tarkempi puistosuunnitelma, jonka yhteydessä tulee selvittää tarkemmin mahdollisten luontoarvojen esiintyminen alueella. Selvitys tulee ottaa huomioon puistosuunnitelmassa ja puuston käsittelyssä. 12

13 Perusmerkintää tarkentavia lisämääräyksiä on käytetty merkinnässä VL/s ja merkinnöissä EV-1, kolmiomerkintä et ja kolmiomerkintä mai, jotka ovat voimassa olevan kaavan merkintöjä. 13

14 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset selvitetään MRL 9 ja MRA 1 mukaisesti. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia verrataan voimassaolevan asemakaavan vaikutuksiin. Arvioinnissa käsitellään sitä miten ympäristön todetut arvot säilyvät, miten suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja mitä ongelmia saattaa ilmetä. Myös positiiviset vaikutukset tuodaan esiin. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteita mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutukset arvioidaan: 1) Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset ovat positiivisia. Kaavamuutoksen kautta on mahdollista parantaa sekä kevyen liikenteen yhteyksiä Suomussalmen keskustassa että asukkaiden ulkoiluyhteyksiä Kiantajärven rannalle. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Ei merkittäviä tunnistettavia vaikutuksia. Jalonhaaran veden vaihtuvuus on vähäinen. Rantojen virkistysarvon kasvaessa saattaa tulla esille tavoite virtaaman suurentamiseksi, mikä vaikuttaisi positiivisesti vesistöön. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Ei merkittäviä tunnistettavia vaikutuksia. Jalonhaaran rantojen virkistysarvon kasvaessa saattaa tulla esille tavoite virtaaman suurentamiseksi, mikä vaikuttaisi positiivisesti vesistöön. Arviointi perustuu vuonna 2005 luontoselvitykseen, joka koskee vain Jalonhaaran pohjoisrantaa. Tästä johtuen asemakaavassa velvoitetaan tarkistamaan luontoarvot tarkemmin puistosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaavamuutos ei muuta alueiden pääkäyttötarkoituksia eikä tältä osin vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavan muutoksen vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Kaavamuutoksen kautta on mahdollista parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Suomussalmen keskustassa sekä parantaa liikenneturvallisuutta niin jalankulun ja pyöräilyn kuin autoliikenteenkin osalta. Jalonniemen matkailupalveluiden alueelta pääsee keskustaan ja Risteen kauppakeskukseen turvallisesti jalkaisin, mikä saattaa myös vähentää ajoneuvoliikennettä valtatien poikki Jalonniemestä Risteen alueelle. Kaavamuutoksella päivitetään myös jo rakennettujen alikulkujen ja yhteyksien sijainti paikoilleen asemakaavassa. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen vaikutukset ovat pääosin positiivisia. Kaavamuutoksen kautta on mahdollista tuoda Jalonhaaran vesimaisema entistä paremmin näkyville ja osaksi kuntakeskustan asukkaiden arkiympäristöä. Myös Kiantajärven vesimaisema on asukkaiden paremmin tavoitettavissa ja Jalonniemen matkailupalveluiden alueelta pääsee 5.3 Ympäristön häiriötekijät Alueeseen ei kohdistu merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamisesta vastaavat Suomussalmen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infra -vastuualue. Asemakaavan muutos antaa valmiuden toteuttaa valtatien alikulku jo vuoden 2013 aikana, koska rakennussuunnitelmat ovat valmiit. Jalonhaaran ylitys ja puistopolkujen tai muiden virkistysrakenteiden suunnittelu vaatii vielä tarkempaa rakennussuunnittelua. 14

15 6.2 Toteutuksen seuranta Kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valvovat kaavan toteuttamista vastuualueiltaan. Oulussa Kristiina Strömmer Arkkitehti, YKS

16 Liite 1 Jalonhaaran pohjoisrantaa koskeva, Risteen aiemman asemakaavan muutoksen yhteydessä laadittu luontoselvitys 16