Korttelit 155 ja 156 Kuhmo

Transkriptio

1 Korttelit 155 ja 156 Kuhmo Asemakaavan muutos Asemakaavaselostusluonnos, joka liittyy päivättyyn kaavakarttaan. Kaavaselostus täydentyy suunnittelun edetessä. Kuhmon kaupunki Mäkelininkatu 17 a, Oulu Puh Fax Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kaupunginhallituksessa.. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa..

2 tyhjä sivu

3 1 Perustiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen alustava rajaus. Asemakaava koskee Kuhmon keskustaajaman asemakaavan korttelia 155 ja 156 sekä niihin liittyviä katu- ja viheralueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kuhmon keskustaajaman kortteli 155 ja korttelin 156 tontit 2,5 ja 6 sekä niihin liittyvät katu- ja viheralueet. 1

4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Kulttuurihistoria, muinaismuistot ja sotahistoria Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja alustavat tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden vertailu Asemakaavaratkaisun valinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet

5 5.3.2 Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavoitus käynnistyi keväällä Kaavaluonnos oli luonnoksena nähtävillä välisen ajan. 2.2 Asemakaava Kaava noudattaa korttelijaon osalta voimassa olevaa kaavaa. Korttelissa 155 todetaan oleva tilanne. Ko. kortteli on jo jaettu kolmeen osaan ja kahdelle tontille on rakennettu omakotitalo. Korttelin 156 tontti jaetaan kahteen osaan ja käyttötarkoitus muutetaan AO:ksi (erillispientalojen korttelialue). Kulku itäisimmälle tontille osoitetaan tonttien 1 ja 2 rajalle. Tonttinumerointi muuttuu siten, että tontista 1 muodostuu totit 5 ja 6. Muu numerointi säilyy. Numeroinnin loogisuuden takia numero 1 jää pois. Korttelin uutta tonttia 1 laajennetaan hieman pienentämällä eteläpuolella olevaa puistoa. Puistossa ei ole erityisesti suojeltavaa luonnonympäristöä, joten käyttötarkoitus muutetaan VL:ksi. Suojeltava puistoalue (VL/s) muutosalueen itäpuolella säilyy. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää tarvittaessa poikkeusluvan hakemisella, kun kaavaluonnos on ollut nähtävillä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on metsäistä harvahkosti rakennettua aluetta Kuhmon keskustaajaman itäkoillisosassa. Matkaa keskustaan on noin 1.6 kilometriä. Yhdyskuntarakenteellisesti alue kuuluu Kuhmon keskustaajamaan. Palveluiden osalta alue tukeutuu keskustan palveluihin Luonnonympäristö Alue on metsäistä. Puusto on havupuuvaltaista. Pienipiirteisten kumpareiden välissä on alavimmilla alueilla puustoista suota. Varsinaisesti luonnostilaista luonnonympäristöä kaavaalueella ei ole. Uhanalaisten kasvien esiintymiä ei ole tiedossa. Suunnittelualueella ei ole myöskään todettuja luonnonsuojelu- tai metsälaissa suojeltuja luonnonympäristöjä Rakennettu ympäristö Alueella on pääosin 1990-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja omakotitaloja Kulttuurihistoria, muinaismuistot ja sotahistoria Lammasjärven rannassa on kiinteän muinaisjäännös (Koirisärkkä. Kivikautinen asuinpaikka ). Sotahistoriallisia kohteita alueella ei ole Maanomistus Alue on kaupungin ja yksityisten omistuksessa. 4

7 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista Tavoitteiden tarkistus tuli voimaan Kaavahanketta koskee lähinnä seuraava pääkohta: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Maakuntakaava Kainuun maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Maakuntakaavassa aluetta on taajamatoimintojen aluetta eli: Merkinnällä A osoitetaan asumisen, hallinnon, palveluiden, teollisuuden ym. työpaikkaalueiden ja taajamatoimintojen sijoittumisalueita niihin liittyvine liikenne- virkistys-, puisto- ja erityisalueineen. Suunnittelumääräys: Taajamatoimintojen alueen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajama-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toiminta-mahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavan on ollut ehdotuksena nähtävillä Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen aluetta. 5

8 Kaava-alue Asemakaava Ote osayleiskaavaehdotuksesta. Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Kaavassa kortteli 155 on varattu rivitalorakentamista varten (AR) ja samoin korttelin 156 tontti 1. Korttelin 156 tontti 2 käyttötarkoitus on AP (asuinpientalojen korttelialue). Kaava ei ole toteutunut rivitalokortteleiden osalta. Ote voimassa olevasta kaavasta. Kaava-alueen rajaus punaisella. 6

9 Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen ( 1284 / 99 ) mukainen. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Kuhmon kaupunginvaltuustossa ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja alustavat tavoitteet Voimassaoleva kaava ei ole toteutunut. Kaavan mukaisiin rivitalokortteleihin on rakennettu poikkeusluvin omakotitaloja. Rivitalorakentamiseen ei ole osoitettu kiinnostusta ja maastonmuotojen takia laajamittaisempi rakentaminen olisi varsin haastavaa. Kortteli 155 on jo jaettu kolmeen erillispientalon tonttiin ja korttelin 156 tontille 1 on myös osoitettu kiinnostusta omakotirakentamiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kuhmon kaupungin tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen kaavoituksen aloittamisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavaprosessin osalliset ovat määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä. Tässä hankkeessa osallisia ovat: Vireilletulo kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset: Kainuun ELY-keskus (alueidenkäyttö) Pohjois-Pohjamaan ELYkeskus (liikenne), Kainuun Museo ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä muut erikseen arvioitavat osalliset esim. kaupungin viranhaltijat, toimielimet ja lautakunnat Asemakaavamuutos hankkeen vireilletulosta on kuulutettu paikallislehti Kuhmolaisessa ja kunnan ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä lähtien Viranomaisyhteistyö Kaavahankeesta on keskusteltu Kainuun ELY-keskuksen kanssa 7

10 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöauto-liikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin Maakuntakaava Taajamatoimintojen alueen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajama-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Yleiskaava Alue kuuluu asuinpientalojen alueeseen. 4.5 Asemakaavan laadulliset tavoitteet Rakentamisen laadullisia tavoitteita: Kestävä kehitys: korjattava ja muunneltava rakentamistapa Rakennusten sopeutuminen maisemaan ja oleviin rakennuksiin Taajamakuvan täydentäminen ja kehittäminen Inhimillinen mittakaava rakentamisessa ja ulkotiloissa Ympäristön viihtyisyys: suojaisuus, kasvillisuus, rakentamisen laatu Hyvän pienilmaston edistäminen rakennusten sijoittelulla Toimintojen järkevä ja taloudellinen sijoittelu Ratkaisun toteuttamiskelpoisuus: mitoitus, rakennustyypit Arkkitehtuurin korkea taso Ympäristön laadun kohottaminen rakentamisen keinoin Paikkakunnan imagon kohottaminen 8

11 4.5.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavamuutosta varten laadittiin 5 vaihtoehtoa, joissa tutkittiin erityisesti korttelin 156 tontin 1 rakentamismahdollisuuksia. Vaihtoehdoissa tutkittiin kulkuyhteyttä uusille tonteille ja tontin jakamista 3 tai 4 tonttiin Alustavat vaihtoehdot ja niiden vertailu 9

12 Vaihtoehtoa ve 3 lukuun ottamatta kaikissa vaihtoehdoissa ajoyhteys uusille tonteille on osoitettu korttelin 156 eteläosasta tai puistoalueen kautta. (vaihtoehdoissa ei tutkittu korttelia 155, koska sen osalta muutoksessa todetaan nykytilanne) Ve 3:ssa ajoyhteys on merkitty 10

13 korttelin pohjoisosaan säilytettävän metsäalueen eteläreunalle Tontteja on joko 3 (ve 1,ve3- ve5) tai 4 (ve 2). Kaikissa versiossa on myös pyritty säilyttämään korkeimman kohdan puustoa mahdollisimman paljon. Lopullisen tilanteen kannalta vaihtoehto ve 4 olisi paras. Ko. vaihtoehdossa tonteille muodostuu järkevät rakennusalat ja ajoyhteys puiston kautta on toteuttamiskelpoinen ja toimii myös yhteytenä laajemmalle virhealueelle. Ve 3 ajoyhteys rasittaisi kohtuuttomasti korttelin ensimmäistä tonttia. Ve 2 ja ve 5:ssa ajoyhteys olisi liian pitkä saavutettuun hyötyyn nähden. Lisäksi rinne on varsin jyrkkä korttelialueen itäosassa. Korttelinosan jakaminen neljään osaan on ongelmallista käytettävyyden kannalta Asemakaavaratkaisun valinta Maanomistajien ja tulevien rakentajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päädyttiin vaihtoehtoon, jossa ajoyhteys osoitetaan korttelin 156 tonttein 1 ja 2 rajalle. Tontti 1 jaetaan kahteen osaan Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kuhmon kaupungin tekninen lautakunta on käsitellyt kaavamuutosta: ASEMAKAAVAN KUVAUS 11

14 5.1 Kaavan rakenne Kaava noudattaa korttelijaon osalta voimassa olevaa kaavaa. Korttelissa 155 todetaan oleva tilanne. Ko. kortteli on jo jaettu kolmeen osaan ja kahdelle tontille on rakennettu omakotitalo. Korttelin 156 tontti jaetaan kahteen osaan ja käyttötarkoitus muutetaan AO:ksi (erillispientalojen korttelialue). Kulku itäisimmälle tontille osoitetaan tonttien 1 ja 2 rajalle. Tonttinumerointi muuttuu siten, että tontista 1 muodostuu totit 5 ja 6. Muu numerointi säilyy. Numeroinnin loogisuuden takia numero 1 jää pois. Korttelin uutta tonttia 1 laajennetaan hieman pienentämällä eteläpuolella olevaa puistoa. Puistossa ei ole erityisesti suojeltavaa luonnonympäristöä, joten käyttötarkoitus muutetaan VL:ksi. Suojeltava puistoalue (VL/s) muutosalueen itäpuolella säilyy Mitoitus Kaavaratkaisun mitoitus noudattaa voimassaolevan kaavan mitoitusta. Rakennusoikeus korttelin 155 tonteilla on n. 280 m² (tehokkuus 0.20). Korttelissa 156 rakennusoikeutta on APkorttelin osalla 650 m² ja AO-tonteilla noin m² (tehokkuus 0.20). AO-kortteleissa rakennettua saa olla 10% tontin pinta-alasta Palvelut Kaavassa ei osoite palveluita. Suunnittelua sijaitsee lähellä keskustan palveluja. 5.2 Tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Osa rakentamisen laadullisista tavoitteista ei ole täysin asemakaavan ohjattavissa, mutta asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa laadullisten tavoitteiden kanssa ja mahdollistaa niiden toteutumisen Lähtökohta-aineiston tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan tai vielä vahvistumattoman keskustaajaman yleiskaavan tavoitteiden kanssa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AP ½ k I u ½ 650 Asuinpientalojen korttelialue. Tonteille voi rakentaa joko yksittäisiä tai kytkettyjä asuinrakennuksia. Kerroskorkeus on yksi, minkä lisäksi kellarin ja ullakon tasalle voi rakentaa puolet ensimmäisen kerroksen kerrosalaa vastaava määrä. Rakennusoikeutta on 650 m². 12

15 AO ½ k I u ½ e=0.20 Erillispientalojen korttelialue. Kerroskorkeus on yksi, minkä lisäksi kellarin ja ullakon tasalle voi rakentaa puolet ensimmäisen kerroksen kerrosalaa vastaava määrä. Rakennusoikeutta on 20 % tontin pinta-alasta eli noin m² Muut alueet VL Lähivirkistysalue Katualue. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole laissa ja direktiiveissä suojeltuja luontoarvoja. Kaavalla ei ole siten välittömiä vaikutuksia luontoarvoihin. Ajoyhteys korttelin 156 toteille 5 ja 6 on osoitettu korttelin korkeimman osan tuntumaan. Yhteyden rakentaminen vaikuttaa olevaan puustoon ja siten maisemaan. Vaikutus ei ole kuitenkaan merkittävä Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei ole ympäristön häiriötekijöitä eikä niitä kaavassa synny. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavan saatua lainvoiman. 13

16 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamisen seuranta toteutetaan pääasiassa rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Oulussa AIRIX Ympäristö Oy Mikko Korhonen Arkkit. yo Tapio Tuuttila DI LIITTEET Asemakaavan seurantalomake 14