STN2016-ohjelmien ensimmäinen tapaaminen

Transkriptio

1 Ohjelma STN2016-ohjelmien ensimmäinen tapaaminen Aika: maanantai , klo Paikka: Kokous- ja kongressikeskus Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 (Hakaniemi), Helsinki Kutsutut: Konsortioiden johtajat ja vuorovaikutusvastaavat Ohjelma Puheenjohtaja Per Mickwitz, strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Tervetuloa! - kokouksen avaus strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz Tutustumista ja verkostoitumista Ohjelmapalvelut johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen Verkkosivujen hyödyntäminen hankkeiden viestinnässä viestintäohjeita projektisihteeri Laura Pekkarinen Kahvi ja keskustelua pienryhmissä fläppitauluilla Avoimen tieteen tukeminen tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää Tilannekuva, raportointi ja seuranta tiedeasiantuntija Laura Kitti Yhteenveto, jatkotoimet ja seuraava tapaaminen strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz

2 Ohjelmapalveluista STN2016-ohjelmien 1. tapaaminen Tiina Petänen 1

3 Mitä tukea voimme tarjota ohjelmille ja hankkeille? Ohjelmajohtajat Koulutus Verkostoitumistilaisuudet Muiden hankkeiden ja ohjelmien kanssa Päättäjien esim. ministeriöt, eduskunta -verkkosivut hankkeille Vuosiseminaarit STN:n kanssa 2

4 Ohjelmajohtaja Edustaa koko ohjelmaa / ohjelmia Integroi ohjelmien hankkeita yhteen yhdeksi ohjelmalliseksi kokonaisuudeksi Vastaa ohjelmallisuuden toteutumisesta ja kokonaiskoordinaatiosta Vastaa ohjelmien tieteellisestä osuudesta Vastaa ohjelmien yhteisestä toiminnasta sekä ohjelmien vuorovaikutustoimenpiteiden kehittämisestä yhdessä STY:n kanssa Vastaa ohjelmien välisestä yhteistoiminnasta tekee yhteistyötä muiden ohjelmajohtajien kanssa Vastaa ohjelman kansallisten ja kansainvälisten yhteistoiminnan kartoituksesta Raportoi ohjelmatoiminnan edistymisestä STN:lle / STY:lle. 3

5 Ohjelmajohtajat STN2016-ohjelmille HAKU AUKI 2 ohjelmajohtajaa, seuraavat ohjelmat yhdessä - Kaupungistumisen dynamiikka & Turvallisuus verkottuneessa maailmassa - Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat & Osaavat työntekijät menestyvät työmarkkinat Rahoitus on täysimääräistä (100 %:n kkm) - 50 %:n työpanos - kk-palkka kk ( ) - Toimintarahaa / ohjelmajohtaja - Rahoitus myönnetään taustaorganisaatioille, johon myös työsuhde - Hakijalla tulee olla ohjelmien konsortioiden johtajilta puoltokirjeet - Hakija laatii toimintasuunnitelman rahoituskaudelleen - Haku päättyy STN tekee päätöksen syyskuussa. EHDOKKAITA? Kannustakaa hakemaan! 4

6 Koulutus Hissipuhekoulutus Aamupäivällä yleisperiaatteet pitsaukseen Iltapäivällä harjoituksia (rajatulle joukolle eli 1/hanke) Ilmoittautuminen ja ohjelma joulukuussa 5

7 Verkostoituminen Aloitusseminaari Englanninkielinen Yhdessä VNK:n TEAS-hankkeiden kanssa Eduskunnan valiokuntien tapaamisia 1 2 kertaa vuodessa Päätöksenteon pöydässä -aamukahvit, joissa tutkijat ja tiedon käyttäjät (ministerit ja heidän esikuntansa, kansliapäälliköt ja muut valmistelevat virkamiehet) keskustelevat valitun aiheen ääressä Ohjelmajohtajat järjestävät myös ministeriöiden virkamiehille tarkoitettuja keskustelutapaamisia Vuositapaaminen kerran vuodessa 6

8 KIITOS 8

9 Verkkosivujen hyödyntäminen hankkeiden viestinnässä

10 - Ohjelmien extranet Oma kanava - Ohjelmat sivut 2

11 Oma kanava: - Viestintäohjeistus - Hankkeiden seurantaan liittyvät dokumentit (vaikuttavuustarinat, indikaattorit) - Viestinnän ohjeistukset - Tapaamisten muistiot Mitä muuta?? 3

12 Blogit, RSS-syöte, Twitter, LinkedIn 4

13 Avoin tiede Jyrki Hakapää 1

14 Avoin tiede STN-ohjelmissa PERIAATTEET JA PERUSTELUT Suomen Akatemia pitää avoimen tieteen periaatteita tieteen laatua ja vaikuttavuutta vahvistavana toimintatapana. Strategisen tutkimuksen konsortioiden yhteistoiminnan tukeminen sekä ohjelmien yhteiskunnallinen merkitys korostaa avoimen tieteen merkitystä. julkaisut, tutkimusaineistot, menetelmät, prosessit Tutkimustulosten mahdollisimman nopea välittäminen tieteelliselle yhteisölle ja yhteiskunnalle. Tutkimusaineiston jälleenkäyttö Monitieteisen konsortion oman yhteistyön edistäminen 2

15 Julkaisut Avoimen tieteen perusratkaisut vertaisarvioitujen artikkelien avaamiseksi: Kultainen linja avointa julkaisua tukeva julkaisu (APC-maksut tutkimuskuluina) Vihreä linja rinnakkaistallennus (embargo) Mikäli mahdollista, myös muita julkaisutapoja käytettäessä avoimuus on hyväksi. Oman organisaation tuki avoimuuden toteuttamiselle. 3

16 Tutkimusaineistot Tutkimusaineistojen avaaminen vaatii aktiivisia toimia hankkeen alusta alkaen: Miten aineistot käytännössä avataan? tiedostomuodot, avaamisen mahdollisuudet, metadata Mikä arkisto tai palvelu tukee hanketta aineistojen avaamisessa? Aivan aluksi: avaamisen tapojen ja käytännön toimien sopiminen. Yliopistojen tutkimusaineistopolitiikat auttavat tutkijoita. Suomessa kaksi vahvaa yhteistyökumppania aineistoja avaaville tutkimushankkeille: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tieteen tietotekniikan keskus CSC 4

17 Konsortioiden työskentely Vaikuttavuustarinoiden ylläpitäminen ja esittäminen korostaa hankkeen työskentelyprosessin avoimuutta. Yhteiskunnallisella vuorovaikuttamisella sama käytännön vaikutus. Konsortion sisäisen yhteistyön tavat Eri tieteidenalojen yhteistyön aikaansaaminen Vuorovaikuttamisen koordinointi -> yhteiset toimintatavat, yhteiset alustat CSC:n palvelut tukevat erityisesti suurten aineistomäärien helppoa hallittavuutta ja käsittelyä. 5

18 Tilannekuva, seuranta ja raportointi Kevät Laura Kitti 1

19 Tilannekuvaraportti the state of art Konsortiot ovat sitoutuneet kartoittamaan hankkeensa kansainvälisen toimintaympäristön tiedontason. Raportti on suomenkielinen ja se suunnataan päätöksentekijöille ja muille tiedeyhteisön ulkopuolisille tahoille. Raportti toimitetaan lokakuun loppuun mennessä ohjelmasta vastaavalle tiedeasiantuntijalle. Raportit julkaistaan strategisen tutkimuksen verkkosivuilla. Akatemia lisää raportteihin yhtenevät kansilehdet. Toivomme, että käytätte myös grafiikkaa ja kuvia. Ne tulee toimittaa erillisessä liitteessä (ppt tai jpg -muodossa), jotta niitä voidaan hyödyntää myös strategisen tutkimuksen viestinnässä. 2

20 Tilannekuvaraportti Tilannekuvaraportin muoto (yht sivua) 1. Tiivistelmä (2 3 kappaletta) 2. Mihin ongelmaan konsortio hakee ratkaisua? 3. Mikä on toimintaympäristön tiedontaso tässä ongelmakentässä? Valitse hankkeen kannalta relevantti tarkastelutaso (kansainvälinen ja/tai kansallinen). 4. Mikä on hankkeenne tuoma lisäarvo tämän ongelman ratkaisuun? 5. Millä keinoilla konsortio tekee tämän? 3

21 Konsortioiden toiminnan seuranta ja raportointi Konsortioiden toimintaa seurataan tuotosindikaattoreiden ja vaikuttavuustarinoiden avulla. Indikaattorikäsikirja ja tarinaformaatti ovat saatavilla STN-ohjelmien omalla kanavalla Rahoituksen päätyttyä hanke raportoi normaalisti Akatemian sähköisen järjestelmän kautta. 4

22 Tuotosindikaattorien kerääminen Tuotosindikaattorikäsikirjaan (Exel-taulukko) kerätään numeerista tietoa hankkeiden tuotoksista. Jokainen indikaattori on omalla välilehdellään. Ohjeistus löytyy kultakin välilehdeltä. Konsortion johtajan vastuulla on, että taulukot päivitetään kumuloitavasti ja tiedot pidetään ajan tasalla. Tiedot analysoidaan loppuarvioinnin yhteydessä. Niitä voidaan tarvittaessa pyytää myös aikaisemmin (esim. strategisen tutkimuksen neuvoston tai valtioneuvoston selvityspyyntö) Annetut tiedot on pysyttävä todentamaan. 5

23 Tuotosindikaattorikäsikirja Indikaattorit (yht. 18 kpl) jakautuvat neljään luokkaan: 1. Tieteelliset tuotosindikaattorit julkaisut, monitieteiset julkaisut, avoin tiede, tutkijavaihto, kansainväliset rahoitushakemukset 2. Suunnitelmallinen sidosryhmätyö esitykset sidosryhmille, tapahtumat, osallistuminen päätöksenteon valmisteluprosesseihin 3. Laajaan vuorovaikutukseen liittyvät indikaattorit yleistajuiset julkaisut, puheenvuorot ja muut esiintymiset, tapahtumat, some 4. Taloudelliset tuotosindikaattorit keksintöilmoitukset, patentit, lisenssit, spin-offs, start-ups 6

24 Tuotosindikaattorikäsikirja 7

25 Vaikuttavuustarinat Tarinoiden tavoitteena on tehdä hankkeiden vuorovaikutus näkyväksi. Niiden avulla myös osoitetaan hankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Tarinoiden tarkoituksena on jakaa tietoa ja tukea vuorovaikutusta. Kohderyhmänä ovat päätöksentekijät, sidosryhmät, suuri yleisö sekä STN. Koko konsortio osallistuu tarinoiden laadintaan, mikä tukee hankkeen sisäistä kommunikaatiota. Tarinoita laaditaan (3-5 kpl) konsortion omien vaikuttavuustavoitteiden perusteella. Pituus 5-10 sivua. Hankkeen aikana konsortio valitsee itse kielen, rahoituskauden lopussa vaikuttavuustarina toimitetaan suomenkielisenä STN:lle. Ohjelmajohtajat tukevat konsortiota tarinoiden rakentamisessa. Käsitellään konsortiojohtajien ja vuorovaikutusvastaavien tapaamisissa Tarinassa esitetyt asiat on pystyttävä todentamaan. 8

26 Tarinan sisältö VAIKUTTAVUUS- TAVOITE KEINOT VAIKUTUKSET TAVOITELTU VAIKUTTAVUUS TAHATTOMAT VAIKUTUKSET T U T K I M U S 9

27 Miten tarina laaditaan 1. VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Konsortio määrittelee yhdessä hankkeen keskeiset vaikuttavuustavoitteet Pohditaan esim. mihin ohjelmakysymyksiin vastataan, mitä ratkaisuja haetaan, mitä politiikka- tai muita prosesseja on käynnissä, tärkeät teemat julkisuudessa Valitaan n kappaletta riittävän fokusoituja tarinan aiheita Esim. Mikko Niemelän johtama Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) konsortion yksi vaikuttavuustavoite on parantaa heikompiosaisten asemaa lääkekorvausjärjestelmään tehtävien muutosten osalta. 10

28 Miten tarina laaditaan 2. KEINOT Kerrotaan niistä toimista, joita on toteutettu tämän vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi TITA-hanke: hallituksen ehdotuksen vaikutuksien arviointi, arviointiraportin ja laskelmien esittely sidosryhmille, asiantuntijatehtävät, ohjausryhmän tuki TITA Policy Brief lääkekorvausmuutosten vaikutuksista potilaiden omavastuumenoihin 11

29 Miten tarina laaditaan 3. VAIKUTUKSET Kuvataan käytettyjen keinojen aikaansaamia konkreettisia vaikutuksia TITA-hanke: tulokset mukaan lakiehdotukseen, kutsu kuultavaksi eduskuntaan, some-keskustelu kiihtyi, lehtijuttuja 12

30 Miten tarina laaditaan 4. TAVOITELTU VAIKUTTAVUUS Kuvataan, mitä on ja saavutettu ja miten nykytilanteesta edetään kohti vaikuttavuustavoitetta. Pohditaan mahdollisesti tarvittavia korjausliikkeitä. Pohditaan, mitä on opittu TITA: Hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi [ ] muuttamisesta käsitellään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. HS Hallitus päätti pienentää tehtäviä säästöjä. Leikkausta ei kohdisteta heikompiosaisiin. -> Konsortion vaikuttavuustavoite toteutui. Mitä opittiin: Tutkijoiden on tiedettävä mitä asioita on tulossa agendalle ja milloin tietoa tarvitaan, ja päätöksentekijöiden on tiedettävä mitä tutkitaan. 13

31 Esimerkki Policy brief Helsingin Sanomat

32 Miten tarina laaditaan 5. TAHATTOMAT VAIKUTUKSET Kuvataan muita havaittavissa olevia vaikutuksia, joita hanke on saanut aikaa. TITA: havaittiin selkeä kysyntä tutkimustiedolle ja tarve uusille politiikkavaihtoehdoille, perustulokokeilun tietotarpeet. Julkiseen keskusteluun tarvítaan uutta tietopohjaa. 6. TAUSTALLA OLEVA TUTKIMUS Kuvataan tämä vaikuttavuustavoitteen toteuttamiset tukenee keskeiset tutkimustulokset ja tärkeimmät julkaisut. Esim. tulonjakovaikutuslaskelmat, julkaisuista ei vielä tietoja 15

33 Tarinan formaatti Hankkeen nimi ja lyhenne: Konsortiojohtaja: 1. Vaikuttavuustavoite Konsortio määrittelee hankkeen keskeiset (3-5 kpl) vaikuttavuustavoitteet, joista kustakin laaditaan oma tarinansa. Mitä vaikuttavuustavoitetta tässä tarkastellaan? Mikä on tarkastelutaso? 2. Keinot Tässä kerrotaan niistä toimenpiteistä, joita on toteutettu vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi. Keinoja voivat olla esimerkiksi, uudet menetelmät, uudet kokoonpanot, monitieteisyys, kokeilu, vuorovaikutus, osallistuminen, tapahtumat, esiintymiset, opetus, asiantuntijatehtävät, kansainvälinen yhteistyö, yrityspilotit, patentit, keksintö-ilmoitukset, alustat, portaalit, pelit, jne. 3. Vaikutukset Tässä kuvataan hankkeen konkreettisia vaikutuksia. Niitä voivat olla esimerkiksi uudet näkemykset, julkinen keskustelu (ml. some), muutokset toiminnassa, käyttäytymisessä tai intresseissä, vaikutukset lainvalmisteluun tai strategioihin, uudet opetussisällöt, liiketoimintamallit, tuotteet, jne. 4. Tavoiteltu vaikuttavuus Tässä pohditaan nykytilannetta suhteessa vaikuttavuustavoitteeseen. Mitä on jo saavutettu? Miten tästä eteenpäin? Onko jossain epäonnistuttu ja mitä korjausliikkeitä on tehty? Mitä on opittu? 5. Tahattomat vaikutukset Tässä kuvaillaan muita havaittavissa olevia vaikutuksia, joita hanke on saanut aikaan; niin positiiviset kuin negatiiviset. 6. Taustalla oleva tutkimus Tässä kuvaillaan tämän vaikuttavuustavoitteen toteutumista tukeneet merkittävät tutkimustulokset ja tärkeimmät julkaisut. 16

34 Tuotosindikaattoreiden ja tarinoiden julkisuus Indikaattorikäsikirja ja vaikuttavuustarinat ovat pääsääntöisesti julkisia Mikäli hankkeen edistymisen kannalta keskeisiä tarinan osia ei voida julkaista (esim. yhteistyösitoumusten vuoksi), julkisesta versiosta puuttuvat osat tulee toimittaa sihteeristöön. Käsikirja ja tarinat ovat saatavilla hankkeen kotisivuilla ja Strategisen tutkimuksen verkkosivuilla hyperlinkkinä hankkeen kotisivuilla oleviin tiedostoihin. Taulukkoa ja tarinaa/tarinoita täydennetään jatkuvasti hankkeen edetessä. Päivitetyt versiot julkaistaan vähintään kolmesti vuodessa (15.1., ja 15.9.) 17

35 KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA 18

36 BeMInE, URMI, DAC (SWiPE), (StopDia) APEX, PROMEQ, SEFW, SWiPE, COPE, (StopDia), OR2C, WINland, GLASE, URMI, DAC Kaupungistuminen Maahanmuutto STN2016-aihealueita Kestävä kehitys, resurssitehokkuus ja energia CloseLoop, URMI, WINland, DAC, (APEX) Digitalisaatio ja alustatalous Terveys ja hyvinvointi APEX, PROMEQ, SEFW, SWiPE, COPE, StopDia, OR2C, WINland, CloseLoop, BeMInE, DAC APEX, PROMEQ, SWiPE, COPE, StopDia, OR2C, DAC, GLASE Turvallisuus Syrjäytyminen ja tasa-arvo APEX, PROMEQ, SEFW, SWiPE, (StopDia), OR2C, URMI, GLASE, DAC GLASE, WINland, (SWiPE) 1 Työelämä ja koulutus PROMO@WORK, SEFW, SWiPE, COPE, StopDia, OR2C, DAC, GLASE, BeMInE

37 STN2016-konsortiot Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelma Jussi Jauhiainen (URMI): Kaupungistuminen, mobiliteetti ja maahanmuutto Helena Leino (DAC): Ketterä kaupunki: kansalaisen sujuva arki ja elämisen kokeileva moninaisuus Raine Mäntysalo (BeMInE): MALPE-koordinaatiosta integroivaan visiointiin Osaavat työntekijät menestyvät työmarkkinat -ohjelma Rita Asplund (OR2C): Ammattirakenteen muutos haastaa osaamisen Ilmo Keskimäki (COPE): Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa Anne Kovalainen (SWiPE): Fiksu työ alustatalouden aikakaudella, Smart Work in Platform Economy Roope Uusitalo (SEFW): Osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden työelämä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat Jaana Laitinen Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Jussi Pihlajamäki (StopDia): STOP DIABETES - tiedosta ratkaisuihin Leif Sourander (APEX): Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä, Marja Vaarama (PROMEQ): Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Turvallisuus verkottuneessa maailmassa James Scott (GLASE): Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat Olli Varis (#WINland): Failandiasta Winlandiaan Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelma (täydennyshaku) Maarit Karppinen (CloseLoop): Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa 2

38 STN2015-aihealueita COMBAT, DDI, FORBIO, EL-TRAN, ScenoProt Turvallisuus Biotalous ja energia COMBAT, SET, BC-DC, FORBIO, EL-TRAN, ScenoProt Kestävä kehitys ja resurssitehokkuus SET, BC-DC, FORBIO, EL-TRAN, ScenoProt, SmartSea ARTSEQUAL, CHILDCARE, PSE, PVN, WeAll, WIP BC-DC, COMBAT, DDI, PVN, ROSE Työelämä ja koulutus Digitalisaatio ja alustatalous ARTSEQUAL, CHILDCARE, PSE, TITA, WeAll, WIP Syrjäytyminen ja tasa-arvo Terveys ja hyvinvointi ROSE, ARTSEQUAL, CHILDCARE 3

39 STN2015-konsortiot Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelma 4 Raimo Lovio (SET): Smart Energy -teknologiamurros mahdollisuuksien hyödyntäminen Suomen kestävässä kasvussa toisella vuosisadalla Martti Mäntylä (DDI): Teollisuuden digitaalinen murros Rauli Svento (BC-DC): Pilvipalvelut laajamittaisen vaihtelevan hajautetun energiatuotannon mahdollistajana Ahti Salo (PVN): Alustoista arvoa nyt: arvonluonti nopeasti kasvavissa alustaekosysteemeissä Ville Kyrki (ROSE): Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus Harri Kaartinen (COMBAT): Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelma Pami Aalto (EL-TRAN): Siirtymä resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään Heli Peltola (FORBIO): Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous Anne Pihlanto (ScenoProt): Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi Jari Haapala (SmartSea): Pohjanlahti kestävän kehityksen alueena Maarit Karppinen (CloseLoop): Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa (STN2016) Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma Mikko Niemelä (TITA): Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana Matti Tuomala (WIP): Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka Maarit Alasuutari (CHILDCARE): Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestämisessä Marjut Jyrkinen (WeAll): Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä Tuomas Pekkarinen (PSE, Oma Linja): Syrjäytymisen estäminen toimenpiteet ja mekanismit Heidi Westerlund (ARTSEQUAL): Taide julkisena palveluna